5 Koivukylän suuralue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 Koivukylän suuralue"

Transkriptio

1 5 174

2 alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 37,7 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kuusi kaupunginosaa, joita ovat Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski ja Päiväkumpu. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan kuin Sipoonkin kanssa. Suurimmat rajapinnat n sisällä ovat Korson ja Tikkurilan suuralueiden kanssa. en läpi kulkee päärata ja lähiliikenteen junat pysähtyvät Koivukylän ja Rekolan asemilla. Idässä kulkee Lahdenväylä ja lännessä Tuusulanväylä, jonka vieressä on lentokenttä. Tärkeimmät alueen sisällä kulkevat maantieyhteydet ovat Koivukylänväylä ja Asolanväylä. Koivukylä-Havukosken alueesta piti aikanaan tulla yksi Helsingin seudun aluekeskuksista, jossa arvioitiin asuvan jopa 5 asukasta. Rakentamissuunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet alkuperäisessä laajuudessaan ja etenkin alueen palvelutarjonta jäi pieneksi. Havukoski on n ensimmäinen kokonaan suojeltu lähiö. Luonto ja elinympäristö en eteläosassa sijaitsi historiallinen Hanabölen kylä, joka yhdessä alueen rakennusten, vanhan tiestön, Keravanjoen ja peltomaiseman kanssa muodostaa Hanabölen kulttuurimaiseman. Osa peltoaluista on edelleen viljeltyä ja osa on otettu golfkentän käyttöön. Keravanjoki koskipaikkoineen on tärkeää virkistäytymisaluetta. Pohjoisessa sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alueet, Kylmäojan metsä ja Simonsillan korpi. Rekolanojan varressa kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa ja kosteaa niittyä. Paikoin puronvarren puut ovat yli 1 vuotta vanhoja. Asuminen ja väestö Koivukylässä on varsin paljon vanhoja asuntoja, koska radanvarren alueet kehittyivät muita alueita aikaisemmin. Ennen 197-lukua alueen maisemaa hallitsivat pientalot, mutta siitä seuraavina vuosikymmeninä niiden rinnalle alkoi valmistua kerrostaloja. Vilkkainta rakentaminen oli 197-luvulla, jolloin Havukosken aluerakentaminen oli ajankohtaista. Asuntoja on valmistunut suuralueelle tasaiseen tahtiin sen jälkeenkin. Nykyisistä asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa. en väestö on kasvanut oikeastaan koko ajan, suurempia notkahduksia ei ole ollut. Asukkaita vuoden 211 alussa oli lähes Väestömäärä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, koska Koivukylä-Asolan alue on yksi n asuntorakentamisen painopistealueista. Vieraskielisiä ella asuu muita suuralueita suhteellisesti enemmän, Hakunilaa lukuun ottamatta. Koulutus- ja tulotaso ovat Koivukylässä, kuin myös Hakunilan suuralueella, hieman alhaisemmat kuin muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä on pitkälti asuinaluetta ja ainoastaan Korson suuralueella työpaikkaomavaraisuus on alhaisempi. Vuoden 28 lopussa työpaikkoja oli runsas 4 6, joista puolet oli terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Suuralueella sijaitseekin Peijaksen sairaala ja sen läheisyyteen rakennetut muut alan palvelut. Kehityssuunnitelmat en kaupunkikuva muuttuu tulevaisuudessa ennen kaikkea Kehäradan rakentamisen myötä. Kehärata kulkee Koivukylänväylää myötäillen, osittain tunnelissa. Yksi radan asemista, Leinelä, sijaitsee suuralueella ja myös Ruskeasannan asemavaraus on aivan Ilolan rajalla, Tuusulanväylän kupeessa. Asuinrakentamisen pääpaino on rakenteilla olevalla Leinelän asuinalueella, jonne valmistuu koti lähes 3 asukkaalle. Uusia kerros- ja pientaloasuntoja rakentuu myös Rekolanmäen koulun pohjoispuolella sijaitsevalle Lipstikan alueelle. Ulrikanpuisto voi vielä täydentyä kerrostaloasunnoilla. Foiben palvelukeskus laajenee ja suuralueelle on rakenteilla senioritalo. Rakennetut alueet tiivistyvät täydennysrakentamisen johdosta. Koivukylän keskusta-alue on kehittämisen kohteena, mutta myös vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. en vetovoimaa kasvattaa tulevaisuudessa Elmon monipuolinen ja laaja urheilupuisto, jonka toteuttamisaikataulu on kuitenkin vielä avoin. Havukosken yritysalueelle on valmistunut uusi paloasema ja myös Tikkurilan kierrätyskeskuksen ja Helsingin seudun veden on tarkoitus aloittaa toimintansa alueella. Ilolaan kaavaillaan HSY:n sorttiasemaa. 175

3 Ikärakenne 21, Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia , , , , , ,3 215* * Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, * * Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

4 5 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta , ,4 2 2,3 7 31,9 21 2, , Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

5 7 Koivukylä Koivukylä Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,4 9,1 Työllisyysaste 28 () 75,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 26,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Koivukylän kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Havukosken länsipuolella. Koivukylä on vilkasta läpikulkualuetta, sillä kerrostaloalueen halkaisevan Asolanväylän kautta kulkee maantieliikenne Korsosta etelään. Koivukylän keskellä kulkee puolestaan Koivukylänväylä, joka on merkittävä poikittaisliikenteen yhteys Vanhalta Lahdentieltä Tuusulanväylälle. Koivukylä on saanut nimensä alueella vallitsevasta puulajista, koivusta. Alueen itälaidalla virtaa Rekolanoja, jota reunustaa savikkoinen laakso. Pohjoisesta alueelle työntyy hiekkainen selänne, joka on osa laajaa reunamuodostumaa. Koivukylän alueella on asuttu jo kauan, josta todisteena on läheltä Talvikkitietä löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Luonto ja elinympäristö Koivukylän länsiosassa on laajat asumattomat viheralueet, joita pitkin pääsee pitkälle sekä etelään että pohjoiseen. Alueen asukkailla onkin muutaman minuutin kävelymatkan päässä hyvät ulkoilumaastot. Koivukylän pohjoisosan viheralueet sen sijaan supistuvat, kun uusi Leinelän asuinalue rakentuu. Koivukylän ja Ruskeasannan rajamaastossa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, Kylmäojan varren vanha metsä. Tällaiset vanhan metsän 178

6 alueittain 21 7 Koivukylä alueet ovat harvinaisia lla ja metsän arvoa nostavat alueella esiintyvät uhanalaiset ja vaateliaat kääpälajit. Koivukylän alueelle ulottuu myös Simonsillan korpi, jonka ruohoisen kangas- ja saniaiskorven puusto on vanhaa harvennettua kuusikkoa. Vaihtelevuutta maisemaan antaa Rekolanoja, joka kulkee vehreänä juovana Asolanväylän ja pääradan välissä. Rekolanojan pohjoispuolinen osa on lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa ja kosteaa niittyä. Etelämpänä puron varressa kasvaa yli 1 vuotta vanhoja puita ja myös vesikasvillisuus on edustavaa. Asuminen ja väestö Koivukylän asutus jakautuu vanhaan omakotialueeseen ja uudempaan kerrostaloalueeseen. Koivukylän länsiosissa sijaitsevaa omakotialuetta on rakennettu hiljalleen sotien jälkeisestä ajasta lähtien ja alue tiivistyy ja täydentyy edelleen. Eri vuosikymmenten tyylisuunnat näkyvät rakennuskannassa ja hoidetut pihat ja hyväkuntoiset talot antavat alueelle yhtenäisen ilmeen. Koivukylän nykyisistä asunnoista noin puolet valmistui 198-luvulla. Alueelle rakennettiin lähinnä kerrostaloja, kun aiemmin alueella oli ainoastaan pientaloja. Koivukylän aseman tuntumaan rakennettiin korkeiden kerrostalojen ryhmä, joka on osa Koivukylän keskustaa. Kinesmanpuiston kerrostalojen rakentaminen aloitettiin myös 198-luvulla ja viimeiset talot valmistuivat 199-luvulla. Vuonna 28 Koivukylän pohjoisosaan on ryhdytty rakentamaan kokonaan uutta asuinaluetta, Leinelää. Leinelä on saanut nimensä vanhasta tilannimestä, Lejlestä. Alue sai ensimmäiset asukkaansa vuoden 211 alussa ja samaan aikaan avattiin myös Leinelän päiväkoti. Koivukylän asukasmäärä on lisääntynyt vuosikymmenten ajan, välillä nopeampaa ja välillä vähän hitaampaa vauhtia. Koivukylä on kasvavaa seutua, koska Leinelän rakentumisen myötä alueelle arvioidaan muuttavan lähes 3 uutta asukasta. Vuonna 211 alueella asui henkeä. Koivukylän väestöön kohdistuvat suurimmat muutokset koettiin 199-luvulla, jolloin yksin asuvien osuus kasvoi ja perheväestöön kuuluvien osuus laski. Elinkeinoelämä Vielä 197-luvun alussa Koivukylästä kaavailtiin yhtä Helsingin seudun aluekeskusta, josta piti tulla radan varren suurin keskittymä. Noissa suunnitelmissa Koivukylällä tarkoitettiin nykyistä kaupunginosaa laajempaa aluetta, jossa arvioitiin vuonna 2 asuvan 4-5 asukasta. Lisäksi aluekeskuksen kaavailtiin palvelevan jopa 1 asukasta. Valtaosa suunnitelmista ei kuitenkaan toteutunut ja Tikkurilasta kehittyi radan varren suurin keskus lla. Nykyisin Koivukylän keskusta ulottuu kolmen kaupunginosan, Koivukylän, Asolan ja Havukosken, alueelle. Keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta, joten siitä on vaikea erottaa yhden kaupunginosan toimintoja. Alueiden asukkaat ovat saaneet odottaa laajempia kaupallisia palveluita yli 3 vuotta, mutta vihdoin odotuksiin on ryhdytty vastaamaan. Keskusta-alue on ollut tiiviin kehittämistyön kohteena ja esimerkiksi 2-luvun loppupuolella Koivukylän ja Asolan rajamaastoon rakennettiin pienehkö ostoskeskus, jonka veturina toimii Citymarket -tavaratalo. Keskusta-alueelle radan molemmin puolin on kaavailtu muitakin kaupallisia palveluja ja erikoistavaraliikkeitä. Työpaikkatarjonta Koivukylän kaupunginosassa on kuitenkin melko vähäistä alueen asukasmäärään nähden. Vuoden 28 lopussa Koivukylä tarjosi töitä 366 työntekijälle, joista 4 prosenttia työskenteli koulutuksen parissa. Alueella sijaitseekin n ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste, jossa voi lukea sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Koivukylässä on myös kolme päiväkotia ja yksityinen hoitokoti Iltatähti, joka tarjoaa asumispalveluja ikääntyneille. Kehityssuunnitelmat Koivukylän kaupunkikuva muuttuu tulevaisuudessa ennen kaikkea Kehäradan ja Leinelän asuinalueen rakentamisen myötä. Kehärata on koko pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä joukkoliikenteen kehittämishanke. Kehärata yhdistää nkosken radan päärataan lentoaseman kautta tarjoten näin raideyhteyden Helsinki- n kansainväliselle lentokentälle. Kehärata tulee kulkemaan Koivukylän kaupunginosan läpi Koivukylänväylää myötäillen. Yksi uuden kaupunkiradan asemista tulee sijaitsemaan Koivukylässä, ja tämän Leineläksi nimetyn junaaseman pohjoispuolelle rakentuu samaa nimeä kantava ja valmistuttuaan lähes kolmentuhannen asukkaan asuinalue, Leinelä. Leinelästä kaavaillaan modernia ja omaleimaista asuinaluetta, joka tarjoaa asukkailleen monipuolisia asumisen mahdollisuuksia, ympäristötaidetta, erinomaiset palvelut ja kulkuyhteydet sekä hienot virkistäytymisalueet. Kehäradan ja Leinelän asuinalueen rakentamisen lisäksi suunnitteilla on Koivukylän keskustan täydentäminen parikerroksisilla liikerakennuksilla. Tavoitteena on pitää Koivukylän vanha ostoskeskus vetovoimaisena ja viihtyisänä. 179

7 7 Koivukylä Ikärakenne 21, Koivukylä Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,9 69 3, , ,6 215* * 4525 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 27 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 31 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 18 Korkea-aste Koivukylä Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,8 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

8 7 Koivukylä Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , , 2 2, ,7 21 2, ,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Koivukylä Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

9 71 Ilola Ilola Pinta-ala (km²) 3,9 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 35,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 8,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 73,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Ilola on en läntisin ja pinta-alaltaan suurin kaupunginosa. Ilolan liikenneyhteydet paranivat selvästi, kun Koivukylänväylää jatkettiin Asolanväylälle saakka. Uusi tieyhteys sitoo alueen paremmin Koivukylään ja sen palveluihin. Ilolan pohjoisraja on yhteistä Tuusulassa sijaitsevan Jusslan työpaikka-alueen kanssa. Lännessä alue rajoittuu lentokenttään ja etelässä Ruskeasannan kaupunginosaan. Ilolan nimi juontaa juurensa vanhasta tilasta, kuten moni muukin vantaalainen alue. Ilolassa oli aikanaan Eppilä -niminen torppa, joka itsenäisyyden saatuaan muutti nimensä Ilolaksi. Ilolan tila antoi myöhemmin nimen koko alueelle. Eppilän torppakin on huomioitu alueen nimistössä, koska alueelta löytyvät esimerkiksi Eppiläntie ja Eppilänkuja. Kylmäojan latvahaarat virtaavat verkkaisesti Ilolan alueen läpi. Kylmäojan kerrotaan aikanaan saaneen nimensä siitä, kun matkalaiset juottivat alueella hevosiaan. Savisesta purolaaksosta nousevat kumpuilevat moreenialueet, jotka liittyvät laajaan Ruskeasannan - Mätäkivenmäen reunamuodostumaan. Ilolan kaupunginosan länsilaidalla kulkee vuosisatojen ikäinen väylä sisämaahan, nykyinen Tuusulantie. Tämä Janakkalan kautta Hämeenlinnaan kulkeva reitti 182

10 alueittain Ilola lienee raivattu maantieksi viimeistään 15-luvulla. Ilolan kohdalla tie on vielä vanhalla paikallaan, mutta nykyisin sen rinnalla kulkee leveänä Tuusulanväylä. Luonto ja elinympäristö Ilolan itälaidalla järeää kuusikkoa kasvavaa metsämaata kirjavoittavat suopainanteet. Näistä laajin on kaupungin rajalla sijaitseva Kylmäojan korpi - rehevä korpipainanne, jonka läpi virtaa yksi Kylmäojan latvahaaroista. Osa korvesta on rauhoitettu luonnonsuojelulailla ja sitä ympäröivälle alueelle on tehty yleiskaavassa luonnonsuojelualuevaraus. Korven kaunein osa on jokseenkin luonnontilainen tervaleppäkorpi, joka on erämaisen tunnelmansa ansiosta erinomainen patikkaretken kohde. Ilolan pohjoisosan ja Leinälän asuinalueen rakentuminen lisännevät Kylmäojan virkistyksellistä arvoa. Asuminen ja väestö Kylmäojan latvahaarojen reunoilla on asuttu kauan. Laaksot ovat pieniä, eivätkä niille raivatut pellot ole pystyneet elättämään montakaan taloa. Sotien aikana osa Ilolan taloista oli kesämökkikäytössä. Kaupunginosan ensimmäinen varsinainen rakennuskausi ulottuu sodan jälkeiseen jälleenrakennuskauteen, jolloin palstoitettiin Kylmäojan loivat moreenikumpareet. Paikoin isot tontit ulottuvat Kylmäojan vehreille rantapenkereille. Ilolan toinen mittavampi rakennuskausi ajoittuu 198- ja etenkin 199-luvulle, jolloin Ilolasta luovutettiin kaupungin tontteja. 199-luvun loppupuolella Ilola olikin n nopeimmin kasvavia alueita. Kylmäojan varrelle on rakennettu rivitaloja, idässä on kaupungin maalle perustettu tiivis omakotialue ja lähelle vanhaa asutusta on noussut pienkerrostaloalue. Kaupunki piti tonttien luovutuksessa 1 vuoden tauon, koska Ilolan palvelut eivät kehittyneet samaa tahtia kasvavan väestömäärän kanssa. Sittemmin kaupunki on taas luovuttanut tontteja, joista uusimmat sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Pohjoiseen, Kylmäojan korven kupeeseen, on rakentumassa kokonaan uusi pientaloalue, jonne tulee koti sadoille uusille asukkaille. Ilolassa on asuntoja monenlaisiin tarpeisiin. Omistusasuntoja on eniten, mutta myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on tarjolla. Vajaa viidennes alueen asunnoista on kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa Ilolan väkiluku oli runsaat 3 9. Väestömäärä on kasvanut jo 198-luvun alkupuolelta lähtien, mutta erityisen voimakasta kasvu on ollut viimeisten kahden vuoden ajan. Ikärakenteeltaan Ilola on nuorekas, sillä alueella asuu keskimääräistä enemmän alle 16-vuotiaita. Perheiden keskikoko onkin suuri, 3,1 henkilöä. Elinkeinoelämä Vuodesta 1995 lähtien Ilolan työpaikat ovat lähes kolminkertaistuneet. Vuoden 28 tietojen mukaan alueella oli lähes 6 työpaikkaa, joista peräti 4 prosenttia oli rakentamisalalla. Ilolan alueen voimakas kehitys näkyy myös teollisuuden rakentumisessa Koivukylänväylän varrelle. Pienteollisuusalue sopii tien varrelle erinomaisesti, koska se vähentää Koivukylänväylän aiheuttamaa liikennemelua ja se tarjoaa asukkaille palveluja. Lapsia varten Ilolaan on rakennettu komea koulu, joka punaisine seinineen ja valkoisine ikkunapuitteineen sopii hyvin omakotialueen maisemaan. Koulu sijaitsee vanhan, nyt jo kadonneen Ilolan tilan pihapiirissä, Kylmäojan laakson reunalla. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1988 ja sen laajennusosa valmistui Nykyisin koulussa toimii vuosiluokat Lähellä koulua sijaitsee myös alueen kaksi päiväkotia ja hieman pohjoisempana vammaisten asumispalveluyksiköt. Lisäksi Ilolassa on seurakuntatalo ja päivittäistavarakauppa. Kehityssuunnitelmat Ilolassa kaupunkirakenne on viimeisten viiden vuoden aikana tiivistynyt täydennysrakentamisen myötä, ja tiivistyy myös tulevaisuudessa, sillä kaupunki omistaa alueelta asuntorakentamiseen kaavoitettua maata. Lisäksi alueen pohjoisosassa Kylmäojan alueella vanha omakotitalokanta pitää sisällään suuria tontteja, joiden lohkomisen myötä tarjoutuu rakennuspaikkoja yhä uusille pientaloille. Suuri Ilolaakin koskettava kehityshanke on nkosken radan ja pääradan yhdistävä Kehärata, joka tulee kulkemaan aivan Ilolan etelärajalla. Kehärata kulkee Ilolan ja Ruskeasannan kohdalla maan alla aina Laaksotien risteykseen asti, jonka jälkeen se seuraa Koivukylänväylää kohti päärataa. Yksi uuden kaupunkiradan asemavarauksista, Ruskeasanta, sijoittuu aivan Ilolan rajalle Tuusulanväylän kupeeseen. Ilolaan kaavaillaan myös HSY:n sorttiasemaa Tuusulanväylän ja lentokentän väliselle alueelle Tuusulanväylän ylittävän Ruskeasannantien etelä- ja pohjoispuolelle. Suunniteltu sorttiasema sopii kaupunkirakenteellisesti hyvin sille kaavailtuun paikkaan, koska alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa niin Itä- kuin Länsi-lta että Tuusulasta. Alueen läheisyydessä ei myöskään ole asukkaita, joita alueelle suuntautuva liikenne voisi häiritä. 183

11 71 Ilola Ikärakenne 21, Ilola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,1 78 2, ,7 23 5,4 215* * 4556 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 13 Aviopari ja 43 Enintään perusaste Aviopari ilman 25 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 9 Korkea-aste Ilola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,1 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

12 71 Ilola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3, ,3 2 2, ,1 21 2, , Ilola Työpaikkojen määrä Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

13 72 Asola Asola Pinta-ala (km²) 3,4 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 13,4 9,1 Työttömyysaste 29 () 13,6 9,1 Työllisyysaste 28 () 67,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 112,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Asola kuuluu pääradanvarren taajamiin. Se sijaitsee Korson ja Koivukylän välissä, Rekolan kaupunginosan länsipuolella. Asolan maisemaa leimaavat Ruskeasannan reunamuodostuma ja siihen liittyvät moreenikumpareet. Itäreunassa on Rekolanojan ja lännessä Kylmäojan laakso. Asola oli ennen alueen rakentamista Rekolan kartanon takametsää. Seutu kuului Anders Räckhalsin ja eräiden muiden vuonna 141 seurakunnille lahjoittamille yhden veromarkan suuruisiin maihin. Lahjan ehtona oli vuotuisen esirukouksen pito antajan sielun autuuden varmistamiseksi. Kirkolle maa kelpasi, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen, oikeuden suosiollisella avulla, messujen pito lopetettiin. Asola -nimen tausta liittyy alueen asutushistoriaan. Sotien jälkeisessä Suomessa oli kova asuntopula, mitä helpottamaan säädettiin laki, jolla naimisissa oleville rintamamiehille annettiin mahdollisuus saada tontti ja rakennuslainaa valtiolta. Asolaan rakentuikin yksi tällainen rintamamiestalojen alue ja kylä sai nimekseen Asola, jota pidettiin kunnianosoituksena maatalousministeriön asutusasiainosastolle (ASO). Asolan vanha rintamamiestaloalue on kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue hahmottuu kaupunkirakenteessa 186

14 alueittain Asola omaksi kokonaisuudekseen ja sen kaareutuva katuverkosto pohjautuu vuonna 1947 tehtyyn palstoitussuunnitelmaan. Rintamamiestaloalueen alkuperäinen rakennuskanta on yhtenäistä. Arvokas on myös Peijaksen sairaalan pohjoispuolella sijaitseva Rekolan kartano vuodelta 188. Kartanon ympäristöä on pyritty rauhoittamaan jättämällä päärakennuksen edusta vapaaksi ja sijoittamalla uudet rakennukset kartanon taakse. Kartano on vuosien saatossa toiminut niin lastenkotina, kouluna kuin kirkkonakin, mutta nykyisin tiloissa toimii SPR:n nuorten turvatalo. Rekolan kartanon päärakennus ja navetta ovat asemakaavalla suojeltuja. Luonto ja elinympäristö Erityisen tärkeä on pitkä viherkäytävä, joka alkaa Matarin täyttömäen kupeesta jatkuen Ilolan Kylmäojan korpeen saakka. Kylmäojan korpea ympäröivälle alueelle on tehty yleiskaavassa luonnonsuojelualuevaraus, josta osa on Asolan puolella. Korven ympäristössä asustaa monipuolinen linnusto ja runsas päiväperhos- ja mittarilajisto, jotka viihtyvät sähkölinjojen alle raivatulla perhosniityllä. Itäreunalla mutkittelevan Rekolanojan varsilla on laajalti lehtoa. Purovarsi ympäristöineen on säilynyt monin paikoin lähes luonnontilaisena ja se muodostaakin merkittävän elinympäristön sekä ekologisen käytävän eläimille ja kasveille. Asuminen ja väestö Asolan rintamamiesalueen rakennukset ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden taloja, itse suunniteltuja ja usein myös itse rakennettuja, puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia. Vanhan Asolan rakentaminen hiljeni 195-luvun jälkeen pariksi vuosikymmeneksi. Sittemmin vanha Asola on suosittuna asuinalueena tiivistynyt ja sinne on pikkuhiljaa koko ajan rakennettu uusia omakotitaloja. Muun Asolan rakentaminen vilkastui 199-luvulla, johon suuri vaikutus oli uudella yhteydellä Korsosta etelään, Asolanväylällä. Ensin valmistui sairaalan lähettyville Rekolanmäen kerros- ja rivitaloalue ja radan varteen Ojalehdon kerrostaloalue. 2-luvun loppupuolella Asolanväylän ja radan väliin rakentui vaaleiden kerrosja ketjutalojen keskittymä, Ulrikanpuisto. Asolassa on enemmän kerros- kuin pientaloja ja asunnot ovat pienempiä kuin ella keskimäärin. Noin 6 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja ja myös asumisoikeusasuntoja on runsaasti; vain Vallinojalla niitä on suhteellisesti enemmän. Kun mennään ajassa taaksepäin aina vuoteen 199 asti, asui Asolassa 531 henkeä. Kovasti ovat ajat tuosta muuttuneet, sillä vuonna 211 Asolassa asui runsaat 3 8 asukasta. Väestön rakenteessa erottuu etenkin lasten suuri määrä. Useampi kuin joka kymmenes asukkaista on ulkomaalaistaustainen. Elinkeinoelämä Alueen työpaikat ovat lisääntyneet siinä missä asukkaatkin. Vuonna 28 Asolassa oli 1 9 työpaikkaa. Suurin työllistäjä on Asolanväylän varressa sijaitseva Peijaksen sairaala, jonka yhteydessä toimii n kaupungin väestönsuojelunjohtokeskus. Sairaalan läheisyyteen on keskittynyt muitakin palveluja, kuten Rekolan kartanossa toimiva nuorten turvatalo. Kartanon maille on noussut Diakoniasäätiön palvelukeskus Foibe, joka tarjoaa asumiseen, vapaa-aikaan ja kuntoutukseen liittyviä palveluja ikäihmisille. Foiben ensimmäiset rakennukset ovat nimekkäiden arkkitehtien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelemia ja ne valmistuivat vuonna Kauniit ja toimivat asuintalot ovat käymisen arvoisia jo niiden arkkitehtuurinkin vuoksi. Foiben uusin vanhusten palvelutalo valmistui vuonna 27 ja kolmikerroksisen talon on suunnitellut arkkitehti Kirsti Sivén. Asolan palvelut paranivat, kun vuonna 24 Rekolan kartanon kupeeseen valmistui Rekolanmäen alakoulu. Lisäksi Asolassa on useita päiväkoteja ja seurakuntatalo. Keskellä Asolan omakotitaloaluetta on myös yksityinen hoitokoti. Koivukylän keskusta ulottuu Havukosken lisäksi myös Asolan alueelle. Asolan puolella sijaitsee 2-luvun loppupuolella valmistunut ostoskeskus, jossa on tavaratalon lisäksi pienempiä erikoisliikkeitä. Kehityssuunnitelmat Asolaan rakennetaan lähivuosina asuntoja yli tuhannelle asukkaalle. Alueen lounaisosaan, suurimmaksi osaksi Koivukylän puolelle, nousee Leinelä ja uusia kerros- ja pientaloasuntoja rakentuu myös Rekolanmäen koulun pohjoispuolella sijaitsevalle Lipstikan alueelle. Ulrikanpuisto täydentyy vielä kerrostaloasunnoilla. Monipuolisuutta Asolan asuntotarjontaan tuovat Foiben palvelukeskuksen laajentuminen sekä uuden seniori- ja palvelutalon valmistuminen. Asolan jo ennestään hyvät joukkoliikenneyhteydet paranevat, kun Kehärata tulee tarjoamaan yhteyden lentokentälle ja nkoskelle. Asolan vetovoimaa tulee tulevaisuudessa kasvattamaan myös Elmon urheilupuisto, jonne on kaavailtu monipuolisia liikuntapaikkoja. Lisäksi pääradan varressa Asolan, Koivukylän ja Havukosken keskusta-alueen kaupallisten palveluiden keskittymä kasvaa tulevaisuudessa. 187

15 72 Asola Ikärakenne 21, Asola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , , , , ,4 215* * 4781 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 26 Enintään perusaste Aviopari ja 28 Aviopari ilman 23 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 14 Korkea-aste Asola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,9 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

16 72 Asola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,1 2 2,3 65 3,1 21 2, ,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Asola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

17 73 Rekola Rekola Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33, 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 74,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 26,9 14,1 Aluekuvaus ja historia Rekola sijaitsee pääradan varrella, Havukosken pohjoispuolella. Alue rajautuu idässä Keravanjokeen ja lännessä kaupunginosaa rajaa päärata, jota sivuaa Rekolanoja. Keravanjokilaakson ja Rekolanojan laakson välissä kohoaa rikkonainen kalliomoreeniselänne hietapeitteineen. Rekolan radan varsi on vanhaa pellon pohjaa ja sille on ollut helppo rakentaa. Idempänä maasto on mäkisempää ja myös rakentaminen on ollut haastavampaa. Rekola oli aikanaan merkittävän Hanabölen kylän metsäistä takamaata. Rekola on saanut nimensä Anders Räckhalsista, joka kahden muun miehen kanssa lahjoitti Rekolan maita Helsingin pitäjän kirkolle, jotta heidän sielunsa pelastuisivat. Luovutetut maat sijaitsevat nykyisen Asolan puolella. Rekolan alue koki varsinaisen mullistuksen, kun ensimmäinen paikallisjuna pysähtyi Rekolassa kesällä Vuonna 192 junat pysähtyivät Rekolassa myös talvisin. Tikkurila ja Korso olivat n junaliikenteen pääpysäkit, joten juna pysähtyi Rekolassa vain tarvittaessa. Samaan aikaan Rekolassa palstoitettiin Peijaksen ja Havukosken tilojen maita. Esikaupunkiasutus levisi nopeasti Rekolaan ja vanhaan ruotsinkieliseen maaseutukylään muutti suomenkielisiä, lähinnä Helsingissä työssäkäyviä. Kiivasta kasvunaikaa olivat 192- ja 193-luvut, jolloin 19

18 alueittain Rekola Rekola nousi Tikkurilan ohella nykyisen Itä-n suurimmaksi keskukseksi. Alueen yhteydet paranivat entisestään, kun Rekolantie rakennettiin 193-luvulla. Rekolassa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista vanhimmat sijaitsevat asuinalueen keskellä. Huomiota herättävät lähekkäin sijaitsevat alueen vanhimpiin taloihin kuuluvat jugend-tyyppinen Sariolan talo vuodelta 198 ja Rekolan talo vuodelta Lähistöllä oleva Villa Nielsen vuodelta 1946 lukeutuu myös Rekolan arvokkaisiin kohteisiin. Erityisen viehättävä on myös Rekolan koulu, joka on ollut olemassa 192-luvun lopulta lähtien. Edelleen käytössä on 195-luvun alussa valmistunut koulurakennus, jota on myöhemmin saneerattu. Uusimmat koulurakennukset ovat valmistuneet 199-luvun lopussa. Koulurakennukset piha-alueineen muodostavat idyllisen ja maisemaan soveltuvan kokonaisuuden, jonka vanhimmat rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Kaunis on myös korkealla mäellä sijaitseva punatiilinen Pyhän Andreaan kirkko, joka otettiin käyttöön vuonna Kirkon ovat suunnitelleet Pirkko ja Pekka Piirta. Kirkko, kuten koko kaupunginosakin, on saanut nimensä apostoli Andreaan mukaan nimetystä Anders Räckhalsista. Rekolan työväentalo vuodelta 1948 on harvinaisuus, sillä lla ei ole säilynyt montaakaan työväentaloa. Komea harmaa talo sijaitsee korkean mäen reunustalla ja siellä on tanssittu tuhannet tanssit. Talossa toimii omakotialueelle harvinainen elokuvateatteri, Rekolan Kino, joka aloitti toimintansa jo vuonna 195. Työväentalo on saanut toimia monen muunkin toiminnan näyttämönä sekä asukas- ja harrasteryhmien kokoontumistilana. Vakulan talo 194-luvulta ja Pihkalan talo 192-luvun loppupuolelta ovat osa n modernia teollista rakennusperintöä. Kummassakin liikekiinteistössä on vuosien saatossa ollut monenlaista yritystoimintaa. Martti Pihkalan uusklassismia edustavan entisen asuintalon päärakennus on 192-luvun lopulta. Vuonna 1969 talossa tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennettiin lisäsiipi. Nykyisin rakennus on toimisto-, tuotanto- ja varastokäytössä. Rekolan vanha juna-asema sijaitsi aiemmin hieman etelämpänä, Laurintien eteläpuolella. Aseman kohdalla oli tasoristeys, joka poistettiin, kun asema siirtyi nykyiselle paikalleen. Sen jälkeen uutta radan ylityskohtaa Asolan puolelle ei ole saatu, vaikka rekolalaiset ovat sitä kovasti halunneet. Yhteydet länteen paranivat kuitenkin, kun 2-luvun alussa tehtiin radan alitus Peijaksentien kohdalle. Luonto ja elinympäristö Keravanjoen rehevä joenvarsi on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä elinympäristö, jonka arvoa nostavat Pikkukoski ja hieman pohjoisempana sijaitseva Matarinkoski. Edustavan koskikasvillisuuden lisäksi koko joenvarrella on merkittävä asema asukkaiden virkistäytymisen kannalta. Alueen kylähengestä kertoo Keravanjoen rannassa yhteismaalla sijaitseva uimaranta, joka on vilkas virkistys- ja kohtaamispaikka. Pohjoisessa sijaitsee Rekolan monipuolinen urheilupuisto. Kentän laidalla on Rekolan oman pojan, kestävyysjuoksija Taisto Mäen muistomerkki. Mäki tunnettiin lempinimellä Rekolan paimenpoika. Rekolan ja Matarin rajan tuntumassa sijaitsee Matarin täyttömäki ja kuntopolku, jotka ovat ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Asuminen ja väestö Nykyisin rakennettu alue kattaa lähes koko Rekolan kaupunginosan ja alue on ilmeeltään varsin viehättävä. Alueella risteilevät kapeat tiet, joita reunustavat usein pensas- tai kuusiaidat ja puukujanteet. Rekolan asunnoista vajaa puolet on valmistunut ennen 197-lukua, jolloin rakennettiin lähinnä omistusasuntoja pientaloalueilla ja 2-luvuilla asuntokanta monipuolistui, kun alueelle rakennettiin myös kerrostaloja sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Rekolan väkiluku pysytteli pitkään alle 2 asukkaassa. 199-luvun loppupuolelta lähtien alue on saanut uusia asukkaita ja väkiluku on sittemmin kohonnut yli 2 8 asukkaaseen. Rekola on etenkin perheiden suosiossa ja alueella asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä. Elinkeinoelämä 195-luvulla Rekolasta muodostui kaupallisten palvelujen keskittymä ja alueella oli sen aikaisesti ajatellen isoja kauppoja ja paljon erikoiskauppoja. Vakulan ja Elannon liikekiinteistöissä kävi kova kuhina ja nykyisen osto- ja myyntiliikkeen paikalla oli muun muassa hetekatehdas. Vuonna 28 Rekolassa oli 372 työpaikkaa. Pieniä varten alueella on päiväkoti ja hieman varttuneemmille Rekolan alakoulu ja Koivukylän yläkoulu. Alueella toimii myös n turvakoti sekä vammaisten ja hengityssairaiden hoitokoti. Rekolan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet lähelle alueen pääteiden risteystä, jossa on säilynyt vanhan esikaupungin tunnelma. Myös partiolaisilla on kaupunginosassa oma majansa. Kehityssuunnitelmat Rekolan pientaloalue kattaa lähes koko kaupunginosan alueen, joten Rekolassa rakentaminen on täydennysrakentamista rakentamattomille pientalotonteille tai vanhoista omakotitalotonteista lohkotuille tonteille. 191

19 73 Rekola Ikärakenne 21, Rekola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku , , ,6 24 1, ,9 11 3,9 215* * 2662 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ilman 33 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku * * Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 6 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Rekola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , ,1 Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( )

20 73 Rekola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta , ,6 2 2, ,5 21 2, ,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja Rekola Työpaikkojen määrä Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon

21 74 Havukoski Havukoski Pinta-ala (km²) 2,9 24,4 Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 22,6 27,3 Vieraskieliset 21 () 17,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,1 9,1 Työllisyysaste 28 () 67,1 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 29, 14,1 Aluekuvaus ja historia Havukosken kaupunginosan pohjoisosa on tehokkaasti rakennettu kerrostaloalue. Alue tunnetaan laajalti Koivukylä-Havukosken lähiönä. Kaupunginosa rajautuu idässä Keravanjokeen ja etelässä Rekolanojaan. Lännessä seutu sivuaa päärataa ja pohjoisessa Rekolan omakotialuetta. Havukosken tunnetumpi historia alkaa Keravanjoen rannasta, Myllykosken alueelta ja Hanabölen koskesta, jonne 17-luvulla rakennettiin saha, pato ja silta. Lisäksi 18-luvun alkupuolelta lähtien alueella on ollut tila, joka viime vuosisadan alussa sai nimekseen Havukoski. Tilan nimi vakiintui lopulta koko kaupunginosan nimeksi. Havukosken tilan empire-tyylinen päärakennus kuin myös aitta ja piha-alueen puusto on suojeltu asemakaavalla. Myllykoski kuului aikanaan suureen ja merkittävään Hanabölen kylään, joka sittemmin tunnettiin Rekolan kylänä. Vanha kyläkeskus sijaitsi Myllykoskesta noin kilometrin etelään, nykyisen Koivukylänväylän eteläpuolella. Vanhimmat merkinnät Hanabölen kylästä ovat 15-luvulta, mutta alueella on todennäköisesti asuttu jo aiemmin. Aikanaan kylässä on ollut varsin vilkasta elämää ja saha myllyineen toi vaurautta koko kyläyhteisölle. Alueen edelleen olemassa olevien kantarakennusten Lillpetas, Gustafsberg ja Stors päärakennukset ovat todennäköisesti jo 17-luvulta. Kolme suurta tilakes- 194

22 alueittain Havukoski kusta sijaitsee varsin lähekkäin ja ne hallitsevat Hanabölen kulttuurimaisemaa. Hanabölen peltoja on viljelty ainakin 17-luvun puolivälistä lähtien ja vanhat tilat viljelevät niitä edelleen. Hanabölen hienot peltomaisemat säilyvätkin niin kauan kuin maita viljellään. Maisema ja tilan käyttö myös muuttuu, mistä on osoituksena laajan golfkentän rakentuminen Ohratien varteen. Hanabölen kylä on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, joka sijaitsee Keravanjokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Hanabölen saha- ja myllyrakennukset ovat kadonneet, sen sijaan vanha kyläkumpu rakennuksineen on säilynyt suhteellisen muuttumattomana. Maalaiskylän tunnelman voi kulkija parhaiten saavuttaa lähestymällä aluetta etelästä Keravanjokea myötäilevää Ohratietä pitkin, joka on n vanhimpia teitä. Hanabölen kulttuurimaisema muodostuukin useasta eri osasta: alueen rakennuksista, vanhasta tiestöstä, Keravanjoesta ja peltomaisemasta. Tällainen kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristökokonaisuus on lla harvinainen. Luonto ja elinympäristö Virkistäytymisen ja ulkoilun kannalta tärkeimpiä alueita Havukoskella ovat vanha kylä ympäristöineen ja Keravanjokivarsi. Maisemallisesti erittäin hieno on Havukosken ja Päiväkummun rajamaastossa sijaitseva Hanabölenkoski. Havukosken eteläosassa kiemurteleva Rekolanoja on kasvistollisesti arvokasta aluetta. Rosenlundin tilan länsipuolella sijaitsevassa luonnontilaisen kaltaisessa, maisemallisesti arvokkaassa Rosenlundin metsässä viihtyy muun muassa kanahaukka. Havukoskella on useita vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten Havukosken jalkapallohalli ja -kenttä, skeittipaikka, uimaranta, matonpesupaikka, siirtolapuutarha ja koira-aitaus. Asuminen ja väestö Havukoski oli yksi n aluerakentamiskohteista ja sen rakentaminen alkoi vuonna Rakentamistyyli oli aikakaudelle tyypillistä elementtirakentamista ja paikoin korkeat tornitalot ulottavat siniset, keltaiset ja valkoiset kylkensä yli kymmenen kerroksen korkeuteen. Välissä on matalampia kolmi-nelikerroksisia taloja. Havukosken reuna-alueille rakennettiin myös rivitaloja. Vaikka Havukoskelle valmistui tuhansia asuntoja 197-luvulla, jäätiin suunnitelluista kasvutavoitteista selvästi. Rakennussuunnitelmat lykkääntyivät ja suunnitelmat muuttuivat esimerkiksi siten, että radan varteen rakennettiin matalammin ja väljemmin kuin alunperin oli suunniteltu. Koivukylästä piti tulla yksi Helsingin seudun aluekeskuksista, jonka lähiympäristössä asuisi jopa 4-5 asukasta. 199-luvun lopulla Koivukylä-Havukosken lähiö oli yksi n asuinalueiden kehityshankkeiden kohteista ja alue sai myös EU-tukea kehitysponnisteluilleen. n Urban -projekti paremman asuinympäristön kehittämiseksi sai aikaan kiinteistöjen ja ympäristön peruskorjauksia sekä erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia toimia. Havukoski on malliesimerkki oman aikakautensa rakentamisesta ja se onkin n ensimmäinen kokonaan suojeltu lähiö. Havukoski on yksi kerrostalovaltaisimmista alueista lla ja yli puolet asuntokunnista on yhden hengen asuttamia. Alueen asunnoista lähes puolet on vuokra-asuntoja. Vuonna 1971 alueella asui vain vajaat sata henkeä, kun yhdeksän vuotta myöhemmin asukkaita oli peräti 1 53! Asukasluku on noista ajoista laskenut muutamalla tuhannella hengellä. Elinkeinoelämä 198-luvulla Havukoskelle valmistui julkisia palveluja, kuten kouluja, nuorisotalo, vanhusten palvelukeskus ja Koivutorin ostoskeskus. Laajempia kaupallisia palveluja Havukosken asukkaat ovat joutuneet odottamaan yli 3 vuotta alueen rakentumisesta lähtien. Viime vuosina keskusta-alue on ollut tiiviin kehittämisen kohteena ja alueelle on saatu lisää muun muassa kauppoja. Radan varressa oleva keskusta-alue ulottuu Havukosken lisäksi Koivukylän ja Asolan alueelle. Havukosken runsaasta 1 1 työpaikasta noin 4 prosenttia on terveys- ja sosiaalipalveluiden parissa. Havukoskella toimiikin laajan palvelutarjonnan omaava Koivukylän sosiaali- ja terveysasema, palvelutalo, toimintakeskus, useita päiväkoteja ja nuorisotalo. Uusi vanhusten keskus aloitti toimintansa elokuussa 211 ja Asolan senioritalo on rakenteilla. Havukoskella on paljon muitakin palveluja, kuten kouluja, kirjasto ja käsityöasema. Alueen asukkaat voivat kokoontua Tuulikontin - asukastilassa tai aikuisten nettikahvilassa, Kafnetissa. Usean elintarvikekaupan lisäksi Havukoskella on paljon muutakin, pienimuotoisempaa liiketoimintaa. Kehityssuunnitelmat Havukosken yrityspuisto rakentuu vanhan Soliferin vaunutehtaan ympärille, Koivukylänväylän eteläpuolelle. Alueelle on vuoden 211 alussa valmistunut uusi Havukosken paloasema ja sen eteläpuolelle rakennetaan kaupungin varikkoa. Lisäksi Helsingin seudun veden on tarkoitus aloittaa toimintansa yrityspuistossa ja myös Tikkurilan kierrätyskeskus siirtyy alueelle. Koivukylän vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. Ostoskeskuksen läheisyyteen on kaavailtu muun muassa liikerakennuksia ja erityisasumiseen soveltuvia kerrostaloja. 195

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

2 KOIVUHARJUN SUURALUE

2 KOIVUHARJUN SUURALUE 19 2 KOIVUHARJUN SUURALUE 21 KOIVUHARJUN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Kemin pohjoiset kaupunginosat, lentokenttä ja Kemijoen suistoalue. Koivuharjun suuralue jakaantuu Koivuharjun, Karihaaran ja

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

6 Korson suuralue 202

6 Korson suuralue 202 6 22 alueittain 21 6 Korson suuralue Pinta-ala (km²) 19,5 24,4 Väestö 1.1.21 28873 197 636 Asukkaita / km² 148 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 29,3 27,3 Vieraskieliset 21 () 9,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

1 SAUVOSAAREN SUURALUE 1 SAUVOSAAREN SUURALUE 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE 4 Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin. 11 SAUVOSAAREN TILASTOALUE Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

4 Tikkurilan suuralue

4 Tikkurilan suuralue 4 13 alueittain 21 4 Tikkurilan suuralue Pinta-ala (km²) 23,1 24,4 Väestö 1.1.21 3764 197 636 Asukkaita / km² 167 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 28,7 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,8 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

1 Myyrmäen suuralue 14

1 Myyrmäen suuralue 14 1 14 alueittain 21 1 Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) 35,4 24,4 Väestö 1.1.21 5163 197 636 Asukkaita / km² 1442 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 24,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva 3 KIVIKON SUURALUE 31 KIVIKON TILASTOALUE 34 Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Kemi- Tornion lentokentän väliin sijoittuvat Kemin koillisosat Tervaharjulta ja Kivikolta Perta-aavalle. Kivikon suuralue

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

3 Aviapoliksen suuralue

3 Aviapoliksen suuralue 3 16 alueittain 21 3 Aviapoliksen suuralue Pinta-ala (km²) 38, 24,4 Väestö 1.1.21 15617 197 636 Asukkaita / km² 411 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 26,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE

1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 1. TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 1.1. Työn tavoitteet ja taustasuunnitelmat Kontulan eteläosan sekä Mellunmäen ja Vartioharjun pohjoisosan viheraluesuunnitelman tavoitteena on laatia viheralueverkoston

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot