Väestön ikääntyessä virtsankarkailuvaivojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestön ikääntyessä virtsankarkailuvaivojen"

Transkriptio

1 KATSAUS Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito Pauliina Aukee ja Jorma Penttinen Lantionpohjan toimintahäiriöt lisääntyvät iän myötä. Tässä artikkelissa käsitellään niistä naisten yleisintä vaivaa ponnistusinkontinenssia ja sen konservatiivista hoitoa. Kyseisellä häiriöllä on useita etiologisia tekijöitä, joten sen hoidossa pyritään vaikuttamaan eri syihin samanaikaisesti. Vaiva koetaan usein arkaluontoiseksi, ja kynnys hoitoon hakeutumiselle voi näin ollen olla korkea. Niin yleis- kuin erikoislääkärinkin on hyvä tuntea konservatiivisen hoidon eri mahdollisuudet. Väestön ikääntyessä virtsankarkailuvaivojen hoitaminen tulee olemaan yksi terveydenhuollon haastavista ongelmista. Kuopiolaisen osteoporoositutkimuksen yhteydessä vuotiaista naisista 25.9 % ilmoitti kärsivänsä virtsankarkailuvaivasta (Tuppurainen ym. 1993). Arviot naisten virtsankarkailun yleisyydestä tasannevuosien jälkeen vaihtelevat välillä % (Milsom ym. 1992). Inkontinenssissa erotetaan kolme päämuotoa: ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen inkontinenssi. Harvinaisempia ovat ylivuoto- ja refleksi-inkontinenssi. Virtsankarkailuun vaikuttavia tekijöitä Estrogeenin puute aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja kollageenin vähenemistä, jotka yhdessä vaikuttavat lantionpohjan laskeumien ja virtsankarkailuongelmien syntyyn (Klutke ja Bergman 1995). Laskeuma ei sinänsä ole inkontinenssin syy, mutta laskeumapotilaista puolet kärsii inkontinenssista. Laskeumapotilailla tyypin I ja III kollageenipitoisuudet ovat vähentyneet verrattuna oireettomiin, mutta Norton ym. (1992) eivät todenneet tätä inkontinenssipotilailla, joilla ei esiintynyt laskeumavaivaa. Havainto viittaa siihen, että inkontinenssipotilailla lihasten kunnon heikkeneminen on merkitsevä taudin aiheuttaja. Synnytyksen on todettu aiheuttavan lantionpohjan hermotuksen häiriön ja siten edistävän inkontinenssin kehittymistä (Deindl ym. 1994). Synnytyksen toisen vaiheen pituus ja lapsen paino korreloivat lantionpohjan lihasten hermovaurioiden laajuuteen (Allen ym. 1990). Uusiseelantilaisessa haastattelututkimuksessa, joka tehtiin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, 34.3 % naisista ilmoitti potevansa jonkinasteista virtsankarkailua ja 3.3 % päivittäistä virtsankarkailua (Wilson ym. 1996). Samassa tutkimuksessa riskitekijöiksi synnytyksen jälkeiselle virtsankarkailulle todettiin alatiesynnytys, ennen raskautta esiintynyt ylipaino ja synnytysten runsaus (viisi tai enemmän). Tahattomasta virtsan karkailusta ovat toki kertoneet myös synnyttämättömät ja terveet hyväkuntoiset urheilijat, joilla sitä on esiintynyt fyysisen harjoittelun aikana (Nygaard ym. 1994). Perimä ja toistuvat virtsatietulehdukset ovat virtsankarkailuvaivan riskitekijöitä (Skoner ym. 1994). Virtsankarkailuun vaikuttavat useat eri tekijät, joten sen hoidossa pyritään vaikuttamaan useampaan tekijään samanaikaisesti. Duodecim 114: ,

2 Inkontinenssipotilaan diagnosointi ja hoidon porrastus Virtsankarkailuoire voi aiheuttaa potilaalle häpeän tunnetta, jolloin hän ei tuo sitä ensisijaisena vaivana esiin. Jos potilaalla on muita sairauksia, kuten diabetes, verenpainetauti tai neurologinen sairaus, kannattaa varata uusi vastaanottoaika, jolloin voidaan keskittyä virtsankarkailuongelmaan. Anamneesissa selvitetään edellä kuvatut etiologiset tekijät mukaan luettuina potilaan inkontinenssiin mahdollisesti vaikuttavat lääkkeet, karkailun vaikeusaste ja vaivan aiheuttama sosiaalinen haitta. Apuvälineinä voidaan käyttää virtsankarkailun erottelu- ja haitta-astetaulukoita (Mäkinen ym. 1992, Klovning ym. 1996). Potilaan kirjaamat virtsamäärät sekä virtsaamis- ja karkailukerrat selventävät kuvaa vaivan laadusta (Larsson ym. 1985). Gynekologisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomio limakalvojen kuntoon, mahdollisiin alavatsan kasvaimiin ja virtsantuloa vaikeuttaviin laskeumiin (kuva 1). Potilaan kuvaama virtsankarkailuoireisto ei useinkaan ole yhtenevä lopullisen diagnoosityypin kanssa (Summitt ym. 1992, Handa ym. 1995). Jatkotutkimukset tehdään keskussairaaloiden poliklinikoissa, joissa suoritetaan urodynaaminen mittaus ja kuvantamistutkimukset ja joissa hallitaan urologiset tutkimuskeinot. Vasta näiden tutkimusten jälkeen voidaan tehdä lopullinen diagnoosi inkontinenssityypistä. Tässä artikkelissa keskitytään ponnistusinkontinenssin konservatiiviseen hoitoon. Monimuotoinen konservatiivinen hoito Oireenmukainen hoito ilman perusteellisia urodynaamisia tutkimuksia on käytännön työssä Yleisanamneesi Kliininen tutkimus Virtsanäyte Erottelupisteet < 7 Provokaatiotesti + Virtsaamiskerrat < 8 / vrk: Ponnistusinkontinenssi Erottelupisteet 7 Provokaatiotesti Virtsaamiskerrat > 8 / vrk: Pakkoinkontinenssi Konservatiivinen hoito: Lantionpohjan lihasharjoitukset Apuvälineet, estrogeenihoito Lääkehoito Rakon harjoittaminen Osittainen tai täydellinen paraneminen Ei muutosta Ei muutosta Osittainen tai täydellinen paraneminen Hoito jatkuu Halukas leikkaushoitoon Hoito jatkuu LÄHETE Urodynaamiset tutkimukset Urodynaamiset tutkimukset Kystoskopia Leikkaushoito Tehostettu fysioterapia α-adrenergiset lääkkeet Virtsaputken tuet K u v a 1. Virtsankarkailun diagnoosi ja hoidon porrastus. 120 P. Aukee ja J. Penttinen

3 T a u l u k k o 1. Naisten ponnistusinkontinenssin monimuotoinen konservatiivinen hoito. Lantionpohjan lihasharjoittelu Biopalautehoito Sähköärsytyshoito Kuulat/kartiot Virtsaputken tuet Estrogeenilääkitys Muu lääkehoito Laihdutus Gynekologi Yleislääkäri Hoitajat Fysioterapeutti Urologi K u v a 2. Inkontinenssipotilaan hoidon yhteistyötahot. ollut yleistä. Mikäli anamneesissa ei ole viitteitä komplisoivista taudeista, kuten tulehduksista, aikaisemmista leikkauksista, verivirtsaisuudesta tai dysuriasta, tällaista käytäntöä voi noudattaa konservatiivisen hoidon osalta (Ramsay ym. 1995). Yleensä ponnistusinkontinenssipotilailla todetaan emättimen etuseinän rakenteellinen muutos virtsankarkailuvaivan ohella. Sellaisilla potilailla, joilla rakon ja virtsaputken välinen kulma ei oikene ja virtsaputken lepopaine on matala (alle 20 cmh 2 O), myös leikkaushoidon tulokset ovat huonoja (Feyereisl ym. 1994) (taulukko 1). Norjalaisessa tutkimuksessa inkontinenssin takia hoitoon hakeutuneet potilaat hoidettiin avoterveydenhuollon keinoin: lantionpohjan lihasharjoittelulla, sähköärsytyksellä, estrogeenivalmisteilla, antikolinergisilla lääkkeillä, rakon harjoittamisella ja siteillä. Kahdentoista kuukauden seurannan jälkeen 70 % (69/99) oli kokonaan tai osittain parantunut (Seim ym. 1996). Yhdysvalloista on julkaistu vastaavia tutkimuksia (Burgio 1990, Davila ja Bernier 1995). Tällaista hoitomallia voitaisiin mielestämme noudattaa Suomessakin, mutta se vaatii yhteistyön kehittämistä avoterveydenhuollon lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin välillä. Kun hoitoon vielä liitetään laihdutusneuvonta, apuvälineiden käytön ohjaus ja henkinen tukeminen, voidaan puhua monimuotoisesta inkontinenssin hoidosta (taulukko 1, kuva 2). Lantionpohjan lihasten harjoittelu Vuonna 1948 Arnold Kegel esitti, että synnytyksen yhteydessä kudosten ylivenyttyminen aiheuttaa hermovaurioita, jotka voivat ilman aktiivista lihasharjoittelua johtaa lihastoiminnan heikkenemiseen. Elektromyografisissa tutkimuksissa on pystytty osoittaaman sekä laadullisia että määrällisiä muutoksia lantionpohjan lihaksissa verrattaessa synnyttämättömiä naisia synnyttäneisiin (Deindl ym. 1994). Lantionpohjan lihasten harjoittelu ponnistusinkontinenssin hoidossa perustuu siihen, että vahvat ja nopeat supistukset sulkevat virtsaputken nostaen sen sisäistä painetta vatsaontelopaineen äkillisen nousun yhteydessä (Bo 1995). Kegel suositti potilaille lihasharjoittelua 20 minuuttia kolmasti päivässä (1951). Kuuttatoista hoitotutkimusta vertailevan tiivistelmäartikkelin mukaan (Bo 1995) harjoittelutiheys on vaihdellut kymmenestä kerrasta joka hereilläolotunti puoleen tuntiin kolmesti viikossa. Kaikissa tutkimuksissa todettiin karkaavan virtsamäärän väheneminen. Harjoittelussa pyritään kasvattamaan lihasvoimaa nopeilla 2 3 sekunnin kestoisilla supistuksilla ja lihaskestävyyttä sekuntia kestävän supistuksen aikana. Lihasharjoittelua ohjatessa tutkija pitää kahta sormea tutkittavan emättimessä ja kehottaa tutkittavaa supistamaan lantion pohjan lihaksia. Tämän yksinkertaisen sormipalpaation avulla tutkija huomaa, osaako potilas käyttää lantionpohjan lihaksia vai suorittaako tämä supistusliikkeet alavatsan ja pakaroiden lihaksilla. Tietokoneavusteiset biopalautelaitteet neuvovat ääni- tai näköviestein potilaille oikean lihasryhmän käyttöä, ja niiden avulla voidaan seurata lihasvoiman kasvamista peräkkäisillä mittauskerroilla. Burns ym. (1990) vertasivat pelkän lihasharjoittelun ja biopalauteavusteisen lihasharjoittelun vaikutusta ponnistus- ja sekainkontinenssin hoidossa. Potilaiden keski-ikä oli 62 vuotta. Mo- Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito 121

4 lemmissa ryhmissä oireet vähenivät, mutta biopalauteryhmässä havaittiin merkittävä paraneminen EMG-mittausten perusteella. Urodynaamisten mittausten mukaan virtsaputken sulkupaineessa ei tapahtunut muutosta. Biopalautehoidon tulosten vertailua vaikeuttaa se, ettei laitteistoja ja hoito-ohjeita ole standardoitu ja lihasvoimissa on suuria yksilöllisiä eroja riippumatta siitä, mikä on inkontinenssin vaikeusaste. Niinpä vertailtaessa hoidon tuloksia tulee arvioida myös potilaan subjektiivista tyytyväisyyttä, karkaavan virtsan määrää ja urodynaamisissa mittauksissa ilmeneviä muutoksia. Niin ikään tarvitaan tutkimusta siitä, kuinka paljon synnytyksen jälkeen tapahtuu luonnollista kudosten korjaantumista ja kuinka paljon siihen voidaan vaikuttaa lihasharjoittelulla. Sähköärsytyshoito Pientaajuuksinen vaihtosähkö aktivoi liikehermoja aikaansaaden lihassupistuksia poikkijuovaisissa lihaksissa (taajuudet Hz) ja sileissä lihaksissa (1 10 Hz). Hoidolla arvellaan olevan vaikutusta myös verenkierron vilkastumiseen. Perineaalialueen sähköärsytyshoidon tehon on katsottu perustuvan siihen, että häpyhermon ärsyttäminen johtaa lantionpohjan lihasten supistukseen ja estää rakon supistuksia. Rakkolihaksen epästabiiliudesta johtuvan inkontinenssin hoitoon on suositeltu 10 Hz:n ja ponnistusinkontinenssin hoitoon Hz:n virtaa (Fall ja Lindström 1991). Tästä suurempitaajuinen virta aiheuttaa kipua. Sähköärsytyshoito on vasta-aiheinen, jos potilaalla on sydämentahdistin, hän on raskaana tai hänellä on emätintulehdus. Ongelmana on tämänkin hoidon standardoiminen. Eri laitteissa elektrodit sijaitsevat eri kohdissa. Vaikka lihasvoima kasvaa hoidon aikana, se ei korreloi inkontinenssioireiden helpottumisen kanssa (Laycock ym. 1995). Sähköärsytyshoidolla on kuvattu saadun 7 60 %:n objektiiviset paranemistulokset ponnistusinkontinenssissa (Eriksen 1989, Bent ym. 1993). Yhdessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa (Sand ym. 1995) saavutettiin 62 %:lla aktiivihoitoryhmän 35 naisesta vaippatestissä 50 %:n paraneminen, kun verrokeista vain 19 % sai yhtä hyvän tuloksen. Sähköhoitoa saaneista seitsemän (15 %) jätti hoidon kesken, mikä olisi pitänyt tulkita hoidon epäonnistumiseksi. Sähköärsytyshoidosta on siis kliinisiä tutkimuksia, mutta kontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia on tehty vielä liian vähän. Fysioterapeutin antamalla sähköärsytyshoidolla on tärkeä merkitys ponnistusinkontinenssipotilaille, kun terapeutti opettaa oikean lihasryhmän käytön kotiharjoittelun alkuvaiheessa. Kuula- ja kartiohoidot Kuulahoitoa voi verrata biopalautehoitoon. Siinä käytetään emättimeen asetettuja samankokoisia mutta eripainoisia kuulia tai kartioita. Kun kuula tai kartio pyrkii putoamaan, potilas jännittää lantion pohjan lihaksia pitääkseen sen sisällään. Potilaan siirtyessä käyttämään painavampaa kuulaa tai kartiota hän voi todeta edistymistä. Kartioiden käyttö aktivoi refleksinomaisesti motorisia yksiköitä ja vahvistaa lihaksia (Deindl ym. 1995). Kainuun keskussairaalassa suoritetussa hoitotutkimuksessa potilaat käyttivät kotiharjoittelussa emättimeen asetettavia kuulia (Vagitrim). Neljänkymmenen potilaan hoitoryhmästä puolet sai kotona suoritetun kuulaharjoittelun lisäksi viikottain fysioterapeutin antamaa maksimaalista sähköärsytyshoitoa. Pelkästään kuulilla harjoitelleista 63 % ja lisäksi sähköärsytyshoitoa saaneista 68 % parani inkontinenssistaan urodynaamisten tutkimusten mukaan (Karjalainen ym., julkaisemattomia havaintoja). Kuulahoitoon kriittisesti suhtautuneet ovat selittäneet, että kuula jää lepäämään häntäluun päälle eikä aiheuta näin juuri minkäänlaista vaikutusta lantionpohjan lihaksiin. Kuulan pitäminen emättimessä minuuttia johtaa lihaksen lisääntyneeseen hapenkulutukseen ja sitä kautta lihaksen väsymiseen ja heikkenemiseen (Bo 1995). Virtsaputken tuet Tilapäistä apua virtsan karkaamiseen potilas voi saada emättimeen asetettavasta tamponista, joka on tavallista kuukautissuojaa paksumpi. Tamponi 122 P. Aukee ja J. Penttinen

5 kohottaa virtsaputkea kohti häpyluuta. Samaan tarkoitukseen on kehitetty elastinen emättimen tuki, Conveen-kontinenssikaari. Tanskalaisessa tutkimuksessa sen käyttö tuotti 19 potilaalle 22:sta subjektiivisesti ja objektiivisesti havaittavan paranemisen (Thyssen ja Lose 1996). Suomessa on markkinoilla kaksi virtsaputkeen asetettavaa tukea, Reliance ja Viva, jotka estävät mekaanisesti virtsankarkailun. Kokemuksemme mukaan potilaat oppivat asettamaan itse nämä laitteet henkilökohtaisen ohjauksen jälkeen. Virtsaputken tuet sopivat valikoidulle potilasjoukolle. Virtsatietulehdukset ovat mahdollisia tukia käytettäessä, ja toistuvien tulehdusten jälkeen käyttöä ei suositella. Edellä mainittujen apuvälineiden etuna on se, että potilaan ei tarvitse eristäytyä sosiaalisesti vaivansa takia ja hän voi aloittaa heti lantionpohjan lihasharjoittelun. Estrogeenihoito Virtsaputken limakalvo on rakonpuoleisessa osassa välimuotoista mutta ulommassa osassa kerrostunutta levyepiteeliä. Rajakohta vaihtelee iän ja estrogeenitilanteen mukaan ja voi olla vaikuttamassa nousevien infektioiden syntyyn (Hilton 1992).Virtsaputken alaisessa kerroksessa on kaksi laskimoverkostoa, joista proksimaalisempi sijaitsee rakon kaulan alapuolella ja muuttuu iän myötä. Estrogeenikorvaushoito lisää vaihdevuotensa ohittaneilla naisilla veren virtausta emättimessä, lisää liman eritystä, vähentää tiheävirtsaisuutta ja lievittää yhdynnän kivuliaisuutta. Vaikutus virtsaputkeen on samankaltainen (Klutke ja Bergman ym 1995). Estrogeeneista estradiolilla on suurin biologinen vaikutus ja estriolilla vähäisin. Cardozon ym. (1993) monikeskustutkimuksessa selvitettiin estriolin vaikutusta vaihdevuosi-iän ohittaneilla pakkoinkontinenssipotilailla. Potilaat saivat 3 mg estriolia suun kautta kolmen kuukauden ajan. Estrioli vähensi merkitsevästi yöllisiä virtsaamiskertoja ja lisäsi tilavuutta, jonka vallitessa potilas ensimmäisen kerran ilmaisi virtsaamistarpeensa kystometriassa. Kuitenkaan se ei ollut kokonaisuudessaan merkitsevästi lumelääkettä parempi. Yhdessä progesteronin kanssa käytetyllä konjugoidulla estrogeeenilla on saatu aikaan sekä subjektiivisesti että objektiivisesti merkittävää paranemista hoidettaessa vaihdevuodet ohittaneita ponnistusinkontinenttipotilaita (Sartori ym. 1995). Fantlin (1994) meta-analyysissa vuosina suoritetuista tutkimuksista todettiin, että estrogeenihoito parantaa subjektiivisesti vaihdevuodet ohittaneilla naisilla inkontinenssia ja lisää merkitsevästi virtsaputken maksimaalista sulkupainetta. Estrogeenikorvaushoito hidastaa ihon kollageenin vähenemistä. Osalla potilaista inkontinenssioireilu pahenee kuukautiskierron mukaan siten, että varhaisessa luteaalivaiheessa oireet ovat pahimmillaan. Muu lääkehoito Rakkospesifistä lääkettä ei ole. Rakon toimintaa säätelee autonominen hermosto. Rakon kaulan alueella ja virtsaputken seinämässä on alfareseptoreita. Alfa-adrenerginen fenyylipropanoliamiini lisää virtsaputken sulkupainetta ja lievittää ponnistusinkontinenssin oireita annoksella 50 mg x 2. Myös efedriiniä on käytetty, mutta fenyylipropanoliamiinilla on vähemmän sivuvaikutuksia. Kaikki sympatomimeetit aiheuttavat sydämentykytystä ja ääreisverisuonten supistumista, minkä seurauksena verenpaine voi nousta. Lopuksi Konservatiivinen hoito sopii erityisesti niille, joilla ponnistusinkontinenssin aiheuttama haitta on lievä ja joilla ei ole lantionpohjan laskeumia. Myös ne potilaat, jotka haluavat vielä synnyttää tai joilla on leikkauksen vasta-aiheita, sopivat konservatiiviseen hoitoon. Aluksi potilaalle tulee opettaa lantionpohjan lihasten harjoittelu. Apuvälineitä voidaan käyttää potilaiden motivoinnissa ja estrogeenilääkitystä tarvittaessa hoidon tukena. Paras tulos saavutetaan avohoidon ja erikoislääkärien yhteistyöllä. Mikäli intensiivisellä harjoittelulla ei 3 6 kuukaudessa saavutetaan riittävää tulosta, leikkaus on sopiva hoitomuoto. Naisen ponnistusinkontinenssin konservatiivinen hoito 123

6 Kirjallisuutta Allen R E, Hosker G L, Smith A R, Warrel D W. Pelvic floor damage and childbirth: A neurophysiological study. Br J Obstet Gynecol 1990; 97: Bent A E, Sand P K, ym. Transvaginal electrical stimulation in the treatment of genuine stress incontinence and detrusor instability. Int Urogynecol J 1993; 4: Bo K. Pelvic floor muscle exersice for the treatment of stress urinary incontinence: an exercise physiology perspective. Int Urogynecol J 1995; 6: Burgio K. Behavioral training for stress and urge incontinence in the community. Gerontology 1990; 36 (Suppl 2): Burns P A, Pranikoff N, Nochajski T, ym. Treatment of stress incontinence with pelvic floor exercises and biofeedback. J Am Geriatr Soc 1990; 38: Cardozo L, Rekers H, Tapp A, ym. Oestriol in the treatment of postmenopausal urgency: a multicentre study. Maturitas 1993; 18: Davila G W, Bernier F. Multimodality pelvic physiotherapy treatment of urinary incontinence in adult women. Int Urogynecol J 1995; 6: Deindl F M, Vodusek D B, Hesse U, ym. Pelvic floor activity patterns: comparison of nulliparous continent and parous urinary stress incontinent woman. A kinesiological EMG study. Br J Urol 1994; 73: Deindl F M, Schussler B, Vodusek D B, ym. Neurophysiologic effect of vaginal cone application in continent and urinary stress incontinent woman. Int Urogynecol J 1995; 6: Eriksen B C: Electrostimulation of pelvic floor in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1990; 69: Fall M, Lindström S. Electrical stimulation. Urol Clin North Am 1991; 18 (2): Fantl J A, Cardozo L, McClish D K. Estrogen therapy in the management of urinary incontinence in postmenopausal women: a meta-analysis. First report of the Hormones and Urogenital Therapy Committee. Obstet Gynecol 1994; 83: Feyereisl J, Dreher E, Haenggi W, ym. Long-term results after Burh colposuspension. Am J Obstet Gynecol 1994; 171: Handa V L, Jensen J K, Ostergard D R. Federal Guidelines for the Management of Urinary Incontinence in the United States: Which patients should undergo urodynamic testing? Int Urogynecol J 1995; 6: Hilton P. The mecanism of continence. Kirjassa Shaw R, Soutter W P, Stuart L, toim. Gynaecology, Lontoo: Churchill Livingstone, 1992, s Kegel A. Progressive resistance exercise in the functional restoration of the perineal muscles. Am J Obstet Gynecol 1948; 56: Kegel A. Physiologic therapy for urinary stress incontinence. J Am Med Assoc 1951; 146: Klovning A, Hunskaar E, Eriksen B C. Validity of a scored urological history in detecting detrusor instability in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996; 75: Klutke J J, Bergman A. Hormonal influence of the urinary tract. Urol Clin North Am 1995; 22: Larsson G, Blixt G, Janson G, ym. The frequency/volume chart as a differential diagnostic tool in female urinary incontinence [väitöskirja]. Uppsala: Uppsalan yliopisto, Laycock J, Knight S, Naylor D. Prospective randomized clinical trial to compare acute and chronic electrical stimulation in combination therapy for GSI. Neurourol Urodyn 1995; 14: Milsom I, Fall M, Ekelund P. Urininkontinens en kostnadskrävande folksjukdom. Läkärtidningen 1992; 89: Mäkinen J, Kujansuu E, Nilsson C G, ym. Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1992; 47: Norton P, Boyd C, Deak S. Collagen synthesis in women with genital prolapse or stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 1992; 11: 300. Nygaard I E, Thompson F L, Svengalis S L, ym. Urinary incontinence in elite athletes. Obstet Gynecol 1994; 84: 342. Ramsay I N, Ali H M, Hunter M. A Randomized Controlled Trial of Urodynamic Investigations Prior to Conservative Treatment of Urinary Incontinence in the Female. Int Urogynecol J 1995; 6: Sand P K, Richardson D A, Staskin D R, Swift S E, Appell R A, Whitmore K E, ym. Pelvic floor electrical stimulation in the treatment of genuine stress incontinence: a multi-center, placebo controlled trial. Am J Obstet Gynecol 1995; 173: Sartori M G F, Baracat E C, Girao M J B C, Concalbes W J, Sartori J P, Rodrigues de Lima R. Menopausal genuine stress incontinence treated with conjugated estrogens plus progestogens. Int J Gynaecol Obstet 1995; 45: Seim A, Sivertsen B, Eriksen B C, Hunskaar S. Treatment of urinary incontinence in women in general practice: observational study. BMJ 1996; 312: Skoner M M, Thomson W D, Caron V A. Factors associated with risk of stress urinary incontinence in women. Nurs Res 1994; 43: Summitt R L Jr, Stovall T G, Bent A E, Ostergaard D R. Urinary incontinence: correlation of history and brief office evaluation with multichannel urodynamic testing. Am J Obstet Gynecol 1992; 166: Tuppurainen M, Honkanen R, Kröger H, ym. Osteoporosis risk factors, gynaecological history and fractures in perimenopausal women the results of the baseline postal enquiry of the Kuopio Osteoporosis Risk Factor and Prevention Study. Maturitas 1993; 17: Thyssen H, Lose G. New disposable vaginal device (continence guard) in the treatment of female stress incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996; 75: Wilson P D, Herbison R M Herbison G P. Obstetric practice and the prevalence of urinary incontinence three month after delivery. Br J Obstet Gynaecol 1996; 103: PAULIINA AUKEE, LL, apulaislääkäri JORMA PENTTINEN, LKT, apulaisylilääkäri KYS:n synnytysten ja naistentautien klinikka PL 1777, Kuopio 124

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS

LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Pohjois- Kymen sairaala, Fysioterapia LANTIOPOHJAN LIHASVOIMA- HARJOITTELU OPAS Virtsankarkailusta kärsiville naisille Aino Isotalo, Sanna Venäläinen Sisällys Yleistä inkontinenssista... 2 Ponnistusinkontinenssi...

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus

Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, kunoutuksen palveluyksikön johtaja kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Fysiatrian klinikka,

Lisätiedot

Virtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi

Virtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi Virtsainkontinenssin alueellisen hoitoketjumallin luominen ja arviointi Erkki Kujansuu Minna Törnävä Sari Mäkinen Arja Vilenius Sirpa Kolu Kaarina Matinlompolo Raina Jokela Kirsti Ristilä Marja-Liisa Hätinen

Lisätiedot

Esko Mälkiä LitT, ft emeritus professori fysioterapia

Esko Mälkiä LitT, ft emeritus professori fysioterapia Tieteellisesti tutkitut liikeharjoitukset virtsa- ja seksuaaliongelmien hallinnassa erityisesti eturauhaseen kohdistuneiden operaatioiden jälkeen (yhteydessä) Miesten ilta 17092013 KSKS Esko Mälkiä LitT,

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Pentti Kiilholma Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Turun Yliopisto. Päätoimi Eläkkeellä 1.10.2010 alkaen TYKS:n

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA. parantainen.anu@gmail.com 0405668347

VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA. parantainen.anu@gmail.com 0405668347 VOIMAA JA HERKKYYTTÄ NAISEUTEEN LANTIONPOHJAN MERKITYKSEN TIEDOSTAMISEN KAUTTA 1 SEKSUAALISET TUNTEMUKSET Lantionpohjan lihakset mahdollistavat seksuaalisten mielihyvän tuntemusten välittymisen. Tutkimusten

Lisätiedot

SensaTONE women Käyttöohje

SensaTONE women Käyttöohje Page 1 SensaTONE women käyttöohje sivu 1 SensaTONE women Käyttöohje SensaTONE naisille on erittäin helppokäyttöinen ja tehokas lantionpohjan lihasten stimulaattori. Tämä pieni ja tyylikäs laite on suunniteltu

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Joka toiselle naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Myös sinulle? Tunne itsesi taas ehjäksi! Tietoa lantionpohjan elinten laskeumista ja hoidoista Lantionpohjan elinten laskeumat Lantion

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittaminen Miehille Virtsarakko.fi Tietoja inkontinenssista Inkontinenssi on luultua yleisempää. Sitä esiintyy noin viidellä prosentilla kaikista miehistä jossain

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Ponnistusinkontinenssin esiintyvyys synnyttämät- tömillä alle 35- vuotiailla naisilla liikunnan yhteydessä

Ponnistusinkontinenssin esiintyvyys synnyttämät- tömillä alle 35- vuotiailla naisilla liikunnan yhteydessä Ponnistusinkontinenssin esiintyvyys synnyttämät- tömillä alle 35- vuotiailla naisilla liikunnan yhteydessä Terhi Vilhula Mari Vänttinen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote PELVICUS 3/2014. 15.9.2014 www.pelvicus.fi. Tiedote: Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors

Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote PELVICUS 3/2014. 15.9.2014 www.pelvicus.fi. Tiedote: Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote PELVICUS 3/2014 15.9.2014 www.pelvicus.fi Tiedote: Minna Törnävä Kuvat: Vuokko Jernfors SYKSY, SADONKORJUUN AIKAA Syksy on ollut ja on koulutuksentäyteistä

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

LANTIONPOHJAN LIHASTEN HALLINTA

LANTIONPOHJAN LIHASTEN HALLINTA Matleena Humalajoki LANTIONPOHJAN LIHASTEN HALLINTA Opas naisille lantionpohjan lihasten ja virtsarakon hallinnasta Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Gynekologiset laskeumat

Gynekologiset laskeumat Pentti Kiilholma ja Kari Nieminen LANTIONPOHJAN SAIRAUDET Gynekologiset laskeumat Lantionpohjan laskeumat ovat yleisiä synnyttäneillä naisilla, ja ne lisääntyvät edelleen vaihdevuosiiän jälkeen. Laskeumaleikkaus

Lisätiedot

Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät

Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät Antti Valpas Ylilääkäri, LT E-K.K.S Synnytykset ja naistentaudit GKS, Helsinki 25-26.9.2008 South-Karelian Central Hospital Lappeenranta Finland

Lisätiedot

PELVICUS. Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote 2/2014. PELVICUS tiedotteen kokosi Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors

PELVICUS. Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote 2/2014. PELVICUS tiedotteen kokosi Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors PELVICUS Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n jäsentiedote 2/2014 PELVICUS tiedotteen kokosi Minna Törnävä. Kuvat: Vuokko Jernfors HALLITUKSEN TERVEISET Mukavaa kesää kaikille talvisesta säästä huolimatta.

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

itouch Sure Ominaisuudet ja edut 1. Miellyttävä käyttää Käyttäjä voi säätää laitteen antamien sykäysten voimakkuutta ja ne nousevat asteittain.

itouch Sure Ominaisuudet ja edut 1. Miellyttävä käyttää Käyttäjä voi säätää laitteen antamien sykäysten voimakkuutta ja ne nousevat asteittain. itouch Sure 1 Esittely itouch Sure stimulaattori auttaa ponnistus-, pakko- ja sekainkontinenssiin. Laite on kehitetty alan ammattilaisten toimesta. Myös käyttäjien palautteet on huomioitu. itouch Sure

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu

Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Virtsarakon ja lantionpohjanlihasten harjoittelu Naisille Virtsarakko.fi Tietoa virtsankarkailusta Sinun ei tarvitse hävetä vaivaasi. Virtsankarkailu eli inkontinenssi on luultua yleisempää, ja sitä voidaan

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat

Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Maria Nuotio, LT Geriatrian ylilääkäri EPSHP, Seinäjoen keskussairaala Vanhusten virtsaamisvaivatmonimuotoinen terveysongelma o tavattoman yleisiä

Lisätiedot

Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti

Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Pohjoismainen inkontinenssikysely 2011 2012 Kansainvälinen / pohjoismainen raportti Sisältö Kyselystä ja vastaajista... 3... 4 Lääkärillä... 5 Minkä tyyppinen inkontinenssi?... 6 Yksi kolmesta vaikenee

Lisätiedot

Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE

Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Katja Sulonen POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2015 POTILASOPAS GYNEKOLOGISILLE LASKEUMAPOTILAILLE Sulonen, Katja Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Maiju Vähätupa Noora Wassholm LANTIONPOHJA HALLINTAAN

Maiju Vähätupa Noora Wassholm LANTIONPOHJA HALLINTAAN Satakunnan ammattikorkeakoulu Maiju Vähätupa Noora Wassholm LANTIONPOHJA HALLINTAAN Ohjelehtinen lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskaana oleville ja synnyttäneille naisille Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

UROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN

UROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN UROGYNEKOLOGISTEN KIPUJEN HOITO FYSIOTERAPIAN KEINOIN TtT-opisk, ft seksuaaliterapeutti (NACS), MINNA TÖRNÄVÄ TAYS, TAY SIDONNAISUUDET KAHDEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA ft, erityistason seksuaaliterapeutti

Lisätiedot

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Laskeuman etiologiasta LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Sidonnaisuudet Teollisuuden järjestämät koulutustilaisuudet: Olympus, Astellas Laskeuman etiologia Monitekijäinen Eri tekijöiden yhteisvaikutus

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU RASKAUSAIKANA

LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU RASKAUSAIKANA LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU RASKAUSAIKANA Harjoitusopas Heidi Ekman Sonja Kemppainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI

Lisätiedot

STANDARDI URODYNAAMINEN TUTKIMUS NAISPOTILAILLE TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA

STANDARDI URODYNAAMINEN TUTKIMUS NAISPOTILAILLE TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA STANDARDI URODYNAAMINEN TUTKIMUS NAISPOTILAILLE TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA Annika Heinisuo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 12/2014 Tampereen

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LIIKE LÄHTEE LANTIOSTA. Lantionpohjan lihasharjoitukset miesten seksuaalitoimintahäiriöiden hoitomenetelmänä

LIIKE LÄHTEE LANTIOSTA. Lantionpohjan lihasharjoitukset miesten seksuaalitoimintahäiriöiden hoitomenetelmänä LIIKE LÄHTEE LANTIOSTA Lantionpohjan lihasharjoitukset miesten seksuaalitoimintahäiriöiden hoitomenetelmänä ALUKSI Lantionpohjassa sijaitsevilla lihaksilla on monia tärkeitä tehtäviä ihmisen fysiologiassa.

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Estrogeenista elämänlaatua

Estrogeenista elämänlaatua Estrogeeni Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen estrogeeninerityksen loppumiseen liittyy kahdella kolmasosalla naisista oireita, jotka huonontavat hyvinvointia sekä fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tällaisia

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

ALAPÄÄ TIUKKANA, YLÄPÄÄ RENTONA

ALAPÄÄ TIUKKANA, YLÄPÄÄ RENTONA ALAPÄÄ TIUKKANA, YLÄPÄÄ RENTONA - Bailamama harjoittelun vaikutukset alateitse synnyttäneiden naisten lantionpohjan lihasten toimintaan Sanna Aho Kaisa Enbuska Linda Nieminen Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Geriatrinen rakko. LT Seija Ala-Nissilä 28.1.2016 Helsinki SGY urogynekologian pientyöryhmän koulutus

Geriatrinen rakko. LT Seija Ala-Nissilä 28.1.2016 Helsinki SGY urogynekologian pientyöryhmän koulutus Geriatrinen rakko LT Seija Ala-Nissilä 28.1.2016 Helsinki SGY urogynekologian pientyöryhmän koulutus Sidonnaisuudet LT, naistentaueen ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri Päätoimi

Lisätiedot

Lantionpohjan toimintahäiriöt

Lantionpohjan toimintahäiriöt Erika Halinen Sari Pulkkinen Lantionpohjan toimintahäiriöt Fysioterapeuttiset hoitokäytännöt Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 27.4.2011 Tiivistelmä

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

VULVODYNIA ULKOSYNNYTTIMIEN KIPUOIREYHTYMÄ OHJEVIHKONEN POTILAALLE JA HÄNEN KUMPPANILLEEN

VULVODYNIA ULKOSYNNYTTIMIEN KIPUOIREYHTYMÄ OHJEVIHKONEN POTILAALLE JA HÄNEN KUMPPANILLEEN VULVODYNIA ULKOSYNNYTTIMIEN KIPUOIREYHTYMÄ OHJEVIHKONEN POTILAALLE JA HÄNEN KUMPPANILLEEN VULVODYNIA Vulvodynia on oireyhtymä, joka aiheuttaa ulkosynnyttimien kipua, kirvelyä ja kosketusarkuutta. Vaikeassa

Lisätiedot

Neurologisen vaurion laatu

Neurologisen vaurion laatu Sähköstimulaatio; Mitä, miksi ja kenelle? Lantionpohjan sähköstimulaatio neurologisilla potilailla Sarianna Savolainen. TtM, fysioterapeutti Käpylän kuntoutuskeskus Synapsia 10.2.2012 Neurologisen vaurion

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

FLEXI-BAR- HARJOITTELU

FLEXI-BAR- HARJOITTELU FLEXI-BAR- HARJOITTELU Harjoitteluvaste naisen lantionpohjan lihasvoimaan lantionpohjan toimintahäiriöiden näkökulmasta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Syksy 2007 Anu

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

SensaTONE men Käyttöohje

SensaTONE men Käyttöohje Page 1 SensaTONE men käyttöohje sivu 1 SensaTONE men äyttöohje SensaTONE miehille on erittäin helppokäyttöinen ja tehokas lantionpohjan lihasten stimulaattori. Tämä pieni ja tyylikäs laite on suunniteltu

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat. TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA

TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA Maiju Grönmark Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi

Lisätiedot