NonSordino. Aktiivinen fani tekee brändin. Yritykselle tekijöitä, designereille duunia. Trailerileikkaus. taitolaji. MaMan yhteistyökumppanit

Transkriptio

1 NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 2» s. 4 Työn tulevaisuus» s. 14 /2014 Aktiivinen fani tekee brändin» s. 18 Yritykselle tekijöitä, designereille duunia» s. 24 Syksyn kursseja» s. 26 MaMan yhteistyökumppanit Trailerileikkaus on taitolaji» s. 6

2 NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 2 / Linkkivinkit Trailerileikkaus 9 Uusi kasvo Pia Parkkonen on taitolaji 10 Lyhyt oppimäärä brändeistä ja tavaramerkeistä s Sannan keittiössä 14 Työn tulevaisuus suomalaisen työn kehityskuva 16 Esteettömyys nettisivuilla reilu meininki 18 Aktiivinen fani tekee brändin 20 Kauneusleikkaus kännykällä 20 Apple-käyttäjien kurssit syksyllä Lakimies vastaa jäsenten kysymyksiin 22 Mainonnan suunnittelun opiskelija tähtää korkealle Yritykselle tekijöitä, designereille duunia! 26 MaMan kurssit syksyllä MaMa tiedottaa KUVA: Pond5 24 NonSordino julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, Helsinki, päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Sanna Koivusaari (Turku), Ritva Rähmönen (Lieto), Ville Laasonen (Turku) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen , kaarina.pehkonen@mamary.fi taitto: Sanna Koivusaari ja Ritva Rähmönen kansikuvassa: Jussi Rautaniemi kannen kuvaaja: Heidi-Hanna Karhu painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Silk 150 g / Gprint 115 g. ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu). Seuraava lehti ilmestyy keväällä MaMa on ERTOn jäsenyhdistys. 2 NonSordino 2/2014

3 PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen KUVITUS Valeria Gasik Pääkirjoitus Työelämä menee menojaan pystyyko ammattiliitto seuraamaan? Yrittäjiä palkansaajien ammattiliitossa? Hämmästyneitä kysyjiä on riittänyt tilaisuuksissa, missä ammattiliittoa on tarjottu henkilöille, jotka tienaavat leipänsä itsensätyöllistäjinä, free lancereina tai pienyrittäjinä. Mutta miksi ei? Olisiko tässä hyvä paikka soveltaa metaforaa out of the box, ajattelua uudesta näkökulmasta? Perinteisesti ammattiliitoissa on hoidettu työsuhteisten ihmisten edunvalvontaa. Työelämän trendi on kuitenkin kohti yrittäjyyttä. Suomi on itse asiassa aika myöhään menossa siihen suuntaan. Monet Euroopan maat ovat paljon edellä, niin hyvässä kuin pahassa. Joku maa johtaa ns. pakkoyrittäjien määrässä ja joissakin Euroopan maissa pienyrittäjät ovat puolestaan saaneet kollektiivisen neuvotteluoikeuden. Yksi asia on kuitenkin varma: perinteisten työsuhteiden määrä ei tule kasvamaan, edes pysymään ennallaan, vaan käyrä on jyrkästi alaspäin. Luovilla aloilla tämä ilmiö on hyvin konkreettinen. Ongelmaa on pyritty myös ratkaisemaan luovasti. Toinen tämän päivän trendi on verkottuminen. Luodaan yhteyksiä, solmitaan kumppanuuksia, jaetaan osaamista. Win win -ajattelu kuvaa asiaa hyvin. Yhteistyö on kaikkien etu. Viedään itse osaamista, lisäarvoa yhteistyöhön ja sitä odotetaan myös toisilta osapuolilta. Lopputulos, synergia, on enemmän kuin mitä jokainen olisi saanut aikaan yksin. MaMalla on useita yhteistyökumppaneita, jotka on ilo esitellä tässä lehdessä. Hyvänä esimerkkinä on Turussa sijaitseva, mutta videoneuvottelujen kautta valtakunnallisesti toimiva ELY-keskus Luovamo, jonka palvelutarjonta luoville aloille on mittava, uudentyyppinen ja epävirkamiesmäinen. Yrittäjyyttä aloittavakin voi Luovamossa kehitellä omaa luovaa liikeideaansa ja kaikkea siihen liittyvää tuotteistamisesta markkinointiin. Se on hieno asia ja parhaassa tapauksessa liiketoiminta saa alkunsa. Periaatteessa kuitenkin tuhannet ja tuhannet yrittäjät Suomessa jäävät itsensätyöllistäjiksi, kasvuyritystä ei synny. Apuna on jälleen verkottuminen, pienyrittäjien yhteisöt, osuuskunnat. Kaikkien erikoisosaaminen yhdessä, sopivina yhdistelminä voi tuottaa huikeita tuoteinnovaatioita. Mutta miten käy näiden yksilöiden, joita yrittäjiksi kutsutaan, onko mikään ammattiliitto kiinnostunut heistä? Tämä joukko on kasvava ja sisältää valtavan potentiaalin kaikilla aloilla. Olen sitä mieltä, että tässä olisi ammattiliitoilla tuhannen taalan paikka. Paikka saada jäseniä ja uudistua sitä kautta niin ajattelultaan kuin toiminnaltaankin. Mutta pystyykö se siihen? Pysyykö se perässä? Työelämä menee jo tuolla kaukana MaMa on avoin uudelle, avoin työelämän kehitykselle. Luovat yksilöt, tervetuloa MaMaan! NonSordino 2/2014 3

4 LINKKIVINKIT KOONNUT: Kaarina Pehkonen ja Sanna Koivusaari KUVAT: Pond5 Yhteistyössä MaMan kanssa MaMa toimii yhteistyössä sekä useiden yhteisöjen että yritysten kanssa. Osa yhteistyökumppaneista tarjoaa myös MaMan jäsenille erilaisia etuja tai palveluja. Tutustu ja hyödynnä! Luovamo luovamo.fi LUOVAMO (ent. informaatio- ja työnhakukeskus) eli luovien alojen urapalvelut. Luovamossa kohtaavat verkostotyön avulla työnhakija-asiakkaiden osaaminen ja työnantajien työvoiman tarve. LUOVAMOssa on luovien alojen erityiskysymyksiin erikoistunut henkilökunta. Työnhakija saa ohjeita ja neuvoja työnhaussa ja palkkatyössä sekä myös yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. LUOVAMO välittää alan osaajia työnantajille, kehittää verkostokumppaneiden kanssa yhteistyössä työllistäviä prosesseja, sekä luo verkostoa niin osaajien kuin yritysten välillä. LUOVAMOn tavoitteena on saada työvoimahallinnon ohjaus- ja neuvontapalveluita vastaamaan paremmin luovien alojen työnhakijoiden työnhaun ja työllistymisen tarpeisiin. Hankkeessa käynnistyneen prosessin laajavaikutteisempana tavoitteena on kehittää valtakunnallinen työ- ja elinkeinotoimistojen luoville aloille erikoistunut työvoimahallinnon palvelumalli, joka on tarjolla nyt myös videoneuvottelutekniikalla koko Suomeen. luovamo.fi 4 NonSordino 2/2014

5 Mediapankki Pond5 Mediapankki Pond5 nettisivuilla on Internetin laajin Royalty Free videokokoelma, miljoonia kuvia, piirroksia, musiikkia, ääniefektejä, 3D-malleja ja After Effectejä. Taiteilijat, jotka käyttävät palveluamme myyntikanavanaan, voivat vapaasti itse hinnoitella tuotantonsa hinnat haluamalleen tasolle. Tarjoamme myös asiakkaillemme mahdollisuuden kontaktoida taiteilijoitamme suoraan sivujemme kautta. Myös sadat suomalaiset sisällöntuottajat käyttävät palveluamme myyntikanavanaan. Pingstate Voittoa tavoittelematon visuaalisen alan verkkoyhteisö tarjoaa forumin jakaa tietotaitoa sekä keskustella alaan liittyvistä aiheista. Apple-käyttäjät ry Apple-käyttäjät ry tarjoaa jäsenilleen mm. kursseja ja työpajoja ohjelmista ja laitteista sekä ylläpitää Hopeinen Omena -keskustelufoorumia. Julkaisija-lehti Julkaisija on painotuotteiden, mainonnan tai verkkoviestinnän parissa työskenteleville suunnattu ammattilehti. Fin Brands -pienyrittäjien yhteisö. Fin Brands tarjoaa yrittäjäjäsenillemme mahdollisuuden verkostoitua, markkinoida osaamistaan, näkyä mediassa sekä yhteistyömahdollisuuden muiden pienyrittäjien kanssa. Creative Minds Creativeminds.fi on freelancereiden ja design-alan ammattilaisten oma mainostoimisto. Tarjoamme helppokäyttöisen verkkopalvelun, jonka avulla asiakas löytää projektiinsa sopivimman tekijän. Designereille maksuton! Grafia Grafia ry on graafisen suunnittelualan ammatillinen järjestö, joka edistää alan tietämystä ja tuntemusta sekä edistää jäseniensä etuja. Grafia järjestää mm. Vuoden Huiput -tapahtuman sekä nimittää Vuoden Graafikon. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, verkkoviestintä ja julkaisugrafiikka. Myös monia muita tutkintoja ja kursseja. NonSordino 2/2014 5

6 TEKSTI: Tuukka Hämäläinen KUVAT: Heidi-Hanna Karhu ja Shutterstock Trailerileikkaus on TAITOLAJI Elokuvatrailerit ovat kaikille tuttuja, mutta kuinka moni on pohtinut kuinka trailereita tehdään? Trailerileikkaus onkin omanlaisensa taito, ja vaikkei se Suomessa olekaan kenenkään ainoa leipätyö, on siinäkin oma erikoisosaamisensa. SSuomessa elokuva-alalta puuttuu jossain määrin vahva mainososaaminen, kuvaa leikkaaja Jussi Rautaniemi. Mainostamisen ei pitäisi olla ohjaajan harteilla, vaikka hänen näkemyksestään onkin kyse. Jussi Rautaniemi on freelancer, joka tekee elokuvaleikkauksia toiminimellä Rough Cut. Hän leikkaa myös paljon trailereita, ja vuoden 2014 kotimaisista ensi-iltaelokuvista esimerkiksi Mielensäpahoittajan, Kesäkavereiden ja Aikuisten pojan trailerit ovat Rautaniemen leikkaamia. Vaikka hän on Suomen johtavia trailerileikkaajia, ei tehtävään päätyminen ollut mikään itsestäänselvyys. Olin vielä opiskelija ja työharjoittelijana Snapper Filmsissä, jonka tuottamaan Joulutarinaan (2007) leikkasin niin sanotun kakkostrailerin, Rautaniemi kertoo. Ohjaaja Juha Wuolijoki piti siitä niin paljon, että palkkasi minut leikkaamaan päätrailerin Hella W -elokuvaan (2011). Se herättikin sitten niin paljon positiivista huomiota, että jälkeenpäin minulla on riittänyt tasaiseen tahtiin keikkoja. Kuinka traileri syntyy? Rautaniemen mukaan trailerileikkaus on taito, joka kehittyy kokemuksen myötä. Kukaan ei kuitenkaan leikkaa traileria yksin, vaan mukana voi olla vaikuttamassa useakin taho riippuen tuotantoyhtiön koosta. Mainostamisen ei pitäisi olla ohjaajan harteilla, vaikka hänen näkemyksestään onkin kyse. Pienemmissä firmoissa paikalla on tuottaja, ohjaaja ja trailerin leikkaaja. Isommissa tuotantoyhtiöissä voi olla markkinointipäällikkö, käsikirjoittajat ja vaikka kuinka monta ihmistä tunkemassa lusikkansa soppaan. Rautaniemi kuvailee trailerin syntymisen hyvin intuitiiviseksi prosessiksi. Kun hänet palkataan tekemään traileri, hän saa elokuvan tuoreimman leikkausversion katsottavakseen. Trailerin luonnosversio syntyy omista lähtökohdista, minkä jälkeen muut antavat palautetta. Käytännössä aloitan yleensä katsomalla elokuvan läpi, sen enempää mitään miettimättä, mutta saatan jo elokuvan aikana kirjoittaa ylös avainrepliikkejä ja -kohtauksia, joissa tuntuu olevan jotain oleellista, Rautaniemi selittää. Katselun jälkeen mietin, toimisiko esimerkiksi perusjännärin rakenne, jossa siis näytetään jokin alkutilanne, esitellään henkilöt, tilanne kärjistyy ja sitten tulee loppurymistely. Joissakin dokkareissa on ollut hieman monimutkaisempi kysymys, mi- 6 NonSordino 2/2014

7 Trailerissa elokuva yksinkertaistuu ja vaarana on, että leffa vaikuttaa liian kaavamaiselta. Joten on myös haaste saada elokuva näyttämään omaperäiseltä ja poikkeavalta puolessatoista minuutissa. NonSordino 2/2014 7

8 tä halutaan kertoa trailerissa. Niissä tapauksissa keskustellaan usein ohjaajan kanssa, kuinka traileria ylipäätään aletaan rakentaa. Traileri peilaa siis jossain määrin elokuvan rakennetta ja esittää usein eräänlaisen pienoisversion elokuvasta, toki loppuratkaisua paljastamatta. Kaavaan luottamisessa on kuitenkin riskinsä. Mitä paljastaa, mitä pimittää? Yksi yleisimpiä trailereita kohtaan esitettyjä kritiikkejä on, että trailerit paljastavat liikaa elokuvasta. Myös Rautaniemi on joutunut pohtimaan tätä, etenkin kun hyvän mainoksen pitäisi antaa mahdollisimman hieno kuva. Trailereihin halutaan aina parhaimmat kuvat ja jännittävimmät kohtaukset. Suomalaiset elokuvat ovat sen verran pienen budjetin leffoja, että niissä on loppujen lopuksi melko vähän traileriainesta. Yleensä minulle huomautetaan, jos olen jättänyt pois jotakin oleellista tai jossa näkyy tuotantoarvoa. Vaikka paine olisi paljastaa kaikki myyntiä lisäävä, otetaan trailerileikkauksessa huomioon myös elokuvan dramatiikka, eikä kaikkea haluta paljastaa. Esimerkki löytyy Sofi Oksasen menestysromaaniin perustuvan Puhdistuksen (2012) tuotannosta. Trailereihin halutaan aina parhaimmat kuvat ja jännittävimmät kohtaukset. Sellaista pimitetään, millä on elokuvassa vahva emotionaalinen tai informatiivinen vaikutus. Puhdistuksen trailerissa haluttiin pimittää sitä, kuinka paljon Peter Franzén oli laihduttanut elokuvaa varten, että sillä olisi suurempi efekti itse elokuvassa, Rautaniemi paljastaa. Samoin ei saanut näyttää kohtausta elokuvan loppupuolelta, jossa Laura Birnin esittämä päähenkilö ajelee päänsä kaljuksi. Usein ajatellaan myös, että traileri voi johtaa harhaan. Tämän Rautaniemi kohtasi muun muassa Akseli Tuomivaaran ohjaaman Korson (2014) kohdalla. Korson kohdalla puhuttiin siitä, että onko traileri liiankin tyylikäs, kun itse elokuva on aika rosoinen. Mutta siinä on myös nämä trailerin coolit elementit, että pelataan koripalloa hiphop-musiikin soidessa, Rautaniemi kertoo. Mietittiin lähdetäänkö traileria ikään kuin huonontamaan siinä pelossa, että valehdellaan katsojille. Päätettiin kuitenkin pitää traileri, sillä se ei sisällä mitään väärää väittämää elokuvasta. Siinä vain korostetaan yhtä elokuvan osapuolista. 8 NonSordino 2/2014

9 uusi kasvo TEKSTI: Anna Korpi-Kyyny KUVA: Pia Parkkonen Uutta osaamista liitosta MaMan jäsenyys on tuonut Pia Parkkoselle uusia hyödyllisiä kontakteja, lisää ammattitaitoa sekä turvallisuuden tunnetta. Hän ryhtyi vuodenvaihteessa MaMan hallituksen varajäseneksi. Mitä teet työksesi? Teen kahta työtä: olen Apple-käyttäjät ry:n toiminnanjohtaja ja valokuvaaja. Toiminnanjohtajana vastaan yhdistyksen kaikista toiminnoista, kuten koulutus- ja tapahtumatuotannosta, markkinoinnista ja toiminnan kehittämisestä. Valokuvaajana minua työllistävät lehdet, yritykset ja yksityiset henkilöt. Miten olet hyötynyt MaMan jäsenyydestä? MaMa on laajentanut omia verkostojani, mistä on ollut hyötyä työssäni. Myös koulutukset ja tapahtumat ovat tukeneet ammattiosaamistani. Henkisellä tasolla turvallisuuden tunne on lisääntynyt, sillä näinä aikoina vakituinen työsuhde ei enää ole itsestäänselvyys. Median murroksen seurauksena myös ammattikuvaajien työt ovat vähentyneet radikaalisti. Miten innostuit mukaan MaMan hallitukseen? Apple-käyttäjät ry:llä on luvassa mielenkiintoisia koulutuksia ja tapahtumia. Ehdoton huipentuma on järjestettävä Ammattilaiset kohtaavat tapahtuma. Tuotanto on jo aloitettu ja päivästä tulee suurempi ja kauniimpi kuin yksikään urallani aiemmin järjestetty kokopäivän kestävä seminaari. Kannattaa laittaa päivä jo nyt kalenteriin, vinkkaa Pia Parkkonen. Apple-käyttäjät ry ja MaMa ovat tehneet muun muassa koulutusyhteistyötä useamman vuoden. Kun viime syksynä tuotimme yhdessä Ammattilaiset kohtaavat -tapahtumaa, MaMan pj. Kaarina Pehkonen kysyi, olisinko kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja minähän olin. Tulin vuodenvaihteessa valituksi MaMan hallituksen varajäseneksi. Olen myös ERTOn työttömyyskassan hallituksen jäsen. Millaisia tavoitteita sinulla on hallitustyössä? Haluan MaMan tarjoavan jäsenilleen yhä enemmän tukea ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämisessä ja mahdollisuuksia verkostoitua. Mitä teet töiden vastapainoksi? Liikunta on paras keino irrottautua työasioista. Lenkkeilen koiran kanssa, käyn salilla ja ohjatuilla liikuntatunneilla. Rankka astangajoogatunti ja saunominen ovat parasta rentoutusta, mitä tiedän. Mihin suhtaudut intohimoisesti juuri nyt? Olen koukussa laadukkaisiin tv-sarjoihin. Saatan katsoa Netflixistä tai HBO:lta useamman tuotantokauden putkeen yhdeltä istumalta, kun mieleinen sarja sattuu kohdalle ja pääsen vauhtiin. NonSordino 2/2014 9

10 TEKSTI: Jaana Paavilainen KUVA: Panu Villanen Lyhyt oppimäärä brändeistä ja tavaramerkeistä Pro gradu tutkielmani aiheessa päädyin jokaiselle yritykselle ja toimialalle tärkeisiin immateriaalioikeuksiin. Niiden merkitys kasvaa koko ajan ja ne sääntelevät yritysten toimintaa laaja-alaisemmin kuin arvaammekaan. Immateriaalioikeudet Yritystoiminnassa yritykselle kuuluva aineeton pääoma on usein keskeisessä strategisessa asemassa. Siihen kuuluvat niin sanotut teollisoikeudet eli tavaramerkit, patentit ja mallisuojat sekä muut immateriaaliset yksinoikeudet kuten tekijänoikeudet, liikesalaisuudet ja mainittuihin oikeuksiin liittyvät lisenssit ja muut sopimukset. Kun tutkimusaiheena immateriaalioikeudet kokonaisuutena olisivat olleet liian laaja, valikoitui tutkimusaiheeksi immateriaalioikeuksista tavaramerkkioikeus ja tavaramerkkien käyttö markkinoinnissa, sillä sanotaanhan, että markkinointi on yrityksissä kaikki ja kaikki on lopultakin markkinointia. Tavaramerkki ja sen merkitys Tavaramerkkioikeus perustuu tavaramerkkilakiin. Tavaramerkki on legaalimääritelmän mukaan tunnusmerkki, jolla yritykset erottavat omat tuotteensa ja palvelunsa muiden yritysten tuotteista ja palveluista. Muista immateriaalioikeuksista poiketen tavaramerkkiin liittyvän yksinoikeuden päätarkoituksena ei ole luovan ja innovatiivisen toiminnan edistäminen, vaan tavaroiden valmistaja tai myyjä merkitsee tavarat omalla merkillään erottaakseen ne kilpailijoiden tavaroista. Tämän merkin, tavaramerkin, käyttämiseen saadaan yksinoikeus joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla se. Tavaramerkkejä ei suojata oikeudellisesti sen sommittelu- tai suunnittelutyön takia, jota niiden laatiminen on vaatinut, vaan kaupallisen tehtävän vuoksi, jota varten merkkejä käytetään. Välillisesti tavaramerkillä suojataan siten myös niitä goodwill- ja muita arvoja, joita merkkiin liittyy ja täten myös sitä liiketoimintaa ja kaupallista tulosta, jota tunnetun tavaramerkin avulla on mahdollista kehittää. Tavaramerkit vähentävät tuotteen markkinoinnin yhteydessä tarpeellisen informaation määrää sekä yhdistävät mainonnan ja itse tuotteen. Tavaramerkkinä voidaan suojata erottamiskykyinen tunnus, jolla halutaan erottaa omat tuotteet tai palvelut toisten vastaavista. Tavaramerkki voi olla sana, kuvio, ääni tai vaikka iskulause pääasia on, että se erottaa suojaamansa kohteen muiden aiemmista tavaramerkeistä. Tavaramerkki ei koskaan saa olla sekoitettavissa toisten aiempiin tavaramerkkeihin tai toiminimiin. Tavaramerkillä on useita eri funktiota, mutta merkin haltijalle funktioista tärkein taloustieteellisessä mielessä lienee kilpailufunktio. Kun markkinoilla on paljon samankaltaisia tuotteita, kuluttaja voi merkin perusteella erottaa ne toisistaan. Tavaramerkin säännöllisesti toistuvalla ja yhdenmukaisella mainonnalla ja markkinoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, minkä tuotteen kuluttaja valitsee. Kun tuotteen tavaramerkki erottuu, sille syntyy käytön myötä identiteetti, jonka perusteella ostaja voi tunnistaa sen uudelleen. 10 NonSordino 2/2014

11 Jaana Paavilaisen gradu valmistuu Itä- Suomen yliopistoon. Yhtenä vahvana vaikuttajana siihen oli professori Katja Lindroos, jonka rautaisen ammattitaidon Jaana mainitsee. NonSordino 2/

12 Tavaramerkeistä brändeihin Brändistä puhutaan nykyään yhtä paljon ellei enemmänkin kuin tavaramerkistä. Kyse ei ole juridisesta termistä. Joskus sitä käytetään tavaramerkin synonyymina, mutta muuten sen käyttöala on laajempi ja epämääräisempi kuin tavaramerkin. Se muodostuu useimmiten mainonnalla luoduista tai ylläpidetyistä mielikuvista. Markkinointiviestintää suunnittelevien on tunnettava tekijänoikeuden perusperiaatteet. Brändi muodostuu monesta tekijästä yrityksen ja tuotteiden nimistä, tunnuksista, logoista, musiikista ja nykyisin myös internetiin luodusta verkkoilmeestä. Se luo mielikuvan siitä, mitä yritys tekee, mitä se tuottaa ja miten se tämän tekee. Yrityksen brändi ei aina rakennu yrityksen varsinaisen toiminimen varaan, vaan se voidaan yhtä hyvin rakentaa myös aputoiminimien tai tavaramerkkien ympärille. Myös nämä molemmat kannattaa rekisteröidä patentti- ja rekisterihallituksella vahvan loukkaussuojan rakentamiseksi, vaikkakin molemmille voidaan saada suojaa myös vakiintumisen kautta. Mutta vakiintumisen kautta voi saada suojaa vain sillä maantieteellisellä alueella, jolla nimi on vakiintunut. Tekijänoikeus on osa brändäämistä. Tekijänoikeus liittyy kiinteästi markkinointiin ja markkinointiaineistojen suunnitteluun ja luomiseen. Sen peruskysymys on nähtävä oikeudenmukaisuuskysymyksenä: on oikeudenmukaista, että teosten tekijöillä on omistusoikeuden kaltainen oikeus määrätä teostensa käytöstä. Markkinointiviestintää suunnittelevien on syytä tuntea tekijänoikeuden perusperiaatteet, jottei mainostaja tietämättään loukkaa kolmansille kuuluvia oikeuksia. Tekijällä tulee olla myös oikeus määrätä, missä muodossa hänen nimeään teosten yhteydessä käytetään. Tekijänoikeussuojaa saa teokselle, joka ylittää ns. teoskynnyksen eli on itsenäinen ja omaperäinen, aiemmista teoksista erottuva, luovan työn tulos. Toisin kuin toiminimiä ja tavaramerkkejä, tekijänoikeutta ei voi rekisteröidä. Se syntyy automaattisesti teoksen tekijälle. Mikäli esimerkiksi yrityksen logo on tarpeeksi taiteellinen, voi sen loukkausta vastaan puolustautua myös vetoamalla tekijänoikeuteen, ennen muuta silloin, jos logolle ei ole haettu tavaramerkkiä. Huolehtiminen omista ja muiden oikeuksista on kaikkien etu! Koska tavaramerkin ja sen myötä synnytettävän brändin eri osatekijät ovat hyvin merkittäviä tekijöitä yrityksen arvon kannalta, kannattaa ne suojata kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Tämä edellyttää suojaamiseen, logoihin ja niihin liittyviin oikeuksiin sopimuksien huolellista ja mielellään kirjallista laatimista. Yrityksen olisi syytä esimerkiksi varmistua, ettei samantapainen logo ole jo käytössä tai voisi päätyä kilpailevan yrityksen käyttöön. Erottuvalle tavaramerkille syntyy identiteetti, jonka perusteella ostaja tunnistaa sen uudelleen. Kun immateriaalioikeudet hoidetaan hyvin, voidaan niillä luoda yritykselle positiivinen imago ja maine. Niiden avulla helpotetaan monessa tilanteessa erittäin vaikeita näyttö- ja todistelukysymyksiä. Tavaroiden ja palveluiden merkitseminen merkeillä voitaisiin sanoa myös olevan edellytyksenä nykyaikaisen kaupankäynnin organisoimiseksi ja sen toteuttamiseksi. Mikäli tavaroita ja palveluita ei merkittäisi lainkaan, kuluttajat eivät saisi tietoa niiden välisistä eroavuuksista, eikä kuluttajien keskuudessa syntyisi lainkaan yrityksiä palkitsevaa tuoteuskollisuutta. Tavaramerkki on siten keskeinen yrityksen mainonnan ja markkinoinnin apuväline. Tuotteen tavaramerkki yhdistää itse mainonnan ja sen tuotteen, jota mainostetaan. Käytettyä, luettua ja suositeltavaa kirjallisuutta: Haarman, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus, Helsinki Koivumäki, Elina Häkkänen, Petteri: Markkinointijuridiikka, Porvoo 2014 Mäkinen, Kari: Teollisen muotoilun suoja yhdentyvässä Euroopassa, Teoksessa Immateriaalioikeudet yhdentyvässä Euroopassa (Mäkinen, Kari Oesch, Rainer Rapinoja, Ben, toim.) Helsinki 1996 Pakarinen, Mia: Eurooppalainen tavaramerkkioikeus ja tavaramerkin suoja-alaa koskevat säännöt. Edilex, Defensor Legis N:o 1/2006 Paloranta, Paula: Markkinointioikeus käytännössä, Tampere Pihlajarinne, Taina: Tosiasiallinen käyttö tavaramerkkioikeuden säilymisen edellytyksenä, Edilex lakikirjasto, 2009 Salmi, Harri Häkkänen, Petteri Oesch, Rainer Tommila, Marja: Tavaramerkki, Helsinki NonSordino 2/2014

13 SANNAN keittiössä TEKSTI: Sanna Koivusaari KUVAT: Pond5 Muunneltu klassinen Thai-kanakeitto (Tom Ka Gai) Matkustaminen on hieno ja avartava kokemus tutustua uusiin kulttuureihin ja maiden tapoihin, sekä ennen kaikkea matkakohteiden värikkäisiin ja usein mausteisiin ruokakulttuureihin. Thaimaassa parhaat keitot olen nauttinut paikallisissa muovituoli -ravintoloissa, joissa tuoreista raaka-aineista syntyy uskomattomia makuyhdistelmiä. Thaimaalainen keitto sopiikin täydellisesti lämmittämään mieltämme myös talvipakkasilla. Tässä oma versioni keitosta, joka on osoittautunut erittäin suosituksi lähipiirissäni. Sukulaispoika jopa toivoi, että tekisin sitä hänen rippijuhliinsa. Keiton tulisuutta voi säädellä itse ja minä lisään siihen myös perunaa, jotta siitä tulee ruokaisampaa. 4 maustamatonta kanafilettä 3 rkl makeaa chilikastiketta 1 valkosipulinkynsi 1/2 rasiaa herkkusieniä 1 pieni purjo 0,4 dl tuoretta korianteria 5 dl kanalientä 5 limelehteä 1,5 rkl vihreää currytahnaa 1 rkl kalakastiketta 3 rkl sitruunaruohotahnaa tai 1 sitruunaruohonvarsi noin 5 cm pala inkivääriä yhden limen mehu purkki kookoskermaa suolaa ja pippuria lisäksi voi laittaa pari perunaa paloiteltuna sekä porkkanaa Sekoita chilikastike sekä murskattu valkosipuli ja sivele se kanafileiden päälle. Kypsennä uunissa 150 asteessa noin 20 minuuttia. Viipaloi herkkusienet ja paloittele purjo, peruna ja porkkana, ja paista ne pienessä öljymäärässä korianterin kanssa hetken. Lisää sitruunaruoho ja inkivääri sekä kanaliemi, currytahna ja limelehdet. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia tai kunnes perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä. Lisää kookosmaito ja mausta suolalla, pippurilla, limemehulla ja kalakastikkeella. Anna kiehua parisen minuuttia ja lisää paloiteltu kana. Pinnalle voit lisätä vielä tuoretta korianteria. Sitruunaruohotahnaa ja vihreää currytahnaa olen myös välillä lisännyt oman makuni mukaan, sillä pidän melko mausteisesta ruoasta. NonSordino 2/

14 Suomesta on tulossa mieselättäjien yhteiskunta. TEKSTI: Marj Rautesalo KUVAT: Pia Parkkonen Työn tulevaisuus suomalaisen työn huolestuttava kehityskuva Eri ammattiliittojen edustajista muodostettu työryhmä ItseT järjesti seminaarin Työn tulevaisuudesta. Se pidettiin lähellä lainsäätäjiä, eduskuntatalossa Työntekijöitä suojaa työoikeus. Itsensä työllistäjät ovat lainsuojattomia, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen Suomen Journalistiliitosta. Laki on vanhanaikainen nykyiseen työelämään. Mieleen hiipii huolestuttava kuva yksinyrittäjien tulevaisuudesta. Itsensä työllistäjät, palkkatyö ja yrittäjyys Palkkatyön ja itsensä työllistäjien raja on häilyvä. Sitä pitäisi selkiyttää. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin kertoo tästä esimerkin: ulkomailta tulevat marjanpoimijat! Puutarhamarjojen poimijat ovat palkkasuhteisia, mutta metsämarjojen poimijat yrittäjiä. Ollaanko metsässä? Parturi voi olla yrittäjä ja palkallinen saman päivän aikana. Näitä ryhmiä koskee täysin erilaiset lait. Suomen Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas kertoo, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan palkkasuhteisesta työntekijästään, maksamaan eläkevakuutuksen ja hoitamaan muut sosiaaliturvamaksut. Jos työ loppuu, poispotkittu saa työttömyyskorvausta. Itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat oman onnensa seppiä. Palkan perustana ovat määräaikaiset toimeksiantosopimukset. Yrittäjä maksaa itse YEL-eläkevakuutuksensa ja sosiaaliturvansa. Salokangas kertoo, että sopimuskausien jälkeen katsotaan työllistyykö henkilö päätoimisesti. Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä, jos työmäärä estää kokoaikatyön vastaanottamisen. Myös heikosti kannattava tai tappiollinen toiminta voi työllistää niin paljon, ettei kokoaikatyötä ole mahdollista ottaa vastaan. Turvaton työttömyystulkinta murentaa yrittämishaluja Työttömyysturvan pitäisi taata myös yksinyrittäjän leipä huonoina aikoina. Usein se kuitenkin evätään. Jos työttömyyskorvaus evätään, työttömän yrittäjän pitäisi todistaa, että töitä ei ole. Todistustaakka on usein mahdoton näyttää toteen. Työttömyysturvalain soveltamisohje (TEM) on tulkinnaltaan ahdas kuin neulansilmä. Laissa ja ohjeissa pitäisi määritellä, millaiset asiat riittäisivät todisteiksi. Soveltamisohjeissa pitäisi määritellä tarkemmin sivu- ja päätoimisuuden rajat. Miten voi osoittaa viranomaisille, että töitä ei ole riittävästi? Oma ilmoitus työmäärästä pitäisi riittää. Vilpillistä toimintaa tulisi seurata jälkikäteen eikä etukäteen. Rikoslaissa on jo avustuspetos kriminalisoitu, toteaa Salokangas. 14 NonSordino 2/2014

15 Avataan rohkeasti työlainsäädäntö ja etsitään uudenlainen näkökulma. Annetaan esimerkiksi sama turva kaikille. Jos viranomaiset tekevät väärän päätöksen, muutoksenhakuprosessi on pitkä ja kivinen, Jussi Salokangas toteaa. Papereiden kulku eri valitusportaissa, kuten TE-keskuksessa, Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa, voi kestää parikin vuotta. Jussi Salokangas kertoo kamalia esimerkkejä viranomaisten tulkinnoista. Erään henkilön yritys oli kaupparekisterissä. Yrittäjä osoitti, ettei pöytälaatikkoyrityksellä ole liiketoimintaa. Hän toimitti kirjanpidon, tilitiedot ja veroilmoitukset vakuutusoikeuteen ja pyysi vakuutusoikeutta yksilöimään, mitä näyttöä tulisi esittää yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Pyynnöstä huolimatta vakuutusoikeus ei ottanut kantaa näyttöön. Se katsoi henkilön olevan päätoiminen yrittäjä yritysmerkinnän takia. Toisessa tapauksessa kolumnisti kirjoitti kolme tuntia kuukaudessa blogia. Muut työt olivat päättyneet. TE-keskus katsoi, että hän työllistyy päätoimisena yrittäjänä, koska ei ole osoittanut muita toimeksiantosopimuksia. Kolumnisti ei voinut esittää niitä, koska toimeksiantoja ei ollut. Hän halusi löytää töitä, eikä hypätä työttömyyskortistoon. Kolumnisti katsottiin päätoimiseksi yrittäjäksi, koska hän ei myöskään osoittanut toiminnan olevan sivutoimista. Lakia pitäisi muuttaa kannustavaksi Petri Savolainen päivittelee suomalaisen työn kehityskuvaa. Hän istuu ItseT-ryhmän asiantuntijana trendityöryhmässä, joka yrittää muuttaa lakia niin, että itsensä työllistäjien asemaa parannetaan suhteessa palkansaajaan. Savolainen on ollut selvittämässä useassa eri kokoonpanossa työsuhteen ja yrittäjyyden rajapintaa. Useiden eri ryhmien raportteja on jo printattu, mutta yksikään ei ole vielä lainvalmistelussa. Trendiryhmältä ilmestyi väliraportti ja viiden EU-maan osalta selvitettiin työsopimuslainsäädäntöä, sosiaaliturvaa sekä kilpailulainsäädäntöä itsensä työllistäjien kannalta. Lisäksi erillinen SOTU-työryhmä on istunut ja STM tekee parhaillaan sosiaaliturvasta yhteenvetoa lausuntokierrokselle. Trendityöryhmä seuraa tämänkin erillisen työryhmän työn jatkoaiheita. Savolainen puhuu YEL- ja TyEL-maksuista, ja kertoo esimerkkinä, että toimeksianto- ja konsulttisopimukseen perustuvaa työtä ei ole mahdollista TyEL-vakuuttaa. Kun henkilö tulkitaan yrittäjäksi, eläkevakuutus on kallis. Monet alivakuuttavat itsensä. Itsensä työllistäjistä 25 prosenttia on alivakuutettu. Se on eläkepommi. Ja toisenlainen pommi odottaa työntekijää ehkä nurkan takana. Jopa vuosia myöhemmin voidaan todeta, että henkilö, joka luulee tekevänsä palkkatyötä työnantajalle, onkin ollut koko ajan yrittäjä. Ja päinvastoin. Rankkaa tilastoa Anna Pärnänen on tilastokeskuksen erikoistutkija. Hän kertoi lukuja suomalaisesta yrittämisestä. Itsensä työllistäjät ovat yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahansaajia. Suurin osa vuotiasta itsensä työllistäjistä on yksinyrittäjiä. Heitä oli viime vuonna Ammatinharjoittajia oli ja freelancereita ja apurahansaajia yhteensä noin Viime mainituista yli 40 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Vuoden 2000 jälkeen yrittäjäjoukko on kasvanut uudella. Itsensä työllistäjistä 65 prosenttia on miehiä. Lainopin, sosiaalialan sekä kulttuurialan erityisasiantuntijat ovat kolmanneksi suurin ryhmä. Paneelikeskustelija, työelämäntutkija Anu Suoranta sanoi, että Suomesta on tulossa mieselättäjien yhteiskunta. Monet naiset tienaavat yrittäjinä vain pienen osan perheen elannosta, esimerkiksi alle euroa vuodessa. Niillä tuloilla ei pääse eläkevakuutusten piiriin. Seminaarissa puhuttiinkin aivan uudenlaisesta eläkeläisryhmästä: nollaeläkeläiset. Tuloja liian vähän! Siis eläkettä nolla! Ihmisiä ei voi pakottaa työllistämään itse itseään. Nykyinen ansioturvajärjestelmä ei tue yrittämistä. Yrittäjän työttömyys pelottaa: ei työttömyysturvaa, ei toimeentuloa, ei eläkekertymää. Markkinoilla on jo paljon näennäisyrittäjiä, pakkoyrittäjiä ja vahinkoyrittäjiä, sanoo Petri Savolainen. NonSordino 2/

16 Esteettömyys nettisivuilla reilu meininki Suojatiellä merkkiääni kertoo valon vaihtumisesta. Kauppakeskuksen lattiassa on ura näkövammaisen keppiä varten. Mutta oletko koskaan miettinyt miten käyttää nettiä ihminen, jonka näkökyky on rajoittunut? On hankala pärjätä ilman nettiä. N äkövammainen tarvitsee avukseen ohjelman, joka lukee nettisivun tekstit ääneen. Riippuu kuitenkin paljon nettisivun rakenteesta, miten hyvin lukuohjelma pystyy lukemaan sivua. Aina sivuston käyttö ei kuitenkaan onnistu ilman näkökykyä. Onneksi jo pienillä asioilla sivusta saadaan luettavampi. Hyvään lopputulokseen pääsee hyödyntämällä verkkosivujen toteutuksessa vakiintuneita ja standardien mukaisia tekniikoita ja menetelmiä. Julkisen hallinnon vaatimuslistassakin on yleensä nettisivujen kohdalla maininta sivuston esteettömyydestä. Jokaisen nettisivuja suunnittelevan tahon olisi hyvä hallita edes perusasiat nettisivujen esteettömyydestä. Applen laitteet ovat suosittuja näkövammaisten keskuudessa, sillä niiden käyttöapuominaisuuksista löytyy Voice over -niminen toiminto ilman lisäpalikoiden asentamista. Voice over löytyy sekä Applen tietokoneista, tableteista kuin älypuhelimistakin. Voice overin avulla on myös helppo testata nettisivuston esteettömyyttä, mikäli käyttää itse Applen laitteita. Voice over kuvailee mac-tietokoneen, ipadin tai iphonen näytön sisällön puheena tai pistekirjoitusnäytön avulla. Toiminto ei kuitenkaan välttämättä lue tekstiä samassa järjestyksessä kuin se piirtyy ruudulle. Sen takia olisikin hyvä, että jo sivuston koodissa otetaan lukulaitteet ja ohjelmistot huomioon. Pudotusvalikot ja kuvavarmenteet ovat myös usein ongelmallisia ja kuviin tulisi lisätä alt-attribuutti, joka kertoo kuvan sisällön tekstimuodossa. Applen ohjeistuksissa ohjelmistojen kehittäjille kehoitetaankin tekemään sovellukset Voice over -toiminnon kanssa yhteensopiviksi. Pienillä valinnoilla voi olla iso vaikutus jonkun toisen elämään. Esteettömien nettisivujen tekeminen ei ole mahdotonta tai edes vaikeaa, mutta se on oikein. 16 NonSordino 2/2014

17 TEKSTI: Ville Laasonen KUVAT: Kuvatoimisto Rodeo ja Shutterstock Kolme yleistä ongelmaa, jotka tekevät verkkosivustosta esteellisen: 1 2 Sivustoa voi käyttää vain hiirellä Osa verkkosivustoista on toteutettu siten, etteivät tietokonetta pelkästään näppäimistön avulla käyttävät näkövammaiset voi esimerkiksi avata pudotusvalikoita lainkaan. Esteet on helppo välttää suunnittelemalla sivusto alusta alkaen myös näppäimistöllä käytettäväksi. Sisältöä vain visuaalisessa muodossa Visuaalinen sisältö ei välttämättä aiheuta varsinaisia esteitä näkövammaisille, mutta puutteellinen suunnittelu voi estää palvelun käytön kokonaan. Ongelmallisia ovat esimerkiksi kuvavarmenteet eli CAPTCHA:t, joissa pitää tunnistaa kuvassa olevia kirjainmerkkejä. Sanallisen merkityksen ymmärtämiseen perustuvat vaihtoehdot soveltuisivat paremmin kaikille käyttäjäryhmille. Esteettömyyden muistilista Huomioi ainakin nämä: Sisällön oikea järjestys koodissa Otsikkotyylien oikea käyttö Sivuston käyttö pelkällä näppäimistöllä Kuvien alt-atribuutit/tägit Lisätietoja ja apua saat: Monimutkaiset lomakkeet Tekninen esteettömyys ei takaa aina todellista käytettävyyttä. Palvelujen siirtyessä yhä laajemmin verkossa hoidettaviksi, tulisi niiden käytettävyyteen kiinnittää enemmän huomiota. Vaikka verkkolomakkeet olisi suunniteltu teknisesti esteettömiksi, näkövammaisella käyttäjällä saattaa kulua moninkertainen aika tietojen syöttämiseen. Huolellisella käytettävyyden suunnittelulla palvelun saavutettavuutta voitaisiin parantaa, mikä samalla lisäisi käytettävyyttä kaikille. It s the right thing to do. Applen esteettömyysohjeistus NonSordino 2/

18 TEKSTI: Anna Korpi-Kyyny KUVA: Christel Vaenerberg Aktiivinen fani tekee brändin Startup-yritys EzyInsights auttaa brändejä keskittymään oikeisiin sosiaalisen median mittareihin. Niiden avulla somen sisältö saadaan muutettua faneja puhuttelevaksi, jolloin he aktivoituvat ja huolehtivat siitä, että brändin viesti leviää tehokkaasti eteenpäin. Se taas näkyy yrityksen tuloksessa. Tehdäänpä yksi asia selväksi: sosiaalisessa mediassa ei ole kysymys brändeistä, vaan aktiivisista, uskollisista faneista. Faneja pitää kuunnella ja kunnioittaa. He ovat ykkössijalla, ei brändisi, ja heidän avullaan tavoitat ihmisiä, joita et muuten tavoittaisi. Jokainenhan meistä luottaa enemmän kavereihinsa kuin brändeihin. Eli kysymys on 180 asteen näkökulman muutoksesta. Tämä on aika haastava useimmille brändeille, sanoo kehityspäällikkö Christel Vaenerberg EzyInsightsista. Startup sai alkunsa vuonna 2012, kun toimitusjohtaja Duane Atkins seurasi vierestä, miten hänen ystävänsä yritti hyödyntää sosiaalisen median analytiikkapalveluja huonolla menestyksellä. Atkins arveli pystyvänsä itse paremman palvelun tarjoamiseen. Yrityksen perustajat Atkins ja Paul Wistrand tulevat Uudesta-Seelannista, mutta tuote on suomalainen. Palvelumme on helppokäyttöisin yhteisöanalytiikkapalvelu maailmassa, lupaa Vaenerberg. Kaikkea ei kannata mitata Vaenerbergin mukaan somessa pärjäävät yritykset, jotka luottavat somen vahvuuteen, antavat vapautta vastuullisille, mittaavat heitä oikeilla mittareilla ja ymmärtävät, että esimerkiksi Facebookissa pitää olla oma tapa toimia. Siksi keskitymme nyt mediayrityksiin. Se on ala, jossa on siirretty vanhat mittarit uuteen ekosysteemiin. Se näyttää toimivan, mutta voimme todistaa, ettei se toimi tarpeeksi hyvin. Meidän avullamme mediayritykset voivat nostaa mainostulojaan, kun fokus pysyy näissä oikeissa mittareissa. Ja kaiken tämän tekee mielenkiintoiseksi se fakta, et- tä tulokset näkyvät heti. Näet saman tien, mitä teit hyvin ja mikä ei toiminut. Kilpailu analytiikkamarkkinoilla on kovaa, mutta EzyInsightsin valttina on keskittyminen: kaiken mittaamisen sijaan he mittaavat vain asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Emme myöskään jätä asiakkaitamme yksin työkalun kanssa. Eräs asiakas sanoikin meidän olevan ensimmäinen no bullshit -palveluntuottaja, sanoo Vaenerberg hymyillen. Tulokset puhuvat puolestaan EzyInsightsin monipuolista asiakaskuntaa yhdistää halu tehdä oikeita asioita ja oppia paremmaksi. Asiakkaamme ovat Suomen kovimpia some-brändejä, mutta voimme silti auttaa heitä vielä paremmiksi. Palvelua ovat hyödyntäneet muun muassa Iltalehti, Tori.fi, A-lehdet, Lumene, Reima, Warner Music Group, 18 NonSordino 2/2014

19 Universal Music Sweden ja MTV. Vaenerberg ottaa esimerkiksi Iltalehden, jonka kanssa EzyInsights on tehnyt tiivistä yhteistyötä. Iltalehdellä oli selkeä ongelma, sillä heidän kilpailijansa Ilta-Sanomat oli huomattavasti näkyvämpi Facebookissa, vaikka molemmilla oli suunnilleen sama määrä seuraajia. Yhdistämällä ainutlaatuisen osaamisemme helppokäyttöiseen analytiikkatyökaluumme saimme heidät keskittymään oikeisiin datamittareihin. Muutaman kuukauden jälkeen he olivat ohittaneet kilpailijan kaikilla mittareilla Facebookissa, sanoo Vaenerberg. Kun Iltalehti aktivoi oikeita ihmisiä heitä kiinnostavilla aiheilla, se tavoitti heitä 25 kertaa tehokkaammin ja klikkaukset Facebookista Iltalehti. fi-sivulle kasvoivat 820 prosenttia. Näin ollen mainostulojen kasvu näillä tuloksilla olisi noin prosenttia, laskee Vaenerberg. Suunnitelmissa maailmanvalloitus EzyInsights on saanut rahoituksensa Start up Sauna -ohjelman ja Tekesin kautta sekä yksityisten ihmisten ja muutaman yrityksen avulla. Seuraava askel on päästä mukaan Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelmaan. Sen jälkeen startup-sanaa ei voi käyttää. Tällä hetkellä EzyInsightsia kiinnostaa Ruotsin ja Iso-Britannian markkinoiden valloittaminen. Ja oikeiden ihmisten löytäminen siihen. Miten avaamme oven Ruotsiin suomalaiselle yritykselle? Se tapahtuu onnistuneiden casejen kautta ja suosituksilla sekä sinnikkäällä kontaktoimisella. Ei saa pelätä mitään. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat siis selvillä. Ensin otamme haltuun Ruotsin ja Iso-Britannian. And then we take the world. EzyInsights tekee yhteistyötä myös markkinointiviestintäalan yritysten kanssa. Toiset ihastuvat ja avaavat oven myös asiakkailleen. Toisia hirvittää huomata, että voimme näyttää, miten heidän työnsä jälki toimii ja toisaalta ei toimi. Toiset huomaavat, että työkalumme myös auttaa heidän asiakashankinnassaan ja rakastavat meitä siksi, sanoo Christel Vaenerberg. Asiakkaamme ovat Suomen kovimpia some-brändejä, mutta voimme silti auttaa heitä vielä paremmiksi. NonSordino 2/

20 TEKSTI: Jari Simonen KUVAT: Jari Simonen Kauneusleikkaus KÄNNYKÄLLÄ Maailmanlaajuinen selfie-buumi on poikinut joukon kännykkäsovelluksia, kohteena itseään kuvaavat ihmiset. Jos oikea kauneusleikkaus jostain syystä hirvittää, omakuvan muokkaaminen 10 vuotta nuoremmaksi ja 20 kiloa laihemmaksi käy muutamalla sormen heilautuksella. Parhaimmillaan virtuaalisen kauneusleikkauksen saa ilmaiseksi ja ilman toipumisaikaa. Suosittua selfie-softaa: 1) YouCam Perfect. Toimintoja mm. silmäpussien poisto, nenän muotoilu ja ihon siloitus. Ilmainen. Cyberlink Corp. Google Play -kauppa ja App Store. Leuka- ja silmäpussien poisto hoituu muutamassa sekunnissa You- Cam Perfectilla. 2. Cymera. Tehosteita mm. silmien suurentaminen, hymyn levennys ja ihon pehmennys. Perusversio ilmainen, maksulliset lisäominaisuudet. SK Communications. Google Play -kauppa ja App Store. SYKSYN 2014 KURSSIT MaMa ry:n jäsenenä olet tervetullut tutustumaan Suomen Apple-käyttäjien toimintaan. Merkitse ilmoittautumisen viestikenttään MaMa ry. HELSINKI Esinekuvaus-kurssi Kuva & grafiikka Hopeinen Omena 10 vuotta -juhla Ääni/äänitys-workshop Kuvankäsittely-workshop Mac-kurssi osa Musiikki & Mac Mac-kurssi edistyneille käyttäjille Final Cut Pro X -kurssi Logic Pro X -kurssi Sähköiset julkaisut Wordpress-kurssi OULU Mac-kurssi osa Mac-kurssi edistyneille käyttäjille TAMPERE ios-peruskurssi (iphone/ipad) Apple-ympäristö työelämässä Google-kurssi Lisätiedot: pia.parkkonen@appleusers.fi Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Mamalaisen kurssimaksu 60 /pvä Unohtuiko hymy kuvasta? Ei se mitään! Cymeran Smile -toiminto loihtii hymyn vakavillekin kasvoille. 20 NonSordino 2/2014