HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi?"

Transkriptio

1 HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi? Marjo Lehto ja Irene Hoskelin Opinnäytetyö kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lehto, Marjo & Hoskelin, Irene. Hoitokoti Päiväkummun vapaaehtoistyöntekijöiden rinnalla kulkijan opas Kuka kulkee vierelläsi?. 68 s., 2 liitettä. Kieli: Suomi. Helsinki, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön lähtökohtana oli yksityisen hoitokoti Päiväkummun työyhteisöstä lähtenyt vapaaehtoistoiminnan kehittämistarve. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada laaja näkemys vapaaehtoistoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä tehdä toimiva ja selkeä opas hoitokodin vapaaehtoistyöntekijöille. Oppaan tarkoituksena on toimia perehdytyksen apuvälineenä ja antaa tietoa ja ideoita muistihäiriöisten ja ikääntyneiden parissa toimimiseen. Opinnäytetyössä käytetään vapaaehtoistyöntekijän sijasta sanaa rinnalla kulkija, joka kuvaa paremmin teoriasta noussutta vapaaehtoisen tehtävää. Opinnäytetyö toteutettiin produktina, jossa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksesta, vapaaehtoistoiminnan oppaita vertailemalla ja haastattelemalla neljää vapaaehtoistyöntekijää. Haastattelut tehtiin asiantuntijakonsultaationa ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tarkoitus oli saada tietoa vapaaehtoisten kokemuksista ja ideoita oppaan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä luokittelemalla nousseet teemat, samanlaisuudet ja erilaisuudet. Päätuloksena oli, että vapaaehtoistyöntekijöiden perehdytyksessä ja toiminnan organisoinnissa on puutteita. Toiminnan rajat ovat epäselviä vaikuttaen sitoutumiseen. Oppaan sisällön odotetaan tuovan tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja ikääntyneen kohtaamisesta. Oppaan tulisi olla selkeä ja helppolukuinen. Muiden oppaiden analyysin tulos oli, että niistä puuttui hoitotyössä tehtävän vapaaehtoistoiminnan näkökulma. Analyysi tehtiin haastattelujen ja muiden oppaiden analyysin tuloksista. Rinnalla kulkijan opas sisältää kirjallisuudesta ja analyyseistä nousseet johtopäätökset. Asiasanat: vapaaehtoistyö, vapaaehtoistyöntekijä, opas, produkti

3 ABSTRACT Marjo Lehto & Irene Hoskelin. A Functional Guide for Voluntary Workers at Nursing Home Päiväkumpu. 68 p., 2 appendices.language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing,Option in Health Care / Option in Nursing. Degree: Public Health Nurse / Nurse. The basis for this thesis was the need to develop voluntary work at the nursing home Päiväkumpu. The main goals were to get a thorough understanding of the voluntary work, how it could be developed and finally to make a functional guide for new volunteers coming to Päiväkumpu. The guide is designed to give information about the working environment, and how to face those issues which arise when working with people suffering from dementia and with older people. The guide is planned for voluntary workers. In the guide we use the term person by your side instead of voluntary worker, as it describes the role better. The thesis was a production. Qualitative methods were used as a means of collecting and gathering material. Background information was gathered from literature, by comparing other voluntary work guides and by interviewing four voluntary persons and a representative from the nursing home. The interviews were conducted as consultation and half-structured theme interviews. The purpose was to get ideas and experiences for the guide. The material was analyzed through content analysis. The result was that there was lack in organizing voluntary work. Job description in voluntary work was unclear and affected commitment to work. The guide is designed to develop voluntary work and ideas on how to face the people settled in the nursing home. The guide should also be easy to read. The analysis of other guides showed the fact that the nursing point was missing in voluntary work. We also analyzed the results of interviews and the analysis of other guides. The conclusions rising from literature and the analyses are presented in the guide. Key words: voluntary work, volunteers, guide, production

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTINEN KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN Vapaaehtoistyön eettinen perusta Vapaaehtoistoiminnan tausta Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta Motivaatio ja sitoutuminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koulutus VAPAAEHTOISTYÖ HOITOYHTEISÖSSÄ Vapaaehtoistyötä edistävät tekijät Vapaaehtoistyötä elävöittävät tekijät OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toimintaympäristön kuvaus Produktion kuvaus Aineistojen keruu ja analyysimenetelmät Teemahaastattelu Päiväkirjamerkinnät Sisällönanalyysi OPINNÄYTETYÖN TULOSTEN ARVIOINTIA Teemahaastattelun arviointi Oppaiden sisällön arviointia Yhteenvetoa saaduista tuloksista POHDINTA Eettisyys Luotettavuus YHTEENVETO PRODUKTIN ARVIO LÄHTEET LIITE 1: Haastatterunko vapaaehtoisille LIITE 2: Rinnalla kulkijan opas vapaaehtoistyöntekijälle... 68

5 1 JOHDANTO Vapaaehtoistyötä on vanhustyön näkökulmasta tutkittu vähän. Se on vielä käyttämätön voimavara ja mahdollisuus vanhustyössä. Suomessa on yhä suurempi joukko ikääntyviä, jotka elävät aktiivista kolmatta ikää, ja haluaisivat olla edelleen hyödyksi yhteiskunnalle. Laitoshoito eristää vanhuksen sosiaalisista suhteista, ja saattaa johtaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyden kokemukseen. Vapaaehtoisuus lisää sekä vanhuksen että vapaaehtoistoimijan hyvinvointia ja tukee heidän kummankin identiteettiä. (Hartikainen 2008, 92.) Jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen, johon kuluu oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon ja hyvään huolenpitoon. Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, etteivät vanhukset jää hoidotta, vaan he voivat säilyttää ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa sekä elää omien arvojensa mukaisesti. Se miten haluaisimme itseämme kohdeltavan ja hoidettavan, kun olemme hoivan tarpeessa, on hyvä perusta kaikelle tekemisellemme kohdatessamme ikääntyvän. (Etene 2008.) Opinnäytetyömme aihe on tehdä vapaaehtoistyöntekijöille opas yksityiseen pääosin ikääntyneitä hoitavaan hoitokoti Päiväkumpuun. Hoitokotiin tarvitaan uusia ideoita, tietoa ja ohjausta vapaaehtoistoiminnan todelliseen kehittämiseen toiminnassa oleville vapaaehtoistyöntekijöille ja uusille toimintaan tuleville sekä työyhteisölle. Toivomme innostavamme opinnäytetyön avulla vapaaehtoistyöntekijöitä aktiivisemmin mukaan toimintaan. Hoitokodin yhteisölle vapaaehtoistoiminnan kehittäminen voisi merkitä lisääntyvää elämäniloa, yhteisöllisyyden vahvistumista, voimaatumista ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Tällä hetkellä hoitokodin vapaaehtoiset osallistuvat tapahtumiin ja juhlallisuuksiin etupäässä saattajina sen sijaan sitoutuneempi toiminta arjessa ja päivittäisessä yhdessäolossa asukkaiden kanssa on vähäisempää. Hoitokodin toimintafilosofiassa vapaaehtoistoiminta on määritelty osaksi yhteisöllisyyttä tukemaan asukkaiden elämänlaatua ja tuomalla elämäniloa heidän arkeensa. Haluamme työn avulla perehtyä laajasti vapaaehtoistoimintaan ja sen merkitykseen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen täydentäjinä. Aiheen valinta on lähtöisin ohjaavan opettajan kanssa käydystä keskustelusta ja aiemmista käytännön työelämästämme saaduista hyvistä kokemuksista ja yhteistyöstä va-

6 paaehtoistyöntekijöiden kanssa. Havaitsimme vapaaehtoistyöntekijöiden ohjeistusten puuttumisen työyhteisöissä. Sitä tukee kirjallisuudesta nouseva tieto vapaaehtoistoiminnan organisoinnin kehittämisen tarpeesta hoitoyhteisössä. Hoitokoti Päiväkummussa oli myös tarve kehittää vapaaehtoistoimintaa, ja opinnäytetyömme toi siihen mahdollisuuden. Opinnäytetyön aihe lisää ammatillista tietouttamme vapaaehtoistoiminnan ilmiöstä ja kehittää ohjaustaitojamme sekä tukee omaa kasvuamme niin ihmisenä kuin ammatillisina toimijoina.

7 7 2 TEOREETTINEN KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN 2.1 Vapaaehtoistyön eettinen perusta Vapaaehtoisuuden perinne nähdään syntyneen ihmisen välille itsestään. Se ilmenee ihmisen omia päämääriä tavoittelemattomana auttamisena, epäitsekkäänä hurskaana toimintana. (Sorri 1998, 95). Altruismi on auttamista, olennainen osa ihmisyyttä ja toisen hyvinvoinnin huomioonottavaa toimintaa, avun, ajan, rahan tai muun antamista itsestä toiselle. (Malkavaara & Yeung 2007, 50.) Altruismin juuret näkyvät länsimaisessa yhteiskunnassa käsityksenä pyyteettömästä epäitsekkyydestä ja itsekkyydestä, ja ovat sidoksissa kristinuskon syntyyn ja kristilliseen ajatteluun. Kristinuskon leviämisen kautta lähimmäisen rakkauden ja pyyteettömän avun antamisen sitä tarvitseville tuli olla moraalin korkein ihanne. Renessanssin- ja uuden ajan myötä näkökulma ihmisestä muuttui entistä enemmän itsekkäämmäksi toimijaksi. Nykyään ihmisen itsekkyys on hyväksytty elämää ohjaavaksi ja vaikuttavaksi tekijäksi. Erilaiset kokemukset vahvistavat kuitenkin ihmisen vastakkaisen käyttäytymisen epäitsekkäällä tavalla. Filosofi Immanuel Kantin teoriassa ihmisen korkein hyve on altruismin muoto, jossa auttajalla ei ole minkäänlaisia henkilökohtaisia tai emotionaalista sidettä autettavaan. Täysin pyyteetön, velvollisuudesta nouseva auttamisihanne nähdään usein altruismin korkeimpana ihanteena. (Malkavaara & Yeung 2007, ) Sosiaalipsykologian, sosiologian, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden piirissä on meneillään ajattelutavan muutos, jossa altruismia ja egoismia ei nähdä toisilleen vastakkaisina vaan jatkumona. Ihmisen sama teko voi olla toista huomioonottava eli altruistinen, vaikka se samalla hyödyttää myös itseä eli on egoistinen. Elämämme olisi täysin sietämätöntä, ellei sen rinnalla kulkisi ihmisten keskinäinen altruismi toinen toisesta väittäminen. Altruismiin on liitettävä tekojen lisäksi arvot, asenteet ja kaikki mihin ihmiset luottavat ja mitä epäilevät, eikä ihmistä tulisi määritellä altruisteiksi ja ei-altruisteiksi, vaan nähdä molempien puolien läsnäolo. Altruismiin kuuluu vuorovaikutus, jossa avun antamisen lisäksi vastaanotetaan. Altruismin syvemmässä ymmärtämisessä tulee ottaa yksilön lisäksi huomioon sosiaaliset ryhmät ja instituutiot, joiden rakenteet ylläpitävät yhteiseen hyvinvointiin tähtääviä arvoja. Viimeaikaiset tutkimukset Suomalaisten ar-

8 8 voista osoittavat kehitystä yksilökeskeisempään ja itsekkäämpään suuntaan. Yhteisölliset arvot vahvistuivat 1990-luvun alussa laman aikana, mutta kehitys pysähtyi saman vuosikymmenen jälkipuoliskolla nousukauden alkaessa. Tulevaisuuden kehitys on avoin. (Malkavaara & Yeung 2007, ) Altruismin ja lähimmäisenrakkauden suhteen tarkastelussa nousi esiin kysymys voiko pyyteetöntä lähimmäisen auttamista olla. Vapaaehtoistoiminnassa osallistuja saa hyvää mieltä, riemua mukanaolosta ja toisinaan kiitostakin, mutta auttajan syiden tarkastelu vain itsekkäistä motiiveista on hänen mukaansa jopa vahingollista. Jos vapaaehtoinen perustaa lähimmäisen kohtaamisen vain oman hyvinvoinnin kasvattamiseen, aiheuttaa se autettavan muuttumisen arvottomaksi välikappaleeksi. Siksi vapaaehtoistoimintaan ei tulisi osallistua tästä näkökulmasta, sillä saadaan aikaan vain molempien osapuolien kärsimystä, ja vapaaehtoiselta jää mahdollisuus kokemukseen toiminnastaan eettisesti oikein ja palveluun suuremmasta tarkoitusperästä. Autettava jää myös vaille kokemusta palvelusta ihmisyytensä ja ainutkertaisen ihmisarvonsa vuoksi. Jokainen tarvitsee toisen ymmärrystä, pyyteetöntä välittämistä ja lähimmäisenrakkautta, kohtelua ainutkertaisena. (Niemelä 2003, ) Vapaaehtoistoiminta on määritelty perinteisesti kahden käsitteen avulla vapaaehtoisuus ja palkattomuus. Käsitteitä vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistyö käytetään neutraaleina synonyymeina. Tekijäkäsitteitä vapaaehtoinen ja vapaaehtoistyöntekijä käytetään myös synonyymeinä. Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kolmeen muotoon: keskinäiseen tukeen, auttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. (Yeung 2002, 11.) Vapaaehtoistyössä osallistutaan vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan. Toiminnan tarkoitus on henkisen ahdingon lievittäminen tai elinolojen puutteen korjaaminen. (Lahtinen 2004, 11.) Yhteiskunnan muutoksissa on vapaaehtoistoiminnan ilmiötä määritelty eri tavoin. Pitkän aikavälin käsitteitä ovat olleet talkootyö, armeliaisuus, vapaa huoltotyö ja hyväntekeväisyys. Viimeisinä vuosikymmeninä on otettu käyttöön käsitteet vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistyö. Vertaistoiminnasta käytetään käsitteitä oma-apu, itse apu, keskinäinen tuki, ja vastavuoroinen tuki ja vertaistuki. Vapaaehtoinen auttaminen perustuu erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kohtaamiseen, ja siinä painottu-

9 9 vat erilaiset taidot ja kokemukset. Vertaistuessa taas jaetaan samanlainen kokemus. (Yeung & Nylund 2005, 15) Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteina pidetään vastavuoroisuutta, yhteistä iloa, tasa-arvoisuutta, vapaaehtoisuutta, palkattomuutta, ei-ammattimaisuutta sekä luottamuksellisuutta. Vapaaehtoistoimija nähdään yhteistyökumppanina, jota sitoo vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus ja vastuuntuntoisuus, jolla on mahdollisuus saada toimintaansa tukea ja rohkaisua. Jokaisen yksilön autonomisuuden periaate on luonnollinen osa vapaaehtoistoiminnan periaatteita. (Yeung 2002, 11.) Vapaaehtoistoiminnassa on ystävyyssuhteen piirteitä, mutta se on tilannekohtaista ja organisoitua. Vapaaehtoistoiminnan perustana on ihmissuhteessa syntyvä tuki, apu ja tarve. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2005, ) Vapaaehtoisen lähtökohdat toiminnalle ovat erilaiset kuin ammattilaisen. Ammattilaisen toimintaa ohjaa koulutukseen perustuva tieto, ammattitaito, työkokemus, lainsäädäntö ja organisaatio. Elämänkokemus ja henkilökohtaiset tiedot ovat vapaaehtoisen osaamista. Toisen ihmisen kanssa rinnalla kulkien vapaaehtoinen jakaa aikaansa, osaamistaan ja ajatuksiaan kuuntelijana tai auttajana, kun arjen tilanteista selviäminen on tuettavalla vaikeutunut. Vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista toimintaa, joka onnistuessaan tuottaa tekijälleen iloa. Vapaaehtoistoiminta täydentää ammattityötä antaen tilaa ihmisten omaehtoisuudelle ja aloitteellisuudelle. Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan rajat ovat liikkuvia, ja siten on mahdollista kehittyä uusia tukiyhdistelmiä. (Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, ) 2.2 Vapaaehtoistoiminnan tausta Vapaaehtoistoiminnan lähtökohta on sen alkujuurissa vuodelta 40jKr. varhaisen kirkon seurakunnallisessa diakonisissa käytännöissä köyhien ja sairaiden huolehtimisessa. Jokaiselle seurakunnan jäsenelle sisällytettiin palvelemisen ajatus. Keskiajalla diakonia siirtyi luostarien vastuulle, jotka perustivat sairaaloita, vanhainkoteja ja majataloja. Uskonpuhdistuksen myötä kaupunkien tehtäväksi annettiin köyhäinkassojen perustaminen. Katekismuksessa ja kansanopetuksessa oli organisoidun toiminnan lisäksi korostettu jokaisen velvollisuutta pitää huolta paikkakuntansa köyhistä ja sairaista.

10 luvulla Suomessa perustettiin vapaaehtoisia diakoniayhdistyksiä varakkaasta ja hyväntekeväisyystyöstä tunnettujen rouvasväen toimesta. Aurora Karamzin perusti ensimmäisen diakonialaitoksen Varat hankittiin ompeluseuratoiminnan ja talkoiden avulla. Vaikutteet toimintaan tulivat Saksasta syntyneestä vapaasti organisoidusta yhdistyspohjaisesta kaupunkilähetyksestä, jonka jälkeen Suomeen syntyi Kalliolan setlementti, Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsingin seurakunnan Diakoniakeskus ja sodan jälkeen diakonian kylä- ja korttelitoimikuntia luvulla seurakuntasisaret johtivat nimikkovanhustoimintaa, ja seurakuntanuoret vierailivat vanhainkodeissa tai vanhusten kotona luvun lopulla tapahtui suomalaisessa yhteiskunnassa muutoksia, jotka vaikuttivat myös organisoidun vapaaehtoistoiminnan syntyyn seurakunnissa. (Harju, Niemelä, Ripatti, Sihvonen & Särkelä 2001, ) Kansalaiset ovat myös järjestöjen kautta liittyneet vapaaehtoisesti yhteen, ja vapaaehtoistoiminta onkin järjestöjen ydintoimintaa. Kansalaisyhteiskunnan synty nähdään Suomessa liittyneen 1800-luvun lopun muutoksiin, jossa kansalaiset alkoivat perustaa yhdistyksiä. Yhdistysten syntyyn vaikuttivat myös kasvava köyhyys, jonka myötä syntyivät ensimmäiset sosiaali- ja terveysjärjestöt. Järjestöjä perustivat opettajat, papit ja muut ammattilaiset, ja mukaan tulivat myös itse vaikeuksissa olevat ihmiset. Ennen itsenäisyyttä syntyi järjestöjä kulttuurin ja yhteiskunnallisen toiminnan alalle. Järjestöjen alkuperäinen pyrkimys oli yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja epäkohtien esiin tuominen. (Harju ym. 2001, ) Sodan jälkeen ihmisten luottamus vahvistui yhteisen vastuun kantamiseen ja sodan aiheuttamien erityistarpeista selviytymiseen ja 1970-luvulla sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittyivät palvelujen tuottajina ja vahvistivat asemaansa jäsenistönsä etujärjestöinä eri sairausryhmien edustajina. (Harju ym. 2001, 43 44) Järjestöt laajensivat toimintaansa 1980-luvulla lisäämällä palvelujen myymistä julkiselle sektorille. Valtionosuus- ja ostopalvelujärjestelmä vahvistivat järjestöjen kumppanuutta julkiseen sektoriin, vaikka rooli oli vielä marginaalinen, kuten vapaaehtoistoiminnankin luvun lopulla oma-apuryhmät ja vaihtoehtoliikkeet kritisoivat tutkijoiden ohella julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kehityksen myötä järjestöt ja vapaaehtoistoiminta nousivat huomioonotettavaksi ja tunnustetuksi osalliseksi hyvinvoinnin kentässä. (Harju ym. 2001, 44) Viime vuosikymmenen lama nosti vapaaehtoistoiminnan tarvetta ja arvostusta. Stakesin mukaan epävirallinen apu ja vapaaehtoistoiminta täydentävät ja jopa

11 11 korvaa puutteita, joita julkisen ja kaupalliseen sektorin toimintaan liittyy. (Yeung 2002, 11.) Tutkimuksissa on tuotu esiin näkemyksiä vapaaehtoisuuden rakennemuutoksesta modernimpaan suuntaan vastavuoroisena auttamisena ja sitoutumisena tiedon, kokemuksen ja palvelujen vaihtamisena (Sorri 1998, 95). 2.3 Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys Ikärakenteen muuttuessa ja väestön ikääntyessä sekä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle yhteiskunnan ja kansantalouden muutokset vaikuttavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuteen, nuoria on entistä vähemmän sekä palkkatyössä että vapaaehtoistoiminnassa. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä on enemmän kuin veronmaksajia. Valtaosa vapaaehtoisista ovat seniori-ikäisiä. He saattavat olla voimavarana vapaaehtoistoiminnalle. Eläkkeelle jää entistä hyväkuntoisempia ja aktiivisempia ihmisiä, jotka voivat olla innokkaita osallistujia. Pohdinnoissa on tullut tärkeänä esiin nuorten mukaan saaminen vapaaehtoistoimintaan. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005, ) Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat Suomessa puhuttaneet kansalaisia, sosiaalialan ja diakoniatyön ammattilaisia, päättäjiä ja tutkijoita. Keskustelu on usein kohdistunut ammattilaisten ja vapaaehtoisten työnjakoon, mikä tehtävä kuuluu kenellekin, mitkä ovat vastuut ja velvollisuudet. Poliitikot ja päättäjät ovat olleet kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä kansalaisten tarjoamana voimavarana. Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta on nähty yhtenä mahdollisuutena vähentää julkista palvelua. Tulevaisuudessa sosiaali- ja hoivapalvellut eivät yksinkertaisesti riitä ja vapaaehtoistyötä tullaan väistämättä tarvitsemaan enemmän. (Nylund & Yeung 2005, ) Yhtenä tulevaisuudennäkymänä ajatellaan ihmisen suhteen työhön muuttuvan, joka saattaa näkyä vapaaehtoistoiminnassakin. Vapaa-ajan arvostus lisääntyy, jonka kautta etsitään pohjaa omalle kasvulle ja ihmisenä kehittymiselle. Vapaaehtoistoimintaan ei sitouduta yhtä kiinteästi, vaan ihmiset lähtevät mukaan lyhytkestoisiin rajattuihin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestöjen asema palveluiden tuottajana kasvaa. Tietotekniikan kehitys aukaisee uusia mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille. Kansainvä-

12 12 listyminen näkyy monikulttuurisuuden myötä, ja tulee kasvamaan maahanmuuttajien osallistuessa vapaaehtoistoimintaan sekä suomalaisten kiinnostuessa kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnasta. Haasteena on vapaaehtoisten roolin edistäminen yhteiskunnassa ja toiminnan kehittäminen. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan pienin resurssein vaatien sitoutumista, pitkäjänteisyyttä, kehittämistä, tutkimusta ja koordinointia. (Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry 2005, ) Pätkävapaaehtoisuuden lisääntyminen on selkeä kansainvälinen trendi, josta puhutaan uutena vapaaehtoisuutena. Lyhytaikainen vapaaehtoisuus voi olla hetkellistä, säännöllistä alle puoli vuotta kestävää ja satunnaista harvoin osallistuvaa. Lyhytaikainen ei ole vähempiarvoista, eikä sitä tulisi asettaakaan eriarvoiseksi. (Yeung & Nylund 2005, 29.) 2.4 Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta Yhteisöllisyys on elämänmuotojen, taloudellisten ja aatteellisten päämäärien yhteisyyteen perustuvista ihmisten yhteenliittymistä (Sadeniemi 2005, 676). Perinteisen maaseutukylien ja työläiskorttelien tiivis yhteisöllisyys on muuttunut 2000-luvun Suomessa entistä väljemmäksi ja moninaisemmaksi yhteisöllisyydeksi. Menestyä voi ainoastaan yksilöllinen yhteisöllisyys, joka antaa tilaa ihmisen persoonallisuudelle, moniarvoisuudelle ja monikulttuurisuudelle ja ymmärtää erilaisia yhteisöllisyyden muotoja. Symbolisen yhteisöllisyyden merkitys on vahvistunut statuksellisen ja toiminnallisen rinnalle. (Harju 2005, ) Vapaaehtoistoiminnan lähtökohdat ovat perinteisen yhteisöllisyyden sisällä agraariyhteiskunnan naapuriavussa ja käytännöt ja perusydin edelleen sama, konkreettinen työapu ja toisista huolenpito tai yhteisten asioiden huolehtiminen omassa lähiyhteisössä. Yksilöllisen yhteisöllisyyden kasvaessa myös perinteinen naapuri- ja talkooapu vähenevät ihmisten keskittyessä ydinperheissä elämiseen. Herkemmin korvataan työpanos rahalla, jollei ole kyseessä riittävän pysäyttävä kokemus, joka saa ihmiset liikkeelle antamaan oman työpanoksensa. (Harju 2005, ) Perheiden muutos yksinhuoltajuuden lisääntymiseen, muuttoliikkeen hajottava vaikutus naapurustoon, kansallisuuteen aiheutuvat vaikutukset maahanmuutosta ja maailman globalisoituminen ja talouden vaikutukset kansallisvaltioihin vaikuttavat yhteisöllisyyden muotojen muutoksissa ja aiheuttavat

13 13 niihin häiriöitä. Yhteisöllisyys koetaan nykyisin moraalisena alueena, joka edesauttaa ihmisiä luomaan kestäviä suhteita toistensa kanssa. Yhteisöissä tunne-elämykset sitovat ihmisiä erilaisiin osakulttuureihin, jotka on mahdollista nähdä sosiaalisten suhteiden verkostona, joissa on yhteisiä arvoja ja merkityksiä. (Niemelä 2003, ) Uusi ilmiö auttamisessa tulee olemaan huolenpito kotona ja laitoksissa, sillä kuntien varat eivät tulevaisuudessa mahdollista riittävän tasokasta palveluverkkoa, joka Suomessa on aiemmin ollut. Ihmiset antavat oman työpanoksensa auttaakseen hoitohenkilökuntaa, ja tähän emme ole pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tottuneet. Yksilöllisessä yhteisöllisyydessä ihmiset tekevät ilmaista työtä harrastuksen tai itselle tärkeässä asiassa, ja ovat valmiita panostamaan yhteisöihin, jotka ovat heille tärkeitä ja antavat mielihyvää tai etua. Henkilökohtaisesti tärkeät asiat motivoivat ihmisiä toimimaan yhteisöllisesti kansalaisyhteiskunnassa, ja he ovat valmiita konkreettiseen vapaaehtoistoimintaan. Yhteisöllisyyden muuttuessa vapaaehtoistoimintakin suuntaa uusiin kohteisiin ja symbolisten yhteisöjen osuus kasvaa. (Harju 2005, ) Yksilöllisyyden vahvistumisesta huolimatta muodostamme erilaisia ryhmiä, yhteisöjä ja verkostoja, ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Vapaaehtoistyön kasvu on yksi ilmiöistä, joka ilmentää yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden leikkauspistettä. Vapaat ihmiset haluavat vapaaehtoisesti tehdä jotain toisten hyväksi. (Malkavaara & Yeung 2007, 54.) Vapaaehtoistoiminnalle antaa uusia ulottuvuuksia eri toimijoiden verkostoituminen. Näin voidaan synnyttää uudenlaista sosiaalista pääomaa yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen pääoman kautta saadaan merkittäviä voimavaroja ihmisten hyvälle elämälle ja yhteisöjen menestymiselle. Yhteiskunnassa demokratia takaa vapaan ja turvallisen areenan toiminnalle, joten lopullinen vapaaehtoistoiminnan luonne ja määrä on kiinni vain itsestämme. Tämän toivoisi motivoivan suomalaisia yhtä laajaan ja tuloksekkaaseen vapaaehtoistoimintaan kuin edelliset sukupolvet ovat kyenneet. (Harju 2005, ) Matikaisen tekemän Suomen Punaisen Ristin kartoituksessa tarkoitus oli selvittää ystävätoiminnan toiminnanrakenteita, vapaaehtoisten kokemuksia ja tuoda hiljaista tietoa näkyväksi. Kartoituksessa selvisi, että ystävätoiminta lisää autettavan ja vapaaehtoistoimijan hyvinvointia. Toiminnallisista ryhmistä saivat hyviä kokemuksia erityisesti vanhukset, maahanmuuttajat ja mielenterveyskuntoutujat. Vapaaehtoistoiminta lisää

14 14 myös yhteisöllisyyden kokemusta pari-, rinki- ja kimppaystävätoiminnassa. Ryhmien kautta saadaan ystäviä ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuu. Vapaaehtoisten huoli yhteiskunnan palveluiden riittämättömyydestä nousi esille. Haasteellisimpana he kokivat toimintansa rajaamisen suhteessa sosiaali- ja terveysalalla tehtävään ammatilliseen työhön. Kokemus peruspalveluja paikkaavana työnä syntyi rajaamisen vaikeudesta. Vapaaehtoisten huoli omasta jaksamisestaan ja oikeudesta tehtäviensä rajaamisesta nousi esiin niiden muuttuessa yhä vaativammaksi ja paineiden lisääntyessä. (Suomen Punainen Risti 2006.) 2.5 Motivaatio ja sitoutuminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoisen henkilökohtainen motiivi on vapaaehtoistoiminnan perusta, joka on keskeistä sen toteuttamisen ja jatkuvuuden kannalta. Toiminnan vapaus on vahvuuden lisäksi myös riski sen jatkuvuudelle. Motiivit määritellään ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin, jotka saavat ihmisen toimimaan. Viime aikoina on painotettu kongnitiivisten prosessien lisäksi tunteita ja arvoja sekä jaettuja tavoitteita ja sosiaalisia siteitä. Useammat syyt saavat ihmisen motivaation toimintaan kasvamaan. Motivaation ja sitoutumisen käsitteet ovat lähellä toisiaan, ja niitä tulisi tarkastella samanaikaisesti. Vapaaehtoistoiminnan motivaation tarkastelussa tulee huomioida sekä menneisyyteen, nykyisyyteen että tulevaisuuteen liittyvät tekijät. (Yeung 2005, ) Sosiaalipalvelujen tutkimuksissa korostuivat vapaaehtoisten motivaatioista altruismi, sosiaalisten yhteyksien tarve, kiinnostus sosiaalipalveluihin ja emotionaaliset tarpeet. Rekrytoitaessa ja sitoutumisessa tulee ymmärtää yksilön motiivien moninaisuus ja ristiriitaisuuskin, motiivit muuttuvat jatkuvasti. (Yeung 2005, ) Suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat monipuolisia ja positiivisia. Yleisimmin järjestöistä mieleen tulivat SPR:n sekä vanhusten, lasten ja nuorten hyväksi tehty toiminta. Mielleyhtymät auttamiseen ja hyväntekeväisyyteen ovat yleisiä. Keskeisiä elementtejä ovat myös palkattomuus ja hyvän asian edistäminen. Naiset mainitsivat miehiä useammin palkatta auttamisen ja jonkin tietyn kohteen, miesten mielikuvissa korostui talkooluonne. Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita, vuosina reilu kolmannes osallistui johonkin vapaaehtoistoimintaan. Naisten, miesten, nuorten ja vanhojen osallistuminen on lähes yhtä aktiivista. Aktiivisimpia ollaan Länsi-Suomessa ja

15 15 passiivisimmin osallistutaan Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa, kuitenkin sielläkin lähes kolmannes osallistuu. Aikaa toimintaan käytetään lähes 18 tuntia kuukaudessa. Nuoret ja iäkkäämmät käyttävät aikaa jopa 20 tuntia kuukaudessa. Huomattavaa oli että, Etelä-Suomessa käytetään eniten aikaa vapaaehtoistoimintaan. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset käyttävät enemmän aikaa toimintaan kuin vapaaehtoisuuden kärkimaissa USA:ssa ja Kanadassa. Suosituin vapaaehtoistoiminnan alue oli urheilu ja liikunta, toiseksi terveys- ja sosiaaliala sekä kolmanneksi lasten ja nuorten kasvatusasiat. Naiset ovat kiinnostuneempia terveys- ja sosiaaliasioista sekä lasten ja nuorten toiminnoista. Miehet kiinnostuvat urheilusta, asuinaluetoiminnasta, maanpuolustuksesta ja pelastuspalvelusta. Tärkein motiivi on halu auttaa muita, muista motiiveista erottuu halu käyttää vapaa-aikaa hyödylliseen toimintaan sekä saada säännöllistä päiväohjelmaa. Osallistumattomuudelle ei ole olemassa erityistä syytä, ulkopuolelle jäämistä perustellaan ajanpuutteella. Merkittävä tulos oli, että puolet suomalaisista olisi halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä siihen pyydettäisiin. Nuorista löytyy tutkimuksen mukaan potentiaalinen vapaaehtoistoiminnan voimavara. (Yeung 2002, ) Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen yhdistykset selvittivät vapaaehtoisten kokemuksia ja merkityksiä vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiset saivat toiminnalta mahdollisuuksia toteuttaa itseään, henkistä hyvinvointia, kuten iloa ja hyvää mieltä, fyysistä liikkumista, joka edisti heidän energisyyttään, palkitsevia merkityksellisiä toimintamuotoja, onnistumisen ja tärkeäksi kokemisen tunteita, omanarvon tunnetta lisää elämän muutosvaiheissa, kuten eläkkeelle jäännin jälkeen, selkeyttä ajankäyttöön ja työkokemusta. Vapaaehtoiset olivat motivoituneita auttamaan vanhuksia, nuoria tai syrjäytyneitä, ihmisiä, jotka olivat erityistarpeessa olevia. Vapaaehtoistoiminnan kautta nähtiin olevan mahdollista taistella sosiaalista syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisuuden puolesta. Auttamisen halu tuli ilmi toiveena olla toiselle hyödyksi ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Toiset toivat esiin altruistisia piirteitään, jopa hengellistä kutsumusta työhön, ja mahdollisuutta olla esimerkkinä muille. Vastavuoroinen tuki tuli esiin ajan ja empatian kautta. Omat henkilökohtaiset autetuksi tulemisen kokemukset saivat myös vapaaehtoisia motivoitumaan toisten auttamiseen. He kokivat kasvavansa ihmisinä auttaessaan muita. Esiin tuli vapaaehtoisten toive toiminnan jatkuvuudesta, ja uusien urien tavoittelusta. Vapaaehtoisia kannusti mukaan toiminnan asiasisällön ja aihealueen aikai-

16 16 sempi tuntemus, hyvät kokemukset ja muistot aiemmista osallistumisista toimintaan, jotka myös vaikuttivat pidempi aikaiseen sitoutumiseen. Vapaaehtoisen elämänkulku oli osallistumisen taustalla, kuten omien vanhempien kasvatus ja esimerkki. Henkilökohtainen luonne ja identiteetti voivat olla motivaation taustalla ja saavat toimimaan aktiivisesti tai haluna kanavoida empaattisuuttaan. Joillekin toiminta voi olla elämäntapa. Palkkatyön korvike tai tunne sen jatkuvuudesta voi vaikuttaa sekä oman hyvinvoinnin ylläpitäminen, halu pysyä vapaaehtoistoiminnan kautta aktiivisena, vastapainona muulle elämälle. Esiin nousivat myös vapaaehtoistoiminnan tuomat haasteet ja uudenoppimisen mahdollisuus, tie henkilökohtaiseen muutokseen. (Yeung 2005, ) Yeungin (2005) tutkimuksessa tuli esiin vapaaehtoistoiminnan joustava toteuttaminen, oma vapaus asettaa rajoja ja ei-byrokraattinen ilmapiiri, mahdollisuus yhteistoimintaan ja samalla turvata tarkasti etäisyys toisiin ihmisiin. Hyvät kontaktit vaikuttivat vahvempaan sitoutumiseen toiminnassa, yhteishenki koettiin merkittäväksi sekä juttelut että organisoitu sosiaalinen toiminta. Vapaaehtoistoiminnan ajateltiin jopa edesauttavan yhteisöllistä ajattelutapaa. Pohdinnat vapaaehtoistoiminnan arvoista ja ajatuksista ilmensivät usein yksilön uskonnollisuutta, kristillisiä arvoja lähimmäisestä huolehtimisesta, Äiti Teresa-tyyppisiä roolimalleja. Osa koki hengellisenä tai henkisenä kasvuna, myös henkilökohtaisten asioiden läpikäymiseen. Vapaaehtoinen saattoi toiminnan osalta täyttää vapaata aikaansa, innostua toimintaan sen mielekkyyden vuoksi. Toimintamuotojen organisointi toi vapaaehtoisille iloa ja tyytyväisyyttä. Tulevaisuuden potentiaalin kannalta on oleellinen kysymys, kuinka uusia ihmisiä saadaan jatkossakin sitoutumaan vapaaehtoistyöhön. Kaksi kolmesta eivapaaehtoistyöntekijästä ilmaisee, että pyydettäessä he lähtisivät toimintaan mukaan, ja jos vain osa vapaaehtoistoimijoista todellisuudessa lähtisi, olisi kyseessä valtava rekrytointimahdollisuus. Ihmiset innostuvat todennäköisemmin mukaan, jos tarjolla on monipuolisia ja eripituisia projekteja, kuten tapahtumia. Henkilökohtainen ja tuttavien kautta kutsu mukaan vapaaehtoistyöhön on tehokkain myös sitoutumisen kannalta, vaikka metodi on hidas ja aikaa vievä. Onnistuneessa rekrytoinnissa organisoivan tahon ja yksilön toiveet, tarpeet ja odotukset kohtaavat. (Nylund, Yeung 2005, ) Vapaaehtoistoiminnassa merkittävää on ottaa huomioon, mihin vapaaehtoinen on halukas sitoutumaan ja millaisissa tehtävissä hän haluaa toimia. Mahdollisuuksia on monia luottamustehtävistä yksilökohtaiseen palveluun, mutta myös passiiviseen osallisuuteen jär-

17 17 jestötoiminnassa jäsenmaksun kautta tai aktiivisemmin toiminnalliseen yhteistyöhön. (Vuoti 2006, 26.) Vapaaehtoisten sitoutumiseen ja motivoitumiseen toimintaan olisi tärkeätä, että vapaaehtoiset olisivat mukana päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa rohkaisten ja arvostaen heidän monimuotoisuuttaan. He voisivat kertoa mikä sai heidät tulemaan mukaan toimintaan, ja miten heidän tuttavansa saataisiin mukaan. Vapaaehtoistehtävät voivat kehittyä motivaation ja tarpeiden muuttuessa säännöllisillä keskusteluilla kahden kesken sekä ryhmissä. Keskustelua voidaan käydä vapaaehtoisuuden muuttuvista kokemuksista, merkityksistä ja toiveista, jotka edistävät vapaaehtoisen oppimista ja tunnesiteen kehittämistä. Positiivinen ja arkinen palaute vapaaehtoiselle tulisi tapahtua välittömästi ja spontaanisti. Vapaaehtoiset voivat myös perustaa keskenään omia foorumeita, joissa he voivat vaihtaa ideoita ja kokemuksia. Työyhteisön tulisi tukea vapaata yhdessäoloa vapaaehtoisten kesken sekä vapaaehtoistyössä että sen ulkopuolella. (Nylund, Yeung 2005, ). 2.6 Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koulutus Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteista tehtiin selvitys Kansalaisareena ry:n projektin avulla tukea vapaaehtoistoiminnalle. Projektin tavoitteena oli tehdä selvitys vapaaehtoistyön tukirakenteesta, vapaaehtoistyön ja oma -apuryhmien tilanteesta Pohjois- Savossa ja tehdä maallikkoasiamiestoiminnasta. Haastateltavina oli sosiaalijohtajia ja tehtiin kuntakäyntejä. Johtopäätöksenä oli, että vapaaehtoistyötä ei ole järjestöissä paljoa. Paikallisten toimijoiden toimintaympäristön ja kulttuurin tunteminen on edellytys toimivalle kehittämistyölle. Väestömuutokset, sukupolvenvaihdos ja muuttoliike ovat aiheuttaneet uusia haasteita vapaaehtoistoiminnalle. Haasteina oli ollut uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen. Nuorten motiiveista lähteä perinteisille vapaaehtoistyön areenoille tuloksina nousi motivointi vapaaehtoistyössä, kuten tarjonta kiinnostaville aloille, josta voi tulla ammatti. Nuorten osalta tarvitaan uusia kehittämishankkeita, uusia tapoja motivoitua. Hiljaisen tiedon ja kokemuksen hyödyntäminen havaittiin riittämättömäksi vaikka kokemuksen, tiedon ja vertaistuen voiman merkitys tuli selvästi esiin. Millaista koulutusta, opastusta, valmennusta on tarjolla, jotta voitaisiin toimia vapaaehtoistoimijoina? Kolmatta sektoria, diakoniatyöntekijöitä ja viranomaisia huolestutti toiminnan

18 18 jatkuvuus ja uusien henkilöiden mukaan saaminen toimintaan. (Kansalaisareena ry. 2001) Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin perustana on tarpeen määrittely. Syntynyttä tarvetta on tarkasteltava tavalla, jolla voidaan vapaaehtoistoiminnan keinoin vastata, ja voidaanko yleensäkään vastata tarpeeseen vapaaehtoistoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen supistaminen on saanut aikaan keskustelua, mitä voidaan tehdä vapaaehtoisvoimin, kuten vanhusten ruokailu ja lääkkeiden huolehtiminen. Kysymykset nostavat esiin vapaaehtoistoiminnan palkattomuuden, toteutuksen vapaa-ajalla ja omaehtoisuuden, joten se ei voi korvata palkkatyötä. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen tarvitaan riittävästi resursseja; aikaa, rahaa, työntekijöitä vapaaehtoisten kouluttamiseen ja toiminnan organisointiin ja innokkaita vapaaehtoisia. Koulutuksen tarvetta määriteltäessä mietitään, millaisia valmiuksia vapaaehtoiselta edellytetään. (Harju ym. 2001, ) Vapaaehtoistoiminnasta vastaava organisaatio vastaa toiminnan toteutuksesta, määrittää toiminnan laadun, tavoitteet ja valitsee sekä perehdyttää vapaaehtoiset tehtäväänsä. Organisaatio kantaa vastuun ja valvoo toimintaa, vapaaehtoinen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin. Toiminnan selkeys vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan uskottavuuteen. Vapaaehtoistoiminnalta puuttuu oma lainsäädäntö, ja vapaaehtoisen vastuuta rajoittaa yleinen lainsäädäntö ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Organisoivan tahon toimintaa ja työntekijöitä sitovat eri lait. Vastuuasiat on tärkeää määritellä etukäteen organisaation taholta. (Harju ym. 2001, ) Vapaaehtoistyöstä on säädetty työturvallisuuslaissa, jota sovelletaan rajoitetusti. Vapaaehtoinen kuuluminen lain piiriin edellyttää työnantajan ja vapaaehtoisen välistä suullista tai kirjallista sopimusta. (Työsuojelupiiri 2009; Finlex.fi.) Työnantajan velvollisuus on huolehtia, ettei vapaaehtoisen turvallisuudelle ja terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa. (Harju ym. 2001, 78.) Organisaation tulisi huomioida, ettei vapaaehtoisille aiheudu kuluja toiminnasta ja että heidät tulisi vakuuttaa tapaturman varalta ja vastuuvakuutuksella. Vakuutus on myös sitouttava tekijä vapaaehtoistoiminnassa. Organisaatiolla on velvollisuus huolehtia siitä, että koko työyhteisö tuntee ja arvostaa vapaaehtoisia ja heidän tekemäänsä työpanosta. Vapaaehtoisilla pitää olla myös mahdollisuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja päätöksentekoon tuomalla esiin tietonsa ja ajatuksensa. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005, )

19 19 Oulun Kaupungin vanhustyössä on tehty selvitys AVEK- hankkeelle yksilökohtaisen vapaaehtoistoiminnan perusteista, tukemisesta, organisoinnista, toiminnan edellytyksistä ja kohdentumisesta. Selvitykseen haastateltiin mukana olevien kuntien alueella toimivia vapaaehtoistoimintaa organisoivia henkilöitä. Tärkeimpinä johtopäätöksinä aineistosta nousivat vapaaehtoistyön toiminnan erityinen pitkäjänteisyys ja huolellinen suunnitelmallisuus ja herkkyys, vapaaehtoistyö tarvitsee aikaa. Vapaaehtoistyö on ehdoista vapaata ja mahdollistaa yhteyden sosiaaliseen jäsenyyteen, jossa vapaaehtoinen itse määrittelee osallistumisen asteen sekä halunsa käyttää aiempaa ammattitaitoa vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyö voi olla toiminnallista, johon on helpompi sitoutua sekä sitoutuneempaa, yksilöllistä vapaaehtoistyötä, johon osallistutaan vähemmän, ja vaatii organisoivalta taholta enemmän tukemista ja huomiointia. Roolien selkeyttäminen ja vuorovaikutus vapaaehtoistyön ja ammattityön kesken on tärkeää, ja ammattitoimijoiden tulisi kokea vapaaehtoistyöntekijät voimavarana, ja kannustaa ja tukea heitä toiminnassa. Vapaaehtoistyöntekijän taas tulee tuntea ja tunnistaa ne rajat, jotka säätelevät hänen toimintaansa. Vapaaehtoistyön johtamiseen tarvitaan ammatillinen ja päätoiminen henkilö, jonka tehtävänkuva sisältää koordinoinnin hallintaa ja vuorovaikutuksellista kohtaamista. Organisoitu johtaminen tuo mukanaan uusia toimijoita. Tukeminen jaetaan vapaaehtoisen valmentavaan ohjaukseen ja kouluttamiseen sekä voimaannuttamiseen. Koulutus käsittää perusosion, itsereflektion ja jatkokoulutuksen, jota vapaaehtoiset itse muokkaavat. Itsereflektion kautta voidaan käsitellä ja oppia asioita. Virkistäytyminen ja juhla toimivat voimaannuttamisen apuna. (Vuoti 2006, ) 3 VAPAAEHTOISTYÖ HOITOYHTEISÖSSÄ Yhteisö muodostuu erilaisista ihmisten välisten suhteiden kokonaisuuksista. Yhteisö tarjoaa yksilölle turvaa ryhmän muodossa, ja ihmisen kokemus määrittelee, onko yhteisö tukea antava vai ei. Hoitoyhteisöllä tarkoitetaan hoidollista organisaatiota, jossa tavoitteena on asiakkaiden auttaminen kohtaamalla heidän hoidolliset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa. Toiminnan lähtökohta on ihmisten vuorovaikutus. Ihmisen auttaminen edellyttää hänen kokonaisuuden huomioon ottamista, jolloin auttaminen tapahtuu suh-

20 20 teessa potilaan elämäntilanteeseen. Hoitoyhteisön ilmapiiri vaikuttaa potilaiden kokemukseen omasta ihmisarvosta ja merkityksestään. Yksilötasolla yhteisyyden puute näkyy turvattomuutena ja erilaisena pahoinvointina. Sosiaalisella elinympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisen yhteisöjen kasvulle, kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Sosiaaliset verkostot muodostavat ihmisen identiteetin ja sosiaalisen olemassaolon perustan. Itseään toteuttamalla yksilö tunnistaa omat mahdollisuutensa, ja hänen toimintapiirinsä kasvaa. (Parviainen & Pelkonen 1998, ) Hoitoyhteisössä ammatillisen hoitamisen peruslähtökohtana ja ytimenä on hoiva ja huolenpito, joka ymmärretään perusmotiivina ihmisen huolenpidolle toisesta ihmisestä. (Lauri &, Elomaa 2001, 56.) Sairaanhoidon ja hoivan kolmiosaista tehtävää elämän säilyttämisestä, kärsimyksen lievittämisestä ja terveyden edistämisestä hoitavien henkilöiden eettisenä velvoitteena on korostettu koko lääketieteen historian ajan. (Eriksson & Barbosa da Silva 1994, 106.) Hoitotyön eettisistä periaatteista elämän kunnioittaminen, hyvyys ja oikeamielisyys, oikeudenmukaisuus ja reiluus sekä yksilön vapaus ovat yleisimmin käytössä. (Hallila 2005, 23.) Hoitotyön toimintoja ohjaavat hoitotyön perusperiaatteet potilaan yksilöllisyys, omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus, terveyskeskeisyys ja hoidon jatkuvuus. Lisäksi arvot, normit ja asenteet ovat osana periaatteita. Hoitotyön ydin on hoitaja-potilas suhteessa, jonka perusperiaate on potilaalle annettava mahdollisimman hyvä hoito. (Valopaasi 1996, 47.) Potilaan oikeudet hoitoonsa on laeilla turvattu, keskeisimpänä perustuslaki ja laki potilaan asemasta ja oikeudesta. Potilaan kohtelussa on huomioitava ihmisarvon loukkaamattomuus, kunnioitettava henkilökohtaista vakaumusta ja yksityisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta. (Mustajoki 2005, 616.) Vapaaehtoistoimintaa ohjaavat arvot ja käsitys ihmisestä. Eettisesti keskeistä on ihmisen kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, ) Eettiset periaatteet toteutuvat arkisessa vuorovaikutuksessa. Vapaaehtoistyön etiikan määrittelee aina se toiminta, toiminnan sisältö ja kohderyhmä joka vapaaehtoistoiminnalla on. Vapaaehtoistyössä on kyse arjen keskellä elämisestä, autettavan ihmisen rinnalla. (Lahtinen 2005, 12.) Vapaaehtoinen tuo hoitoyhteisön toimintaan inhimillisyyttä, persoonallisuutta sekä arjen pieniä iloja. Hänen on nähtävä oma paikkansa eikä samaistuttava ammattihenkilökuntaan ja ymmärrettävä toimintansa rajat. Vapaaehtoisella on velvollisuus osallistua organisaation järjestämään koulutukseen ja ohjaukseen sekä velvollisuus antaa taustata-

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Vertaistuen voima -seminaari 3.10.2007 Anne Birgitta Yeung,, HY Mistä puhumme? Kuka on vapaaehtoistoimija? Palkattomuus Vapaa tahto Organisoiva taho ja välikäsi? Kulttuurierot

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot