HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi?"

Transkriptio

1 HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN RINNALLA KULKIJAN OPAS Kuka kulkee vierelläsi? Marjo Lehto ja Irene Hoskelin Opinnäytetyö kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lehto, Marjo & Hoskelin, Irene. Hoitokoti Päiväkummun vapaaehtoistyöntekijöiden rinnalla kulkijan opas Kuka kulkee vierelläsi?. 68 s., 2 liitettä. Kieli: Suomi. Helsinki, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön lähtökohtana oli yksityisen hoitokoti Päiväkummun työyhteisöstä lähtenyt vapaaehtoistoiminnan kehittämistarve. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada laaja näkemys vapaaehtoistoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä tehdä toimiva ja selkeä opas hoitokodin vapaaehtoistyöntekijöille. Oppaan tarkoituksena on toimia perehdytyksen apuvälineenä ja antaa tietoa ja ideoita muistihäiriöisten ja ikääntyneiden parissa toimimiseen. Opinnäytetyössä käytetään vapaaehtoistyöntekijän sijasta sanaa rinnalla kulkija, joka kuvaa paremmin teoriasta noussutta vapaaehtoisen tehtävää. Opinnäytetyö toteutettiin produktina, jossa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksesta, vapaaehtoistoiminnan oppaita vertailemalla ja haastattelemalla neljää vapaaehtoistyöntekijää. Haastattelut tehtiin asiantuntijakonsultaationa ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tarkoitus oli saada tietoa vapaaehtoisten kokemuksista ja ideoita oppaan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä luokittelemalla nousseet teemat, samanlaisuudet ja erilaisuudet. Päätuloksena oli, että vapaaehtoistyöntekijöiden perehdytyksessä ja toiminnan organisoinnissa on puutteita. Toiminnan rajat ovat epäselviä vaikuttaen sitoutumiseen. Oppaan sisällön odotetaan tuovan tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja ikääntyneen kohtaamisesta. Oppaan tulisi olla selkeä ja helppolukuinen. Muiden oppaiden analyysin tulos oli, että niistä puuttui hoitotyössä tehtävän vapaaehtoistoiminnan näkökulma. Analyysi tehtiin haastattelujen ja muiden oppaiden analyysin tuloksista. Rinnalla kulkijan opas sisältää kirjallisuudesta ja analyyseistä nousseet johtopäätökset. Asiasanat: vapaaehtoistyö, vapaaehtoistyöntekijä, opas, produkti

3 ABSTRACT Marjo Lehto & Irene Hoskelin. A Functional Guide for Voluntary Workers at Nursing Home Päiväkumpu. 68 p., 2 appendices.language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing,Option in Health Care / Option in Nursing. Degree: Public Health Nurse / Nurse. The basis for this thesis was the need to develop voluntary work at the nursing home Päiväkumpu. The main goals were to get a thorough understanding of the voluntary work, how it could be developed and finally to make a functional guide for new volunteers coming to Päiväkumpu. The guide is designed to give information about the working environment, and how to face those issues which arise when working with people suffering from dementia and with older people. The guide is planned for voluntary workers. In the guide we use the term person by your side instead of voluntary worker, as it describes the role better. The thesis was a production. Qualitative methods were used as a means of collecting and gathering material. Background information was gathered from literature, by comparing other voluntary work guides and by interviewing four voluntary persons and a representative from the nursing home. The interviews were conducted as consultation and half-structured theme interviews. The purpose was to get ideas and experiences for the guide. The material was analyzed through content analysis. The result was that there was lack in organizing voluntary work. Job description in voluntary work was unclear and affected commitment to work. The guide is designed to develop voluntary work and ideas on how to face the people settled in the nursing home. The guide should also be easy to read. The analysis of other guides showed the fact that the nursing point was missing in voluntary work. We also analyzed the results of interviews and the analysis of other guides. The conclusions rising from literature and the analyses are presented in the guide. Key words: voluntary work, volunteers, guide, production

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTINEN KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN Vapaaehtoistyön eettinen perusta Vapaaehtoistoiminnan tausta Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta Motivaatio ja sitoutuminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koulutus VAPAAEHTOISTYÖ HOITOYHTEISÖSSÄ Vapaaehtoistyötä edistävät tekijät Vapaaehtoistyötä elävöittävät tekijät OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Toimintaympäristön kuvaus Produktion kuvaus Aineistojen keruu ja analyysimenetelmät Teemahaastattelu Päiväkirjamerkinnät Sisällönanalyysi OPINNÄYTETYÖN TULOSTEN ARVIOINTIA Teemahaastattelun arviointi Oppaiden sisällön arviointia Yhteenvetoa saaduista tuloksista POHDINTA Eettisyys Luotettavuus YHTEENVETO PRODUKTIN ARVIO LÄHTEET LIITE 1: Haastatterunko vapaaehtoisille LIITE 2: Rinnalla kulkijan opas vapaaehtoistyöntekijälle... 68

5 1 JOHDANTO Vapaaehtoistyötä on vanhustyön näkökulmasta tutkittu vähän. Se on vielä käyttämätön voimavara ja mahdollisuus vanhustyössä. Suomessa on yhä suurempi joukko ikääntyviä, jotka elävät aktiivista kolmatta ikää, ja haluaisivat olla edelleen hyödyksi yhteiskunnalle. Laitoshoito eristää vanhuksen sosiaalisista suhteista, ja saattaa johtaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyden kokemukseen. Vapaaehtoisuus lisää sekä vanhuksen että vapaaehtoistoimijan hyvinvointia ja tukee heidän kummankin identiteettiä. (Hartikainen 2008, 92.) Jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen, johon kuluu oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon ja hyvään huolenpitoon. Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, etteivät vanhukset jää hoidotta, vaan he voivat säilyttää ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa sekä elää omien arvojensa mukaisesti. Se miten haluaisimme itseämme kohdeltavan ja hoidettavan, kun olemme hoivan tarpeessa, on hyvä perusta kaikelle tekemisellemme kohdatessamme ikääntyvän. (Etene 2008.) Opinnäytetyömme aihe on tehdä vapaaehtoistyöntekijöille opas yksityiseen pääosin ikääntyneitä hoitavaan hoitokoti Päiväkumpuun. Hoitokotiin tarvitaan uusia ideoita, tietoa ja ohjausta vapaaehtoistoiminnan todelliseen kehittämiseen toiminnassa oleville vapaaehtoistyöntekijöille ja uusille toimintaan tuleville sekä työyhteisölle. Toivomme innostavamme opinnäytetyön avulla vapaaehtoistyöntekijöitä aktiivisemmin mukaan toimintaan. Hoitokodin yhteisölle vapaaehtoistoiminnan kehittäminen voisi merkitä lisääntyvää elämäniloa, yhteisöllisyyden vahvistumista, voimaatumista ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Tällä hetkellä hoitokodin vapaaehtoiset osallistuvat tapahtumiin ja juhlallisuuksiin etupäässä saattajina sen sijaan sitoutuneempi toiminta arjessa ja päivittäisessä yhdessäolossa asukkaiden kanssa on vähäisempää. Hoitokodin toimintafilosofiassa vapaaehtoistoiminta on määritelty osaksi yhteisöllisyyttä tukemaan asukkaiden elämänlaatua ja tuomalla elämäniloa heidän arkeensa. Haluamme työn avulla perehtyä laajasti vapaaehtoistoimintaan ja sen merkitykseen terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen täydentäjinä. Aiheen valinta on lähtöisin ohjaavan opettajan kanssa käydystä keskustelusta ja aiemmista käytännön työelämästämme saaduista hyvistä kokemuksista ja yhteistyöstä va-

6 paaehtoistyöntekijöiden kanssa. Havaitsimme vapaaehtoistyöntekijöiden ohjeistusten puuttumisen työyhteisöissä. Sitä tukee kirjallisuudesta nouseva tieto vapaaehtoistoiminnan organisoinnin kehittämisen tarpeesta hoitoyhteisössä. Hoitokoti Päiväkummussa oli myös tarve kehittää vapaaehtoistoimintaa, ja opinnäytetyömme toi siihen mahdollisuuden. Opinnäytetyön aihe lisää ammatillista tietouttamme vapaaehtoistoiminnan ilmiöstä ja kehittää ohjaustaitojamme sekä tukee omaa kasvuamme niin ihmisenä kuin ammatillisina toimijoina.

7 7 2 TEOREETTINEN KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN 2.1 Vapaaehtoistyön eettinen perusta Vapaaehtoisuuden perinne nähdään syntyneen ihmisen välille itsestään. Se ilmenee ihmisen omia päämääriä tavoittelemattomana auttamisena, epäitsekkäänä hurskaana toimintana. (Sorri 1998, 95). Altruismi on auttamista, olennainen osa ihmisyyttä ja toisen hyvinvoinnin huomioonottavaa toimintaa, avun, ajan, rahan tai muun antamista itsestä toiselle. (Malkavaara & Yeung 2007, 50.) Altruismin juuret näkyvät länsimaisessa yhteiskunnassa käsityksenä pyyteettömästä epäitsekkyydestä ja itsekkyydestä, ja ovat sidoksissa kristinuskon syntyyn ja kristilliseen ajatteluun. Kristinuskon leviämisen kautta lähimmäisen rakkauden ja pyyteettömän avun antamisen sitä tarvitseville tuli olla moraalin korkein ihanne. Renessanssin- ja uuden ajan myötä näkökulma ihmisestä muuttui entistä enemmän itsekkäämmäksi toimijaksi. Nykyään ihmisen itsekkyys on hyväksytty elämää ohjaavaksi ja vaikuttavaksi tekijäksi. Erilaiset kokemukset vahvistavat kuitenkin ihmisen vastakkaisen käyttäytymisen epäitsekkäällä tavalla. Filosofi Immanuel Kantin teoriassa ihmisen korkein hyve on altruismin muoto, jossa auttajalla ei ole minkäänlaisia henkilökohtaisia tai emotionaalista sidettä autettavaan. Täysin pyyteetön, velvollisuudesta nouseva auttamisihanne nähdään usein altruismin korkeimpana ihanteena. (Malkavaara & Yeung 2007, ) Sosiaalipsykologian, sosiologian, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden piirissä on meneillään ajattelutavan muutos, jossa altruismia ja egoismia ei nähdä toisilleen vastakkaisina vaan jatkumona. Ihmisen sama teko voi olla toista huomioonottava eli altruistinen, vaikka se samalla hyödyttää myös itseä eli on egoistinen. Elämämme olisi täysin sietämätöntä, ellei sen rinnalla kulkisi ihmisten keskinäinen altruismi toinen toisesta väittäminen. Altruismiin on liitettävä tekojen lisäksi arvot, asenteet ja kaikki mihin ihmiset luottavat ja mitä epäilevät, eikä ihmistä tulisi määritellä altruisteiksi ja ei-altruisteiksi, vaan nähdä molempien puolien läsnäolo. Altruismiin kuuluu vuorovaikutus, jossa avun antamisen lisäksi vastaanotetaan. Altruismin syvemmässä ymmärtämisessä tulee ottaa yksilön lisäksi huomioon sosiaaliset ryhmät ja instituutiot, joiden rakenteet ylläpitävät yhteiseen hyvinvointiin tähtääviä arvoja. Viimeaikaiset tutkimukset Suomalaisten ar-

8 8 voista osoittavat kehitystä yksilökeskeisempään ja itsekkäämpään suuntaan. Yhteisölliset arvot vahvistuivat 1990-luvun alussa laman aikana, mutta kehitys pysähtyi saman vuosikymmenen jälkipuoliskolla nousukauden alkaessa. Tulevaisuuden kehitys on avoin. (Malkavaara & Yeung 2007, ) Altruismin ja lähimmäisenrakkauden suhteen tarkastelussa nousi esiin kysymys voiko pyyteetöntä lähimmäisen auttamista olla. Vapaaehtoistoiminnassa osallistuja saa hyvää mieltä, riemua mukanaolosta ja toisinaan kiitostakin, mutta auttajan syiden tarkastelu vain itsekkäistä motiiveista on hänen mukaansa jopa vahingollista. Jos vapaaehtoinen perustaa lähimmäisen kohtaamisen vain oman hyvinvoinnin kasvattamiseen, aiheuttaa se autettavan muuttumisen arvottomaksi välikappaleeksi. Siksi vapaaehtoistoimintaan ei tulisi osallistua tästä näkökulmasta, sillä saadaan aikaan vain molempien osapuolien kärsimystä, ja vapaaehtoiselta jää mahdollisuus kokemukseen toiminnastaan eettisesti oikein ja palveluun suuremmasta tarkoitusperästä. Autettava jää myös vaille kokemusta palvelusta ihmisyytensä ja ainutkertaisen ihmisarvonsa vuoksi. Jokainen tarvitsee toisen ymmärrystä, pyyteetöntä välittämistä ja lähimmäisenrakkautta, kohtelua ainutkertaisena. (Niemelä 2003, ) Vapaaehtoistoiminta on määritelty perinteisesti kahden käsitteen avulla vapaaehtoisuus ja palkattomuus. Käsitteitä vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistyö käytetään neutraaleina synonyymeina. Tekijäkäsitteitä vapaaehtoinen ja vapaaehtoistyöntekijä käytetään myös synonyymeinä. Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kolmeen muotoon: keskinäiseen tukeen, auttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. (Yeung 2002, 11.) Vapaaehtoistyössä osallistutaan vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan. Toiminnan tarkoitus on henkisen ahdingon lievittäminen tai elinolojen puutteen korjaaminen. (Lahtinen 2004, 11.) Yhteiskunnan muutoksissa on vapaaehtoistoiminnan ilmiötä määritelty eri tavoin. Pitkän aikavälin käsitteitä ovat olleet talkootyö, armeliaisuus, vapaa huoltotyö ja hyväntekeväisyys. Viimeisinä vuosikymmeninä on otettu käyttöön käsitteet vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistyö. Vertaistoiminnasta käytetään käsitteitä oma-apu, itse apu, keskinäinen tuki, ja vastavuoroinen tuki ja vertaistuki. Vapaaehtoinen auttaminen perustuu erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kohtaamiseen, ja siinä painottu-

9 9 vat erilaiset taidot ja kokemukset. Vertaistuessa taas jaetaan samanlainen kokemus. (Yeung & Nylund 2005, 15) Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteina pidetään vastavuoroisuutta, yhteistä iloa, tasa-arvoisuutta, vapaaehtoisuutta, palkattomuutta, ei-ammattimaisuutta sekä luottamuksellisuutta. Vapaaehtoistoimija nähdään yhteistyökumppanina, jota sitoo vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus ja vastuuntuntoisuus, jolla on mahdollisuus saada toimintaansa tukea ja rohkaisua. Jokaisen yksilön autonomisuuden periaate on luonnollinen osa vapaaehtoistoiminnan periaatteita. (Yeung 2002, 11.) Vapaaehtoistoiminnassa on ystävyyssuhteen piirteitä, mutta se on tilannekohtaista ja organisoitua. Vapaaehtoistoiminnan perustana on ihmissuhteessa syntyvä tuki, apu ja tarve. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2005, ) Vapaaehtoisen lähtökohdat toiminnalle ovat erilaiset kuin ammattilaisen. Ammattilaisen toimintaa ohjaa koulutukseen perustuva tieto, ammattitaito, työkokemus, lainsäädäntö ja organisaatio. Elämänkokemus ja henkilökohtaiset tiedot ovat vapaaehtoisen osaamista. Toisen ihmisen kanssa rinnalla kulkien vapaaehtoinen jakaa aikaansa, osaamistaan ja ajatuksiaan kuuntelijana tai auttajana, kun arjen tilanteista selviäminen on tuettavalla vaikeutunut. Vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista toimintaa, joka onnistuessaan tuottaa tekijälleen iloa. Vapaaehtoistoiminta täydentää ammattityötä antaen tilaa ihmisten omaehtoisuudelle ja aloitteellisuudelle. Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan rajat ovat liikkuvia, ja siten on mahdollista kehittyä uusia tukiyhdistelmiä. (Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, ) 2.2 Vapaaehtoistoiminnan tausta Vapaaehtoistoiminnan lähtökohta on sen alkujuurissa vuodelta 40jKr. varhaisen kirkon seurakunnallisessa diakonisissa käytännöissä köyhien ja sairaiden huolehtimisessa. Jokaiselle seurakunnan jäsenelle sisällytettiin palvelemisen ajatus. Keskiajalla diakonia siirtyi luostarien vastuulle, jotka perustivat sairaaloita, vanhainkoteja ja majataloja. Uskonpuhdistuksen myötä kaupunkien tehtäväksi annettiin köyhäinkassojen perustaminen. Katekismuksessa ja kansanopetuksessa oli organisoidun toiminnan lisäksi korostettu jokaisen velvollisuutta pitää huolta paikkakuntansa köyhistä ja sairaista.

10 luvulla Suomessa perustettiin vapaaehtoisia diakoniayhdistyksiä varakkaasta ja hyväntekeväisyystyöstä tunnettujen rouvasväen toimesta. Aurora Karamzin perusti ensimmäisen diakonialaitoksen Varat hankittiin ompeluseuratoiminnan ja talkoiden avulla. Vaikutteet toimintaan tulivat Saksasta syntyneestä vapaasti organisoidusta yhdistyspohjaisesta kaupunkilähetyksestä, jonka jälkeen Suomeen syntyi Kalliolan setlementti, Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsingin seurakunnan Diakoniakeskus ja sodan jälkeen diakonian kylä- ja korttelitoimikuntia luvulla seurakuntasisaret johtivat nimikkovanhustoimintaa, ja seurakuntanuoret vierailivat vanhainkodeissa tai vanhusten kotona luvun lopulla tapahtui suomalaisessa yhteiskunnassa muutoksia, jotka vaikuttivat myös organisoidun vapaaehtoistoiminnan syntyyn seurakunnissa. (Harju, Niemelä, Ripatti, Sihvonen & Särkelä 2001, ) Kansalaiset ovat myös järjestöjen kautta liittyneet vapaaehtoisesti yhteen, ja vapaaehtoistoiminta onkin järjestöjen ydintoimintaa. Kansalaisyhteiskunnan synty nähdään Suomessa liittyneen 1800-luvun lopun muutoksiin, jossa kansalaiset alkoivat perustaa yhdistyksiä. Yhdistysten syntyyn vaikuttivat myös kasvava köyhyys, jonka myötä syntyivät ensimmäiset sosiaali- ja terveysjärjestöt. Järjestöjä perustivat opettajat, papit ja muut ammattilaiset, ja mukaan tulivat myös itse vaikeuksissa olevat ihmiset. Ennen itsenäisyyttä syntyi järjestöjä kulttuurin ja yhteiskunnallisen toiminnan alalle. Järjestöjen alkuperäinen pyrkimys oli yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja epäkohtien esiin tuominen. (Harju ym. 2001, ) Sodan jälkeen ihmisten luottamus vahvistui yhteisen vastuun kantamiseen ja sodan aiheuttamien erityistarpeista selviytymiseen ja 1970-luvulla sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittyivät palvelujen tuottajina ja vahvistivat asemaansa jäsenistönsä etujärjestöinä eri sairausryhmien edustajina. (Harju ym. 2001, 43 44) Järjestöt laajensivat toimintaansa 1980-luvulla lisäämällä palvelujen myymistä julkiselle sektorille. Valtionosuus- ja ostopalvelujärjestelmä vahvistivat järjestöjen kumppanuutta julkiseen sektoriin, vaikka rooli oli vielä marginaalinen, kuten vapaaehtoistoiminnankin luvun lopulla oma-apuryhmät ja vaihtoehtoliikkeet kritisoivat tutkijoiden ohella julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kehityksen myötä järjestöt ja vapaaehtoistoiminta nousivat huomioonotettavaksi ja tunnustetuksi osalliseksi hyvinvoinnin kentässä. (Harju ym. 2001, 44) Viime vuosikymmenen lama nosti vapaaehtoistoiminnan tarvetta ja arvostusta. Stakesin mukaan epävirallinen apu ja vapaaehtoistoiminta täydentävät ja jopa

11 11 korvaa puutteita, joita julkisen ja kaupalliseen sektorin toimintaan liittyy. (Yeung 2002, 11.) Tutkimuksissa on tuotu esiin näkemyksiä vapaaehtoisuuden rakennemuutoksesta modernimpaan suuntaan vastavuoroisena auttamisena ja sitoutumisena tiedon, kokemuksen ja palvelujen vaihtamisena (Sorri 1998, 95). 2.3 Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys Ikärakenteen muuttuessa ja väestön ikääntyessä sekä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle yhteiskunnan ja kansantalouden muutokset vaikuttavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuteen, nuoria on entistä vähemmän sekä palkkatyössä että vapaaehtoistoiminnassa. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä on enemmän kuin veronmaksajia. Valtaosa vapaaehtoisista ovat seniori-ikäisiä. He saattavat olla voimavarana vapaaehtoistoiminnalle. Eläkkeelle jää entistä hyväkuntoisempia ja aktiivisempia ihmisiä, jotka voivat olla innokkaita osallistujia. Pohdinnoissa on tullut tärkeänä esiin nuorten mukaan saaminen vapaaehtoistoimintaan. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005, ) Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat Suomessa puhuttaneet kansalaisia, sosiaalialan ja diakoniatyön ammattilaisia, päättäjiä ja tutkijoita. Keskustelu on usein kohdistunut ammattilaisten ja vapaaehtoisten työnjakoon, mikä tehtävä kuuluu kenellekin, mitkä ovat vastuut ja velvollisuudet. Poliitikot ja päättäjät ovat olleet kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä kansalaisten tarjoamana voimavarana. Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta on nähty yhtenä mahdollisuutena vähentää julkista palvelua. Tulevaisuudessa sosiaali- ja hoivapalvellut eivät yksinkertaisesti riitä ja vapaaehtoistyötä tullaan väistämättä tarvitsemaan enemmän. (Nylund & Yeung 2005, ) Yhtenä tulevaisuudennäkymänä ajatellaan ihmisen suhteen työhön muuttuvan, joka saattaa näkyä vapaaehtoistoiminnassakin. Vapaa-ajan arvostus lisääntyy, jonka kautta etsitään pohjaa omalle kasvulle ja ihmisenä kehittymiselle. Vapaaehtoistoimintaan ei sitouduta yhtä kiinteästi, vaan ihmiset lähtevät mukaan lyhytkestoisiin rajattuihin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestöjen asema palveluiden tuottajana kasvaa. Tietotekniikan kehitys aukaisee uusia mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille. Kansainvä-

12 12 listyminen näkyy monikulttuurisuuden myötä, ja tulee kasvamaan maahanmuuttajien osallistuessa vapaaehtoistoimintaan sekä suomalaisten kiinnostuessa kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnasta. Haasteena on vapaaehtoisten roolin edistäminen yhteiskunnassa ja toiminnan kehittäminen. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan pienin resurssein vaatien sitoutumista, pitkäjänteisyyttä, kehittämistä, tutkimusta ja koordinointia. (Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry 2005, ) Pätkävapaaehtoisuuden lisääntyminen on selkeä kansainvälinen trendi, josta puhutaan uutena vapaaehtoisuutena. Lyhytaikainen vapaaehtoisuus voi olla hetkellistä, säännöllistä alle puoli vuotta kestävää ja satunnaista harvoin osallistuvaa. Lyhytaikainen ei ole vähempiarvoista, eikä sitä tulisi asettaakaan eriarvoiseksi. (Yeung & Nylund 2005, 29.) 2.4 Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistoiminta Yhteisöllisyys on elämänmuotojen, taloudellisten ja aatteellisten päämäärien yhteisyyteen perustuvista ihmisten yhteenliittymistä (Sadeniemi 2005, 676). Perinteisen maaseutukylien ja työläiskorttelien tiivis yhteisöllisyys on muuttunut 2000-luvun Suomessa entistä väljemmäksi ja moninaisemmaksi yhteisöllisyydeksi. Menestyä voi ainoastaan yksilöllinen yhteisöllisyys, joka antaa tilaa ihmisen persoonallisuudelle, moniarvoisuudelle ja monikulttuurisuudelle ja ymmärtää erilaisia yhteisöllisyyden muotoja. Symbolisen yhteisöllisyyden merkitys on vahvistunut statuksellisen ja toiminnallisen rinnalle. (Harju 2005, ) Vapaaehtoistoiminnan lähtökohdat ovat perinteisen yhteisöllisyyden sisällä agraariyhteiskunnan naapuriavussa ja käytännöt ja perusydin edelleen sama, konkreettinen työapu ja toisista huolenpito tai yhteisten asioiden huolehtiminen omassa lähiyhteisössä. Yksilöllisen yhteisöllisyyden kasvaessa myös perinteinen naapuri- ja talkooapu vähenevät ihmisten keskittyessä ydinperheissä elämiseen. Herkemmin korvataan työpanos rahalla, jollei ole kyseessä riittävän pysäyttävä kokemus, joka saa ihmiset liikkeelle antamaan oman työpanoksensa. (Harju 2005, ) Perheiden muutos yksinhuoltajuuden lisääntymiseen, muuttoliikkeen hajottava vaikutus naapurustoon, kansallisuuteen aiheutuvat vaikutukset maahanmuutosta ja maailman globalisoituminen ja talouden vaikutukset kansallisvaltioihin vaikuttavat yhteisöllisyyden muotojen muutoksissa ja aiheuttavat

13 13 niihin häiriöitä. Yhteisöllisyys koetaan nykyisin moraalisena alueena, joka edesauttaa ihmisiä luomaan kestäviä suhteita toistensa kanssa. Yhteisöissä tunne-elämykset sitovat ihmisiä erilaisiin osakulttuureihin, jotka on mahdollista nähdä sosiaalisten suhteiden verkostona, joissa on yhteisiä arvoja ja merkityksiä. (Niemelä 2003, ) Uusi ilmiö auttamisessa tulee olemaan huolenpito kotona ja laitoksissa, sillä kuntien varat eivät tulevaisuudessa mahdollista riittävän tasokasta palveluverkkoa, joka Suomessa on aiemmin ollut. Ihmiset antavat oman työpanoksensa auttaakseen hoitohenkilökuntaa, ja tähän emme ole pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tottuneet. Yksilöllisessä yhteisöllisyydessä ihmiset tekevät ilmaista työtä harrastuksen tai itselle tärkeässä asiassa, ja ovat valmiita panostamaan yhteisöihin, jotka ovat heille tärkeitä ja antavat mielihyvää tai etua. Henkilökohtaisesti tärkeät asiat motivoivat ihmisiä toimimaan yhteisöllisesti kansalaisyhteiskunnassa, ja he ovat valmiita konkreettiseen vapaaehtoistoimintaan. Yhteisöllisyyden muuttuessa vapaaehtoistoimintakin suuntaa uusiin kohteisiin ja symbolisten yhteisöjen osuus kasvaa. (Harju 2005, ) Yksilöllisyyden vahvistumisesta huolimatta muodostamme erilaisia ryhmiä, yhteisöjä ja verkostoja, ja osoitamme, että tarvitsemme toisiamme. Vapaaehtoistyön kasvu on yksi ilmiöistä, joka ilmentää yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden leikkauspistettä. Vapaat ihmiset haluavat vapaaehtoisesti tehdä jotain toisten hyväksi. (Malkavaara & Yeung 2007, 54.) Vapaaehtoistoiminnalle antaa uusia ulottuvuuksia eri toimijoiden verkostoituminen. Näin voidaan synnyttää uudenlaista sosiaalista pääomaa yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen pääoman kautta saadaan merkittäviä voimavaroja ihmisten hyvälle elämälle ja yhteisöjen menestymiselle. Yhteiskunnassa demokratia takaa vapaan ja turvallisen areenan toiminnalle, joten lopullinen vapaaehtoistoiminnan luonne ja määrä on kiinni vain itsestämme. Tämän toivoisi motivoivan suomalaisia yhtä laajaan ja tuloksekkaaseen vapaaehtoistoimintaan kuin edelliset sukupolvet ovat kyenneet. (Harju 2005, ) Matikaisen tekemän Suomen Punaisen Ristin kartoituksessa tarkoitus oli selvittää ystävätoiminnan toiminnanrakenteita, vapaaehtoisten kokemuksia ja tuoda hiljaista tietoa näkyväksi. Kartoituksessa selvisi, että ystävätoiminta lisää autettavan ja vapaaehtoistoimijan hyvinvointia. Toiminnallisista ryhmistä saivat hyviä kokemuksia erityisesti vanhukset, maahanmuuttajat ja mielenterveyskuntoutujat. Vapaaehtoistoiminta lisää

14 14 myös yhteisöllisyyden kokemusta pari-, rinki- ja kimppaystävätoiminnassa. Ryhmien kautta saadaan ystäviä ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuu. Vapaaehtoisten huoli yhteiskunnan palveluiden riittämättömyydestä nousi esille. Haasteellisimpana he kokivat toimintansa rajaamisen suhteessa sosiaali- ja terveysalalla tehtävään ammatilliseen työhön. Kokemus peruspalveluja paikkaavana työnä syntyi rajaamisen vaikeudesta. Vapaaehtoisten huoli omasta jaksamisestaan ja oikeudesta tehtäviensä rajaamisesta nousi esiin niiden muuttuessa yhä vaativammaksi ja paineiden lisääntyessä. (Suomen Punainen Risti 2006.) 2.5 Motivaatio ja sitoutuminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoisen henkilökohtainen motiivi on vapaaehtoistoiminnan perusta, joka on keskeistä sen toteuttamisen ja jatkuvuuden kannalta. Toiminnan vapaus on vahvuuden lisäksi myös riski sen jatkuvuudelle. Motiivit määritellään ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin, jotka saavat ihmisen toimimaan. Viime aikoina on painotettu kongnitiivisten prosessien lisäksi tunteita ja arvoja sekä jaettuja tavoitteita ja sosiaalisia siteitä. Useammat syyt saavat ihmisen motivaation toimintaan kasvamaan. Motivaation ja sitoutumisen käsitteet ovat lähellä toisiaan, ja niitä tulisi tarkastella samanaikaisesti. Vapaaehtoistoiminnan motivaation tarkastelussa tulee huomioida sekä menneisyyteen, nykyisyyteen että tulevaisuuteen liittyvät tekijät. (Yeung 2005, ) Sosiaalipalvelujen tutkimuksissa korostuivat vapaaehtoisten motivaatioista altruismi, sosiaalisten yhteyksien tarve, kiinnostus sosiaalipalveluihin ja emotionaaliset tarpeet. Rekrytoitaessa ja sitoutumisessa tulee ymmärtää yksilön motiivien moninaisuus ja ristiriitaisuuskin, motiivit muuttuvat jatkuvasti. (Yeung 2005, ) Suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat monipuolisia ja positiivisia. Yleisimmin järjestöistä mieleen tulivat SPR:n sekä vanhusten, lasten ja nuorten hyväksi tehty toiminta. Mielleyhtymät auttamiseen ja hyväntekeväisyyteen ovat yleisiä. Keskeisiä elementtejä ovat myös palkattomuus ja hyvän asian edistäminen. Naiset mainitsivat miehiä useammin palkatta auttamisen ja jonkin tietyn kohteen, miesten mielikuvissa korostui talkooluonne. Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita, vuosina reilu kolmannes osallistui johonkin vapaaehtoistoimintaan. Naisten, miesten, nuorten ja vanhojen osallistuminen on lähes yhtä aktiivista. Aktiivisimpia ollaan Länsi-Suomessa ja

15 15 passiivisimmin osallistutaan Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa, kuitenkin sielläkin lähes kolmannes osallistuu. Aikaa toimintaan käytetään lähes 18 tuntia kuukaudessa. Nuoret ja iäkkäämmät käyttävät aikaa jopa 20 tuntia kuukaudessa. Huomattavaa oli että, Etelä-Suomessa käytetään eniten aikaa vapaaehtoistoimintaan. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset käyttävät enemmän aikaa toimintaan kuin vapaaehtoisuuden kärkimaissa USA:ssa ja Kanadassa. Suosituin vapaaehtoistoiminnan alue oli urheilu ja liikunta, toiseksi terveys- ja sosiaaliala sekä kolmanneksi lasten ja nuorten kasvatusasiat. Naiset ovat kiinnostuneempia terveys- ja sosiaaliasioista sekä lasten ja nuorten toiminnoista. Miehet kiinnostuvat urheilusta, asuinaluetoiminnasta, maanpuolustuksesta ja pelastuspalvelusta. Tärkein motiivi on halu auttaa muita, muista motiiveista erottuu halu käyttää vapaa-aikaa hyödylliseen toimintaan sekä saada säännöllistä päiväohjelmaa. Osallistumattomuudelle ei ole olemassa erityistä syytä, ulkopuolelle jäämistä perustellaan ajanpuutteella. Merkittävä tulos oli, että puolet suomalaisista olisi halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä siihen pyydettäisiin. Nuorista löytyy tutkimuksen mukaan potentiaalinen vapaaehtoistoiminnan voimavara. (Yeung 2002, ) Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen yhdistykset selvittivät vapaaehtoisten kokemuksia ja merkityksiä vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoiset saivat toiminnalta mahdollisuuksia toteuttaa itseään, henkistä hyvinvointia, kuten iloa ja hyvää mieltä, fyysistä liikkumista, joka edisti heidän energisyyttään, palkitsevia merkityksellisiä toimintamuotoja, onnistumisen ja tärkeäksi kokemisen tunteita, omanarvon tunnetta lisää elämän muutosvaiheissa, kuten eläkkeelle jäännin jälkeen, selkeyttä ajankäyttöön ja työkokemusta. Vapaaehtoiset olivat motivoituneita auttamaan vanhuksia, nuoria tai syrjäytyneitä, ihmisiä, jotka olivat erityistarpeessa olevia. Vapaaehtoistoiminnan kautta nähtiin olevan mahdollista taistella sosiaalista syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisuuden puolesta. Auttamisen halu tuli ilmi toiveena olla toiselle hyödyksi ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Toiset toivat esiin altruistisia piirteitään, jopa hengellistä kutsumusta työhön, ja mahdollisuutta olla esimerkkinä muille. Vastavuoroinen tuki tuli esiin ajan ja empatian kautta. Omat henkilökohtaiset autetuksi tulemisen kokemukset saivat myös vapaaehtoisia motivoitumaan toisten auttamiseen. He kokivat kasvavansa ihmisinä auttaessaan muita. Esiin tuli vapaaehtoisten toive toiminnan jatkuvuudesta, ja uusien urien tavoittelusta. Vapaaehtoisia kannusti mukaan toiminnan asiasisällön ja aihealueen aikai-

16 16 sempi tuntemus, hyvät kokemukset ja muistot aiemmista osallistumisista toimintaan, jotka myös vaikuttivat pidempi aikaiseen sitoutumiseen. Vapaaehtoisen elämänkulku oli osallistumisen taustalla, kuten omien vanhempien kasvatus ja esimerkki. Henkilökohtainen luonne ja identiteetti voivat olla motivaation taustalla ja saavat toimimaan aktiivisesti tai haluna kanavoida empaattisuuttaan. Joillekin toiminta voi olla elämäntapa. Palkkatyön korvike tai tunne sen jatkuvuudesta voi vaikuttaa sekä oman hyvinvoinnin ylläpitäminen, halu pysyä vapaaehtoistoiminnan kautta aktiivisena, vastapainona muulle elämälle. Esiin nousivat myös vapaaehtoistoiminnan tuomat haasteet ja uudenoppimisen mahdollisuus, tie henkilökohtaiseen muutokseen. (Yeung 2005, ) Yeungin (2005) tutkimuksessa tuli esiin vapaaehtoistoiminnan joustava toteuttaminen, oma vapaus asettaa rajoja ja ei-byrokraattinen ilmapiiri, mahdollisuus yhteistoimintaan ja samalla turvata tarkasti etäisyys toisiin ihmisiin. Hyvät kontaktit vaikuttivat vahvempaan sitoutumiseen toiminnassa, yhteishenki koettiin merkittäväksi sekä juttelut että organisoitu sosiaalinen toiminta. Vapaaehtoistoiminnan ajateltiin jopa edesauttavan yhteisöllistä ajattelutapaa. Pohdinnat vapaaehtoistoiminnan arvoista ja ajatuksista ilmensivät usein yksilön uskonnollisuutta, kristillisiä arvoja lähimmäisestä huolehtimisesta, Äiti Teresa-tyyppisiä roolimalleja. Osa koki hengellisenä tai henkisenä kasvuna, myös henkilökohtaisten asioiden läpikäymiseen. Vapaaehtoinen saattoi toiminnan osalta täyttää vapaata aikaansa, innostua toimintaan sen mielekkyyden vuoksi. Toimintamuotojen organisointi toi vapaaehtoisille iloa ja tyytyväisyyttä. Tulevaisuuden potentiaalin kannalta on oleellinen kysymys, kuinka uusia ihmisiä saadaan jatkossakin sitoutumaan vapaaehtoistyöhön. Kaksi kolmesta eivapaaehtoistyöntekijästä ilmaisee, että pyydettäessä he lähtisivät toimintaan mukaan, ja jos vain osa vapaaehtoistoimijoista todellisuudessa lähtisi, olisi kyseessä valtava rekrytointimahdollisuus. Ihmiset innostuvat todennäköisemmin mukaan, jos tarjolla on monipuolisia ja eripituisia projekteja, kuten tapahtumia. Henkilökohtainen ja tuttavien kautta kutsu mukaan vapaaehtoistyöhön on tehokkain myös sitoutumisen kannalta, vaikka metodi on hidas ja aikaa vievä. Onnistuneessa rekrytoinnissa organisoivan tahon ja yksilön toiveet, tarpeet ja odotukset kohtaavat. (Nylund, Yeung 2005, ) Vapaaehtoistoiminnassa merkittävää on ottaa huomioon, mihin vapaaehtoinen on halukas sitoutumaan ja millaisissa tehtävissä hän haluaa toimia. Mahdollisuuksia on monia luottamustehtävistä yksilökohtaiseen palveluun, mutta myös passiiviseen osallisuuteen jär-

17 17 jestötoiminnassa jäsenmaksun kautta tai aktiivisemmin toiminnalliseen yhteistyöhön. (Vuoti 2006, 26.) Vapaaehtoisten sitoutumiseen ja motivoitumiseen toimintaan olisi tärkeätä, että vapaaehtoiset olisivat mukana päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa rohkaisten ja arvostaen heidän monimuotoisuuttaan. He voisivat kertoa mikä sai heidät tulemaan mukaan toimintaan, ja miten heidän tuttavansa saataisiin mukaan. Vapaaehtoistehtävät voivat kehittyä motivaation ja tarpeiden muuttuessa säännöllisillä keskusteluilla kahden kesken sekä ryhmissä. Keskustelua voidaan käydä vapaaehtoisuuden muuttuvista kokemuksista, merkityksistä ja toiveista, jotka edistävät vapaaehtoisen oppimista ja tunnesiteen kehittämistä. Positiivinen ja arkinen palaute vapaaehtoiselle tulisi tapahtua välittömästi ja spontaanisti. Vapaaehtoiset voivat myös perustaa keskenään omia foorumeita, joissa he voivat vaihtaa ideoita ja kokemuksia. Työyhteisön tulisi tukea vapaata yhdessäoloa vapaaehtoisten kesken sekä vapaaehtoistyössä että sen ulkopuolella. (Nylund, Yeung 2005, ). 2.6 Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koulutus Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteista tehtiin selvitys Kansalaisareena ry:n projektin avulla tukea vapaaehtoistoiminnalle. Projektin tavoitteena oli tehdä selvitys vapaaehtoistyön tukirakenteesta, vapaaehtoistyön ja oma -apuryhmien tilanteesta Pohjois- Savossa ja tehdä maallikkoasiamiestoiminnasta. Haastateltavina oli sosiaalijohtajia ja tehtiin kuntakäyntejä. Johtopäätöksenä oli, että vapaaehtoistyötä ei ole järjestöissä paljoa. Paikallisten toimijoiden toimintaympäristön ja kulttuurin tunteminen on edellytys toimivalle kehittämistyölle. Väestömuutokset, sukupolvenvaihdos ja muuttoliike ovat aiheuttaneet uusia haasteita vapaaehtoistoiminnalle. Haasteina oli ollut uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen. Nuorten motiiveista lähteä perinteisille vapaaehtoistyön areenoille tuloksina nousi motivointi vapaaehtoistyössä, kuten tarjonta kiinnostaville aloille, josta voi tulla ammatti. Nuorten osalta tarvitaan uusia kehittämishankkeita, uusia tapoja motivoitua. Hiljaisen tiedon ja kokemuksen hyödyntäminen havaittiin riittämättömäksi vaikka kokemuksen, tiedon ja vertaistuen voiman merkitys tuli selvästi esiin. Millaista koulutusta, opastusta, valmennusta on tarjolla, jotta voitaisiin toimia vapaaehtoistoimijoina? Kolmatta sektoria, diakoniatyöntekijöitä ja viranomaisia huolestutti toiminnan

18 18 jatkuvuus ja uusien henkilöiden mukaan saaminen toimintaan. (Kansalaisareena ry. 2001) Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin perustana on tarpeen määrittely. Syntynyttä tarvetta on tarkasteltava tavalla, jolla voidaan vapaaehtoistoiminnan keinoin vastata, ja voidaanko yleensäkään vastata tarpeeseen vapaaehtoistoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen supistaminen on saanut aikaan keskustelua, mitä voidaan tehdä vapaaehtoisvoimin, kuten vanhusten ruokailu ja lääkkeiden huolehtiminen. Kysymykset nostavat esiin vapaaehtoistoiminnan palkattomuuden, toteutuksen vapaa-ajalla ja omaehtoisuuden, joten se ei voi korvata palkkatyötä. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen tarvitaan riittävästi resursseja; aikaa, rahaa, työntekijöitä vapaaehtoisten kouluttamiseen ja toiminnan organisointiin ja innokkaita vapaaehtoisia. Koulutuksen tarvetta määriteltäessä mietitään, millaisia valmiuksia vapaaehtoiselta edellytetään. (Harju ym. 2001, ) Vapaaehtoistoiminnasta vastaava organisaatio vastaa toiminnan toteutuksesta, määrittää toiminnan laadun, tavoitteet ja valitsee sekä perehdyttää vapaaehtoiset tehtäväänsä. Organisaatio kantaa vastuun ja valvoo toimintaa, vapaaehtoinen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin. Toiminnan selkeys vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan uskottavuuteen. Vapaaehtoistoiminnalta puuttuu oma lainsäädäntö, ja vapaaehtoisen vastuuta rajoittaa yleinen lainsäädäntö ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Organisoivan tahon toimintaa ja työntekijöitä sitovat eri lait. Vastuuasiat on tärkeää määritellä etukäteen organisaation taholta. (Harju ym. 2001, ) Vapaaehtoistyöstä on säädetty työturvallisuuslaissa, jota sovelletaan rajoitetusti. Vapaaehtoinen kuuluminen lain piiriin edellyttää työnantajan ja vapaaehtoisen välistä suullista tai kirjallista sopimusta. (Työsuojelupiiri 2009; Finlex.fi.) Työnantajan velvollisuus on huolehtia, ettei vapaaehtoisen turvallisuudelle ja terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa. (Harju ym. 2001, 78.) Organisaation tulisi huomioida, ettei vapaaehtoisille aiheudu kuluja toiminnasta ja että heidät tulisi vakuuttaa tapaturman varalta ja vastuuvakuutuksella. Vakuutus on myös sitouttava tekijä vapaaehtoistoiminnassa. Organisaatiolla on velvollisuus huolehtia siitä, että koko työyhteisö tuntee ja arvostaa vapaaehtoisia ja heidän tekemäänsä työpanosta. Vapaaehtoisilla pitää olla myös mahdollisuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja päätöksentekoon tuomalla esiin tietonsa ja ajatuksensa. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005, )

19 19 Oulun Kaupungin vanhustyössä on tehty selvitys AVEK- hankkeelle yksilökohtaisen vapaaehtoistoiminnan perusteista, tukemisesta, organisoinnista, toiminnan edellytyksistä ja kohdentumisesta. Selvitykseen haastateltiin mukana olevien kuntien alueella toimivia vapaaehtoistoimintaa organisoivia henkilöitä. Tärkeimpinä johtopäätöksinä aineistosta nousivat vapaaehtoistyön toiminnan erityinen pitkäjänteisyys ja huolellinen suunnitelmallisuus ja herkkyys, vapaaehtoistyö tarvitsee aikaa. Vapaaehtoistyö on ehdoista vapaata ja mahdollistaa yhteyden sosiaaliseen jäsenyyteen, jossa vapaaehtoinen itse määrittelee osallistumisen asteen sekä halunsa käyttää aiempaa ammattitaitoa vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyö voi olla toiminnallista, johon on helpompi sitoutua sekä sitoutuneempaa, yksilöllistä vapaaehtoistyötä, johon osallistutaan vähemmän, ja vaatii organisoivalta taholta enemmän tukemista ja huomiointia. Roolien selkeyttäminen ja vuorovaikutus vapaaehtoistyön ja ammattityön kesken on tärkeää, ja ammattitoimijoiden tulisi kokea vapaaehtoistyöntekijät voimavarana, ja kannustaa ja tukea heitä toiminnassa. Vapaaehtoistyöntekijän taas tulee tuntea ja tunnistaa ne rajat, jotka säätelevät hänen toimintaansa. Vapaaehtoistyön johtamiseen tarvitaan ammatillinen ja päätoiminen henkilö, jonka tehtävänkuva sisältää koordinoinnin hallintaa ja vuorovaikutuksellista kohtaamista. Organisoitu johtaminen tuo mukanaan uusia toimijoita. Tukeminen jaetaan vapaaehtoisen valmentavaan ohjaukseen ja kouluttamiseen sekä voimaannuttamiseen. Koulutus käsittää perusosion, itsereflektion ja jatkokoulutuksen, jota vapaaehtoiset itse muokkaavat. Itsereflektion kautta voidaan käsitellä ja oppia asioita. Virkistäytyminen ja juhla toimivat voimaannuttamisen apuna. (Vuoti 2006, ) 3 VAPAAEHTOISTYÖ HOITOYHTEISÖSSÄ Yhteisö muodostuu erilaisista ihmisten välisten suhteiden kokonaisuuksista. Yhteisö tarjoaa yksilölle turvaa ryhmän muodossa, ja ihmisen kokemus määrittelee, onko yhteisö tukea antava vai ei. Hoitoyhteisöllä tarkoitetaan hoidollista organisaatiota, jossa tavoitteena on asiakkaiden auttaminen kohtaamalla heidän hoidolliset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa. Toiminnan lähtökohta on ihmisten vuorovaikutus. Ihmisen auttaminen edellyttää hänen kokonaisuuden huomioon ottamista, jolloin auttaminen tapahtuu suh-

20 20 teessa potilaan elämäntilanteeseen. Hoitoyhteisön ilmapiiri vaikuttaa potilaiden kokemukseen omasta ihmisarvosta ja merkityksestään. Yksilötasolla yhteisyyden puute näkyy turvattomuutena ja erilaisena pahoinvointina. Sosiaalisella elinympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisen yhteisöjen kasvulle, kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Sosiaaliset verkostot muodostavat ihmisen identiteetin ja sosiaalisen olemassaolon perustan. Itseään toteuttamalla yksilö tunnistaa omat mahdollisuutensa, ja hänen toimintapiirinsä kasvaa. (Parviainen & Pelkonen 1998, ) Hoitoyhteisössä ammatillisen hoitamisen peruslähtökohtana ja ytimenä on hoiva ja huolenpito, joka ymmärretään perusmotiivina ihmisen huolenpidolle toisesta ihmisestä. (Lauri &, Elomaa 2001, 56.) Sairaanhoidon ja hoivan kolmiosaista tehtävää elämän säilyttämisestä, kärsimyksen lievittämisestä ja terveyden edistämisestä hoitavien henkilöiden eettisenä velvoitteena on korostettu koko lääketieteen historian ajan. (Eriksson & Barbosa da Silva 1994, 106.) Hoitotyön eettisistä periaatteista elämän kunnioittaminen, hyvyys ja oikeamielisyys, oikeudenmukaisuus ja reiluus sekä yksilön vapaus ovat yleisimmin käytössä. (Hallila 2005, 23.) Hoitotyön toimintoja ohjaavat hoitotyön perusperiaatteet potilaan yksilöllisyys, omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus, terveyskeskeisyys ja hoidon jatkuvuus. Lisäksi arvot, normit ja asenteet ovat osana periaatteita. Hoitotyön ydin on hoitaja-potilas suhteessa, jonka perusperiaate on potilaalle annettava mahdollisimman hyvä hoito. (Valopaasi 1996, 47.) Potilaan oikeudet hoitoonsa on laeilla turvattu, keskeisimpänä perustuslaki ja laki potilaan asemasta ja oikeudesta. Potilaan kohtelussa on huomioitava ihmisarvon loukkaamattomuus, kunnioitettava henkilökohtaista vakaumusta ja yksityisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta. (Mustajoki 2005, 616.) Vapaaehtoistoimintaa ohjaavat arvot ja käsitys ihmisestä. Eettisesti keskeistä on ihmisen kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, ) Eettiset periaatteet toteutuvat arkisessa vuorovaikutuksessa. Vapaaehtoistyön etiikan määrittelee aina se toiminta, toiminnan sisältö ja kohderyhmä joka vapaaehtoistoiminnalla on. Vapaaehtoistyössä on kyse arjen keskellä elämisestä, autettavan ihmisen rinnalla. (Lahtinen 2005, 12.) Vapaaehtoinen tuo hoitoyhteisön toimintaan inhimillisyyttä, persoonallisuutta sekä arjen pieniä iloja. Hänen on nähtävä oma paikkansa eikä samaistuttava ammattihenkilökuntaan ja ymmärrettävä toimintansa rajat. Vapaaehtoisella on velvollisuus osallistua organisaation järjestämään koulutukseen ja ohjaukseen sekä velvollisuus antaa taustata-

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Vertaistuen voima -seminaari 3.10.2007 Anne Birgitta Yeung,, HY Mistä puhumme? Kuka on vapaaehtoistoimija? Palkattomuus Vapaa tahto Organisoiva taho ja välikäsi? Kulttuurierot

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Mieli 2011 - kansalliset mielenterveyspäivät Millainen kylä kasvattaa lapset tulevaisuuteen?. 4.2.2011 Puheenjohtajien yhteenvedot Puheenjohtajien yhteenvedot Sessioiden yhteenvedot 3.2. Kohti pohjalaista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot