Hallitus , LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA (tarkistettu )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallitus 1.6.2015, LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 10.4.2015. (tarkistettu 8.5.2015)"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 5 HYKS NAISTENKLINIKKA PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA (tarkistettu ) 1

2 Sisältö TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN TAVOITTEET SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Synnytystoiminnan nykytilanne Naistentautien nykytilanne Toimintaluvut vuosina 2012 ja MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Neonatologian nykytilanne Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot Lasten poliklinikat Rintarauhaskirurgian nykytilanne HUS-Kuvantaminen HUSLAB Opetus ja tutkimus RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT NAISTENKLINIKKA VUONNA 2017 JA TAVOITETILANTEESSA 2020-LUVUN LOPULLA HENKILÖSTÖRESURSSIT, NYKYTILANNE JA SUUNNITELMA EHDOTUS HANKEOHJELMAKSI TOIMINTAKULUJEN JA TUOTTOJEN MUUTOKSET SEKÄ ASETETTAVAT TUOTTAVUUSTAVOITTEET RISKIANALYYSI

3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään suunnitelma Naistenklinikan toiminnoista, tilankäytöstä ja tarvittavista investoinneista vuosina Naistenklinikan lisärakennushankkeen valmistuminen syksyllä 2016 mahdollistaa naistentautien ja synnytysten toimintojen ja sijoituksen uudelleen arvioinnin ja yli 80 vuotta vanhan sairaalakiinteistön korjausohjelman jatkamisen. Raportti sisältää myös suunnitelman HYKS:n naistentautien ja synnytysten työnjaosta sairaaloiden kesken, järjestelyjen alustavan taloudellisen tarkastelun sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämistä koskevat tavoitteet. Lisärakennuksen peruskorjattaviin ja laajennettaviin tiloihin sijoittuvat naistentautien leikkaustoiminta Kätilöopiston sairaalasta ja Jorvin sairaalasta, väistössä ollut osuus synnytystoiminnoista ja vastasyntyneiden teho-osasto Lastenklinikasta. HYKS:n operatiivisesta toiminnasta tehdyn päätöksen mukaisesti Naistenklinikkaan palaavaksi suunniteltu rintarauhaskirurgia jää toistaiseksi Kirurgiseen sairaalaan ja sen toiminnoille varattu tilakapasiteetti käytetään naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittämiseen kokonaan Naistenklinikkaan. HYKS Naistenklinikan pitkän aikavälin suunnitelmassa on peruskorjausten hankeohjelma 2020-luvun lopulle asti. Ohjelman kustannusarvio yli kymmenen vuoden jaksolle on 47 milj. euroa. Korjaustyöt ehdotetaan aloitettaviksi HUSLAB:lta vuonna 2015 vapautuvista tiloista. Sairaalan korjaustarve on pääosin riippumaton tulevista, muuttuvista käyttötarkoituksista, vaikka hankeohjelma rakentuukin yksilöidylle suunnitelmalle naistentautien ja synnytysten järjestelyistä ja potilasmääristä. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön tavoitteena on edelleen pitkällä aikavälillä keskittää palvelujaan ja siten saavuttaa laatu- ja tehokkuushyötyjä. Samalla potilashoidon prosesseja kehitetään yhä enemmän avohoitoon perustuviksi, leikkausosastolla otetaan laajalti käyttöön ilman vuodeosastojaksoa organisoitava 23 tunnin heräämömalli, päivystyksen valvontayksiköstä potilaat pyritään kotiuttamaan ilman osastolle siirtoa ja ns. normaalisynnyttäjille tarjotaan jatkossa sairaalan sisällä potilashotellityyppisiä palveluja, vaihtoehtoisia synnytystapoja ja mahdollisuutta hyvin nopeaan kotiutukseen. Vuodesta 2017 lähtien HYKS:ssä on vain yksi naistentautien vuodeosasto. Synnytyspalvelujen kehittäminen edellyttää investointeja moderneihin osastotiloihin, joissa on yhden potilaan perhehuoneet. Samalla tulee ratkaistavaksi sairaalahoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden osaston sijoittuminen. Myös poliklinikka- ja toimenpidetilat peruskorjataan vastaamaan uudistettavia toimintamalleja ja mm. sikiötutkimusyksikön ja lapsettomuushoitojen nopeasti kasvavaa kysyntää. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmassa on otettu huomioon, missä järjestyksessä ja millä toiminnallisilla tavoitteilla investoinneissa voidaan edetä ja että sairaalan vanhan, alkuperäisen osan täysimittaiseen peruskorjaamiseen nopeassa aikataulussa ei ole taloudellisia edellytyksiä. Monet sairaalan tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Rahoitusmahdollisuudet ja vaikeasti ennakoitavat väistötarpeet muista sairaaloista voivat myös vaikuttaa hankkeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa Kätilöopiston synnytysten siirto pysyvästi Naistenklinikalle ja Jorviin niissä toteutettavien tilainvestointien jälkeen 2020-luvun lopulla. Suunnitelmassa on ennakoitu toukokuussa 2015 valmistuvan Jorvin sairaalan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, että Jorvin synnytysten väliaikainen, peruskorjauksista aiheutuva siirto Naistenklinikkaan ja Kätilöopiston sairaalaan alkaa 2020-luvun alussa ja kestää todennäköisesti vuosikymmenen lopulle asti. Tätä Naistenklinikan raporttia on tarkistettu em. suunnitelmaa vastaten. 3

4 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET HYKS:ssä naistentautien ja synnytysten palveluja järjestetään kolmessa sairaalassa: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Erityistason potilaat sekä opetus ja tutkimus on suurelta osin keskitetty Naistenklinikalle. Maantieteelliset etäisyydet pääkaupunkiseudulla ovat lyhyitä ja sairaaloiden tehtävät perustuvatkin ensisijaisesti suunniteltuun työnjakoon. Vuoden 2015 alussa toimintansa aloitti HYKS:n uuden organisaatiorakenteen mukaisesti naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö. Sen lisäksi Naistenklinikassa on tila- sekä muun kapasiteetin käytön ohjaukseen liittyen muidenkin tulosyksiköiden ja myös liikelaitosten toimintoja. Vuonna 2015 rakennuksessa on väliaikaisesti useita Lastenklinikan yksiköitä. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistuu vuonna 2016, noin vuoden alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Uusien tilojen käyttöönotto, paluumuutot muista sairaaloista, lisärakennushankkeen suunnittelun jälkeen muuttuneet toiminnalliset suunnitelmat sekä mm. näköpiirissä oleva sote-uudistus ja uuden päivystysasetuksen vaikutukset ovat ohjanneet Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnittelua. Uutena toimintana Naistenklinikkaan siirtyy vuonna 2016 lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön erityispediatrian linjaan kuuluva vastasyntyneiden teho-osasto. Uusittujen tilojen käyttöönotto mahdollistaa yksiköiden väliaikaisten sijoitusten purkamisen ja samalla laajemman toiminnallisten järjestelyjen arvioinnin mm. niin, että HYKS:n osaamiskeskusuudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Järjestelyt edellyttävät, että lastentautien väistöaika Naistenklinikassa jää mahdollisimman lyhyeksi ja että sairaalakiinteistö saadaan asteittain vastaamaan kehittyvien palvelujen vaatimuksia. Lähtötilanteessa vuonna esimerkiksi vuodeosastot eivät vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja lisäksi Naistenklinikkaan on mm. esitetty uutta vastasyntyneiden vuodeosastoa. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma on osa HYKS:n sairaaloiden työnjakojärjestelyn suurta kuvaa eli vuosia koskevaa Master Plania. Suunnitelman valmistelleen työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus Naistenklinikan toiminnasta ja tilankäytöstä niin, että samalla esitetään synnytysten ja naistentautien osaamiskeskuksen (tulosyksikön) toiminnallinen järjestely Naistenklinikan, Kätilöopiston sairaalan ja Jorvin sairaalan kesken sekä mahdolliset työnjakomuutokset koko HUS:ssa. Tila- ja muita resursseja sekä investointitarpeita arvioidessaan työryhmän tuli varmistaa rakennetun kapasiteetin tehokas käyttö ja muiden tulosyksiköiden ja liikelaitosten toimintaedellytykset po. sairaaloissa. Toimeksianto on liitteenä 1, HYKS:n operatiivisten toimintojen työnjaon ja sijoituksen uudelleentarkastelusta johtuen työryhmän raportti on siirtynyt vuoden 2015 puolelle. Osana HYKS:n operatiivisten toimintojen järjestelyjä ja uuden tulosyksikkörakenteen tavoitteiden edistämistä on helmikuussa 2015 päädytty lähivuosina toteutettaviin leikkausosastojen käyttöä koskeviin muutoksiin. Niihin sisältyy naistentautien päivystyksen ja leikkaustoiminnan keskittäminen kokonaan Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia ei tämän päätöksen seurauksena palaa Naistenklinikkaan, koska sille suunnitellut tilaresurssit osoitetaan pääosin naistentautien kirurgisille potilaille. Suunnitelmassa sivutaan myös sote-muutosvalmistelun mahdollisia vaikutuksia sekä HYKS:n erityisvastuualueen laajentumista.

5 HUS:ssa sairaaloiden tilankäytön ja tilainvestointien suunnittelu perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatuille tavoitteille potilaslähtöisestä, oikea-aikaisesta hoidosta ja palvelutuotannon vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn edistämisestä. Erikoissairaanhoidon tuottavuustavoitteita edistetään liittämällä toimintaprosessien ja tila- sekä muiden resurssien suunnittelu aina yhteen. Peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeita priorisoitaessa etusijalla ovat hankkeet, joilla tuetaan pysyviä rakenteellisia ja muita tavoitteeksi asetettuja muutoksia. Hanketarpeiden taustalle ja perusteluiksi tarvitaan ajan tasalla olevat näkemykset ja suunnitelmat tutkimus- ja hoitopalveluiden sisällön ja tuottamistapojen kehityksestä sekä realistiset arviot kysynnän muutoksista. Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitteluprojektin tavoitteet ovat monilta osin yhtenevät HYKS:n organisaatiouudistuksen kanssa: tavoitteena on Naistenklinikkaan sijoittuvien toimintojen asiakaslähtöisyyden, hyvän laadun, prosessimaisen toiminnan, johtamisen, osaamisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Projektin tehtävänä on esittää suunnitelma siitä, mitä erikoissairaanhoidon toimintoja Naistenklinikkaan sijoitetaan vuosina , millä tuotantokonsepteilla ja mihin suuntaan kehitettävillä prosesseilla palvelut tuotetaan, mikä on Naistenklinikassa olevien toimintojen laajuus, mitä muita perusresursseja ne tarvitsevat sekä miten tilajärjestelyt ja niihin liittyvät peruskorjaus- ja muut investoinnit ajoitetaan. Lisäksi tarkastellaan ehdotettavien järjestelyjen kustannusvaikutuksia ja tuottavuuden kehittämistä sekä riskejä. HYKS:n naistentautien ja synnytysten tulosyksikön pitkän aikavälin tavoitteena on kahden synnytyssairaalan malli, jolla haetaan laajakantoisia kustannus- ja muita kilpailukykyhyötyjä. Palvelujen laadun ja saatavuuden sekä erityisesti kustannusten hallinnan kannalta nähdään perustelluksi keskittää po. toiminnat 2020-luvun lopulta alkaen 5 HYKS:ssä Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Muutos edellyttää kapasiteetin mitoitusta koskevia ja muita lisäselvityksiä, Naistenklinikassa joka tapauksessa toteutettavan peruskorjausohjelman läpivientiä ja lisätilainvestointeja Jorvin sairaalaan. Järjestelyä edeltää vaihe, jolloin Jorvin sairaalan suurista korjaushankkeista ja muiden tulosyksiköiden väistötarpeista johtuen synnytykset ja vastasyntyneiden hoito keskitetään useiksi vuosiksi Kätilöopiston sairaalaan ja Naistenklinikalle, mahdollisesti osittain Lohjan sairaalaan. Tätä väliaikaista kahden synnytyssairaalan jaksoa voidaan käyttää lopullisen ratkaisun pilottina, jonka perusteella 2020-luvulla voidaan päättää Kätilöopiston sairaalasta luopumisesta. Tässä raportissa ehdotettavien Naistenklinikan korjaushankkeiden tarve ei ole sidoksissa Kätilöopiston sairaalaa koskeviin päätöksiin. Yliopistollisessa keskussairaalassa tulee joka tapauksessa olla muuttuvan potilashoidon, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuva synnytys- ja naistentautien sairaala, jonka tuotannon laajuus ja sisältö ohjaavat tulevina vuosina tarkemmin, mille potilasryhmille sairaalan eri osat peruskorjataan. 2 SYNNYTYSTEN JA NAISTENTAUTIEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus aloitettiin vuonna Tilojen valmistuminen viivästyy pääurakoitsijan vaihtumisen vuoksi, mutta tilat saadaan käyttöön vuoden 2016 lopulla. Lisärakennuksen toimintoja kuten pääosa synnytyksistä ja naistentautien leikkaussalia tarvitsevat toiminnat on siirretty rakennustyön ajaksi Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin sairaalaan. Riskisynnyttäjät ohjataan edelleen Naistenklinikalle. Tämän lisäksi Naistenklinikan tilojen käytössä on ollut muutoksia yllättävistä tilasaneerauksista johtuen ja Lastenklinikan toimintoja on sisäilmaongelmien vuoksi siirretty

6 väliaikaisesti Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia siirrettiin rakennushankkeen ajaksi Naistenklinikalta Kirurgiseen sairaalaan. Naistenklinikan toimintojen osalta tilastovuodet 2013 ja 2014 eivät lukuisista väistöjärjestelyistä johtuen edusta normaalivuotta, joten tässä raportissa esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat suurelta osin vuoden 2012 lukuihin. Vuonna 2012 Naistenklinikassa syntyi joka päivä keskimäärin 15 lasta, joista sektiolla 3-4. Leikkausosastolla leikattiin vuoden kaikille päiville laskettuna, päivystyksenä tai elektiivisesti keskimäärin 4,5 gynekologista potilasta/vrk ja keskimäärin 5 rintarauhaskirurgista potilasta/vrk. Vuoden jokaisena päivänä lapsivuodeosastoilla oli hoidettavana keskimäärin 43 synnyttäjää, antenataaliosastolla keskimäärin 15 potilasta ja vastasyntyneiden valvontaosastolla 5. Naistentautien osastolla oli 10, naistentautien syöpäosastolla 7 ja rintarauhaskirurgian osastolla keskimäärin 5 vuodeosastopotilasta. Vuoden 2012 jokaisena päivänä Naistenklinikkaan saapui keskimäärin 57 päivystyspotilasta, joista 15 oli synnyttäjiä. Ajanvarauskäyntejä naistentautien poliklinikalla, äitiyspoliklinikalla, hormonipoliklinikalla, sikiötutkimusyksikössä ja osastoilla oli arkipäivisin yhteensä noin 200/päivä. Lisäksi rintarauhaskirurgian potilaskäyntejä oli päivittäin noin Synnytystoiminnan nykytilanne Koko HUS-alueen noin synnytyksestä vuonna 2012 valtaosa, synnytystä, tapahtui HYKS:n sairaaloissa; Naistenklinikalla oli synnytystä (38 % HYKS:n synnytyksistä). Vuonna 2013 HYKS:ssä oli synnytyksiä ja vuonna Synnytysmäärät on eritelty taulukossa 1. 6 Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala ja Jorvin sairaala ovat Suomen oloissa kaikki hyvin suuria synnytysyksiköitä. Synnytyspäivystys toimii ympärivuorokautisesti, mukaan lukien nykyvaatimusten mukainen hätäsektiovalmius. Naistenklinikalle on keskitetty riskiraskaudet ja -synnytykset. HYKS-alueella synnytysmäärä kasvoi kymmenessä vuodessa noin synnyttäjällä (17 %). Tämän jälkeen kasvu on pysähtynyt eikä vuotuinen ennustettu 1 %:n kasvu ole vuoden 2010 jälkeen toteutunut. Vuodesta 2011 lukien synnytysten määrä on ollut samalla tasolla eli noin Syntyvyyden ennustaminen on haastavaa, koska väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun synnytysten suuresta määrästä johtuen yhteistyö ja prosessien kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken korostuu. Tavoitteena on keskittää synnytyksiä nykyistä enemmän Naistenklinikalle ja mahdollistaa vuotuisen synnytysmäärän kasvu vuoden 2012 tilanteesta eli noin synnytyksestä :ksi vuosien aikana. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksessa synnytys- ja sektiosalien kapasiteetti on mitoitettu synnytykselle vuodessa. Tämä mahdollistaa HUS-kunnista myös laajemman keskittämisen Naistenklinikalle, mikäli samalla voidaan järjestää mm. riittävä vuodeosastokapasiteetti. Lisärakennuksen peruskorjauksen aikana Naistenklinikan synnytysosastolla on 4 synnytyssalia. Synnytysosastolla hoi-detaan myös obstetriset päivystyspotilaat. Ennen peruskorjaushankkeen aikaiseen väistöön siirtymistä Naistenklinikan kolmella lapsivuodeosastolla oli 54 sairaansijaa. Väistön aikana sairaansijoja on Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3.

7 HYKS:ssä sopeutuminen kasvaneisiin synnytysmääriin on tapahtunut toimintaa tehostamalla; avohoidon osuutta on lisätty ja vastasyntyneiden kotiutumisajat ovat lyhentyneet. HYKS:n synnytyssairaalat ovat sitoutuneet vauvamyönteisyysohjelmaan ja toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet. Keskitetty johtaminen ja kiinteä yhteistyö ovat edistäneet sopeutumista suuriinkin synnytysmäärien vaihteluihin. Ruuhkahuippujen aikana on resursseja eri kiinteistöjen välillä voitu tasata ja ohjata synnyttäjiä toiseen yksikköön. Sektioiden osuus on pysynyt samalla tasolla vuosina 2012 ja 2013, ainoastaan Naistenklinikan sektiomäärä on kasvanut väistötilanteen aikana johtuen potilasmateriaalin jakaumasta. Sektioiden osuus synnytysmääristä on esitetty taulukossa 1. Naistenklinikan neljänteen kerrokseen on väistöaikaa varten rakennettu kaksi sektiosalia ja kolme obstetrista heräämöpaikkaa. Vastasyntyneiden kotiutuminen tapahtuu nopeasti ja melko yhdenmukaisesti eri sairaaloista. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2013 oli alatiesynnyttäjillä 2,5 2,7 vrk ja keisarileikkauksen jälkeen 3,7 3,8 vrk. Synnytyshoitojaksoja sairaalassa voidaan lyhentää erityisesti terveiden synnyttäjien ja vastasyntyneiden osalta kehittämällä lapsivuodeosastohoidon prosessia, synnyttäneille suunnattua vastaanottotoimintaa sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Suomessa vastasyntyneistä joka kymmenes tarvitsee neonatologista valvonta- ja tehohoitoa. Naistenklinikassa, jonne on keskitetty riskisynnytykset, tämä osuus on noin 16 %. Hoitoa tarvitsevien osuuden vastasyntyneistä arvioidaan pysyvän jatkossakin samana ja riittävät palvelut tulee turvata jokaisen synnytysyksikön läheisyydessä. Kaikissa kolmessa sairaalassa toimii äitiyspoliklinikka. Vuonna 2012 oli Naistenklinikan äitiyspoliklinikalla käyntejä hoitokirjeet ja -puhelut mukaan lukien noin Synnytystä edeltävää, sairaalassa annettavaa hoitoa ja tutkimuksia vaativia potilaita hoidetaan sekä Naistenklinikalla että Kätilöopiston sairaalassa. Naistenklinikan antenataaliosastolla oli ennen väistöä 24 sairaansijaa, väistön aikana 19. Naistenklinikalla toimii Sikiölääketieteen keskus, johon kuuluvat Sikiötutkimusyksikkö ja Sikiöseulontayksikkö. Vuonna 2012 suoritteita oli ja vuonna Sikiölääketieteen keskus koordinoi riskiraskauksien suunnittelua, sikiödiagnostiikkaa, kohdunsisäistä hoitoa ja erityisosaamista vaativien synnytysten hoitoa yhdessä muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa (perinnöllisyyslääketiede, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, HUS-Kuvantaminen, HUSLAB). Harvinaisten sikiöaikaisten tautien diagnostiikan ja hoidon keskittäminen parantaa raskauden ja vastasyntyneen ennustetta. Yksikkö palvelee koko Etelä-Suomea. Kaikissa kolmessa synnytyssairaalassa toimii vastasyntyneiden polikliininen vastaanotto (POVA). Syitä vastaanotolle ovat muun muassa vastasyntyneen varhainen kotiutuminen, keltaisuus, paino- ja kuulokontrolli sekä äidin imetysongelmat. Vastasyntyneen poliklinikka lisää potilasturvallisuutta, asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saannissa ja mahdollistaa varhaisen kotiutumisen synnytyksen jälkeen. Vuonna 2012 POVA-käyntejä oli Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla. Jorvin sairaalassa toiminta on aloitettu syksyllä Polikliinisten käyntien määrä lisääntyy kotiutumisen nopeutumisen myötä. 7

8 Taulukko 2. Naistentautien keskeiset toimintaluvut vuonna 2012 ja 2014 Terveiden vastasyntyneiden POVA-toiminnan lisäksi kaikissa kolmessa HYKS:n synnytyssairaalassa toimii sairaiden vastasyntyneiden seurantapoliklinikka. Vuosina 2012 ja 2013 näitä käyntejä oli yhteensä noin ja vuonna 2014 noin Tiedot sairaaloittain ovat kohdan 2.3. taulukossa. Taulukko 1. Synnytys- ja sektiomäärät vuosina 2012 ja 2013 Synnytykset ja sektiot Sektiot Sektiot % osuus Synnytykset Synnytykset Sektiot Sektiot % osuus Naistenklinikka , ,2 Kätilöopisto , ,2 Jorvi , ,9 HYKS yhteensä , ,7 HUS yhteensä , , Naistentautien nykytilanne Naistentautien keskeisiä, toiminnan laajuutta ja sisältöä kuvaavia toimintatietoja on koottu taulukkoon 2. Luvut kuvaavat toimintaa kaikissa kolmessa sairaalassa. Naistentaudit Leikkaukset (ei keisarinleikkauksia) joista syöpäleikkaukset + robottiavusteiset Sytostaattihoidot syöpäk. Kolposkopiat Raskaudenkeskeytykset yht Lääkkeelliset keskeytykset joista kotikeskeytykset joista geneettiset Kirurgiset keskeytykset Hedelmöityshoidot (IVF/ICSI) munasolujen keräykset Alkion siirrot joista pakastetun alkion siirrot Inseminaatiot Peruskorjaustyön ajaksi Naistenklinikan naistentautien vuodeosasto on siirretty Kätilöopiston sairaalaan. Gynekologisen onkologian yksikkö, osasto 11 toimii Naistenklinikan 1. kerroksessa. Vuoden 2014 alusta alkaen osasto ja sen hoitohenkilökunta ovat olleet osa HYKS Syöpäkeskusta, mutta gynekologisen syövän leikkaushoito on edelleen naistentautien ja synnytysten tulosyksikön toimintaa. Leikkauspotilaat hoidetaan naistentautien vuodeosastolla. 8

9 Vuonna 2012 Naistenklinikalla oli naistentautien hoitopäiviä noin ja gynekologisten syöpäpotilaiden hoitopäiviä noin Naistentautien osastolla hoidettujen yleisimmät DRG-ryhmät ovat hyvänlaatuiset gynekologiset kasvaimet, gynekologiset syövät, laskeumapotilaat sekä virtsankarkailupotilaat sekä endometrioosipotilaat. Ennen Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaushanketta virka-aikainen naistentautien päivystys oli kaikissa kolmessa sairaalassa. Väistön ajaksi Naistenklinikan 24/7 päivystys siirrettiin Kätilöopiston sairaalaan ja Jorvin päivystys säilyi entisellään, klo 20 asti. Peruskorjauksen valmistuttua naistentautien ympärivuorokautinen toiminta keskitetään Naistenklinikalle. Yleisimmät naistentautien päivystykseen tulosyyt/potilasryhmät ovat alkuraskauden keskenmenot, gynekologiset vuoto/alavatsakipupotilaat, kohdun ulkoiset raskaudet ja tulehdukset. Naistentautien poliklinikkatoimintaa on väistön aikana kaikissa kolmessa kiinteistössä; Naistenklinikan ajanvarauspoliklinikalle on keskitetty HYKS-alueen raskaudenkeskeytys- ja urogynekologinen polikliininen toiminta. Urogynekologisen poliklinikan yleisimmät potilasryhmät ovat virtsankarkailu- ja laskeumapotilaat, lantionkiputilapotilaat sekä synnytyksen jälkeiset sfinkter-ruptuurapotilaat. Lisäksi tehdään urodynaamisia mittauksia. Vuonna 2014 urologynekologian poliklinikalle on siirretty myös aiemmin leikkaussalissa tehtyjä leikkauksia, kuten virtsankarkailuleikkaukset (250 vuonna 2014). Toimintaluvut on esitetty kohdassa 2.3. Raskaudenkeskeytysten hoitolinja on muuttunut viime vuosina kirurgisista keskeytyksistä lääkkeellisesti tehtäviksi. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on vapauttanut vuodeosastokapasiteettia ja siirtänyt raskaudenkeskeytysten hoitoa yhä enemmän poliklinikalle. Leikkaustoiminnan palautuessa Naistenklinikalle myös poliklinikkatoimintoja järjestellään uudelleen. Urogynekologinen poliklinikkatoiminta ja toimenpiteet säilyvät Naistenklinikalla ja lisäksi Naistenklinikalle siirretään leikkaustoiminnan vaatima polikliininen toiminta. Jatkossa raskaudenkeskeytykset ja kohdunsuun tähystykset keskitetään Kätilöopistolle ja kohdun tähystykset säilyvät Jorvissa. Naistenklinikan hormonipoliklinikalla hoidetaan lapsettomuuspotilaita, nuorisogynekologiaa, gynekologista endokrinologiaa, syöpäpotilaiden endokrinologisia ongelmia ja menopaussiongelmia. Hormonipoliklinikalla toimii lisäksi IVF- ja spermalaboratorio ja vuodesta 2015 lähtien infektiolaboratorio mm. HIV- ja hepatiittipotilaille. Lapsettomuuspoliklinikan vastaanottotoimintaan kuuluvat lapsettomuuden perustutkimukset, hoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta sekä laboratorion toimintaa. Hedelmöityshoidot ovat hoitotakuun piirissä. IVF -yksikön laboratoriot vastaavat sukusolujen ja alkioiden tutkimisesta, käsittelystä sekä varastoinnista. HUS:n hedelmöityshoitojen ostopalveluista luovuttiin vuonna 2010 ja omia resursseja lisättiin. Vuonna 2011 Kätilöopiston perhesuunnittelupoliklinikan toiminnat siirrettiin Naistenklinikalle lukuun ottamatta raskauden keskeytyksiä. Munasolukeräyksiä tehtiin vuonna 2009 alle 400 ja vuonna 2013 jo noin 600. Hedelmöityshoitojen yhtenäisten perusteiden mukaan jatkossa valtakunnallisesti keskitettäviä toimintoja ovat alkiodiagnostiikan kehittäminen, syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen, infektiopotilaiden hedelmöityshoidot (hepatiitti, HIV) sekä muut harvinaiset erityisryhmät. HYKS valmistautuu tämän valtakunnallisen vastuun hoitamiseen. Jos luovutettujen sukusolujen käyttö otetaan osaksi julkisen terveydenhuollon palvelutuotantoa, kysynnän kasvu on erittäin merkittävä. 9

10 Naistentautien leikkaustoimintaa on ollut kaikissa kolmessa sairaalassa. Vuonna 2012 leikattiin naistentautien potilaita HYKSsairaaloissa noin ja vuonna 2013 noin Kokonaissaliaika naistentaudeilla vuonna 2012 oli tuntia, joista Naistenklinikalla Lisäksi Naistenklinikan leikkaussaleissa oli vuonna 2012 synnytyksiin liittyviä salitunteja ja rintarauhaskirurgian salitunteja molempia yli (tarkemmat tiedot luvussa 2.3.) Lisärakennuksen peruskorjauksen ajaksi naistentautien leikkaukset keskitettiin Kätilöopistolle ja Jorviin. Taulukko 3. Hoitopäivät, naistentaudit vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä Naistentaudit yht joista naistentaut. Vuodeos joista gyn. onkol. vuodeos Toimintaluvut vuosina 2012 ja 2013 Seuraaviin taulukoihin on koottu keskeiset sairaalakapasiteetin käyttöä kuvaavat tilastotiedot HYKS:n synnytystoiminnasta ja naistentaudeista sekä leikkausosaston osalta myös rintarauhaskirurgiasta vuosilta 2012 ja Muut rintarauhaskirurgian tiedot ovat kohdassa 3.3. Numerotietojen käyttöä tulevien vuosien suunnitteluaineistona ja eri yksiköiden tilatarpeiden määrittelyssä käsitellään lähemmin raportin luvussa 5. Naistenklinikalla, Kätilöopistolla ja Jorvin sairaalassa oli hoitojaksoja vuonna 2012 yhteensä , joista synnytysyksiköissä ja naistentautien yksikössä Vuonna 2013 hoitojaksoja oli Hoitopäivien kokonaismäärä kaikissa kolmessa sairaalassa oli vuonna 2012 ja vuonna Taulukko 4. Hoitopäivät, synnytys ja antenataali vuosina 2012 ja 2013 Hoitopäivät NKL KOS JORVI Yhteensä Synnytys Antenat.ja päivyst synnytys Yhteensä

11 Avohoitotoiminta jakautuu useampaan erilliseen poliklinikkaan ja polikliinisiin käynteihin osastoilla. Toimintaan sisältyy myös hoitokirjeitä, hoitopuheluita ja soittoja. Koska ne ovat ns. laskutussuoritteita, määrät esitetään erillisessä taulukossa. Taulukko 5. Poliklinikkakäynnit ilman hoitopuheluita, -kirjeitä ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Kaikki yhteensä Naistentautien pkl joista päivystyksiä Päivystyspkl naistentaudit (30N) joista päivystyksiä synnytys(30a) joista päivystyksiä Hormonipkl Äitiyspkl joista seulontatutkimuksia Vastasyntyneiden POVA-pkl Sikiötutkimusyksikkö Kaikki yhteensä Taulukko 6. Sairaiden vastasyntyneiden pkl-käynnit ilman hoitopuheluita ym. vuosina 2012 ja 2013 Poliklinikkakäynnit NKL KOS JORVI Yhteensä Sairaiden vastasynt. pkl -käynnit

12 Taulukko 9. Osastopoliklinikkakäynnit vuosina 2012 ja 2013 Taulukko 7. Neonatologian hoitopuhelut ja kirjeet 2012 ja 2013 Hoitopuhelut Hoitokirjeet NKL KOS ei kirjata ei kirjata ei kirjata ei kirjata Jorvi Osastopkl käynnit (ei POVA, ei os.11) Synnytys Naisten taudit muu Yht. Synnytys Naisten taudit muu Yht. Taulukko 8. Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot vuosina 2012, 2013 ja 2014 Hoitokirjeet, hoitopuhelut ja soitot NKL yhteensä horm.pkl npkl äpkl KOS yhteensä npkl äpkl JORVI yhteensä npkl äpkl Yhteensä NKL * * KOS JORVI Yhteensä *lisäksi os.11 käyntejä vuonna 2012 ja vuonna 2013 NKL: osasto 42 ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto, toimenpidekäynnit, tutustumiskäynnit ja synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit. KOS: synnytysosastojen pkl käynnit (synnytysvastaanotto, tutustumiskäynnit, synnytyspelkopotilaan vastaanottokäynnit ja synnytyssuunnitelmakäynnit). Jorvi: osasto N5 pkl ja synnytysosaston pkl käynnit (synnytysvastaanotto ja synnytyspelkovastaanotto); lisäksi noin 1700 tutustumiskäyntiä. Vuonna 2014, naistentautien os.pkl käynnit 955 Vuonna 2012 naistentautien leikkauspotilaita oli ja vuonna 2013 oli potilasta. Kokonaissaliaika tunteina naistentaudeilla vuonna 2012 oli noin ja vuonna 2013 noin tuntia. Rintarauhaskirurgian leikkaukset tehtiin vuonna 2013 Kirurgisessa sairaalassa. 12

13 Taulukko 10. Leikkaukset potilaiden erikoisalan mukaisesti LEIKKAUSMÄÄRÄT JA SALIAJAT TUNTEINA Potilaat lkm Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** Potilaat lkm Saliaika 24/7* Säännöll. työaika** NKL Naistentaudit Synnytys Rintarauhaskirurgia muut yhteensä KOS Naistentaudit Synnytys muu yhteensä Taulukko 11. Anestesiologin synnytysosastolla laittamat epiduraali-/spinaalipuudutukset. Synnytys epid. /spinaalipuud KOS NKL Jorvi Yhteensä JORVI Naistentaudit Synnytys Rintarauhaskirurgia yhteensä KIR. SAIRAALA Rintarauhaskirurgia*** leikk.os päiväkir Kaikki yhteensä * päivä- ja päivystysaika / ** virka-aika / *** rintarauhaskirurgia väistössä Kirurgisessa sairaalassa 13

14 3 MUIDEN NAISTENKLINIKKAAN SIJOITTUVIEN TOIMINTOJEN NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1 Neonatologian nykytilanne HYKS:ssä vastasyntyneitä hoidetaan Naistenklinikalla, Kätilöopistolla sekä Jorvin sairaalassa. Tehohoitoa vastasyntyneille annetaan ainoastaan Lastenklinikalla. Nykyisin neonatologinen toiminta koostuu neljästä osasta: Lastenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto K7 vastaa HUS:n ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Osaston K 7 yhteydessä sijaitseva avohoitovastaanotto vastaa erityisten riskiryhmien seurannasta 12 kk korjattuun ikään saakka. Yksikössä on 15 tehohoitopaikkaa. Lapset eivät kotiudu osastolta K7, vaan kaikki kasvavat keskoset siirtyvät jatkohoitoon pääosin joko Kätilöopiston sairaalaan osastolle LV37 tai Jorvin sairaalaan osastolle L2. Naistenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden valvontaosasto N7 vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta, lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta sekä lapsivuodeosastolla olevien lasten tutkimuksista ja toimenpiteistä. Vuonna 2012 yksikössä oli 4 tehovalvontapaikkaa ja 4 sairaansijaa, väistöjen aikana vuonna 2013 oli käytössä 3 valvontapaikkaa ja 2 sairaansijaa. Kätilöopiston sairaalassa sijaitseva vastasyntyneiden osasto V37 vastaa Kätilöopiston sairaalassa syntyneiden lasten virvoittelusta, adaptaatiovaiheen valvonnasta ja jatkohoidosta kotiuttamiseen saakka. Merkittävä osa Lastenklinikan osasto K7 keskosista siirtyy tehohoitovaiheen jälkeen jatkohoitoon Kätilöopistolle. Osaston yhteydessä on myös avohoitovastaanottotoimintaa. Osastolla on 4 tehovalvontapaikkaa ja 17 sairaansijaa. Jorviin vastasyntyneiden osasto L2 vastaa Jorvin sairaalassa syntyneiden lasten adaptaatiovaiheen valvonnasta ja hoidosta ja hoito jatkuu kotiutukseen saakka. Osastolla hoidetaan myös vastasyntyneiden teho-osastolta K7 jatkohoitoon siirrettyjä vastasyntyneitä. Lastentautien poliklinikan yhteydessä toimii vauvapoliklinikka. Osastolla on 3 tehovalvontapaikkaa ja 12 sairaansijaa. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle K7 tehdään paljon potilassiirtoja muista sairaaloista. Siirtoja tehdään myös teho-osastolta jatkohoitoon muihin HUS:n sairaaloihin. Kasvavien keskosten siirtoja halutaan aktiivisesti vähentää. Siirtoajat ja potilasmäärät vuodelta 2012 on esitetty liitteessä 2. 14

15 3.2 Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnat Naistenklinikalla; nykytilanne Vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja vastasyntyneiden tehohoito Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla on nyt 15 paikkaa. Naistenklinikan synnytyssalien yhteydessä on etäisyyden vuoksi toiminut oma vastasyntyneiden valvontaosasto (N7). Seuraavassa taulukossa on sekä vastasyntyneiden valvontaosaston että vastasyntyneiden tehohoidon lukuja vuosilta 2012 ja Taulukko 12. Lasten osastojen N7 ja K7 toiminta vuosina 2012 ja 2013 N 7 N 7 K 7 K 7 (NKL) (NKL) (LKL) (LKL) Hoitojaksot Hoitopäivät tehovalvonta Keskim. hoitoaika 2,2 2,1 9,4 9,9 Kuormitus % ,5 80 Avohoitokäynnit Jorvin vastasyntyneiden osastolla L2, oli hoitopäiviä vuonna 2012 ja vuonna Kätilöopiston vastasyntyneiden osastolla V37 hoitopäiviä vuonna 2012 oli ja vuonna Väliaikaisesti NKL:lle sijoitetut lasten vuodeosastot Pediatrian vuodeosasto N12 Toukokuussa 2013 Lastenklinikan aiempi infektio-osasto LK1 ja lastentautien osasto LK2 yhdistyivät Lastenklinikan sisäilmaongelmien vuoksi hallinnollisesti, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle ja Naistenklinikalle. Molemmilla osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä infektio- ja muita päivystyspotilaita. Osasto N12 hoitaa myös mm. diabeteksen tyyppiä 1 sairastavia lapsia ja tähystystutkimuspotilaita. Osastolla on 15 vuodeosastopaikkaa. Osaston yhteydessä toimii 3- paikkainen päiväsairaala, jossa hoidetaan 4-7 potilasta päivässä. Lastenkirurgian vuodeosasto K5 Lastenkirurginen ja urologinen osasto K5 siirtyi marraskuussa 2013 Lastenklinikalta Naistenklinikalle sisäilmaongelmien vuoksi. Sairaansijoja on 12. Osasto tekee tiivistä yhteistyötä ortopedian ja traumatologian osaston K8 kanssa Lasten poliklinikat Naistenklinikalla toimii pienten keskosten jälkiseurantapoliklinikka ns. avo 7 -vastaanotto. Lisäksi Naistenklinikan tiloissa ovat väliaikaisesti vuodesta 2013 lähtien toimineet Lastenklinikan vastaanotoista endo-diabetes-, gastroenterologia- ja infektiovastaanotot. 3.3 Rintarauhaskirurgian nykytilanne Rintarauhaskirurgian yksikön tilanne esitetään lyhyesti tässä raportissa, vaikka sen toimintaa varten suunnitellut tilat Naistenklinikassa on päätetty osoittaa naistentautien käyttöön. Yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli vuodessa. Lisäksi 15

16 leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rintarauhaskirurgian yksikön koko toiminta rintarekonstruktioita lukuun ottamatta on Kirurgisessa sairaalassa, josta yksikkö sai väistötilat Naistenklinikan rakennushankkeen ajaksi. Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2012 välittömiä rintarekonstruktoita oli sekä Töölössä että Jorvissa 50 ja vuonna 2013 Töölössä 48 ja Jorvissa 50. Naistenklinikan lisärakennuksen leikkaus- ja anestesiaosasto suunniteltiin niin, että rintarauhaskirurgia palaa hankkeen valmistuttua Naistenklinikkaan. Tuolloin tarkoituksena on tehdä osa välittömistä rintarekonstruktioista Rintarauhaskirurgian yksikössä. Naistenklinikassa on suunniteltu tehtäväksi välittömiä selkäkielekerekonstruktioita ja välittömiä implanttirekonstruktioita. Mikrovaskulaarisia kielekkeitä hyödyntävät välittömät rekonstruktiot tehdään jatkossakin Plastiikkakirurgian klinikassa. Rintarauhaskirurgialla on Kirurgisessa sairaalassa käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä ja lisätyön lisäyksenä vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2011 potilastapauksia oli 1 843, vuonna 2012 tapauksia oli ja vuonna Vastaavasti virka-aikainen saliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 (3 852 tuntia) vuositasolla yli 400 tunnilla. Saliaika- ja muut tilastot ovat luvussa 2.3. Taulukko 13. Rintarauhaskirurgian toimintalukuja vuosina 2012 ja v Rintarauhaskirurgia Hoitopäivät Päiväkirurgia Osastopkl/käynnit Avohoito/pkl/käynnit joista lääk.vast.ottoja (sis. ERVA) sair.hoit.vast.ottoja punktioita toimenpiteitä hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* Fysioterapiakäynnit pkl osastot * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin 16

17 3.4 HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen tilat Naistenklinikalla ovat vuonna 2015 tyhjillään rakennushankkeen vuoksi, ainoastaan yksi huone on lastenradiologilla tutkimuskäytössä. Suurin osa kuvantamisen toiminnosta on siirretty Kirurgiseen sairaalaan ja osa on hajautettu Haartmanin, Lastenklinikan ja Meilahden röntgeneihin. Naistenklinikan lisärakennuksen valmistuttua voidaan natiivikuvaustoiminta aloittaa Naistenklinikalla ja lastenradiologi aloittaa UÄ-pisteessä. Taulukko 14. Kuvantamisen tutkimukset vuosina 2012 ja 2013 Tutkimukset potilaat lkm potilaat lkm suoritteet lkm suoritteet lkm Natiivirtg tutkimukset Perint.varjoainetutkimukset UÄ-tutkimukset UÄ-ohjatut toimenpiteet Mammografiatoimenpiteet Yhteensä * * * sama potilas voi käydä useammassa tutkimuksessa samalla kertaa 3.5 HUSLAB Naistenklinikalla on HUSLAB:n toimintaa useammassa kerroksessa. Laboratoriotoiminnoille valmistuu vuoden 2015 lopulla Meilahden sairaala-alueen läheisyyteen, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun kulmaukseen, uudet toimitilat, joihin suurin osa Naistenklinikalla toimivista laboratorioyksiköistä siirtyy. Polikliinisten näytteiden näytteenotto on toiminut Naistenklinikan sisäänkäyntikerroksessa. Vuonna 2013 näytteenottoja oli Näytteenotto- ja varastotilat tarvitaan jatkossakin. 3.6 Opetus ja tutkimus Hoitohenkilöstö Naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö on tärkein kätilöopiskelijoiden koulutuspaikka pääkaupunkiseudulla. Kätilöopiskelijat ovat ohjatussa harjoittelussa antenataali-, lapsivuode- ja synnytysosastoilla sekä naistentautien vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Tulosyksikössä oli vuonna 2014 yhteensä 427 opiskelijaa ja opintoviikkoa. Opiskelijoista 88 oli naistentautien ja 339 synnytysten yksiköissä. Tulosyksikkö tarjoaa korkeatasoista opetusta, CLES-mittarilla mitattuna ohjauksen taso oli vuonna 2014 lähes 9. Hyvä opiskelijaohjaus on painopistealue, sillä se takaa ammattitaitoisen henkilökunnan saannin kiristyvillä työmarkkinoilla. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä työskentelee 15 akateemisen loppututkinnon suorittanutta hoitajaa. Pro gradu -tutkielmien ja opinnäytetöiden myötä saadaan näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa toiminnan kehittämiseen. Lääketieteellinen opetus ja tutkimus Opetus Naistentauti- ja synnytysopin opetukseen osallistuvat 2 yliopiston päävirassa olevaa ja 3 sivutoimista professoria. Vakinaiseen opetushenkilökuntaan kuuluu lisäksi 2 yliopiston päävirassa olevaa kliinistä opettajaa ja 1 osa-aikainen kliininen opettaja sekä opetuskoordinaattori ja sihteeri. Tämän lisäksi 10 dosenttia, 2 ruotsinkielistä kliinistä tuntiopettajaa ja koko muu henkilökunta antavat opetusta. 17

18 Vakinaisen opetushenkilökunnan käytössä on 9 kansliaa. Lääketieteen kandidaattiopetusta annetaan kaikilla Naistenklinikan osastoilla ja poliklinikoilla. Seth Wichman-sali ja pieni luentosali ovat osittain opetuskäytössä noin 20 viikkoa vuodessa. Osastoilla ja poliklinikoilla kandiopetukseen käytetään tutkimushuoneita opetukseen päivittäin opetusviikkojen aikana. Synnytysosastolla opetukseen käytetään yhtä synnytyssalia ympäri vuorokauden 20 viikkoa vuodessa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Fornixtila on ollut aiemmin kandien oleskelu/majoitustilana synnytyssaliviikkojen aikana. Tilojen huono kunto rajoittaa niiden käyttöä. Naistenklinikan leikkausosastolla anestesiologian erikoislääkärit antavat obstetrisen anestesian ryhmäopetusta (2 h x 14 ryhmää/kurssi) lääketieteen kandidaateille gynekologian ja obstetriikan kurssin aikana ja opettavat heille anestesiologisia perustaitoja anestesiologian ja tehohoidon kurssin leikkaussalijaksoilla. Anestesiologian ja tehohoidon erikoistumiskoulutukseen kuuluu gynekologista ja obstetrista anestesiologiaa 2-4 kuukautta, jona aikana erikoistuvat lääkärit saavat valmiudet päivystää synnytystoimintaa harjoittavissa sairaaloissa. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreille annetaan Naistenklinikalla obstetrisen anestesian yliopistollista lisäkoulutusta vaihtelevan kestoisina jaksoina. Naistenklinikan leikkausosaston yhteyteen rakennetaan simulaatio-opetustila, jota on tarkoitus hyödyntää myös oman henkilökunnan obstetristen hätätilannesimulaatioiden opetuksessa. Tutkimustyö Suurin osa vakinaisesta opetushenkilökunnasta tekee tutkimustyötä. Naistentaudeilla on n. 30 väitöskirjatyöntekijää, joilla on yhteinen 18 kansliatila. Tutkimusryhmien palkkaamia tutkimushoitajia on yhteensä 7, joista 6 on sijoitettu Naistenklinikan tiloihin. Pakastintila sijaitsee klinikan kellarissa. Naistenklinikan leikkausosastolla tehdään obstetrisen ja gynekologisen anestesian tutkimusta, jossa käytetään ajoittain avustavaa henkilökuntaa, esimerkiksi tutkimushoitajia. Osa tutkimuksista on yhteisiä gynekologien kanssa. 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Naistenklinikan kiinteistön eri osat on nimetty rakennuksen H-kirjaimen muodon mukaan A-, B- ja C-siiveksi. Lisäksi alkuperäiseen rakennukseen kuuluu D-osa, jossa on HYKS:n Kipuklinikka ja yhtymähallinnon tiloja. D-osa on peruskorjattu vuonna 2004 eikä sen tarkastelu sisälly tähän raporttiin. Naistenklinikan päärakennus on valmistunut 1934 ja leikkausosaston ja synnytysosaston lisärakennus vuonna Sairaalan kokonaispinta-ala on brm 2 ja huoneistopinta-ala hum 2. Lisärakennuksen peruskorjaus on aloitettu vuonna Naistenklinikan päärakennukselle on tehty peruskorjaussuunnitelma jo vuonna 1978 ja sitä on tarkistettu vuonna 1986 ja mm. yleissuunnitelman yhteydessä vuonna Päärakennuksen osittaiset peruskorjaukset vuoden 1990 jälkeen ovat valmistuneet seuraavasti: vuonna 1992 B-siipi, 7. krs toimistot ja päivystys vuonna 1994 A-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1994 A-siipi, 6. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1995 B-siipi, 5. krs synnyttäjien vuodeosasto vuonna 1999 osa B-siipeä ja C-siipi, 6. krs sikiötutkimusyksikkö

19 vuosina ja 2004 julkisivukorjauksia vuonna 2003 osa B-siipeä, 1. krs röntgenosasto vuonna 2004 D-siiven peruskorjaus vuonna 2005 A-siipi, 3. krs, rintarauhaskirurgian vuodeosasto ja poliklinikka vuonna 2006 osa B-siipeä ja C-siipi, 1. krs, äitiyspoliklinikka vuonna 2007 osa A-siipeä ja osa B-siipeä, 6. krs synnyttäjien vuodeosaston laajennus ja peruskorjaus vuonna 2007 noin puolet C-siipeä, 2. ja 3. krs, hallinto- ja opetustilat vuonna 2009 A-siipi ja osa B-siipeä, 1. krs, naistentautien /syöpätautien vuodeosasto toiminnallisista epäkohdista aiheutuva uusimis-, korjaus- ja saneeraustarve. Tarkastelujakson pituus on 10 vuotta. Energiatalouden osalta on tarkasteltu energian käytön tehostamismahdollisuuksia. Raportin mukainen kokonaisarvio eri tekniikanalojen nykyisestä tilanteesta ja toimenpidetarpeesta on kuvattu taulukossa 15. Taulukko 15. Nykyinen tilanne Toimenpidetarve Rakenteet Hyvä Melko suuri LVIA -järjestelmät Tyydyttävä Melko suuri Sähköjärjestelmät Tyydyttävä / Hyvä Melko suuri Energiatalous Tyydyttävä / Hyvä Vähäinen Rakenteet A B C Kuntokartoituksen mukaan koko kiinteistön rakenteet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksen kantavissa vaaka- ja pystyrakenteissa ei ole todennettavia vaurioita. Tarkastelujakson (10 vuotta) alkuvaiheessa suositellaan korjattavaksi ja tiivistettäväksi vesikaton ongelmakohdat. Vesikaton korjausten jälkeen seuraavaksi suositellaan korjattavaksi julkisivun rappausvauriot. Ikkunoiden kunnostus ja huoltomaalaus on ajankohtainen. Lisäksi Naistenklinikan sairaalarakennuksen lähes kaikki ikkunat on uusittu peruskorjausten yhteydessä ja erillishankkeena 1990-luvulla. Naistenklinikan kiinteistön kuntokartoitus ja energiakatselmus on päivitetty ja raportti on valmistunut kesällä Raportissa tarkastellaan rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien nykyistä tilannetta ja toimenpidetarpeita. Tarkastelunäkökohtina ovat ikääntymisestä ja 19 LVIA-järjestelmät Lämmitysverkoston putkistot ja suurin osa pattereista on rakentamisen ajalta. Lämmitysverkostoilla on käyttöikää vielä jäljellä. Vesi- ja viemärijärjestelmien kunto on tyydyttävä/välttävä. Osa vanhoista vesijohtolinjoista sekä osa viemäreistä on uusimisen tarpeessa. Vesikalusteiden kunto on pääosin hyvä. Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneet ovat eri-ikäisiä ( ). Vanhimmat koneet lähentyvät siten teknisen käyttöiän loppua.

20 Jäähdytysjärjestelmät ovat hyvässä teknisessä kunnossa. Höyryn käyttö on vähäistä, mutta höyryjärjestelmän kunto on tyydyttävä. Paineilmajärjestelmien kunto on hyvä. Sairaalakaasujärjestelmän kaasukeskus on uusittu D-talon kellariin Vuonna 2014 on keskukseen uusittu typpi- ja ilokaasukeskus. Rakennusautomaatiojärjestelmä on uusittu vaiheittain. Rakennuksessa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää. Sähkönjakelujärjestelmät Kiinteistön keskijännitekojeistot (yli 1000 V) sekä muuntajat on uusittu luvulla ja järjestelmät ovat hyvässä kunnossa. Alle 1000 V:n järjestelmä on osittain uusittu kerrossaneerausten yhteydessä ja on niiltä osin hyvässä kunnossa. Pääkeskukset on uusittu vuonna 2002 ja ne ovat hyvässä kunnossa. Vanhojen asennusten uusimistarve on tarkastelujakson (10 vuotta) aikana ilmeinen. Valaistuksien uusimisella nykyaikaiseksi led-valaistukseksi saavutetaan jonkin verran energiasäästöä. Varavoimalaitteet ovat vuodelta 2010, eikä kaipaa uusimista. Turvavalaistus on liitetty varavoimakoneeseen. Paloilmoitinjärjestelmä on pääosin uusittu. Kiinteistössä osin käytössä olevan vanhan järjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Naistenklinikan tilankäytön suunnittelua ja rakennuksen korjaus- ja laajennustarpeita ohjaa toiminnallisten tavoitteiden lisäksi rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien tila. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion perusteella Naistenklinikassa ei lähtötilanteessa ole suuria ja kiireellisiä teknisiä hanketarpeita, jotka ohittaisivat toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat hankkeet. Kuntoarvion mukaisesti Naistenklinikka on sekä rakenteiden että teknisten järjestelmien osalta tyydyttävässä ja osittain hyvässä kunnossa, vaikka toimenpidetarve monissa kohteissa on melko suuri. Vanhojen osastotilojen peruskorjaaminen edellyttää kuitenkin IV-konetilojen rakentamista ja siten ohjaa hankkeiden järjestystä ja nostaa niiden kustannuksia. Vuoden 2015 tilanteessa sairaalan ydintoimintojen vaatimat merkittävimmät investointitarpeet liittyvät synnyttäjien vuodeosastojen ja muiden osastotilojen peruskorjaamiseen nykytarpeita vastaaviksi sekä riittävän polikliinisen kapasiteetin suunnitteluun, tehokkaaseen sijoittamiseen ja rakentamiseen. Samalla erityistoimintojen kuten sikiölääketieteen yksikön ja hormonipoliklinikan sekä tukipalveluyksiköiden asianmukainen ja muuhun toimintaan sopivasti linkittyvä sijoittuminen sairaalassa tulee ottaa huomioon. Ulkoisista tekijöistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa luultavasti tulevina vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon perinteiseen työnjakoon, palvelupisteiden sijoitukseen ja myös julkisten ja yksityisten tuottajien rooleihin. Naistentautien ja synnytysten osalta ei tässä vaiheessa ennakoida merkittäviä, nopeita muutoksia. On kuitenkin varauduttava siihen, että potilaiden tutkimusten ja hoitojen rajoja sairaaloiden ja perusterveydenhuollon terveysasemaverkoston kesken tarkistetaan ns. vähemmän vaativien potilasryhmien osalta ja joitakin määrällisesti suuriakin potilasryhmiä voidaan siirtää sairaaloista muiden toimipisteiden asiakkaiksi. Muilla palveluntuottajilla saattaa jatkossa olla kiinnostusta sikiöseulontojen, pienten ja keskisuurten kirurgisten toimenpiteiden ja esimerkiksi hedelmöityshoitojen laajamittaiseenkin tarjoamiseen. HYKS:lle nämä ovat kuitenkin itse järjestettynä strategisesti tärkeitä 20

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja Anne Priha Investointijohtaja 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET HUS:n strategian mukaiset tavoitteet koskien potilaslähtöistä, oikeaaikaista

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 19.5.2016/täydennys7.6.2016 ASIA: ESSOTE:n kannanotto hallituksen esitykseen laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? 25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO

KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS , HANKO KASVUKRAFT YHTEISTYÖKOKOUS 30.9.2014, HANKO 30.9.2014 1 SOTE-UUDISTUS - JÄRJESTÄMISLAIN KESKEINEN SISÄLTÖ JA MERKITYS ARKEEN Raimo Kekkonen, sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaanhoitoalue 2 10/1/2014

Lisätiedot

VALTUUSTO ESITYS SILTASAIRAALAN INVESTOINNISTA VALT 23

VALTUUSTO ESITYS SILTASAIRAALAN INVESTOINNISTA VALT 23 VALTUUSTO 23 14.12.2016 ESITYS SILTASAIRAALAN INVESTOINNISTA VALT 23 HUS/2344/2016 Meilahden sairaala-alueelle rakennettavasta uudesta Siltasairaalasta on valmistunut hankesuunnitelma, jonka HUS:n hallitus

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA VALTUUSTO 25 17.06.2015 ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA 366/00/01/03/01/2013 VALT 25 Terveydenhuoltolain (1326/2010)

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 12/2013 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 12/2013 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 12/2013 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 18.11.2013 klo 09:00 PAIKKA Töölön sairaala, 3. krs, pienryhmätila KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 78 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh. Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2017

LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2017 LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 55 27.10.2016 TALOUSARVIO 2017 LOHLTK 55 Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli ensi vuoden talousarvion valmistelun periaatteita ja tavoiteasetantaa kokouksessaan 13.6.2016

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SOMAATTINEN ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA Taysin, aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan yhteistyö ja sairaalarakenteen arviointi

SOMAATTINEN ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA Taysin, aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan yhteistyö ja sairaalarakenteen arviointi SOMAATTINEN ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA Taysin, aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan yhteistyö ja sairaalarakenteen arviointi Laajemman väliraportin kooste Projektiylilääkäri Hannu Päivä Projektin

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS Kumppanuusneuvottelut 16 18.3.2016 16-18.3.2016 Tapio Kallio SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA Päivystyssairaalan laajennus Potilasvirran nykytilanne Pääpotilasvirrat

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaalapiiri

Satakunnan keskussairaalapiiri Satakunnan keskussairaalapiiri Sniakunnan kuskussairnnlnn kl:n jiisunkunnat 29 kuntna 249.786 as. SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAPIIRI Satakunnan alueen 27 kuntaa muodostavat Satakunnan keskussairaalapiirin,

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KYSin uusi sairaala palvelee Itä- ja Keski-Suomen väestöä pitkälle tulevaisuuteen. Myös jo olemassa oleva rakennuskanta peruskorjataan. Näin syntyy Suomen modernein sairaala,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 31 09.06.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 31 Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot