Tiedustelut: Sähköposti: Puhelin: (09) , (09) Osoite: Tilastokeskus, Henkilötilastot 00022

Transkriptio

1 2004 Tiedustelut: Sähköposti: Puhelin: (09) , (09) Osoite: Tilastokeskus, Henkilötilastot Tilastokeskus

2 (26) Ruututietokanta Ruutukoko 250 m x 250 m Koordinaatisto Yhtenäiskoordinaatisto (KKJ 3) Ruudun sijainti Ruudun koordinaatit ovat sen vasemman alanurkan x- ja y-koordinaatit. Toimitusmuoto Tietokantana: dbase Karttatasona (alueina): MapInfo (*.TAB) tai ArcView (*.SHP - shapefile) Aineisto koostuu kahdeksasta tietoryhmästä. Jokainen tietoryhmä on omana tiedostonaan. Aluetunnus Ruudun kuntanumero määräytyy pinta-alan mukaan. Kahden kunnan rajalla oleva ruutu saa sen kunnan kuntanumeron, jonka pinta-ala ruudussa on suurin. Tietosuoja Tietoja on suojattu koulutusrakennetta, kuluttajarakennetta ja työvoimaa koskevissa tietoryhmissä. Jos perusjoukko näissä ryhmissä on pienempi kuin 10, tieto on merkitty -1:llä. Tilastoajankohta Asukasrakenne , Asukkaiden koulutusaste, asukkaiden kuluttajarakenne, talouksien koko ja elämävaihe, talouksien kuluttajarakenne sekä rakennukset ja asuminen , työpaikat toimialoittain ja työvoima Sisällysluettelo: 1. Ruututietokannan tiedostot ja niiden nimeäminen 3 2. Ruututietokannan tietosisällön muuttujien määritelmät tietoryhmittäin 4 3. Alueluokitusavain -tiedostoon sisältyvät aluejaot Ruututietokannan muuttujat tietoryhmittäin Ruudun kuntakoodin määräytyminen Tilastoja Ruututietokannasta 22

3 (26) 1. Ruututietokannan tiedostot ja niiden nimeäminen Tilastotiedostojen nimi koostuu tietoryhmän lyhenteestä, ruutukoosta ja tilastovuodesta. Tietoryhmä+Ruutukoko+Tilastovuosi Tiedostot: Tietoryhmä Alkuosa 1. Asukasrakenne HENK 2. Asukkaiden koulutusaste KOUL 3. Asukkaiden kuluttajarakenne HKR 4. Talouksien koko ja elämänvaihe TALEV 5. Talouksien kuluttajarakenne TALKR 6. Rakennukset ja asuminen RASU 7. Työpaikat toimialoittain TYOP 8. Työvoima TYOV Loppuosa muodostuu ruutukoosta ja aineiston tilastovuodesta: Ruutukoko (xxx) : 250m = 250 m x 250 m -ruudut Tilastovuosi (yy) : 01 = = = 2003 Ruututietokannan mukana toimitetaan alueluokitusavain-tiedosto ALUEETyy.dbf, jossa yy kertoo luokitusten voimassaolovuoden.

4 (26) 2. Ruututietokannan tietosisällön muuttujien määritelmät tietoryhmittäin 1. Asukasrakenne (HENK) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Tietosuoja: Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudestaan riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM. tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat Ruututietokannan alueittaisista summatiedoista. Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Asukkaiden ikäryhmittäisistä tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä, jotka ovat osin päällekkäisiä. Asukkaiden keski-ikä on asukkaiden iän keskiarvo alueittain. Keskiarvoa laskettaessa on kunkin asukkaan ikään lisätty puoli vuotta, jonka jälkeen ikäsumma on jaettu asukkaiden lukumäärällä. Väestörakenne -muuttujissa ei ole salauksia.

5 (26) 2. Asukkaiden koulutusaste (KOUL) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Alueella asuvien koulutusrakennetiedot koskevat 18-vuotta täyttänyttä väestöä. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on korkein suoritettu tutkinto tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu tutkinto. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, jolloin henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja jonkin alemman asteen ammatillisen tutkinnon. Tällöin koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan. Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskus. Tutkintorekisteri. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Perusaste tarkoittaa, että henkilöllä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai se on tuntematon. Koulutetut ovat suorittaneet vähintään keskiasteen tutkinnon. Ylioppilastutkinto sisältää ylioppilastutkinnon suorittaneet. Ammatillinen tutkinto sisältää alemman ja ylemmän keskiasteen (3-aste, poislukien ylioppilastutkinto) tutkinnot sekä alimman korkea-asteen (5-aste) tutkinnot. Akateeminen tutkinto sisältää alemman ja ylemmän kandidaattiasteen (6- ja 7- aste) tutkinnot sekä tutkijakoulutuksen tai vastaavan (8-aste) tutkinto. Lähde: Tilastokeskuksen Koulutusluokitus 2000, 12. uusittu laitos. Tilastokeskus, Käsikirjoja 1. Tietosuoja: Koulutusrakennetiedot on salattu, jos ruudussa on alle 10 yli 18-vuotiasta asukasta. Suojatuissa kentissä on arvo -1.

6 (26) 3. Asukkaiden kuluttajarakenne (HKR) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Tiedot koskevat yli 18-vuotiaiden henkilöiden valtionveronalaisia tuloja. Valtionveronalaisiksi tuloiksi katsotaan tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Kyseisiin tuloihin sisältyvät: palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannonalaiset tulot) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansioja pääomatulot sekä tulot yhtymästä muut valtionveronalaiset tulot (esim. muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet). Verotietokanta. Verohallitus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Asukkaiden keskitulot ovat niiden alueella asuvien asukkaiden, joilla on valtionveronalaisia tuloja, keskiarvo vuosituloista. Keskitulot ilmoitetaan markkoina ja euroina. Asukkaiden mediaanitulot ovat alueella asuvien asukkaiden, joilla on valtionveronalaisia tuloja, se vuosittainen bruttotulo markkoina tai euroina, jonka alle jää puolet alueen tulonsaajista. Kuluttajien lukumäärä ilmoittaa alueella asuvien asukkaiden lukumäärän, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Tuloluokat: Pienituloiset keskituloiset hyvätuloiset euroa/vuosi euroa/vuosi euroa/vuosi Ostovoimakertymä on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot. Alueen ostovoimakertymä ilmoitetaan tuhansina euroina. Tietosuoja: Asukkaiden tulotiedot on salattu, jos tuloja omaavia asukkaita on ruudussa vähemmän kuin 10. Suojatuissa kentissä on arvo 1.

7 (26) 4. Talouksien koko ja elämänvaihe (TALEV) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Talouden muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastollinen määritelmä taloudelle on asuntokunta. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskus. Rakennus- ja huoneistotietokanta. Väestörekisterikeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Tietosuoja: Talouksien keskikoko on alueella asuvien talouksien koko yhteenlaskettuna ja jaettuna asuntokuntien lukumäärällä. Nuoret yksinasuvat ovat alle 35-vuotiaita. Lapsettomien nuorten parien viitehenkilö on alle 35-vuotias. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan eli talouden suurituloisinta henkilöä. Lapsitalouksiin on luettu ne taloudet, joissa vähintään yksi lapsi on 0 17-vuotias. Lapsitalouksien luokitus: Pienten lasten (alle 3-v. lapsia) taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi alle kolmevuotias lapsi. Alle kouluikäisten (alle 7-v. lapsia) lasten taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi alle seitsemänvuotias lapsi. Kouluikäisten (7 12-v. lapsia) lasten taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi 7 12-vuotias lapsi. Teini-ikäisten lasten (13 17-v. lapsia) taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi vuotias lapsi. Talous, jossa on eri ikäisiä lapsia, voi siis kuulua yhtäaikaa eri luokkiin. Jos samanikäisiä lapsia on useampia, niin kukin talous on luettu mukaan lapsitalouksiin vain kerran. Aikuistalouksissa kaikki talouden jäsenet ovat vähintään 18-vuotiaita ja enintään 64 vuotta. Eläkeikäisten talous on kyseessä, kun yksikin talouden jäsen on vähintään 65 vuotta. HUOM. Tietojen tulkinnassa on huomioitava, että eri luokat ovat osittain päällekkäisiä. Talouksien elinvaiheen tietoja ei salata.

8 5. Talouksien kuluttajarakenne (TALKR) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: (26) Tulotietoja on niistä talouksista, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Valtionveronalaisiksi tuloiksi katsotaan tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Kyseisiin tuloihin sisältyvät: palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannonalaiset tulot) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansioja pääomatulot sekä tulot yhtymästä muut valtionveronalaiset tulot (esim. muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet). Väestötietojärjestelmä. Väestörekisterikeskus. Rakennus- ja huoneistotietokanta. Väestörekisterikeskus. Verotietokanta. Verohallitus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Talouksien keskitulot ovat niiden alueella asuvien talouksien, joilla on valtionveronalaisia tuloja, keskiarvo vuosituloista. Keskitulot ilmoitetaan euroina. Talouksien mediaanitulot ovat niiden alueella asuvien talouksien, joilla on valtionveronalaisia tuloja, se vuosittainen bruttotulo euroina, jonka alle jää puolet alueen tulonsaaja -talouksista. Kuluttajatalouksien lukumäärä ilmoittaa alueella asuvien talouksien lukumäärän, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Talouksien tuloluokat: Pienituloiset taloudet keskituloiset taloudet hyvätuloiset taloudet euroa/vuosi euroa/vuosi euroa/vuosi Talouksien keskiostovoima on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot alueittain ja jakamalla se niiden talouksien lukumäärällä, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Talouksien keskiostovoima ilmoitetaan euroina. Tietosuoja: Talouksien tulotiedot on salattu, jos kuluttajatalouksia on ruudussa alle kymmenen. Suojatuissa kentissä on arvo 1.

9 (26) 6. Rakennukset ja asuminen (RASU) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakennus- ja huoneistotietokanta. Väestörekisterikeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Rakennusten lukumäärä kertoo kaikkien rakennusten lukumäärän alueittain. Kesämökit eivät ole mukana rakennusten lukumäärässä. Asuinrakennusten lukumäärä kertoo niiden rakennusten lukumäärän alueittain, joiden käyttötarkoitus on asuminen. Asuntojen lukumäärä kertoo asuntojen lukumäärän alueittain. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m². Asuntojen keskipinta-ala on kaikkien asuinhuoneistojen pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asuntojen keskipinta-ala ilmoitetaan neliömetreinä. Asumisväljyys on se keskipinta-ala, joka saadaan, kun asuttujen asuinhuoneistojen yhteispinta-ala jaetaan asukkaiden lukumäärällä. Asumisväljyys ilmoitetaan neliömetreinä. Pientaloasunnot ovat asuntoja, jotka talotyypin mukaan ovat erillisiä pientaloja (1 2 asunnon asuintalot ja paritalot) tai rivi- ja ketjutaloja (sisältävät vähintään kolme kytkettyä pientaloa). Kerrostaloasunnot ovat asuntoja, jotka talotyypin mukaan ovat asuinkerrostaloja. Asuinkerrostaloryhmään kuuluvat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin. Omistusasunnot ovat asuntoja, joissa asunnon hallintaperuste on omistusasunto. Omistusasunnoiksi katsotaan sekä kiinteistön että asunto-osakkeiden omistukseen perustuvat asunnot sekä osaomistusasunnot. Vuokra-asunnot ovat hallintaperusteeltaan vuokra-, arava-, korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Tietosuoja: Rakennusten ja asuinhuoneistojen tiedot eivät ole salattuja.

10 (26) 7. Työpaikat toimialoittain (TYOP) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteritiedoista kerätyissä tiedoissa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. HUOM. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan, jolloin se putoaa Ruututietokannan tiedoista pois, tai monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat voineet kirjautua yrityksen päätoimipaikkaan. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Työpaikkojen lukumäärä on tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärä. Jokainen työllinen henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Henkilön toimiala (=elinkeino) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Toimialaluokitus: Alkutuotanto Jalostus Palvelut maa- riista- ja metsätalous, kalatalous ja mineraalien kaivuu teollisuustoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen kaikki muut toimialat. Tarkemmin toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Tietosuoja: Työpaikan toimialatiedot eivät ole salattuja.

11 (26) 8. Työvoima (TYOV) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Työvoimaan luetaan tässä kaikki vuotiaat koordinaatilliset henkilöt (ks. sivu 3), jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot. Verotietokanta. Verohallitus. Työnhakijarekisteri. Työministeriö. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka olivat ansiotyössä vuoden viimeisellä viikolla. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Työvoimaan luetaan työlliset ja työttömät vuotiaat henkilöt. Tietosuoja: Työvoimaan kuuluminen, työllisyys- ja työttömyystiedot on salattu, jos alueella on alle 10 työvoimaan kuuluvaa. Suojatuissa kentissä on arvo 1.

12 (26) 3. Alueluokitusavain -tiedostoon sisältyvät aluejaot (Alueet04.dbf) Kunta Seutukunta Maakunta Suuralue Lääni Kuntajako on hallinnollisten aluejakojen perusjaotus. Ruututietokannassa käytettävä kuntajako on ajankohdan mukainen. Tuolloin kuntia oli 444 kappaletta. Kuntatunnus on aikanaan Kansaneläkelaitoksen (KELA) kaikille kunnille antama kolminumeroinen kuntatunnus, jonka antamista ja päivittämistä nykyisin hallinnoi Väestörekisterikeskus. EU:n NUTS -alueluokituksessa (Noménclature des Unités Territoriales Statistiques) kunta aluejakona vastaa tarkinta, LAU2- (Local Administrative Unit) tasoa. Sisäasiainministeriö päätti seutukuntajaosta, joka tuli voimaan aluekehityslakien perusjakona. Päätös perustuu alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (1135/93). Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty kuntien keskinäistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Seutukuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö, mutta seutukunnat päättävät itse nimistään. Seutukuntatunnus on kolminumeroinen Tilastokeskuksen antama numerokoodi seutukuntia oli Manner-Suomessa 77 ja Ahvenanmaalla 3. Seutukunnat vastaavat EU:n NUTS -alueluokituksessa LAU1-tasoa. Valtioneuvosto vahvisti maakuntajaon, jossa oli mukana 18 maakuntaa ja Ahvenanmaa. Ahvenanmaa muodostaa oman maakuntansa itsehallinnollisena alueena. Alueellinen kehittämisvastuu siirtyi vuoden 1994 alusta maakuntia edustaville maakuntien liitoille alkaen maakunnat ovat vastanneet maantieteellisesti maakuntien liittoja. Tuolloin perustettiin myös uusi maakunta, Itä-Uusimaa, joten maakuntia on tällä hetkellä 19 ja Ahvenanmaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakunnan liittojen aluejako otetaan valtion aluehallinto-viranomaisten aluejakojen pohjaksi. Siten mm voimaan astuneet uudet läänit noudattelevat maakuntien rajoja. Tilastoissa pyritään käyttämään yhä enemmän maakuntajakoa läänien asemasta. Maakunta vastaa EU:n NUTS -alueluokituksessa tasoa NUTS3. Suomi on jaettu viiteen tilastolliseen suuralueeseen. Ne muodostuvat maakuntien liittojen yhteistyöalueista (alliansseista) sekä Ahvenanmaasta. EU:n NUTS - alueluokituksessa Suomen suuralueet vastaavat perustasoa NUTS2. Läänit ovat valtion aluehallintoyksiköitä lähtien Suomessa on viisi suurlääniä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta sekä Ahvenanmaa.

13 (26) Työvoima- ja elinkeinokeskukset Kansallinen tukialue EU-tavoitealue Kalleusluokka Uudet työvoima- ja elinkeinokeskukset astuivat voimaan Keskukset ovat kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoimia elimiä, jotka hoitavat mm. entisten maaseutuelinkeino- ja työvoimapiirien tehtäviä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksia on 15 kpl ja ne muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta. Aluepoliittinen lainsäädäntö uudistui vuoden 1994 alussa. Uuden lain mukaan kehitysalue jaetaan kolmeen tukialueeseen. Valtioneuvosto päätti Suomen kansallisista tukialueista vuosiksi Tukialueen perusteella suunnataan ja porrastetaan lähinnä yritystoiminnan tukia. Suomessa valtiontukialueiden kattavuus voi uudella kaudella olla enintään 42,2 prosenttia maan väestöstä. Kansalliset tukialueet : 1 = 1-tukialue (Bkt/asukas alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tähän kuuluvat Itä- Suomen suuralue NUTS2-tasolla eli Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu NUTS3-tasolla, joka käsittää 17 seutukuntaa.) Alue käsittää 13,5 prosenttia koko väkiluvusta. 2 = 2-tukialue (13 seutukuntaa ja 10 Itä-Suomen ulkopuolista saaristokuntaa.) Alueen väestöosuus on 7,2 prosenttia. 3 = 3-tukialue (25 seutukuntaa.) Alueen väestöosuus on 21,3 prosenttia. 9 = Ei tukialue EU-tavoitealueluokitus ohjelmakaudelle Tavoite 1 EU:n heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen (BKT alle 75 % yhteisön keskiarvosta). Tavoite 2 rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden tukeminen. Ne alueet, jotka edellisellä EU-ohjelmakaudella olivat 2 tai 5b-alueita, mutta eivät uudella ohjelmakaudella ole mukana tavoite 1- tai 2- alueina, ovat siirtymäkauden alueita. EU-tavoitealueet : 0 = Ei tavoitealue 1 = Tavoite 1-alue 2 = Tavoite 2-alue 4 = Siirtymäkauden alue 1. kalleusluokkaan kuuluvat Lapin lääni ja Ahvenanmaa sekä seuraavat kunnat: Espoo, Helsinki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iniö, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korppoo, Kuhmo, Kuivaniemi, Kuopio, Kuusamo, Nauvo, Oulu, Ristijärvi, Tampere, Vaasa ja Vantaa 2. kalleusluokkaan kuuluvat kaikki muut kunnat säädetty asetus kuntien yleisestä kalleusluokituksesta on voimassa vuoden 2005 loppuun.

14 (26) Työssäkäyntialueet Tilastolliset työssäkäyntialueet luotiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 työssäkäyntitilaston pohjalta, ja ne otettiin virallisesti tilastointikäyttöön Vuonna 2003 luokitusta tarkistettiin vuoden 2000 työssäkäyntitilaston pendelitiedoilla. Tarkistettu luokitus otettiin käyttöön vuoden 2004 alusta. Kuten aikaisemmassakin luokituksessa, työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella koko työvoimastaan pendelöivä ympäryskunta (-kunnat). Uudessa, päivitetyssä luokituksessa myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 %:n osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäyntialueeseen kuuluviksi. Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka koko työvoimasta enintään 25 % (aikaisemmin 20 %) käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 % työvoimasta. Uuden luokituksen mukaan Suomessa on 55 työssäkäyntialuetta. Kunnat, joista mihinkään muuhun kuntaan ei pendelöi vähintään 10 % työvoimasta, muodostavat kukin oman työssäkäyntialueensa. Ne saavat koodin 00 (Muu). Näitä kuntia on 144. Tilastollista työssäkäyntialueluokitusta tarkistetaan seuraavan kerran vuoden 2005 työssäkäynnin pendelitiedoilla, jotka ovat saatavissa vuonna Sairaanhoitopiiri Kunnat on jaettu sairaanhoitopiireihin valtioneuvoston päätöksellä 193/90. Sairaanhoitopiirejä on tällä hetkellä 21. Ahvenanmaa on otettu omaksi sairaanhoitopiirikseen tunnuksella 22, vaikka ei varsinaisesti tähän alueluokitukseen kuulu. Vaalipiiri Eduskunta-, kunnallis- ja presidentinvaaleja varten maa on jaettu vaalipiireihin, jotka on määritelty annetussa vaalilaissa. Vaalipiirien aluejakoa on sen jälkeen muutettu vuoden 2003 eduskuntavaaleihin. Nykyisin vaalipiirejä on 15. Vaalipiirit nimettiin lääniuudistuksessa uudelleen vastaamaan maakuntien nimiä. Europarlamenttivaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä, mutta tilastot EU-vaaleista tuotetaan nykyisen vaalipiirijaon mukaisina. Kielisuhde Kunnat määritellään valtioneuvoston päätöksellä virallisen tilaston pohjalta suomen- tai ruotsinkielisiksi sekä yksi- tai kaksikielisiksi. Valtioneuvosto määrää kuntien suomen- tai ruotsinkielisyydestä tai kaksikielisyydestä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin päätös (1364/92) koskee vuosia Voimassaoleva kielisuhde-luokitus: 0 = Yksikielinen suomenkielinen kunta 1 = Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli on suomi 2 = Yksikielinen ruotsinkielinen kunta 3 = Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli on ruotsi

15 (26) Kuntamuoto Kuntamuotoluokitus jakaa kunnat hallinnollisiin kaupunkeihin ja muihin kuntiin, sekä läänin pääkaupunkeihin. Kuntamuotoa on perinteisesti käytetty tilastoissa kaupunkimaisuuden kuvaajana, mutta sen kuvausvoima on heikentynyt viime vuosina, kun yhä useammat kunnat ovat muuttuneet kaupungiksi. Vuodesta 1995 kunta on voinut itse päättää kaupungiksi ryhtymisestään. Vuonna 2004 Suomessa oli 6 läänin pääkaupunkia, 107 kaupunkia ja 331 muuta kuntaa. Kuntamuoto-luokitus: 1 = Läänin pääkaupunki 2 = Muu kaupunki 4 = Muu kunta Tilastollinen kuntaryhmitys Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan kolmeen ryhmään niiden hallinnollisista ominaisuuksista riippumatta. Kunnat ryhmitellään suurimman taajaman väkiluvun sekä kunnan taajama-asteen mukaan. Luokitusta tarkistetaan kerran viidessä vuodessa tehtävän taajamarajauksen yhteydessä. Viimeisin luokitus on ajankohdan tilanteen mukainen. Kaupunkimaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuihin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle asukasta. Loput kunnat ovat maaseutumaisia kuntia. Voimassaoleva kuntaryhmitysluokitus: 1 = Kaupunkimaiset kunnat (68 kpl) 2 = Taajaan asutut kunnat (73 kpl) 3 = Maaseutumaiset kunnat (303 kpl)

16 (26) 4. Ruututietokannan muuttujat tietoryhmittäin Alueluokitukset Tiedosto: ALUEET04.dbf: Tiedon nimitys Kunta Kunnan nimi Lääni Läänin nimi Maakunta Maakunnan nimi Seutukunta Seutukunnan nimi Työvoima- ja elinkeinokeskus TE-keskuksen nimi Suuralue Suuralueen nimi Tukialue Tukialueen nimi EU-tavoitealue EU-tavoitealueen nimi Kalleusluokka Työssäkäyntialue Työssäkäyntialueen nimi Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin nimi Vaalipiiri Vaalipiirin nimi Kielisuhde Kuntamuoto Kuntamuodon nimi Kuntaryhmitys Kuntaryhmityksen nimi Tunnus KUNTA KNIMI LAANI LNIMI MAAKUNTA MKNIMI SEUTUKUN SKNIMI TEKESKUS TEKESKUSNI SUURALUE SUURALUENI TUKIALUE TUKIALUENI EUTAVALUE EUTAVALUN KALLEUSL TYOSSAK TYOSSAKNIM SHPIIRI SHPIIRINIM VAALIPII VAALIPNIMI KIELISUH KUNTAMUO KUNTAMUONI KUNTARYH KUNTARYHNI

17 (26) 1. Tietoryhmä: Asukasrakenne (HENK) Tiedosto: HENKxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Asukkaiden lukumäärä Naisia Miehiä Asukkaiden keski-ikä Vauvaikäiset (0 2 v.) Leikki-ikäiset (3 6 v.) Alle kouluikäiset (0 6 v.) Ala-asteikäiset (7 12 v.) Teini-ikäiset (13 17 v.) Lapset (0 17 v.) Nuoret aikuiset (18 24 v.) Vakiintumisikäiset (25 34 v.) Vakiintuneet (35 44 v.) Keski-ikäiset (45 54 v.) Varttuneet (55 v.) Aktiivi-ikäiset (18 64 v.) Eläkeikäiset (65 v.) Vanhukset (75 v.) Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA ASUKKAAT NAISET MIEHET ASKIKA VAUVAT LEIKKI_I ALKOUL_I ALA_AS_I TEINI_I LAPSET NUORET VAK_IKA VAKIINT KESKI_I VARTTUN AKTIIVI_I ELAKE_I VANH_I 2. Tietoryhmä: Asukkaiden koulutusaste (KOUL) Tiedosto: KOULxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus 18 vuotta täyttäneiden lukumäärä Perusasteen suorittaneet Koulutettujen lukumäärä Ylioppilastutkinnon suorittaneita Ammatillisen tutkinnon suorittaneita Akateemisen tutkinnon suorittaneita Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA ASIKA18Y PERUS_Y ASKOUL YLIOP_Y AMMAT_Y AKAT_Y

18 (26) 3. Tietoryhmä: Asukkaiden kuluttajarakenne (HKR) Tiedosto: HKRxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Asukkaiden keskitulot, euro Asukkaiden mediaanitulot, euro Kuluttajat yhteensä Pienituloisia ( euroa) Keskituloisia ( euroa) Hyvätuloisia ( euroa ) Asukkaiden ostovoimakertymä, euro Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA ASK_KTULE ASK_MTULE AS_KUL_Y AS_PTULE AS_KTULE AS_HTULE AS_OVKERTE 4. Tietoryhmä: Talouksien koko ja elämänvaihe (TALEV) Tiedosto: TALEVxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Talouksien lukumäärä Talouksien keskikoko Yksinasuvien nuorten ( 34 v.) taloudet Lapsettomat nuorten parien ( 34 v.) taloudet Lapsitaloudet (0 17 v.) Pienten lasten (alle 3-v. lapsia) taloudet Alle kouluikäisten lasten taloudet (alle 7 v.) Kouluikäisten lasten (7 12 v.) taloudet Teini-ikäisten (13 17 v.) taloudet Aikuisten taloudet (18 64 v.) Eläkeläisten taloudet (65 v. ) Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA TALOUDET TAKKOKO TA_NUOR TA_EIL_N TA_LAPS TA_PLAP TA_AKLAP TA_KLAPS TA_TEINI TA_AIK TA_ELAK

19 (26) 5. Tietoryhmä: Talouksien kuluttajarakenne (TALKR) Tiedosto: TALKRxxxyy.* Tiedon nimitys Tunnus X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Talouksien keskitulot, euroa Talouksien mediaanitulot, euroa Kuluttajataloudet yhteensä Pienituloisia ( euroa) Keskituloisia ( euroa) Hyvätuloisia ( euroa ) Talouksien keskiostovoima, euroa XKOORD YKOORD KUNTA TAL_KTULE TAL_MTULE TA_KUL_Y TA_PTULE TA_KTULE TA_HTULE TA_OVKERTE 6. Tietoryhmä: Rakennukset ja asuminen (RASU) Tiedosto: RASUxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Rakennusten lukumäärä Asuinrakennusten lukumäärä Asuntojen lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Asumisväljyys Pientaloasuntoja Kerrostaloasuntoja Omistusasuntojen lukumäärä Vuokra-asuntojen lukumäärä Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA RAKENN ASRAKEN ASUNNOT AS_KPINTAL AS_VALJ PT_ASUNN KT_ASUNN OMIST_AS VUOK_AS

20 (26) 7. Tietoryhmä: Työpaikat toimialoittain (TYOP) Tiedosto: TYOPxxxyy.* Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Työpaikkojen lukumäärä Alkutuotanto Jalostus Palvelut A Maa- ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Energia ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa H Majoitus- ja ravitsemustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA TYOPAIKAT ALKUTUOT JALOSTUS PALVELUT MAA_METSA KALATAL MINERAAL TEOLL ENER_VESI RAKENTAM KAUPPA MAJOITUS KULJ_LIIK RAHOITUS LIIK_PALV JULK_HALL KOULUTUS TERV_SOS MUUT_PALV TYONANT KANS_VAL TOIM_TUNT 8. Tietoryhmä: Työvoima (TYOV) Tiedosto: TYOVxxxyy.* Tiedon nimitys Tunnus X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Työvoima Työlliset Työttömät XKOORD YKOORD KUNTA TYOVOIMA TYOLLISET TYOTTOM

21 5. Ruudun kuntakoodin määräytyminen (26) Ruutu saa sen kunnan tunnuksen, jonka aluerajojen sisälle se sijoittuu. Jos ruutu osuu kunnan tai kuntien rajalle, viedään siihen sen kunnan koodi, jonka pinta-ala ruudussa on suurin. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tilannetta, jossa ruutu ulottuu kahden kunnan alueelle. Kuntaraja 092 Vantaa 091 Helsinki Kuntakoodiksi ruudulle viedään 091 Helsinki HUOM. Alueittaiset summatiedot poikkeavat kunnittaisista tilastotiedoista. Esim. Vantaan (092) ruutujen yhteenlaskettu asukasmäärä on eri kuin kunnittaisissa tilastoissa ilmoitettu väestömäärä.

22 (26) 6. Tilastoja Ruututietokannasta 1. Asukasrakenne 250 m x 250 m 2003 Ruututietokanta m x 250m Asukkaat/ruutu. Tilastovuosi Ruutujen lukumäärä Kumulatiivinen Kumulatiivinen Asukkaita/ruutu Ruutuja % ruuduista ruutujen määrä % 1 asukas , asukasta , asukasta , asukasta , asukasta 720 0, asukasta Asukkaiden lukumäärä Kumulatiivinen Kumulatiivinen Asukkaita/ruutu Asukkaita % asukkaista asukasmäärä % 1 asukas , asukasta , asukasta , asukasta , asukasta , asukasta , Ruututietokanta 2004: Väestö 250m x 250m. Tilastovuosi HENK Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Asukkaat Naiset Miehet Asukkaiden keski-ikä Vauvaikäiset Leikki-ikäiset Alle kouluikäiset Ala-asteikäiset Teini-ikäiset Lapset Nuoret Vakiintumisikäiset Vakiintuneet Keski-ikäiset Varttuneet Aktiivi-ikäiset Eläkeikäiset Vanhukset

23 2. Asukkaiden koulutusrakenne 250 m x 250 m (26) Ruututietokanta 2004: Asukkaiden koulutusrakenne 250m x 250m. Tilastovuosi KOUL Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat , Yhteensä Suojattujen ruutujen lukumäärä Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä Ruutujen lukumäärä Perusasteen suorittaneet Koulutetut (vähintään keskiasteen suorittaneet) Ylioppilastutkinnon suorittaneet Ammatillisen tutkinnon suorittaneet Akateemisen tutkinnon suorittaneet Asukkaiden kuluttajarakenne 250 m x 250 m Ruututietokanta 2004: Asukkaiden kuluttajarakenne 250m x 250m. Tilastovuosi HKR Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Kuluttajien lukumäärä , Yhteensä Suojattujen ruutujen lukumäärä Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Asukkaiden keskitulot Asukkaiden mediaanitulot Kuluttajien lukumäärä Pientuloisten lukumäärä Keskituloisten lukumäärä Hyvätuloisten lukumäärä Asukkaiden ostovoimakertymä

24 (26) 4. Talouksien koko ja elämänvaihe 250 m x 250 m Ruututietokanta 2004: Talouksien koko ja elämänvaihe 250m x 250m. Tilastovuosi TALEV Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Talouksien lukumäärä Talouksien keskikoko , Yksinasuvien nuorten taloudet Lapsettomat nuorten parien taloudet Lapsitalouset Pienten lasten taloudet Alle kouluikäisten lasten taloudet Kouluikäisten lasten taloudet Teini-ikäisten taloudet Aikuisten taloudet Eläkeläisten taloudet Talouksien kuluttajarakenne 250 m 250 m Ruututietokanta 2004: Talouksien kuluttajarakenne 250m x 250m. Tilastovuosi TALKR Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Kuluttajatalouksien lukumäärä Yhteensä Suojattujen ruutujen lukumäärä Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Talouksien keskitulot Talouksien mediaanitulot Kuluttajatalouksien lukumäärä Pientuloisten talouksien lukumäärä Keskituloisten talouksien lukumäärä Hyvätuloisten talouksien lukumäärä Talouksien ostovoimakertymä

25 (26) 6. Rakennukset ja asuminen 250 m x 250 m Ruututietokanta 2004: Rakennukset ja asuminen 250m x 250m. Tilastovuosi RASU Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Rakennusten lukumäärä Asuinrakennusten lukumäärä Asuntojen lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Keskimääräinen asumisväljyys Pientalojen lukumäärä Kerrostalojen lukumäärä Omistusasuntojen lukumäärä Vuokra-asuntojen lukumäärä Työpaikat toimialoittain 250 m x 250 m Ruututietokanta 2004: Työpaikat toimialoittain 250m x 250m. Tilastovuosi TYOP Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Työpaikkojen lukumäärä Alkutuotanto Jalostus Palvelut A Maa- ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Energia- ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa H Majoitus- ja ravitsemustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen talous M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut P Työnantajataloudet Q Kv.järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon

26 (26) 8. Työvoima 250 m x 250 m Ruututietokanta 2004: Työvoima 250m x 250m. Tilastovuosi TYOV Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Työvoimaan kuuluvat Yhteensä Suojattujen ruutujen lukumäärä Ruutujen Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä lukumäärä Työvoimaan kuuluvat Työllisten lukumäärä Työttömien lukumäärä