VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta. Jari Töyli TIETOJENKÄSITTELY TiTe.1020 (Teoriaosa) Opetusmoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta. Jari Töyli TIETOJENKÄSITTELY TiTe.1020 (Teoriaosa) Opetusmoniste"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Jari Töyli TIETOJENKÄSITTELY TiTe.1020 (Teoriaosa) Opetusmoniste 2012

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TIETOYHTEISKUNTA KANSALLISENA TAVOITTEENA MISTÄ ON LÄHDETTY VÄHÄN TIETOJENKÄSITTELYN HISTORIAA TIETOKONEEN SUKUPOLVET TIETOKONEIDEN LUOKITTELU TIETOKONE JA OHJELMAT TIEDON ESITYSMUOTO LAITTEISTO OHJELMOINTI Algoritmi KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Käyttöjärjestelmäsukupovi nolla ( 0 ) Käyttöjärjestelmäsukupovi I (yksiajo kj.) Käyttöjärjestelmäsukupovi II (moniajo kj.) Lisää sukupolvia Erilaisia käyttöjärjestelmiä TIETOLIIKENNE Tiedonsiirtotapoja Lähiverkko Verkkoarkkitehtuuri Lähiverkon tyypit Lähiverkon laitteistot: MULTIMEDIASTA HYPERMEDIAAN Multimedian tekeminen Työryhmä Käsikirjoitus SOVELLUKSEN ELEMENTIT Visuaalisuus Käyttäjäystävällisyys Rakenne HYPERMEDIAN PERUSKÄSITTEET TEKSTI JA HYPERTEKSTI HYPERTEKSTIN RAKENNE Tietosolut Linkit MULTIMEDIA Hypermedia Hypermedia ja multimedia Hypermedian edut ja rajoitukset TIETOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SYSTEEMITYÖN KÄSITTEITÄ SYSTEEMITYÖN JÄSENTÄMINEN SYSTEEMITYÖN LÄHESTYMISTAVAT Toimintokeskeinen suunnittelu Tietokeskeinen suunnittelu Ihmiskeskeinen suunnittelu Palvelukeskeinen suunnittelu SYSTEEMITYÖN ORGANISOINTI SYSTEEMITYÖN ONGELMIA SANASTOT

3 10 LINKKI: LÄHTEET

4 Nappaako tekniikka ihmislajin luvun uudet huipputekniikat, geeni- ja nanotekniikka sekä robotiikka uhkaavat ihmistä. Tekniikoista koituu niin suuria vaaroja, että ihminen voi tuhoutua ehkä käydä tarpeettomaksi. Uudet ja hurjat tekniikat voivat alkaa elää omaa elämäänsä. Kaikissa 21- vuosisadan huipputekniikoissa piilee itsekopioitumisen mahdollisuus. Tekniikka sekoittuu elämään ja alkaa lopulta sotkea evoluutiota, soluja ja tietoisuutta. Ihminen niin kuin me ymmärrämme hänet, muuttuu ja jopa hiipuu luvulla. Itseään kopioivien robottien, geenitekniikoiden ja nanotekniikoiden läpimurto voi tulla hyvin pian. Vuonna 2030 ihminen jo rakentaa laitteita, joiden muisti on miljoona kertaa tehokkaampi kuin nykypäivän kotitietokoneissa. Alammeko jo pian rakentaa laitteita, jotka mahdollistavat sen, että tekniikka korvaa lajimme. Viime vuonna ilmestyti Ray Kurzweilin teos The Age of Spiritual Machines, missä maailman johtava tekoälyn tutkija väittää, että robotit sulautuvat tällä vuosisadalla osaksi ihmistä. Jos älykäs, tajuava robotti syntyy, on siitä vain lyhyt matka robottien lajeihin sellaiseen robottiin, joka osaa tehdä kehittyviä kopioita itsestään. Jos kytkemme itsemme joskus vuosisadan lopulla robottien tekniikan osaksi, mitä sen jälkeen jää jäljelle itsestämme, ja jääkö jäljelle mitään inhimillistä? - 4 -

5 Muitakin vaaroja on tulossa ilman robottejakin. Atomitason tehtaat, nanokoojat, toteutuvat melko varmasti 20 vuoden kuluessa. Esimerkiksi molekyylinen elektroniikka on uusi nanotekniikan alalaji, jossa yksittäiset molekyylit toimivat virtapiirien osina. Nanotekniikalla voisi ehkä tuhota koko elokehän, johon kaikki elämä Maan päällä nojaa. Täysin keinotekoiset, molekyyleistä pinotut nanokasvit voisivat holtittomasti levitessään korvata oikeat kasvit. LÄHDE: HELSINGIN SANOMAT , Tiede & Ympäristö Bill Joyn pitkä essee kokonaan lähteestä: -

6 1. JOHDANTO 1.1 Tietoyhteiskunta kansallisena tavoitteena Tietoyhteiskunta -teema nousi julkiseen keskusteluun erityisesti luvun alkupuolella, muun muassa OECD:n raporttien ja EU:n komission vuonna 1994 julkaiseman ns. Bangemanin raportin sekä vuonna 1996 julkaiseman vihreän kirjan Eläminen ja työ tietoyhteiskunnassa myötä. Vuonna 1999 EU:n komissio käynnisti laajan eeurope -hankkeen, jonka tavoitteena on saattaa tietoyhteiskunnan hyödyt kaikkien eurooppalaisten ulottuville. Myös Suomessa 1990-luvun alkupuolella tietoyhteiskuntakysymys nähtiin keskeisenä talouden ja julkisen hallinnon uudistamisessa. Valtiovarainministeriö asetti laajapohjaisen hankkeen valmistelemaan kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa. Hankkeen tuloksena syntyi julkaisu Suomi Tietoyhteiskunnaksi kansalliset linjaukset joulukuussa Tämän pohjalta hallitus tammikuussa 1995 teki iltakoulussaan periaatekannanoton toimenpiteistä tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Valmisteltu strategia sisälsi seuraavat viisi eri linjausta: 1) Tietotekniikka ja tietoverkot elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistamisen välineiksi 2) Tietoteollisuudesta Suomen tulevaisuuden tärkeä elinkeino 3) Tieto- ja viestintätekniikan ammattiosaamiseen kilpailukuntoa ja huippuja 4) Tietoyhteiskuntapalvelujen käyttömahdollisuudet ja perustaidot kaikille 5) Suomen tietoinfrastruktuuri kaikilta osin kilpailu- ja palvelukykyiseksi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, SITRA, julkaisi vuonna 1998 asiakirjan Elämän laatu, osaaminen ja kilpailukyky, joka käsittelee tietoyhteiskunnan strategisen kehittämisen lähtökohtia ja päämääriä. SITRAn julkaisussa kansalliseksi visioksi esitetään seuraavaa: Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaa esimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuorovaikutuksen parantamisessa. Pääministeri Lipposen II-hallituksen hallitusohjelmassa tietoyhteiskuntakehityksellä on keskeinen merkitys talouden uudistamisessa, sisältöteollisuuden vahvistamisessa ja julkisten palvelujen tehostamisessa. Huhtikuussa 1999 hy

7 väksytyssä hallitusohjelmassa todetaan tietoyhteiskunnasta ja sitä koskevista yleisistä tavoitteista muun muassa seuraavaa: Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä. Suomen on oltava teknologiapolitiikassaan eturivin kansakunta. Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palvelujen sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaikkien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla. Tietoyhteiskuntaohjelman sisältö hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 25. syyskuuta 2003 osana hallituksen strategia-asiakirjaa koskevaa periaatepäätöstä. Tietoyhteiskuntaohjelmaa on päivitetty hallituksen strategiaasiakirjasta tehtyjen periaatepäätösten yhteydessä keväällä 2004 ja Tietoyhteiskuntaohjelma koostuu seitsemästä osa-alueesta, jotka ovat: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja turvallinen tietoyhteiskunta Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen julkishallinnossa Julkishallinnon palveluiden kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Julkishallinnon tietohallinto Liiketoiminnan ja sisältöjen sähköistäminen Lainsäädännölliset toimenpiteet Kansainvälinen ulottuvuus Lisää asiasta löytyy osoitteesta: Linkkejä: ents/eeurope2005/eeurope2005_fi.pdf /fi_fi/tilaisuuksien_materiaali/ - 7 -

8 Keskustelunaiheita: Onko aiheellista tehdä strategia tietoyhteiskunnasta ja siihen valmistautumisesta? Onko tietoyhteiskunnasta haitallisia vaikutuksia? Ovatko kansalaiset eri asemassa tietoyhteiskunnan suhteen? - 8 -

9 2. Mistä on lähdetty vähän tietojenkäsittelyn historiaa Kun sormet eivät enää riitä laskemiseen, niin avuksi otetaan apuvälineitä. Näitä apuvälineitä on ollut erilaisia kautta historian, mm. laskulauta, helmitaulu, laskutikku ym. Mekaanisia laskuvälineitä on tavattu 1600-luvulta lähtien. Automaattisia laskukoneita on kehitelty jo 1800-luvun alusta. Charles Babbage kehitti tuolloin mekaanisen tietokoneen, jossa oli kaikki nykyaikaisen tietokoneen tärkeimmät periaatteet: suoritin, sisäinen ja ulkoinen muisti, tulostin ja ohjelmointi. Mutta koska sen aikainen hienomekaniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä, niin konetta ei pystytty rakentamaan. Herman Hollerith kehitti saman vuosituhannen lopulla ns. reikäkorttikoneen käytettäväksi USA:ssa väestönlaskennassa. Kone pystyi sähkön avulla lukemaan tietoa reikänauhalta ja kortilta. Hollerith perusti yrityksen valmistamaan reikäkorttikoneita ja samaisesta yrityksestä perustettiin myöhemmin vuonna 1924 IBM alettiin kehitellä tietokoneita niiden nykyaikaisessa merkityksessä. Ensimmäisenä tulivat relekoneet ja niiden jatkoksi elektroniputki-koneet saatiin USA:ssa valmiiksi ensimmäinen relekone MARK I. siinä oli 3000 puhelinrelettä ja 72 lukua muistissa. Suoritusteho oli yksi laskutoimitus kolmessa sekunnissa. Kun releet korvattiin elektroniputkilla, niin suoritusteho nousi 1000-kertaiseksi rakennettiin ENIAC. Se oli varsin massiivinen ja siinä olikin elektroniputkea ja se painoi 30 tonnia. Koko oli 10 x 15 metriä. Laite oli edistyksellinen sen aikaisiin muihin tietokoneisiin verrattuna, koska se teki 20 tunnin työn 30 sekunnissa. Muita merkkipaaluja ovat mm transistori 1958 integroitu piiri 1964 tekstinkäsittelylaite 1965 minitietokone PDP Arpanet 1970 relaatiotietokanta, tietolevyke 1971 mikroprosessori 1975 Ethernet -tietoverkko 1976 Apple 1981 DOS -käyttöjärjestelmä, PC-tietokone 1985 CD-tietolevy 1992 digitaalinen muistilehtiö (PDA) - 9 -

10 1997 vuorovaikutteinen TV 2.1 Tietokoneen sukupolvet Sukupolvi aika rakenneosat Ensimmäinen radioputket Toinen transistorit Kolmas integroidut piirit Neljäs suurtiheys integroidut piirit Viides 1990 arseeniyhdisteet ja valokuidut Kuudes hermoverkkotietokoneet Sukupolvessa yksi voidaan korostaa mm. seuraavia tekijöitä: radioputket, paljon vikoja, ferriittirengasmuisti, reikäkortti, magneettinauha, symbolikieli. Tällä aikakaudella saatiin myös Suomen ensimmäiset tietokoneet: ESKO 1956 ja Postipankin IBM 650. Sukupolvessa kaksi tuli: transistori, magneettilevy ja ohjelmointikielet. Sukupolvi kolme sisältää: transistori piisirulle, levyt kehittyvät ja rauta halpenee. Sukupolvi neljä: mikroprosessorit, LSI (Large Scale Integration), piisiruun muutama 1000 transistoria, VLSI koko prosessori. Viides sukupolvi: Kuudes sukupolvi: Linkkejä: Tietokoneiden luokittelu Tietokoneet voidaan luokitella muutamalla eri tavalla: 1. rekistereiden leveyden perusteella 2. käyttötavan mukaan

11 3. hajautusasteen mukaan 4. tietokoneen fyysisen koon mukaan 1) Rekistereiden leveys (ja väylien leveys) Ensimmäisessä vaihtoehdossa on kyse siitä, kuinka suuria lukuja voidaan tallentaa rekisteriin. Rekisteri on prosessorin sisäinen muistipaikka, joten mitä suurempia lukuja niihin voidaan tallentaa, sitä nopeammin prosessorin työskentely tapahtuu. Vastaavasti väylät, jotka kuljettavat tietoa prosessorin sisällä ovat sitä nopeampia mitä leveämpiä ne ovat. Yhteinen nimittäjä rekistereiden koolle ja väylien leveydelle on bitti. Yksi bitti on joko nolla tai ykkönen riippuen siitä, mitä tiedon tilaa se kuvaa. Kaikki tietokoneen toiminta perustuu bittien käsittelyyn. Jokainen merkki jota tietokoneessa käsitellään esitetään bitteinä (luvut, kirjaimet, erikoismerkit ym.). Näin ollen rekistereiden koko ja väylien leveys ilmoitetaan bitteinä. Normaali luku ilmaistaan 8 bitillä. Jos tiedon esittämiseen käytetään 8 bittiä, niin sillä voidaan ilmaista kaikki luvut nollasta esim saakka. Sitä isompien lukujen esittämiseksi tarvitaan useampi bitti. Bittimäärät kasvata 8 kerrannaisina (mikä on varsin yleinen tapa ilmaista kokoa tietokonemaailmassa). Rekistereiden koko ja vastaavasti väylän leveys voi olla siis 8, 16, 32, 64 jne. bittiä. Tietotekniikan kehitys on mahdollistanut esim. 64 ja 128 bitin väyliä ja rekistereitä, mikä ei suinkaan ollut mahdollista vielä 90-luvun alussa. Keskusmuistien kehitys on vastaavasti kasvanut 80-luvun alusta lähtien 1, 2, 4, 8, 16 jne. megatavuna. Kun puhutaan rekistereiden leveydestä, niin isompi bittimäärä tarkoittaa lisäksi sitä, että bittejä kuljetetaan vierekkäin peräkkäisyyden sijasta, mikä lisää vauhtia tietokoneen sisällä. 2) Käyttötapa Ryhmittely voidaan tehdä käyttötavan mukaan, jolloin puhutaan henkilökohtaisesta tietojenkäsittelystä, toimistoautomaatiosta, kaupallis-hallinnollisesta tietojenkäsittelystä ja teknisestä tietojenkäsittelystä. Henkilökohtaiset tietokoneet ovat nimensä mukaisesti jonkin henkilön henkilökohtaisessa käytössä. Tietokone voi olla joko kotona tai töissä. Kotona oleva tietokone on selkeä tapaus, mutta työssä käytettävä tietokone voi tietenkin olla ajoittain jonkin toisen henkilön käytössä ja lisäksi se voi olla liitetty verkkoon. Selkeämpi kuva saadaan ehkä toteamalla, että henkilökohtaisessa tietokoneessa PC:ssä on ohjelmat asennettu koneeseen suoraan, joten sitä eivät muut käytä samanaikaisesti kuten on mahdollista verkkoympäristössä. Eli ohjelmalla on vain yksi käyttäjä kerrallaan. Lisäksi henkilökohtaisessa tietokoneessa tulostin

12 on voitu liittää suoraan tietokoneeseen, eikä sitäkään ole jaettu muiden käyttäjien kesken. Toimistoautomaatio Toimistoautomaatioksi katsotaan toimistotyötä automatisoivat tietokonelaitteistot ohjelmistoineen ja nykyisin myös muita toimistossa käytettäviä tiedonkäsittelyyn tarkoitettuja laitteita esim. fax -laitteet. Toimistoautomaation keskeisin tehtävä on tuottaa, arkistoida ja muotoilla tekstityyppistä tietoa. Tämän päivän toimistoissa ei enää tultaisi toimeen ilman tiedonsiirtoa joko sähköpostin muodossa tai muuten verkon välityksellä esim. tulostuslaitteisiin sekä verkon välityksellä tapahtuvaa tietojen tallentamista yhteisille levy-yksiköille tai ohjelmien yhteiskäyttöä verkon muiden käyttäjien kesken. Myös kalenteriohjelmistot ovat yhä suuremmassa määrin toimistoissa käytettyjä välineitä, joilla yhteisten palaverien aikavaraukset on mahdollista tehdä. Kaupallis-hallinnollinen tietojenkäsittely Kaupallis-hallinnollinen tietojenkäsittely on tyypillistä tietojen keruuta, varastointia ja jalostamista sekä erilaisten päätöksentekoa tukevien raporttien tuottamista. Sovelluksista voidaan mainita kirjanpito, palkanlaskenta, varastonvalvonta ym. Yllä mainituilla sovelluksilla on voitu poistaa rutiiniluontoista työtä yrityksistä sekä mahdollistaa suurien tietomäärien käsittelyä lyhyessä ajassa. Näiden normaalien yritys sovellusten lisäksi käytetään yhä suuremmassa määrin johdon tukijärjestelmiä, joilla voidaan tuottaa päätöksentekoa tukevaa ja helpottavaa materiaalia yrityksen ylimmälle ja keskiasteen johdolle. Laitteistot toimistoissa ovat normaaleja PC-laitteita. joihin on asennettu hieman paremmat prosessorit ja suuremmat muistilaitteet samoin kuin varmistuslaitteet esim. zip -asemat tai polttavat CD-asemat. Laitteet on pääsääntöisesti yrityksissä kytketty toisiinsa verkon välityksellä, jolloin tiedon välittäminen on helpompaa ja voidaan käyttää yhteisiä laitteita kuten kirjoittimia. Tekninen tietojenkäsittely Tekninen tietojenkäsittely edellyttää laajaa ja monimutkaista laskentaa. Laitteistovaatimukset ovat suuremmat kuin toimistoympäristössä, joten laskentaa käytetäänkin usein minitason tietokoneita. Teknisessä tietojenkäsittelyssä käytettäviä sovellusalueita ovat simulointi, mallintaminen CAD/CAM sekä laajojen mittausaineistojen käsittely. Suurien laskennallisten töiden ajoon käytetään supertietokoneita

13 3) Hajautusaste Hajautusasteella tarkoitetaan sitä kuinka paljon tietoa, kontrollia tai prosessointia on hajautettu. Hajautusastetta voidaan kuvata joko täydellisellä keskittämisellä, puoliksi keskittämisellä tai kokonaan hajauttamisella. Täydellinen keskittäminen tarkoittaa sitä, että joko tieto, kontrolli tai prosessointi hoidetaan keskitetysti yhdessä paikassa ja kaikki muut verkon pisteet hakevat esim. tiedon yhdestä paikasta. Jos hajautus on osittaista, niin esim. tiedon yhteydessä se tarkoittaa sitä, että paikalliskonttoreilla tallennetaan omien asiakkaiden tiedot omalla sijaintipaikkakunnalla ja yrityksen muut tiedot on tallennettu pääkonttoriin. Täydellinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että jokainen sivukonttori toimii täysin itsenäisesti, jolloin jokaisella konttorilla on omat asiakastiedot omissa rekistereissä, samoin kuin omien sovellusohjelmien tarvitsemat tiedot löytyvät itseltä. konttorit ovat tietojenkäsittelyn osalta täysin itsenäisiä. Näistä vaihtoehdoista löytyy sitten poikkeamia. Puhutaan jonkinasteisista hybrideistä, jolloin tieto voi olla hajautettu useaan toimipisteeseen, ja samoja tietoja voidaan monistaa useampaan konttoriin. Tämän tyyppisellä toiminnalla saadaan varmistettua tietoa ja joissakin tapauksissa nopeutettua tiedon käsittelyä. toisen tyyppinen hybridi järjestelmä voi olla sellainen, että sekä tieto, prosessointi ja kontrolli on hajautettu joko kokonaan tai osittain verkon (konttoreiden) pisteiden kesken. Tällöin järjestelmän rakenne on monimutkaisempi ja vaatii enemmän teknistä osaamista. 4) Koko Laitteen fyysinen koko ja suoritusteho auttavat luokittelemaan tietokonetta. Aivan pienissä päässä ovat kommunikaattorit ja PDA:t. Nämä molemmat ovat varsin monipuolisia laitteita joita ei ehkä suoranaisesti voi sanoa tietokoneiksi, mutta niissä on moni ominaisuuksia, jotka esiintyvät myös tietokoneissa. Näistä kommunikaattori esim. sisältää puhelimen lisäksi kalenterin, laskimen ja osoitekirjan ja sillä voidaan lähettää ja vastaanottaa faxeja. PDA:t ovat todennäköisesti vielä lähempänä tietokoneita. Seuraavana järjestyksessä (koonmukaisessa) tulevat kannettavat tietokoneet, jotka ovat ominaisuuksiltaan PC laitteita, mutta pienempiä ja kevyempiä. Niiden hinnat vaihtelevat väliltä (v. 2000). Halvemmissa laitteissa on pienemmät muistit ja hitaammat prosessorit ja näytöt voivat olla huonompia. Kannettavien laitteiden korkeat hinnat johtuvat niiden pienestä koosta. Kehittämiskustannukset ovat suuremmat ja tästä johtuu, että hinnat nousevat, jolloin niiden kysyntäkin on vähäisempää

14 PC:t, Macit ja Power PC:t ovat kannettavia mikroja vastaavia, paitsi että ne ovat kooltaan isompia. Lisäksi uudemmat PC:t ovat tehokkaampia kuin kannettavat. PC-teknologian kehittyminen on niin nopeaa, että voidaan sanoa esim. prosessoritehon kaksinkertaistuvan noin kahden vuoden välein. Sanotaankin, että tietoteknologian vuosi (varsinkin laitekehityspuolella) on muutama kuukausi. Minitietokoneet ovat seuraava askel mentäessä koossa ja tehossa eteenpäin. Minikoneet ovat jo huomattavasti kalliimpia kuin PCt. Toinen ominaisuus mikä liittyy minikoneisiin on se, että niihin voidaan liittää huomattavasti enemmän muita oheislaitteita kuin PC -laitteisiin. Minitietokoneet ovatkin yritysten laitteistoja, vaikkakin pitää todeta, että tehokas PC alkaa olla aika lähellä normaalitehoista minikonetta. Minikoneet eivät vaadi mitään erityistä laitteistohuonetta, vaan se voi sijaita tavallisessa toimistohuoneessa. Tosin sen kehittämän lämmön ja äänen vuoksi onkin parempi sijoittaa se esim. johonkin varastoon tai ainakin huoneeseen, missä ei ole henkilöitä. Minitietokoneeseen voidaan liittää useita oheislaitteita ja päätteitä. Kirjoittimet voivat olla suurempia kuin tavalliset laser tulostimet. niillä voi tulostaa mm. ketjulomakkeita kuten palkkapusseja ja muita vastaavia. Suurtietokone on isommissa yrityksissä käytettävä laite. Siinä voidaan ajaa useita sovellusohjelmia ja muistikapasiteetti on myös sen mukainen. niihin voidaan liittää erillisiä levy- ja nauha-asemia ja niiden hoitoon tarvitaan yksi tai useampi operaattori. Operaattoreiden tehtävänä on pitää huolta että laitteisto toimiin, vaihtaa paperit kirjoittimiin ja nauhat nauha-asemiin. Heillä on lisäksi paljon muitakin tehtäviä kuten varmistusten ottaminen kaikista tiedoista. Suurtietokoneet tarvitsevat oman erityisesti niille suunnitellun huoneen, missä ilman lämpötila ja kosteuspitoisuus pidetään vakiona ympäri vuoden. Myös huoneiden lattiat ovat antistaattisia, koska staattinen sähkö voi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja levyillä oleville tiedoille. Käyttäjien määrä on useita kymmeniä jopa satoja. Suurtietokoneiden klustereihin voi olla yhdistetty jopa muutama kymmenen tuhatta pääte- tai muunlaista laitetta. Supertietokoneet ovat todella suurten yritysten tietokoneita tai kuten Suomessa yliopistojen ja korkeakoulujen yhteiskäytössä. Laitekapasiteettia vuokraavat myös muut ulkopuoliset tahot. supertietokoneet vastaavat muutamaa tuhatta PC-laitetta, joten puhutaan aivan omaa luokkaansa olevista laitteista, joiden hinta on jo useita miljoonia markkoja. suomessa on tällä hetkellä muutama tällainen tietokone. Tosin hankinnassa on tietokone joka tehossaan on Euroopan nopeimpia tietokoneita. Supertietokoneita käytetään pääasiassa tieteelliseen laskentaan. Supertietokoneissa käytetään useita prosessoreita, jotka suorittavat saamiaan tehtäviä jakamalla ne eri prosessoreiden kesken

15 3. Tietokone ja Ohjelmat 3.1 Tiedon esitysmuoto Kuvan pakkaaminen Kuvatietoa ei häviä (non-lossy) TIFF, GIF, PICT Kuvatietoa häviää (lossy) JPEG Peräkkäisten merkkien korvaaminen jollakin erikoismerkkisarjalla, joka kertoo kuinka ja mitä merkkiä tiedostonpurkuvaiheessa tulee lisätä kyseiseen kohtaan. Bittikartta; kuvan jokainen piste tallennettu erikseen muistiin Vektorikuvat; kuvasta tallennettu vain ainoastaan sen määrittelyssä tarvittava tieto. Liikkuva kuva: Jotta kuvassa oleva liike olisi sujuvaa, tarvitaan kpl kuvia sekunnissa. Avainkuva1 pelkät muutokset avainkuva2 Animaatio: kuvaruudulla liikutetaan jotain graafista objektia suhteessa muihin kuvaruudun elementteihin. Ääni: Kuuloalue Hz. Kun halutaan tallentaa kuuloalueella oleva ääni tarkasti, täytyy mittaus tehdä kaksi kertaa useammin eli kertaa / s. stereotasoinen ääni vaatii 16 bittiä = Hz. 45 min = 230 Mt. 3.2 Laitteisto NÄYTTÖ: Resoluutio (640/ /768) pikseliä / tuuma Hz Nestekidenäyttö (kiteistä nestettä) Elektroluminenssinäyttö (sinkkisulfidia) Plasmanäyttö (neon-kaasua) SYÖTTÖLAITTEET: Näppäimet

16 Hiiri Kosketus Kynä Viivaoodi Skanneri (käsi, taso) TULOSTUSLAITTEET: Matriisi Lämpömatriisi Mustesuihku (mustetta, jauhetta) Laser Piirturi MUISTIT: Levyke Kovalevy Zip (100 Mt, 250 Mt), Jaz (1 Gt) CD-ROM ( Mt) DVD (kaksi puolta, 4,75 Gt/puoli) 3.3 Ohjelmointi Korkean tason ohjelmointikieli Matalan tason ohjelmointikieli (assembly, konekieli) Konekielet Bitteinä ei kääntäjää ei tulkkia koneriippuvuus 1GL Symboliset konekielet Assemly 2 GL käännetään Lausekielet COBOL 3 GL käännös Sovelluskehittimet Progress, Oracle

17 SQL Tietokanta: access Multimedia: toolbook Oliokielet C++ Java Sukupolvet: 1 GL - 5 GL Kääntäjä / tulkki Algoritmi Yleisyys Täydellisyys yksikäsitteisyys Ohjelman suunnittelu vuokaavio ohjelma peräkkäisyys valinta toisto + aliohjelma testaus Käännös --> *.obj --> linkkaus --> *.exe 3.4 Käyttöjärjestelmä Järjestelmä voidaan jakaa kerroksiin, joista yläpuolella oleva voidaan toteuttaa alapuolella olevan kerroksen tarjoamien palvelujen avulla. Kerros rajapinta Sovellus Ohjelmointikieli Kääntäjä Virtuaalikone Käyttöjärjestelmä Prosessoriarkkitehtuuri Laitteisto

18 Käyttöjärjestelmän ja laitteiston rajapintaa sanotaan tietokoneen (prosessori-) arkkitehtuuriksi. Arkkitehtuuri määrittelee millaisia konekäskyjä, rekistereitä, osoitusmoodeja jne. prosessorissa on. Alemmalla tasolla toimivat operaatiot toimivat tavallisesti nopeammin ja niiden toteutus saattaa vaatia vähemmän muistitilaa Käyttöjärjestelmäsukupovi nolla ( 0 ) Nykyiset tietokoneet pohjautuvat ns. von Neumann malliin. Laitteisto koostuu muistista ja prosessorista, joka suorittaa muistiin tallennetun ohjelman käskyjä, jotka voivat käsitellään muistiin tallennettua tietoa Käyttöjärjestelmäsukupovi I (yksiajo kj.) Työt voivat koostua useiden ohjelmien peräkkäisestä suorituksesta eli työvaiheista (jobstep). Käyttöjärjestelmän pitää sisältää ainakin tiedostojärjestelmä levytiedostojen käsittelyä varten ja jonkinlainen komentokielen tulkki. Ohjelmavirhe keskeytykset (viittaus kj:n alueelle) Kellokeskeytykset (tietyn ajan jälkeen) I/O-keskeytys (jonkin vaiheen keskeytys) Ympäristön tallennus Spooling Käyttöjärjestelmäsukupovi II (moniajo kj.) Suoritettavia ohjelmia kutsutaan prosesseiksi, joita vaidetaan esim. levyltä luvun ajaksi. Ongelmana on prosessien suojaus toisiltaan. Seuraavaksi suoritusvuoroon tulevan ohjelman valitsijaa sanotaan vuoronjakajaksi eli skeduloijaksi, minkä vuoksi prosesseilla pitää olla prioriteetti Lisää sukupolvia Virtuaalimuistijärjestelmässä prosessin osoiteavaruus jaetaan osiin, ja nämä osat voidaan sijoitella eri puolelle keskusmuistia suorituksen aikana. Lisäksi kaikkien osien ei tarvitse ollla keskusmuistissa suorituksen aikana. Kolmannen sukupolven käyttöjärjestelmiä voidaan pitää osituskäyttöpiirteellä ja vituaalimuistilla täydennettyä II sukupolven kj

19 Neljännen sukupolven käyttöjärjestelmät ovat verkkokäyttöjärjestelmiä. Ne pystyvät jakamaan resursseja (levy, kirjoittimet, tiedonsiirtolinjat, päätteet jne.) dynaamisesti suuressakin tietokoneverkossa. Verkon koneiden kuormaa voidaan tasata dynaamisesti eri koneiden välillä. 1) Reaaliaikakäyttöjärjestelmä Ohjelman pitää pystyä reagoimaan useista eri lähteistä tuleviin ärsykkeisiin, jotka tulevat ennalta arvaamattomassa järjestyksessä. Toimivat ns. sulautetuissa järjestelmissä. Reaaliaikakäyttöjärjestelmä tarkoittaa vastaavasti, että sen avulla voidaan toteuttaa aikakriittisiä sovelluksia. 2) Käyttöjärjestelmän rakenteesta Proseduuriorientoitunut: suurin osa käyttöjärjestelmän palveluista suoritetaan kutsumalla ytimen palvelurutiineita. Prosessiorientoitunut: käyttöjärjestelmä koostuu joukosta palveluprosesseja, joilta käyttöjärjestelmän palveluita voidaan pyytää sanomia lähettämällä ja vastaanottamalla Erilaisia käyttöjärjestelmiä 1) Merkkipohjainen Systeemitiedosto (laitteistokokoonpanoon liittyvät asetukset) Komentotulkki (käskyjen toteuttaminen, virheilmoitus) Apuohjelma (tiedostojen käsittely) Esim.: Atlas 1950-luvulla THE 1960-lluvulla OS/ luvulla MS-DOS/PC-DOS OS/2 2) Graafinen käyttöliittymä Windows 1.0 vuonna 1985 Windows 3.1 vuonna 1992 Windows 95 Windows 98 Windows 2000 System (Mac OS) UNIX Vuonna 1969 Aluksi assemblerilla, 1994 C:llä

20 Kaksi päätyyppiä: Uxix System V (AT&T) BSD Unix (Berkeley:n yliopistossa) Laitteistoriippumaton Ydin eli kernel, toteuttaa alimman tason rutiineja ja kommunikoi järjestelmän laitteiden kanssa. Muut ohjelmat kommunikoivat ytimen kanssa. Varsinainen työ tehdään erilaisilla ohjelmilla. Unix on avoin, eli käyttäjä voi liittää siihen itse ohjelmoimiaan piirteitä. Myös graafinenkäyttöliittymä X windows. Linux Tietoliikenne Tiedonsiirtotapoja Modeemi (sovitinlaite) ISDN (Integrated Services Digital Network) Digitaalinen liittymä puhelinverkkoon Verkkopääte, puhelin, ISDN-kortti Puhelinyhteys (piirikytkentä) Kiinteäyhteys (point-to-point) YDV pakettiverkko Tieto paketteina (data+osoite) Langaton tiedonsiirto GSM (tekstin- ja kuvansiirto) WAP (Wireless Application Protocol) on matkapuhelinverkko teknologia, jonka avulla on mahdollista langattomasti hyödyntää internetin ja yritysten palveluita. WAPin kehittelyyn ja standardointiin ovat osallistuneet kaikki suurimmat matkapuhelinvalmistajat. Teknologiat on maailmanlaajuisesti standardoitu avoimiksi, valmistajista ja rajapinnoista riippumattomiksi Lähiverkko LAN rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva datasiirtoverkko Mt. WAN ulottuvuus eri paikkakunnat, jopa maat

21 MAN taajama- tai suurkaupunkiverkko TAN täyden palvelun alueellinen verkko, jonka toteuttamiseen tarvitaan ATM-yhteyttä Verkkoarkkitehtuuri Verkkoarkkitehtuuri tarkoittaa tietokoneverkon muotoa ja suunnittelurakennetta. Tarkoituksena on kuvailla, miten verkon kehittäjät yhdistävät verkon komponentit verkkoa rakentaessaan. Lähiverkko koostuu seuraavista osista: Työasemat Palvelimet Verkkokortit - sovitinkortti, jonka avulla laite liittyy fyysisesti verkkoon. Sovitinkortti määrää verkossa käytettävän lähiverkkostandardin. Toteutta OSI-mallin alimman kerroksen ja kakkoskerroksen alemman puolen. Kaapelointi (parikaapeli, koaksikaapeli, valokaapeli) Oheislaitteet (keskittimet ym.) Verkko-ohjelmisto (varusohjelmia, joiden avulla verkkoa käytetään). Sen avulla työasema saa verkon palvelinten resurssit käyttöönsä Lähiverkon tyypit Lähiverkon tyypin määrittelevät seuraavat kolme tekijää: topologia, fyysinen siirtotie, yhteyskäytäntö. Topologia: väylä, rengas, tähti, täysin kytketty fyysinen siirtotie: Ethernet ( Mt, väylä, koaksikaapeli, kilpavaraus) Token Bus (väylä, teollisuusautomaatiossa) Token Ring (vuororengas, vuoromerkki, parikaapeli, 4-16 Mt FDDI (Fiber Distributed Data interface): Token Ringista muunneltu ja kahdennettu rengasverkko 100Mt, valokuitua, max. 200 km Lähiverkon laitteistot: Silta (toistaa, eristää ja suojaa): sopii parhaiten saman organisaation pienten lähiverkkojen yhteen liittämiseen. Liittää yhteen kaksi erillistä verkkoa, jotka käyttävät samaa tekniikkaa. Huolehtii myös liikenteen suodattamisesta. Pääs

22 tää lävitseen ainoastaan verkkoalueesta toiseen matkalla olevaa tietoa, ei sisäistä liikennettä. Reititin: Soveltuu suurten verkkojen yhdistämiseen tai erottamiseen ja eri organisaatioiden välisten yhteyksien luomiseen. Välittää kehyksen vastaanottajan osoite reitittimelle. Voidaan tarkkailla verkkojen välistä liikennettä ja määritellä kuka saa liikennöidä ja minne. Toistin (jatkaa, vahvistaa, liittää): Toistin kopioi, vahvistaa ja toistaa edelleen vastaanottamansa signaalit. Se on eräänlainen kaapeleiden väliin kytketty vahvistinlaite. Toistimen tehtävänä on eliminoida signaalin heikentyminen ja vaimentuminen siirtotiellä ja kasvattaa siirtotien fyysistä ulottuvuutta. Käytetään myös liitettäessä saman verkon osia keskenään yhteen. Yhdyskäytävä (Gateway): on järjestelmä, jonka tarkoituksena on muuntaa arkkitehtuuriltaan erityyppisestä verkosta toiseen verkkoon matkaavan tiedon muotoa niin, että tieto on laillinen, käsiteltävissä oleva, siinä verkossa, johon se on matkalla. OSI-mallin kerrokset 4-7. Mahdollistaa sen, että kaksi eri protokollaa käyttävää laitetta voivat keskustella keskenään. ATM (Asynchronous Transfer Mode): on periaatteessa piirikytkennäinen protokolla; lähettäjän ja vastaanottajan välille on alustettava yhteys ennen viestin lähetystä. ATM verkon päälle on kehitetty verkkoemulointi, jolloin verkko näyttää käyttäjälle normaalilta lähiverkolta. ISOn OSI-malli on julkaistu kansainvälisenä standardina ja on vain malli, joka kuvaa järjestelmien ulkoista käyttäytymistä. Mallin kerrosten tehtävänä on aina toimia lähinnä ylemmän kerroksen palvelijana so. Tuottaa oman kerroksen tasoisia palveluja. 3.6 Multimediasta Hypermediaan Multimediasta on tullut käsitteenä kaiken kattava ja sitä on voitu huoletta käyttää myös arkikielessä. Yleensä hypermedia liitetään puhtaasti teoreettiseen tutkimiseen, eikä sillä oleteta olevan mitään tekemistä jokapäiväisten asioiden kanssa. Mutta itse asiassa multimedia on hypermedian osa. Multimedian käyttäjä pystyy vaikuttamaan erittäin rajallisesti esityksen kulkuun. Hypermediassa käyttäjä on koko sovelluksen pääosassa. Ihminen pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan sovelluksen etenemiseen ja käsiteltävän tiedon määrään. Hypermedia on syntynyt hypertekstin ja multimedian yhdisteenä. Hyperteksti on tekstiä, jonka eri osista pääsee siirtymään linkkien avulla toisiin asiayhteyteen liittyviin kohtiin muualla tekstissä

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

(5) Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin.

(5) Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin. (5) VAASAN YLIOPISTO (TITE,1021) Tentti 10.1.2013 Teemu Saari Nimi: Opiskelijanumero: Pisteet: + + + Yiit: /40 Arv. Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin.

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 P-870HN-51b pikaopas Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Esittely P-870HN on monipuolinen ja nykyaikainen VDSL2-reititin, jossa yhdistyvät nopea Internet-yhteys,

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional FlyMarker PRO merkintälaite Mark like a Professional Mark like a Professional FlyMarker PRO Mobile Kannettavan FlyMarker PRO merkintälaitteen avulla suurten, raskaiden ja vaikeasti liikuteltavien kappaleiden

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Sivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö -asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite HELPPOUDEN VOIMA Business Suite UHKA ON TODELLINEN Online-uhkat ovat todellinen yrityksiä haittaava ongelma yrityksen toimialasta riippumatta. Jos sinulla on tietoja tai rahaa, voit joutua kohteeksi. Tietoturvatapausten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012

Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012 Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012 Yritysesittely lyhyesti Tuunix Oy:n palvelut Mikä on pilvipalvelu? Pilvipalveluiden edellytykset Tietoturva ipad ja pilvipalvelut Erilaiset pilvipalvelut lyhyesti

Lisätiedot

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Sisällys Tietoa tästä dokumentista... 3 Yleistä... 3 Dokumentit... 4 Online-muokkaustila Macin Firefox-selaimella... 4 Pääsy mobiilikäyttöliittymälle kansio- ja dokumenttilinkkien

Lisätiedot

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset

Lisätiedot

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot