HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 13/946 5/2 Os. Annettu kansliassa Asiano: R 11/10253

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 13/946 5/2 Os. Annettu kansliassa Asiano: 30.1.2013 R 11/10253"

Transkriptio

1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 13/946 5/2 Os. Annettu kansliassa Asiano: R 11/ Puheenjohtaja Lisäjäsenet Syyttäjä Vastaaja(t) Asianomistaja(t) käräjätuomari Tarja Airakorpi käräjätuomari Kaira Gardemeister käräjätuomari Jouni Jarnamo valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen AAV YRJÖ OLAVI IHALAINEN MAUNU RAIKAS KETOLA EINO JUHANA ENSIO LAISAARI JUHA KALERVO POHJOLA MARKKU JUHANI RANTALA ERKKI AARRE OLAVI SALMINEN KIRSTI KAARINA TUOMINEN RISTO JUHANI PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS URHEILUOPISTOSÄÄTIÖ EI LAINVOIMAINEN Asia LUOTTAMUSASEMAN VÄÄRINKÄYTTÖ Vireille SELOSTUS ASIASTA Syyttäjän rangaistusvaatimus 1. LUOTTAMUSASEMAN VÄÄRINKÄYTTÖ (24001/ /10) Rikoslaki 36 luku 5 Säätiölaki HELSINKI Ihalainen, Ketola, Laisaari, Pohjola, Rantala, Salminen ja Tuominen ovat hoitaessaan Urheiluopistosäätiön taloudellisia ja oikeudellisia asioita ja huolehtiessaan säätiön toiminnan järjestämisestä säätiön hallituksen varsinaisina jäseninä sekä Aav toimiessaan säätiön päivittäisestä hallinnosta ja taloudellisista sekä oikeudellisista asioista osaltaan vastanneena työsuhteisena asiamiehenä, yhdessä ja yksissä tuumin väärinkäyttäneet luottamusasemaansa ja ryhtyneet sellaisiin toimiin, joihin heillä ei ole ollut oikeutta ostamalla ja sallimalla ostaa säätiölle sen sääntöjen ja siten myös säätiölain 10 :n 1 momentin vastaisesti Suomen Sosialidemokraattiselta Puolueelta (SDP) taidetta eurolla seuraavasti:

2 a) reliefin (Uusi aika) eurolla, 2 b) serigrafiikkaa (Talvipäivän seisaus, Heräävä aamu ja Päivänvarjopuu) eurolla, c) pienoisveistoksia (Kuutamossa, Zen ja maisemankatselu) ja serigrafiikkaa (Lady with scarf ja Paketti) eurolla sekä d) grafiikkaa eurolla (Snoopy huilaa ja Hippos). Hankintojen tarkoituksena on ollut poliittisen tuen antaminen SDP:11e. Hankinnat ovat olleet ylihintaisia ja tarpeettomia. Kymmenestä hankitusta taide-esineestä kuutta on säilytetty varastossa. Aav, Ihalainen, Ketola, Laisaari, Pohjola, Rantala, Salminen ja Tuominen ovat menettelyllään aiheuttaneet vahinkoa säätiölle, jonka asioita heidän on tullut yksinomaan säätiön etua silmällä pitäen hoitaa käyttämällä ja sallimalla käyttää säätiön varoja poliittiseen tukeen ja siis tarkoitukseen, jota ei ole mainittu säätiön säännöissä. Teon aikana voimassa olleiden Urheiluopistosäätiön sääntöjen 2 :n - mukaan säätiön tarkoituksena oli "tukea urheilu- ja liikuntakasvatusta maassamme". Sääntöjen 3 :ssä todettiin, että "tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii, omistaa ja rakentaa tarkoituksiaan varten kiinteistöjä, laitoksia, laitteita, välineitä sekä edistää kaikenlaista julkaisu-, kasvatus-, koulutus- ja tutkimustyötä, -joka välittömästi tai välillisesti palvelee samaa tarkoitusta". Säätiölain 10 :n 1 momentin mukaan säätiön hallituksen tulee hoitaa säätiön asioita lakia ja sääntöjä noudattaen. Säännös on säätiöomaisuuden suojarakenteen perusta. Se määrittää säätiön hallituksen ja toimihenkilöiden toimintakentän ja harkintavallan äärirajat. Säätiön päätöksentekojärjestelmä on sidottu säätiön kulloinkin voimassa olevissa säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Säätiön varoja ei voida jakaa tai luovuttaa muuhun kuin säännöissä määrättyyn tarkoitukseen, ellei kysymys ole omaisuudenhoidosta tai hallinnosta, jotka säätiön rakenteellisina osina välillisesti palvelevat säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamista. Poliittisen tuen antaminen ei ole ollut Urheiluopistosäätiön sääntöjen puitteissa sallittua siitäkään huolimatta, että säätiön ja SDP:n historiassa on ollut merkittäviä Iiittymäkohtia. Edellä lueteltuihin hankintoihin on käytetty säätiön varoja yhteensä euroa. Sanottua määrää voidaan pitää luottamusaseman väärinkäytöllä säätiölle aiheutettuna taloudellisena vahinkona. Edellä kuvattu säätiölain ja säätiön sääntöjen vastainen tahallinen toiminta ja suhtautuminen sitoo menettelyn yhdeksi rikokseksi. Kysymys on samasta suhtautumisesta (linjauksesta) ja tahallisen toiminnan jatkamisesta. Syyteoikeuden vanhentumisen määrittelyssä käsitellään vakiintuneesti yhdeksi rikokseksi yksiköityjä osatekoja yhtenä kokonaisuutena, jonka vanhentumisaika alkaa viimeisestä kutakin syytettyä koskevasta osateosta.

3 3 Syyttäjän muut vaatimukset Todistelukustannusten korvaaminen Asianomistajan vaatimukset Vastaajat on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Patentti- ja rekisterihallitus on vaatinut, että vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Urheiluopistosäätiölle aiheuttamansa taloudellinen vahinko, yhteensä euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna eurolle lukien, eurolle lukien, eurolle lukien ja eurolle lukien. Säätiön säännöt eivät mandollista haastehakemuksessa yksilöityjä hankintoja, jonka vuoksi vahingonkorvausta on vaadittu hankintojen koko määrästä. Toissijaisesti Patentti- ja rekisterihallitus on vaatinut vahingonkorvauksena suoritettavaksi säätiölle määrän, joka muodostuu haastehakemuksessa yksilöidyn omaisuuden käyvän arvon ja sen hankintahinnan erotuksesta. Lisäksi vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Patentti- ja rekisterihallituksen oikeudenkäyntikulut euroa korkolain 4 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien. Mikäli vastaajien katsotaan syyllistyneen rikokseen, vahingonkorvaus on tuomittava maksettavaksi Urheiluopistosäätiölle ja mikäli vastaajien ei katsota syyllistyneen rikokseen, vahingonkorvaus on tuomittava maksettavaksi säätiölain perusteella Urheiluopistosäätiölle. VASTAUS Vastaajat ovat kiistäneet syytteen ja vaatineet syytteen hylkäämistä. Syytteen kohdat a ja b ovat vanhentuneet. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että valtio ja Patentti- ja rekisterihallitus yhteisvastuullisesti on velvoitettava korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien. Vastaajat ovat kiistäneet Patentti- ja rekisterihallituksen korvausvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Vastauksen perusteet PRH on todennut useissa muissa säätiöissä samankaltaista taidekauppaa, mistä PRH on myös antanut ohjeistusta. Näissä säätiöissä ei kuitenkaan ole ryhdytty edes esitutkintaan saati

4 syytetoimiin. Perustuslain 6 :n takaama kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä merkitsee sitä, ettei yhtäällä voida tuomita teosta, josta toisaalla ei ole edes esitutkintaa aloitettu, vaikka asia on ollut hyvin viranomaisten tiedossa. Useat säätiöt ovat täysin avoimesti rahaa maksamalla tukeneet poliittisia puolueita, vaikka niiden säännöissä ei ole mainintaa puolueiden tukemisen sisältymisestä säätiön tarkoitukseen ja toimialaan, ilman että siihen olisi valvovan viranomaisen taholta puututtu. Oikeustieteessä onkin esitetty näkemys, että sääntöjä tulkitsemalla voidaan säätiöiden katsoa olevan oikeutettuja vaalituen antamiseen. Urheiluopistosäätiön sääntöjen 2 :n mukaan sen tarkoituksena on tukea urheilu- ja liikuntakasvatusta Suomessa. Kun otetaan huomioon yhteiskunnan moninainen osallistuminen urheilu- ja liikuntakasvatustyöhön, niin myös Urheiluopistosäätiölle olisi tällä samalla logiikalla sallittava poliittisten puolueiden tukeminen. Urheiluopistosäätiö ei ole antanut mitään puoluetukea. Taideteokset on hankittu sijoitettaviksi säätiön toimitiloihin ja Pajulanden Urheiluopistoon sekä merkkipäivälahjoina ja muina huomionosoituksina lahjoitettaviksi. Säätiö on ainakin yli 30. vuoden aikana hankkinut merkittävän määrän taideteoksia eri hankintälähteistä ja myös taiteilijoilta itseltään. Se, että taideteosten myynti on ollut osa SDP:n varainhankintaa, ei tee säätiön kannalta taideteosten hankintaa puoluetueksi. Säätiön kannalta on kyse siitä, että se on saanut maksuista sovitun, käyvän vastikkeen. Mitään periaatepäätöstä taideteosten hankkimisesta SDP:Itä ei ole tehty. Taidehankinnat on valmistellut ja osin päättänytkin asiamies. Hallitus on käsitellyt taideteosten ostoja yhtenä (ja ainakin taloudelliselta merkitykseltään vähäisenä) asiana muiden asioiden joukossa. Päätökset ovat yleensä sisältäneet taiteilijan nimen, teoksen nimen ja hinnan tai yhteishinnan, jos on hankittu useita teoksia. Kaikki taideteokset ovat tunnettujen tekijöiden, osin erittäinkin arvostettujen, tekemiä ja myös taiteellisesti onnistuneita. Asiamiehellä ja hallituksella ole ollut mitään aihetta epäillä, etteikö niistä maksettu hinta vastaisi niiden arvoa. Teoksista maksettu hinta euroa on niiden käyvän arvon mukainen Luottamusaseman väärinkäyttö rikos edellyttää selvää ja vilpillistä toimivaltuuksien ylittämistä. Säännöstä ei sovelleta huolimattomuudesta tehtyihin laiminlyönteihin tai harkinta- ja arviointivirheisiin. Urheiluopistosäätiön oman taseen loppusumma oli noin 30 miljoonaa euroa, tulos noin 1,5 miljoonaa euroa ja säätiö on vuosittain jakanut apurahoina noin euroa. Urheiluopistosäätiö ei ole saanut mitään yhteiskunnallista tukea, veikkausvoittovaroja tai lahjoituksia. Säätiössä, jonka toiminta on edellä kuvatun laajuista, tällaisesta rahasummasta päättäminen ei kuulu olennaisten kysymysten joukkoon. 4

5 5 Kokouksissa hallitus on käsitellyt ja päättänyt asioista, joiden kokoluokka on miljoonia euroja. Ei ole kohtuullista eikä perusteltua ajatella, että muutaman tuhannen euron taidehankintaa tulisi tällöin erityisesti selvitellä. Ajatus, että asiamies tai haalituksen jäsenet olisivat muutaman tuhannen euron vuoksi tahallaan rikkoneet säätiölakia ja säätiön sääntöjä, on absurdi. Syytteessä tarkoitetut tauluhankinnat ovat olleet erillisiä yksittäisiä hankintoja, jotka on tehty taideteosten hankkimiseksi säätiön ja Pajulanden Urheiluopiston tiloihin tai huomionosoituksiksi käytettäviksi siten kuin on muutoinkin taideteoksia säätiölle ja Pajulanden Urheiluopistolle hankittu. Päätöksentekoon syytteessä tarkoitetuista hankinnoista ovat eri ajankohtina osallistuneet osin eri henkilöt. Mitään yleistä "periaatepäätöstä" tai vastaavaa taideteosten hankinnasta ei ole tehty. Sen vuoksi syytekohdissa a) ja b) mainitut teot ovat vanhentuneita. Urheiluopistosäätiön hallinnon jäsenen vastuu voi koskea vain sellaisia päätöksiä, joita kukin on itse henkilökohtaisesti ollut tekemässä. Siten hallituksen jäsenen vastuu voi koskea vain sellaisia toimia, joista ko. jäsen on ollut hallituksessa päättämässä, ja siinä laajuudessa kuin päätöksestä ilmenee. Tahallisuutta on arvioitava vain kunkin hallituksen jäsenen tosiasiallisen toiminnan pohjalta. Eino Ketola ja Kirsti Salminen ovat olleet poissa hallituksen kokouksesta , joten he eivät voi olla vastuussa syytekohdassa a) tarkoitetusta hankinnasta. Syytekohdassa b) mainittua hankintaa ei ole (ilmeisesti vähäisen arvonsa vuoksi) lainkaan käsitelty hallituksessa. Hallituksen jäsenet eivät voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa hankinnasta. TODISTELU Kirjalliset todisteet Syyttäjä ja PRH Vastaajat - erillisenä liitteenä - erillisenä liitteena Henkilötodistelu Syyttäjä ja PRH - vastaaja Yrjö Aav todistelutarkoituksessa - vastaaja Markku Pohjola todistelutarkoituksessa - vastaaja Maunu Ihalainen todistelutarkoituksessa - vastaaja Juha Laisaari todistelutarkoituksessa - vastaaja Eino Ketola todistelutarkoituksessa - vastaaja Kirsti Salminen todistelutarkoituksessa - todistaja Christian Boman - todistaja Keijo Kiljala - todistaja Risto Petteri Salonen

6 Vastaajat - todistaja Pauliina Laitinen-Laiho - todistaja Lasse Mikkelsson - todistaja Ismo Maikki - todistaja Osmo Immonen 6 Syyttäjä, PRH ja vastaajat - todistaja 011i Koikkalainen KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Tuomion perustelut Riidatonta taustaa Urheiluopistosäätiöstä, säätiön säännöistä ja hallinnosta Urheiluopistosäätiö on perustettu allekirjoitetulla säädekirjalla. Säädekirjan ovat allekirjoittaneet muun muassa Olavi Suvanto, Väinö Leskinen ja E.A. Vuokko. Työväen Urheiluliitto on luovuttanut markkaa säätiön perustamiseksi. Säätiörekisteriin Urheiluopistosäätiö on merkitty Säädekirjaan kirjattujen sääntöjen 2 :n mukaan Urheiluopistosäätiön tarkoituksena on tukea " urheilu- ja liikuntakasvatusta maassamme". Sääntöjen 3 :n mukaan "tarkoituksensa tukemiseksi säätiö hankkii, omistaa ja rakentaa tarkoituksiaan varten kiinteistöjä, laitoksia laitteita, välineitä sekä edistää kaikenlaista julkaisu-kasvatus-,koulutus-ja tutkimustyötä, joka välittömästi tai välillisesti palvelee samaa tarkoitusta." Sääntöjen 6 :n mukaan "säätiön eliminä ovat säätiön valtuuskunta ja hallitus" ja 7 :n mukaan "valtuuskuntaan kuluu kolmekymmentä jäsentä. Ensimmäiseen valtuuskunnan nimeävät säätiön perustajat siten, että siinä tulevat edustettua urheilupiirit eri puolelta maata, työväen sivistys-talous-ja ammatilliset järjestöt. Kun valtuuskunnan jäsenen paikka tulee avoimeksi, täyttää valtuuskunta itse itseään siten, että eronneen tilalle valitaan henkilö, jonka voidaan katsoa edustavan samaa tahoa, mitä eronnut oli edustanut." Vuosia koskevien toimintakertomusten mukaan säätiön tarkoituksena on säätiön sääntöjen mukaisesti urheilu- ja liikuntakasvatuksen tukeminen. Säätiö toimii sekä apurahoja myöntävänä säätiönä että laitossäätiönä. Säätiö omistaa Nastolan kunnan Pajulandessa urheilu- ja liikuntakasvatusta harjoittavan yleishyödyllisen Valtakunnallisen valmennus-ja liikuntakeskus Oy:n (WLK) koko osakepääoman. Yhtiö on muodostettu pidetyssä perustamiskokouksessa apporttimenettelyllä, Pajulanden Urheiluopiston oltua aikaisemmin osa säätiötä. Konsernissa Urheiluopistosäätiö omistaa WLK Oy:n lisäksi koko osakekannan Kontioniemi Oy:stä sekä Kiinteistö Oy Kivikon Liiketalosta, Kiinteistö Oy Vantaan 011aksentie 35:stä ja Kiinteistö Oy Espoon Ruukintie 5.stä. Vuosina säätiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Pohjola. Varapuheenjohtajana on toiminut Risto Tuominen.

7 7 Hallituksen jäseninä ovat olleet Maunu Ihalainen, Eino Ketola, Juha Laisaari, Erkki Rantala ja Kirsti Salminen. Yrjö Aav on toiminut säätiön päivittäisestä hallinnosta ja taloudellisista sekä oikeudellisista asioista vastanneena työsuhteisena asiamiehenä alkaen. Säätiön hallituksen jäsenet ja asiamies ovat henkilöitä, joiden tehtävänä on ollut hoitaa toisen taloudellisia ja oikeudellisia asioita. Hallituksen valitsemana taloudellisen toiminnan tarkkailijana on toiminut Risto Tuominen. Toimintakertomusten mukaan säätiön valtuuskuntaan ovat vuosina kuuluneet muun muassa vastaajat Ihalainen, Laisaari, Salminen ja Tuominen. Syytteessä mainitut hankinnat ja rahasuoritukset Kysymyksenasettelu Asiassa on riidatonta, että Urheiluopistosäätiö on hankkinut Suomen Sosiaalidemokraattiselta Puolueelta (jäljempänä SDP) taidetta syytteessä kuvatulla tavalla eli reliefin (Uusi aika) eurolla. Hallituksen kokous on ollut Säätiön kirjanpidon tositteen mukaan SDP:n lasku on maksettu serigrafiikkaa (Talvipäivän seisaus, Heräävä aamu ja Päivänvarjopuu) eurolla. Säätiön kirjanpidon tositteen mukaan SDP:n lasku on maksettu pienoisveistoksia (Kuutamossa, Zen ja maisemankatselu) ja serigrafiikkaa (Lady with scarf ja Paketti) eurolla. Hallituksen kokous on ollut Säätiön kirjanpidon tositteen mukaan SDP:n laskun eräpäivä on joulupäivä Eräpäivää seuraava arkipäivä on grafiikkaa eurolla (Snoopy huilaa ja Hippos). Hallituksen kokous on ollut Säätiön kirjanpidon tositteen mukaan SDP:n lasku on maksettu Jutussa on ratkaistava onko taidehankintojen suhteen kysymyksessä ollut syytteessä väitetyin tavoin pysyvä ja vakiintunut käytäntö vaalituen tai muun poliiittisen tuen antamisesta SDP:11e. Mikäli päädytään siihen, että kysymyksessä on ollut vaalituen tai muun poliittisen tuen antaminen, on selvitettävä, sallivatko säätiön säännöt sanotun tukimuodon. Jos säännöt eivät salli vaalituen tai muun poliittisen tuen antamista, on selvitettävä luottamusaseman väärinkäyttösäännöksen edellyttämää tahallisuuskysymystä ja sitä, onko toiminnasta aiheutunut säätiölle vahinkoa.

8 8 Näytöstä Vastaajat ovat kertomuksissaan selvittäneet näkemyksensä toiminnastaan säätiön hallituksessa ja kysymyksessä olevan taiteen hankinnasta ja sen arvostuksesta. Taiteen myyjätahon SDP:n näkemystä asiaan on selvittänyt todistaja SDP:n hallintopäällikkö, piirisihteeri Risto Salonen. Todistaja toimitusjohtaja Mikkelsson on puolestaan selvittänyt Liikuntakeskus Pajulanden asemaa taidehankinnoissa. Taidehankintojen käsittelystä Urheiluopistosäätiön kirjanpidossa on kertonut todistaja KHT- tilintarkastaja Immonen. Hankitun taiteen arvosta on kuultu todistajana Kiljalaa, jonka omistamasta galleriasta SDP on hankkinut taidetta edelleen myytäväksi. Todistajina on kuultu myös Bomania, Laitinen-Laihoa ja Malkkiä, jotka ovat antaneet myös kirjallisia lausuntoja hankitun taiteen arvosta. Säätiön sääntöjen tulkintaa on selvittänyt PRH:n linjajohtaja Koikkalainen. Ovatko taidehankinnat olleet poliittisen tuen antamista? Vastaajien kertomukset Syyttäjä on väittänyt, että se, että taide on hankittu puolueelta, SDP:Itä ja se, että hankinnat olivat olleet tarpeettomia, koska hankittu taide oli ollut vuosia hankintojen jälkeen vain "varastossa" sekä se, että kysymyksessä olevasta taiteesta oli maksettu "ylihintaa", puhuu sen puolesta, että kyseessä on ollut nimenomaan puolueen tukeminen. Syyttäjä on väittänyt, että taidehankintojen todellinen, käypä arvo on huomattavasti alhaisempi kuin mitä hankinnoista maksettiin. Väitetty tukilinjaus on syyttäjän näkemyksen mukaan ollut pysyvä ja vakiintunut. Vastaajien näkemyksen mukaan kyse on ollut säätiön todelliseen tarpeeseen perustuvista hankinnoista. Taiteesta on maksettu käypä hinta. Mitään periaatepäätöstä siitä, että taide hankitaan SDP:ltä ei oltu tehty. Yrjö Aav on kertonut, että hän oli koulutukseltaan ekonomi ja työskennellyt pankkialalla koko työuransa. Aav oli jäätyään vuonna 2005 eläkkeelle Nordea Pankki Suomi Oyj:stä toiminut Urheiluopistosäätiön osa-aikaisena asiamiehenä vuoteen 2009 asti. Hänestä oli tullut säätiön hallituksen jäsen vuonna Urheiluopistosäätiö on konsernin emoyhtiö, johon kuuluivat Pajulanden opisto, sijoitusyhtiö Kontioniemi Oy, kaksi kiinteistöyhtiötä sekä tonttikiinteistö. Konsernin tase oli noin 40 miljoonaa euroa, josta sijoitusomaisuuden osuus noin 20 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 1-2 miljoonaa euroa vuodessa. Säätiö oli tukenut Pajulahtea investoinneissa, joista merkittävin oli ollut 4 miljoonan euron tuki isoon suurhalliin.

9 9 Asiamiehen pääasiallinen tehtävä on noin 20 miljoonan euron sijoitusomaisuuden päivittäinen hoitaminen hallituksen ohjeiden mukaisesti. Muita tehtäviä olivat toimistoon kuuluvat "rutiinit" kuten henkilöstöhallinto ja vuokrat. Sijoitustoiminnassa asiamiehellä oli ollut valtuudet päättää asioista miljoonaan euroon asti. Hankintojen osalta ei ollut olemassa kirjallisia ohjeita. Käytäntönä oli ollut, että asiamies oli voinut tehdä päätökset rutiiniluonteisista hankinnoista euroon asti. Näin oli toiminut myös Aavin edeltäjä. Säätiöllä oli ollut jo ennen nyt kysymyksessä olevia taidehankintoja omistuksessaan taidetta. Sitä on esillä Pajulandessa yleisissä tiloissa ja majoitustiloissa. Säätiön toimistossa on esillä tauluja ja veistoksia, minkä lisäksi säätiöllä oli ollut jatkuva tarve pitää varastossa tauluja erilaisia "huomionosoituksia" varten. Esimerkiksi toimihenkilöitä oli ollut tapana muistaa tauluilla heidän jäädessään eläkkeelle. Lisäksi Pajulandessa oli ollut iso remontti, minkä vuoksi oli ajateltu, että säätiö hankkii sinne taidetta. Näin oli myös aikaisemmin tehty. Aav oli keskustellut Pajulanden entisen toimitusjohtajan ja SDP:n hallintopäällikön kanssa siitä, että säätiö tulee mukaan hankkimaan grafiikkaa huoneiden seinille. Alunperin taide oli ollut Pajulandessa lainassa. Säätiön hallituksen kokouksessa käsiteltäviin asioihin kuuluivat sääntöjen mukaan käsiteltävät asiat, tuloslaskelma ja tase, sijoitussuunnitelma, tuottoasiat, yksittäiset isommat sijoituspäätökset sekä asiat, jotka eivät kuuluneet asiamiehelle. Asiamies oli toimittanut esityslistat kaksi viikkoa ennen kokousta. Kaikissa tapauksissa esityslistalla ei ollut ollut päätösehdotusta vaan ainoastaan käsiteltävä asia. Taidehankinnoissa oli ollut edellisen asiamiehen aikana laadittujen kokouspöytäkirjojen perusteella linja, että hankinnat oli viety hallituksen päätettäviksi. Aav oli jatkanut tätä käytäntöä. Se että tehdyn hankintapäätöksen osalta ei ollut olemassa hallituksen kokouksen pöytäkirjaa, saattoi johtua siitä, että asia ei ollut ehtinyt esityslistalle tai sitten se oli jäänyt kirjaamatta pöytäkirjaan. Hankinta on käsitelty hallituksessa. Aav oli aina kokouksissa kertonut, mitä oli tarkoitus hankkia ja mihin hintaan. Aavin mukaan se seikka, että taulut hankitaan SDP:ltä, oli ilmeisesti jäänyt pois joistakin pöytäkirjoista. Hän oli taidehankintoja käsiteltäessä ilmoittanut hallitukselle kaiken tarpeellisen tiedon. Hallituksen kokouksissa käsiteltiin yleensä asioita, joissa oli kyse taloudellisessa mielessä mittavista hankkeista. Näihin nähden kysymyksessä olevat taidehankinnat olivat olleet varsin pieniä asioita eivätkä ne olleet herättäneet kokouksessa lainkaan keskustelua. Hallituksen kokouksen pöytäkirja oli tapana tarkastaa ja allekirjoittaa aina seuraavassa kokouksessa. Tuolloinkaan ei juuri ollut keskusteltu tehdyistä hankinnoista. Kaikki nyt kysymyksessä olevat taidehankinnat olivat saaneet alkunsa siitä, että SDP:n hallintopäällikkö Salonen oli ottanut yhteyttä Aaviin ja tarjonnut tauluja tai veistoksia. Salonen oli joko tullut tapaamaan Aavia henkilökohtaisesti tai sitten lähettänyt faksilla kuvia ja tietoa taiteilijoista. Salosen yhteydenotto ei johtanut hankintaan, jos tarvetta ei ollut. Tauluja oli saattanut olla 5-6 kappaletta, joista Aav oli valinnut hankittavat taulut. Salonen ei ollut esittänyt, että kysymys olisi ollut puolueen tukemisesta tai puolueen varainhankinnasta eikä tämä ollut käynyt Aavin mielessä. Mikään poliittinen tapahtuma ei ollut ollut esillä puhelinkeskusteluissa.

10 10 Aav ei ole ollut koskaan itse ollut ehdokkaana vaaleissa eikä hänellä ollut tietoa SDP:n varainhankinnasta ylipäätään. Säätiö ei ollut ostanut taidetta suoraan vaaliehdokkailta tai heidän tukiryhmiltään. Aavilla ei ollut taidealan asiantuntemusta, mutta hän oli tunnistanut taiteilijoista Pyykön, Kannoston ja Augustsonin ja pitänyt heidän töitään ansiokkaina. Kannosto oli arvostettu kuvanveistäjä. Aavilla ei ollut ollut aihetta epäillä taide-esineistä pyydettyjen hintojen poikkeavan tavanomaisesta hintatasosta. Hän ei ollut ryhtynyt selvittämään taide-esineiden arvoja niiden hintaluokka huomioon ottaen. Aavin käsityksen mukaan säätiö ei ollut nyt kysymyksessä olevista taidehankinnoista päättäessään rikkonut säätiön sääntöjä. Kaikki taide oli hankittu säätiön käyttöön, joko säätiön omaan tai säätiön omistaman Pajulanden käyttöön. Hankinnat oli viety kirjanpitoon.aav kertoi, että syyttäjän kirjallinen todiste 3, kirjanpidon tositte 906, on SDP:n päivätty lasku, jonka eräpäivä on ollut Laskussa pienoisveistosten hinnoiksi on "käsin" merkitty euroa ( yht euroa) ja kummankin taulun hinnaksi euroa.( yhteensä euroa) Aav on kertonut, että laskun oli tarkastanut toimihenkilö. Nimikirjainten KH tarkoittama henkilö oli katsonut, että kirjaus tilille oli tehty oikein. Risto Tuominen oli tositetarkastajana käynyt tositteet läpi. Kirjanpitäjä oli arvioinut taulut ja ne oli kirjattu taseeseen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että taulujen tasearvoa olisi tullut alentaa. Markku Pohjola on varatuomari. Hän on kertonut aloittaneensa Urheiluopistosäätiön hallituksessa vuonna 1986 ja toimineensa hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1987 lukien. Pohjola oli toiminut myös kansanedustajana vuosina ja Säätiön toiminnan tarkoituksena oli urheilu- ja liikuntakasvatuksen tukeminen ja tämä funktio oli ymmärretty säätiössä hyvin laajasti. Säätiö ei saanut toimintaansa varoja valtiolta tai yksityisiltä. Säätiö oli luonut varallisuusasemansa omalla sijoitustoiminnallaan. Urheiluopistosäätiön asiamiehen tehtävä oli hoitaa säätiön toimistoa ja sijoitussalkkua, valmistella hallituksen kokoukset, olla yhteydessä sidosryhmiin ja hoitaa juoksevat asiat. Aavin toimivaltaan olivat kuuluneet hankinnat arvoltaan euroon saakka. Kun kysymyksessä oli ollut taseeseen kirjattava hankinta, oli katsottu tarpeelliseksi tuoda asia hallitukselle tiedoksi kokouksessa. Hallituksen kokousten valmistelu oli tapahtunut siten, että asiamies oli laatinut listan käsiteltävistä asioista. Valmistelun yhteydessä ei ollut käyty keskustelua taidehankinnoista. Pohjolalla ei ole ollut muistikuvia kokoustilanteista tauluhankintoihin liittyen. Pienemmissä kysymyksissä asioista oli päätetty usein esityslistan mukaisesti. Näin oli tapahtunut myös taidehankinnoista päätettäessä. Taidehankinnat olivat olleet Aavin harkinnan varassa, eivätkä ne olleet herättäneet mitään keskustelua. Hinnat eivät olleet tulleet esille kokouksissa. Hallituksen tietoon oli saatettu, että taidetta hankitaan SDP:n välittämänä. Aav olisi voinut itsekin tehdä päätöksen. Joka kokouksessa oli ollut myös merkittäviä asioita käsiteltävänä ja hallituksen jäsenillä oli ollut myös ajankäytöllisiä

11 11 kiireitä. Aav oli itse hoitanut laskut eikä niitä ollut liitetty päätösesityksiin. Käytännössä Aav oli hankkinut SDP:ltä taulun ja sen hinta oli merkitty pöytäkirjaan. Hallitus oli luottanut Aavin harkintaan. Hallitus oli luottanut myös siihen, että kun sidosryhmä ottaa yhteyttä, se toimittaa "kuranttia tavaraa" säätiön tarpeisiin. Mielessä ei ollut käynyt, että hintoja olisi ollut syytä tarkistaa. Tämä olisi merkinnyt myös epäluottamuslausetta asiamiehelle. Pohjolalla ei ollut ollut mitään käsitystä teosten hinnoista. Pohjolan käsityksen mukaan taiteilijat, jotka olivat tehneet säätiön hankkimat taideteokset, olivat "eturivin taiteilijoita". Hallitus ei ollut nähnyt taidehankintamenettelyssä mitään lain- tai säätiön sääntöjen vastaista. Hallituksessa oli ollut kolme juristia ja kenelläkään ei ollut ollut tarkoitusta vaarantaa asemaansa lainvastaisilla taidehankinnoilla. Säätiölle oli hankittu taidetta jo ennen Pohjolan aikaa hallituksessa. Taidetta oli hankittu eri lähteistä, muun muassa näyttelyistä. Säätiön tarkoituksena oli "kasvattaa ihmistä kokonaisuutena", johon taide kuului olennaisena osana. Taulukauppoja ei ollut mielletty puolueen varainhankinnaksi eikä Pohjolalla ollut ollut tietoa SDP:n varainhankinnasta. Sidosryhmältä hankkimista oli pidetty luontevana kanavana hankkia taidetta. Säätiön valtuuskunta valittiin henkilöistä, jotka edustavat säätiön sääntöjen 7 :ssä lueteltuja sidosryhmiä. SDP:een kuului kaikkia sidosryhmiä. SDP oli tarjonnut säätiölle hankittavaksi hyvää taidetta, kuranttia tavaraa ja säätiöllä oli ollut tarve ostaa. Periaatepäätöstä puolueen tukemista ei ollut tehty eikä tästä asiasta ollut koskaan keskusteltu. Pajulahtea perustettaessa yhteys poliittiseen toimintaan oli ollut kiinteä, mutta nykyään puoluekontakteilla ei ollut yhteyttä säätiön toimintaan. Hän ei itse ollut rahoittanut omaa kansanedustajanvaalikampanjaansa taulukaupoilla. Pohjola oli ollut vaalitaulujen kanssa tekemisissä ainoastaan Jani Sievisen eurovaalikampanjaan liittyen. Taulut oli hankittu Urheiluopistosäätiön ja sen kokonaan omistaman liikuntakeskus Pajulanden yhteiseen tarpeeseen. Säätiön säännöt mandollistivat taiteen hankkimisen. Arvokkaimmat teokset oli sijoitettu säätiön tai Pajulanden johdon tiloihin. Taidetta oli hankittu myös merkkipäivälahjoiksi ja muita huomionosoituksia varten. Taide oli pyritty sijoittamaan omiin tiloihin. Osa säätiön toimistossa olleista tauluista oli kuitenkin ollut säilytettävänä kassaholvissa, koska toimistossa ei ollut muita säilytystiloja. Kaikki taulut oli kirjattu säätiön taseeseen, vaikka osa oli ollut Pajulandessa. Pohjola oli itse ohjeistanut Pajulanden toimitusjohtajaa Mikkelssonia siitä, että arvotaulut tuli säilyttää henkilöstön huoneissa ja yleisissä tiloissa silmällä pidon alaisena, mutta käyttötaide voitiin sijoittaa majoitustiloihin. Tilintarkastajat eivät olleet kiinnittäneet huomiota taidehankintoihin. PRH oli säätiön selvityspyyntöön antaman vastauksen johdosta todennut, että lainvastaista menettelyä ei ollut tapahtunut ja että Pajulanden tiloissa olevat taide-esineet piti siirtää Pajulanden taseeseen. Hallituksen käsityksen mukaan taidehankinta-asia oli tuolloin tullut kokonaisuudessaan selvitetyksi.

12 12 Säätiön säännöt olisivat mandollistaneet myös vaalituen antamisen, koska urheilu- ja liikuntakasvatus on käsitettävä laajasti. Tästä näkökulmasta valtio ja kunnat olivat keskeisessä asemassa. Myös kontakti päättäjiin ja eduskuntaan oli keskeinen. SDP:ssä on merkittäviä päätöksentekijöitä. Liikunta- ja urheilukasvatuksen tukeminen tapahtui näiden vaikutuskanavien kautta. Hallituksen jäsenet joutuivat säätiön varoista myönnettävistä apurahoista päättäessään punnitsemaan apurahahakemusten suhdetta säätiön tarkoitukseen. Maunu Ihalainen on kertonut, että hän oli ollut SDP:n palveluksessa 35 vuotta ja hallintopäällikkönä vuodesta 1978 lukien. Hän oli aloittanut Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsenenä vuonna Hän oli ollut noin kymmenen säätiön hallituksessa ja ollut myös perustamassa säätiöitä. Urheiluopistosäätiön tausta oli sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä. SDP oli säätiön keskeinen sidosryhmä ja säätiöiden tuli pitää huolta sidosryhmistään. Ihalaisen mukaan Urheiluopistosäätiön ja SDP:n suhde oli ollut toiminnallinen. Kysymys oli ollut urheilu- ja liikuntakasvatuksen tukemisesta ja SDP on aina tukenut liikuntapolitiikkaa. Taidehankinnat oli hallituksessa käsitelty asiamiehen esityksestä. Esityslistalla asia oli mainittu yhdellä rivillä ja usein asia oli esitelty suullisesti. Asiamies oli todennut taidehankinnat ja niiden hinnat. Näiden hankintojen käsittelyyn ei ollut käytetty aikaa, koska käsiteltävinä oli ollut suurempia ja tärkeämpiä asioita kuin taidehankinnat. Taidetta oli hankittu säätiön toimistoon ja lahjoiksi sekä Pajulanden tarpeisiin, mikä oli ollut mandollista sääntöjen puitteissa. Kokouksessa ei ollut tuotu esiin, että taidetta oltiin hankkimassa nimenomaan SDP:Itä. Ihalaisen mukaan taiteen hankkimisella oli säätiössä pitkät perinteet ja Ihalainen on pitänyt sitä tavanomaisena. Ihalainen ei ollut tullut ajatelleeksi, että Urheiluopistosäätiö olisi taidetta hankkiessaan maksanut teoksista ylihintaa, vaan pitänyt suoritettua kauppahintaa käypänä hintana. Ihalainen on kertonut pitävänsä Pyykköä, Kannostoa, Augustsonia ja Kaskipuroa merkittävinä taiteilijoina, vaikka hän ei itse taiteen asiantuntija olekaan. Urheiluopistosäätiön motiivina oli ollut ostaa taidetta. Hallitus ei ollut taidehankinnoista päättäessään rikkonut säätiön sääntöjä. Ihalainen on aiemman SDP:n hallintopäällikön tehtävänsä perusteella pitänyt taiteen myymistä poliittisten puolueiden varainhankinnan välineenä "marginaali-ilmiönä ja sen merkitystä pienenä". SDP:n myytävät taulut oli hankittu Kiljalalta tai suoraan taiteilijoilta. Tauluja oli myyty aikoinaan 70 prosentin katteella, mikä Ihalaisen käsityksen mukaan oli ollut varmaan samanlainen kate kuin millä galleriat olivat myyneet niihin aikoihin. Mainittua katetta ei ollut pidettävä suurena. Ihalainen oli SDP:n hallintopäällikkönä toimiessaan tarjonnut tauluja ostettavaksi. Hän ei ollut puhunut puolueen tukemisesta, mutta ostaja oli voinut saada asiasta sellaisen käsityksen. Ihalaisen seuraajana SDP:n hallintopäällikön tehtävässä oli aloittanut Risto Salonen vuoden 2002 heinäkuussa.

13 13 Juha Laisaari on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on toiminut vuosia Tradeka-yhtymän palveluksessa ja vuodesta 2006 sen toimitusjohtajana. Hän ei ole SDP:n jäsen eikä ole mukana puolueen tukijärjestelmien suunnittelussa. Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsenenä hän on ollut vuodesta 2003 lukien. Hallitus päätti asioista asiamiesvalmistelun pohjalta. Tauluhankinnat olisivat kuuluneet asiamiehen omaan toimivaltaan. Ne oli kuitenkin pitkään jatkuneen tavan ja käytännön mukaisesti tuotu hallituksen päätettäväksi. Tauluhankinnat oli käsitelty muiden asioiden yhteydessä. Niistä ei ollut etukäteisesityksiä. Asia esitettiin, todettiin ja hyväksyttiin luottaen siihen, että asiamies oli harkinnut tarpeellisuuden ja käyvän hinnan. Tauluja oli käytetty tilojen sisustukseen ja merkkipäivälahjoiksi. Laisaari oli uskonut, että taidehankinnoista oli maksettu käypä hinta. Laisaari ei ollut tiennyt, että taide oli ostettu SDP:ltä. Yhdestä pöytäkirjasta oli jälkikäteen ilmennyt, että myyjänä oli ollut SDP. Hän ei muistanut, oliko Tarja Halosen nimellä varustetusta reliefistä käyty keskustelua. Laisaari olisi "lakimiehenä" vastustanut hankintoja jos hänelle olisi tullut mieleen, että taidehankinnat olisivat rikkoneet säätiölakia. Hän ei olisi halunnut vaarantaa säätiön mainetta. Kysymys ei ollut ollut poliittisen tuen antamisesta puolueelle. Eino Ketola on valtotieteiden tohtori sekä poliittisen historian dosentti ja hän kertoi tekevänsä työtä historian tutkijana. Ketola on toiminut Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsenenä keväästä 2004 lukien. Hän oli kirjoittanut säätiön historiasta kertovan "Bunkkeri"-nimisen teoksen. Ketolan mukaan Pajulahtea oli ajan saatossa kehitetty ja modernisoitu investoinnein muun muassa rakentamalla urheilu- ja jäähallit sekä suuri määrä majoitustiloja. Säätiön sääntöjen 7 :n mukaan valtuuskunnan jäsenet valittiin työväen eri sektoreita kuten sivistys -ja osuusliikkeistä. Säätiön johtoon oli ollut "poliittista tunkua". Urheiluliikkeen kautta on perinteisesti haettu äänestäjien kannatusta ja näkyvyyttä. Taidehankintoja koskevat ostopäätökset olivat tapahtuneet "ohimennen". Koskaan ei oltu keskusteltu siitä, tuettiinko taidehankinnoilla sosiaalidemokraatteja. Ketola oli olettanut, että asiat oli asianmukaisesti valmisteltu. Säätiön asiamiehet olivat aina olleet erittäin tarkkoja ja huolellisia. Pajulandessa oli taidetta paljon esillä. Taidetta annettiin lahjoiksi myös merkkipäivien yhteydessä sekä lahjana valtuuskunnan jäsenille. Ketola on esitutkinnassa kertonut, että hankinnoilla oli tuettu poliittista toimintaa. Tampereen talousrikosyksikkö oli takavarikoinut muun muassa varastoissa ollutta taidetta ja Ketola oli ryhtynyt selvittämään kuinka paljon taidetta oli hankittu. Ketola on esitutkinnassa ilmoittanut hankintojen määrän puhuvan puoluetuen puolesta. Ketola on käräjäoikeudessa ilmoittanut, että puoluetukiepäilys oli syntynyt hänelle vasta jälkikäteen. Hän oli jälkikäteen tarkastanut internetistä jonkun hankitun taulun hinnan. Hinta oli ollut paljon hankintahintaa halvempi. Ketola on lisäksi esitutkinnassa kertonut "säätiön historian jälkimmäistä osaa laativana tutkijana tietävänsä, että säätiö on ostanut vaalivuosina säännöllisesti kohtuullisia määriä puoluetukeen liittyviä taideteoksia."

14 14 Ketolan mielestä kyseessä on vaalituki ja hankinnat olivat olleet kohtuullisia hinnoiltaan. Ketola on kertonut että vaalitukea on annettu jo 80-luvun alkupuolelta lähtien. Hän oli tutkinut säätiön arkistomateriaalia, hallituksen pöytäkirjoja, taloushallinnon liitteitä ja havainnut että nimenomaan vaalivuosina oli hankittu vaalitukeen liittynyttä taidetta." Hän oli tutkimuksen yhteydessä havainnut vaalituen ilmenneen vaaliajankohdista ja taidehankintojen ajankohdista. Ketola on ilmoittanut, ettei hän ollut ollut sosiaalidemokraattien varainhankinnassa mukana. Kirsti Salminen on oikeustieteen kandidaatti ja lisäksi hänellä on liikkeenjohdon koulutusta. Salminen on SDP:n jäsen. Hän on jäänyt eläkkeelle HOK Elannon varatoimitusjohtajan tehtävästä toimesta vuonna Asiamiesten Laaksosen ja Aavin aikana taidehankinta-asiat oli käsitelty kokouksissa otsikon "muut asiat" yhteydessä. Taidehankinnoista ei käyty mitään keskustelua. Tässä yhteydessä ainoastaan todettiin, että asiamies oli asian harkinnut. Aikaisempi asiamies Laaksonen oli harrastanut taidetta. Taide oli ollut oikeaa taidetta. Hankintoja oli tehty toimistoon ja Pajulanden tiloihin sekä merkkipäivälahjoiksi valtuuskunnan jäsenille. Salmisen mukaan käytäntö oli muotoutunut jo vanhan asiamiehen aikana. Säätiö ei ollut antanut poliittista tukea. Se, että SDP oli saanut hyväkseen hankintahinnan ja myyntihinnan erotuksen ei osoittanut, että mitään tukea olisi annettu. Mitään keskustelua ei oltu käyty siitä, että tarkoitus olisi kaupoilla tukea sosiaalidemokraattista puoluetta. Salminen oli pitänyt hankintojen hintoja sopivina ja luottanut asiamiehen arvioon. Hänellä ei ollut edes tullut mieleen, että taidehankinnat rikkoisivat säätiölakia. Kokouksissa oli sanottu taiteilijan nimi ja millä summalla taidetta ostetaan. Salminen oli kuvitellut, että taide ostettiin "mistä tahansa." Taidehankintakäytäntö ei liittynyt vaalitukeen. Salminen ei ollut itse ollut ehdokkaana vaaleissa. Salminen ei ollut ollut taidehankinnasta päättäneessä kokouksessa mukana, missä oli päätetty ostaa reliefi. Hän ei muistanut mitään sellaista, että ostolla olisi ollut tarkoitus tukea presidentti Halosen vaalikampanjaa. Salminen kuului myös Suomen liikemiesten kauppaopistojen säätiön ja Helia-säätiön hallituksiin. Edellä mainittujen säätiöiden tasearvo oli molemmilla noin 16 miljoonaa euroa. Suomen liikemiesten kauppaopistojen säätiö oli vuonna 2010 hankkinut taidetta eurolla ja vuonna eurolla. Kauppaopiston oppilaitoksen seinillä olevan taiteen tasearvo oli euroa. Urheiluopistosäätiön taiteen tasearvo oli euroa. Helia-säätiö hankkii myös taidetta säännöllisesti muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla vuosittain. Taide sijoitetaan laitoksen tiloihin ja hankinnoilla myös tuetaan nuoria kotimaisia taiteilijoita. Käräjäoikeus ei ole kuullut vastaajia Erkki Rantalaa ja Risto Tuomista henkilökohtaisesti. Rantalan ja Tuomisen terveydentilasta esitetyn selvityksen perusteella heidän kuulemisensa oikeudessa ei ole ollut mandollista. Vastaajia edustava asianajaja Nenonen on ilmoittanut, että Rantalan ja Tuomisen käsitys tapahtumien kulusta on samanlainen kuin muiden vastaajien.

15 15 Todistajien kertomukset Kirjalliset todisteet ovat säätiön hallituksen kokousten , ja pöytäkirjoja. Pöytäkirjasta käy ilmi, että Pohjola, Tuominen, Ihalainen, Laisaari, Rantala ja Aav (esittelijä/sihteeri) ovat päättäneet reliefin hankkimisesta (5.000 euroa). Poissa ovat olleet Ketola ja Salminen. Pöytäkirjan mukaan täysilukuinen hallitus on Aavin esittelystä päättänyt pienoisveistosten ja serigrafiikan hankkimisesta ( euroa). Pöytäkirja mukaan täysilukuinen hallitus on Aavin esittelystä päättänyt kanden grafiikkateoksen hankkimisesta (5.000 euroa). Lasse Mikkelsson on kertonut, että hän oli vuodesta 1984 vuodesta lukien toiminut pääasiassa liikuntapalveluja tarjoavassa liikuntakeskus Pajulandessa valmentajana, opettajana, testaajana sekä syyskuusta 2006 lukien toimitusjohtajana. Vastaajien kirjallisena todisteena 15 olevassa taide-esineluettelossa on listattu ne taide-esineet, jotka ovat Pajulandessa. Pajulahteen oli hankittu jatkuvasti lisää veistoksia ja tauluja liikunnan ja urheilun tukemiseksi sekä asiakkaiden viihtyvyyden vuoksi. Pajulanden omistamat taideteokset oli kirjattu liikuntakeskuksen kirjanpidossa taseeseen. Sinä aikana kun Mikkelsson oli ollut toimitusjohtajana, Pajulahteen oli hankittu muutama taulu ja ne oli sijoitettu seinille näytteille. Myös muita taideteoksia kuin mistä nyt on kysymys, oli hankittu säätiön kautta. Pajulandessa taidetta oli pidetty arvossa ja ihmisen fyysisen kunnon ohella oli haluttu tarjota myös "kulttuuriarvoja". Pajulanden Urheiluopistosäätiöltä saamien taulujen osalta oli keskusteltu, että ne sijoitettaisiin seinille tai siten, että ne olisivat mandollisimman monen nähtävissä. Mikkelsson ja Pohjola olivat sopineet, että arvokkaimpia taideteoksia ei säilytetä julkisissa tiloissa, vaan ne sijoitetaan henkilökunnan sosiaalitiloihin tai työhuoneisiin. Pajulahti ei ollut pyytänyt tauluja Urheiluopistosäätiöltä. Mikkelsson oli ollut tietoinen siitä, että myös Pajulanden uimahallin alla olevassa varastotilassa oli ollut tauluja. Pajulandessa oli ollut paljon tauluja ja Mikkelsson oli ajatellut, että varastossa olleita tauluja ei ollut haluttu laittaa seinälle. Mikkelsson on pitänyt mandollisena myös, että taulut olivat unohtuneet varastoon. Varastossa olleet taulut on nyt asetettu esille liikuntakeskuksen seinille. Pajulahti oli saanut Urheiluopistosäätiöltä myös kirjoja. Risto Salonen on kertonut, että hän oli valtiotieteen maisteri ja hän oli valmistuttuaan toiminut muun muassa SDP:ssä toimitsijana, piirisihteerinä ja nykyisin puolueen hallintopäällikkönä. Salosen tehtäviin hallintopäällikkönä kuului kokousten valmistelu, sihteerinä toimiminen, henkilöstöpäällikön tehtävät sekä puolueen varainhoitoon ja varainhankintaan liittyvät tehtävät. Taloushallinnon kautta myös verotusasiat ja vaalirahoitukseen liittyvät ilmoitukset olivat kuuluneet Salosen tehtäviin. Hänen edeltäjänsä hallintopäällikön tehtävässä oli ollut Maunu Ihalainen.

16 16 SDP:n budjetti oli noin 10 miljoonaa euroa, josta noin 8 miljoonaa euroa puolue sai puoluetukena. Puolueen oman varainhankinnan osuus oli 1-2 miljoonaa euroa ja tästä suurin osa, noin euroa, katettiin jäsenmaksuilla. Puolue sai myös vuokratuottoja puolueen omistamista kiinteistöstä sekä asuin- ja liikehuoneistoista. Lisäksi puolue järjesti arpajaisia ja erilaisia maksullisia seminaareja. Tämän lisäksi oli käyty erilaista tarvikekauppaa; verkkokaupan kautta oli viime vuosina myyty niin sanottua" fanituotteita" kuten kaulaliinoja ja lippalakkeja. Puolue oli myös ostanut taide-esineitä ja myynyt niitä eteenpäin. Muina tulonlähteinä Salonen on maininnut erilaiset toiminta-avustukset ja puolueen julkaiseman Ruusukalenterin. "Fanituotteiden" ja taide-esineiden myyntiä ei ole pidetty puolueessa liiketoimintana, vaan yleishyödylliseen toimintaan liittyvänä ja siksi verottomana myyntinä. Tavarat ostetaan arvonlisäverollisina, mutta myydään arvonlisäverottomina. Verottaja oli tulkinnut seminaarilippujen myynnin verottomaksi. Taulukaupan osalta sen sijaan ei ollut tiedossa verottajan nimenomaista kantaa. Taidekauppa oli ollut "ikiaikainen" varainhankinnan tapa puolueelle. Taidekauppaa on harrastettu myös muissa kansalaisjärjestöissä vuosikymmeniä. Taulukaupan osalta puolueiden varainhankinnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien aikana. Tällä hetkellä taidekaupan merkitys oli kuitenkin lähes olematon julkisen keskustelun takia. SDP:n 2000-luvun myyntivolyymien perusteella ei ollut eroteltavissa, miltä osin taidekauppa oli liittynyt vaaleihin. Salonen ei ollut saanut edeltäjältään mitään erityistä ohjeistusta taulukauppaan liittyen. SDP ei kilpaile taulukaupoissa muiden taiteen myyjien kanssa. Vuosina taidekaupan tuotto oli ollut bruttomääräisenä noin euroa vuodessa. Kate taide-esineissä oli vaihdellut. Pyrkimyksenä oli ollut saada myynnillä mandollisimman hyvä tuotto. Puolue oli ostanut yksittäisiä taide-esineitä eurolla ja myynyt niitä eteenpäin niin, että niistä saatiin voittoa. Alimmat myyntihinnat olivat noin 400 euroa. SDP oli hankkinut taidetta myytäväksi monin eri tavoin. Erkki Kannoston pienoisveistokset oli ostettu Kannostolta, koska Kannosto oli tarjonnut Saloselle teoksiaan myytäväksi. Kimmo Pyykkö oli tarjonnut Uusi aika -nimistä pronssiveistosta. Pyykölle oli kerrottu, mihin käyttötarkoitukseen teos tulisi. Reliefistä oli otettu 50 kappaleen sarja. Pyykön kanssa oli sovittu, että teokseen tulee Tarja Halosen nimi. Sarja oli ollut myynnissä kanden vuoden aikana. Salonen oli itse myynyt noin 30 reliefiä. Pyykkö oli tehnyt aikaisemmin taideteoksen presidentti Kekkosen vaalityötä varten ja myöhemmin vastaavasti reliefitöitä presidentti Koiviston kampanjaa varten. Grafiikkateokset SDP oli hankkinut Osmo Nissisen teoksia lukuun ottamatta Galleria Kiljalan kautta. Kiljala oli Helsingissä asioidessaan käynyt tarjoamassa teoksia. Taiteilija Osmo Nissinen oli ollut pitkään SDP:n edustajana taidepiireissä. Nissisen perikunta oli tästä syystä tarjonnut taidettå myytäväksi SDP:11e. Salonen oli viime kädessä päättänyt siitä, mitä teoksia puolue hankkii.

17 17 Viime vuosina Salonen oli asioinut suoraan myyjän kanssa. Aiemmin yhteyshenkilönä oli ollut Backman. SDP:n Kiljalan välittämistä teoksista maksamaan hintaan oli vaikuttanut muun muassa se kuinka monta teosta oli ostettu. SDP oli pyrkinyt hankkimaan grafiikkaa suuria sarjoja, jolloin ostohinta oli muodostunut edulliseksi. Salonen oli keskustellut edelleen myytäville teoksille asetettavista hinnoista Kiljalan kanssa sekä itse kuvanveistäjien kanssa. SDP:ssä oli viime kädessä arvioitu, mikä pyyntihinta teoksille asetetaan. Taiteen ulosmyyntihinta oli vaihdellut. Taidetta olivat ostaneet muun muassa kansanedustajaehdokkaat ja työntekijät. Pääasiassa ulosmyyntihinnat olivat olleet "samassa hintahaarukassa". Salonen oli itse myynyt myytävästä taiteesta puolet. Salonen oli tarjonnut taidetta tahoille, joilla hän oli arvioinut olevan tarvetta ostaa taidetta. Harkintaan oli vaikuttanut myös se, oliko taho ostanut taidetta SDP:ltä jo aikaisemminkin. Se, että taidetta oli tarjottu Urheiluopistosäätiölle perustui siihen, että jo asiamies Aavin edeltäjä,asiamies Pentti Laaksonen oli kertonut, että säätiö käyttää taidetta muun muassa merkkipäivälahjoina. Ensimmäiset taidehankinnat SDP:Itä Urheiluopistosäätiö oli mandollisesti tehnyt jo luvulla. Salonen oli tarjonnut tauluja ostettavaksi puhelimitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Hän oli näissä tilanteissa kysynyt, oliko "keskustelukumppanilla" tarvetta tuotteen hankkimiseen. Salosen mukaan "keskustelukumppanille" oli ollut selvää, että kysymys oli puolueen varainhankinnasta ja että puolue myy teoksen korkeammalla hinnalla kuin millä sen on ostanut. Ostajalle oli esitetty esimerkkiluettelo, mistä taulut oli voinut valita. Teoksia oli ollut 5-8 eri taiteilijalta ja eri teoksia noin 20 kappaletta. Pääsääntöisesti kaupankäynti oli edennyt siten, että SDP:n toimesta tehtiin tarjous ja ostaja palasi asiaan myöhemmin. Salonen oli olettanut säätiössä asiamiehen päätösvallan riittävän taidehankinnoista päättämiseen. SDP:n Urheiluopistosäätiön kanssa käymä taulukauppa oli ollut normaalia kauppaa, eikä säätiötä ollut kohdeltu muista asiakkaista poikkeavalla tavalla. SDP:llä ei ollut toiminnallisesti ollut mitään yhteistoimintaa Urheiluopistosäätiön kanssa. SDP kuitenkin käytti Pajulanden maksullisia palveluja, Pajulandessa vietettiin virkistyspäiviä ja pidettiin "tyky-koulutusta". Urheiluopistosäätiön kanssa kaupat oli tehty SDP:n aloitteesta siten, että Salonen oli joko tavannut asiamiehen kanssa tai soittanut tälle ja kysynyt, oliko tarvetta hankkia taidetta. Aav oli ollut perillä siitä, että kysymys oli puolueen varainhankinnasta kuten muutkin ostajat. Aav oli varmasti nähnyt teokset ennen ostopäätöstä. Pienoisveistokset Aav oli nähnyt Salosen muistikuvien mukaan joko Urheiluopistosäätiön tai SDP:n tiloissa. Syyttäjän kirjallinen todiste 19 sisältää listauksen nyt kysymyksessä olevan taiteen hankintahinnoista liitteineen. Salonen oli toimittanut sanotun selvityksen jutun tutkijalle. Selvityksestä Salonen kertoi seuraavaa.

18 18 Kimmo Pyykön reliefi oli hankittu vuonna 2006 ja yhden reliefin hankintahinnaksi oli määräytynyt euroa. Pyykölle puolue oli maksanut Pyykön päivätyn laskun mukaisen suorituksen Reliefiä oli myyty kaikille SDP:n asiakkaille euron hintaan. Vain 2-3 reliefiä oli jäänyt myymättä. Myyntipuheessaan Salonen oli kertonut, että teos oli Pyykön tekemä ja myynnistä saatavilla tuotoilla rahoitettiin presidentinvaalikampanjaa. Myös teoksen "symboliarvoon" oli viitattu. Piia Lehden "Päivänvarjopuu" oli hankittu Kiljalan laskun mukaan Teoksen hankintahinta oli ollut 135 euroa. Osmo Nissisen grafiikan hankintahinnat olivat olleet molempien teosten, "Heräävä aamu ja Talvipäivän seisaus" osalta 250 euroa, yhteensä 500 euroa. Nämä edellä mainitut kolme teosta oli myyty Urheiluopistosäätiölle yhteishintaan euroa. Kannoston pienoisveistokset oli hankittu vuonna 2006 ja ne olivat maksaneet Salosen ilmoittaman kirjallisen selvityksen mukaan, "Zen ja maiseman" katselu 864 euroa ja "Kuutamossa" teos 567 euroa. Kannoston päivätyn laskun perusteella SDP oli maksanut Kannostolle kolmesta pronssiveistoksesta, muun muassa pienoisveistoksista "Zen ja maiseman katselu" ja "Kuutamossa" yhteensä euroa ja arvonlisäveroa 120 euroa eli yhteensä euroa Mildebergiuksen grafiikkateos "Lady with scarf' oli hankittu vuonna Kiljalan päivätyn laskun mukaan taulu on maksanut 190 euroa. Kaskipuron teos "Paketti" on hankittu vuonna 2006 ja Kiljalan päivätyn laskun mukaan taulu on maksanut 175 euroa. Nämä mainitut teokset oli myyty Urheiluopistosäätiölle yhteishintaan euroa. Teoksia ei ollut SDP:ssä hinnoiteltu erikseen. Augustsonin grafiikkateokset,"snoopy huilaa" ja "Hippos" oli hankittu vuonna 2007 ja Kiljalan päivätyn laskun mukaan molemmat teokset ovat ostettu 200 euron hinnalla, yhteensä 400 euroa. Nämä molemmat taulu on myyty yhteishintaan euroa. SDP ei tue varainhankinnalla saaduilla varoilla yksittäisiä ehdokkaita. Poikkeuksena tästä oli puolueen puheenjohtajan kampanjan toteutus, koska oli vaikea erottaa puolueen ja puheenjohtajan kampanjaa toisistaan. Salonen tunsi vastaajina olevat säätiön asiamiehen ja hallituksen jäsenet. Ihalainen oli toiminut SDP:n hallintopäällikkönä ja Tuominen luvulla puoluevaltuuston puheenjohtajana. Pohjola oli ollut kansanedustajana, mutta hän ei ollut ollut SDP:n hallinnon edustaja. Osmo Immonen on KHT- tilintarkastaja ja taloustieteen maisteri. Immonen on toiminut tilintarkastajana 25 vuoden ajan ja Urheiluopistosäätiön tilintarkastajana 2000-luvun alkupuolelta lukien. Urheiluopistosäätiön tilintarkastus suoritettiin jatkuvana tarkastuksena 3-4 kuukauden välein tilikauden aikana. Tarkastuksissa käytiin läpi kirjanpitoa ja luettiin pöytäkirjat. Urheiluopistosäätiössä oli kaksi tarkastajaa. Säätiö oli saanut aina "puhtaat paperit" ja säätiön

19 19 valtuuskunta oli vahvistanut tilinpäätökset. Nyt kysymyksessä olevat taidehankinnat oli kirjattu kirjanpitoon, sijoitustilille "hankintahinnoilla". Immonen oli pitänyt hankintoja "seinätaiteena". Immonen ei uskonut, että hankintoja olisi tehty merkkipäivälahjaksi, koska hinnat olleet suurehkoja jopa euroa. Urheiluopistosäätiön sijoitussalkun arvo oli yli 20 miljoonaa euroa ja tähän nähden muutaman taulun hankinta oli vain kirjanpidossa noteerattu. Hankinnoilla ei ollut juurikaan merkitystä säätiön sijoitusomaisuuteen nähden. Immonen oli tietoinen, että taidetta oli hankittu SDP:Itä. Säätiön tausta huomioon ottaen Immonen oli pitänyt hankintoja hyväksyttävinä. Tauluja oli lahjoitettu Pajulandelle. Lahjoituksissa ei ollut ollut mitään moitittavaa, kun lahjoituksista oli tehty asianmukaiset päätökset. Immonen arvioi säätiön sääntöjen ohjaavan strategiaa siitä millä alalla toimintaa harjoitetaan. Urheiluopistosäätiö tuki urheilua. Säännöissä ei ollut mitään ohjetta siihen miten säätiön operatiivista toimintaa tulisi hoitaa. Säätiön hallituksessa olevat henkilöt olivat taustaltaan ns. "SDP:n piiriliittoon kuuluvia" henkilöitä. Immonen arvioi, että jos tauluja olisi hankittu joitain toiselta "puolelta" olisi tämä herättänyt enemmän kysymyksiä. Todistelu taidehankintojen hinnan määrittämisestä Christian Boman on tehnyt työtä taiteen parissa vuodesta 1988 lukien. Hän on johdettuaan taiteeseen ja antiikkiin erikoistuneen huutokauppa Bukowskin taidepuolta seitsemän vuotta toiminut yhtiön toimitusjohtajana 4,5 vuoden ajan. Bomanin päivittäiseen työhön kuului muun muassa myytävien taide-esineiden hintojen seuraaminen. Bukowskin toiminta jakaantui moderneihin, klassisiin ja internetin (Bukowskis market) kautta tapahtuviin huutokauppoihin. Internet-huutokaupassa myytävänä olivat pääasiassa halvemmat taide-esineet. Esinettä huutokauppaan tarjottaessa asiakkaalle esitellään realistinen lähtöhinta-arvio, joka on viitteellinen hinta ostajaehdokkaalle. Huutokauppa ottaa myydystä taulusta provision sekä myyjältä (18 %+alv) että ostajalta (13 %+alv), minkä lisäksi veloitetaan taulukohtainen provisio. Tapa oli yleismaailmallinen. Nykyisin grafiikkaa tarjotaan paljon myytäväksi, vaikka kysyntää ei ole paljon. Käytännössä grafiikka on osoittautunut hankalaksi myydä. Asiakkaiden maku on menossa modernimpaan suuntaan ja sen vuoksi "vihreät perusmaisemat" ovat tänä päivänä "vaikeita myytäviä". Veistokset ja reliefit eivät ole koskaan olleet helppoja myyntikohteita, koska niitä ei koeta helpoiksi sisustuselementeiksi. Boman on laatinut syyttäjän kirjallisena todisteena 9 olevan arvion kysymyksessä olevien teosten myyntihinnoista. (Arviossa ei kuitenkaan ollut mukana Göran Augustsonin Hippos-nimistä teosta.) Bomania oli pyydetty ilmoittamaan tarkka arvio kunkin teoksen osalta. Bomanin kirjallisessa arviossa ilmoittama myyntihinta asettui lähelle Bomanin mieltämän suuruusluokan keskiarvoa. Boman on luonnehtinut tässä asiassa arvioimiaan taide-esineitä kodin koristeiksi, ei sijoitustaiteeksi.

20 20 Kysymyksessä oli suhteellisen halpa taide, joka ei ole suhdanneherkkää siten kuin kalliimpi taide.taiteen hinta voi jossain määrin vaihdella, riippuen myyntivasta. Boman on syyttäjän kirjallisesta todisteesta 12 ilmeneviä taideteoksia, joille hän oli arvioinut "yhden hinnan" kirjallisessa todisteesta 9 ilmenevin tavoin, tarkastellessaan kertonut, että Pia Lehden "Päivänvarjopuu" oli hyvää perusgrafiikkaa, jonka sarja 100 oli tavanomainen. Huutokaupassa teoksesta saatava hinta olisi todennäköisesti euroa. Arvio perustui siihen, mitä vastaavan tasoisesta grafiikasta voisi saada. Osmo Nissisen teosten "Heräävä aamu" ja "Talvipäivän seisaus" myyntihinnaksi huutokaupassa Boman on arvioinut alle 200 euroa. Kimmo Pyykön "Uusi aika" teoksesta Boman on kertonut, että Pyykkö on johtavia kuvataiteilijoita, mutta reliefi ei ole kysytyin myyntiartikkeli. Boman on arvioinut teoksen myyntihinnaksi euroa, mutta katsonut kuitenkin myyntihinnan olevan todennäköisimmin lähempänä euroa. Teoksessa olevalla Tarja Halosen nimellä ei Bomanin käsityksen mukaan ole ratkaisevaa merkitystä myyntihintaan. Erkki Kannoston teosten "Zen ja maiseman katselu" ja "Kuutamossa" myyntihinnoiksi Boman on arvioinut euroa. Pentti Kaskipuron teoksen "Paketti" myyntihinnaksi Boman on arvioinut 200 euroa. Jury Mildebergiuksen teoksen "Lady with scarf' osalta Boman on kertonut, että kysymyksessä olevan virolaisen taiteilijan teoksia ei ole ollut Bukowskilla myynnissä. Taiteilijan teosten pyyntihinnat Tallinnassa sijaitsevassa galleriassa ovat olleet vaatimattomia. Mandollinen myyntihinta on noin 150 euroa." Eturivin taiteilijana" pitämänsä Göran Augustsonin teoksen "Snoopy huilaa" myyntihinnaksi Boman on arvioinut 280 euroa. Augustsonin teoksen "Hippos" Boman on arvioinut olevan aiheensa vuoksi vähän halvempi kuin edellä mainittu Snoopy-aiheinen teos. Kysyttäessä syyttäjän kirjallisesta todisteesta 25, jonka mukaan teos "Hippos" on myynnissä helsinkiläisessä taidegalleriassa 400 euron hinnalla, Boman on kertonut, että hinta tuntuu aika kohtuulliselta; myyjän omaankin taskuun jää vähän, mutta toisaalta tinkimisvaraa ei ole paljoa. Kilpailu taidemarkkinoilla Helsingissä Fredrikinkadulla ja Bulevardilla on aika kovaa. Taidegalleriat myyvät taidetta usein ensimyyntinä, jolloin teoksen hinta on yleensä katettavina olevien kustannusten vuoksi korkeampi kuin jälkimarkkinoilla tapahtuvassa myynnissä. Hintaero ei kuitenkaan ole merkittävä. Esimerkiksi "Snoopy huilaa"-teoksesta puhuttaessa hinta ensimyynnissä saattaa olla korkeintaan 200 euroa korkeampi. Taidegallerian kate teoksen myynnistä ensimarkkinoilla voi olla prosenttia myyntihinnasta. Taiteen hintaan vaikuttaa taiteilijan tunnettavuus. Taiteilijan tuotannon suuruus saattaa olla hintaa alentava tekijä, mutta usein sarjan koolla ei ole merkitystä. Toisaalta on huomattava, että taiteilijalla on aina yleensä sekä "hyviä että heikompia teoksia". Myös taideteoksen aihe on tärkeä. Huutokauppatilaisuudessa kysymys on makuasioista. Taiteen hinnasta puhuttaessa kysymys on aina suuruusluokista. Huutokaupassa myytävän teoksen hinta asetetaan alemmas, jos myyjällä on kiire. Jos myyjä haluaa maksimihinnan, myyntiaika asetetaan pidemmäksi ja teoksen hinta asetetaan vastaavasti korkeammaksi.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Etelä-Savon käräjäoikeus Tuomio 141106323 1 (6) 11.02.2014 Asianumero R 13/503 Puheenjohtaja Käräjätuornari Jukka Laine Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Sarni Asikainen Vastaaja Asianomistaj a Kuultava Asia

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta:

Vaadin vastaajalle rangaistusta seuraavasta rikoksesta: Mikko Nyman Lähettäjä: leena.malinen@oikeus.fi Lähetetty: 12. tammikuutata 2015 11:11 Vastaanottaja: Mikko Nyman Aihe: R 13/9447 haastehakemus HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO HAASTEHAKEMUS Osasto 3 PL 318 Asianro

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 13/938 Käräjätuomari Pasi Kumpula käräjätuomari Johanna Nevalainen ja käräjätuomari Ismo Räty Asianro 30.1.2013 R 11/7644 ASIANOSAISET Syyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA SÄÄDEKIRJA Allekirjoittaneet yhteisöt ovat päättäneet perustaa säätiön, jonka nimi on Kuopion seudun työvalmennussäätiö. Säätiön tarkoituksena on tukea työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 2007-03-22 1 (6) TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 Aika Paikka Läsnä 22.3.2007, klo 17.00 alkaen TietoEnator Oyj, Kutojantie 6-8, Espoo Läsnä oli henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamina

Lisätiedot

Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä

Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä Kaupunginhallitus 435 20.10.2014 Suostumuksen antaminen YIT Rakennus Oy:lle rakentamattomien alueiden luovuttamiseen eräiden yhtiöiden osakekauppojen yhteydessä 1097/00.04.02.01/2014 KH 435 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

TAMPEREEN KARAJAOIKEUS TUOMIO 03/3673 4/44.osasto 1 Asiano: Puheenjohtaja 22.9.2003 R 03/1938 Käräjätuomari Mirja-leena Mäkinen

TAMPEREEN KARAJAOIKEUS TUOMIO 03/3673 4/44.osasto 1 Asiano: Puheenjohtaja 22.9.2003 R 03/1938 Käräjätuomari Mirja-leena Mäkinen :-:/ " '\ t::.opio...... TAMPEREEN KARAJAOIKEUS TUOMIO 03/3673 4/44.osasto 1 Asiano: Puheenjohtaja 22.9.2003 R 03/1938 Käräjätuomari Mirja-leena Mäkinen lautamiehet Pauli Siltanen Tuija Sillanpää Pekka

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: 2. ( Galleria ), y-tunnus:

Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: 2. ( Galleria ), y-tunnus: NÄYTTELYSOPIMUS Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: Yhteystiedot / yhteyshenkilö: 2. ( Galleria ), y-tunnus: Yhteystiedot / yhteyshenkilö: Osapuolet sopivat tällä asiakirjalla taideteosten

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen pdytakirja Aika: 29.3.2012, klo 17:00 Paikka: Ravintola Savoy (Eteiaesplanadi 14), Helsinki Lasna: Kokouksessa olivat lasna oheisesta aaniluettelosta

Lisätiedot

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI CAPITAL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 0190457-0 No. 2/2014 SIEVI CAPITAL OYJ YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 4.11.2014 AIKA: 4.11.2014 alkaen klo. 14:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2013 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 AIKA: alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN 1/5 YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN Enfo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 22. päivänä maaliskuuta 2012 kello 15.00 alkaen osoitteessa

Lisätiedot

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com KIMMO SUNDSTRÖM HAKEMUS Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13 00180 Helsinki HAASTEHAKEMUS Asia Kustannus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen HALLITUS (1/4) Yhdistyksellä on oltava hallitus Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja Puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen ja täysivaltainen, jonka kotipaikka

Lisätiedot

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS tiedottaja Anni Lehtonen p. 02956 44221 tai 050 375 7026 MEDIATIEDOTE (julkaisuvapaa 28.11.2013 klo 10.00) ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu

Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n Pörssitiedote 20.8.2013 klo 8.30 Innofactor Oyj:n yhtiökokouskutsu Innofactor Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 17.9.2013 klo 10

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Säätiön nimi on 'Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö' ja sen kotipaikka Kouvolan kaupunki.

Säätiön nimi on 'Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö' ja sen kotipaikka Kouvolan kaupunki. KYMIN OSAKEYHTIÖN 100-VUOTISSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Yleiset säännökset 1 Säätiön nimi on 'Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö' ja sen kotipaikka Kouvolan kaupunki. 2 Säätiön toiminta-alue käsittää kotipaikan ohella

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ

1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ 1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Kaupan osapuolet... 3 2. Omaisuuden luovutuksen tausta

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot