TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT Talonrakentajan tutkinto Kiinteistönhoitajan tutkinto Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari AMK Diplomi-insinööri/Talonrakentaminen Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) projekti Opetushallitus, Ammattikoulutus/Ennakointi

2 2 SISÄLTÖ JOHDANTO TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA OSAAMISALUEKOKONAISUUDET Ennakoinnin prosessimalli (ennakointimalli) Tulevaisuuden osaamistarpeista tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksiin Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien vertailu tutkintojen sisältöihin Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisen perustutkinnon rakenne Tutkinnon perusteet: Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Rakennusalan perustutkinto Talonrakentajan tutkinto Kiinteistönhoitajan tutkinto Talonrakentajan ja kiinteistönhoitajan osaaminen tulevaisuudessa AMMATTIKORKEAKOULUTUS Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Hämeen ammattikorkeakoulun rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa tavoitteena oleva osaaminen ja tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet Osaamistavoitteiden ja tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien vertailu Rakennusmestarin osaaminen tulevaisuudessa YLIOPISTOKOULUTUS Diplomi-insinöörin tutkinto Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet ja opintojaksojen osaamistavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinto Tampereen teknillisessä yliopistossa Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Osaamistavoitteiden ja tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien vertailu Diplomi-insinöörin osaaminen tulevaisuudessa LOPUKSI LIITTEET... 46

3 3 JOHDANTO Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) projektin tavoitteena on luoda ennakointimalli, jonka avulla ammatillisia osaamistarpeita voidaan ennakoida kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla. Kehitettävä ennakointimalli tulee koostumaan osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittavista menetelmistä, ennakointiprosesseista, toimijoiden välisistä verkostoista ja tiedonkulkujärjestelmästä. VOSE projekti toteutetaan Opetushallituksen rahoittamana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Ennakointimallin kehittäminen VOSE-projektissa alkoi Suomessa ja viidessä EU-maassa käytettyjen osaamistarpeiden ennakointimallien sekä menetelmien selvittämisellä. VOSE-projektin toimeksiannosta Foredata Oy laati selvityksen Suomessa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevista ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista 1. Osaamistarpeiden ennakointimallia on kehitetty vuosien 2009 ja 2010 aikana ohjaus- ja yhteistyöryhmän kokouksissa sekä useissa VOSE-projektin työseminaareissa. Ennakointimallin toimivuutta kokeiltiin kokoamalla kaksi pilottiryhmää, joista toinen koostui sosiaali- ja terveysalan (ruotsinkielinen) asiantuntijoista ja toimijoista ja toinen kiinteistö- ja rakentamisalan (suomenkielinen) asiantuntijoista ja toimijoista. Pilottiryhmät työskentelivät ennakoinnin prosessimallin mukaisesti ja kokoontuivat puoli päivää tai koko päivän kestäviin työseminaareihin. Työskentelyn aktiivisin vaihe ajoittui vuoden 2010 kevääseen ja syksyyn sekä talveen Lopuksi molemmilta aloilta laadittiin raportit vuoden päähän ennakoiduista tulevaisuuden osaamistarpeista. Raportit ovat saatavilla projektin www-sivuilla 2. VOSE-projektin ohjausryhmässä esitettiin talvella 2011 toivomus, että kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän 3 tuottamia tulevaisuuden osaamistarpeita verrattaisiin nykyisiin tutkintojen sisältöihin. Näin saataisiin käsitys siitä, ovatko tuotetut tulevaisuuden osaamistarpeet uutta tietoa vai ovatko ne kenties jo nyt tutkintojen keskeistä sisältöä. Samalla olisi mahdollisuus tarkastella sitä, millaista ammattitaitoa ja osaamista painotetaan nykyisissä tutkinnoissa ja verrata nykyisiä painotuksia siihen, minkälaisen ammattitaidon ja osaamisen arvellaan olevan tärkeää vuoden kuluttua. Tässä selvityksessä tarkasteltavina ovat esimerkkitutkinnot kiinteistö- ja rakentamisalalta niin ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta kuin yliopistokoulutuksesta. Kiinteistö- ja rakentamisalan ammatillisesta koulutuksesta tarkasteltavina ovat rakennusalan perustutkinto (talonrakentaja) ja kiinteistöpalvelujen perustutkinto (kiinteistönhoitaja). Ammattikorkeakoulutuksesta tarkasteltavana on rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma (rakennusmestari AMK) ja yliopistokoulutuksesta tarkasteltavana on diplomi-insinöörin tutkinto (talonrakentaminen). 1 Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista on projektin www-sivuilla: Pilottiryhmässä edustettuina olleet organisaatiot on lueteltu liitteessä 4.

4 4 On tärkeää huomata, että vertailun kohteina olevat kiinteistö- ja rakentamisalan tutkintojen perusteiden sisällöt (ammatillinen koulutus), rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman opetussuunnitelman osaamistavoitteet (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Tampereen teknillisen yliopiston diplomiinsinöörin tutkinnon (talonrakentaminen) osaamistavoitteet ovat olleet käytettävissä teksteinä. Vertailu on siis tehty asiakirjamuodossa olevaan tutkinnon sisältöä kuvaavaan tekstiin. Vertailussa ei ole huomioitu yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen koulutuksenjärjestäjän tai oppilaitoksen tekemiä opetussuunnitelmia eikä opetuksen sisältöjä aidossa opiskeluympäristössä. Tätä tarkastelua lukiessa on hyvä huomioida se, että koska kaikilla kolmella koulutusasteella opinnot sisältävät paljon valinnanmahdollisuuksia, on jokaisen opiskelijan suorittama tutkinto yksilöllinen. Sen vuoksi tähän tarkasteluun on luotu kuvitteellisia opiskelijoita yksilöllisine valintoineen. Tällöin myös osaamiset painottuvat eri tavoin valinnoista riippuen. Myöskään vapaasti valittavia opintoja ei juuri ole voitu huomioida ja lopputöitä ei ole voitu lainkaan huomioida, koska niiden sisällöt ovat nimensä mukaisesti vapaasti valittavia tai täysin yksilöllisiä. Tätä vertailua ovat kommentoineet Opetushallituksesta yli-insinööri Arto Pekkala Tutkinnot-yksiköstä (Ammatillinen koulutus-luku), koulutusohjelmajohtaja Timo Hallenberg Hämeen ammattikorkeakoulusta (Ammattikorkeakoulutus-luku), professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta (Yliopistokoulutus-luku) ja projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto. He ovat antaneet tekstiin ja tarkastelunäkökulmiin tärkeitä parannusehdotuksia. Tekstin on kirjoittanut projektisuunnittelija Seija Saari. Ensimmäisessä luvussa esitetään, miten pilottiryhmän tuottamista tulevaisuuden osaamistarpeista on johdettu tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksia ja miten osaamisaluekokonaisuuksia on verrattu tutkintojen sisältöihin. Toisessa luvussa käydään läpi talonrakentajan ja kiinteistönhoitajan tutkinnot ammatillisesta koulutuksesta ja verrataan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien ilmenemistä tutkinnon osien arviointikriteerien sisällöissä. Kolmannessa luvussa käydään läpi Hämeen ammattikorkeakoulun rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman nuorten koulutuksen opetussuunnitelma ja verrataan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien ilmenemistä opetussuunnitelmassa esitettyjen osaamistavoitteiden sisällöissä. Neljännessä luvussa käydään läpi Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan koulutusohjelman talonrakentamisen opintosuunnan (diplomi-insinööri) osaamistavoitteita ja verrataan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien ilmenemistä osaamistavoitteiden sisällöissä. Luvuissa 2, 3 ja 4 käydään siis tutkintojen sisällöt läpi koulutusastekohtaisesti. Jotta kunkin koulutusastekohtaisen luvun sisällön omaksuminen olisi mahdollista, on ennen niiden lukemista tarpeen tutustua luvun 1 sisältöön, sillä siinä esitetään perusteet kussakin koulutusastekohtaisessa luvussa tehdylle vertailulle. Lopuksi-luvussa (luku 5) tuodaan esiin kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän työskentelyssä ja erilaisissa keskusteluissa esiin nousseita seikkoja. Mukana on myös pari virkettä siitä, onko osaamistarpeiden ennakointi mahdollista ja onko se tarpeellista.

5 5 1. TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA OSAAMISALUEKOKONAISUUDET Tulevaisuuden ammatillisten osaamistarpeiden määrittely tehtiin kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmässä kokeilemalla VOSE-projektissa kehitetyn ja edelleen kehitettävänä olevan ennakoinnin prosessimallin käyttökelpoisuutta ja toimivuutta Ennakoinnin prosessimalli (ennakointimalli) VOSE-projektissa kehitetty ennakoinnin prosessimalli voidaan esittää yksinkertaistetusti kuten kuviossa 1. KUVIO 1. Ennakoinnin prosessimalli yksinkertaistettuna 1. Ennakoitavan alan valinta 2. Tiedon kokoaminen ja taustaselvitys alasta 3. Skenaarioiden luominen alan vaihtoehtoisista tulevaisuuksista 4. Osaamistarpeiden johtaminen luoduista skenaarioista 5. Tuloksista raportointi ja tiedottaminen Kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän jäsenten työskentely keskittyi pääasiassa mallin kohtiin 3 ja 4, jotka ovat ennakoinnin prosessimallissa ne vaiheet, joissa tulevaisuuden ammatilliset osaamistarpeet määritellään. Ennakoinnin prosessimallista ja kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän työskentelystä on raportoitu tarkemmin kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportissa 4. Tässä selvityksessä ennakoinnin prosessimallia ei käsitellä, vaan tarkastelu painottuu tutkintojen sisältöjen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden vertailuun Tulevaisuuden osaamistarpeista tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksiin Kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmä laati alalle kolme erilaista tulevaisuuden skenaarioita ja johti skenaarioista mahdollisia tulevaisuuden ammatillisia osaamistarpeita. Osaamistarpeita määriteltiin reilusti yli 100 kappaletta. Osaamistarpeet on tätä tarkastelua varten niputettu teemallisiksi osaamisaluekokonaisuuksiksi ja kokonaisuuksille on annettu kokoava nimi. Liitteessä 1 on esitetty kaikki yli 100 osaamistarvetta ja osoitettu millaisiksi teemallisiksi tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksiksi osaamistarpeet on koottu. Sivulla 7 olevassa kuviossa 2 esitetään tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien vertailu tutkintojen sisältöihin Tutkinnon sisällön ja tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien välinen vertailu on tehty antaen kullekin tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudelle numero (1 13) 5. Kaikki osaamisaluekokonaisuudet ovat samanarvoisia numerosta huolimatta. Numero oli työväline, jolla osaamisaluekokonaisuus oli mahdollista yhdistää tutkinnon sisällön osaan. Tutkinnon sisällön osa tarkoittaa ammatillisessa 4 Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti ( ) on saatavilla VOSE-projektin www-sivuilla: 5 Katso kuvio 2 ja liite 1.

6 6 koulutuksessa tutkinnon osan arviointikriteeriä, ammattikorkeakoulutuksessa koulutusohjelman osaamistavoitetta ja yliopistokoulutuksessa opintojakson osaamistavoitetta. Mikä kulloinkin on tarkasteltava tutkinnon sisällön osa, niin se käy ilmi kunkin koulutusastekohtaisen luvun sisällöstä. Tällaisella yksinkertaisella määrällisellä yhdistämisellä on voitu laskea kuinka monta kertaa kukin tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus on esillä eri koulutusasteiden tässä tarkasteltavina olevien tutkintojen sisällössä. Näin on kyetty vertaamaan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien ilmenemistä tutkintojen sisällöissä. Vertailusta on laadittu yksi kuvio kutakin tarkasteltavaa tutkintoa kohden. Diplomi-insinöörin tutkinnosta on kaksi kuviota, sillä niissä on huomioitu kaksi eri pääainevaihtoehtoa. Erittäin tärkeää on huomioida se, että näin tehtynä vertailussa jokainen osaaminen on samanarvoinen riippumatta osaamisen saavuttamiseen tarvittavasta opiskeluajasta ja asiaan paneutumisen vaatimasta työmäärästä. Näinhän ei todellisuudessa tilanne yleensä ole. Monet tässä esillä olevat osaamisaluekokonaisuudet ovat sellaisia, että niiden omaksuminen ja hallinta vaatii paljon opiskelua. Muutamat osaamisaluekokonaisuudet on mahdollista omaksua kohtuullisen lyhyen opiskeluajan jälkeen. Vertailussa ei ole huomioitu osaamisaluekokonaisuuksien vaativuuden vaihtelua, mikä tekee vertailusta todellisuutta yksinkertaistavan. Näin tehtynä tarkastelu ei myöskään tuo esiin tutkintojen sisältöjen monimuotoisuutta eikä aidon opetustilanteen opiskelijoille tarjoamaa osaamisen harjoittamista. Kaikissa tässä tarkasteltavana olevissa tutkinnoissa opetus sisältää asioita, jotka eivät ole esillä tässä lähteinä käytetyissä kirjallisissa tutkinnon perusteissa, osaamistavoitteissa ja opintojaksokuvauksissa. Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien vertailu tutkintojen sisältöihin antaa kuitenkin viitteellisen käsityksen tutkintojen sisällöistä sellaisena millaisina ne on kirjallisessa muodossa esitetty. Luotettavan ja kattavan vertailevan analyysin tekeminen vaatisi varsin mittavan työn. Analyysin voisi tehdä esimerkiksi seuraamalla vähintään yhden lukuvuoden ajan alan opetusta lukuisissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä useissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa mielellään useiden kymmenien opettajien opettamana, jotta opetuksen todellisesta sisällöstä voisi saada valtakunnallisesti kattavan ja luotettavan tuloksen Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet Useat seuraavassa esiteltävistä osaamisaluekokonaisuuksista ovat sellaisia, jotka nousivat usein esiin ja toistuivat kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän työn edetessä ja syventyessä. Muutamat osaamisaluekokonaisuudet ovat sellaisia, jotka nousivat joitakin kertoja esiin tai liittyvät tiettyyn skenaarioon. Kyseisen skenaarion mukaisessa maailmassa juuri tietty osaaminen on tarpeen. Vertailtaessa osaamisaluekokonaisuuksia tutkinnon perusteisiin niiden katsotaan olevan samanarvoisia riippumatta siitä, liittyvätkö ne tiettyyn skenaarioon tai miten vahvasti ne olivat esillä pilottiryhmän työskentelyssä.

7 7 KUVIO 2. Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet 6 1. Asiakasosaaminen, palveluosaaminen, käyttäjälähtöisyys 2. Vuorovaikutusosaaminen, sosiaaliset taidot, tiimityötaidot, joustavuus, sopeutuvuus 3. Kulttuuriosaaminen, kielitaito, viestintä- ja tiedotusosaaminen 4. Yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, globaali/kansainvälisyysosaaminen 5. Suunnitteluosaaminen, johtamisosaaminen, prosessiosaaminen 6. Energiaosaaminen, ympäristöosaaminen, elinkaariajattelu 7. Tietotekniikkaosaaminen, automaatio-osaaminen, robotiikkaosaaminen, etähallinnan osaaminen, tietotekniikan soveltava osaaminen 8. Huolto- ja kriisivalmiusosaaminen 9. Työturvallisuusosaaminen 10. Kiinteistö- ja rakentamisalan perustaitojen osaaminen, erilaisten rakennustapojen ja rakennusmateriaalien osaaminen 11. Käden taitojen hallinta, vanhojen työmenetelmien hallinta 12. Eettinen osaaminen, ammattiylpeys, rehellisyys, lainmukaisuus, säädösten ja normien hallinta 13. Monialaisuus, moniosaaminen Seuraavassa on lyhyt kuvaus kustakin kuviossa 2 esitetystä tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudesta. Asiakasosaaminen, palveluosaaminen ja käyttäjälähtöisyys nähtiin kiinteistö- ja rakentamisalalla tärkeinä tulevaisuuden osaamisina. Käyttäjälähtöisyyttä ja asiakkaan huomioimista tarvitaan mm. rakentamisen suunnittelussa. Kiinteistöpalvelualalla asiakas- ja palveluosaaminen ovat jo nyt keskeinen osa alan 6 Kaikki osaamisaluekokonaisuudet ovat samanarvoisia numerosta huolimatta. Numero on vain työväline, jonka avulla vertailu on tehty.

8 8 ammattiosaamista. Se näkyy mm. siinä, että tutkinnon perusteissa on erillinen ja pakollinen tutkinnon osa nimeltä asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen. Suunnitteluosaaminen, johtamisosaaminen ja prosessiosaaminen osaamisaluekokonaisuus korostui pilottiryhmän keskustellessa tulevaisuuden osaamistarpeista. Kiinteistö- ja rakentamisalalla nähdään olevan selvä tarve suunnitteluosaamisen ja johtamisosaamisen parantamiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan myös rakennetun ympäristön kokonaisuuden ymmärtämistä, tutkimussuuntautuneisuutta ja kaupunkisuunnittelun osaamista. Prosessiosaaminen tarkoittaa mm. rakennusprojektin kokonaisuuden hallintaa ja edellyttää kykyä hahmottaa laajoja, monialaisia ja monista toimijoista muodostuvia kokonaisuuksia. Yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, globaali/kansainvälisyysosaaminen ovat keskeistä kiinteistö- ja rakentamisalan osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteistö- ja rakentamisala on jo nyt kansainvälisesti verkottunut ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessa yhä enemmän. Esimerkiksi rakennusprojektin suunnitteluvaihe saattaa tulevaisuudessa olla nykyistä enemmän hajaantunut eri maissa työskentelevien ihmisten tehtäväksi. Kulttuuriosaaminen, kielitaito, viestintä- ja tiedotusosaaminen ovat välttämätöntä perusosaamista kiinteistö- ja rakentamisalalla tulevaisuudessa. Näin on siksi, että toisaalta alan sisällä työyhteisöt koostuvat monesta eri kulttuurista tulevista työntekijöistä ja toisaalta, koska ala tulee olemaan tulevaisuudessa kansainvälisesti verkottunut ja eri maissa työskentelevien ihmisten yhteydenpidon ja tiedonvaihdon tulee toimia kulttuuri- ja kielieroista huolimatta. Viestintä- ja tiedotusosaaminen tarkoittaa paitsi kykyä viestittää asiasisältö oikein monikulttuurisessa työympäristössä, myös kykyä viestiä ja tiedottaa asiakkaille ja käyttäjille oleellinen tieto oikealla tavalla, oikeaan aikaan, ymmärrettävin käsittein ja ymmärrettävässä muodossa. Vuorovaikutusosaaminen, sosiaaliset taidot, tiimityötaidot, sopeutuvuus ja joustavuus ovat luonnollinen osa alan ammattiosaamista tulevaisuudessa. Kiinteistö- ja rakentamisalalla työskennellään kiinteässä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Lisäksi ala on sisäiseltä rakenteeltaan monista toimijoista koostuva palapeli, jolloin alalla työskentelevien on sovitettava erilaiset työvaiheet, erilaiset materiaalit ja eri alojen toimijat yhtenäisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tietotekniikkaosaaminen, automaatio-osaaminen, robotiikkaosaaminen, etähallinnan osaaminen, tietotekniikan soveltava osaaminen ovat kaikki taitoja, joiden osaamisen merkitys tulee olemaan suuri tulevaisuudessa. Esimerkiksi talotekniikka muuttuu yhä enemmän tietoteknistä osaamista vaativaksi. Automatiikka, robotiikka sekä laitteiden ja koneiden etähallinta tulevat lisääntymään ja niiden hallintataidoista tulee perusosaamista alalla. Tietotekniikan soveltavaa osaamista tarvitaan esimerkiksi rakennusalalla suunnitteluvaiheessa ja erilaisissa alan toimintojen kehittämistoimissa. Energiaosaaminen, ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu tulevaisuuden osaamistarpeina olivat hyvin usein esillä pilottiryhmän keskusteluissa. Energiatehokkuusosaaminen, ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu asettavat alalla työskentelevien osaamiselle suuria haasteita tulevaisuudessa niin suunnittelu-, rakentamis- kuin rakennusten käyttö- ja ylläpitovaiheessakin. Sen vuoksi niiden osaamista tulevaisuudessa pidettiin tärkeänä. Huolto- ja kriisivalmiusosaaminen tarkoittaa kiinteistöpalvelualalla varautumista tilanteisiin, joissa alalla työskenteleviltä vaaditaan ihmisten ohjaamiseen ja toimintojen organisointiin liittyvää osaamista kriisitilanteessa. Kriisivalmiusajattelu on aktivoitunut muun muassa ilmastonmuutoksesta käydyn

9 9 keskustelun, erilaisten sään ääri-ilmiöiden sekä luonnonmullistusten aiheuttamien poikkeustilanteiden vuoksi. Työturvallisuusosaamisen tärkeyttä on viime aikoina painotettu ammatillisessa koulutuksessa. Sekä rakennusalan perustutkinnon että kiinteistöpalvelujen perustutkinnon tutkintojen perusteissa arvioinnin kohteina on paljon työturvallisuuteen liittyvää osaamista jo nyt. Pilottiryhmässä työturvallisuutta korostettiin useassa yhteydessä. Kiinteistö- ja rakentamisalan perustaitojen osaaminen ei sinällään ollut esillä pilottiryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeista. Ryhmän keskusteluissa nousi esiin tarve hallita erilaisia rakennustapoja ja rakennusmateriaaleja. Koska tutkintojen perusteiden sisältö keskittyy alan perustaitojen kuvaamiseen, oli tarkoituksenmukaista yhdistää ryhmässä esiin nousseet rakennustapoihin ja rakennusmateriaaleihin liittyvät osaamistarpeet yhdeksi tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudeksi alan perustaitojen kanssa. Käden taitojen hallinta ja vanhojen työmenetelmien hallinta liittyvät skenaarioon, jonka mukaan Euroopassa katsotaan olevan vakava taloudellinen kriisi. Sen seurauksena Suomen vienti olisi romahtanut. Suomessa olisi tuolloin kahtiajakautuneet markkinat, jolloin itselle rakennettaisiin talkoopohjaisesti ja rahalla rakennettaisiin vain pienelle varakkaiden joukolle. Resurssien niukkuudesta johtuen käsillä tekemisen taidot ja vanhojen työmenetelmien hallinta olisivat arvostettuja. Rakentaminen tapahtuisi käsin tekemällä rakentamispaikalla. Sen sijaan optimisemmissa skenaarioissa arveltiin teollisen rakentamisen olevan vallitseva rakentamistapa. Skenaariosta riippumatta käsillä tekemisen taitoja saatettaisiin tarvita esimerkiksi sähköjärjestelmiin vaikuttavissa kriisitilanteissa, koska tietotekniikkaan ja automatiikkaan perustuvan talotekniikan toimimattomuus estäisi monet kiinteistönhoito- ja huoltotoimet, jolloin ne jouduttaisiin tekemään käsin ja luovuutta hyödyntäen. Eettinen osaaminen, ammattiylpeys, rehellisyys, lainmukaisuus, säädösten ja normien hallinta on tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus, jonka sisäistäminen vaikuttaa alalla tehtävän työn laatuun. Työn laadun paraneminen alentaa mm. korjauskustannuksia, ja laadukas työ on yritykselle eduksi kilpailtaessa urakoista. Ammattiylpeys ja rehellisyys edistävät alan lainmukaisuutta. Kun alalla toimitaan lakien, säädösten ja normien mukaan, se myös tukee ja edistää yleistä lainmukaisuutta yhteiskunnassa. Jos alalla toimitaan vilpillisesti, toimintatapa saattaa vähitellen levitä muille aloille. Pilottiryhmässä käytettiin ilmaisua eettinen osaaminen tulevaisuuden osaamistarpeena. Tähän ilmaisua on täsmennetty lisämääreillä tämän selvityksen kirjoittajan toimesta. Monialaisuudella ja moniosaamisella tarkoitetaan toisaalta yksilön kykyä hallita oman alansa lisäksi perustiedot lähialoista ja toisaalta monialaista tiimityöskentelyä. Monialaisessa tiimissä yksilö voi olla yhden asian erikoisosaaja, mutta tiimi kokonaisuudessaan koostuessaan eri alojen osaajista muodostaa monialaisen yhdessä työskentelevän ryhmän ammattilaisia. Yhdessä työskenneltäessä kunkin tiimin jäsenen osaaminen laajenee lähialojen suuntaan ja hänestä tulee yksilönä moniosaaja. Moniosaaminen ja monialaisuus viittaa myös laaja-alaiseen osaamiseen, jolloin se tarkoittaa työskentely-ympäristön, työyhteisön ja työtapojen moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Se on myös kognitiivista monialaisuutta, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Monialaisuus on myös hyvää yleissivistystä. Edellä osaamisaluekokonaisuudet on kuvattu melko laveasti, ja kokonaisuuksien nimitykset ovat monisanaisia. Myöhemmin esillä olevissa kuvioissa, joissa eri koulutusasteiden tutkintojen sisältöä

10 10 verrataan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksiin, käytetään kokonaisuuksista vain yhtä tai muutamaa sanaa, jotta kuvio olisi selkeä ja helposti luettavissa. Osaamisaluekokonaisuuksien lyhyet nimitykset ovat asiakasosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, kulttuuriosaaminen, liiketoimintaosaaminen, suunnitteluosaaminen, energiaosaaminen, tietotekniikkaosaaminen, huolto- ja kriisivalmius, työturvallisuus, kiinteistö- ja rakentamisalan perusosaaminen, perinteiset käden taidot/käden taidot, eettinen osaaminen ja monialaisuus. Kuvioissa käytetystä lyhyestä nimityksestä huolimatta kunkin osaamisaluekokonaisuuden asiasisältö tarkoittaa edellä laajemmin kuvattua osaamiskokonaisuutta. Ammatillisen koulutuksen kohdalla käden taitoja opiskellaan osana kiinteistö- ja rakentamisalan perusosaamista, joten talonrakentajan ja kiinteistönhoitajan tutkinnoissa tarkastelu kohdistui perinteisiin käden taitoihin, joilla tarkoitetaan vanhoja käsityövaltaisia työmenetelmiä.

11 11 2. AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisen perustutkinnon rakenne Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Tässä ovat tarkasteltavina vain ammatillisena peruskoulutuksena eli opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena suoritettavat ammatilliset perustutkinnot. Ammatillinen perustutkinto koostuu kolmesta kokonaisuudesta. 1. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 opintoviikkoa 2. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 opintoviikkoa 3. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 opintoviikkoa Yhteensä 120 opintoviikkoa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi perustutkintoon kuuluu ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Talonrakentajan tutkinnossa työkokonaisuuksia ovat mm. ulkoverhous ja kattotyöt, rappaus ja muuraus. Kiinteistönhoitajan tutkinnossa työkokonaisuuksia ovat mm. asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen, LVI-järjestelmien hoito ja ulkoalueiden hoito. Kaikki talonrakentajan ja kiinteistönhoitajan ammatilliset tutkinnon osat on esitelty liitteessä 2. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat antavat nimensä mukaisesti ammatillista osaamista täydentäviä ja laajentavia valmiuksia. Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ovat kielitaito, matematiikka, fysiikka, kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri. Valinnaiset tutkinnon osat ovat ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla esimerkiksi oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia. Lisäksi opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa vaadittua enemmän tutkinnon osia esimerkiksi halutessaan syventää ammattitaitoaan. Opiskelija voi myös opiskella tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista. 7 Ammatillista koulutusta käsittelevän luvun lähteinä on käytetty seuraavia ammatillisen perustutkinnon perusteita: Rakennusalan perustutkinto Ammatillisen tutkinnon perusteet. Määräys 35/011/2009. Opetushallitus. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Ammatillisen tutkinnon perusteet. Määräys 7/011/2010. Opetushallitus. Tutkintojen perusteet ovat saatavilla OPH:n www-sivuilla:

12 Tutkinnon perusteet: Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit Ammatillisen koulutuksen perustutkinnon perusteet ovat Opetushallituksen antama määräys, jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tutkinnon perusteet antavat myös opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille sekä sidosryhmille tietoa tutkintovaatimuksista ja tutkinnon sisällöstä. 8 Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. 9 Tässä tarkastelussa keskitytään tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ovat konkreettista työn tekemistä kuvaavia vaatimuksia ja ne on laadittu erikseen kuhunkin ammatilliseen tutkinnon osaan. Ammattitaitovaatimuksia ovat esimerkiksi: Opiskelija osaa tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja alaräystään aluslaudoitukset. (Talonrakentajan ammatillinen tutkinnon osa: ulkoverhous- ja kattotyöt) Opiskelija osaa kohdata kiinteistöpalvelujen tuottajan erilaisia asiakkaita ja sidosryhmiä työssään. (Kiinteistönhoitajan ammatillinen tutkinnon osa: asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen) Ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa ei ole ammattitaitovaatimuksia vaan tutkinnon osien sisältö esitetään tavoitteina. Esimerkiksi matematiikan opintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä rakennusalaan liittyvissä laskutoimituksissa. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu myös kuhunkin ammattitaitoa täydentävään tutkinnon osaan. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit yleisellä tasolla kuvaava ja yksityiskohtaisempi taulukko on liitteenä 3. Tässä esitetään arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä hyvin yksinkertaistettu ja karsittu taulukko

13 13 TAULUKKO 1. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit tutkinnon perusteissa 10 ARVIOINNIN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA KOHDE 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta. Opiskelija suunnittelee oman työnsä. 2. Työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalin hallinta Arvioidaan työtehtävään ja ympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta. Opiskelija käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa. Opiskelija suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä. Opiskelija valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista 4. Elinikäisen Opiskelija käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Opiskelija hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. Opiskelija hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. 10 Lyhennelmä rakennusalan perustutkinnon perusteissa esitetystä taulukosta, sivut (rtf-tiedosto); sivut (pdf-tiedosto)

14 14 oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija hakee ohjattuna tietoa. Opiskelija hakee tietoa ohjeiden Opiskelija hakee itsenäisesti tietoa. Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvittaessa apua. Opiskelija noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja. Opiskelija varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti. mukaan. Opiskelija toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä. Opiskelija noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia, säädöksiä ja aikatauluja. Opiskelija varmistaa turvallisuuden. Opiskelija tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän. Opiskelija toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja. Opiskelija varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä. Kuten taulukosta 1 ilmenee, arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteisiin on koottu kunkin tutkinnon osan keskeisin sisältö. Arvioinnin kohteissa ja arviointikriteereissä heijastuu keskeinen opiskelijalle opetettava ammattiosaaminen. Luvussa 1 esitettiin kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän tuottamista tulevaisuuden osaamistarpeista kootut tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet. Vertaamalla tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksia tutkinnon perusteissa oleviin arviointikriteereihin on mahdollista saada käsitys siitä, ovatko tuotetut tulevaisuuden osaamistarpeet uutta tietoa vai ovatko ne jo nyt tutkintojen keskeistä sisältöä. Soveltuvin osin tulevaisuuden osaamistarpeita verrataan myös ammatillisen perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Ammattitaitovaatimuksista käy ilmi se, millaista osaamista kyseisen tutkinnon osan suorittaneella on. Ammattitaitovaatimukset kuvaavat osaamista varsin yksityiskohtaisesti Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmässä määriteltiin tulevaisuuden osaamistarpeet ammattiryhmälle nimeltä kiinteistö- ja rakennusalan työntekijät. Pilottiryhmässä ammattiryhmän katsottiin kattavan kiinteistöja rakentamisalalla työskentelevät kiinteistö- ja rakennusalan ammatillisen peruskoulutuksen omaavat työntekijät ja muut kiinteistönhoitotehtävissä ja rakennuksilla työskentelevät työntekijät. Ammattiryhmälle määritettyjä tulevaisuuden osaamistarpeita (osaamisaluekokonaisuuksia) verrataan rakennusalan perustutkinnon talonrakennuksen koulutusohjelman (talonrakentaja) tutkinnon perusteissa kuvattavaan osaamiseen ja kiinteistöpalvelujen perustutkinnon kiinteistönhoitajan koulutusohjelman (kiinteistönhoitaja) tutkinnon perusteissa kuvattavaan osaamiseen.

15 15 Kuten edellä alaluvussa 2.2 ja taulukossa 1 on esitetty, tutkinnon perusteisiin sisältyvät tutkinnon ammattitaitovaatimusten lisäksi koulutuksen järjestäjää ja opettajaa arviointityössä palvelevat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ilmaisevat sen, mikä on keskeisintä arvioitavaa osaamista tutkinnon sisällössä. Arviointikriteerit täsmentävät osaamista kuvaten osaamista tarkemmin kuin arvioinnin kohteessa on kuvattu. Arviointikriteerien asteikko on tyydyttävä (T1), hyvä (H2) ja kiitettävä (K3). Koska arviointikriteereistä ilmenee osaaminen tarkemmalla tasolla kuin arvioinnin kohteista, käytetään tässä arviointikriteerejä vertailtaessa tutkinnon sisältöä tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Arviointikriteereistä käytetään asteikon ylintä, kiitettävä K3:n kuvausta osaamisesta. Vertailu on tehty antaen kullekin tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudelle numero (1 13) 11. Sen jälkeen jokainen tutkinnon perusteissa oleva ammatillisen tutkinnon osan arviointikriteeri (K3) on yhdistetty yhteen tai useampaan tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuteen. Näin on voitu laskea kuinka monta kertaa kukin tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus on esillä nykyisissä tutkinnon perusteissa. Koska arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit esittävät nykyisen tutkinnon keskeisen sisällön, voidaan ajatella, että vertailu tuo esiin, mitkä tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuudet sisältyvät nykyisiin talonrakentajan ja kiinteistönhoitajan tutkintoihin. Samalla käy ilmi, mitkä osaamisaluekokonaisuudet näyttäisivät olevan vähemmän painotetusti tutkintojen sisällöissä. Kuten luvussa 1 todettiin, näin tehtynä vertailu ei tuo esiin aidon opetustilanteen opiskelijoille tarjoamaa osaamisen harjoittamista. Ammatillisessa koulutuksessa opetus sisältää asioita, jotka eivät ole esillä tutkinnon perusteissa. Tässä tarkastelussa on kuitenkin keskitytty ainoastaan kirjallisesti esitettyihin tutkintojen sisältöjen kuvauksiin. Arviointikriteerit on huomioitu ammatillisten tutkinnon osien kohdalla. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien kohdalla tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus on yhdistetty kyseiseen tutkinnon osaan vain sen otsikkotasolla (esim. matematiikka tai äidinkieli). Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ovat kokonaisuudessaan 20 opintoviikkoa 120 opintoviikon laajuisesta ammatillisesta perustutkinnosta ja kukin ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa on laajuudeltaan 1-4 opintoviikkoa. Niiden tarkastelu arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden kautta olisi painottanut suhteessa määräänsä lopputulosta liikaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sisällön suuntaan. Tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit osoittavat sen, mitkä asiakokonaisuudet tutkinnon sisällöstä on nostettu arvioitaviksi. Tutkinnon perusteissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa on osaamista, joka joissain tapauksissa ei näy arvioinnin kohteissa ja arviointikriteereissä. Arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä puuttuvat ammattitaitovaatimukset on pyritty huomioimaan tutkinnon sisällön vertailun tulosta kuvaavia kuvioita 3 ja 4 selittävässä tekstissä. Arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien lisäksi tutkinnon perusteissa on yhtenä arviointimenetelmänä ammattiosaamisen näyttö. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä joko aidossa työkohteessa tai sen oloja mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Arviointikriteereistä käy ilmi opiskelijalta ammattiosaamisen näytöissä edellytettävä osaaminen, joten ammattiosaamisen näytön huomiointi ei tässä yhteydessä toisi tarkasteluun uutta tietoa. 11 Vertailun toteutuksen periaatteita on selvitetty tarkemmin luvussa 1.

16 Rakennusalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinnon tavoitteena on, että Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Rakennusalan ammattilainen tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa rakennusfysiikan perusteet, jotka tulevat entistä tärkeämmiksi korjausrakentamisen lisääntyessä. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä rakennusalan yrityksissä, rakennusalan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. Rakennusalan ammattilainen osaa vastata asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. 12 Talonrakentajan osaamisesta todetaan, että: Talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi. 13 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet vastaavat hyvin kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän työskentelyssä tuotettuja tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisaluekokonaisuuksia. Täten voisi todeta, että pilottiryhmän työskentelyssä kootut tulevaisuuden osaamistarpeet eivät tuo uutta sisältöä 12 Rakennusalan perustutkinto Ammatillisen tutkinnon perusteet. Määräys 35/011/2009. Opetushallitus, s Rakennusalan perustutkinto Ammatillisen tutkinnon perusteet. Määräys 35/011/2009. Opetushallitus, s.11.

17 17 tutkinnon perusteisiin. Kuitenkin, kun tutkinnon perusteita tarkastelee tarkemmin kohdistaen huomion arviointikriteereihin, tulee esiin eroja. Kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän määrittelemistä tulevaisuuden osaamistarpeista ja niistä johdetuista osaamisaluekokonaisuuksista muutamat ovat hyvin esillä arviointikriteereissä, kun taas toiset osaamisaluekokonaisuudet ovat vain vähän tai eivät lainkaan esillä arviointikriteereissä. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin talonrakentajan tutkinnon sisältöä suhteessa tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksiin Talonrakentajan tutkinto Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien ja tutkinnon osien välinen vertailu on tehty luoden esimerkkihenkilö, jonka tutkinto rakentuu seuraavista tutkinnon osista: Ammatillinen perustutkinto, talonrakentaja Tutkinnon osat 14 Perustustyöt (15 ov, pakollinen) Runkovaiheen työt (35 ov, pakollinen) Sisävalmistusvaiheen työt (10 ov, valinnainen) Ulkoverhous- ja kattotyöt (10 ov, valinnainen) Laatoitus (10 ov, valinnainen) Korjausrakentaminen (10 ov, valinnainen) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (16 ov + 4 ov, yhteensä 20 ov) Yrittäjyys (10 ov, vapaasti valittava tutkinnon osa) Yhteensä 120 opintoviikkoa Tutkinnon perusteissa on esitetty 44 valinnaista tutkinnon osaa, jotka kaikki ovat laajuudeltaan 10 opintoviikkoa. Tutkinnon perusteita laadittaessa kaikki 44 tutkinnon osaa on pyritty laatimaan rakenteeltaan ja arvioinnin kohteiltaan samankaltaisiksi. Tässä tarkasteltavana oleva talonrakentajan tutkinto vastaa siis pääpiirteissään talonrakentajan tutkintoa, jossa esimerkkihenkilön valitsemat valinnaiset tutkinnon osat olisivat jotkin muut kuin tähän valitut. Kaikki tutkinnon osat on esitetty liitteessä 1. Esimerkkihenkilö on valinnut yrittäjyyden vapaasti valittavaksi tutkinnon osakseen (10 opintoviikkoa). Sen vuoksi osaamisaluekokonaisuus yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, globaali/kv-osaaminen painottuu tuloksessa hiukan enemmän kuin henkilöllä, joka olisi valinnut esimerkiksi lukio-opinnot vapaasti valittavaksi tutkinnon osakseen. Seuraava kuvio esittää tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien esiintymisten määrän talonrakentajan tutkinnon osien sisällöissä tarkasteltuna tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteereiden kautta. On tärkeää huomata, että näin tehtynä vertailu on yksinkertaistava. Lisäksi vertailu perustuu kokonaisuudessaan tutkinnon perusteisiin. Tässä ei huomioida koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen laatiman opetussuunnitelman sisältöä eikä kunkin tutkinnon osan opetuksen sisältöjä. 14 Tutkinnon osiin sisältyy työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, yrittäjyyttä vähintään 5 opintoviikkoa ja opinnäyte vähintään 2 opintoviikkoa.

18 18 KUVIO 3. Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuuksien esiintymisten määrä talonrakentajan tutkinnon osien arviointikriteereissä Osaamisaluekokonaisuus Talonrakentaja 1 Asiakasosaaminen 0 2 Vuorovaikutusosaaminen 5 3 Kulttuuriosaaminen 5 4 Liiketoimintaosaaminen 5 5 Suunnitteluosaaminen 6 6 Energiaosaaminen 6 7 Tietotekniikkaosaaminen 0 8 Huolto- ja kriisivalmius 0 9 Työturvallisuus Kiinteistö- ja rakentamisalan perusosaaminen 11 Perinteiset käden taidot 0 12 Eettinen osaaminen Monialaisuus Osaamisaluekokonaisuuksien esiintymisten määrä arviointikriteereissä Tarkasteltavina olivat arviointikriteerit ammatillisissa tutkinnon osissa ja lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat otsikkotasolla. Kuvio 3 osoittaa, että rakennusalan perusosaaminen on keskeisimmin esillä arviointikriteereissä. Rakennusalan perusosaaminen ei sinällään ollut erityisesti esillä tulevaisuuden osaamistarpeena kiinteistö- ja rakentamisalan pilottiryhmän keskusteluissa, vaan painotus oli erilaisten rakennustapojen ja rakennusmateriaalien hallinnassa. Ne ovat kuitenkin rakennusalan perusosaamista, joten tämän osaamisaluekokonaisuuden voi katsoa olevan erittäin hyvin esillä tutkinnon perusteissa. Työturvallisuuteen kiinnitettiin huomioita, kun rakennusalan perustutkinnon perusteita uusittiin. Se näkyy työturvallisuuden korostumisena arviointikriteereissä. Työturvallisuus on olennaista osaamista myös tulevaisuudessa, jolloin monikulttuuriset ja monikieliset työyhteisöt tuovat erityisiä haasteita työturvallisuusosaamisen omaksumiselle. Eettinen osaaminen, ammattiylpeys, rehellisyys ja lainmukaisuus nousevat tässä vertailussa esiin, koska tutkinnon osien arviointikriteereissä on toistuvasti esillä työaikojen noudattaminen, joka tässä tulkitaan eettisesti oikeaksi toiminnaksi ja osoitukseksi ammattiylpeydestä. Lisäksi joissain arviointikriteereissä korostetaan rakennustyötä ohjaavien määräyksien ja lainsäädännön tuntemista sekä työlainsäädännön ja työehtosopimusten tuntemista. Tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja globaali/kansainvälisyysosaaminen ei ole voimakkaasti esillä arviointikriteereissä. Tässä vertailussa

19 19 talonrakentajan tutkinnon suorittajaksi valittu esimerkkihenkilö opiskeli vapaasti valittavana tutkinnon osana yrittäjyyttä (10 opintoviikkoa), jolloin osaamisalue painottui hieman enemmän kuin jos esimerkkihenkilö olisi valinnut muita opintoja vapaasti valittaviksi opinnoikseen. Yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen on tulevaisuuden osaamisaluekokonaisuus, jonka hallinnan merkitys korostuu ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopinnoissa, mutta jolla on kasvavaa merkitystä myös ammatillisen koulutuksen opetuksen sisällöissä. Vaikka energiaosaaminen, ympäristöosaaminen ja elinkaariajattelu eivät näy arviointikriteereissä, ovat ne esillä ammattitaitovaatimuksissa toistuvasti muodossa osaa lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja. Energiaan, ympäristöön ja elinkaariajatteluun liittyvä osaaminen on siis kirjattu tutkinnon perusteisiin, vaikka niitä ei ole valittu arvioinnin kohteiksi eikä arviointikriteereiksi. Suunnitteluosaaminen, johtamisosaaminen ja prosessiosaaminen osaamisaluekokonaisuudesta talonrakentajan tutkinnossa on esillä oman työn suunnittelu ja taito tehdä työsuunnitelmia. Kulttuuriosaaminen, kielitaito sekä viestintä- ja tiedotusosaaminen eivät ole esillä ammatillisissa tutkinnon osissa arviointikohteina eivätkä ne näy arviointikriteereissä. Ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa on pakollisena kieliopintoja ja valinnaisena on mahdollista opiskella kulttuurien tuntemusta. Pilottiryhmän työskentelyssä kulttuuriosaaminen ja kielitaito olivat vahvasti esillä kiinteistöja rakentamisalan tulevaisuuden osaamistarpeina. Viestintä- ja tiedotusosaaminen liittyy kykyyn olla vuorovaikutuksessa sekä asiakkaiden kanssa että muiden työmaaympäristössä olevien toimijoiden kanssa. Vuorovaikutusosaaminen, sosiaaliset taidot, tiimityötaidot, joustavuus ja sopeutuvuus ovat tärkeää tulevaisuuden osaamista. Tutkinnon perusteissa ne eivät ole näkyvästi esillä, mutta ne ovat luonnollisesti olennainen osa opiskelijan arkipäivää, vaikka niitä ei ole tutkinnon perusteisiin kirjattu. Asiakasosaaminen, palveluosaaminen ja käyttäjälähtöisyys eivät nouse esiin ammattitaitovaatimuksissa eivätkä arviointikriteereinä. Pilottiryhmässä nämä olivat kuitenkin toistuvasti esiin nousevia tulevaisuuden osaamistarpeita. Kiinteistö- ja rakentamisalalla uskotaan tulevaisuudessa tarvittavan kykyä asiakaspalveluun ja kykyä ajatella käyttäjälähtöisesti. Asiakasosaamista ja käyttäjälähtöistä ajattelua tarvitaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa, rakentamis- tai korjausvaiheessa sekä kiinteistön huollossa ja kiinteistön ylläpidossa. Perinteiset käden taidot eivät ole esillä arviointikriteereissä. Tässä tarkastelussa ammatillisen peruskoulutuksen kohdalla on tehty ero perinteisten käden taitojen ja pelkkien käden taitojen välillä siten, että ammatillisissa perustutkinnoissa katsotaan opittavan käden taitoja. Perinteisillä käden taidoilla tarkoitetaan sen sijaan käsityötaitoja, joita tarvitaan tilanteissa, joissa omatoiminen paikalla rakentaminen on yleistä ja rakennusmateriaaleista on pulaa. Tällöin on tarvetta monipuolisille ja luoville käden taidoille ja vanhojen käsityötekniikoiden hallinnalle. Huolto- ja kriisivalmius tarkoittaa varautumista poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja kykyä toimia niissä. Rakentamisalalla huolto- ja kriisivalmiuteen sisältyy mm. kyky työskennellä puutteellisilla materiaaleilla ja välineillä. Tutkinnon perusteissa kriisitilanteisiin varautuminen ei erityisesti näy. Tietotekniikkaosaaminen, automaatio, robotiikka, etähallinta ja tietotekniikan soveltava osaaminen eivät