Hallitus , LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA (tarkistettu )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015)"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA (tarkistettu ) 1

2 Sisältö TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN TAVOITTEET SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Synnytystoiminnan nykytilanne Naistentautien nykytilanne Toimintaluvut vuosina 2012 ja MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Neonatologian nykytilanne Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot Lasten poliklinikat Rintarauhaskirurgian nykytilanne HUS-Kuvantaminen HUSLAB Opetus ja tutkimus RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT NAISTENKLINIKKA VUONNA 2017 JA TAVOITETILANTEESSA 2020-LUVUN LOPULLA HENKILÖSTÖRESURSSIT, NYKYTILANNE JA SUUNNITELMA EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI TOIMINTAKULUJEN JA TUOTTOJEN MUUTOKSET SEKÄ ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET RISKIANALYYSI

3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään suunnitelma Naistenklinikan toiminnoista, tilankäytöstä ja tarvittavista investoinneista vuosina Naistenklinikan lisärakennushankkeen valmistuminen syksyllä 2016 mahdollistaa naistentautien ja synnytysten toimintojen ja sijoituksen uudelleen arvioinnin ja yli 80 vuotta vanhan sairaalakiinteistön korjausohjelman jatkamisen. Raportti sisältää myös suunnitelman HYKS:n naistentautien ja synnytysten työnjaosta sairaaloiden kesken, järjestelyjen alustavan taloudellisen tarkastelun sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämistä koskevat tavoitteet. Lisärakennuksen peruskorjattaviin ja laajennettaviin tiloihin sijoittuvat naistentautien leikkaustoiminta Kätilöopiston sairaalasta ja Jorvin sairaalasta, väistössä ollut osuus synnytystoiminnoista ja vastasyntyneiden teho-osasto Lastenklinikasta. HYKS:n operatiivisesta toiminnasta tehdyn päätöksen mukaisesti Naistenklinikkaan palaavaksi suunniteltu rintarauhaskirurgia jää toistaiseksi Kirurgiseen sairaalaan ja sen toiminnoille varattu tilakapasiteetti käytetään naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittämiseen kokonaan Naistenklinikkaan. HYKS Naistenklinikan pitkän aikavälin suunnitelmassa on peruskorjausten hankeohjelma 2020-luvun lopulle asti. Ohjelman kustannusarvio yli kymmenen vuoden jaksolle on 47 milj. euroa. Korjaustyöt ehdotetaan aloitettaviksi HUSLAB:lta vuonna 2015 vapautuvista tiloista. Sairaalan korjaustarve on pääosin riippumaton tulevista, muuttuvista käyttötarkoituksista, vaikka hankeohjelma rakentuukin yksilöidylle suunnitelmalle naistentautien ja synnytysten järjestelyistä ja potilasmääristä. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön tavoitteena on edelleen pitkällä aikavälillä keskittää palvelujaan ja siten saavuttaa laatu- ja tehokkuushyötyjä. Samalla potilashoidon prosesseja kehitetään yhä enemmän avohoitoon perustuviksi, leikkausosastolla otetaan laajalti käyttöön ilman vuodeosastojaksoa organisoitava 23 tunnin heräämömalli, päivystyksen valvontayksiköstä potilaat pyritään kotiuttamaan ilman osastolle siirtoa ja ns. normaalisynnyttäjille tarjotaan jatkossa sairaalan sisällä potilashotellityyppisiä palveluja, vaihtoehtoisia synnytystapoja ja mahdollisuutta hyvin nopeaan kotiutukseen. Vuodesta 2017 lähtien HYKS:ssä on vain yksi naistentautien vuodeosasto. Synnytyspalvelujen kehittäminen edellyttää investointeja moderneihin osastotiloihin, joissa on yhden potilaan perhehuoneet. Samalla tulee ratkaistavaksi sairaalahoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden osaston sijoittuminen. Myös poliklinikka- ja toimenpidetilat peruskorjataan vastaamaan uudistettavia toimintamalleja ja mm. sikiötutkimusyksikön ja lapsettomuushoitojen nopeasti kasvavaa kysyntää. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmassa on otettu huomioon, missä järjestyksessä ja millä toiminnallisilla tavoitteilla investoinneissa voidaan edetä ja että sairaalan vanhan, alkuperäisen osan täysimittaiseen peruskorjaamiseen nopeassa aikataulussa ei ole taloudellisia edellytyksiä. Monet sairaalan tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Rahoitusmahdollisuudet ja vaikeasti ennakoitavat väistötarpeet muista sairaaloista voivat myös vaikuttaa hankkeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa Kätilöopiston synnytysten siirto pysyvästi Naistenklinikalle ja Jorviin niissä toteutettavien tilainvestointien jälkeen 2020-luvun lopulla. Suunnitelmassa on ennakoitu toukokuussa 2015 valmistuvan Jorvin sairaalan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, että Jorvin synnytysten väliaikainen, peruskorjauksista aiheutuva siirto Naistenklinikkaan ja Kätilöopiston sairaalaan alkaa 2020-luvun alussa ja kestää todennäköisesti vuosikymmenen lopulle asti. Tätä Naistenklinikan raporttia on tarkistettu em. suunnitelmaa vastaten. 3

4 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET HYKS:ssä naistentautien ja synnytysten palveluja järjestetään kolmessa sairaalassa: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Erityistason potilaat sekä opetus ja tutkimus on suurelta osin keskitetty Naistenklinikalle. Maantieteelliset etäisyydet pääkaupunkiseudulla ovat lyhyitä ja sairaaloiden tehtävät perustuvatkin ensisijaisesti suunniteltuun työnjakoon. Vuoden 2015 alussa toimintansa aloitti HYKS:n uuden organisaatiorakenteen mukaisesti naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö. Sen lisäksi Naistenklinikassa on tila- sekä muun kapasiteetin käytön ohjaukseen liittyen muidenkin tulosyksiköiden ja myös liikelaitosten toimintoja. Vuonna 2015 rakennuksessa on väliaikaisesti useita Lastenklinikan yksiköitä. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistuu vuonna 2016, noin vuoden alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Uusien tilojen käyttöönotto, paluumuutot muista sairaaloista, lisärakennushankkeen suunnittelun jälkeen muuttuneet toiminnalliset suunnitelmat sekä mm. näköpiirissä oleva sote-uudistus ja uuden päivystysasetuksen vaikutukset ovat ohjanneet Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnittelua. Uutena toimintana Naistenklinikkaan siirtyy vuonna 2016 lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön erityispediatrian linjaan kuuluva vastasyntyneiden teho-osasto. Uusittujen tilojen käyttöönotto mahdollistaa yksiköiden väliaikaisten sijoitusten purkamisen ja samalla laajemman toiminnallisten järjestelyjen arvioinnin mm. niin, että HYKS:n osaamiskeskusuudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Järjestelyt edellyttävät, että lastentautien väistöaika Naistenklinikassa jää mahdollisimman lyhyeksi ja että sairaalakiinteistö saadaan asteittain vastaamaan kehittyvien palvelujen vaatimuksia. Lähtötilanteessa vuonna esimerkiksi vuodeosastot eivät vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja lisäksi Naistenklinikkaan on mm. esitetty uutta vastasyntyneiden vuodeosastoa. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma on osa HYKS:n sairaaloiden työnjakojärjestelyn suurta kuvaa eli vuosia koskevaa Master Plania. Suunnitelman valmistelleen työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus Naistenklinikan toiminnasta ja tilankäytöstä niin, että samalla esitetään synnytysten ja naistentautien osaamiskeskuksen (tulosyksikön) toiminnallinen järjestely Naistenklinikan, Kätilöopiston sairaalan ja Jorvin sairaalan kesken sekä mahdolliset työnjakomuutokset koko HUS:ssa. Tila- ja muita resursseja sekä investointitarpeita arvioidessaan työryhmän tuli varmistaa rakennetun kapasiteetin tehokas käyttö ja muiden tulosyksiköiden ja liikelaitosten toimintaedellytykset po. sairaaloissa. Toimeksianto on liitteenä 1, HYKS:n operatiivisten toimintojen työnjaon ja sijoituksen uudelleentarkastelusta johtuen työryhmän raportti on siirtynyt vuoden 2015 puolelle. Osana HYKS:n operatiivisten toimintojen järjestelyjä ja uuden tulosyksikkörakenteen tavoitteiden edistämistä on helmikuussa 2015 päädytty lähivuosina toteutettaviin leikkausosastojen käyttöä koskeviin muutoksiin. Niihin sisältyy naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittäminen kokonaan Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia ei tämän päätöksen seurauksena palaa Naistenklinikkaan, koska sille suunnitellut tilaresurssit osoitetaan pääosin naistentautien kirurgisille potilaille. Suunnitelmassa sivutaan myös sote-muutosvalmistelun mahdollisia vaikutuksia sekä HYKS:n erityisvastuualueen laajentumista.

5 HUS:ssa sairaaloiden tilankäytön ja tilainvestointien suunnittelu perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatuille tavoitteille potilaslähtöisestä, oikea-aikaisesta hoidosta ja palvelutuotannon vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn edistämisestä. Erikoissairaanhoidon tuottavuustavoitteita edistetään liittämällä toimintaprosessien ja tila- sekä muiden resurssien suunnittelu aina yhteen. Peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeita priorisoitaessa etusijalla ovat hankkeet, joilla tuetaan pysyviä rakenteellisia ja muita tavoitteeksi asetettuja muutoksia. Hanketarpeiden taustalle ja perusteluiksi tarvitaan ajan tasalla olevat näkemykset ja suunnitelmat tutkimus- ja hoitopalveluiden sisällön ja tuottamistapojen kehityksestä sekä realistiset arviot kysynnän muutoksista. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitteluprojektin tavoitteet ovat monilta osin yhtenevät HYKS:n organisaatiouudistuksen kanssa: tavoitteena on Naistenklinikkaan sijoittuvien toimintojen asiakaslähtöisyyden, hyvän laadun, prosessimaisen toiminnan, johtamisen, osaamisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Projektin tehtävänä on esittää suunnitelma siitä, mitä erikoissairaanhoidon toimintoja Naistenklinikkaan sijoitetaan vuosina , millä tuotantokonsepteilla ja mihin suuntaan kehitettävillä prosesseilla palvelut tuotetaan, mikä on Naistenklinikassa olevien toimintojen laajuus, mitä muita perusresursseja ne tarvitsevat sekä miten tilajärjestelyt ja niihin liittyvät peruskorjaus- ja muut investoinnit ajoitetaan. Lisäksi tarkastellaan ehdotettavien järjestelyjen kustannusvaikutuksia ja tuottavuuden kehittämistä sekä riskejä. HYKS:n naistentautien ja synnytysten tulosyksikön pitkän aikavälin tavoitteena on kahden synnytyssairaalan malli, jolla haetaan laajakantoisia kustannus- ja muita kilpailukykyhyötyjä. Palvelujen laadun ja saatavuuden sekä erityisesti kustannusten hallinnan kannalta nähdään perustelluksi keskittää po. toiminnat 2020-luvun lopulta alkaen 5 HYKS:ssä Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Muutos edellyttää kapasiteetin mitoitusta koskevia ja muita lisäselvityksiä, Naistenklinikassa joka tapauksessa toteutettavan peruskorjausohjelman läpivientiä ja lisätilainvestointeja Jorvin sairaalaan. Järjestelyä edeltää vaihe, jolloin Jorvin sairaalan suurista korjaushankkeista ja muiden tulosyksiköiden väistötarpeista johtuen synnytykset ja vastasyntyneiden hoito keskitetään useiksi vuosiksi Kätilöopiston sairaalaan ja Naistenklinikalle, mahdollisesti osittain Lohjan sairaalaan. Tätä väliaikaista kahden synnytyssairaalan jaksoa voidaan käyttää lopullisen ratkaisun pilottina, jonka perusteella 2020-luvulla voidaan päättää Kätilöopiston sairaalasta luopumisesta. Tässä raportissa ehdotettavien Naistenklinikan korjaushankkeiden tarve ei ole sidoksissa Kätilöopiston sairaalaa koskeviin päätöksiin. Yliopistollisessa keskussairaalassa tulee joka tapauksessa olla muuttuvan potilashoidon, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuva synnytys- ja naistentautien sairaala, jonka tuotannon laajuus ja sisältö ohjaavat tulevina vuosina tarkemmin, mille potilasryhmille sairaalan eri osat peruskorjataan. 2 SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus aloitettiin vuonna Tilojen valmistuminen viivästyy pääurakoitsijan vaihtumisen vuoksi, mutta tilat saadaan käyttöön vuoden 2016 lopulla. Lisärakennuksen toimintoja kuten pääosa synnytyksistä ja naistentautien leikkaussalia tarvitsevat toiminnat on siirretty rakennustyön ajaksi Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Riskisynnyttäjät ohjataan edelleen Naistenklinikalle. Tämän lisäksi Naistenklinikan tilojen käytössä on ollut muutoksia yllättävistä tilasaneerauksista johtuen ja Lastenklinikan toimintoja on sisäilmaongelmien vuoksi siirretty

6 väliaikaisesti Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia siirrettiin rakennushankkeen ajaksi Naistenklinikalta Kirurgiseen sairaalaan. Naistenklinikan toimintojen osalta tilastovuodet 2013 ja 2014 eivät lukuisista väistöjärjestelyistä johtuen edusta normaalivuotta, joten tässä raportissa esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat suurelta osin vuoden 2012 lukuihin. Vuonna 2012 Naistenklinikassa syntyi joka päivä keskimäärin 15 lasta, joista sektiolla 3-4. Leikkausosastolla leikattiin vuoden kaikille päiville laskettuna, päivystyksenä tai elektiivisesti keskimäärin 4,5 gynekologista potilasta/vrk ja keskimäärin 5 rintarauhaskirurgista potilasta/vrk. Vuoden jokaisena päivänä lapsivuodeosastoilla oli hoidettavana keskimäärin 43 synnyttäjää, antenataaliosastolla keskimäärin 15 potilasta ja vastasyntyneiden valvontaosastolla 5. Naistentautien osastolla oli 10, naistentautien syöpäosastolla 7 ja rintarauhaskirurgian osastolla keskimäärin 5 vuodeosastopotilasta. Vuoden 2012 jokaisena päivänä Naistenklinikkaan saapui keskimäärin 57 päivystyspotilasta, joista 15 oli synnyttäjiä. Ajanvarauskäyntejä naistentautien poliklinikalla, äitiyspoliklinikalla, hormonipoliklinikalla, sikiötutkimusyksikössä ja osastoilla oli arkipäivisin yhteensä noin 200/päivä. Lisäksi rintarauhaskirurgian potilaskäyntejä oli päivittäin noin Synnytystoiminnan nykytilanne Koko HUS-alueen noin synnytyksestä vuonna 2012 valtaosa, synnytystä, tapahtui HYKS:n sairaaloissa; Naistenklinikalla oli synnytystä (38 % HYKS:n synnytyksistä). Vuonna 2013 HYKS:ssä oli synnytyksiä ja vuonna Synnytysmäärät on eritelty taulukossa 1. 6 Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala ja Jorvin sairaala ovat Suomen oloissa kaikki hyvin suuria synnytysyksiköitä. Synnytyspäivystys toimii ympärivuorokautisesti, mukaan lukien nykyvaatimusten mukainen hätäsektiovalmius. Naistenklinikalle on keskitetty riskiraskaudet ja -synnytykset. HYKS-alueella synnytysmäärä kasvoi kymmenessä vuodessa noin synnyttäjällä (17 %). Tämän jälkeen kasvu on pysähtynyt eikä vuotuinen ennustettu 1 %:n kasvu ole vuoden 2010 jälkeen toteutunut. Vuodesta 2011 lukien synnytysten määrä on ollut samalla tasolla eli noin Syntyvyyden ennustaminen on haastavaa, koska väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun synnytysten suuresta määrästä johtuen yhteistyö ja prosessien kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken korostuu. Tavoitteena on keskittää synnytyksiä nykyistä enemmän Naistenklinikalle ja mahdollistaa vuotuisen synnytysmäärän kasvu vuoden 2012 tilanteesta eli noin synnytyksestä :ksi vuosien aikana. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksessa synnytys- ja sektiosalien kapasiteetti on mitoitettu synnytykselle vuodessa. Tämä mahdollistaa HUS-kunnista myös laajemman keskittämisen Naistenklinikalle, mikäli samalla voidaan järjestää mm. riittävä vuodeosastokapasiteetti. Lisärakennuksen peruskorjauksen aikana Naistenklinikan synnytysosastolla on 4 synnytyssalia. Synnytysosastolla hoi-detaan myös obstetriset päivystyspotilaat. Ennen peruskorjaushankkeen aikaiseen väistöön siirtymistä Naistenklinikan kolmella lapsivuodeosastolla oli 54 sairaansijaa. Väistön aikana sairaansijoja on Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3.

7 HYKS:ssä sopeutuminen kasvaneisiin synnytysmääriin on tapahtunut toimintaa tehostamalla; avohoidon osuutta on lisätty ja vastasyntyneiden kotiutumisajat ovat lyhentyneet. HYKS:n synnytyssairaalat ovat sitoutuneet vauvamyönteisyysohjelmaan ja toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet. Keskitetty johtaminen ja kiinteä yhteistyö ovat edistäneet sopeutumista suuriinkin synnytysmäärien vaihteluihin. Ruuhkahuippujen aikana on resursseja eri kiinteistöjen välillä voitu tasata ja ohjata synnyttäjiä toiseen yksikköön. Sektioiden osuus on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012 ja 2013, ainoastaan Naistenklinikan sektiomäärä on kasvanut väistötilanteen aikana johtuen potilasmateriaalin jakaumasta. Sektioiden osuus synnytysmääristä on esitetty taulukossa 1. Naistenklinikan neljänteen kerrokseen on väistöaikaa varten rakennettu kaksi sektiosalia ja kolme obstetrista heräämöpaikkaa. Vastasyntyneiden kotiutuminen tapahtuu nopeasti ja melko yhdenmukaisesti eri sairaaloista. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2013 oli alatiesynnyttäjillä 2,5 2,7 vrk ja keisarileikkauksen jälkeen 3,7 3,8 vrk. Synnytyshoitojaksoja sairaalassa voidaan lyhentää erityisesti terveiden synnyttäjien ja vastasyntyneiden osalta kehittämällä lapsivuodeosastohoidon prosessia, synnyttäneille suunnattua vastaanottotoimintaa sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Suomessa vastasyntyneistä joka kymmenes tarvitsee neonatologista valvonta- ja tehohoitoa. Naistenklinikassa, jonne on keskitetty riskisynnytykset, tämä osuus on noin 16 %. Hoitoa tarvitsevien osuuden vastasyntyneistä arvioidaan pysyvän jatkossakin samana ja riittävät palvelut tulee turvata jokaisen synnytysyksikön läheisyydessä. Kaikissa kolmessa sairaalassa toimii äitiyspoliklinikka. Vuonna 2012 oli Naistenklinikan äitiyspoliklinikalla käyntejä hoitokirjeet ja -puhelut mukaan lukien noin Synnytystä edeltävää, sairaalassa annettavaa hoitoa ja tutkimuksia vaativia potilaita hoidetaan sekä Naistenklinikalla että Kätilöopiston sairaalassa. Naistenklinikan antenataaliosastolla oli ennen väistöä 24 sairaansijaa, väistön aikana 19. Naistenklinikalla toimii Sikiölääketieteen keskus, johon kuuluvat Sikiötutkimusyksikkö ja Sikiöseulontayksikkö. Vuonna 2012 suoritteita oli ja vuonna Sikiölääketieteen keskus koordinoi riskiraskauksien suunnittelua, sikiödiagnostiikkaa, kohdunsisäistä hoitoa ja erityisosaamista vaativien synnytysten hoitoa yhdessä muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa (perinnöllisyyslääketiede, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, HUS-Kuvantaminen, HUSLAB). Harvinaisten sikiöaikaisten tautien diagnostiikan ja hoidon keskittäminen parantaa raskauden ja vastasyntyneen ennustetta. Yksikkö palvelee koko Etelä-Suomea. Kaikissa kolmessa synnytyssairaalassa toimii vastasyntyneiden polikliininen vastaanotto (POVA). Syitä vastaanotolle ovat muun muassa vastasyntyneen varhainen kotiutuminen, keltaisuus, paino- ja kuulokontrolli sekä äidin imetysongelmat. Vastasyntyneen poliklinikka lisää potilasturvallisuutta, asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa ja mahdollistaa varhaisen kotiutumisen synnytyksen jälkeen. Vuonna 2012 POVA-käyntejä oli Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla. Jorvin sairaalassa toiminta on aloitettu syksyllä Polikliinisten käyntien määrä lisääntyy kotiutumisen nopeutumisen myötä. 7

8 Taulukko 2. Naistentautien keskeiset toimintaluvut vuonna 2012 ja 2014 Terveiden vastasyntyneiden POVA-toiminnan lisäksi kaikissa kolmessa HYKS:n synnytyssairaalassa toimii sairaiden vastasyntyneiden seurantapoliklinikka. Vuosina 2012 ja 2013 näitä käyntejä oli yhteensä noin ja vuonna 2014 noin Tiedot sairaaloittain ovat kohdan 2.3. taulukossa. Taulukko 1. Synnytys- ja sektiomäärät vuosina 2012 ja 2013 Synnytykset ja sektiot Sektiot Sektiot % osuus Synnytykset Synnytykset Sektiot Sektiot % osuus Naistenklinikka , ,2 Kätilöopisto , ,2 Jorvi , ,9 HYKS yhteensä , ,7 HUS yhteensä , , Naistentautien nykytilanne Naistentautien keskeisiä, toiminnan laajuutta ja sisältöä kuvaavia toimintatietoja on koottu taulukkoon 2. Luvut kuvaavat toimintaa kaikissa kolmessa sairaalassa. Naistentaudit Leikkaukset (ei keisarinleikkauksia) joista syöpäleikkaukset + robottiavusteiset Sytostaattihoidot syöpäk. Kolposkopiat Raskaudenkeskeytykset yht Lääkkeelliset keskeytykset joista kotikeskeytykset joista geneettiset Kirurgiset keskeytykset Hedelmöityshoidot (IVF/ICSI) munasolujen keräykset Alkion siirrot joista pakastetun alkion siirrot Inseminaatiot Peruskorjaustyön ajaksi Naistenklinikan naistentautien vuodeosasto on siirretty Kätilöopiston sairaalaan. Gynekologisen onkologian yksikkö, osasto 11 toimii Naistenklinikan 1. kerroksessa. Vuoden 2014 alusta alkaen osasto ja sen hoitohenkilökunta ovat olleet osa HYKS Syöpäkeskusta, mutta gynekologisen syövän leikkaushoito on edelleen naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toimintaa. Leikkauspotilaat hoidetaan naistentautien vuodeosastolla. 8

9 Vuonna 2012 Naistenklinikalla oli naistentautien hoitopäiviä noin ja gynekologisten syöpäpotilaiden hoitopäiviä noin Naistentautien osastolla hoidettujen yleisimmät DRG-ryhmät ovat hyvänlaatuiset gynekologiset kasvaimet, gynekologiset syövät, laskeumapotilaat sekä virtsankarkailupotilaat sekä endometrioosipotilaat. Ennen Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaushanketta virka-aikainen naistentautien päivystys oli kaikissa kolmessa sairaalassa. Väistön ajaksi Naistenklinikan 24/7 päivystys siirrettiin Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin päivystys säilyi entisellään, klo 20 asti. Peruskorjauksen valmistuttua naistentautien ympärivuorokautinen toiminta keskitetään Naistenklinikalle. Yleisimmät naistentautien päivystykseen tulosyyt/potilasryhmät ovat alkuraskauden keskenmenot, gynekologiset vuoto/alavatsakipupotilaat, kohdun ulkoiset raskaudet ja tulehdukset. Naistentautien poliklinikkatoimintaa on väistön aikana kaikissa kolmessa kiinteistössä; Naistenklinikan ajanvarauspoliklinikalle on keskitetty HYKS-alueen raskaudenkeskeytys- ja urogynekologinen polikliininen toiminta. Urogynekologisen poliklinikan yleisimmät potilasryhmät ovat virtsankarkailu- ja laskeumapotilaat, lantionkiputilapotilaat sekä synnytyksen jälkeiset sfinkter-ruptuurapotilaat. Lisäksi tehdään urodynaamisia mittauksia. Vuonna 2014 urologynekologian poliklinikalle on siirretty myös aiemmin leikkaussalissa tehtyjä leikkauksia, kuten virtsankarkailuleikkaukset (250 vuonna 2014). Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3. Raskaudenkeskeytysten hoitolinja on muuttunut viime vuosina kirurgisista keskeytyksistä lääkkeellisesti tehtäviksi. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on vapauttanut vuodeosastokapasiteettia ja siirtänyt raskaudenkeskeytysten hoitoa yhä enemmän poliklinikalle. Leikkaustoiminnan palautuessa Naistenklinikalle myös poliklinikkatoimintoja järjestellään uudelleen. Urogynekologinen poliklinikkatoiminta ja toimenpiteet säilyvät Naistenklinikalla ja lisäksi Naistenklinikalle siirretään leikkaustoiminnan vaatima polikliininen toiminta. Jatkossa raskaudenkeskeytykset ja kohdunsuun tähystykset keskitetään Kätilöopistolle ja kohdun tähystykset säilyvät Jorvissa. Naistenklinikan hormonipoliklinikalla hoidetaan lapsettomuuspotilaita, nuorisogynekologiaa, gynekologista endokrinologiaa, syöpäpotilaiden endokrinologisia ongelmia ja menopaussiongelmia. Hormonipoliklinikalla toimii lisäksi IVF- ja spermalaboratorio ja vuodesta 2015 lähtien infektiolaboratorio mm. HIV- ja hepatiittipotilaille. Lapsettomuuspoliklinikan vastaanottotoimintaan kuuluvat lapsettomuuden perustutkimukset, hoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta sekä laboratorion toimintaa. Hedelmöityshoidot ovat hoitotakuun piirissä. IVF -yksikön laboratoriot vastaavat sukusolujen ja alkioiden tutkimisesta, käsittelystä sekä varastoinnista. HUS:n hedelmöityshoitojen ostopalveluista luovuttiin vuonna 2010 ja omia resursseja lisättiin. Vuonna 2011 Kätilöopiston perhesuunnittelupoliklinikan toiminnat siirrettiin Naistenklinikalle lukuun ottamatta raskauden keskeytyksiä. Munasolukeräyksiä tehtiin vuonna 2009 alle 400 ja vuonna 2013 jo noin 600. Hedelmöityshoitojen yhtenäisten perusteiden mukaan jatkossa valtakunnallisesti keskitettäviä toimintoja ovat alkiodiagnostiikan kehittäminen, syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen, infektiopotilaiden hedelmöityshoidot (hepatiitti, HIV) sekä muut harvinaiset erityisryhmät. HYKS valmistautuu tämän valtakunnallisen vastuun hoitamiseen. Jos luovutettujen sukusolujen käyttö otetaan osaksi julkisen terveydenhuollon palvelutuotantoa, kysynnän kasvu on erittäin merkittävä. 9

10 Naistentautien leikkaustoimintaa on ollut kaikissa kolmessa sairaalassa. Vuonna 2012 leikattiin naistentautien potilaita HYKSsairaaloissa noin ja vuonna 2013 noin Kokonaissaliaika naistentaudeilla vuonna 2012 oli tuntia, joista Naistenklinikalla Lisäksi Naistenklinikan leikkaussaleissa oli vuonna 2012 synnytyksiin liittyviä salitunteja ja rintarauhaskirurgian salitunteja molempia yli (tarkemmat tiedot luvussa 2.3.) Lisärakennuksen peruskorjauksen ajaksi naistentautien leikkaukset keskitettiin Kätilöopistolle ja Jorviin. Taulukko 3. Hoitopäivät, naistentaudit vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä Naistentaudit yht joista naistentaut. Vuodeos joista gyn. onkol. vuodeos Toimintaluvut vuosina 2012 ja 2013 Seuraaviin taulukoihin on koottu keskeiset sairaalakapasiteetin käyttöä kuvaavat tilastotiedot HYKS:n synnytystoiminnasta ja naistentaudeista sekä leikkausosaston osalta myös rintarauhaskirurgiasta vuosilta 2012 ja Muut rintarauhaskirurgian tiedot ovat kohdassa 3.3. Numerotietojen käyttöä tulevien vuosien suunnitteluaineistona ja eri yksiköiden tilatarpeiden määrittelyssä käsitellään lähemmin raportin luvussa 5. Naistenklinikalla, Kätilöopistolla ja Jorvin sairaalassa oli hoitojaksoja vuonna 2012 yhteensä , joista synnytysyksiköissä ja naistentautien yksikössä Vuonna 2013 hoitojaksoja oli Hoitopäivien kokonaismäärä kaikissa kolmessa sairaalassa oli vuonna 2012 ja vuonna Taulukko 4. Hoitopäivät, synnytys ja antenataali vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä Synnytys Antenat.ja päivyst synnytys Yhteensä

11 Avohoitotoiminta jakautuu useampaan erilliseen poliklinikkaan ja polikliinisiin käynteihin osastoilla. Toimintaan sisältyy myös hoitokirjeitä, hoitopuheluita ja soittoja. Koska ne ovat ns. laskutussuoritteita, määrät esitetään erillisessä taulukossa. Taulukko 5. Poliklinikkakäynnit ilman hoitopuheluita, -kirjeitä ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Kaikki yhteensä Naistentautien pkl joista päivystyksiä Päivystyspkl naistentaudit (30N) joista päivystyksiä synnytys(30a) joista päivystyksiä Hormonipkl Äitiyspkl joista seulontatutkimuksia Vastasyntyneiden POVA-pkl Sikiötutkimusyksikkö Kaikki yhteensä Taulukko 6. Sairaiden vastasyntyneiden pkl-käynnit ilman hoitopuheluita ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Yhteensä Sairaiden vastasynt. pkl -käynnit

12 Taulukko 9. Osastopoliklinikkakäynnit vuosina 2012 ja 2013 Taulukko 7. Neonatologian hoitopuhelut ja kirjeet 2012 ja 2013 Hoitopuhelut Hoitokirjeet NKL KOS ei kirjata ei kirjata ei kirjata ei kirjata Jorvi Osastopkl käynnit (ei POVA, ei os.11) Synnytys Naisten taudit muu Yht. Synnytys Naisten taudit muu Yht. Taulukko 8. Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot vuosina 2012, 2013 ja 2014 Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot NKL yhteensä horm.pkl npkl äpkl KOS yhteensä npkl äpkl JORVI yhteensä npkl äpkl Yhteensä NKL * * KOS JORVI Yhteensä *lisäksi os.11 käyntejä vuonna 2012 ja vuonna 2013 NKL: osasto 42 ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto, toimenpidekäynnit, tutustumiskäynnit ja synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit. KOS: synnytysosastojen pkl käynnit (synnytysvastaanotto, tutustumiskäynnit, synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit ja synnytyssuunnitelmakäynnit). Jorvi: osasto N5 pkl ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto ja synnytyspelkovastaanotto); lisäksi noin 1700 tutustumiskäyntiä. Vuonna 2014, naistentautien os.pkl käynnit 955 Vuonna 2012 naistentautien leikkauspotilaita oli ja vuonna 2013 oli potilasta. Kokonaissaliaika tunteina naistentaudeilla vuonna 2012 oli noin ja vuonna 2013 noin tuntia. Rintarauhaskirurgian leikkaukset tehtiin vuonna 2013 Kirurgisessa sairaalassa. 12

13 Taulukko 10. Leikkaukset potilaiden erikoisalan mukaisesti LEIKKAUSMÄÄRÄT JA SALIAJAT TUNTEINA Potilaat lkm Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** Potilaat lkm Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** NKL Naistentaudit Synnytys Rintarauhaskirurgia muut yhteensä KOS Naistentaudit Synnytys muu yhteensä Taulukko 11. Anestesiologin synnytysosastolla laittamat epiduraali-/spinaalipuudutukset. Synnytys epid. /spinaalipuud KOS NKL Jorvi Yhteensä JORVI Naistentaudit Synnytys Rintarauhaskirurgia yhteensä KIR. SAIRAALA Rintarauhaskirurgia*** leikk.os päiväkir Kaikki yhteensä * päivä- ja päivystysaika / ** virka-aika / *** rintarauhaskirurgia väistössä Kirurgisessa sairaalassa 13

14 3 MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1 Neonatologian nykytilanne HYKS:ssä vastasyntyneitä hoidetaan Naistenklinikalla, Kätilöopistolla sekä Jorvin sairaalassa. Tehohoitoa vastasyntyneille annetaan ainoastaan Lastenklinikalla. Nykyisin neonatologinen toiminta koostuu neljästä osasta: Lastenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto K7 vastaa HUS:n ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Osaston K 7 yhteydessä sijaitseva avohoitovastaanotto vastaa erityisten riskiryhmien seurannasta 12 kk korjattuun ikään saakka. Yksikössä on 15 tehohoitopaikkaa. Lapset eivät kotiudu osastolta K7, vaan kaikki kasvavat keskoset siirtyvät jatkohoitoon pääosin joko Kätilöopiston sairaalaan osastolle LV37 tai Jorvin sairaalaan osastolle L2. Naistenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden valvontaosasto N7 vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta, lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta sekä lapsivuodeosastolla olevien lasten tutkimuksista ja toimenpiteistä. Vuonna 2012 yksikössä oli 4 tehovalvontapaikkaa ja 4 sairaansijaa, väistöjen aikana vuonna 2013 oli käytössä 3 valvontapaikkaa ja 2 sairaansijaa. Kätilöopiston sairaalassa sijaitseva vastasyntyneiden osasto V37 vastaa Kätilöopiston sairaalassa syntyneiden lasten virvoittelusta, adaptaatiovaiheen valvonnasta ja jatkohoidosta kotiuttamiseen saakka. Merkittävä osa Lastenklinikan osasto K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon Kätilöopistolle. Osaston yhteydessä on myös avohoitovastaanottotoimintaa. Osastolla on 4 tehovalvontapaikkaa ja 17 sairaansijaa. Jorviin vastasyntyneiden osasto L2 vastaa Jorvin sairaalassa syntyneiden lasten adaptaatiovaiheen valvonnasta ja hoidosta ja hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Osastolla hoidetaan myös vastasyntyneiden teho-osastolta K7 jatkohoitoon siirrettyjä vastasyntyneitä. Lastentautien poliklinikan yhteydessä toimii vauvapoliklinikka. Osastolla on 3 tehovalvontapaikkaa ja 12 sairaansijaa. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle K7 tehdään paljon potilassiirtoja muista sairaaloista. Siirtoja tehdään myös teho-osastolta jatkohoitoon muihin HUS:n sairaaloihin. Kasvavien keskosten siirtoja halutaan aktiivisesti vähentää. Siirtoajat ja potilasmäärät vuodelta 2012 on esitetty liitteessä 2. 14

15 3.2 Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla on nyt 15 paikkaa. Naistenklinikan synnytyssalien yhteydessä on etäisyyden vuoksi toiminut oma vastasyntyneiden valvontaosasto (N7). Seuraavassa taulukossa on sekä vastasyntyneiden valvontaosaston että vastasyntyneiden tehohoidon lukuja vuosilta 2012 ja Taulukko 12. Lasten osastojen N7 ja K7 toiminta vuosina 2012 ja 2013 N 7 N 7 K 7 K 7 (NKL) (NKL) (LKL) (LKL) Hoitojaksot Hoitopäivät tehovalvonta Keskim. hoitoaika 2,2 2,1 9,4 9,9 Kuormitus % ,5 80 Avohoitokäynnit Jorvin vastasyntyneiden osastolla L2, oli hoitopäiviä vuonna 2012 ja vuonna Kätilöopiston vastasyntyneiden osastolla V37 hoitopäiviä vuonna 2012 oli ja vuonna Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot Pediatrian vuodeosasto N12 Toukokuussa 2013 Lastenklinikan aiempi infektio-osasto LK1 ja lastentautien osasto LK2 yhdistyivät Lastenklinikan sisäilmaongelmien vuoksi hallinnollisesti, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle ja Naistenklinikalle. Molemmilla osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä infektio- ja muita päivystyspotilaita. Osasto N12 hoitaa myös mm. diabeteksen tyyppiä 1 sairastavia lapsia ja tähystystutkimuspotilaita. Osastolla on 15 vuodeosastopaikkaa. Osaston yhteydessä toimii 3- paikkainen päiväsairaala, jossa hoidetaan 4-7 potilasta päivässä. Lastenkirurgian vuodeosasto K5 Lastenkirurginen ja urologinen osasto K5 siirtyi marraskuussa 2013 Lastenklinikalta Naistenklinikalle sisäilmaongelmien vuoksi. Sairaansijoja on 12. Osasto tekee tiivistä yhteistyötä ortopedian ja traumatologian osaston K8 kanssa Lasten poliklinikat Naistenklinikalla toimii pienten keskosten jälkiseurantapoliklinikka ns. avo 7 -vastaanotto. Lisäksi Naistenklinikan tiloissa ovat väliaikaisesti vuodesta 2013 lähtien toimineet Lastenklinikan vastaanotoista endo-diabetes-, gastroenterologia- ja infektiovastaanotot. 3.3 Rintarauhaskirurgian nykytilanne Rintarauhaskirurgian yksikön tilanne esitetään lyhyesti tässä raportissa, vaikka sen toimintaa varten suunnitellut tilat Naistenklinikassa on päätetty osoittaa naistentautien käyttöön. Yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli vuodessa. Lisäksi 15

16 leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rintarauhaskirurgian yksikön koko toiminta rintarekonstruktioita lukuun ottamatta on Kirurgisessa sairaalassa, josta yksikkö sai väistötilat Naistenklinikan rakennushankkeen ajaksi. Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2012 välittömiä rintarekonstruktoita oli sekä Töölössä että Jorvissa 50 ja vuonna 2013 Töölössä 48 ja Jorvissa 50. Naistenklinikan lisärakennuksen leikkaus- ja anestesiaosasto suunniteltiin niin, että rintarauhaskirurgia palaa hankkeen valmistuttua Naistenklinikkaan. Tuolloin tarkoituksena on tehdä osa välittömistä rintarekonstruktioista Rintarauhaskirurgian yksikössä. Naistenklinikassa on suunniteltu tehtäväksi välittömiä selkäkielekerekonstruktioita ja välittömiä implanttirekonstruktioita. Mikrovaskulaarisia kielekkeitä hyödyntävät välittömät rekonstruktiot tehdään jatkossakin Plastiikkakirurgian klinikassa. Rintarauhaskirurgialla on Kirurgisessa sairaalassa käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä ja lisätyön lisäyksenä vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2011 potilastapauksia oli 1 843, vuonna 2012 tapauksia oli ja vuonna Vastaavasti virka-aikainen saliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 (3 852 tuntia) vuositasolla yli 400 tunnilla. Saliaika- ja muut tilastot ovat luvussa 2.3. Taulukko 13. Rintarauhaskirurgian toimintalukuja vuosina 2012 ja v Rintarauhaskirurgia Hoitopäivät Päiväkirurgia Osastopkl/käynnit Avohoito/pkl/käynnit joista lääk.vast.ottoja (sis. ERVA) sair.hoit.vast.ottoja punktioita toimenpiteitä hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* Fysioterapiakäynnit pkl osastot * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin 16

17 3.4 HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen tilat Naistenklinikalla ovat vuonna 2015 tyhjillään rakennushankkeen vuoksi, ainoastaan yksi huone on lastenradiologilla tutkimuskäytössä. Suurin osa kuvantamisen toiminnosta on siirretty Kirurgiseen sairaalaan ja osa on hajautettu Haartmanin, Lastenklinikan ja Meilahden röntgeneihin. Naistenklinikan lisärakennuksen valmistuttua voidaan natiivikuvaustoiminta aloittaa Naistenklinikalla ja lastenradiologi aloittaa UÄ-pisteessä. Taulukko 14. Kuvantamisen tutkimukset vuosina 2012 ja 2013 Tutkimukset potilaat lkm potilaat lkm suoritteet lkm suoritteet lkm Natiivirtg tutkimukset Perint.varjoainetutkimukset UÄ-tutkimukset UÄ-ohjatut toimenpiteet Mammografiatoimenpiteet Yhteensä * * * sama potilas voi käydä useammassa tutkimuksessa samalla kertaa 3.5 HUSLAB Naistenklinikalla on HUSLAB:n toimintaa useammassa kerroksessa. Laboratoriotoiminnoille valmistuu vuoden 2015 lopulla Meilahden sairaala-alueen läheisyyteen, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun kulmaukseen, uudet toimitilat, joihin suurin osa Naistenklinikalla toimivista laboratorioyksiköistä siirtyy. Polikliinisten näytteiden näytteenotto on toiminut Naistenklinikan sisäänkäyntikerroksessa. Vuonna 2013 näytteenottoja oli Näytteenotto- ja varastotilat tarvitaan jatkossakin. 3.6 Opetus ja tutkimus Hoitohenkilöstö Naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö on tärkein kätilöopiskelijoiden koulutuspaikka pääkaupunkiseudulla. Kätilöopiskelijat ovat ohjatussa harjoittelussa antenataali-, lapsivuode- ja synnytysosastoilla sekä naistentautien vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Tulosyksikössä oli vuonna 2014 yhteensä 427 opiskelijaa ja opintoviikkoa. Opiskelijoista 88 oli naistentautien ja 339 synnytysten yksiköissä. Tulosyksikkö tarjoaa korkeatasoista opetusta, CLES-mittarilla mitattuna ohjauksen taso oli vuonna 2014 lähes 9. Hyvä opiskelijaohjaus on painopistealue, sillä se takaa ammattitaitoisen henkilökunnan saannin kiristyvillä työmarkkinoilla. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä työskentelee 15 akateemisen loppututkinnon suorittanutta hoitajaa. Pro gradu -tutkielmien ja opinnäytetöiden myötä saadaan näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa toiminnan kehittämiseen. Lääketieteellinen opetus ja tutkimus Opetus Naistentauti- ja synnytysopin opetukseen osallistuvat 2 yliopiston päävirassa olevaa ja 3 sivutoimista professoria. Vakinaiseen opetushenkilökuntaan kuuluu lisäksi 2 yliopiston päävirassa olevaa kliinistä opettajaa ja 1 osa-aikainen kliininen opettaja sekä opetuskoordinaattori ja sihteeri. Tämän lisäksi 10 dosenttia, 2 ruotsinkielistä kliinistä tuntiopettajaa ja koko muu henkilökunta antavat opetusta. 17

18 Vakinaisen opetushenkilökunnan käytössä on 9 kansliaa. Lääketieteen kandidaattiopetusta annetaan kaikilla Naistenklinikan osastoilla ja poliklinikoilla. Seth Wichman-sali ja pieni luentosali ovat osittain opetuskäytössä noin 20 viikkoa vuodessa. Osastoilla ja poliklinikoilla kandiopetukseen käytetään tutkimushuoneita opetukseen päivittäin opetusviikkojen aikana. Synnytysosastolla opetukseen käytetään yhtä synnytyssalia ympäri vuorokauden 20 viikkoa vuodessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Fornixtila on ollut aiemmin kandien oleskelu/majoitustilana synnytyssaliviikkojen aikana. Tilojen huono kunto rajoittaa niiden käyttöä. Naistenklinikan leikkausosastolla anestesiologian erikoislääkärit antavat obstetrisen anestesian ryhmäopetusta (2 h x 14 ryhmää/kurssi) lääketieteen kandidaateille gynekologian ja obstetriikan kurssin aikana ja opettavat heille anestesiologisia perustaitoja anestesiologian ja tehohoidon kurssin leikkaussalijaksoilla. Anestesiologian ja tehohoidon erikoistumiskoulutukseen kuuluu gynekologista ja obstetrista anestesiologiaa 2-4 kuukautta, jona aikana erikoistuvat lääkärit saavat valmiudet päivystää synnytystoimintaa harjoittavissa sairaaloissa. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreille annetaan Naistenklinikalla obstetrisen anestesian yliopistollista lisäkoulutusta vaihtelevan kestoisina jaksoina. Naistenklinikan leikkausosaston yhteyteen rakennetaan simulaatio-opetustila, jota on tarkoitus hyödyntää myös oman henkilökunnan obstetristen hätätilannesimulaatioiden opetuksessa. Tutkimustyö Suurin osa vakinaisesta opetushenkilökunnasta tekee tutkimustyötä. Naistentaudeilla on n. 30 väitöskirjatyöntekijää, joilla on yhteinen 18 kansliatila. Tutkimusryhmien palkkaamia tutkimushoitajia on yhteensä 7, joista 6 on sijoitettu Naistenklinikan tiloihin. Pakastintila sijaitsee klinikan kellarissa. Naistenklinikan leikkausosastolla tehdään obstetrisen ja gynekologisen anestesian tutkimusta, jossa käytetään ajoittain avustavaa henkilökuntaa, esimerkiksi tutkimushoitajia. Osa tutkimuksista on yhteisiä gynekologien kanssa. 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Naistenklinikan kiinteistön eri osat on nimetty rakennuksen H-kirjaimen muodon mukaan A-, B- ja C-siiveksi. Lisäksi alkuperäiseen rakennukseen kuuluu D-osa, jossa on HYKS:n Kipuklinikka ja yhtymähallinnon tiloja. D-osa on peruskorjattu vuonna 2004 eikä sen tarkastelu sisälly tähän raporttiin. Naistenklinikan päärakennus on valmistunut 1934 ja leikkausosaston ja synnytysosaston lisärakennus vuonna Sairaalan kokonaispinta-ala on brm 2 ja huoneistopinta-ala hum 2. Lisärakennuksen peruskorjaus on aloitettu vuonna Naistenklinikan päärakennukselle on tehty peruskorjaussuunnitelma jo vuonna 1978 ja sitä on tarkistettu vuonna 1986 ja mm. yleissuunnitelman yhteydessä vuonna Päärakennuksen osittaiset peruskorjaukset vuoden 1990 jälkeen ovat valmistuneet seuraavasti: vuonna 1992 B-siipi, 7. krs toimistot ja päivystys vuonna 1994 A-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1994 A-siipi, 6. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1995 B-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1999 osa B-siipeä ja C-siipi, 6. krs sikiötutkimusyksikkö

19 vuosina ja 2004 julkisivukorjauksia vuonna 2003 osa B-siipeä, 1. krs röntgenosasto vuonna 2004 D-siiven peruskorjaus vuonna 2005 A-siipi, 3. krs, rintarauhaskirurgian vuodeosasto ja poliklinikka vuonna 2006 osa B-siipeä ja C-siipi, 1. krs, äitiyspoliklinikka vuonna 2007 osa A-siipeä ja osa B-siipeä, 6. krs synnyttäjien vuodeosaston laajennus ja peruskorjaus vuonna 2007 noin puolet C-siipeä, 2. ja 3. krs, hallinto- ja opetustilat vuonna 2009 A-siipi ja osa B-siipeä, 1. krs, naistentautien /syöpätautien vuodeosasto toiminnallisista epäkohdista aiheutuva uusimis-, korjaus- ja saneeraustarve. Tarkastelujakson pituus on 10 vuotta. Energiatalouden osalta on tarkasteltu energian käytön tehostamismahdollisuuksia. Raportin mukainen kokonaisarvio eri tekniikanalojen nykyisestä tilanteesta ja toimenpidetarpeesta on kuvattu taulukossa 15. Taulukko 15. Nykyinen tilanne Toimenpidetarve Rakenteet Hyvä Melko suuri LVIA -järjestelmät Tyydyttävä Melko suuri Sähköjärjestelmät Tyydyttävä / Hyvä Melko suuri Energiatalous Tyydyttävä / Hyvä Vähäinen Rakenteet A B C Kuntokartoituksen mukaan koko kiinteistön rakenteet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen kantavissa vaaka- ja pystyrakenteissa ei ole todennettavia vaurioita. Tarkastelujakson (10 vuotta) alkuvaiheessa suositellaan korjattavaksi ja tiivistettäväksi vesikaton ongelmakohdat. Vesikaton korjausten jälkeen seuraavaksi suositellaan korjattavaksi julkisivun rappausvauriot. Ikkunoiden kunnostus ja huoltomaalaus on ajankohtainen. Lisäksi Naistenklinikan sairaalarakennuksen lähes kaikki ikkunat on uusittu peruskorjausten yhteydessä ja erillishankkeena 1990-luvulla. Naistenklinikan kiinteistön kuntokartoitus ja energiakatselmus on päivitetty ja raportti on valmistunut kesällä Raportissa tarkastellaan rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien nykyistä tilannetta ja toimenpidetarpeita. Tarkastelunäkökohtina ovat ikääntymisestä ja 19 LVIA-järjestelmät Lämmitysverkoston putkistot ja suurin osa pattereista on rakentamisen ajalta. Lämmitysverkostoilla on käyttöikää vielä jäljellä. Vesi- ja viemärijärjestelmien kunto on tyydyttävä/välttävä. Osa vanhoista vesijohtolinjoista sekä osa viemäreistä on uusimisen tarpeessa. Vesikalusteiden kunto on pääosin hyvä. Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneet ovat eri-ikäisiä ( ). Vanhimmat koneet lähentyvät siten teknisen käyttöiän loppua.

20 Jäähdytysjärjestelmät ovat hyvässä teknisessä kunnossa. Höyryn käyttö on vähäistä, mutta höyryjärjestelmän kunto on tyydyttävä. Paineilmajärjestelmien kunto on hyvä. Sairaalakaasujärjestelmän kaasukeskus on uusittu D-talon kellariin Vuonna 2014 on keskukseen uusittu typpi- ja ilokaasukeskus. Rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu vaiheittain. Rakennuksessa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää. Sähkönjakelujärjestelmät Kiinteistön keskijännitekojeistot (yli 1000 V) sekä muuntajat on uusittu luvulla ja järjestelmät ovat hyvässä kunnossa. Alle 1000 V:n järjestelmä on osittain uusittu kerrossaneerausten yhteydessä ja on niiltä osin hyvässä kunnossa. Pääkeskukset on uusittu vuonna 2002 ja ne ovat hyvässä kunnossa. Vanhojen asennusten uusimistarve on tarkastelujakson (10 vuotta) aikana ilmeinen. Valaistuksien uusimisella nykyaikaiseksi led-valaistukseksi saavutetaan jonkin verran energiasäästöä. Varavoimalaitteet ovat vuodelta 2010, eikä kaipaa uusimista. Turvavalaistus on liitetty varavoimakoneeseen. Paloilmoitinjärjestelmä on pääosin uusittu. Kiinteistössä osin käytössä olevan vanhan järjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Naistenklinikan tilankäytön suunnittelua ja rakennuksen korjaus- ja laajennustarpeita ohjaa toiminnallisten tavoitteiden lisäksi rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien tila. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion perusteella Naistenklinikassa ei lähtötilanteessa ole suuria ja kiireellisiä teknisiä hanketarpeita, jotka ohittaisivat toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat hankkeet. Kuntoarvion mukaisesti Naistenklinikka on sekä rakenteiden että teknisten järjestelmien osalta tyydyttävässä ja osittain hyvässä kunnossa, vaikka toimenpidetarve monissa kohteissa on melko suuri. Vanhojen osastotilojen peruskorjaaminen edellyttää kuitenkin IV-konetilojen rakentamista ja siten ohjaa hankkeiden järjestystä ja nostaa niiden kustannuksia. Vuoden 2015 tilanteessa sairaalan ydintoimintojen vaatimat merkittävimmät investointitarpeet liittyvät synnyttäjien vuodeosastojen ja muiden osastotilojen peruskorjaamiseen nykytarpeita vastaaviksi sekä riittävän polikliinisen kapasiteetin suunnitteluun, tehokkaaseen sijoittamiseen ja rakentamiseen. Samalla erityistoimintojen kuten sikiölääketieteen yksikön ja hormonipoliklinikan sekä tukipalveluyksiköiden asianmukainen ja muuhun toimintaan sopivasti linkittyvä sijoittuminen sairaalassa tulee ottaa huomioon. Ulkoisista tekijöistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa luultavasti tulevina vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon perinteiseen työnjakoon, palvelupisteiden sijoitukseen ja myös julkisten ja yksityisten tuottajien rooleihin. Naistentautien ja synnytysten osalta ei tässä vaiheessa ennakoida merkittäviä, nopeita muutoksia. On kuitenkin varauduttava siihen, että potilaiden tutkimusten ja hoitojen rajoja sairaaloiden ja perusterveydenhuollon terveysasemaverkoston kesken tarkistetaan ns. vähemmän vaativien potilasryhmien osalta ja joitakin määrällisesti suuriakin potilasryhmiä voidaan siirtää sairaaloista muiden toimipisteiden asiakkaiksi. Muilla palveluntuottajilla saattaa jatkossa olla kiinnostusta sikiöseulontojen, pienten ja keskisuurten kirurgisten toimenpiteiden ja esimerkiksi hedelmöityshoitojen laajamittaiseenkin tarjoamiseen. HYKS:lle nämä ovat kuitenkin itse järjestettynä strategisesti tärkeitä 20

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA

Hallitus 13.2.2012, LIITE 5. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 NAISTENKLINIKKA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-Tilakeskus 19.1.2012 Hallitus 13.2.2012, LIITE 5 NAISTENKLINIKKA LISÄRAKENNUKSEN LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Naistenklinikan päärakennus

Lisätiedot

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ

NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ HYKS-lautakunta, 4.5.2010, liite 1 27.4.2010 NAISTENKLINIKAN LISÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN HANKESELVITYSTYÖ Työryhmä: Haukkamaa Maija, ylilääkäri, synnytykset, va klinikkaryhmän johtaja,

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA

JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA Hallitus 1.6.2015, LIITE 6 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 18.5.2015 1 Sisällys 1. TIIVISTELMÄ... 4 2. SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 5 3. JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 6 4.

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset

LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014. Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset LANA-hankesuunnitelman esittely PPSHP hallituksen kokous 27.10.2014 Eila Suvanto, LT, vastuualuejohtaja OYS Lapset ja Naiset Sisältö Mikä on LaNa Miksi se pitäisi rakentaa? Hankkeen nykyvaihe Tuottavuustavoitteet

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka 6.3.7. Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikalla saavutettiin toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014. Synnytystoiminta oli vakaata,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI

TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI 1 28.8.2009 TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI 2 Sisällys 1.Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano...3

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Eila Suvanto, LT, hayl OYS vastuualue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA HUS KUNTAYHTYMÄ HYKS SAIRAANHOITOALUE Jorvin sairaala 17.12.2008 JORVIN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ HYKS Jorvin sairaalan alueen kuntien, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen, asukasmäärän

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA SGY:n hallitus on kokouksessaan 28.2.2015 käsitellyt pienten synnytyssairaaloiden toimintaa tulevaisuudessa. Pääpiirteittäin viittaamme oheiseen SGY:n antamaan kannanottoon 31.01.2010 koskien yhtenäisiä

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI

24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI 1 24.9.2010 TYÖRYHMÄRAPORTTI KIRURGISEN TOIMINNAN LAAJUUTTA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALASSA SEKÄ LOHJAN JA TAMMISAAREN SAIRAALOIDEN KIRURGISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMISTÄ JA KOORDINOIMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta?

Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta? Mitä PHSOTEY odottaa Hoitologistikko toiminnalta? Sisäisen tilaajan näkökulma, PHSOTEY Martti Talja, professori n johtaja Sisäisen tilaajan näkökulma, PHSOTEY Pilot-kohteena: Päijät-Hämeen sosiaali- ja

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS

Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS Hallitus 2.11.2015, LIITE 4 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS 29.9.2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET... 6 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE... 6 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT... 6 3 NYKYTILAN

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA

SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA SAIRAALOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO OYS, OULASKANKAAN SAIRAALA, RAAHEN SAIRAALA Työryhmäraportti 14.3.2012 2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Hannu Leskisen asettama

Lisätiedot

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA

KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA HALLITUS 160 17.11.2014 KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA 307/03/00/2014 HALL 160 Porvoon sairaanhoitoalueen

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS

Lisätiedot

HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA HUS KUNTAYHTYMÄ PORVOON SAIRAANHOITOALUE Porvoon sairaala 1.6.2012 PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA PORVOON SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ 4 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030

Tulevaisuuden sairaala 2030 Tulevaisuuden sairaala 2030 Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri Yhteistyöseminaari 18.4.2013 Tulevaisuuden sairaala 2030 PPSHP valtuusto 6/2012 Uudistamisohjelma Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Visio

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot