Viisas Raha. 9 l 2009 l 9,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha. 9 l 2009 l 9,50"

Transkriptio

1 Viisas Raha 9 l 2009 l 9,

2 TOIMITUS TOIMITTAJALTA Viisas Raha Myyjiä he ovat Luin hiljan erään sveitsiläisen yksityispankkiirin mietteitä varainhoidosta. Kokenut pankkiiri totesi, että vastuullinen varainhoitaja suosittelee asiakkaalleen yksinomaan sellaisia tuotteita, joita asiakas tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa. Ja huomautti, etteivät tarpeelliset tuotteet aina ole niitä, joita asiakas haluaa kiihkeimmin ostaa. Yksityissijoittajillahan on tunnetusti taipumusta menneiden tuottojen jahtaamiseen. Asiakkaansa etua ajatteleva varainhoitaja pyrkii myös parantamaan asiakkaansa varojen tuottoa suosittelemalla tälle sijoituskohteita ja -tuotteita, joiden kulut vievät varojen tuotosta mahdollisimman pienen osuuden. Tällaisia varainhoitajia on maailmalla harvassa. Vielä vähemmän heitä on Suomessa, jossa sijoitusneuvonnasta tai omaisuudenhoidosta ei ole totuttu maksamaan ei ainakaan kovin paljon. Tässä lehdessä kerrotaan, mitkä asiat ärsyttävät pankkien sijoittaja-asiakkaita. Ylivoimaisesti eniten kitkerän katkeraa palautetta sai juuri pankkien tarjoama sijoitusneuvonta ja omaisuudenhoito. Ei se mitään neuvontaa ole, vaan pankin omaa etua palvelevaa myyntityötä, kuuluu palautteen antajien enemmistön kommentti. Mutta mitä muuta pankkien tarjoama sijoitusneuvonta voisi oikeastaan ollakaan kuin myyntityötä? Pankit tekisivät itselleen palveluksen, jos ryhtyisivät nimittämään sijoitusneuvojia myyjiksi. Eihän kukaan harmistu autokauppiaallekaan siitä, että tämä myy vain oman työantajansa tuotteita. VIISAS RAHA

3 VIISAS RAHA

4 Pääkirjoitus Mistä kaikesta olemmekaan valmiita luopumaan ollaksemme samanlaisia kuin muut! Tämä on totta niin koulun pihalla kuin arvopaperimarkkinoillakin. Suomi on yleensä se hyvä oppilas. Toisinaan hyväkin oppilas on jengiin päästessään valmis taantumaan. Kunhan saadaan leikkiä yhdessä. Globaalista näkökulmasta on tehokkainta toimia kaikkialla samalla tavalla. Niin myös arvopaperien selvitystoiminnassa. Kuinka tämä yhteinen sama tapa sitten valitaan? Otetaan yleisesti jo useilla markkinoilla käytössä oleva malli. Selvitystoiminnan osalta tämä malli on keskusvastapuoliselvitys. Onko malli paras mahdollinen? Ehkä ei kaikkien suomalaisten mielestä. Mutta tarkoitushan olikin valita yleisesti käytössä oleva malli. Nasdaq OMX aloitti keskusvastapuoliselvityksen ensimmäisillä osakkeilla Pohjoismaissa kuukausi sitten. Ensimmäisenä keskusvastapuolena on European Multilateral Clearing Facility, EMCF. Keskusvastapuoli toimii myyjän ja ostajan välissä kantaen vastapuoliriskin. Malli on houkutteleva siksi, että se mahdollistaa tapahtumien netottamisen. Tämän on tarkoitus johtaa kustannussäästöihin muun muassa alempien vakuusvaati- musten ja vähäisempien selvitystapahtumien ansiosta. Toisaalta päästäkseen käyntiin malli vaatinee uusilla markkinoilla, kuten meillä Suomessa, merkittäviä tietojärjestelmäinvestointeja, jotka aiheuttavat kustannuksia. Aiheellinen pelko on, että loppuasiakkaan kustannukset nousevat. Suomessa olemme tottuneet aikaisempaan malliimme, jossa arvopaperikauppa toteutuu miltei viiveettä ja rahojen lähtiessä pankkitililtä arvopaperit tulevat arvo-osuustilille. Muualla maailmassa kuitenkin on yleistä, että osakekaupan toteuttaminen vie esimerkiksi kolme päivää. Tämä herättää uudenlaisia kysymyksiä siitä, kuka milloinkin arvopaperin omistaa. Mitä jos ostan osakkeen voidakseni osallistua yhtiökokoukseen tai saadakseni osingon, eikä kauppa toteudukaan ajoissa? Niinpä. Saisiko sittenkin valita sen parhaan mallin yleisen sijaan? Uusi selvitysmalli tuo kuvioon myös lisää välikäsiä. Mitä enemmän osallistujia, sitä enemmän ruokittavia suita. Kyseessä on varmasti hyvä bisnes, mutta hyötyykö loppuasiakas? Tai onko mahdollista, kuten Markku Savikko tämän lehden Elämäni ja sijoitukseni -haastattelussa esittää, että omilla säännöillään toimiva markkina jäisi pk-yritysten listapaikaksi maakuntaliigaan. Suomen Pankin nettisivuilla kannetaan huolta pirstaloituneesta eurooppalaisesta arvopaperikaupasta ja todetaan, että tehottomat selvitys- ja toimitusjärjestelmät heikentävät toimijoiden kykyä ja halua käydä EU:ssa arvopaperikauppaa. Ne vähentävät rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja nostavat tarpeettomasti pääoman hintaa. Leikkisivätkö muut kanssamme, jos emme toimisi heidän tavallaan? Ei oteta riskiä ja kokeilla. Tärkeintä on pysyä leikissä mukana. Selvitystoiminnan uudistuessa muuttunee seuraavaksi myös arvopaperien säilytys. Nyt Suomi on yksi harvoista suoran henkilökohtaisen omistuksen maista. Jokaisella arvopapereita omistavalla kansalaisella on oma arvo-osuustilinsä Euroclear Finlandin eli entisen Arvopaperikeskuksen hoivissa. Huomion arvoista on, että yksityissijoittajalla on lain takaama oikeus säilyttää arvo-osuuksiaan maksutta Euroclear Finlandissa. Tätä oikeutta kannattaa vaalia ja hyödyntää. Nasdaq OMX Nordicin lokakuisen tiedotteen mukaan keskusvastapuoliselvitykseen siirtyminen on suurin rakenteellinen muutos Pohjoismaiden osakemarkkinoilla sähköiseen kaupankäyntiin siirtymisen jälkeen. Vertaus asettaa tapahtuman oikeaan mittakaavaan. Valmistaudu osakesäästäjä, maailma muuttuu! VIISAS RAHA

5 VIISAS RAHA

6 MARKKINOILTA Monet odottavat Kiinalta ihmettä. Yli 1,3 miljardin asukkaan jätin odotetaan vetävän maailmantalouden kasvuun. Odotus on reippaasti ylimitoitettu. Kiina ei pysty korjaamaan ongelmia, joiden syntymisessä sitäkin suuremmalla USA:lla on keskeinen rooli. Kiinan bruttokansantuote on kovasta kasvusta huolimatta noin 30 prosenttia USA:n bkt:stä markkinakurssein laskettuna. Yksityinen kulutus on vienti- ja investointivetoisessa Kiinassa noin 15 prosenttia Yhdysvaltain yksityisestä kulutuksesta. Kiina on vientiylijäämäinen maa toisin kuin USA, joka on rivakasti syntyneen ulkomaankaupan alijäämän kautta vetänyt muita maita. Ei Kiinasta ole pitkään aikaan samanlaiseksi veturiksi, sanoo Etlan tutkija Paavo Suni. Siitä huolimatta Kiinan kasvu on tässä suhdanteessa erikoisuus, joka on helpottanut selvästi etenkin muutamien aasialaisten naapurimaiden tilannetta. Esimerkiksi japanilaiset autovalmistajat ovat iloinneet Kiinan hyvästä vedosta. Samoin monet investointitavaravalmistajat ovat hyötyneet suuresti Kiinan vauhdista. Kiinan kansantalous kasvoi tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yli seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kolmannella neljänneksellä vauhti kiihtyi. Kova kasvuluku on mahdollinen, koska Kiina elvyttää talouttaan avokätisesti vahvan valtiontalouden turvin. Vaikka Kiina on suuri vientimaa, se näyttää selvinneen vientimarkkinoiden ongelmista odotettua pienemmillä kolhuilla. Vaikka viennin arvo on vajaat 40 prosenttia bkt:stä, on nettoviennin osuus bkt:stä hieman yli 10 prosenttia. Bkt:hen lasketaan vain arvonlisä, jota maassa syntyy. Kiinassa tehdään paljon kokoonpanoa, jota varten maahan tuodaan monenlaisia komponentteja. Tämän tuonnin arvo on yli 60 prosenttia viennistä. Viennin merkitys kansantaloudelle saadaan siis vähentämällä vientiä varten tapahtunut tuonti. Näin laskettua arvonlisää jää Kiinan viennistä maahan suunnilleen kolmannes viennin arvosta. Tämä pehmentää vientimarkkinoiden synnyttämiä takaiskuja kansantaloudessa, sanoo Suni. Siitä huolimatta viennin putoaminen on iskenyt rajusti Kiinaan. Eräiden arvioiden mukaan yli 20 miljoonaa siirtotyöläistä on menettänyt työpaikkansa tehtaiden alasajojen ja konkurssien seurauksena. Tämä vähentää maan alhaista yksityistä kulutusta entisestään. Siksi Kiinallekin olisi äärimmäisen tärkeää, että sen suuret vientimaat alkaisivat toipua ongelmistaan. Kiinan kansantaloudesta yksityisten kulutuksen osuus on noin 35 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että 1,3 miljardia kiinalaista kuluttaa suunnilleen yhtä paljon kuin 56 miljoonaa brittiä. Taantuma on lisännyt edelleen kiinalaisten säästämistä. Noin 400 miljardin euron elvytyspaketti on kuitenkin vauhdittanut muun muassa kodinkoneiden ja autojen kauppaa. Investointien merkitys on poikkeuksellisen suuri maan kansantaloudessa. Vaikka elvytys on hyödyttänyt kotimaista kysyntääkin, on elvytys voimistanut erityisesti julkisten investointien osuutta kansantaloudesta. Jotta Kiinasta tulisi todellinen maailmantalouden veturi, täytyisi sen kotimarkkinoiden vahvistua, Myös Kiinan viranomaiset puhuvat paljon siitä, että maa tarvitsisi lisää kotimaista kulutusta. Talouden rakennetta on kuitenkin vaikea muuttaa nopeasti, muistuttaa vanhempi ekonomisti Aaron Mehrotra Suomen Pankista. Kotimaisen kulutuksen lisääminen edellyttäisi muun muassa valuutan vahvistumista. Noususuhdanteessa Kiina antoikin valuuttansa vahvistua jonkin verran, mutta taantuma käänsi tilanteen. Kiinan suuret dollari-sijoitukset vähentävät myös maan johdon halua päästää juan vahvistumaan. Vahvistuminen toisi suuret valuuttatappiot kiinalaisille. Siksi he ovatkin äärimmäisen varovaisia valuutan suhteen ja muutokset tulevat tapahtumaan pikku hiljaa, arvioi Suni. VIISAS RAHA

7 Puheenjohtajan palsta Suuri mahdollisuus, suuret riskit Oikaisu Osakesäästäjien Keskusliitto paikallisyhdistyksineen on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Oikea ja ajantasainen informaatio on jokaiselle sijoittajalle tärkeätä, toisaalta säästämisellä ja sijoittamisella on yhä suurempi merkitys suomalaisille. Sijoitustuotteita myös markkinoidaan tavallisille kansalaisille hyvin monenlaisin perustein. Siksikin asiallista perustietoa ymmärrettävästi kertovalla journalismilla on kasvava merkitys. Toisaalta nykyisenkaltainen informaation ylitarjonta vaikeuttaa oleellisten uutisten erottamista vähemmän tärkeistä. Ongelma korostuu internetissä, missä julkaisukynnys vaihtelee. Joskus kynnystä ei edes ole. Tämä edellyttää kansalaisilta finanssilukutaitoa. Tiedonvälityksen nopeutuessa ja kilpailun kiristyessä myös niin sanotut laatumediat sortuvat virheisiin. Usein toistuva perusvirhe on osingon irtoamisen yhteydessä uutisoida osakkeen arvon laskeneen, vaikka todellisuudessa osakkeen hinta osinko huomioiden onkin noussut. Vastaavia esimerkkejä voisi luetella paljon. Osakesäästäjät on huolissaan tilanteesta. Meille ei riitä, että pyrimme omalta osaltamme nostamaan tiedonvälityksen tasoa esimerkiksi tällä julkaisemallamme Viisas Raha -lehdellä, jota nyt luet. Haluamme nostaa suomalaisen talousjournalismin tasoa yleensä. Tähän pyrimme vaikuttamaan sitä kautta että asiantuntevat kirjoittajat saavat ansaitsemaansa arvostusta. Tämän tavoitteen edesauttamiseksi Osakesäästäjien Keskusliitto yhteistyökumppaneineen perustaa vuotuisen sijoitusalan Tiedonjulkistamispalkinnon, joka myönnetään yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvalle henkilölle. Palkittu voi siis olla toimittaja, kirjailija, tutkija tai vaikkapa aktiivinen nettikeskustelija. Palkinto myönnetään kirjoittajalle, joka on toiminnallaan edistänyt säästämistä ja yksityishenkiöiden varojen hallintaa. Palkinnon kriteereissä korostuvat sellaiset asiat kuin totuudenmukaisuus, kriittisyys, uusien näkökulmien avaaminen ja kirjoitusten ymmärrettävyys. Uskon, että palkinnon myötä saamme jatkossa lukea entistäkin mielenkiintoisempia ja tasokkaampia, säästämistä ja sijoittamista käsitteleviä artikkeleita. VIISAS RAHA

8 Kolea lokakuinen ilta hämärtyy Helsingissä. Ravintola Töölönrannan ovi käy tasaista tahtia ja yhteen sen kabinettipöydistä kerääntyy hiljalleen viidentoista vieraan joukko. Muutamaa minuuttia yli iltakuuden puheenjohtaja Kai Nyman yskäisee nyrkkiinsä ja toivottaa paikalle saapuneet jälleen kerran tervetulleiksi Toto-sijoituskerhon kuukausikokoukseen. Kertaheitolla liki talviseksi muuttunutta syyskeliä uhmanneille on tuttuun tapaan tarjolla asiantuntijakatsaus sekä vapaata keskustelua sijoitusmarkkinoiden menneistä ja mahdollisesti edessä olevista käänteistä. Illan aikana käydään hienovaraisesti läpi myös omakohtaisia voittoja ja takaiskuja. Samalla pohditaan, mitä asioita jatkossa kannattaisi huomioida, jotta edelleen varsin hetteisiltä näyttävillä sijoitusmarkkinoilla selviäisi edes kohtuullisen kuivin jaloin. Sama rituaali on toistunut Ravintola Töölönrannassa jo kuuden vuoden ajan. Kokoontumisia oli aluksi kaksikin kertaa kuukaudessa, sittemmin osallistujien aikataulusyistä joka kuukauden toisena torstaina. VIISAS RAHA

9 Tästä muuten tulee myös Toto-nimi, jolla ei tosiaankaan ole mitään tekemistä uhkapelaamisen ja vedonlyönnin kanssa. Se on vain lyhenne kokouspäiväksi valitusta kuukauden toisesta torstaista, Helsinki-Espoo-Vantaa -akselilla toimivan sijoituskerhon perustajajäsen ja myös Espoon Superosake -sijoitusyhtiössä sekä piksu.net-verkkopalvelun tuottamisessa mukana oleva Nyman muistuttaa. Viisikymppinen espoolaisinsinööri kiinnostui sijoittamisesta jo opiskeluaikana, osin verenperintönä ja isänsä opastamana. Isälle sijoittaminen oli pienimuotoinen harrastus ja häneltä sain perusvinkit. Muun muassa sen, että hajauttaminen kannattaa, Nyman muistelee. Ja kuten yleensä, myös tässä kohtaa ruokahalu kasvoi syödessä. Muutaman onnistuneen sijoituspäätöksen jälkeen Nyman huomasi keräävänsä lisätietoa kirjoista ja internetistä, josta oli vuosituhannen vaihteeseen tultaessa kasvanut tärkeä foorumi myös erilaisille sijoittajakeskusteluille. Niissä kylvettiin Toto-kerhonkin perustamissiemenet. Aloin huomata, että nettikeskusteluissa olivat mukana pitkälti samat henkilöt. Aika monella tuntui olevan tarvetta vaihtaa kokemuksiaan myös kasvokkain ja hieman pienemmällä porukalla. Päätimme laittaa toimeksi, Nyman muistelee. Elettiin vuoden 2002 syksyä. Moni oli saanut teknokuplasta kynsilleen ja valoisampia aikoja odotellessa myös Toto piti ensimmäisen kokouksensa. Yhteisen pöydän ääreen kokoontui sähköpostikutsujen kautta kymmenkunta osallistujaa, joiden joukosta löytyi niin aloittelijoita kuin osakemarkkinoiden puoliammattilaisia. Nymanin mielestä koossa oli juuri sellainen kokoonpano, jota avoimien ovien periaatteella alusta asti toimineelle Totolle haluttiinkin. Eikä periaatteesta ole lipsuttu, vaikka väkimäärä on alkuajoista tuplaantunut. Nykyisellään aktiivijäseniä on noin 25. Kokouksiin tästä porukasta ehtii yleensä noin puolet kerrallaan. Toimimme ihan perinteisellä ompeluseura-periaatteella eli ilman jäsenmaksua ja yhdistysorganisaatiota. Myös itse kokoukset noudattavat ompeluseura-formaattia eli ajankohtaisen asiantuntija- tai jäsenalustuksen jälkeen käydään ruoan lomassa vapaamuotoista keskustelua, toki osakemarkkinoihin ja sijoittamiseen liittyen. Tätä voisi verrata mihin tahansa avoimeen harrastuskerhoon. Jotkut kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan kokeneempien kommentteja vaikkapa maratonjuoksusta. Totossa puhutaan sijoittamisesta ja osakesalkusta, tosin ei koskaan tarkoilla euromäärillä, Nyman toteaa. Äärimmäisen matalan osallistumiskynnyksen ja avoimuuden lisäksi puheenjohtaja korostaa tiettyä hienovaraisuutta. Henkilökohtaisista raha-asioista ja varallisuudesta puhuminen on suomalaisille yhä herkkä asia. Lompakon sisällöllä ja osakesalkun menestyksellä ei Totonkaan kokouksissa rehvastella, sillä sijoitusmarkkinoilla yhden ilo saattaa olla toiselle mitä karvain tappio. Tässä on toisaalta myös näiden kokousten tärkein anti. Amatööri saa varsin usein huomata, että myös kokeneet sijoittajat tekevät välillä helppoja virheitä ja kompastelevat omiin kengännauhoihinsa. Se helpottaa oloa ja auttaa kestämään karvaatkin tappiot, Nyman muistuttaa. Kuvio toimii toisaalta myös toisinpäin. Moni vielä varsin kokematon piensijoittaja on kuluvan vuoden aikana haistanut markkinakäänteet jopa alan ammattilaisia paremmin ja luovinut varsin onnistuneesti ajoittain hurjassakin kurssiaallokossa. Piensijoittajan sanotaan usein olevan päätöksineen pahasti myöhässä. Nykyisessä suhdannetilanteessa he ovat kuitenkin alaa hieman Kahvia, pullaa ja juttuseuraa ulkopuolelta katsovina löytäneet hyviä sijoituskohteita. Moni on toisaalta vain pitänyt päänsä kylmänä ja välttänyt monta karikkoa, joihin kokeneemmat ovat riskiä ottaessaan karahtaneet. Tällaiset onnistumiset vahvistavat aina itsetuntoa. Toton kokouksista saa kotiin viemiseksi varteenotettavia sijoitusvinkkejä ja ne toimivat muutoinkin uskonvahvistajina, kun sijoittajat pitäisikö nyt ostaa, myydä vai odottaa. Kokouksissa virinnyt keskustelu jatkuu usein seuraavina päivinä vielä verkossa ja sähköposteissa. Nymanin mielestä sosiaalinen verkosto ja kokemusten vaihtaminen ovat harrastajasijoittajille äärimmäisen tärkeitä. Tavallinen piensijoittaja on päätöstä tehdessään varsin yksinäinen, sillä kaverina on usein vain työpaikan tai kotikoneen näyttöruutu. Toton kaltaisessa harrastajakerhossa näistä juttukumppaneista ja heidän kokemuksistaan, joilla kovimman sijoituskuumeen saa järkeviin lukemiin ja umpikujalta näyttävästä tilanteesta löytyy ulospääsy, ei sen sijaan ole pulaa. Kuluva vuosi on voinut tuottaa pahimmillaan tappioita, jotka ovat heilauttaneet paitsi omaa myös koko perheen taloutta. Menetyksiä on saatettu paikata uusilla, entistä riskipitoisemmilla sijoituksilla, jotka nekin ovat painuneet pakkaselle. Tällainen taakka on raskas kantaa ja vielä raskaammaksi se käy, jos asiasta ei voi edes puhua kenellekään, Nyman muistuttaa. VIISAS RAHA

10 Huomista tehdään Kuntaobligaatioista saaduilla varoilla rahoitetaan monia yleishyödyllisiä rakennushankkeita ympäri maatamme. Sijoitustesi avulla olet mukana rakentamassa mm. kouluja, terveyskeskuksia ja asuntoja. Kuntaobligaatiot laskee liikkeeseen Kuntarahoitus, joka on maamme kolmanneksi suurin ja ainoa luottolaitos, jonka kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen AAA. Sijoittamalla Kuntaobligaatioihin teet markkinaehtoisen sijoituksen, josta on hyötyä meille kaikille. Sijoita huomiseen nyt. Mustasaareen vuonna 2013 valmistuva Westenergy Oy:n jätteenpolttolaitoshanke tähtää kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden sisältämän energian hyötykäyttöön Vaasan alueella. Hanke hyödyntää energiaksi noin tonnia lajiteltua kotitalous-, yritys- ja teollisuusjätettä vuodessa ja tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan alueen kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on rahoitettu rakennusajaksi Kuntarahoituksen lainalla. Kuntaobligaatio KO XI/2009 Uudet neljän vuoden Kuntaobligaatiot ovat merkittävissä Kuponkikorko 2,10% Laina-aika Kuponkikorko on 2,10 %, emissiokurssi on vaihtuva Merkintäpalkkio 0 % Korko maksetaan vuosittain Pääoma maksetaan takaisin Kysy tuottotarjoustamme yli EUR sijoituksille LISÄTIEDOT JA MERKINTÄ maksuttomasta palvelunumerostamme: (arkisin klo ) tai

11 Mitä tarkemmin keskität pankki-, vakuutus- ja sijoitusasiasi yhteen paikkaan, sitä enemmän hyödyt, väittävät pankit. Voi olla, että näin on varsinkin, jos hyöty lasketaan säästyneinä palvelumaksuina ja jollakin pankkien määrittelemällä kaavalla. Pankit kannustavat myös luottamaan asiantuntijoihin. Älä turhaan piinaa itseäsi raha-asioilla, vaan jätä ne meidän asiantuntijoidemme huoleksi, ne yllyttävät. Viisaan Rahan syyskuun lopulla tekemä pankkikysely kannustaa etenemään päinvastaiseen suuntaan. Varsin tyytyväisiltä vaikuttavat ne, jotka ovat viitsineet etsiä parhaat palat useamman pankin tai sijoituspalveluyrityksen tarjonnasta: He ohjaavat talletuksensa pankkiin, joka lupaa niille parhaan koron, hankkivat Visa-kortin, mistä sen maksutta saavat ja toteuttavat arvopaperikaupat nettivälittäjien avustamina. Sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa koskevat kommentit ovat synkkää luettavaa. Moni vastaaja moitti neuvojen laatua ja luotettavuutta ja tunsi tulleensa tavalla tai toisella höynäytetyksi. Tyytyväisimmiltä vaikuttivat ne vastaajat, jotka käyttävät hyödykseen pankkien sijoitustutkimusta, mutta jotka pitävät sijoitustoiminnassaan ohjat visusti omissa käsissään. Vaikka pyysimme vastaajia kertomaan, mikä pankkien palveluissa ärsyttää, saimme paljon tietoa myös siitä, mitkä asiat sujuvat hyvin. Kiitosta keräsivät eniten nettivälittäjät. Pankeista eniten spontaaneja kehuja sai Ålandsbanken. Näin tutkittiin VIISAS RAHA

12 Sijoitusneuvojien toimintaan ärsyyntyneiden pankkiasiakkaiden viesti oli tiivistettynä tämä: Pankkien sijoitusneuvonta ei ole neuvontaa lainkaan. Se on myyntityötä, jonka tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon oman talon tuotteita ja mieluiten niitä, jotka tuovat pankille parhaan katteen. Muutama vastaaja kertoo, että heille on yritetty myydä eläkevakuutusta melkeinpä väkisin. Vastaavasti useampi valittaa, ettei tietoa esimerkiksi yrityslainoista tai kustannustehokkaista pörssinoteeratuista rahastoista (etf) tahdo saada pankeista lainkaan. Pettyneimmät toteavat, ettei pankeilla ole heille mitään tarjottavaa. Ne myyvät sijoituspalveluita, joita he eivät suurten kulujen vuoksi halua käyttää. Kuvaavaa on, että muilla pankkitoiminnan alueilla pankit saivat aika paljon spontaaneja kehuja, vaikka kysyimme nimenomaan harmituksen aiheita. Sijoitusneuvontaa sen sijaan arvioi laimean myönteisesti vain yksi vastaaja. Hän muistelee saaneensa neuvojaltaan joitakin hyviä vinkkejä sijoittamiseen liittyvien käytännön hoitamiseen. Sijoitusneuvontaa kommentoi suunnilleen puolet kyselyyn osallistuneesta 77 vastaajasta. Myyntihenkisyys ärsyttää myös yksityispankkien asiakkaita eli niitä, jotka maksavat joko pelkistä sijoitusneuvoista tai ovat valtuuttaneet pankin hoitamaan varojaan maksua vastaan. Voi olla, että myyntityö on keskivertoa hillitympää Ålandsbankenissa. Se saa näet kahdelta vastaajalta hyvin samankaltaisia spontaaneja kehuja: siellä ei kuulemma omia tuotteita tuputeta riesaksi asti. Voi olla, että tämä on ainakin osin pakon sanelemaa. Avuksi pitää ottaa vähintään yhteistyökumppaneiden tuotteet, koska oma tuotepaletti on suhteellisen pieni. Yksityispankkien palvelun nosti esille kaikkiaan kymmenen vastaajaa, joista tyytyväisiä on kolme. Ehkä onkin niin, ettei pankkiväeltä pidä muuta odottaakaan kuin korkeintaan osaavaa myyntityötä? OPK Varallisuudenhoitopalveluiden vt. osastonjohtaja Mika Kivimäki muistuttaa, että arvoa on myös sijoittajakuvakartoituksella. Eli sillä, että asiakkaalta kysellään taloudelliset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet ja selvitetään riskinottokyky. Sen jälkeen asiakkaalle räätälöidään hänen tarpeisiinsa sopiva allokaatio ja siihen sopiva tuoteratkaisu. Omien tuotteiden suosimisessakin hän näkee hyviä puolia: Omien tuotteiden käyttämistä voi perustella sijoittajalle sillä, että omat tuotteet ja niiden erityispiirteet tunnetaan hyvin. Ajantasainen ja yksityiskohtainen informaatio esimerkiksi salkunhoidosta on myös saatavilla helposti ja nopeasti. Pankkikyselyyn osallistuneet sijoittajat moittivat sijoitusneuvojia myös asiantuntemuksen puutteesta. Erityisesti vastaajia harmittaa takeltelu sijoitusten kuluista puhuttaessa. Moni kokee, ettei sijoitusneuvoja ole osannut tai halunnut selostaa kaikkia sijoitukseen liittyviä kuluja. Yksi sijoittaja kertoo, että eläkevakuutuksen kulut olivat yllättäen tuplaantuneet ensin ilmoitetuista, kun hän oli tivannut tarkempaa selvitystä kustannuksista. Kyselyn tulokset vahvistavat myös sen, että sijoitustuotteisiin liittyvät riskit tuppaavat myyntityössä unohtumaan. Tähän on useamman kerran kiinnittänyt huomiota myös palveluntarjoajien markkinointimateriaaleja tutkinut Finanssivalvonta. Erityisen rumasti riski konkretisoitui viime syksynä, kun lyhyen koron rahastojen arvot putosivat lyhyessä ajassa jopa kymmeniä prosentteja. Tässäkin kyselyssä moni sijoittaja kertoo, että näitä rahastoja oli myyty heille jopa hyvin vähäriskisinä tai jopa riskittöminä. Osa heistä on turhaan tivannut Nordealta ja OP-Pohjolalta selitystä. Nyt kummankin pankin johtajat vetoavat poikkeuksellisiin olosuhteisiin finanssikriisin aikana ja muistuttavat, että monen muunkin lyhyen koron rahaston arvo laski jyrkästi. Ja tottahan se on. Tosin kärsijöiden joukko koostui niistä lyhyen koron rahastoista, jotka olivat lähteneet tavoittelemaan korkeampaa tuottoa ja sitä kautta sijoittajien suosiota sijoittamalla valtioiden velkapapereiden lisäksi pankkien ja muiden yritysten liikkeeseen laskemiin lainoihin. VIISAS RAHA

13 Finanssisektorin lainojen luottoluokitukset ovat olleet perinteisesti korkeita, eikä niiden arvonkehityksessä ole tyypillisesti nähty voimakkaita vaihteluita. Siksi ne ovat soveltuneet riskiprofiililtaan hyvin lyhyen koron rahaston sijoituskohteiksi tarjoten myös parempaa tuottoa kuin esimerkiksi valtion velkasitoumukset, perustelee Kivimäki. Tässä kriisissä finanssisektoria koetellut systeemiriski ei juuri erotellut toimijoita sen perusteella, oliko niillä oikeasti ongelmia vai ei. Eikä luottoluokituksellakaan ollut hinnoittelussa juuri merkitystä. Yritysriski oli kuitenkin olemassa. Tämän kyselyn perusteella näyttää siltä, ettei siitä ole kovin pontevasti asiakkaita muistutettu. Jälkipyykkiä pestään paraikaa muun muassa pankkien ja sijoittajien välisiä riitoja ratkovassa Arvopaperilautakunnassa. Kyynisimmät epäilevät myös, että pienet sijoittaja-asiakkaat jäävät varainhoidossa isompiensa jalkoihin. Pienempien ja sen vuoksi vähemmän tärkeiden asiakkaiden salkkuihin saatetaan imuroida arvopapereita, jotka syystä tai toisesta pitää saada pois tärkeämpien asiakkaiden tai pankin omista salkuista. Pankinjohtajat kiistävät nämä epäilyt jyrkästi. Palvelun laatu on surkeinta sijoitusneuvonnassa. Sijoitusneuvonnan kauppaaminen ärsyttää. Kysymys on aina pankin omien tuotteiden kauppaamisesta. On rasittavaa toistuvasti havaita pankin ehdottavan ratkaisuiksi palveluja, jotka kiihdyttävät asiakkaan varojen siirtymistä pankin omistukseen. Käyttämistäni pankeista erityisesti Nordea pyrkii ensisijaisesti suosittelemaan omia ja itselleen sopivia tuotteita. Höpötetään esimerkiksi osakesäästämisestä ja eläkevakuutuksista, eikä neuvoja ymmärrä niistä mitään. Minä jouduin selittämään Nordean neuvojalle, mistä kustannukseni muodostuvat. Uskomattomat hemmot hoitavat ihmisten osakesalkkuja tietämättä asioista yhtään mitään. OP-ryhmän privat-asiakkuuden luvattiin tuovan parempaa huolenpitoa varallisuudesta. En ole vielä havainnut mitään maininnan arvoista. Pari vuotta sitten siirryin Nordean yksityispankin asiakkaaksi. Palvelu ei yhtään parantunut. Tuli vain kalliimmaksi. Olen tyytyväinen Nordean yksityispankin palveluun. Ålandsbankenissa palvelu on täsmällistä, nopeaa ja ystävällistä, eikä asiakkaalle koko ajan tyrkytetä pankin omia tuotteita. Omaisuudenhoitajana pankki on enemmän vihollinen kuin ystävä. Myyntiä, vaan ei vastuuta. En ikinä antaisi rahojani näiden ihmisten haltuun. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa Nordea tekee kaiken oikein Nordean johtaja Jari Ohrankämmen vakuuttaa, ettei Nordea ole koskaan väittänyt lyhyen koron rahastojaan riskittömiksi. Mitä vastaisit tappioitaan ihmettelevälle asiakkaalle, jonka mukaan hänelle kerrottiin Yrityskorko-rahaston tekevän vain täysin riskittömiä lyhytaikaisia sijoituksia. Viime syksynä rahaston arvosta hävisi kolmessa viikossa 20 prosenttia. Nordean lyhyen koron rahastot sijoittivat pääsääntöisesti vakavaraisten pankkien ja muiden yritysten liikkeeseen laskemiin vaihtuvakorkoisiin velkakirjoihin. Niiden ominaisuuksiin kuuluu alhainen korkoriski, mutta niihin liittyy normaali luottoriski. Vakavaraisten pankkien ja yritysten luottoriski ei ollut korkomarkkinoilla juuri missään roolissa ennen vuoden 2007 lopussa alkanutta luottokriisiä. Erityisesti vuoden 2008 syksyllä luottoriskit nousivat historiallisen korkeiksi. Velkakirjojen lainalaisuuksiin kuuluu, että niiden hinnat laskevat, kun luottoriski nousee ja päinvastoin. Tämä luottoriski toteutui Nordean lyhyen koron rahastoissa. Useampi sijoittaja korosti, että oli halunnut sijoittaa niin, ettei pääoman menettämisen vaaraa ole. Silti sijoitusneuvoja oli suositellut riskialttiita kohteita. Miten asiakkaan pitää toimia, jotta hän voi olla varma, että hänelle suositellaan vain sijoitustuotteita tai että hänen varojaan sijoitetaan vain kohteisiin, jotka täyttävät hänen asettamansa reunaehdot? Täyden valtakirjan salkunhoitoa lukuun ottamatta päätöksen sijoituksen toteuttamisesta tekee viime kädessä aina asiakas, joten salkkuun ei ilmesty mitään ilman asiakkaan päätöstä. Nordean Mermaid-nimiseen monimutkaiseen joukkolainaan sijoittaneet asiakkaat menettivät sijoittamansa pääoman kokonaan. Eräs tähän lainaan sijoittanut asiakkaanne moitti Nordean yksityispankin markkinointia kovin optimistiseksi. Jos nyt ryhtyisitte markkinoimaan vastaavaa tuotetta, tekisittekö jotakin toisin? Mermaid-joukkolainaa on myyty instituutioille, yrityksille, säätiöille ja joillekin varakkaille yksityishenkilöille. Myyntimateriaalissa on selkeästi tuotu esille, että sijoittaja voi menettää pääomansa osittain tai kokonaan. Riskitöntä tuottoa korkeamman tuoton tavoitteluun liittyy aina riski. Eräs asiakkaanne osallistui Nordean kevään osakeantiin, minkä jälkeen Nordean tuottolaskelma ei enää tuntenut kyseisten osakkeiden hankinta-arvoa. Hänelle ilmoitettiin, ettei asiaa saada kuntoon ja että asiakas voi itsekin tehdä tuottolaskelmansa. Näinkö on? Osakeannin kautta hankittujen osakkeiden tuottolaskelmien osalta järjestelmässämme on tällä hetkellä valitettava puute, joka estää meitä ilmoittamasta asiakkaan osakkeiden oikeaa hankintahintaa. VIISAS RAHA

14 Nettivälittäjät keräävät kehuja Arvopapereiden välitys- ja säilytyspalvelut tuntuvat toimivan hyvin. Erityisesti nettivälittäjät saavat kehuja. Mielipide-eroja tosin on: yksi tykkää eq:sta, toinen kehuu Nordnetiä. Jälkimmäistä kehutaan yleensä edulliseksi, eq:n palveluita kehittyneemmiksi. Moni jännittää, miten Nordnetin ja eq:n palvelut muuttuvat jatkossa. Nordnethän osti eq:n viime kesänä. Piina jatkuu ainakin ensi kesään. Nordnet konsernin viestintäjohtajan Jonas Burvallin mukaan palveluiden integrointi on paraikaa työn alla. Valmista pitäisi olla viimeistään kesäkuussa Viitseliäät sijoittajat kokoavat itselleen sopivan palvelupaketin useammasta paikasta. Jotkut asioivat kivijalkapankeissa, jotta saavat käyttöönsä niiden tarjoaman sijoitustutkimuksen joka saa spontaaneja kehuja useammalta sijoittajalta - ja tekevät arvopaperikauppansa edullisesti nettivälittäjän avustamina. Toiset käyttävät nettipankkia suosikkipankkinsa palvelun täydentäjänä. Esimerkiksi eräs Ålandsbankenia arvostava sijoittaja kuvaa toimintatapaansa näin: Ålandsbankenin ainoa puute liittyy online-osakekauppaan. Tarjoustasot ja -määrät eivät ole näkyvissä. Saan kuitenkin nämä tiedot Nordnetin palvelusta. Pidän auki kummankin palvelun, valitsen tarjouksen Nordnetin avulla ja käyn kauppaa Ålandsbankenin palvelussa. Onnistuu tosi hyvin. Eniten sijoittajia harmittavat nettivälittäjien kiinteät palkkiot. Joidenkin mielestä kiinteät kaupantekoon liittyvät maksut ovat ylipäätään liian korkeita. Toisia palkkiot harmittavat ennen muuta erikoistilanteissa. Eräs eq:n asiakas oli sinnikkäästi yrittänyt löytää tapaa, jolla olisi pystynyt hyödyntämään merkintäoikeudet, jotka olivat hänellä kolmessa eri salkussa. Yhdenkään salkun sisältämät merkintäoikeudet eivät olisi yksinään riittäneet edes yhden osakkeen merkintään. Yksi vaihtoehto olisi ollut osakkeiden siirtäminen salkusta toiseen, mutta merkintäoikeuksista saadut tulot eivät olisi kattaneet kiinteitä siirtokuluja. Yhtä huonosti olisi käynyt, jos sijoittaja olisi myynyt merkkarit. Urputin asiasta nettipalautteessa ja esitin, että olisi parempi lahjoittaa ylijäävät merkkarit eq:lle. Ystävällisesti vastattiin, ettei eq:lla ole lupa ottaa vastaan merkkarilahjoituksia ja esitettiin, että kaikille helpointa on vain antaa ylijäävien merkkareiden raueta. Tietysti nämä ovat hiluja, mutta tällainen kiukuttaa samaan tapaan kuin pankkitilien kuukausiveloitukset. Spontaaneja kehuja sai eq:n ja Nordnetin tarjoama salkkuryhmäpalvelu: Salkkuryhmävaltakirja on palvelu vailla vertaa. Tuo merkittäviä säästöjä, kun perheessä on paljon pieniä salkkuja. Salkkuryhmässä salkunhoitaja voi hallinnoida ryhmään kuuluvia salkkuja omilla tunnuksillaan. Salkunomistaja voi seurata salkun tapahtumia, mutta ei pääse tekemään toimeksiantoja. Säästöä syntyy, koska kauppaa kohden lasketut välityspalkkiot putoavat sitä alemmiksi mitä enemmän kauppaa tekee ja salkkupalvelussa koko ryhmän välityspalkkiot lasketaan yhteen. Nordnetin kaupankäyntiohjelma on loistava. Nordetin systeemi on kivikautinen. Nordnet on toki halpa ja asiakaspalvelu ystävällistä, mutta mielestäni systeeminä huono. Toivottavasti eq:n palvelut eivät yhdistymisen jälkeen katoa. eq/nordnet toimii osakekaupassa hyvin. Nettivälittäjien kiinteät palkkiot ovat kohtuuttomia. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa Pankkien peruspalveluissa jurppivat eniten perusasiat: palvelujen hinta, laatu ja niiden suhde. Moni Viisaan Rahan kyselyyn vastanneista kokee saaneensa entistä kalliimpien hintojen vastineeksi entistä huonompaa palvelua. Kärkevimpien vastausten mukaan asiakkaan palvelu on käytännössä loppunut. Kyselyn vastausten perusteella pankkien kanta-asiakasohjelmat eivät välttämättä yhtään auta, pahimmillaan ne vaan sotkevat asioita. Useat vastaajista olivat pettyneet esimerkiksi Nordean avain- tai kantaasiakkuuteen. Kanta-asiakkuuden todelliset edut olivat jääneet asiakkaalle merkityksettömiksi tai hämäriksi. Jotkut vastaajat eivät mielestään olleet saaneet pankilta tarpeeksi opastusta siitä, kuinka kanta-asiakkuudesta saa parhaat hyödyt irti. Kyselyn vastausten perusteella aktiiviset pankkiasiakkaat eivät sitoudukaan yhteen kumppaniin vaan pitävät yllä rinnakkaisia pankkisuhteita. Se mahdollistaa tehokkaan vertailun, pankkien kilpailutuksen ja rusinatuotteiden poimimisen useammasta pankista. VIISAS RAHA

15 da millään selvää. Osa vastaajista kaipaa ennen kaikkea yksinkertaista, yksiselitteistä ja tietysti edullista hinnoittelua. Onko kanta-asiakasohjelmissa sitten mitään järkeä? Tämä on se tapa, jolla pankit nykyisin kilpailevat. Omat mittarimme osoittavat, että avainasiakkaamme ovat tyytyväisempiä kuin muut, sanoo Nordean henkilöasiakkaat ja markkinointi -yksikön johtaja Jussi Mekkonen. Ohjelmien tavoite on, että asiakas keskittäisi pankkiasiointinsa ja Mekkonen väittää myös asiakkaan hyötyvän siitä. Aika usein kuluttaja unohtaa laskea oman ajankäyttönsä kustannukset, sanoo Mekkonen ja kiistää jyrkästi, että idea olisi naruttaa asiakas edullisella sisäänheittotuotteella myös kalliiden ostajaksi. Rahatutkimuksen vertailussa Nordea on kahden edullisimman joukossa kaikilla tuotealueilla, sanoo Mekkonen. Nordean avainasiakkaiden säästöistä prosenttia on muissa pankeissa eli yli 70 prosenttia Nordeassa. Eniten hajautuvat koko rahoituskentälle kulutusluotot. Palvelumaksuista tai pikemminkin niiden puuttumisesta tuli myös kehuja S-Pankille. Pankkipalvelujen maksuista ja palvelupaketeista ei joidenkin vastaajien mukaan tahdo saa- Handelsbanken kuuluu niihin Suomen markkinoiden haastajapankkeihin, jotka ongelmalähtöisestä kysymyksestä huolimatta keräsivät vastaajilta myös spontaaneja kehuja. Palvelut siis pelaavat. Useampi Handelsbankenin asiakas suri kuitenkin sitä, ettei aiemmin kelpo korkoja maksanut pankki enää selvästikään tahdo korkokilpailla talletuksista. Talletusvaroille oli joutunut etsimään uuden kodin. Onkohan Handelsbanken saavuttanut Suomessa jo asiakastavoitteensa, kysyi yksi vastaaja. Ei varmasti, ei asiakkaita ole koskaan liikaa, naurahtaa liiketoimintajohtaja Tuija Nuutinen ja vierittää pankin matalat talletuskorot markkinoiden syyksi. Markkinakorot ovat hirveän alhaalla. Aika monet pankit maksavat talletuksista yli markkinakoron. Se kielii siitä, että pankki tekee sen tappiolla ja maksattaa korkeammat korot muilla asiakkailla. Tässä emme halua olla mukana. Nuutisen mukaan pankin maksama ylihinta kertoo pankin kipeästä rahantarpeesta. Viime vuonnahan korkokisaa johtivat islantilaiset. Erityisesti Nuutinen ihmettelee lyhytaikaisen rahan ostoa kalliilla. Alle vuoden rahaa saa EKP:sta ihan markkinahinnalla. Pitkän rahan saaminen voi olla ongelma, pohtii Nuutinen ja kertoo, ettei Handelsbanken ole kärsinyt talletuspakoa matalista koroista huolimatta. Ottolainauksemme Suomessa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Matalat tai olemattomat tilien korot kismittävät monia muitakin kuin Handelsbankenin asiakkaita. Sekin ärsytti, ettei nettipankista näe, mikä on oman talletuksen korko juuri nyt. Tätä onlinetietoa tuntuvat panttaavan asiakkailtaan liki kaikki pankit. Kiusa se on pienikin kiusa talletuksiensa kilpailutusta suunnittelevalle asiakkaalle. Vastauksista löytyi rohkaiseva esimerkki siitäkin, että talletuskoroissa on neuvotteluvaraa. VIISAS RAHA

16 Pankin vaihdolla uhkaamalla parani asiakkaan korko sellaisessakin tilissä, josta rahat on nostettavissa tarpeen tullen nopeasti osakkeiden ostoon. Verkkopankkien toiminnoista annetut vastaukset menevät monen pankin tapauksessa ristiin. Esimerkiksi Nordean verkkopankin toiminta keräsi sekä moitteita että kehuja. Joku valitti, ettei verkkolaskuihin siirtyminen ole onnistunut Osuuspankissa, mutta saman ryhmän verkkopankki sai kiitostakin. E-laskuihin siirtyminen vaikuttaa yleensäkin hankalalta. Moni on aikansa verkkolaskutuksen kiemuroita selvitettyään päätynyt siihen, että entinen konsti on helpompi ja yksinkertaisempi. Jos pankit ja laskuttajat oikeasti haluavat e-laskun yleistyvän, saisivat siis ensin keskenään sopia selvät ja helpot toimintamallit asiakkaille. Vastauksista päätellen useimpien verkkopankkien perustoimintojen kanssa voi joka tapauksessa elää. Esimerkiksi tavallinen maksaminen ja siirrot tilien välillä sujuvat yleensä ilman suurta tuskaa. Vaikka joku vastaajista kehui Sampo Pankinkin verkkopankkia, selvästi useammat eivät ole antaneet anteeksi viime vuoden järjestelmäkatastrofia. Se lamautti pahimmillaan sekä verkkopankin että konttorit. Dansken tuoma pankkijärjestelmä vei Sampo Pankin maineen totaalisesti pohjamutiin, siitä tuli epäonnistuneen tietojärjestelmäremontin symboli. Osa Sampo Pankin järjestelmähaukuista perustuu vielä viime vuoteen, mutta moni on ollut tyytymätön verkkopankin toimintaan pahimpien takkuilujen hellitettyäkin. Käytön helppoudessa ja toimintojen logiikassa se ei pärjää parhaille. Henkilöasiakkaista Länsi-Suomessa vastaava liiketoimintajohtaja Satu Astala arvioi, että isot ongelmat ovat ohi. Tämähän oli meillekin ihan valtavan kova henkinen isku, että asiakaspalvelumme laatu petti. Aika paljon on sen jälkeen harjoitettu itsetutkiskelua, toteaa Astala. Laajempia katastrofaalisia tilanteita järjestelmä ei ole enää tuottanut, tilanne on stabiloitunut, sanoo Astala. Hän myös vakuuttaa, että uusi järjestelmä on nyt asiakkaille erittäin turvallinen. Viisaan Rahan kyselyyn vastasi useita tietotekniikkaongelmien vuoksi entisiä Sampo Pankin asiakkaita. Iloinen asia on se, että olemme nyt onnistuneet saamaan asiakkaita takaisin, kertoo Astala. Laajempia katastrofaalisia tilanteita järjestelmä ei ole enää tuottanut, tilanne on stabiloitunut. Satu Astala Hyvä merkki Astalan mukaan on sekin, etteivät pankin asiakaspalvelijat joudu enää jatkuvasti kuuntelemaan korvat punaisina järjestelmähaukkuja. Astalan mukaan asiakkaiden pankkiasioinnin hajautus on haaste myös järjestelmille. Ongelmia tulee pienemmällä todennäköisyydellä paljon käytetyn eli tutun järjestelmän kanssa. Silti Sampo Pankki ottaa mielellään vastaan myös muista pankeista asiakkuuttaan hajauttavia. Moni kyselyn vastaajista on hyvin tyytyväinen siihen, että on vaihtanut pääpankkiaan. Moni on myös huomannut sen, että entinen valittu on tapahtuneesta syvästi loukkaantunut. Asioiden selvittely eron jälkeen on voinut olla hyvinkin kylmäkiskoista. Jos entisestä pankista on pitänyt vaikkapa kaivaa joitakin tietoja, on palvelun hinta voinut olla hyvinkin rasvainen. Jotkut vastaajien kuvaamat yksittäistapaukset vaikuttavat suoranaiselta pottuilulta entiselle asiakkaalle. Mahdollisista ongelmista huolimatta vastaajat kuitenkin vakuuttavat, että eron jälkeisessä uudessa pankkisuhteessa on paljon ihanampaa. Paljon ne lupaavat, mutta muuta ei saa kuin laskuja Asiakas ei saa sille sadan prosentin nousulle vastinetta. Ehkä pitäisi palvella itseä sata prosenttia paremmin tuulikaapissa. Olen pettynyt Nordean toimintaan. Palvelu on muuttunut nihkeäksi viimeisen puolentoista vuoden aikana Nordean toiminta on byrokraattista ja epäpätevää. Nordean asiakaspalvelu on ollut kohteliasta ja moitteetonta. Nordean kanta- ja avainasiakkuudet ovat mielestäni vain tyhjiä lupauksia. Osuuspankin kanssa kaikki on mennyt hyvin. eq-pankki on hyvä niin kauan, kun ei tarvitse asioida asiakaspalvelun kanssa. Siellä on jopa pankkitoimihenkilöiksi surkeasti käyttäytyvää väkeä. Sampo Pankin tiskipalvelu on hävinnyt käytännössä kokonaan. neuvontavirkailijoilta on aneltava, että pääsisi toimistokerroksiin kysymään neuvoa. Olen Sampo Pankin asiakas ja täysin tyytyväinen palveluihin ja verkkopankin toimintaan. Pankkipalveluja ei ole Sampo Pankissa käytännössä ollut. On ollut vain erilaisia palvelumaksuja. En aio olla missään tekemisissä Sampo Pankin kanssa sen törkeän toiminnan vuoksi. Yhdistymisessä Danske Bankiin kaikkiin Sampo Pankin luottoihin tuli yhtäkkiä viiden euron lisämaksut. Handelsbankeniin olen ollut erittäin tyytyväinen. Handelsbankenin säästötilin korko on tuottanut pettymyksen. Ålandsbankeniin olen ollut erittäin tyytyväinen. Palvelu on hyvää ja kaikki hoituu ajallaan. On harmillista, jos omalle tilille maksettava korko ei selviä nettipankissa käymällä. Paperilaskun muuttaminen verkkolaskuksi on vaivalloista. Olen pettynyt pankkien tapan tyrkyttää verkkotiliotetta. Paperiset tiliotteet on helppo arkistoida haluamakseen ajaksi. Kovan työn takana on selvittää, mitä mikäkin tulee maksamaan ja millainen palvelupaketti tulee edullisemmaksi. Kaiken hinnoittelu on jo niin sekavaa, että toivoisi pankkien palaavan rahanlainaajiksi ja hankkivan toimintakatteen korkoerosta. Kommentit on poimittu Viisaan Rahan pankkikyselystä, joka tehtiin syyskuussa VIISAS RAHA

17 Iäkäs ansaitsee hyvää palvelua Osa vanhoista ja uskollisista asiakkaista kokee jääneensä heitteille tuulikaappeihin. Ensin tuulikaappeihin tiskeiltä norkoilemasta, sitten saman tien kotiin asti. Ja parasta hankkia tietokone, jos aikoo säädyllisellä hinnalla hoitaa juoksevia pankkiasioita. Pankkiasiointinsa vuosikymmeniä ennen internetiä aloittaneiden kohtelu pankeissa on ollut tylyä. Se on outoa, koska vanhat, uskolliset asiakkaat ovat usein myös varakkaita, hyviä pankkiasiakkaita siis. Viisaan Rahan pankkikyselyssä erottuu selvästi iäkkäiden pankkiasiakkaiden ryhmä, joille palvelun koneellistuminen, itsepalvelu ja henkilökohtaisen palvelun hupeneminen ovat olleet vastenmielistä kehitystä. Asiakkaiden karkotusoperaatiossa tiskipalvelut ovat saattaneet kallistua huikeiksi jopa suhteessa henkilökohtaisen palvelun oikeisiin kustannuksiin. Toinen vanhimpiin asiakkaisiin liittyvä erityisongelma ovat vanhuksen asioita hoitavien lähiomaisten ja pankin konfliktit. Vanhus on esimerkiksi pankin virkailijan kysyessä voinut antaa luvan rahastosijoitukseen, jonka riskiä hän ei ole voinut ollenkaan ymmärtää. Tällaisestakin löytyi vastauksista vihaisen omaisen kertoma esimerkki. Useampia perunkirjoituksia laatinut vastaaja taas oli tuskastunut siihen, että pankit ja vakuutusyhtiöt yllyttävät vanhukset ripottelemaan koko omaisuutensa euron suuruisina vakuutusmuotoisina lahjoituksina lähiomaisille. Perunkirjoituksessa pesä on tyhjä eli viimeisinä vuosinaan vanhus pahimmassa tapauksessa varaton. Joku tolkku voisi olla veron välttämisessäkin. Ikääntyvä väestönosa on erittäin tärkeä asiakaskunta pankeille jo sen vuoksi, että ikääntyneitä on koko ajan enemmän, sanoo Nordean yksikön johtaja Jussi Mekkonen ja vakuuttaa, että pankki huomioi ikäihmisten erityistarpeita. Mekkonen myös muistuttaa, että suuri osa vanhemmista asiakkaista on täysin sujuvasti siirtynyt verkkopankkien käyttäjiksi. Toisaalta Nordealla on erityisesti kassapalveluihin keskittyneitä konttoreita, joissa tiskillekin pääsee kohtuullisella jonotuksella vaikka maksamaan laskun. Tuulikaappien maksuautomaattien kehitystyössä taas on varta vasten käyttäjätutkimuksella selvitetty ikääntyneiden tarpeita. Käytännön seuraus on esimerkiksi tarpeeksi isot kirjaimet maksuautomaattien näytöillä. Kassapalveluja ruuhkauttaa Mekkosen mukaan se, että esimerkiksi eläkkeet maksetaan samana päivänä. Jos taas esimerkiksi vanhan ihmisen rahojen sijoittamisessa on tehty virhe, pankki kyllä selvittää asian ja tarvittaessa myös korvaa tapahtuneen vahingon, lupaa Mekkonen. Vanhan Postipankin peruina paljon iäkästä asiakaskuntaa on Sampo Pankillakin. Liiketoimintajohtaja Satu Astalan mukaan pankki ottaa iäkkäät asiakkaat huomioon esimerkiksi siten, että tarjolla on omia nimettyjä yhteyshenkilöitä henkilökohtaista palvelua varten. Asiakkaat saavat yhteyshenkilöidensä suoria puhelinnumeroita, niin etteivät kaikki joudu asioimaan valtakunnallisten palvelukeskusten kautta. Henkilökohtaisen palvelun tarvetta lisää jo se, että iäkkäillä asiakkailla on usein varallisuutta, jonka sijoittamisessa henkilökohtainen neuvonta on tarpeen. Handelsbankeninkin resepti on liiketoimintajohtaja Tuija Nuutisen mukaan henkilökohtainen yhteys virkailijoihin, esimerkiksi suorat puhelinnumerot. Handelsbankenin lyhyt historia Suomessa tarkoittaa sitä, että sen asiakkaat ovat alusta asti asioineet verkossa. Niinpä konttoreissa ei ole ruuhkia ja henkilökohtaistakin palveluaikaa järjestyy helposti. Verkkopankissa pitää Nuutisen mukaan ohjelmien olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Niistä on hyötyä vanhojen lisäksi kaikille muillekin asiakkaille. Itse asiassa kaikissa pankkipalveluissa paras palvelu vanhoille olisi sitä myös nuorille: yksinkertaiset ja helppokäyttöiset järjestelmät, tarvittaessa mahdollisuus keskustella asiantuntevan ihmisen eikä automaatin kanssa. Ja vielä ihan oikeasti asiakkaan asiaa ajavat pankkineuvojat. Asiakkuuden hoito pankeissa alkaa koneellistua liikaa. Tällaisen vanhuksen riskiprofiilia Nordea kartoitti vastoin ohjeita. Äiti ei ehdottomasti ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. Ei vanhempi ihminen halua kytätä positiotaan. Hän haluaa nukkua yönsä. Kotitietokoneiden yleisyysprosentti laskee rajusti, mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Verottomuuden varjolla vanhukset saadaan säästämään ja säästämään, vaikka voisivat itselleenkin jotain hankkia. Vaikka siivouksen. Pankit pitävät tiskillä pakosta asioimaan joutuvia vapaana riistana. Nykyhinnoitteinen palvelumaksu on kaukana kohtuudesta. VIISAS RAHA

18 Nordea pitää perää Nordea kehuu mainoskampanjassaan, että siltä saa sekä hyviä neuvoja että hyviä hintoja. Viisaan Rahan selvitykseen osallistuneista sijoittajista moni on jyrkästi eri mieltä. Pankin sijoitusneuvoja moititaan huonoiksi ja tuotteita kalliiksi. Pankin nähdään ajavan enemmän omaa kuin asiakkaidensa etua. Melkoista ryöpytystä saavat myös avain- ja kanta-asiakasohjelmat. Silmään pistää myös pöyhkeys, jolla pankki näyttää sivuuttavan asiakkaidensa kysymyksiä ja reklamaatioita. Voi hyvin olla, että tämä kysely antaa Nordeasta ja muista pankki- ja sijoituspalveluiden tarjoajista todellista synkemmän kuvan. Vastaajiltahan kysyttiin nimenomaan: mikä pankkien palvelussa ärsyttää? Vastaajat jaksoivat kuitenkin muistuttaa myös myönteisistä piirteistä ja siitä, mikä pankeilta sujuu hyvin. Siitä kertoo oheinen taulukkokin: pankit saivat myönteisiä yleisarvioita vastaajilta enemmän kuin negatiivissävytteisiä arvioita. Merkillepantavaa on kuitenkin, että valtaosa myönteisestä palautteesta meni pienille haastajille ja tiettyyn osa-alueeseen keskittyville tekijöille: nettivälittäjä eq/nordnetille ja Ålandsbankenille. Kehuja saivat myös Handelsbanken ja S-Pankki. Pienten esiinnousu on linjassa aiempien selvitysten kanssa. Esimerkiksi viime vuoden huhtikuussa varainhoitoselvityksessä pienet erottuivat edukseen suurista pankeista. Samansuuntaisia tuloksia on saanut aiemmin myös Arvopaperi-lehti omissa selvityksissään. Tässä selvityksessä OP-ryhmä saa kuitenkin selvästi vähemmän kylmää kyytiä kuin Sampo Pankki ja Nordea, jota analyytikot tyypillisesti kehuvat hyvin hoidetuksi pankiksi ja kiinnostavaksi sijoituskohteeksi (lisää pankeista sivulla 23). Tämän selvityksen tulokset panevat miettimään Nordean kilpailukykyä keskivertoa varakkaampien suomalaisten pankkina ja sijoitusten hoitajana. Selvää on, että Nordea saa kaikkein eniten palautetta tämän tyyppisissä kyselyissä. Onhan sen markkinaosuus monella osaalueella ylivoimaisesti suurin. Koko ei kuitenkaan selitä sitä, että Nordea painuu synkästi pakkaselle, kun myönteisistä arvioista vähennetään kielteiset. Sen lisäksi miinuksen puolelle jää vain tietotekniikkansa kanssa säheltänyt Sampo Pankki. OP-RYHMÄ PALVELEE SUURISTA PARHAITEN Miinukset Plussat Saldo Nordnet Ålandsbanken eq OP-ryhmä Sampo Pankki Nordea Yhteensä Kolumni Pörssi on noussut tänä vuonna voimakkaasti ei tosin niin voimakkaasti kuin se laski edellisenä. Moni etsii tulkintaa: ollaanko normaalilla kurssien paluumatkalla vai liiallisesta noususta aiheutuvan romahduksen kynnyksellä. Moniin jo annettuihin vastauksiin haluan lisätä omani luvun alun pankkikriisi selitettiin asiakkaiden kriisiksi: yritysten konkurssit ja yksityisten ihmisten maksukyvyttömyys aiheuttivat pankeille kriisiin vieneet luottotappiot. Nyt kävi toisinpäin: pankit loivat sijoituksia, joita ne eivät hallinneet ja joista seurasi laaja epäily pankkien pystyssä pysymiseen ja kykyyn rahoittaa asiakkaitaan. Kun rahan saatavuus oli epävarmaa ja riskilisät korkealla, osakekurssit romahtivat: monet yritykset konkurssihinnoiteltiin. Konkurssiriskin huomioon ottaminen pörssiosakkeiden hinnoittelussa nähdyssä määrin oli ainutlaatuista. Rahoitusmarkkinat ovat toipuneet: riskilisät ovat alentuneet niin osakkeiden kuin joukkovelkakirjalainojen osalta. Ne eivät palanneet ennalleen, mutta markkinat toimivat taas. Yhteiskunnat osoittivat kalliin alkukangertelun jälkeen että pankit pelastetaan maksoi mitä maksoi. Rahaa tuotiin markkinoille niin paljon, että riskittömän koron alhaisuus pitää korkotason riskilisien kasvusta huolimatta matalana. Konkurssihinnoittelun paluu markkinoille ei ole todennäköistä. Tältä osin noussutta kurssitasoa voi pitää turvallisena kunhan muistaa, ettei pörssissä ole saavutettuja etuja ilman toteutettuja kauppoja. Maailma ei kuitenkaan ole palannut ennalleen. Monet maailmantalouden rakenteet ja työnjaon kysymykset ovat saaneet tai saamassa uusia ratkaisuja. Suomessa näihin muutoksiin on varauduttu huonosti. Täällä tapahtuva taloudellinen toiminta elpyy muita hitaammin, jotakin on ehkä menetetty lopullisesti. Onneksi monet pörssiyhtiöt ovat varautuneet muutoksiin yhteiskuntaa paremmin. Yhteiskuntamme on liian pieni ja köyhä korjatakseen kaikki yritysten ongelmat avustuksilla. Pitäisi olla rohkeutta antaa tilaa markkinoille: Björn Wahlroosin ehdottama räväkkä verouudistus antaisi parhaimmille yrityksille mahdollisuuden kasvaa. Se raha tuottaisi varmasti enemmän niin rahaa, veroja ja työpaikkojakin kuin avustusten huiskiminen palopesäkkeisiin. Samalla tulisi vahvistaa suomalaista omistusta toteuttamalla vähintään hallitusohjelman mukainen pienten osinkotulojen verovapaus. Muita uusia riittävästi rahaa omaavia suomalaisia omistajatahoja kuin kotitaloudet ei maassamme ole. Yleiseen kurssiromahdukseen en usko ilman uusia suuria ongelmia. Sen sijaan rakenteiden muutokset voivat aikaansaada suuriakin kurssinousuja ja -laskuja yksittäisten osakkeiden (ja joukkolainojen) osalta. Markkinajännityksen uskon säilyvän. VIISAS RAHA

19

20 SIJOITUSDEBATTI Omien osakkeiden Takaisinostot hyödyttävät pitkäaikaista sijoittajaa Pörssiyhtiöt ovat viime vuosina yhä useammin ostaneet omia osakkeitaan. EQ Pankin osakeanalyytikko Antti Saaren mielestä omien osakkeiden osto on perinteistä osingonmaksua järkevämpi voitonjakomuoto. Pääasiallinen hyöty osakkeenomistajalle on mahdollisuus lykätä verojen maksua. Omien osakkeiden ostolla on tapana nostaa yhtiön osakekurssia. Sijoittaja joutuu maksamaan veroa vasta osakkeet myydessään. Osinkoa puolestaan verotetaan heti. Tämä on merkittävä etu. Omien osakkeiden aikaansaamasta kurssinoususta sijoittaja voi saada koko pääomalle tuottoa niin kauan, kunnes myy osakkeet ja on näin velvollinen maksamaan veron, Saari toteaa. Näin sijoittaja hyötyy korolle korkoa -vaikutuksesta. Tämä hyödyttää etenkin pitkäaikaisia sijoittajia, jotka haluavat pitää rahojaan tietyissä osakkeissa vuosikausia. Se, että myyntivoittovero on korkeampi kuin osinkojen verotus, ei Saaren mielestä ole suuri ongelma. Omien osakkeiden ostoista aiheutuneesta kurssinoususta ja myyntivoitosta voi vähentää mahdollisia myyntitappioita ja tällä tavoin liudentaa verotusta. Samaa mahdollisuutta ei ole osingossa, Saari huomauttaa. Etuna hän pitää myös sitä, että omistaja hyötyy omien osakkeiden ostoista vasta myymällä osakkeensa. Omistaja voi halutessaan myydä osan osakkeista ja nostaa voittoa tällä tavoin esimerkiksi mahdollista osinkoa vastaavan määrän. Omistajalla on mahdollisuus päättää itse, kuinka suuren osan voitosta hän haluaa tietyllä ajanhetkellä lunastaa. Takaisinostot kasvattavat myös vanhojen omistajien omistusosuutta, jos osakkeiden kokonaismäärä vähentyy. Saari myöntää, että piensijoittajan kannalta hyöty on vähäinen. Mutta omistusosuuden kasvu voi olla merkittävä tekijä suuromistajalle, joka haluaa aktiivisesti vaikuttaa yhtiön toimintaan. Saaren mielestä kotimaiset pörssiyhtiöt harrastavat omien osakkeiden ostoja liian vähän. VIISAS RAHA RAHA

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Miten valitsen varainhoitajan?

Miten valitsen varainhoitajan? Miten valitsen varainhoitajan? Sijoitus Invest 12.11.2014 Hannu Huuskonen SijoittajaPRO, partner Juho-Tuomas Appel SijoittajaPRO, johtaja Helena Ranta-Aho Taloustoimittaja LISÄARVOPALVELUMME SIJOITTAJILLE

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Säätiöiden varainhoidon selvitys

Säätiöiden varainhoidon selvitys Säätiöiden varainhoidon selvitys TUTKIMUSRAPORTTI / JULKINEN SELVITYKSEN TILAAJA ON SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA JA KYSELYN TOTEUTUKSESTA VASTASI VARAINHOITAJISTA RIIPPUMATON SIJOITTAJAPRO

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Rahastosijoittaminen Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa 20.9.2007 Taru Rantala, maajohtaja Nordnet Pankki Indeksiosuus (ETF) Indeksiosuusrahastot (Exchange Traded Fund, ETF) ovat kuin sijoitusrahastoja Osuuksilla

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta.

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. Private Banking Menestymme, koska keskitymme olennaiseen. Olemme ensimmäisenä Suomessa rakentaneet yksityispankin, joka toimii asiakkaan etua ajaen, läpinäkyvästi

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Sampo Pankki Private Banking. Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa.

Sampo Pankki Private Banking. Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa. Sampo Pankki Private Banking Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa. Yhteyshenkilönne Tiina Forsgrén - Senior Private Banker - Varainhoidon kokemusta vuodesta

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymissä aiempaa positiivisempaa virettä myös suomalaisten yhtiöiden kannalta

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Pörssisäätiön Sijoituskoulu Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä,

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Rahastosäästämisen ABC

Rahastosäästämisen ABC Rahastosäästämisen ABC Sisältö 1. Sijoitusrahaston määritelmä 2. Rahastojen hinnoittelu & kustannukset 3. Rahastotyypit 4. Säästäminen ja rahastot 5. Rahastot Nordnetin palvelussa 6. Verotus Sijoitusrahaston

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Handelsbanken Rahastosalkku -

Handelsbanken Rahastosalkku - Rahastosalkku - aktiivista varainhoitoa sijoitusrahastoilla Sijoitusristeily 2007 Salkunrakentamisen perusperiaatteet Hajauta sijoituksia sekä korko- että osakemarkkinoille Hajauta sijoituksia myös omaisuusluokkien

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi. Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi. Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Sijoittamisen riskit - älä tule huijatuksi Vesa Sainio Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Neuvoo, opastaa, selvittää asiakkaiden vakuutus-, pankkija arvopaperiasioita Tiedottaa,

Lisätiedot

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet

Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankkien palveluverkosto ja kumppanuudet Säästöpankki on neljänneksi suurin pankkiryhmä (12/2011) Asiakkaita 587 000, joista verkkoasiakkaita 300 000 Pääpaino on henkilöasiakkaissa, pk-yrityksissä

Lisätiedot