No 8. Töissä eläkkeellä. sukupuolenkorjaus s. 14. uni s. 28. Uusi sarja! Työnkuva. itse asiassa s x. piinaava kipu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 8. Töissä eläkkeellä. sukupuolenkorjaus s. 14. uni s. 28. Uusi sarja! Työnkuva. itse asiassa s. 6. 4 x. piinaava kipu"

Transkriptio

1 No leena saharinen Töissä eläkkeellä pitkä tie mieheksi sukupuolenkorjaus s. 14 iltakukkuja sairastaa uni s. 28 urapolun luoja riitta meretoja itse asiassa s. 6 Uusi sarja! Työnkuva 4 x piinaava kipu

2 Kesäetusi Teboililla Erityisetu voimassa ,5snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 kansi Itse asiassa: Riitta Meretoja 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Säästöillä sutta 14 kansi Jannen näköinen elämä 20 Ammatissa: Väliaikaista vain 23 Kolumni 24 Isäntää vailla 28 kansi Iltakukkuja sairastaa 30 Valoa pimeään 31 Terveys 32 Elintärkeä kaveri 35 Tutkimus 36 kansi Koko ihmiseen sattuu 38 kansi Täältä tullaan työelämä 44 Hetki, joka muuttaa elämän 46 Ulkomaat: Eiffelin juurella KANNEN KUVA: LIISA TAKALA tehyläinen 52 kansi Työnkuva 54 Me kaikki 56 Ensiapu 58 Ratkaisu 59 Tarkastaja 60 Tieni tähän 62 Tehyn tekijät 64 Homma hoidossa 65 Palkittu 66 Keskustelua 68 Tehy-uutiset 69 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki TEHY t sukupuoli Transsukupuolinen Janne Rannelma unelmoi arkisista asioista. elämä mullistuu 44 terveys Kuinka kertoa vanhemmille lapsen vakavasta sairaudesta? Huomasin, että olen hyvä lasten ja nuorten kanssa. Vastaanottokeskuksessa työskentelevä Taru Eiskonen sivulla kotimaa Anna-Kaisa David rakastui ranskalaiseen ja muutti Pariisiin. 3

4 TEHYLÄISEN turvaa If Tehyn jäsenille MATKAVAKUUTUS -30 % Tehyn jäsenenä saat If Matkavakuutuksen paitsi helposti myös edullisesti. Alennus koskee sekä matkustaja- että matkatavaravakuutusta. Turvaa matkasi heti kirjautumalla Tehyn jäsensivuille osoitteessa tehy.fi/if-tehytarjous Tehyn jäsenetukampanjan ehdot Etu koskee vain Tehyn jäseniä ja heidän samassa osoitteessa ja samassa If Sopimuksessa olevia perheenjäseniään. Kampanja-alennus -30 % on voimassa vain Tehyn nettisivuilla olevan linkin kautta. Kampanja-alennuksen saa vain uusista matkavakuutuksista. Alennus koskee sekä matkustajaturvaa että matkatavaraa. Tarkat ehdot löydät kirjautumalla Tehyn jäsensivulle osoitteessa: tehy.fi/if-tehytarjous.

5 pääkirjoitus Ihan tavallinen tyttö Päätoimittaja minna hietakangas ihan (lähes) tavallinen tyttö ja sairaanhoitaja, lukee sähköpostin allekirjoituksessa. Tuo tyttö kertoo minulle siitä, kuinka kasvoi pienellä paikkakunnalla Keski-Pohjanmaalla, jossa elämä oli toisenlaista kuin etelän isoissa kaupungeissa. Vaihdamme ajatuksia. Janita Hautamäki kuvaa viestissä elämänsä raskaimman vaiheen: sen kuinka kävi läpi sukupuolenkorjauksen, kun puoliso, sairaanhoitaja hänkin, sai syöpähoitoja. Sukupuolenkorjauksen aikana parilla oli pienet lapset, ja Janita toimi puolisonsa omaishoitajana loppuvaiheen hoidossa. En oikein vieläkään aina usko, että tuosta kaikesta tosiaan on selvitty. Mutta Janita selvisi. Rakkaus on ihmeellinen voima, kaikki se kestää... loppuun saakka, hän kirjoittaa. Paitsi rakkaudesta, pari sai voimia myös työyhteisöjen tuesta. Janita mainitsee joulun, jota ei ehkä olisi tullut ilman työkavereita. Tähän sisältyy niin paljon työyhteisöjen tukea ja apua, välittämistä ja inhimillisyyttä, joten ajattelin tässä vähän sitäkin, kun niin paljon puhutaan työyhteisöjen ilmapiiristä negatiivisessa mielessä. Perheen esikois tytön tie mieheksi oli pitkä. olen aina halunnut olla isä, kertoo kummipoikansa kanssa leikkivä Janne Rannelma tässä lehdessä. Transsukupuolisuuden diagnoosin saaminen oli hänellekin uuden elämän alku. Perheen esikoistytön tie mieheksi oli pitkä. Vuosia kestäneen hoitopolun varrella Janne kohtasi lukuisia hoitoalan ammattilaisia, jonka työn artikkelimme myös tekee näkyväksi. Vuosittain transsukupuolista ihmistä hakeutuu Helsingissä ja Tampereella tutkimuspoliklinikoille. Määrä on moninkertaistunut sitten vuoden 2003, kun yksiköt Hyksissä ja Taysissä aloittivat. Tyypillisesti poliklinikalle tuleva on parikymppinen nuori aikuinen. Jutussa haastateltu psykiatri Teemu Kärnä pohtii, että ahdas käsitys sukupuolisuudesta on vähitellen muuttumassa. Kahden lokeron sijaan on sukupuolisuuden jana, jolle ihminen on vapaa sijoittamaan itsensä tai olla sijoittamatta. tällaisina hetkinä olen kiitollinen ja ylpeä siitä, mitä saan tehdä työkseni toimittajana. Voin vaikuttaa siihen, että annamme tässä lehdessä äänen asioille ja tarinoille, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi. Siihen, että tieto leviää ja sitä kautta ymmärrys ja myötätunto ihmisten välillä lisääntyy. Toinen toisiamme vartenhan me täällä olemme, ajattelen siitä kuuluisasta elämän tarkoituksesta. Sokeripalan aikaan 30 VUOTTA SITTEN Tehy-lehdessä 9/1985 iloittiin onnistuneesta poliorokotuskampanjasta. Rokote annettiin sokeripalassa. Rokotuskampanjan perusteellinen suunnittelu, organisointi, laaja tiedottaminen ja väestön myönteinen suhtautuminen johtivat siihen, että rokotuskampanja onnistui erinomaisesti. Näin siitäkin huolimatta, että alkuvaiheessa kritisoitiin valtakunnallisesti terveysviranomaisten toimia. TEHY t

6 paljon siteerattu. Riitta Meretojan kehittämää sairaanhoitajan ammattipätevyysmittaria on käytetty 31 maassa. Eksoottisimpia paikkoja ovat Peru, Saudi- Arabia, Jordania ja Etelä-Korea. Riitta Meretoja, 58 Kehittämispäällikkö Husissa. Lasten erikoissairaanhoitaja, terveystieteen tohtori ja hoitotieteen dosentti. Sai tänä vuonna Sairaanhoitajaliiton Venny Snellman -tunnustuspalkinnon Perheeseen kuuluvat puoliso, uusioperheen kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Harrastaa musiikkia, lenkkeilyä ja matkustamista. 6 TEHY t

7 itse asiassa Urapolun silottaja Hyödynnä sitä, missä olet tosi hyvä, kehottaa kehittämispäällikkö Riitta Meretoja. teksti Terhi Mäkinen kuva Liisa Takala 1 Olet ollut luomassa Aura-ammattiuramallia, jota on käytetty Husissa 20 vuotta. Mitä Auralle kuuluu? Aura on voimissaan. Mallissa on nykyään viisi porrasta: aloittelija, suoriutuva, pätevä, taitava ja asiantuntija. Husin sairaanhoitajasta valtaosa on pätevä- tasolla. Kehitämme esimerkiksi syventävää perehdytystä ja mentorointia, jotta vastavalmistuneet saisivat tukea ja pysyisivät alalla. Täydennyskoulutusta räätälöimme erityisesti taitaville ja asiantuntijoille. 2 Miten Aura auttaa urakehityksessä? Ennen saattoi edetä osastonhoitajaksi ja ylihoitajaksi tai siirtyä opettajaksi, mutta nykyään voi edetä myös kliinisessä hoitotyössä. Husissa on 22 terveystieteiden kliinistä asiantuntijaa ja koko Suomessa alle 50. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kymmenes sairaanhoitaja on asiantuntijahoitaja. Meillä määrä lisääntynee, kun saadaan lisää näyttöä asiantuntijahoitajan työn hyödyistä potilaille ja sairaaloille. Ehkä Aura auttaa hoitajaa myös jäsentämään työtään: mitkä ovat vahvuuteni ja missä voin kehittyä. Haluan, että hoitajilla on mahdollisuus rikastaa työtään ja hyödyntää sitä, missä on tosi hyvä. Leipääntyminen näkyy aina hoidon laadussa. Mahdollisuuksia urakehitykseen on yhä liian vähän. TEHY t Millaista palautetta hoitajilta on tullut? Alku oli hankala. Osaamisen kartoittaminen pelotti monia: millainen menetelmä on, vaikuttaako pärstäkerroin? Todellisuudessa hoitajat itse ovat kriittisempiä kuin heidän esimiehensä. 4 Nouseeko palkka, kun osaaminen kasvaa? Kyllä, vastuun kasvaminen näkyy asiantuntijoiden palkassa. Taitavilla siihen käytetään henkilökohtaisia palkanlisiä. 5 Missä sairaanhoitajat pitäisi kouluttaa? Yllättävää kyllä, suurimmassa osassa Euroopan maita sairaanhoitajat opiskelevat yliopistossa. Me olemme tässä poikkeus. Urapoluista tulee Suomessa tämän takia pitkiä. Aikaisemmin opittu pitäisi lukea hyväksi, mutta tiedän, että ihmisillä on vaikeuksia siirtyä esimerkiksi ylemmän Leipääntyminen näkyy aina hoidon laadussa. ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen yliopistoon. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen yliopistossa tekisi tästä sujuvampaa. 6 Pitäisikö Helsingissä opettaa terveystiedettä? Ilman muuta. Helsingin yliopisto olisi halukas aloittamaan terveystieteen opetuksen, mutta se ei ole saanut aloituslupaa. Husissa työskentelee noin 300 maisteria ja lähes 20 väitellyttä hoitajaa. He ovat hakeneet opin muista yliopistoista. Se on rankkaa opiskelijoille. Terveystieteen puuttuminen estää myös luontevan yhteistyön yliopiston ja Husin välillä. Emme saa esimerkiksi hoitotieteen professoreja meille sivuvirkoihin. 7 Kaipaatko koskaan takaisin hoitotyöhön? Kun kävelen kevätaamuina Stenbäckinkatua töihin ja haistan sireenin tuoksun, mieleeni tulee se, kun pääsin lukioikäisenä lastenklinikalle. Muistan, miten hienoa oli päästä töihin sairaalaan. Osastoja kiertäessä palautuu mieleen yhteisiä onnistumisen kokemuksia, tilanteita, joissa esimerkiksi kriittisesti sairas lapsi selvisi vastoin odotuksia. Niitä ei muista kokouksissa ja tietokoneen äärellä. 7

8 Tehyn jäsenmaksut 2015 Työssäkäyvän jäsenmaksu on 1,1 % päätoimen veronalaisesta kokonaisansiosta, kuitenkin vähintään 6 /kk ja enintään 600 /vuosi. Sivutoimen ansioista ei makseta jäsenmaksua. Ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa oleva Usealla työnantajalla työskentelevä (jäsenmaksu palkkojen yhteissummasta) Palkallisella sairauslomalle oleva Osa-aika eläkkeellä oleva Kokonaisansioon lasketaan Tehtäväkohtainen palkka tms. Kokemus- ja työsuhteen pituuteen liittyvät lisät Työaikakorvaukset Lomaraha ja lomaltapaluuraha Syrjäseutulisä ja muut Päätoimen palkkaukseen liittyvät korvaukset, esim. henkilökohtaiset palkanlisät Kokonaan jäsenmaksusta vapautetut ryhmät Päätoiminen opiskelija Ulkomailla oleva (ulkomainen työnantaja) Tehyn kunniajäsen Vapautettuja myös ansiotyössä Jäsenmaksusta vapautetut, jotka maksavat jäsenmaksua vain työskennellessään Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva Omaishoitaja Työtön Varusmies- tai siviilipalveluksessa oleva Sairausloma / kuntoutustuki * Ansiotyössä ollessa 1,1 % Alennettua jäsenmaksua maksavat Vuorottelu- tai virkavapaa Muu tilapäinen töistä poissaolo Ansiotyössä ollessa 1,1 %, kuitenkin vähintään 6 /kk Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäjäsenet Ammatinharjoittaja Pienyrittäjä (1 3 alaista) Yrittäjä (yli 3 alaista) Mikäli ammatinharjoittaja työskentelee lisäksi toisen palveluksessa, tulee hänen maksaa jäsenmaksua 1,1 %, vähintään 12 /kk. Opettajajäsenet Päätoiminen opettaja (sosiaalija terveysalan tutkinnon suorittanut) Jäsenmaksu 100 /vuosi. Jäsenyys ei sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua. Tehyn seniorit Eläkkeellä oleva entinen ammattiosaston jäsen Palvelumaksu 30 /vuosi * Äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevien on ilmoitettava jäsenrekisteriin palkattoman ajan alku- ja loppupäivä. Viitelistat itse maksaville on lähetetty kaikille, jotka maksavat rekisterin tietojen mukaan jäsenmaksunsa itse. Toukokuun eräpäivä on ja kesäkuun Saitko turhaan jäsenmaksuviitelistat? Jos sait tänä vuonna itsellesi tarpeettomat jäsenmaksujen viitelistat, jäsenrekisterissä on väärä tieto jäsenmaksutavastasi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa tai ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse (09) Tehyn jäsenmaksu sisältää työttömyyskassaan kuuluvien osalta jäsenmaksua 36 vuodessa. 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Vastavoima työnantajille Puheenjohtaja rauno vesivalo viime vuoden lopulla syntyi ajatus uudesta palkansaajakeskusjärjestöstä. Ajatus on nyt jalostunut ja sitä on ruvettu valmistelemaan toden teolla. Mukana valmistelutyössä on tällä hetkellä 49 ammattiliittoa nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. Myös Tehy on mukana tekemässä uutta, sillä on parempi olla vaikuttamassa valmisteluun ja viedä sitä kautta Tehyn näkemyksiä eteenpäin. uuden keskusjärjestön tarkoituksena on luoda merkittävästi nykyistä vahvempi vastavoima työnantajille neuvottelu- ja sopimuspöydässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tavoitteena on, että järjestö edustaa palkansaajia, itsensä työllistäjiä, ammatinharjoittajia ja yksinyrittäjiä kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Uuden keskusjärjestön on pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen ja sen on päivitettävä ammattiyhdistysliikkeen visio ja missio tälle vuosisadalle. Järjestön on Uuden keskusjärjestön on pystyttävä päivittämään ammattiyhdistysliikkeen visio. vastattava kysymykseen, mitä nykyiset ja tulevat jäsenet liitoilta ja keskusjärjestöltä haluavat. Tämän hetken suunnitelmien mukaan uusi järjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. valmistelutyön lähtökohtana on ollut, että uusi keskusjärjestö on avoin, läpinäkyvä, moniarvoinen ja poliittisesti sitoutumaton. Sen jäseniä ovat palkansaajat koulutustaustasta ja työnteon lajista riippumatta. Toivon, että uudesta järjestöstä tulee vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija esimerkiksi erilaisiin kaksi- tai kolmikantaneuvotteluihin. Uusi järjestö ei muuta liittojen rakenteita eikä liitoissa tehtävää jäsenten edunvalvontatyötä. Tehy on jatkossakin koko koulutetun hoitohenkilöstön rohkea ja uudistava edunvalvoja. Lue lisää KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Mobiilipalvelu tumppaajalle stumppari on Hengitysliiton uusi mobiilipalvelu, joka auttaa tupakoinnin lopettajia onnistumaan tavoitteessaan. Ilmaisen ja helppokäyttöisen palvelun avulla voi seurata omaa edistymistään savuttomuudessa. Palvelu kertoo esimerkiksi savuttomien päivien ja säästyneen rahan määrän sekä lopettamisen tuomat terveyshyödyt. Jokainen voi jättää omat vinkkinsä muille käyttäjille. tm Pätevyysvaatimukset turvakoteihin turvakotien henkilöstölle on määritelty koulutus- ja työkokemusvaatimukset uudessa asetuksessa. Vaatimukset on otettava huomioon uutta henkilöstöä palkattaessa. Alalla jo toimivan henkilöstön on hankittava asetuksen mukainen koulutus vuoden 2019 loppuun mennessä. Asetus velvoittaa turvakodit laatimaan henkilöstölleen koulutussuunnitelman yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. vt Isäksi jo neuvolassa isyyden voi tunnustaa vastaisuudessa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Aiemmin perheen on pitänyt käydä lastenvalvojan luona, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa. Tunnustaminen pidentää neuvolakäyntiä noin puolella tunnilla, mikä on huomioitava neuvoloiden henkilöstömitoituksissa. rh fyysistä työtä. Hoitotyöhön kuuluvat nostot ja siirrot voivat olla raskaita iäkkäille työntekijöille. Eri mieltä eläkeiästä ammatilliset eläkeiät ovat nousemassa palkansaajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Ammatilliset eläkeiät koskevat erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalaa. Eläkelakeja on valmisteltu viime syksynä solmitun eläkesopimuksen pohjalta. Julkisten alojen eläkelakien uudistaminen käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työryhmässä, jossa oli työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitos Kevan edustus. Työryhmän työ päättyi erimielisenä. Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy ehdotusta, jonka mukaan ammatillisia eläkeikiä nostetaan vuodesta 2018 lähtien kolmella kuukaudella vuodessa. Enintään eläkeikä nousisi kaksi vuotta. Palkansaajajärjestöt pitävät ammatillisen eläkeiän nostamista perustuslain vastaisena, sillä niiden mukaan ammatillisia eläkeikiä suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja. Työntekijät ovat aikanaan valinneet joko ammatillisen eläkeiän tai uuden eläkejärjestelmän ja luopuneet samalla muun muassa oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. vt ammatillinen eläkeikä 1 Ammatillinen eläkeikä oli käytössä vuoteen 1989 asti kuntien ja valtion ammateissa, erityisesti hoito-, opetus-, pelastusja turvallisuusalalla. 2 Eläkkeelle saattoi päästä vuoden iässä. 3 Ammatillisen eläkeiän nosto koskee noin henkilöä. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 ajankohtaista Vaikeat sanat: Lopeta kiusaaminen! selän takana puhumista ja mustamaalaamista, ohittamista ja ylimielistä asennetta. Tällaisia kokemuksia nousi esiin, kun Tehy pyysi jäseniltään kertomuksia työpaikkakiusaamisesta. Jos kokee kiusaamista, siitä pitää ensimmäisenä huomauttaa kiusaajalle itselleen: käytöksesi tuntuu pahalta, lopeta. Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo, että tarinoiden perusteella liian harva tekee niin. Kiusaamisesta kerrottiin kesäkumikampanjassa jaetaan kondomia. Samalla kerrotaan, mitä on turvallinen ja vastuullinen seksi. SPR:n koulutetut vapaaehtoiset tapaavat nuoria kampanjan merkeissä Turun Ruisrockissa ja Tampereen Blockfestissa. Kesäkumikampanjan toteuttavat YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. vt Kiusaamisesta pitää huomauttaa ensimmäisenä kiusaajalle itselleen. Kumia huumaan Katso Stop työpaikkakiusaamiselle -seminaari. tehystop mieluummin esimiehelle kuin suoraan kiusaajalle itselleen. Moni myös kärsii hiljaa. Työpaikoilla on toimintamalleja, mutta niistä ei tiedetä tai niitä ei käytetä. Työsuojeluvaltuutetuilla ja luottamusmiehillä on tärkeä ja vaativa rooli. He auttavat ihmistä jäsentämään tunnekuohua ja viemään tarvittaessa asiaa eteenpäin, Ojanperä sanoo. Jäsenet lähettivät Stop työpaikkakiusaamiselle -seminaarin materiaaliksi noin 50 tarinaa. tm JULIUS KONTTINEN Mediatähystys Jokainen aikuinenkin ihminen on sisimmältään pieni lapsi. Kun häntä johtaa ja kohtelee kunnioittavasti ja kannustavasti, hänen kapasiteettinsa laajenee ja kehittyy täyteen potentiaaliinsa. Jos häntä kohdellaan alentuvasti ja vähätellen ja häntä kiusataan, hänen kapasiteettinsa pienenee, hän kuihtuu varjoksi itsestään. johtamisaktivisti toni hinkka, helsingin uutiset Vanhusten seksuaalisuus on tabu. Moni ajattelee, että iäkäs ihminen ei ole seksuaalinen. Tämä näkyy myös vanhuspalveluissa. dosentti ulla eloniemi-sulkava helsingin yliopisto, ylen ajankohtainen kakkonen Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitaminen maksaa yhteiskunnalle hirvittävästi. Ratkaisu olisi yksinkertainen: kun nyt maksamme 5 miljardia työttömyyden hoidosta, saman summan voisi käyttää työllistämiseen. tehyn pj rauno vesivalo, satakunnan kansa 1.5. Nainen on pojan tärkein kasvattaja. muusikko dimitar popov, lapsen maailma 5/2015 Oikeaa synnintuntoa ei nykyisin tapaa juuri muualla kuin silloin, kun joku yrittää epätoivoisesti selittää, miksi lankeaa jonkin epäterveellisen herkun syömiseen tai juomiseen. päätoimittaja seppo simola, kirkko ja kaupunki 18/2015 perinne. Humoristinen Kesäkumikampanja täyttää kaksi kymmentä vuotta. Tämän vuoden tunnusbiisin esittävät Kasmir ja Saara. TEHY t

12 ajankohtaista Psykiatripula kiihtyy lääkäreitä on noin ja erikoislääkäreitä lähes enemmän kuin 15 vuotta sitten. Lääkärimäärät kehittyvät eri aloilla kuitenkin eri suuntiin: esimerkiksi kirurgian alat ovat kasvussa, kun taas psykiatrien määrä vähenee. rh Vähemmän sairaalapaikkoja perusterveydenhuollon sairaalapaikat ovat vähentyneet useissa sairaanhoitopiireissä laskennallisesti jopa yli 40 prosenttia vuosina Erikoissairaanhoidossa muutos on ollut pienempi. Paikkojen väheneminen johtuu ennen muuta hoitoaikojen lyhenemisestä terveyskeskussairaaloissa. vt HPV-rokote myös pojille? poikien HPV-rokottaminen ei olisi todennäköisesti yhtä tehokasta kuin tyttöjen, osoittaa hollantilaistutkimus. Papilloomavirus on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio aiheuttaa kohdunkaulan syöpää ja muita kasvaimia. Suomessa tytöt saavat HPV-rokotteen ilmaiseksi koulussa. Poikien rokotuksilla yhden syövän estäminen edellyttäisi noin 800 pojan rokottamista, jos tyttöjen rokotuskattavuus on noin 60 prosenttia. Jos tytöistä rokotetaan 90 prosenttia, yhden syövän estämiseksi pitäisi rokottaa jopa poikaa. Miehille HPV-tartunnat aiheuttavat syöpää lähinnä sukupuolielimiin, nieluun ja peräsuoleen. Tartunnat ovat yleisiä etenkin miesten kanssa seksiä harrastavilla miehillä. vt uutispalvelu duodecim Työtapaturmista päätös kuukaudessa uusi työtapaturmalaki nopeuttaa korvauskäsittelyä. Vakuutusyhtiön on annettava päätös nykyisen kolmen kuukauden sijaan 30 päivässä. Hylkäävissä päätöksissä pitää olla entistä tarkemmat perustelut siitä, miksi korvausta ei myönnetä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Nykyisin työtapaturmia ja ammattitauteja koskevia säädöksiä on hajallaan kolmessa eri laissa. Rakenne ja sanamuodot ovat aiempaa selkeämpiä. Ennen tulkintoja piti hakea välillä oikeudessa, nyt lain monitulkintaisuudesta on pyritty eroon, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Hän muistuttaa, että työtapaturman jälkeen kannattaa hakeutua pian hoitoon, sillä laissa korostuu lääketieteellinen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Mitä pidempi viive hoitoon hakeutumisessa on, sitä vaikeampi yhteys on osoittaa. Lakiin on kirjattu huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan. Tehylle oli pettymys, ettei lakiin saatu sisällytettyä taloudellista tukea ihmisille, jotka joutuvat vaihtamaan työtä sisäilman takia. tm Lapsen oikeuksien sopimus: Vain Yhdysvallat ei hyväksy kavalat tikkaat. Työtapaturman jälkeen pitää hakeutua nopeasti hoitoon. etelä-sudan on liittynyt Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen. Lasten asema on maassa heikko, ja vuodesta 2013 käyty sisällissota on huonontanut sitä entisestään. Sopimuksen voima on sen velvoittavuudessa. Valtio sitoutuu laittamaan lasten asiat kuntoon, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki. Sopimuksen ulkopuolella ovat enää Somalia ja Yhdysvallat. Somalia on jo ilmoittanut allekirjoittavansa sopimuksen. Yhdysvaltain lainsäädäntö on ristiriidassa sopimuksen kanssa. Suurimmat erot ovat nuorisorikollisten kohtelussa ja suhtautumisessa väkivaltaan kasvatuksessa. Yhdysvallat myös pelkää kansainvälisten sopimusten vähentävän valtion itsemääräämisoikeutta. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeus asiakirja. Sopimus hyväksyttiin 1989, minkä jälkeen maailman lasten tilanne on parantunut merkittävästi: esimerkiksi lapsikuolleisuus on puolittunut vuodesta Sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Suomi liittyi sopimukseen rh PIXMAC 12 TEHY t

13 ajankohtaista Säästöillä sutta Väärin toteutetut säästöt voivat lisätä menoja, toteaa Tehyn asiantuntija Eve Becker. teksti Riitta Hankonen kuvat Pixmac 1 Yleisin säästökeino on muuttaa toimintatapoja pysyvästi. Kolme neljästä Tehyn säästöselvitykseen vastanneesta kertoo, että työpaikalla on pyritty säästämään muuttamalla toimintatapoja. Lähes yhtä monen mukaan työtehtäviä on muutettu tai uudelleenjärjestelty. Tämä on kestävä keino säästää, mikäli se tarkoittaa sitä, että työnantaja ottaa käyttöön koulutetun hoitohenkilöstön koko osaamisen. Huonoksi se muuttuu, jos työnantaja vain teettää työt halvemmalla, vähemmän koulutetulla työvoimalla, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn asiantuntija Eve Becker. Fiksu säästäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja kokonaisuuden hahmottamista. Henkilöstö pitää ottaa mukaan suunnitteluun. Hoitajien laajennetut tehtävänkuvat ovat hyvä keino, mutta ne edellyttävät koulutusta, perehdytystä ja palkankorotusta. 2 Henkilöstöstä säästetään: uutta väkeä ei rekrytoida, sijaisia ei saa ottaa eikä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden tilalle palkata ketään. Viime kädessä henkilöstöstä säästäminen vaarantaa potilasturvallisuuden, kun hoitajat väsyvät työtaakan alla ja tekevät virheitä. Kun työmäärästä tulee kohtuuton, myös työpaikan vetovoima vähenee. Työnantajalla on työsuojelulain mukaan velvollisuus huolehtia siitä, että työmäärä pysyy kohtuullisena, Becker muistuttaa. TEHY t Lyhytnäköiset säästöt näkyvät menoina jossain muualla. Kyselyyn vastaajat kertovat, että väärin toteutetut säästöt johtavat lisä kustannuksiin ja lopulta menojen kasvuun. Sairauslomat lisääntyvät, pitää palkata vuokratyövoimaa ja jonoja täytyy purkaa erillisillä korvauksilla. Hoidon saatavuus heikkenee, mikä saa potilaat hakeutumaan päivystykseen. Kun perusterveydenhuolto ei toimi, potilaat päätyvät erikoissairaanhoitoon. Pyöröovi-ilmiö lisääntyy, kun potilaita pompotellaan paikasta toiseen. He joutuvat jonottamaan kohtuutto masti, ja heitä kotiutetaan puolikuntoisina. Becker penää säästökeskusteluun kansantaloudellista näkökulmaa. Hoidon viivästyminen lisää yksilön kärsimyksen lisäksi yhteiskunnan menoja. 4 Täydennyskoulutusta on vähennetty. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on laissa säädetty velvollisuus täydennyskoulutukseen. Selvitykseen vastanneista 38 prosenttia kertoo, että täydennyskoulutuksesta on säästetty. Määrä on jo ennen viime vuoden säästöjä ollut Tehyn mielestä liian alhainen. Esimerkiksi vuonna 2011 neljäsosa tehyläisistä työntekijöistä ei saanut ammatillista täydennyskoulutusta. i Säästöselvitys Tehy teki selvityksen kuntatyönantajien säästöistä ja niiden vaikutuksesta henkilöstöön sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Selvitys koskee viime vuotta. Selvitykseen vastasi 176 tehyläistä luottamusmiestä ja hoitotyön johtajaa 33:sta organisaatiosta eri puolilta Suomea. Vastauksia saatiin kaikilta erva-alueilta. Yli puolet vastaajista työskentelee sairaaloissa. Ovatko säästöt kasvattaneet menoja? Ei osaa sanoa 42% 39% Ei Kyllä 19% 13

14 muuttunut mies. Olen aina halunnut olla isä, enkä ole unelmastani luopunut, sanoo lapsirakas Janne Rannelma. Kummipoika Vili on vakituinen vieras Jannen kotona. 14 TEHY t

15 sukupuolenkorjaus Jannen näköinen elämä Transsukupuoliselle Jannelle mieheksi kasvaminen oli rankempi matka kuin muille pojille. teksti Sinikka Sajama kuvat Kirsi Tuura TEHY t

16 sukupuolenkorjaus Anette 5-vuotiaana. Syksyllä 1987 syntyi Rannelman perheen esikoistyttö, suloinen pikku Anette. Maailma oli tulvillaan vaaleanpunaista valoa, keijupölyä ja prinsessahattaraa. Vai oliko sittenkään? Mitä vanhemmaksi lapsi kasvoi, sitä varmempi hän oli, ettei todellakaan syntynyt tyttöä. Syntyi poika. Poika, joka halusi riehua muiden poikien kanssa eikä suostunut sipsuttamaan näytelmän prinsessaroolissa. Joka ilta nukkumaan mennessään lapsi toivoi, että heräisi aamulla poikana. Äidin kanssa riideltiin rajusti varsinkin vaatteista. Kun minä halusin farkut ja kauluspaidan, äiti osti hameen ja sievän puseron. Tätä tarinaa kertoo Janne Rannelma, 28-vuotias, jäntevä ja kaitakasvoinen kaveri. Hänellä on lyhyt, punaiseksi värjätty Kun minä halusin farkut ja kauluspaidan, äiti osti hameen ja sievän puseron. tukka, silmäkulmassa lävistys ja leuassa parta, jota hän ajatuksissaan pyörittelee sormiensa välissä. Ja tietysti ne farkut rennosti lantiolla roikkuvat ja sopivasti kuluneet. Vasta 18-vuotiaana Janne löysi selityksen ja nimen erilaisuuden kokemuksilleen. Hän tunnisti itsensä transsukupuoliseksi eli ihmiseksi, joka kokee syntyneensä väärään kehoon ja sukupuoleen. Oli helpottavaa saada tietää, että sukupuoliristiriita on lääketieteen tunnustama ilmiö, jonka tutkiminen ja hoito on Suomessa lakisääteistä. yksi parikymppisistä Suomessa epätyypillisen sukupuoli-identiteetin tutkiminen ja diagnostiikka on keskitetty Hyksin ja Taysin sukupuoliidentiteetin tutkimuspoliklinikoille. Molemmissa on tähän erikoistuneet moniam matilliset aikuis- ja nuorisopsykiatriset työryhmät. Hyksin ja Taysin tutkimuspoliklinikoille hakeutuu vuosittain yhteensä täysi-ikäistä asiakasta. Määrä on moninkertaistunut vuodesta 2003, jolloin yksiköt aloittivat toimintansa. Ennen meidän asiakkaamme olivat aikuisikään ehtineitä biologisia miehiä, joiden toive oli korjautua naiseksi. Nykyisin tutkittavat ovat tyypillisesti parikymppisiä ja vähintään puolet heistä on biologisia naisia, kertoo Hyksin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri, psykiatri Teemu Kärnä. Pieni mutta kasvava ryhmä ovat transgendereiksi itseään kutsuvat asiakkaat. He eivät koe olevansa sen enempää miehiä kuin naisia, vaan jotain siltä väliltä tai määritelmien ulkopuolelta. Heistä valtaosa on biologisia naisia. Nykynuoret ovat internet-sukupolvea, joka osaa hakea tietoa ja selityksiä oudoille tuntemuksilleen. Monet heistä ovat ahdistuksenkin keskellä ylpeitä omanlaisuudestaan, kuvailee Hyksin tutkimustyöryhmän jäsen, sairaanhoitaja Hanna Hintsala. Kärnän mukaan psykiatrian käsitys sukupuolesta on muuttumassa. Kaksinapainen jako naisiin ja miehiin on vaihtumassa ajatusmalliksi janasta, jonka toisessa päässä on mies ja toisessa nainen. Jokaisella ihmisellä on vapaus asemoida itsensä mihin tahansa tälle janalle tai sen ulkopuolelle. oma keho inhotti Janne hakeutui sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle 18-vuotiaana. Hän oli jo vuosia pukeutunut ja elänyt Lähete Tutkimusjakso ja diagnoosi Lähetteen tutkimuspoliklinikalle voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri. Vuoden 2003 alusta lukien lähetteen on saanut yli tuhat aikuista. Nuorisoikäisiä on tutkittu vuodesta 2011, ja lähetteen on saanut noin kaksisataa nuorta. Keskitetty Hyksin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle ja Taysin transpoliklinikalle. Moniammatilliseen tutkimustyöryhmään kuuluu psykiatri, sairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Kolme neljästä tutkitusta saa diagnoosiin. Psykiatri Teemu Kärnä Sairaanhoitaja Hanna Hintsala 16 TEHY t

17 kuin poika, mutta inhoamassaan naisen kehossa. Jannea oli kiusattu ankarasti ala-asteelta kesken jääneeseen ammattikouluun saakka. Hän jännitti koko tutkimusvaiheen, nähdäänkö hänet täälläkään oikein. Kunnioitetaanko hänen omaa kokemustaan? Tuntui, että pelissä oli koko elämä. Psykiatri Teemu Kärnä määrittelee sukupuolikokemuksen sisäsyntyiseksi ja yksilölliseksi. Kukaan ulkopuolinen ei voi siitä päättää tai sitä muuttaa. Myös sukupuoli-identiteettitutkimus lähtee ihmisen oikeudesta määritellä itse oma sukupuolensa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tuo kokemus on vakaa ja pitkäaikainen. Erityisen tärkeää on selvittää, ettei ristiriitatuntemusten taustalla ole jokin mielenterveyshäiriö, joka aiheuttaa halun muuttaa sukupuolta. Sukupuoli-identiteetin tutkimusjakso kestää vähintään puoli vuotta. Sen aikana potilas tapaa tarvittaessa useita kertoja tutkimusryhmään kuuluvat eri alojen ammattilaiset: psykiatrin, psykologin, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän. Mitään erityistestejä sukupuoliristiriidan todentamiseen ei ole. Tutkimuksessa käytetään yleisesti hyväksyttyjä psykiatrisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä, mutta tärkeintä on avoin keskustelu ja potilaan kuunteleminen. Sukupuolikokemuksen vakauden lisäksi tutkimusjaksolla varmistellaan muun muassa tutkittavan psyykkisiä voimavaroja ja sosiaalista tukea, joita tarvitaan rankan korjaushoitoprosessin aikana. uuden elämän ensimmäinen päivä Sukupuoli-identiteetin tutkimukseen hakeutuvista noin kolme neljästä saa diagnoosin. Se voi olla joko transsukupuolisuus (F64.0) tai muu määritetty sukupuoli-identiteetin häiriö (F64.8), joka sisältää mies-naisjaottelun lisäksi myös muita sukupuolivariaatioita. Jannelle transsukupuolisuusdiagnoosin saaminen oli kuin uuden elämän ensimmäinen päivä. Diagnoosi oikeutti hänet muuttamaan nimensä virallisesti Anettesta Janneksi. Vielä tärkeämpää oli, että se avasi oven sukupuolen korjaushoitoihin. Diagnoosi kerrottiin ja perusteltiin Jannelle hoitokokouksessa, johon osallistui koko työryhmä. Samassa kokouksessa laadittiin kirjallinen hoitosuunnitelma. Janne tiesi heti, että haluaisi kaikki hoidot. Hän oli valmis sekä hormonaaliseen että kirurgiseen käsittelyyn, jotta hän muuttuisi fyysisesti niin täydelliseksi mieheksi kuin mahdollista. Kaikki eivät ole yhtä ehdottomia kuin Janne, eikä se ole tarkoituskaan. Mitään itsestään etenevää korjaushoitolinjaa ei ole, vaan jokainen diagnoosin saanut ohjataan juuri niihin hoitoihin, jotka potilas tuntee itselleen tarpeelliseksi ja joista hän hyötyy. Diagnoosin saamisesta alkaa vuoden kestävä jakso, jota kutsutaan tosielä- Hormonihoidot Rintakirurgia Keskitetty Hyksin ja Taysin naistentautien klinikoiden hormonipoliklinikoille. Lähes kaikki potilaat hakeutuvat hormonihoitoon. Useat transnaiset tarvitsevat myös ääniterapiaa ja joskus äänihuulikirurgiaa, kilpiruston höyläystä sekä karvanpoistoa. Lääkäri Heli Lyytinen Sairaanhoitaja Riikka Hiltunen Tehdään yliopistosairaaloiden lisäksi muissa sairaaloissa, merkittävä osa yksityisissä plastiikkakirurgisissa yksiköissä. Lähes kaikki transmiehet hakeutuvat rintojenpoistoleikkaukseen. Alle puolet transnaisista asennuttaa rintoja suurentavat implantit. TEHY t

18 sukupuolenkorjaus i Tunnetko termit? Sukupuoli-identiteetti. Ihmisen oma kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Sukupuolivähemmistöt. Transihmiset (kuten transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit), intersukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt. Sukupuolivähemmistö ei ole sama kuin seksuaalivähemmistö (homot, lesbot ja biseksuaalit). Transgender. Ihminen, jonka sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Voi kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi ja elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Voi myös korjata kehoaan. Muunsukupuolinen-termi on lähikäsite transgenderille. Transsukupuolisuus. Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transmies. Mies, joka on syntymässä määritelty tytöksi. Transnainen. Nainen, joka on syntymässä määritelty pojaksi. Transvestisuus. Mies tai nainen, joka voi eläytyä eri sukupuoliin. Tarve ilmentää ajoittain sekä maskuliinista että feminiinistä puolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla, muuttamalla ääntään tai harrastusten kautta. LÄHDE: TRANSTUKIPISTE.FI Johanna, Janne ja kummipoika Vili. mänvaiheeksi. Nimi vaihtuu, hoidot alkavat ja ulkonäkö muuttuu. Viimeistään nyt realisoituu elämä tavoitellussa sukupuolessa niin itselle kuin läheisille. Tämä on lähes aina rankkaa mutta hyvää aikaa. Kun keho muuttuu, ahdistus helpottaa. Se näkyy seurantavastaanotolle tulevan ihmisen ryhdissä ja olemuksessa, Hanna Hintsala kertoo. Omahoitajana hän tapaa asiakkaitaan säännöllisesti vuosia kestävän hoitoprosessin aikana. Hänen vastuullaan on seurata asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia ja pärjäämistä. Hän myös huolehtii, että somaattiset hoidot etenevät hoitosuunnitelman mukaan. hormonihoito muutti Lähes kaikki sukupuoltaan korjaavat hakeutuvat heti diagnoosin jälkeen hormonihoitoon, joka muuttaa kehoa toivottuun suuntaan. Naisesta mieheksi korjautuvat transmiehet saavat maskulinisoivan testosteronilääkityksen, ja miehestä naiseksi korjautuvat transnaiset feminisoivaa estrogeeniä sekä kehon testosteronitasoa laskevaa antiandrogeeniä. Yleensä hoito aloitetaan pienin annoksin ja geelivalmisteilla. Eihän murrosikäkään ala heti täysillä, perustelee erikoislääkäri Heli Lyytinen Hyksin Naistenklinikan hormonipoliklinikalta. Lyytisen mukaan maskulinisoiva hormonihoito johtaa yleensä odotettuihin muutoksiin. Tärkeimpinä transmiehet pitävät äänen madaltumista, parran kasvua ja ruumiin miehistymistä, kun lihasmassa lisääntyy, rintakehä jykevöityy ja rasvakudos siirtyy reisistä ja takapuolesta vatsanseudulle. Toisille muutos tapahtuu muutamassa kuukaudessa, useimmille vuoden tai parin sisällä. Feminisoivan hormonilääkityksen tulokset ovat yleensä rajallisemmat kuin maskulinisoivan hoidon. Transnaiset kokevat libidon heikkenemisen ja erektioi den hiipumisen useimmiten helpotuk sena. Kehollisten muutosten suuntaa pidetään yleensä oikeana mutta harvoin riittävänä. Usein potilaat ovat malttamattomia. Muutosten pitäisi olla näkyvämpiä ja nopeampia, ja hormoniannostusta halutaan kasvattaa. Me toppuuttelemme ja perustelemme, miksi annosten liian nopeasta nostosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sairaanhoitaja Riikka Hiltunen kertoo. Miehen ääntä hormonihoidot eivät muuta, vaan siihen tarvitaan puheterapiaa tai äänihuulikirurgiaa. Moni haluaa Sukuelinkirurgia Kirurgi Kohdun, munasarjojen ja kivesten poistoja tehdään muissakin kuin yliopistosairaaloissa. Ulkoisten sukuelinten leikkaukset on keskitetty Hyksin Töölön sairaalan plastiikkakirurgian osastolle. Valtaosa transmiehistä poistattaa kohdun ja munasarjat, alle puolelle tehdään ulkoisten sukuelinten korjausleikkaus. Lähes kaikki transnaiset hakeutuvat ulkoisten sukuelinten korjausleikkaukseen. Transhoitaja Juridinen sukupuoli Juridisen sukupuolen vahvistaminen edellyttää täysi-ikäisyyttä, kahden psykiatrin lausuntoa, todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä ja avioliiton muuttamista rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin. Translain uudistaminen on vireillä. 18 TEHY t

19 höylätä myös aataminomenaansa pienemmäksi. Useimmat tarvitsevat karvoituksen vähentämiseen hormonihoidon lisäksi muita menetelmiä nyppimisestä optisiin hoitoihin. miehinen rinta Jannelle äänen madaltuminen ja parrankasvu olivat tervetulleita muutoksia, mutta hän halusi jatkaa leikkaushoitoihin. Hänelle, kuten useimmille transmiehille, tärkein korjaushoito oli rintakehän maskulinisaatio. Leikkaus voidaan tehdä eri tekniikoilla, mutta tavoite on sama: miehinen rinta, josta on poistettu rintarauhaset, pienennetty nännipihoja ja nännejä sekä siirretty niitä etäämmäs toisistaan. Jannen leikkauksesta on viisi vuotta, mutta hän hehkuttaa vieläkin, miten hienoa on kulkea kesällä ilman paitaa. Aiemmin hän oli kotona yksin ollessaankin pukeutunut pimeässä. Vuosi rintaleikkauksen jälkeen Janne poistatti kohdun ja munasarjat, mikä lopetti kehon oman estrogeenituotannon. Tämä leikkaus tehdään valtaosalle transmiehiä. TEHY t Janne kokee olevansa nyt se mies, joka hän on tiennyt aina olevansa. sukuelinleikkaus pelotti Sukupuolen korjausprosessin vaativin osuus, sukuelinkirurgia, on keskitetty Hyksin Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikalle. Lähes kaikki miehestä naiseksi korjautuvat haluavat sukuelinten korjausleikkauksen. Leikkauksessa poistetaan kivekset ja siittimen varsi paisuvaisineen. Kaikki uuden sukuelimen rakenteet luodaan jäljelle jääneistä kudoksista ilman genitaalialueen ulkopuolisia siirteitä. Vaikka kyseessä on iso leikkaus, lopputulos on yleensä varsin hyvä sekä ulkonäöllisesti että toiminnallisesti. Transmiehistä alle puolet korjauttaa sukuelimiään kirurgisesti, sillä leikkauksen lopputulos jää vajaaksi niin tunnon kuin toiminnon suhteen. Jos potilaalle riittää naisen sukuelimistä eroon pääseminen, rakennetaan hormonihoidon kasvattamasta klitoriksesta mikropenis. Jos potilas haluaa mahdollisuuden seisaallaan virtsaamiseen ja yhdyntään, hänelle rakennetaan penistä ulkoisesti muistuttava neofallos kielekesiirroin. Janne myöntää, että sukuelinleikkaus pelotti, mutta päätöstään hän ei perunut. Lähes viisi viikkoa sairaalassa joista viikko sängyssä liikkumatta, koko alavartalo puudutettuna oli koett elemus. Edessään Jannella on vielä vähintään yksi jatkoleikkaus. miehuuden olemus Jannelta on turha kysyä, kaduttaako. Ei hetkeäkään. Myös kaikki muut viimeisen kymmenen vuoden aikana seurantakäynnillä olleet leikkaus potilaat ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Janne sanoo itsetuntonsa nousseen monta porrasta leikkauksen myötä. Hän kokee olevansa nyt enemmän kuin koskaan se mies, joka hän on aina tiennyt olevansa. Mitä miehuus oikeasti on? Janne kaappaa puolitoistavuo tiaan kummipoikansa Vilin kainaloon ja nostelee pyykkejä kuivumaan. Hänen naisystävänsä Johanna Pedersen tulee auttamaan ennen kuin lähtee hakemaan poikiaan esikoulusta. Tätä se on, ainakin tämän miehen elämä, ja Jannelle se maistuu. Jos vielä saisi lasten kanssa touhuamisesta ammatin, pääsisi päiväkotiin töihin. Eikö sinne miehenmalleja toivota? Nyt olisi sukupuolesta hyötyä! t LEIKKAUSHOITOA KÄSITTELEVÄN OSION LÄHTEENÄ ON KÄYTETTY DUODECIM-LEHDEN TRANSSUKUPUOLISUUS- TEEMANUMEROA 2/2015. Lue Näin kohtaat sukupuolivähemmistöt kunnioittavasti, sivu 56. toimittajalta Sinikka Sajama Mies, nainen, muu? käsitys sukupuolesta on muuttumassa entistä monimuotoisemmaksi ja joustavammaksi. Enää ei tarvitse olla joko-tai eikä ikuisesti sama. Tärkeintä on tuntea itsensä ja löytää tapa elää sovussa sukupuolikokemuksensa kanssa. Tähän ajatusmalliin perustuu transihmisten diagnosointi ja hoito Suomessa. Voisi odottaa, että omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavan henkilötunnuksen saaminen olisi sukupuolen korjausprosessin helpoin harjoitus. Kaikkea muuta. Voimassa oleva translaki määrää hetun uudelle numerosarjalle kovan hinnan: lisääntymiskyvyttömyys, naimattomuus, psykiatrinen diagnoosi ja täysi-ikäisyys. Räikeimmin yksilön oikeuksia loukkaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nimittää käytäntöä asiaa kaunistelematta pakkosterilisaatioksi. Vaatimushan merkitsee pakotettua hormonihoitoa niille, jotka haluavat muuttaa väestötietoihin kirjatun sukupuolensa, eivät fyysistä kehoaan. Onneksi uudet tuulet puhaltavat jo ainakin translain uudistamista pohtineessa työryhmässä. Jos tuore lakiluonnos etenee, poistuvat laista vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja naimattomuudesta. Työryhmä kehottaa myös selvittämään, voisiko lääketieteellisen hoidon ja sukupuolen juridisen vahvistamisen erottaa toisistaan. Sen jälkeen väestörekisterimuutos ei edellyttäisi lääketieteellistä diagnoosia, vaan siihen riittäisi ihmisen oma ilmoitus ilman ehtoja. Myös täysi-ikäisyysvaatimusta tulisi arvioida uudelleen nuoren edun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Näin toimitaan jo esimerkiksi Tanskassa, Maltalla ja Argentiinassa. Lakimuutos on työn alla myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomessakin askelmerkit ovat selvät muutosvauhdista päättää uusi hallitus. Muuten, jo aika monen maan passissa voi sukupuolimerkintä olla myös X eli muunsukupuolinen. Eläköön se pieni ero! 19 LEENA LOUHIVAARA

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: OHJAAJA VASTAANOTTOKESKUKSESSA Väliaikaista vain Vastaanottokeskus on lapselle ja nuorelle tilapäinen koti, kertoo Taru Eiskonen. teksti Tiina Suomalainen kuvat Jukka Koskinen turvaa. Koivulan ryhmäkodissa turvapaikkaa hakeville alaikäisille pyritään luomaan kodinomaiset olosuhteet. Ohjaaja Taru Eiskonen on yksi Koivulan aikuisista. 20 TEHY t

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta Forssa 17.9.2015 Ari Saarinen Valmiuspäällikkö Tilanne Suomessa Turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2014 Suomeen 3651, vuonna 2015 tilanne 6.9. mennessä 7974 hakijaa

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot