Väestön ikääntyessä virtsankarkailuvaivojen
|
|
- Raili Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito Pauliina Aukee ja Jorma Penttinen Lantionpohjan toimintahäiriöt lisääntyvät iän myötä. Tässä artikkelissa käsitellään niistä naisten yleisintä vaivaa ponnistusinkontinenssia ja sen konservatiivista hoitoa. Kyseisellä häiriöllä on useita etiologisia tekijöitä, joten sen hoidossa pyritään vaikuttamaan eri syihin samanaikaisesti. Vaiva koetaan usein arkaluontoiseksi, ja kynnys hoitoon hakeutumiselle voi näin ollen olla korkea. Niin yleis- kuin erikoislääkärinkin on hyvä tuntea konservatiivisen hoidon eri mahdollisuudet. Väestön ikääntyessä virtsankarkailuvaivojen hoitaminen tulee olemaan yksi terveydenhuollon haastavista ongelmista. Kuopiolaisen osteoporoositutkimuksen yhteydessä vuotiaista naisista 25.9 % ilmoitti kärsivänsä virtsankarkailuvaivasta (Tuppurainen ym. 1993). Arviot naisten virtsankarkailun yleisyydestä tasannevuosien jälkeen vaihtelevat välillä % (Milsom ym. 1992). Inkontinenssissa erotetaan kolme päämuotoa: ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen inkontinenssi. Harvinaisempia ovat ylivuoto- ja refleksi-inkontinenssi. Virtsankarkailuun vaikuttavia tekijöitä Estrogeenin puute aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja kollageenin vähenemistä, jotka yhdessä vaikuttavat lantionpohjan laskeumien ja virtsankarkailuongelmien syntyyn (Klutke ja Bergman 1995). Laskeuma ei sinänsä ole inkontinenssin syy, mutta laskeumapotilaista puolet kärsii inkontinenssista. Laskeumapotilailla tyypin I ja III kollageenipitoisuudet ovat vähentyneet verrattuna oireettomiin, mutta Norton ym. (1992) eivät todenneet tätä inkontinenssipotilailla, joilla ei esiintynyt laskeumavaivaa. Havainto viittaa siihen, että inkontinenssipotilailla lihasten kunnon heikkeneminen on merkitsevä taudin aiheuttaja. Synnytyksen on todettu aiheuttavan lantionpohjan hermotuksen häiriön ja siten edistävän inkontinenssin kehittymistä (Deindl ym. 1994). Synnytyksen toisen vaiheen pituus ja lapsen paino korreloivat lantionpohjan lihasten hermovaurioiden laajuuteen (Allen ym. 1990). Uusiseelantilaisessa haastattelututkimuksessa, joka tehtiin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, 34.3 % naisista ilmoitti potevansa jonkinasteista virtsankarkailua ja 3.3 % päivittäistä virtsankarkailua (Wilson ym. 1996). Samassa tutkimuksessa riskitekijöiksi synnytyksen jälkeiselle virtsankarkailulle todettiin alatiesynnytys, ennen raskautta esiintynyt ylipaino ja synnytysten runsaus (viisi tai enemmän). Tahattomasta virtsan karkailusta ovat toki kertoneet myös synnyttämättömät ja terveet hyväkuntoiset urheilijat, joilla sitä on esiintynyt fyysisen harjoittelun aikana (Nygaard ym. 1994). Perimä ja toistuvat virtsatietulehdukset ovat virtsankarkailuvaivan riskitekijöitä (Skoner ym. 1994). Virtsankarkailuun vaikuttavat useat eri tekijät, joten sen hoidossa pyritään vaikuttamaan useampaan tekijään samanaikaisesti. Duodecim 114: ,
2 Inkontinenssipotilaan diagnosointi ja hoidon porrastus Virtsankarkailuoire voi aiheuttaa potilaalle häpeän tunnetta, jolloin hän ei tuo sitä ensisijaisena vaivana esiin. Jos potilaalla on muita sairauksia, kuten diabetes, verenpainetauti tai neurologinen sairaus, kannattaa varata uusi vastaanottoaika, jolloin voidaan keskittyä virtsankarkailuongelmaan. Anamneesissa selvitetään edellä kuvatut etiologiset tekijät mukaan luettuina potilaan inkontinenssiin mahdollisesti vaikuttavat lääkkeet, karkailun vaikeusaste ja vaivan aiheuttama sosiaalinen haitta. Apuvälineinä voidaan käyttää virtsankarkailun erottelu- ja haitta-astetaulukoita (Mäkinen ym. 1992, Klovning ym. 1996). Potilaan kirjaamat virtsamäärät sekä virtsaamis- ja karkailukerrat selventävät kuvaa vaivan laadusta (Larsson ym. 1985). Gynekologisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomio limakalvojen kuntoon, mahdollisiin alavatsan kasvaimiin ja virtsantuloa vaikeuttaviin laskeumiin (kuva 1). Potilaan kuvaama virtsankarkailuoireisto ei useinkaan ole yhtenevä lopullisen diagnoosityypin kanssa (Summitt ym. 1992, Handa ym. 1995). Jatkotutkimukset tehdään keskussairaaloiden poliklinikoissa, joissa suoritetaan urodynaaminen mittaus ja kuvantamistutkimukset ja joissa hallitaan urologiset tutkimuskeinot. Vasta näiden tutkimusten jälkeen voidaan tehdä lopullinen diagnoosi inkontinenssityypistä. Tässä artikkelissa keskitytään ponnistusinkontinenssin konservatiiviseen hoitoon. Monimuotoinen konservatiivinen hoito Oireenmukainen hoito ilman perusteellisia urodynaamisia tutkimuksia on käytännön työssä Yleisanamneesi Kliininen tutkimus Virtsanäyte Erottelupisteet < 7 Provokaatiotesti + Virtsaamiskerrat < 8 / vrk: Ponnistusinkontinenssi Erottelupisteet 7 Provokaatiotesti Virtsaamiskerrat > 8 / vrk: Pakkoinkontinenssi Konservatiivinen hoito: Lantionpohjan lihasharjoitukset Apuvälineet, estrogeenihoito Lääkehoito Rakon harjoittaminen Osittainen tai täydellinen paraneminen Ei muutosta Ei muutosta Osittainen tai täydellinen paraneminen Hoito jatkuu Halukas leikkaushoitoon Hoito jatkuu LÄHETE Urodynaamiset tutkimukset Urodynaamiset tutkimukset Kystoskopia Leikkaushoito Tehostettu fysioterapia α-adrenergiset lääkkeet Virtsaputken tuet K u v a 1. Virtsankarkailun diagnoosi ja hoidon porrastus. 120 P. Aukee ja J. Penttinen
3 T a u l u k k o 1. Naisten ponnistusinkontinenssin monimuotoinen konservatiivinen hoito. Lantionpohjan lihasharjoittelu Biopalautehoito Sähköärsytyshoito Kuulat/kartiot Virtsaputken tuet Estrogeenilääkitys Muu lääkehoito Laihdutus Gynekologi Yleislääkäri Hoitajat Fysioterapeutti Urologi K u v a 2. Inkontinenssipotilaan hoidon yhteistyötahot. ollut yleistä. Mikäli anamneesissa ei ole viitteitä komplisoivista taudeista, kuten tulehduksista, aikaisemmista leikkauksista, verivirtsaisuudesta tai dysuriasta, tällaista käytäntöä voi noudattaa konservatiivisen hoidon osalta (Ramsay ym. 1995). Yleensä ponnistusinkontinenssipotilailla todetaan emättimen etuseinän rakenteellinen muutos virtsankarkailuvaivan ohella. Sellaisilla potilailla, joilla rakon ja virtsaputken välinen kulma ei oikene ja virtsaputken lepopaine on matala (alle 20 cmh 2 O), myös leikkaushoidon tulokset ovat huonoja (Feyereisl ym. 1994) (taulukko 1). Norjalaisessa tutkimuksessa inkontinenssin takia hoitoon hakeutuneet potilaat hoidettiin avoterveydenhuollon keinoin: lantionpohjan lihasharjoittelulla, sähköärsytyksellä, estrogeenivalmisteilla, antikolinergisilla lääkkeillä, rakon harjoittamisella ja siteillä. Kahdentoista kuukauden seurannan jälkeen 70 % (69/99) oli kokonaan tai osittain parantunut (Seim ym. 1996). Yhdysvalloista on julkaistu vastaavia tutkimuksia (Burgio 1990, Davila ja Bernier 1995). Tällaista hoitomallia voitaisiin mielestämme noudattaa Suomessakin, mutta se vaatii yhteistyön kehittämistä avoterveydenhuollon lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin välillä. Kun hoitoon vielä liitetään laihdutusneuvonta, apuvälineiden käytön ohjaus ja henkinen tukeminen, voidaan puhua monimuotoisesta inkontinenssin hoidosta (taulukko 1, kuva 2). Lantionpohjan lihasten harjoittelu Vuonna 1948 Arnold Kegel esitti, että synnytyksen yhteydessä kudosten ylivenyttyminen aiheuttaa hermovaurioita, jotka voivat ilman aktiivista lihasharjoittelua johtaa lihastoiminnan heikkenemiseen. Elektromyografisissa tutkimuksissa on pystytty osoittaaman sekä laadullisia että määrällisiä muutoksia lantionpohjan lihaksissa verrattaessa synnyttämättömiä naisia synnyttäneisiin (Deindl ym. 1994). Lantionpohjan lihasten harjoittelu ponnistusinkontinenssin hoidossa perustuu siihen, että vahvat ja nopeat supistukset sulkevat virtsaputken nostaen sen sisäistä painetta vatsaontelopaineen äkillisen nousun yhteydessä (Bo 1995). Kegel suositti potilaille lihasharjoittelua 20 minuuttia kolmasti päivässä (1951). Kuuttatoista hoitotutkimusta vertailevan tiivistelmäartikkelin mukaan (Bo 1995) harjoittelutiheys on vaihdellut kymmenestä kerrasta joka hereilläolotunti puoleen tuntiin kolmesti viikossa. Kaikissa tutkimuksissa todettiin karkaavan virtsamäärän väheneminen. Harjoittelussa pyritään kasvattamaan lihasvoimaa nopeilla 2 3 sekunnin kestoisilla supistuksilla ja lihaskestävyyttä sekuntia kestävän supistuksen aikana. Lihasharjoittelua ohjatessa tutkija pitää kahta sormea tutkittavan emättimessä ja kehottaa tutkittavaa supistamaan lantion pohjan lihaksia. Tämän yksinkertaisen sormipalpaation avulla tutkija huomaa, osaako potilas käyttää lantionpohjan lihaksia vai suorittaako tämä supistusliikkeet alavatsan ja pakaroiden lihaksilla. Tietokoneavusteiset biopalautelaitteet neuvovat ääni- tai näköviestein potilaille oikean lihasryhmän käyttöä, ja niiden avulla voidaan seurata lihasvoiman kasvamista peräkkäisillä mittauskerroilla. Burns ym. (1990) vertasivat pelkän lihasharjoittelun ja biopalauteavusteisen lihasharjoittelun vaikutusta ponnistus- ja sekainkontinenssin hoidossa. Potilaiden keski-ikä oli 62 vuotta. Mo- Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito 121
4 lemmissa ryhmissä oireet vähenivät, mutta biopalauteryhmässä havaittiin merkittävä paraneminen EMG-mittausten perusteella. Urodynaamisten mittausten mukaan virtsaputken sulkupaineessa ei tapahtunut muutosta. Biopalautehoidon tulosten vertailua vaikeuttaa se, ettei laitteistoja ja hoito-ohjeita ole standardoitu ja lihasvoimissa on suuria yksilöllisiä eroja riippumatta siitä, mikä on inkontinenssin vaikeusaste. Niinpä vertailtaessa hoidon tuloksia tulee arvioida myös potilaan subjektiivista tyytyväisyyttä, karkaavan virtsan määrää ja urodynaamisissa mittauksissa ilmeneviä muutoksia. Niin ikään tarvitaan tutkimusta siitä, kuinka paljon synnytyksen jälkeen tapahtuu luonnollista kudosten korjaantumista ja kuinka paljon siihen voidaan vaikuttaa lihasharjoittelulla. Sähköärsytyshoito Pientaajuuksinen vaihtosähkö aktivoi liikehermoja aikaansaaden lihassupistuksia poikkijuovaisissa lihaksissa (taajuudet Hz) ja sileissä lihaksissa (1 10 Hz). Hoidolla arvellaan olevan vaikutusta myös verenkierron vilkastumiseen. Perineaalialueen sähköärsytyshoidon tehon on katsottu perustuvan siihen, että häpyhermon ärsyttäminen johtaa lantionpohjan lihasten supistukseen ja estää rakon supistuksia. Rakkolihaksen epästabiiliudesta johtuvan inkontinenssin hoitoon on suositeltu 10 Hz:n ja ponnistusinkontinenssin hoitoon Hz:n virtaa (Fall ja Lindström 1991). Tästä suurempitaajuinen virta aiheuttaa kipua. Sähköärsytyshoito on vasta-aiheinen, jos potilaalla on sydämentahdistin, hän on raskaana tai hänellä on emätintulehdus. Ongelmana on tämänkin hoidon standardoiminen. Eri laitteissa elektrodit sijaitsevat eri kohdissa. Vaikka lihasvoima kasvaa hoidon aikana, se ei korreloi inkontinenssioireiden helpottumisen kanssa (Laycock ym. 1995). Sähköärsytyshoidolla on kuvattu saadun 7 60 %:n objektiiviset paranemistulokset ponnistusinkontinenssissa (Eriksen 1989, Bent ym. 1993). Yhdessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa (Sand ym. 1995) saavutettiin 62 %:lla aktiivihoitoryhmän 35 naisesta vaippatestissä 50 %:n paraneminen, kun verrokeista vain 19 % sai yhtä hyvän tuloksen. Sähköhoitoa saaneista seitsemän (15 %) jätti hoidon kesken, mikä olisi pitänyt tulkita hoidon epäonnistumiseksi. Sähköärsytyshoidosta on siis kliinisiä tutkimuksia, mutta kontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia on tehty vielä liian vähän. Fysioterapeutin antamalla sähköärsytyshoidolla on tärkeä merkitys ponnistusinkontinenssipotilaille, kun terapeutti opettaa oikean lihasryhmän käytön kotiharjoittelun alkuvaiheessa. Kuula- ja kartiohoidot Kuulahoitoa voi verrata biopalautehoitoon. Siinä käytetään emättimeen asetettuja samankokoisia mutta eripainoisia kuulia tai kartioita. Kun kuula tai kartio pyrkii putoamaan, potilas jännittää lantion pohjan lihaksia pitääkseen sen sisällään. Potilaan siirtyessä käyttämään painavampaa kuulaa tai kartiota hän voi todeta edistymistä. Kartioiden käyttö aktivoi refleksinomaisesti motorisia yksiköitä ja vahvistaa lihaksia (Deindl ym. 1995). Kainuun keskussairaalassa suoritetussa hoitotutkimuksessa potilaat käyttivät kotiharjoittelussa emättimeen asetettavia kuulia (Vagitrim). Neljänkymmenen potilaan hoitoryhmästä puolet sai kotona suoritetun kuulaharjoittelun lisäksi viikottain fysioterapeutin antamaa maksimaalista sähköärsytyshoitoa. Pelkästään kuulilla harjoitelleista 63 % ja lisäksi sähköärsytyshoitoa saaneista 68 % parani inkontinenssistaan urodynaamisten tutkimusten mukaan (Karjalainen ym., julkaisemattomia havaintoja). Kuulahoitoon kriittisesti suhtautuneet ovat selittäneet, että kuula jää lepäämään häntäluun päälle eikä aiheuta näin juuri minkäänlaista vaikutusta lantionpohjan lihaksiin. Kuulan pitäminen emättimessä minuuttia johtaa lihaksen lisääntyneeseen hapenkulutukseen ja sitä kautta lihaksen väsymiseen ja heikkenemiseen (Bo 1995). Virtsaputken tuet Tilapäistä apua virtsan karkaamiseen potilas voi saada emättimeen asetettavasta tamponista, joka on tavallista kuukautissuojaa paksumpi. Tamponi 122 P. Aukee ja J. Penttinen
5 kohottaa virtsaputkea kohti häpyluuta. Samaan tarkoitukseen on kehitetty elastinen emättimen tuki, Conveen-kontinenssikaari. Tanskalaisessa tutkimuksessa sen käyttö tuotti 19 potilaalle 22:sta subjektiivisesti ja objektiivisesti havaittavan paranemisen (Thyssen ja Lose 1996). Suomessa on markkinoilla kaksi virtsaputkeen asetettavaa tukea, Reliance ja Viva, jotka estävät mekaanisesti virtsankarkailun. Kokemuksemme mukaan potilaat oppivat asettamaan itse nämä laitteet henkilökohtaisen ohjauksen jälkeen. Virtsaputken tuet sopivat valikoidulle potilasjoukolle. Virtsatietulehdukset ovat mahdollisia tukia käytettäessä, ja toistuvien tulehdusten jälkeen käyttöä ei suositella. Edellä mainittujen apuvälineiden etuna on se, että potilaan ei tarvitse eristäytyä sosiaalisesti vaivansa takia ja hän voi aloittaa heti lantionpohjan lihasharjoittelun. Estrogeenihoito Virtsaputken limakalvo on rakonpuoleisessa osassa välimuotoista mutta ulommassa osassa kerrostunutta levyepiteeliä. Rajakohta vaihtelee iän ja estrogeenitilanteen mukaan ja voi olla vaikuttamassa nousevien infektioiden syntyyn (Hilton 1992).Virtsaputken alaisessa kerroksessa on kaksi laskimoverkostoa, joista proksimaalisempi sijaitsee rakon kaulan alapuolella ja muuttuu iän myötä. Estrogeenikorvaushoito lisää vaihdevuotensa ohittaneilla naisilla veren virtausta emättimessä, lisää liman eritystä, vähentää tiheävirtsaisuutta ja lievittää yhdynnän kivuliaisuutta. Vaikutus virtsaputkeen on samankaltainen (Klutke ja Bergman ym 1995). Estrogeeneista estradiolilla on suurin biologinen vaikutus ja estriolilla vähäisin. Cardozon ym. (1993) monikeskustutkimuksessa selvitettiin estriolin vaikutusta vaihdevuosi-iän ohittaneilla pakkoinkontinenssipotilailla. Potilaat saivat 3 mg estriolia suun kautta kolmen kuukauden ajan. Estrioli vähensi merkitsevästi yöllisiä virtsaamiskertoja ja lisäsi tilavuutta, jonka vallitessa potilas ensimmäisen kerran ilmaisi virtsaamistarpeensa kystometriassa. Kuitenkaan se ei ollut kokonaisuudessaan merkitsevästi lumelääkettä parempi. Yhdessä progesteronin kanssa käytetyllä konjugoidulla estrogeeenilla on saatu aikaan sekä subjektiivisesti että objektiivisesti merkittävää paranemista hoidettaessa vaihdevuodet ohittaneita ponnistusinkontinenttipotilaita (Sartori ym. 1995). Fantlin (1994) meta-analyysissa vuosina suoritetuista tutkimuksista todettiin, että estrogeenihoito parantaa subjektiivisesti vaihdevuodet ohittaneilla naisilla inkontinenssia ja lisää merkitsevästi virtsaputken maksimaalista sulkupainetta. Estrogeenikorvaushoito hidastaa ihon kollageenin vähenemistä. Osalla potilaista inkontinenssioireilu pahenee kuukautiskierron mukaan siten, että varhaisessa luteaalivaiheessa oireet ovat pahimmillaan. Muu lääkehoito Rakkospesifistä lääkettä ei ole. Rakon toimintaa säätelee autonominen hermosto. Rakon kaulan alueella ja virtsaputken seinämässä on alfareseptoreita. Alfa-adrenerginen fenyylipropanoliamiini lisää virtsaputken sulkupainetta ja lievittää ponnistusinkontinenssin oireita annoksella 50 mg x 2. Myös efedriiniä on käytetty, mutta fenyylipropanoliamiinilla on vähemmän sivuvaikutuksia. Kaikki sympatomimeetit aiheuttavat sydämentykytystä ja ääreisverisuonten supistumista, minkä seurauksena verenpaine voi nousta. Lopuksi Konservatiivinen hoito sopii erityisesti niille, joilla ponnistusinkontinenssin aiheuttama haitta on lievä ja joilla ei ole lantionpohjan laskeumia. Myös ne potilaat, jotka haluavat vielä synnyttää tai joilla on leikkauksen vasta-aiheita, sopivat konservatiiviseen hoitoon. Aluksi potilaalle tulee opettaa lantionpohjan lihasten harjoittelu. Apuvälineitä voidaan käyttää potilaiden motivoinnissa ja estrogeenilääkitystä tarvittaessa hoidon tukena. Paras tulos saavutetaan avohoidon ja erikoislääkärien yhteistyöllä. Mikäli intensiivisellä harjoittelulla ei 3 6 kuukaudessa saavutetaan riittävää tulosta, leikkaus on sopiva hoitomuoto. Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito 123
6 Kirjallisuutta Allen R E, Hosker G L, Smith A R, Warrel D W. Pelvic floor damage and childbirth: A neurophysiological study. Br J Obstet Gynecol 1990; 97: Bent A E, Sand P K, ym. Transvaginal electrical stimulation in the treatment of genuine stress incontinence and detrusor instability. Int Urogynecol J 1993; 4: Bo K. Pelvic floor muscle exersice for the treatment of stress urinary incontinence: an exercise physiology perspective. Int Urogynecol J 1995; 6: Burgio K. Behavioral training for stress and urge incontinence in the community. Gerontology 1990; 36 (Suppl 2): Burns P A, Pranikoff N, Nochajski T, ym. Treatment of stress incontinence with pelvic floor exercises and biofeedback. J Am Geriatr Soc 1990; 38: Cardozo L, Rekers H, Tapp A, ym. Oestriol in the treatment of postmenopausal urgency: a multicentre study. Maturitas 1993; 18: Davila G W, Bernier F. Multimodality pelvic physiotherapy treatment of urinary incontinence in adult women. Int Urogynecol J 1995; 6: Deindl F M, Vodusek D B, Hesse U, ym. Pelvic floor activity patterns: comparison of nulliparous continent and parous urinary stress incontinent woman. A kinesiological EMG study. Br J Urol 1994; 73: Deindl F M, Schussler B, Vodusek D B, ym. Neurophysiologic effect of vaginal cone application in continent and urinary stress incontinent woman. Int Urogynecol J 1995; 6: Eriksen B C: Electrostimulation of pelvic floor in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1990; 69: Fall M, Lindström S. Electrical stimulation. Urol Clin North Am 1991; 18 (2): Fantl J A, Cardozo L, McClish D K. Estrogen therapy in the management of urinary incontinence in postmenopausal women: a meta-analysis. First report of the Hormones and Urogenital Therapy Committee. Obstet Gynecol 1994; 83: Feyereisl J, Dreher E, Haenggi W, ym. Long-term results after Burh colposuspension. Am J Obstet Gynecol 1994; 171: Handa V L, Jensen J K, Ostergard D R. Federal Guidelines for the Management of Urinary Incontinence in the United States: Which patients should undergo urodynamic testing? Int Urogynecol J 1995; 6: Hilton P. The mecanism of continence. Kirjassa Shaw R, Soutter W P, Stuart L, toim. Gynaecology, Lontoo: Churchill Livingstone, 1992, s Kegel A. Progressive resistance exercise in the functional restoration of the perineal muscles. Am J Obstet Gynecol 1948; 56: Kegel A. Physiologic therapy for urinary stress incontinence. J Am Med Assoc 1951; 146: Klovning A, Hunskaar E, Eriksen B C. Validity of a scored urological history in detecting detrusor instability in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996; 75: Klutke J J, Bergman A. Hormonal influence of the urinary tract. Urol Clin North Am 1995; 22: Larsson G, Blixt G, Janson G, ym. The frequency/volume chart as a differential diagnostic tool in female urinary incontinence [väitöskirja]. Uppsala: Uppsalan yliopisto, Laycock J, Knight S, Naylor D. Prospective randomized clinical trial to compare acute and chronic electrical stimulation in combination therapy for GSI. Neurourol Urodyn 1995; 14: Milsom I, Fall M, Ekelund P. Urininkontinens en kostnadskrävande folksjukdom. Läkärtidningen 1992; 89: Mäkinen J, Kujansuu E, Nilsson C G, ym. Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1992; 47: Norton P, Boyd C, Deak S. Collagen synthesis in women with genital prolapse or stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 1992; 11: 300. Nygaard I E, Thompson F L, Svengalis S L, ym. Urinary incontinence in elite athletes. Obstet Gynecol 1994; 84: 342. Ramsay I N, Ali H M, Hunter M. A Randomized Controlled Trial of Urodynamic Investigations Prior to Conservative Treatment of Urinary Incontinence in the Female. Int Urogynecol J 1995; 6: Sand P K, Richardson D A, Staskin D R, Swift S E, Appell R A, Whitmore K E, ym. Pelvic floor electrical stimulation in the treatment of genuine stress incontinence: a multi-center, placebo controlled trial. Am J Obstet Gynecol 1995; 173: Sartori M G F, Baracat E C, Girao M J B C, Concalbes W J, Sartori J P, Rodrigues de Lima R. Menopausal genuine stress incontinence treated with conjugated estrogens plus progestogens. Int J Gynaecol Obstet 1995; 45: Seim A, Sivertsen B, Eriksen B C, Hunskaar S. Treatment of urinary incontinence in women in general practice: observational study. BMJ 1996; 312: Skoner M M, Thomson W D, Caron V A. Factors associated with risk of stress urinary incontinence in women. Nurs Res 1994; 43: Summitt R L Jr, Stovall T G, Bent A E, Ostergaard D R. Urinary incontinence: correlation of history and brief office evaluation with multichannel urodynamic testing. Am J Obstet Gynecol 1992; 166: Tuppurainen M, Honkanen R, Kröger H, ym. Osteoporosis risk factors, gynaecological history and fractures in perimenopausal women the results of the baseline postal enquiry of the Kuopio Osteoporosis Risk Factor and Prevention Study. Maturitas 1993; 17: Thyssen H, Lose G. New disposable vaginal device (continence guard) in the treatment of female stress incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996; 75: Wilson P D, Herbison R M Herbison G P. Obstetric practice and the prevalence of urinary incontinence three month after delivery. Br J Obstet Gynaecol 1996; 103: PAULIINA AUKEE, LL, apulaislääkäri JORMA PENTTINEN, LKT, apulaisylilääkäri KYS:n synnytysten ja naistentautien klinikka PL 1777, Kuopio 124
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotVIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka
VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotHarjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi
Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa
LisätiedotLANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS
Pohjois- Kymen sairaala, Fysioterapia LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Virtsankarkailusta kärsiville naisille Aino Isotalo, Sanna Venäläinen Sisällys Yleistä inkontinenssista... 2 Ponnistusinkontinenssi...
LisätiedotVirtsankarkailu (naiset)
Virtsankarkailu (naiset) Perustuu 5.9.2017 julkaistuun Käypä Hoito -suositukseen Eeva Sundström, LL, yle el Tikkkurilan terveysasema, Vantaa HY Ei sidonnaisuuksia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotVagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon
Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotLASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo
LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito
LisätiedotLantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana
Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset
LisätiedotNaisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus
Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, kunoutuksen palveluyksikön johtaja kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Fysiatrian klinikka,
LisätiedotVagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol
Vagifem POTILASOHJE 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem - valmisteesta, joka on tarkoitettu estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisoireiden hoitoon. SISÄLTÖ Estrogeenituotannon väheneminen...3
LisätiedotVirtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi
Virtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi Erkki Kujansuu Minna Törnävä Sari Mäkinen Arja Vilenius Sirpa Kolu Kaarina Matinlompolo Raina Jokela Kirsti Ristilä Marja-Liisa Hätinen
LisätiedotLantionpohjan lihasten harjoittelu. Potilasohje.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa arkipäivän
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotPerustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta
YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan
LisätiedotEsko Mälkiä LitT, ft emeritus professori fysioterapia
Tieteellisesti tutkitut liikeharjoitukset virtsa- ja seksuaaliongelmien hallinnassa erityisesti eturauhaseen kohdistuneiden operaatioiden jälkeen (yhteydessä) Miesten ilta 17092013 KSKS Esko Mälkiä LitT,
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotNaisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito
Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Seija Ala-Nissilä / Kirjoitettu 6.2.2017 / Julkaistu Lääkehoitoa käytetään pakkovirtsankarkailussa ja sekatyyppisessä karkailussa
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotPonnistusinkontinenssi
Ponnistusinkontinenssi TIETOA, NEUVOJA JA HARJOITUKSIA Tietoa inkontinenssista Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on yleinen ongelma, joka vaivaa joka neljättä naista jossain muodossa. Virtsankarkailu
LisätiedotSensaTONE women Käyttöohje
Page 1 SensaTONE women käyttöohje sivu 1 SensaTONE women Käyttöohje SensaTONE naisille on erittäin helppokäyttöinen ja tehokas lantionpohjan lihasten stimulaattori. Tämä pieni ja tyylikäs laite on suunniteltu
LisätiedotPentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto
Pentti Kiilholma Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Turun Yliopisto. Päätoimi Eläkkeellä 1.10.2010 alkaen TYKS:n
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotVOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA. parantainen.anu@gmail.com 0405668347
VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA 1 SEKSUAALISET TUNTEMUKSET Lantionpohjan lihakset mahdollistavat seksuaalisten mielihyvän tuntemusten välittymisen. Tutkimusten
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotSisällysluettelo. Käypä hoito -suositus 1 (69) Virtsankarkailu (naiset), näytönastekatsaukset, lausuntokierros
Käypä hoito -suositus 1 (69) Sisällysluettelo [nak05513]=lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ja virtsankarkailu... 2 [nak05514]=sähköstimulaatiohoito pakkovirtsankarkailun hoidossa... 5
LisätiedotTunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1
Joka toiselle naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Myös sinulle? Tunne itsesi taas ehjäksi! Tietoa lantionpohjan elinten laskeumista ja hoidoista Lantionpohjan elinten laskeumat Lantion
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
LisätiedotSinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.
Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä
LisätiedotMitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa
Mitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa Tietoa alempien virtsateiden oireista (LUTS - Lower Urinary Tract Symptoms) ja hoitovaihtoehdoista. Miesten terveys ja miehekkyys Miehenä oleminen voi olla joissain
LisätiedotMiksi pohja pettää? GKS 2017 Riikka Tähtinen el KYS
Miksi pohja pettää? GKS 2017 Riikka Tähtinen el KYS Sidonnaisuudet KYS urogynekologian suppea koulutusohjelma Suomen Urogynekologian pientyöryhmän kokous, tammikuu 2016, Astellas Laparoskopia kurssi maaliskuussa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotCystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS
Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa
LisätiedotONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Potilasohje 1 (5) VIRTSANKARKAILUN EROTUSPISTEET/HAITTA-ASTE/ULOSTEEN KARKAILU Kuvaus: Kysely potilaalle virtsankarkailun erotuspisteet/haitta-aste/ulosteen karkailu VIRTSANKARKAILUN
LisätiedotPonnistusinkontinenssin esiintyvyys synnyttämät- tömillä alle 35- vuotiailla naisilla liikunnan yhteydessä
Ponnistusinkontinenssin esiintyvyys synnyttämät- tömillä alle 35- vuotiailla naisilla liikunnan yhteydessä Terhi Vilhula Mari Vänttinen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-
LisätiedotNaisen virtsankarkailun yksilöllinen konservatiivinen hoito
Tieteessä kättä pidempää Pauliina Aukee LT, urogynekologian ja lääkärikouluttajan erityispätevyys, osastonylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala, naistentautien ja synnytysten sekä lantionpohjan tutkimus-
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotSINULLE, JOKA TARVITSET PAIKALLISTA ESTROGEENIHOITOA.
SINULLE, JOKA TARVITSET PAIKALLISTA ESTROGEENIHOITOA. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä
LisätiedotSuomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote PELVICUS 3/2014. 15.9.2014 www.pelvicus.fi. Tiedote: Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors
Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote PELVICUS 3/2014 15.9.2014 www.pelvicus.fi Tiedote: Minna Törnävä Kuvat: Vuokko Jernfors SYKSY, SADONKORJUUN AIKAA Syksy on ollut ja on koulutuksentäyteistä
LisätiedotRASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU
Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2017 Satu Passoja RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotVaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012
Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen
Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Virtsarakko.fi Tietoja inkontinenssista Inkontinenssi on luultua yleisempää. Sitä esiintyy noin viidellä prosentilla kaikista miehistä jossain
LisätiedotRaskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin
Pauliina Aukee ja Kati Tihtonen KATSAUS Raskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin Raskaus ja alatiesynnytys vaikuttavat lantionpohjan toimintaan mekaanisen paineen ja kudosvaurioiden
LisätiedotStress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät
Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät Antti Valpas Ylilääkäri, LT E-K.K.S Synnytykset ja naistentaudit GKS, Helsinki 25-26.9.2008 South-Karelian Central Hospital Lappeenranta Finland
LisätiedotGynekologiset laskeumat
Pentti Kiilholma ja Kari Nieminen LANTIONPOHJAN SAIRAUDET Gynekologiset laskeumat Lantionpohjan laskeumat ovat yleisiä synnyttäneillä naisilla, ja ne lisääntyvät edelleen vaihdevuosiiän jälkeen. Laskeumaleikkaus
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotLANTIONPOHJAN LIHASTEN HALLINTA
Matleena Humalajoki LANTIONPOHJAN LIHASTEN HALLINTA Opas naisille lantionpohjan lihasten ja virtsarakon hallinnasta Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön
LisätiedotSenshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
Lisätiedotitouch Sure Ominaisuudet ja edut 1. Miellyttävä käyttää Käyttäjä voi säätää laitteen antamien sykäysten voimakkuutta ja ne nousevat asteittain.
itouch Sure 1 Esittely itouch Sure stimulaattori auttaa ponnistus-, pakko- ja sekainkontinenssiin. Laite on kehitetty alan ammattilaisten toimesta. Myös käyttäjien palautteet on huomioitu. itouch Sure
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu
Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Tietoa virtsankarkailusta Sinun ei tarvitse hävetä vaivaasi. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on luultua yleisempää, ja sitä voidaan
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
URO17010FI 11.2017 Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista Virtsarakko.fi Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. Tiedätkö, missä on lähin WC? Tuntuuko sinusta, että
LisätiedotPELVICUS. Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote 2/2014. PELVICUS tiedotteen kokosi Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors
PELVICUS Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote 2/2014 PELVICUS tiedotteen kokosi Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors HALLITUKSEN TERVEISET Mukavaa kesää kaikille talvisesta säästä huolimatta.
LisätiedotSTANDARDI URODYNAAMINEN TUTKIMUS NAISPOTILAILLE TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA
STANDARDI URODYNAAMINEN TUTKIMUS NAISPOTILAILLE TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA Annika Heinisuo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 12/2014 Tampereen
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotNAISTEN VIRTSAINKONTINENSSI
NAISTEN VIRTSAINKONTINENSSI Ohjelehtisen toteuttaminen lantionpohjan lihasvoimaharjoitteista ja rentoutumisesta Pohjois-Kymen sairaalalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi
LisätiedotKäypä hoito -suositus 1 (66) Virtsankarkailu (naiset), lisätietoaineisto, lausuntokierros Sisällysluettelo
Käypä hoito -suositus 1 (66) Sisällysluettelo [nix00563]=virtsarakon tilavuuden laskeminen sekä virtsateiden rakenteen ja toiminnan selvittely kaikukuvauksella... 2 [nix00565]=lantionpohjan lihasten harjoitteluohje...
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotUROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN
UROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN TtT-opisk, ft seksuaaliterapeutti (NACS), MINNA TÖRNÄVÄ TAYS, TAY SIDONNAISUUDET KAHDEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA ft, erityistason seksuaaliterapeutti
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotKustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan
Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee
LisätiedotVAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU
VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotIäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat
Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Maria Nuotio, LT Geriatrian ylilääkäri EPSHP, Seinäjoen keskussairaala Vanhusten virtsaamisvaivatmonimuotoinen terveysongelma o tavattoman yleisiä
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.
LisätiedotKatja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE
Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2015 POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Sulonen, Katja Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian
LisätiedotRASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotGynekologinen tutkimus
Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,
LisätiedotPohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti
Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Sisältö Kyselystä ja vastaajista... 3... 4 Lääkärillä... 5 Minkä tyyppinen inkontinenssi?... 6 Yksi kolmesta vaikenee
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotVirtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu
BET-9-FI.0 Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Astellas Pharma, Vaisalantie 8, 00 Espoo Puhelin 09 80 000, info.fi@astellas.com, www.astellas.fi Tietoa virtsankarkailusta
LisätiedotOhjeita synnytyksen jälkeen
Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja
LisätiedotMaiju Vähätupa Noora Wassholm LANTIONPOHJA HALLINTAAN
Satakunnan ammattikorkeakoulu Maiju Vähätupa Noora Wassholm LANTIONPOHJA HALLINTAAN Ohjelehtinen lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskaana oleville ja synnyttäneille naisille Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotLiite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia
LisätiedotLANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU RASKAUSAIKANA
LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU RASKAUSAIKANA Harjoitusopas Heidi Ekman Sonja Kemppainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI
LisätiedotKaikki mitä sinun tarvitsee tietää lantionpohjan lihasten treenaamisesta. Britt
Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää lantionpohjan lihasten treenaamisesta Britt Sisältö Esittely... 3 Tietoa heikentyneestä lantionpohjasta ja kuivista limakalvoista... 4-5 Raskaus ja lantion- pohjan lihaksisto...
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotKeksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen
Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät
LisätiedotALAPÄÄ TIUKKANA, YLÄPÄÄ RENTONA
ALAPÄÄ TIUKKANA, YLÄPÄÄ RENTONA - Bailamama harjoittelun vaikutukset alateitse synnyttäneiden naisten lantionpohjan lihasten toimintaan Sanna Aho Kaisa Enbuska Linda Nieminen Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys-
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotLaskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka
Laskeuman etiologiasta LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Sidonnaisuudet Teollisuuden järjestämät koulutustilaisuudet: Olympus, Astellas Laskeuman etiologia Monitekijäinen Eri tekijöiden yhteisvaikutus
Lisätiedot