Oheinen teksti syntyi osallistuessani Kansallisen Kokoomuksen. historiatoimikunnan työn loppuvaiheeseen, jolloin esillä oli
|
|
- Sanna-Kaisa Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyrki Vesikansa Kokoomus ja sen äänenkannattajat Oheinen teksti syntyi osallistuessani Kansallisen Kokoomuksen historiatoimikunnan työn loppuvaiheeseen, jolloin esillä oli Vesa Vareksen teksti vuosista Taustalla on myös oma työni Uuden Suomen historian laatimisessa. Sen toisen osan luonnoksia on myös ko. vuosilta -- lähinnä lehden oman arkiston perusteella. Se on nykyään vapaasti käytettävissä Kansallisarkistossa. Taistelu Uuden Suomen omistuksesta jatkuu Uuden Suomen rooliin puolueen pää-äänenkannattajana viime sotien jälkeen vaikutti tietenkin omistuspohja. Kokoomuksen puolueorganisaatiolla ei ollut alun perin lainkaan lehtiyhtiön osakkeita, mikä oli tavallista keskeisissä porvarilehdissä. Oy Uuden Suomen osakkaina oli runsaasti kokoomuslaisia, mutta luvulla pääosakkaita olivat tietyn sisäpiirin hallitsemat Uuden Suomettaren säätiö sekä Uuden Päivän rahasto, jotka oli muodostettu puolue- ja lehtijärjestelyssä Toimitusjohtaja Armas Lassila oli hankkinut 1930-luvulla melko paljon lehtiyhtiön osakkeita, mikä johti omistustaisteluun Sen aikana lehden ja puolueen suhteet täsmennettiin. Uutta Suomea tuli toimittaa "Kansallisen Kokoomuspuolueen periaatteiden ja ohjelman hengessä". Suhteita parantamaan perustettiin neuvottelukunta eli toimitusneuvosto (myös termiä
2 toimitusvaliokunta käytettiin). 1 Omistustaistelun hävinnyt Lassila erotettiin ja välivaiheiden jälkeen Oy Uuden Suomen toimitusjohtajaksi tuli 1941 aiempi Etsivän Keskuspoliisin johtaja Esko Riekki, joka oli ollut vuodesta 1938 Kokoomuksen yliasiamiehenä. Päätoimittajaksi vaihdettiin 1940 Lauri Aho, jolla oli avainasemia myös puolueessa. Hän oli samalla keskeisin yhdyshenkilö Kokoomuksen ja presidentti J.K. Paasikiven välillä. Erotettu Lassila palasi 1940-luvulla niin Kokoomuksen kuin Uuden Suomen keskeisiin luottamustehtäviin lehtiyhtiön tilintarkastajana sekä puolueen taloudenhoitajana ja tärkeän Uudenmaan piiriliiton puheenjohtajana. (Myös Helsingin kaupunki kuului vuoteen 1951 Uudenmaan vaalipiiriin.) Heti omistustaistelun päätyttyä 1939 Lassila alkoi kuitenkin myydä US:n osakkeita johtaville tukkukauppiaille; Suomen Tukkukauppiaiden Liittoon ja sittemmin Tukkukauppojen Osakeyhtiöön eli Tukoon ryhmittyneet tukkukauppiaat olivat kauan keskeinen talouspoliittinen ryhmä. Toisaalta Lassila kiinnitettiin muutamaksi vuodeksi Tukon johtajistoon. 2 Uusia osakkaita torjutaan Oy Uusi Suomi kiinnosti säännöstelykauden lopulla monia tahoja, mutta aiemmat pääomistajat yrittivät estellä lunastusehdolla tulokkaiden pääsyä osakaspiiriin. Oman mutkansa kuvioon toivat ns. korvausosakkeet luvun alussa lehtiyhtiö 1 Jyrki Vesikansa: Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I (1997), etenkin sivut ja Kai Hoffman: Tukkukauppaa, keskusliiketoimintaa, järjestötoimintaa (2004); teoksessa ei kuitenkaan käsitellä tukkukauppiasjärjestön roolia Uuden Suomen omistajana.
3 tarvitsi uutta uutta riskipääomaa Ruoholahteen kohoavaan painotaloon. Kokoomuksessa haluttiin toisaalta vahvistaa otetta päälehdestä. Tämä kaikki johti Oy Uuden Suomen omistusrakenteen muuttumiseen melkoisten kiistojen jälkeen 1950-luvun alkupuolella. 3 Korvausosakkeiden lunastamisvaiheessa 1948 US-yhtiön osakepääoma päätettiin viisinkertaistaa, mitä ylijohtaja Armas Arvelo protestoi; hän lienee edustanut yhtiön johtokunnassa kokoomuslaisia virkamiehiä. Arvelo protestoi johtokunnassa myös sitä, että Kokoomuksen valtuuskunnan "monivuotinen jäsen, joka on myös maamme suurimman työnantajajärjestön johtomies", ei ollut päässyt US-yhtiön osakkaaksi erään johtokunnan jäsenen käytettyä lunastusoikeuttaan. Ilmeisesti torjuttu osakas oli STK:n toimitusjohtaja V.A.M. Karikoski. Samoin oli torjuttu Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteerin Leo Tujusen osakkuus. Kokoomusvaikuttajien osakkuuden toistuvat torjumiset eivät Arvelon mukaan vastanneet lunastusehdon tarkoitusta suojella yhtiötä "vierailta ajatussuunnilta", vaan ne olivat vastoin niin Uuden Suomen kuin Kokoomuksen etua. Hän ehdottikin, että 3 Vesikansa: Sinivalkoiseen Suomeen s : sama: luonnos Uuden Suomen historian jatko-osaksi, tekijän hallussa. -- Omaisuudenluovutusverona valtiolle pakkolunastetuilla ns. korvausosakkeilla oli rahoitettu siirtoväen asuttamista. Valtio pakkolunasti tällöin tietyn osan suuryhtiöiden osakkeista holdingyhtiölleen, mutta ao. yhtiöiden odotettiin lunastavan ne vaiheittain takaisin. Oy Uudessa Suomessa kysymys oli sekä 1400:sta suoraan valtiolle siirretystä että 1.889:stä leimaamattomasta osakkeesta. Ensi vaiheessa 1948 ne lunastettiin takaisin yhtiölle itselleen. Moni oli kiinnostunu näistä osakkeista. Niinpä johtokunta torjui syksyllä 1948 laajan keskustelun ja äänestyksen jälkeen Yksityisyrittäjäin Säätiön tarjouksen ostaa palautuvia osakkeita; säätiö oli nykyisen Suomen Yrittäjät-järjestön edeltäjän taustavoimia. Yksityisyrittäjät pääsivät kuitenkin omistajakuntaan osakelahjoituksen kautta. Myös Uuden Suomettaren säätiö eli entinen sisäpiiri ja vuorineuvos Riisla eli Tukon piiri olivat kiinnostuneet korvausosakkeista. Lopulta ne päätettiin tarjota entisten osakkaiden merkittäväksi. Kiinnostuneita löytyi 56, jotka saivat lunastaa kukin enintään 43 osaketta. US-yhtiön tvk/jk , , jk , ptk:t, USark., KA.
4 lunastusoikeutta saisi käyttää jokaisen osakkaan sijaan vain johtokunta -- tällöin tietenkin vain enemmistöpäätöksellä. 4 Päälehti kiinnostaa Kokoomusta Kansallista Kokoomusta kiinnosti tietenkin vahvistaa asemaansa pää-äänenkannattajassaan myös omistuksen kautta. Puolue oli kuitenkin surkeassa taloudellisessa tilanteessa ja veloissa myös Uusi Suomi-yhtiölle. Sehän oli puoluetoimiston vuokraisäntä, tärkeä painotöiden tekijä ja mainosvälineen omistaja. Hyvin menneiden eduskuntavaalien 1948 jälkeen US-yhtiö poisti neljänneksen puolueen veloista eli 1,8 Mmk (runsaat nykyeuroa). Kysymys oli siis verottomasta vaalituesta. Loppuosaa puolue lyhensi, mutta kesällä 1949 velkaa oli yhä hieman jäljellä ja talvella 1950 eli presidentinvaalin jälkeen US-yhtiö poisti siitä lisää lähes miljoonaa markkaa (vajaat nykyeuroa). 5 Kireiden luottomarkkinoiden takia US-yhtiön johtokunnassa väläytettiin osakepääoman kolminkertaistamista Ruoholahden painotalon rahoittamiseksi. Pari viikkoa myöhemmin tavoite pudotettiin pääoman kaksinkertaistamiseen 75 miljoonaan markkaan (pari miljoonaa nykyeuroa). Tästä päätettiin kuitenkin kysyä Kokoomuksen kantaa, sillä puolue oli saanut 1951 lapsettomana kuolleen kanslianeuvos Kaarlo Koskimiehen USosakesalkun. Ehkä 1932 erotettu päätoimittaja halusi haudastaan vaikuttaa entisen lehtensä linjaan? 4 USyhtiökok. 5.4., , Jk 11.2., , Tvk , ptk:t; vuosikertomukset 1948, 1949, USark, KA. -- Emissio olisi heikentänyt yksityishenkilöiden asemaa osakaskunnassa, koska inflaation ahtaalle ajamalla keskiluokalla tuskin oli mahdollisuuksia merkitä uusia osakkeita. 5 Tvk/US , , , Jk 28.2., , ptk:t, USark, KA.
5 Helmikuussa 1952 Kokoomus olikin US:n yhtiökokouksessa ilmeisesti ensi kerran edustettuna 2559 osakkeella ja 36 äänellä. Puolueella oli tuolloin peräti toiseksi eniten ääniä, sillä Tukolla yhtiönä oli vasta 14 ääntä. Tukon johtajista Lauri K.J. Tukiaisella oli tosin 43, Y. Ossian Riislalla 16 ja Harimoilla 27 ääntä, joten Tukon piiri oli Uuden Suomettaren säätiön rinnalla kokouksessa vahvin, muttei ylivoimainen omistaja, kun ääniä oli kaikkiaan vajaat 700. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa Tukolla oli kuitenkin jo osaketta ja 141 ääntä. Varmaan Kokoomuksen näkemykset nähtiin yhtiössä tärkeiksi myös annin läpiviemiselle, olihan vedottava puoluetta kannattaviin pienosakkaisiin. Kokoomuksen johto lienee toisaalta pelännyt menettävänsä juuri saamaansa vaikutusvaltaa päääänenkannattajassaan annissa -- eihän puolueelta irronnut noin vain varoja uusmerkintään. US-yhtiön työvaliokunta päättikin pyytää Kansallispankin pääjohtajaa Matti Virkkusta neuvottelemaan asiassa puolueen johtajien kanssa. Virkkusella oli tietenkin rooli myös puolueen taloudellisena kummisetänä. Em. yhtiökokouksessa osakekauppaohjeisiin päätettiin joka tapauksessa Matti Heikkilän esityksestä lisätä toivomus lehden ja puolueen "suhteiden jatkuvaan lähentämiseen". Huutokauppa osakkeista Kesällä 1952 Oy Uusi Suomi päätyi myymään uusmerkinnän (maksullisen annin) osakkeita huutokaupalla, jos entiset osakkaat eivät niitä merkitse. Sivullisten tarjoukset oli johtokunnan kuitenkin yksimielisesti hyväksyttävä. 6 6 Jk 13.2., 3.4., 29.4., 1.7., , Tvk 26.2., 14.3.,
6 Vallasta US-yhtiössä kilpailivat nyt ennen muuta Tuko sekä Pohjola, joka oli päässyt lunastusoikeuden suojaamaan lehtitalon osakaskuntaan kesällä Tukon mahtimies Riisla jätti tosin Pohjolan osakkuuden hyväksymiseen eriävän mielipiteen; hänen mielestään entisten omistajien oikeutta oli loukattu. 7 Tukon pääjohtaja Riisla oli sittemmin keskeinen hahmo, kun Kokoomuksen puoluehallitus pohti asennoitumistaan päälehden omistukseen. Hänen hallitsemansa raumalainen perheyhtiö oli Tukon osakkaita, mutta samalla muiden tukolaisten kilpailija. Tukolaista ryhmää 1920-luvulta asti johtanut Riisla laajensi toisaalta tarmokkaasti -- joidenkin mielestä liiankin vahvasti -- Tukon omaa teollisuutta. Tämä kaikki johti ryhmässä ristiriitoihin ja 1954 jo iäkkään Riislan syrjäyttämiseen Tukosta. Kokoomuksessa epäiltiin Riislan pyrkivän myös Uuden Suomen valtiaaksi; puolueen hallinnossa puhuttiin vain Riislan henkilöstä pohdittaessa tukolaisten pyrkimyksiä lehtiyhtiössä. Riisla oli myös puolueen raumalaisen äänenkannattajan Länsi- Suomen pääomistaja. 8 Oy Uuden Suomen osakeanti päättyi , jolloin oli saatu pääomaa runsaat 20 miljoonaa markkaa (noin puoli miljoonaa nykyeuroa). Huutokaupalla myytäväksi jäi silti melko paljon eli osaketta. Nyt oli siis tilaisuus pyrkiä kuuluisan lehtitalon osakkaaksi. Kokoomuksessa tätä yritettiin. Huutokauppa pidettiin Uudenmaan kokoomuspiirin 29.4., 1.7., , ptk:t, USark. KA. 7 Tvk 1.7., , Jk , yhtiökok. 1952, ptk:t, USark, KA. 8 Riislasta mm. prof. Mika Kaskimiehen 1970-luvun alussa laatima Tukon julkaisematon historia, jonka Jyrki Vesikansa on lukenut lausuntoa varten. Vrt. myös Mikko Uolan Riisla-elämäkerta Kansallisbiografiassa.
7 tiloissa US-yhtiön talossa Mannerheimintie 6:ssa. Huudot oli maksettava käteisellä. Kaupaksi saatiin lähes kaikki eli osaketta. Huutajina oli entisten osakkaiden ohella muutamia yksittäisiä tulokkaita, kuten kansanedustajat Felix Seppälä ja Juho Heitto, joskin heidän ostamansa määrät olivat lähes symbolisia. Johtokunta jäi sen sijaan pohtimaan 68:n eri kokoomusyhteisön huutamia osakkeita. Kokoomuksen kenttää olivat edustaneet mm. puoluesihteeri Niilo Honkala ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Eero Saurama. Yksittäisten kansallisseurojen huutamat osakemäärät olivat pieniä, mutta yhtiökokouksen äänileikkurin takia jotakin merkitseviä -- ainakin, jos suurosakkaat olisivat erimielisiä ja kansallisseurat yhtenäisiä. Pähkäilyn jälkeen johtokunta päätti kuitenkin rekisteröidä osakkeet. Puolue ei löydä rahaa Kokoomuksen puoluehallitus keskusteli tilanteesta huutokaupan jälkeen Tällöin vastustettiin sitä, että Riisla valtaisi päälehden, joskin elinkeinoelämää tuntevat Hetemäki ja Karikoski arvelivat, että tämänkin kanssa voisi elää. (Hakuteoksissa Riisla kertoi olevansa kokoomuslainen, mutta kysymys oli oikeastaan tukkukauppiasryhmän vallasta.) Uuden Suomen päärahoittajan Kansallispankin johtokunnan jäsen Junnila huomautti, ettei puolueella ollut varoja kilpailla lehden omistajuudesta. Riisla puolestaan vakuutti, ettei hänellä ollut valtauspyrkimyksiä. Kiivaimmin päälehden uumoillun valtausaikeen tuomitsivat Honkala ja Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja Kerttu Ignatius. Honkalan mukaan "mihinkään ei ole rahaa niin helposti
8 saatavissa kuin taisteluun sitä vastaan, että Uusi Suomi yritetään rahalla vallata"; ehkä hän muisteli suurta omistustaistelua Pankinjohtaja Junnila kuittasi: ellei illan kuluessa osoitettu operaatioon 10 miljoonaa markkaa, ei voitu lähteä taisteluun. Tyynimmin asiaan suhtautuivat Karikoski ja Tuurna. Ahokin -- lehtitalon palkollinen -- yhtyi siihen, ettei puolueella ole rahaa. Päätöksessä tämä tunnustettiin: "Kun kävi ilmi, ettei puolueella ole rahaa ja kun luotonsaantimahdollisuuksia ei pidetty riittävinä, päätettiin, ettei asiassa ryhdytä toimenpiteisiin". 9 Tukosta pääomistaja Pääosan Uuden Suomen annista merkitsi Tukkukauppojen Oy, jolla oli yhtiökokouksessa 1953 jo puolet paikalla edustetuista osakkeista; äänileikkurista huolimatta Tukolla oli 386 kaikkiaan 1179 äänestä. Lisäksi Tukon johtajalla, Ahlströmin mahtisukuun kuuluneella Lauri K.J. Tukiaisella oli 51 ja Riislalla henkilökohtaisesti 24 ääntä; molemmat tosin poistuivat pian Tukon johtajistosta. Pohjola kasvatti omistustaan vähitellen, yhtiökokouksessa 1955 sillä oli 44 ääntä. Kansallispankki näyttäytyi samana vuonna suurosakkaana peräti 122 äänellä. Se oli siis Tukon jälkeen toisena omistajakunnassa. Omistusjärjestelyn jälkeen Kokoomuksella itsellään oli Uudessa Suomessa 5118 osaketta ja 62 yli tuhannesta äänestä esim. yhtiökokouksessa Muilla kokoomusyhteisöillä oli pienempiä salkkuja. Erityisemmin eivät kansallisseurat tai piiriliitot Oy Uuden Suomen yhtiökokouksissa sittemmin esiintyneet. 9 Kokoomuksen puoluehallitus , ptk, PTA.
9 Näin muodostunut omistusrakenne säilyi Oy Uudessa Suomessa 1970-luvulle saakka. Kokoomus oli siis suurehko omistaja, mutta lehtitaloa hallitsivat sinivalkoisen pääoman ydinyhtiöistä Tuko, Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola. KOP ei asettanut edustajiaan lehtitalon näkyvimpiin luottamustoimiin, mutta oli yhtiön päärahoittajana avainasemassa. Suurehkoja henkilöomistajia olivat Lauri K.J. Tukiaisen ohella etenkin sen johtokuntaan kuuluneet Paavo Honkajuuri ja Antti Wihuri. 10 US-yhtiön hallinnossa oli tunnettuja kokoomuslaisia, mutta puolueen aktiivinen johtoporras oli heikosti edustettuna. Arvo Salminen kuului sentään puheenjohtajakautenaan US-yhtiön johtokuntaan, Tuure Junnila oli läpi 1950-luvun sen varajäsen. Jussi Saukkosta ei sen sijaan johtokuntaan kelpuutettu, mutta Juha Rihtniemi valittiin siihen jo Uuden Suomen neuvottelukuntaa Salminen johti vuoteen 1958 saakka, jolloin seuraajana aloitti Päiviö Hetemäki. Muina toimitusneuvoston jäseninä oli sen ohjesäännön mukaisesti puolueen ja lehtiyhtiön keskeisiä hahmoja. Uuden Suomen johtokuntaa johtivat ja 50-luvuilla veteraanit K.A. Paloheimo, Paavo Korpisaari ja Heikki Renvall. Vuodesta 1958 tehtävässä oli Pohjolan toimitusjohtaja Tauno Angervo. Hän ei juuri julkisuudessa näyttäytynyt, mutta hänen poliittista vaikutustaan kulisseissa ei voine väheksyä. Sinivalkoinen pääoma pyrki vaikuttamaan yhteiskuntaan ja erityisesti Kokoomukseen mm. Uuden Suomen päätoimittajaratkaisuissa. Toimituksen työtä -- myös poliittisia linjauksia -- kommentoi johtokunnan jäsenistä erityisen aktiivisesti Eero Viima eli Riislan seuraaja US-yhtiön 10 US yhtiökokoukset , ptk:t osallistujaluetteloineen; osakasrekisterit, USark, KA.
10 pääomistajan Tukon pääjohtajana. 11 Suvantovaihe linjakiistoissa Uuden Suomen omistustaisteluun ei 1950-luvun alussa liitetty poliittisia linjakiistoja, kuten 1930-luvulla. Uuden Suomen pääomistajat eivät myöskään puuttuneet 1950-luvulla asiakirjoihin jääneellä tavalla lehden ja puolueen suhteisiin, jotka olivat Ahon päätoimittajakaudella paremmat kuin ilmeisesti koskaan aiemmin tai myöhemmin. Jännitteitä saattoi tosin syntyä muun muassa siitä, että Aho yritti olla lojaali sekä puolueelle että presidentti J.K. Paasikivelle, joka hoiti suhteensa Kokoomukseen keskeisesti Ahon kautta. Sen sijaan on kysytty, vaikuttiko päälehden lojaalisuus taustapuolueelleen Uuden Suomen tappioon levikkikilpailussa Helsingin Sanomain kanssa. Kun lehtien levikit olivat 1939 vielä lähellä toisiaan, oli ero revähtänyt Ahon kauden päättyessä 1956 kolminkertaiseksi. Uuden Suomen levikki jämähti alle sadan tuhannen kappaleen, niistäkin osa yritysten tukitilauksia, kun Helsingin Sanomain levikki nousi noin neljännesmiljoonaan kappaleeseen. Päätoimittajat ja pääkirjoittajat Ahon seuraajaksi valittiin Ilta-Sanomain päätoimittaja Eero 11 Oy Uuden Suomen yhtiökokoukset ja vuosikertomukset , USark, KA. Jyrki Vesikansa: Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho , lisensiaattityö 1994, Helsingin yliopisto. Viiman roolista ks. Jyrki Haikonen: Matti Autio -- mies myrskyn silmässä. Elämänmenoa Usarissa-teos Jyrki Vesikansa muistaa hyvin, miten Petäjäniemi ja Poukkakin huokailivat toimitusneuvotteluissa usein Viiman innokkuutta. Petäjäniemi kertoi aamuisin laittavansa puhelimeen aina äänilevyn, joka toisteli "voi kuinka kauheaa, voi kuinka kauheaa".
11 Petäjäniemi puhtaasti journalistisin perustein -- tavoitteena kääntää Uuden Suomen kehitys nousuun. Vaihtoehtona oli dosentti Eino E. Suolahti sekä alkuvaiheessa mm. diplomaatti-kirjoittaja Heikki Brotherus. Molempien isät (Eino ja Karl Robert) olivat olleet Kokoomuksen avainhenkilöitä, mutta pojat eivät suoranaisesti politikoineet. Ainakin muodollisesti eli Nuorsuomalaisen Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenyyden kautta Helsingin Sanomain kasvatti Petäjäniemi oli ollut 1950-luvulle saakka jopa Kansallisen Edistyspuolueen jäsen. Hän ironisoikin uudelle alaiselleen, US:n tunnetulle Tukholman-kirjeenvaihtajalle V.J. Vataselle joutumistaan oikeistolehteen eikä tunnustautunut koskaan kokoomuslaiseksi. Jyrkkiä linjakiistoja syntyi tosin vasta noottikriisin ja presidentinvaalin aikaan , mikä osaltaan johti Petäjäniemen syrjäyttämiseen. 12 Kokoomuksen kannalta avainhenkilöitä Uuden Suomen toimituksessa olivat päätoimittajien ohella pääkirjoituksia laatineet artikkelitoimittajat. Tehtävään kiinnitettiin 1944 Karjala-lehden veteraani ja aiempi kansanedustaja Kaapro Moilanen, jota seurasivat kokenut journalisti ja Oikeistolehtien Sanomapalvelun (OSP, myöhempi LSP) käynnistäjä Akseli Routavaara sekä aiemmin Karjala-lehdessä ja OSP:ssä vaikuttanut (sekä Viisasten kerhosta tunnettu) Eino Parikka. Aho kutsui viime töinään Parikan tilalle Uuden Auran lyhytaikaisen päätoimittajan Matti Aution, joka oli luonut 12 Jyrki Vesikansa: Levikkikierre jauhaa verkkaisesti. Kanava 2/2008 s. 239; sama: Eppu Usarissa -- suuri journalisti ristiaallokossa. Elämänmenoa Usarissa-teos, Vatanen oli Uuden Suomen ulkomaanosaston päällikkö 1930-luvun lopulla ja sotavuosina myös Yleisradion ulkopoliittinen kommentoija. Hän julkaisi myös useita teoksia ajan tapahtumista. Sodan päätyttyä hän katsoi parhaaksi siirtyä Ruotsiin.
12 uutismiehen maineensa Helsingin Sanomissa. Toisen toimittajan tittelillä Autio johti entisen SS-miehen ja hävittäjälentäjän rämäkkyydellä myös US:n poliittista uutistoimitusta vuoteen Petäjäniemi oli toiminut pääosan urastaan ulkomailla, joten hän nojautui Suomen politiikan käsittelyssä pitkälle Autioon. Hetemäki johti kulisseista Aution myöhemmän haastattelun mukaan Uuden Suomen todellinen poliittinen linjanvetäjä oli toimitusneuvoston puheenjohtaja Hetemäki. Autio kertoi olleensa häneen lähes päivittäin yhteydessä ja luettuttaneensa Hetemäellä keskeiset pääkirjoituksensa. Teki Hetemäki niitä itsekin, samoin kolumneja nimimerkillä Tarkkailija. Autio oli säännöllisessä yhteydessä myös Saukkoseen ja sittemmin Juha Rihtniemeen. Sen sijaan Tuure Junnila tuli pian Aution vastustajaksi, vaikka Junnilakin laati paljon pääkirjoituksia. Autio oli paennut 1944 Ruotsiin, mutta kotimaahan palautettuna oli Valpon sellissä kääntynyt Paasikiven linjalle. (Rintamamiehet katsoivat toisinaan, että kovinta neuvostokriittistä linjaa edustivat usein Junnilan kaltaiset asepalveluksesta vapautetut.) 13 Petäjäniemi onnistui kääntämään Uuden Suomen levikkiä lievään nousuun, kun taas Helsingin Sanomain kehitys jäykistyi Eljas Erkon loppukaudella ja lehden levikki jopa laski. Kuilu pysyi 13 Uuden Suomen henkilökortisto ja pääkirjoittajaluettelo, Kansallisarkisto. Oy Uuden Suomen kalenterien henkilöluettelot. Jyrki Haikonen: Matti Autio -- mies myrskyn silmässä. Elämänmenoa Usarissa-teos Jyrki Vesikansa muistaa isänsä, Kone Oy:n henkilöstö- ja tiedotusjohtajan ja Helsingin kunnalliselämässä vaikuttaneen Osmo Vesikansan usein ironisoineen Junnilan siiven sotakokemuksia. Näkemys heijasti varmaan yleisemminkin teollisuuden "hetemäkeläisen" siiven ajatuksia.
13 silti suurena. Uuden Suomen toimitusjohtajaksi tuli Riekin jälkeen 1958 Teollisuusliiton juristi Osmo Oittinen, jolla ei ollut erityistä poliittista roolia, vaikka hän Kokoomuksen ympyröissä vilahtelikin. Sanoma-konsernista tullut Petäjäniemi turhautui nopeasti asemaansa, jossa joutui tasapainoilemaan eri suuntiin vetävien kokoomuslaisten välillä. On kiintoisa lukea rinnan Petäjäniemen lähes samanaikaisia kirjeitä esim. Urho Kekkoselle, V.A. Koskenniemelle ja Tauno Jalannille. 14 Noottikriisi kiristää jännitteitä Poliittiset jännitteet Uudessa Suomessa kasvoivat noottikriisin ja presidentinvaalin aikana Hetemäen ohjaama lehti tuki jokseenkin selkeästi Urho Kekkosta ja suhtautui Olavi Honkaan korkeintaan muodollisen lojaalisti. Tammikuussa 1962 Kekkonen kiittelikin Petäjäniemelle Uuden Suomen "sympaattista tukea". Päiväkirjojensa mukaan Kekkonen seurasi tarkoin Uutta Suomea, mutta suhde ei ollut useinkaan auvoinen. 15 Uuden Suomen Kekkosta myötäilevä linja ei tietenkään tyydyttänyt kaikkia kokoomuslaisia ja taustavoimia, mikä saattoi vaikuttaa Petäjäniemen syrjäyttämiseen keväällä Tosin siihen vaikutti myös päätoimittajan ilmeinen väsyminen urakkaansa, mikä näkyy hyvin hänen kirjeenvaihdossaan. Jo tammikuussa 1961 Tuure Junnila oli nostanut kapinalipun ehdottaen, että eduskuntaryhmä saisi valita lehden toimitusneuvostoon yhden jäsenen. Siinä oli tosin ennestään ryhmästä Väinö Nieminen ja vuoteen 1962 eduskuntaan kuulunut 14 Petäjäniemen kirjeenvaihto, Kansallisarkisto. 15 Urho Kekkosen päiväkirjat 1-4, toim. Juhani Suomi.
14 Päiviö Hetemäki oli peräti neuvoston puheenjohtaja. Nieminen edusti Junnilan mielestä kuitenkin vain maataloutta ja Hetemäki "niitä Uuden Suomen takana olevia kapitalistipiirejä, joita kohtaan kokoomuslainen lehtori, konttorivirkailija ja pappismies tuntee syvää epäluuloa". Junnilalla oli varmaan selkeä käsitys, kuka ryhmän "oikea" edustaja olisi. 16 Petäjäniemi syrjäytetään Junnilan ehdotus ei johtanut toimenpiteisiin ja lehtiyhtiön organisaatiota uudistettaessa hän putosi sen johtokunnastakin. Lehtiä ei kuitenkaan toimiteta neuvostoissa, vaikka niitä Uudessa Suomessakin kokeiltiin aika ajoin 1910-luvulta alkaen. Olennaista oli valita päätoimittaja. Joulukuussa 1963 Uuden Suomen johtokunta päätti siirtyä kahden päätoimittajan järjestelmään ja seuraavana vuonna se toteutettiin. Petäjäniemelle keskeinen toinen toimittaja Matti Autio lisäsi nimitysuutiseen tiedon omasta eroamisestaan. Petäjäniemi oli toivonut voivansa pysyä yksin vastuullisena eli ykköspäätoimittajana, mutta johtokunta jakoi vastuut. Kauppalehden aiempi päätoimittaja Pentti Poukka sai Uuden Suomen poliittisesti tärkeimmät sektorit eli politiikan, talouden ja kotimaanosaston, Petäjäniemelle jäivät ulkomaat, kulttuuri ja urheilu. Turhautuneena hän siirtyi eläkkeelle 1967 vieden useimpien edeltäjiensä lailla mukanaan myös "kuumat" poliittiset dokumentit. Päätoimittajan vaihdoksessa uumoiltiin Uuden Suomen oikeistolaistumista. Siihen viittasi Saukkonen keskustelussaan Kekkosen kanssa ja Maalaisliitto-Keskustapuolueen nousevan 16 Uuden Suomen neuvottelukunta , ptk, Petäjäniemen kok., KA.
15 vaikuttajan Jouko Loikkasen päiväkirjamerkinnöissä tulkinta on voimakas. Loikkasen mukaan vain Rihtniemi oli Uuden Suomen johtokunnassa vastustanut Poukan nimittämistä. Kokoomuksen puoluetoimistossa ratkaisua kirosivat Loikkaselle sekä Rauno Koski että Veikko Tavastila. 17 Pohjolan Tauno Angervon johtaman Uuden Suomen johtokunnan muut jäsenet edustivatkin lehtiyhtiön pääomistajia tai dosentti Eino E. Suolahden kautta kulttuurielämää. Poukka tulee ja jää Jo syksyllä 1964 Poukkaa pyydettiin yllättäen kuolleen Jaakko Hakalan seuraajaksi Aamulehden päätoimittajana. Kansallispankin pääjohtajan Matti Virkkusen vetoomuksesta Poukka jäi kuitenkin Uuteen Suomeen. Hänen kiinnittämisensä Uuteen Suomeen kuvasti siis Kansallispankin piirin pyrkimystä vaikuttaa politiikkaan median kautta. Poukka ei ollut aiemmin edes Kokoomuksen jäsen, mutta lähti 1964 ehdolle kunnallisvaaleihin ja pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänestä tuli pian keskeinen kunnallismies. Poukka oli kaksinkertaistanut nopeasti Kauppalehden levikin, mutta ajautunut Urho Kekkosen kanssa ristiriitaan raflaavilla paljastuksilla Mekes-yhtiöstä, jonka taustavoimia presidentti lähipiireineen oli. Kansantalouden lopputenttikirjakseen Poukka oli pyytänyt Karl Marxin Das Kapitalin ja hän briljeerasi tiedoillaan lisäarvoteoriasta, mutta ensi sijassa US:n uusi päätoimittaja oli taloudellisen liberalismin kannattaja. Artikkelitoimittajakseen Poukka otti välivaiheen jälkeen Uuden Auran viimeisen päätoimittajan Sakari Talvitien. Talouspolitiikkaa kommentoi US:ssa hänen kaudellaan valt. maist. Matti Karjalainen. Pääkirjoituksia saatiin vielä paljon 17 Jouko Loikkanen (1998) s. 65, 66.
16 toimituksen ulkopuoleltakin; keskeisiä kirjoittajia olivat Junnila ja Raimo Ilaskivi. Hetemäki sen sijaan pyysi syksyllä 1964 toimitusneuvostoston muiden jäsenten kanssa eroa tehtävästä. Taustalla oli poliittisten linjaerojen ohella Poukan näkemys päätoimittajan asemasta "kapteenina laivalla"; hän ei kaivannut neuvojia komentosillalla. Poukka hyväksyi kylläkin sen, että laivanvarustaja sai hänet erottaa, kun oli päästy satamaan. Uutta toimitusneuvostoa ei enää syntynyt. Uuden Suomen ja Kokoomuksen välien analysointiin myöhemmin Poukan kaudella joutuu palaamaan tulevissa teksteissä. 18 Kakkoslehtiä kaatuu Myös kokoomuslaiset kakkoslehdet saivat 1940-luvun säännöstelykaudella hengähdystauon, mutta sen jälkeen levikkikierre alkoi vaikuttaa niihin yhä rajummin. Lehdet olivat yleensä paikallisten kokoomuslaisten omistamia ja niillä saattoi olla arvokkaitakin kirjapainokiinteistöjä. Oman kakkoslehden välttämättömyyteen vaalityössä ja muussa puolueen sanoman ajamisessa ei enää uskottu entiseen tapaan ja vähitellen Kokoomuksen tappiolliset kakkoslehdet lopetettiin, vaikka niiden kirjapainot saattavat toimia edelleen. Voittaneiden ykköslehtien puoluesidonnaisuus taas laimeni ja katkesi lopulta kokonaan. Jo 1949 lopetettiin perinteikäs Kaiku Oulussa sen hävittyä kilpailun edistysmielistä Kalevaa vastaan. Pohjois-Suomeen uhkasi muodostua Kokoomukselle lehtityhjiö, sillä myös Kajaani, 18 Pentti Poukka: Muistelmia kuolleesta talosta, Jyrki Vesikansa: Eppu Usarissa -- suuri journalisti ristiaallokossa. Molemmat artikkelit teoksessa Elämänmenoa Usarissa, Ks. myös Vesikansa elämäkerrat Petäjäniemestä ja Poukasta Kansallisbiografiassa sekä Sakari Talvitien esitelmä elämänvaiheistaan, Vesikansan hallussa.
17 Pohjois-Pohja ja Rovaniemi olivat ahtaalla ja lähinnä paikallisen elinkeinoelämän tuen varassa. Puolue ryhtyikin 1954 suurehkoon operaatioon yhdessä Oy Uuden Suomen kanssa kootakseen Pohjois-Suomen kokoomuslaiset voimat yhteisen lehden ympärille. Fil.maist. Eero Sauri on kuvannut prosessia tarkasti tutkimuksessaan Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin? 19 Uusi Suomi-yhtiö saatiin perustamaan Kemiin uusi lehti Pohjois-Suomi, johon painostamalla liitettiin Rovaniemi. Myös oululaisia yritettiin houkutella hankkeeseen, mutta kaupunkien väliset jännitteet vaikeuttivat yhteistyötä. Lehteä tehtiin journalistisesti kunnianhimoisesti ja Oy Uusi Suomi sijoitti hankkeeseen yli 50 miljoonaa markkaa (noin 1,3 milj. nykyeuroa). Levikki jäi kuitenkin alle 5000 kappaleen ja keväällä 1957 Pohjois-Suomi lopetettiin. Kajaani jaksoi vuoteen 1966 saakka saman nimisen suuryhtiön tuella. Kokoomuksen puoluejohto pohti tiuhaan myös Mikkelin Sanomien ongelmia. "Ei kannattane jatkuvasti panna miljoonia yritykseen, joka ei kuitenkaan kunnolla mene", totesivat Hetemäki ja Ignatius. Lehti lopetettiinkin Voittoisa Länsi-Savo oli toisaalta tullut sitoutumattomaksi viimeistään Kansallisen Edistyspuolueen kuoltua Myöskään Kaleva ja Etelä-Suomen Sanomat eivät lähteneet Edistyspuolueen osittaisen seuraajan Suomen Kansanpuolueen äänenkannattajiksi. Kokoomuksen Lahti-lehti lopetettiinkin 1963 elintilansa menettäneenä. (Helsingin Sanomat oli etääntynyt Edistyksestä jo 1930-luvulla.) 1910-luvulla kukoistanut Uusi Aura lopetettiin vähän sen jälkeen, kun Turun Sanomat oli viimeisenä päivälehtenä sanoutunut irti Kansanpuolueesta. 19 Eero Sauri: Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin? Sanomalehti Pohjois-Suomen ja sen edeltäjien Pohjois- Pohjan ja Rovaniemen vaiheita
18 Kokoomuslaiset eivät olleet uskaltaneet ottaa 1930-luvulla haltuunsa Edistykseltä Keskisuomalaista ja Kokoomuksen äänenkannattaja joutui maakunnassa yhä ahtaammalle Maalaisliitolle päätyneen kilpailijansa puristuksessa. Sisä- Suomi muutettiinkin 1951 kaupunkilaisiin keskittyneeksi Jyväskylän Sanomiksi ja 1962 Keski-Suomen Iltalehdeksi, jollaisena se sinnitteli vuoteen Savonmaa Savonlinnassa kuoli Perinteikäs kuopiolainen Savo, jonka enemmistön Kokoomus poikkeuksellisesti omisti luvulta alkaen, kaatui vasta Kokoomusta lähellä oli myös joukko pieniä aluelehtiä, joista osa liukui sitoutumattomiksi, muut kuolivat. Kokoomuksen väriä tunnusti kuitenkin joukko vahvoja maakuntien ykköslehtiä: Aamulehti Tampereella, Etelä-Suomi Kotkassa, Karjalainen Joensuussa, Länsi-Suomi Raumalla, Satakunnan Kansa Porissa ja Vaasa nimikkokaupungissaan. Aamulehden poliittista asemaa korosti sen kasvun ja suuruuden ohella se, että päätoimittaja Jaakko Hakala oli aiempi kansanedustaja, joka säilytti läheiset yhteydet puoluekoneistoon. Sen sijaan Pohjois- ja Itä-Suomi jäivät vähitellen vaille Kokoomuksen äänenkannattajaa. Tämä saattoi vaikuttaa puolueen menestykseen näillä Maalaisliiton valta-alueilla. Yleisradio, oma sanomatoimisto ja tiedotuslehti Puoluelehtien ensisijaisuus poliittisen sanoman levittämisessä vähentyi 1940-luvulta alkaen, kun taas maakuntien ykköslehdet sekä radio ja 1950-luvun lopulta alkaen televisio korostuivat myös poliittisessa viestinnässä. Yleisradion poliittisesta roolista oli kiistelty Hella
19 Wuolijoen pääjohtajakaudella, mutta hänen kaaduttuaan 1948 tilanne rauhoittui 1964 alkaneeseen Eino S. Revon kauteen saakka luvun lopun ja 1950-luvun alkupuolen Ylen tärkein poliittinen ohjelma oli kuunneltu Pienoisparlamentti, johon Kokoomus sai ensinnä ja vähän vaivalloisesti edustajakseen kansanedustaja Erkki Leikolan. Sittemmin keskustelussa kuultiin mm. Felix Seppälää. 20 Kokoomuksen mediasuhteiden kehitykseen kuului myös puoluetta lähellä olevan uutis- ja artikkelitoimiston perustaminen. Vastaavia toimistoja oli jo 1930-luvulla Maalaisliitolla ja SDP:llä ja niissä vaikutti tunnettuja hahmoja Urho Kittilästä ("Tompan Tuomo") nuoreen Kalevi Sorsaan. Kokoomuksessa toiminnan aloitti 1944 Sisä-Suomen aiempi päätoimittaja Akseli Routavaara puoluetoimiston lehtisihteerinä. Toiminta itsenäistyi pian Oikeistolehtien Sanomapalveluun (OSP), jossa vaikuttivat mm. Eino Parikka, Leo Tujunen ja pitkään Aulis Blinnikka. Poliittisesti tärkeintä oli, että toimisto tarjosi puolueen äänenkannattajille jatkuvasti pääkirjoituksia kiertoartikkeleina. Tekstejä tilattiin toimistoa lähellä olevilta tahoilta ja tehtiin toimituksessa. Myös poliittista ja muutakin uutisaineistoa tarjottiin. Asiakkaina olivat Kokoomuksen äänenkannattajat lukuun ottamatta päälehteä Uutta Suomea, joka katsoi pärjäävänsä omillaan. Maakuntalehdet eivät toisaalta kilpailleet keskenään kuin marginaalisesti, joten yhteiset pääkirjoitukset tai poliittiset uutiset eivät niiden markkina-asemaa heikentäneet. Sittemmin toimiston nimi muuttui neutraalimmaksi Lehdistön Sanomapalveluksi (LSP) ja se sai asiakkaikseen muitakin kuin 20 Esko Salminen: Sitoutumattomuuden ja laajenevan informaation aika Suomen sanomalehdistön historia Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Juhani Leikola: Erkki Leikolan elämäkerta Mitäpä tässä.
20 Kokoomuksen äänenkannattajia. 21 Kokoomuksen järjestöväelle alettiin julkaista Nykypäivää. Sen synty kertoo osaltaan puolueen vahvojen äänenkannattajien etääntymisestä Kokoomuksesta. Ne eivät enää halunneet rasittaa sivujaan järjestöasioilla. 21 Aulis Blinnikka: LSP:n historiikki.
Puolue ja pohjoiset maakuntalehdet
Puolue ja pohjoiset maakuntalehdet Eero Sauri Suomalainen Sanomalehtimiesliitto Mediahistorian harrastuspiiri 7.10.2008 Kokoomuslehdet Vahvoja yksityisesti omistettuja tai Laajapohjaisesti omistettuja
LisätiedotHenkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotKäsitelty versio: Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta</field>
Julkaistu versio: Otsikko: Pääministerin enojen, serkkujen ja lasten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta Alaotsikko: Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo
NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN
LisätiedotKansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta
JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotKeskustan Keski-Pohjanmaan piiri ry. Toimintakertomus Yleistä
Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri ry Toimintakertomus 2018 Yleistä Toimintavuosi oli järjestöllisesti ja poliittisesti erittäin aktiivinen. Alkuvuoden presidentinvaalien lisäksi vuotta sävytti puoluekokous
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad
LisätiedotTEO MERTANEN Arkistoluettelo
TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotKaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille
Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013
LisätiedotLuottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu
Luottamuspuntari tammikuu 0 Kantar TNS Jaakko Hyry Tutkimuksen toteuttaminen Aineisto kerättiin. 3.. 0 välisenä aikana Gallup Kanavalla. Kanava on Kantar TNS Oy:n erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli,
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotKahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:
LisätiedotJyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa. Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin
Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin 1 Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin 3 Copyright
LisätiedotJUHANA PERKKI Arkistoluettelo
JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen
LisätiedotALMA MEDIA OYJ PÖYTÄKIRJA 1/ (6) Pörssitalo, Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki
ALMA MEDIA OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2007 1 (6) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 8.3.2007 klo 14.00-15.01 Paikka Pörssitalo, Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä Osallistujaluettelossa mainitut osakkeenomistajat
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotEhdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia
TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä
LisätiedotFinnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013
Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.
OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotRAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.
HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 243. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto..06 Sivu / /06 00.00.0.00 Kaupunginhallitus 75 5..06 Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja
LisätiedotTUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit
TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
Lisätiedot19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu
19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka
LisätiedotFinnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki
Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden
LisätiedotEeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue
Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147
LisätiedotHallituksen jäsenten cv:t
Hallituksen jäsenten cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on 54-vuotias terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtajana sekä sairaanhoitopiirin johtajana.
LisätiedotAHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA
AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007
LisätiedotKansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä
Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä Enemmistö ( %) suomalaisista ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee,
LisätiedotUNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo
UNTO HÄMÄLÄINEN rkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1 B Muut asiakirjat 8 UNTO HÄMÄLÄISEN RKISTO rkistonmuodostaja Unto Kalle Hämäläinen (s. 28.2.1954 Viitasaari) toimi amulehden eduskuntatoimittajan vuosina
Lisätiedot, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky
21. -22.10.1950, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 1. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 2. Aarre Nieminen Popinniemen Ponnistus 3. Aukusti Hakola Hallan Visa
LisätiedotPuolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla
Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)
Lisätiedot1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015
Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotSITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo
SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lehtileikkeet Aa Sanoma Osakeyhtiöön liittyvät lehtileikkeet 1 Ab Helsinki Mediaan liittyvät lehtileikkeet 4 Ac Ruutuneloseen liittyvät lehtileikkeet
LisätiedotEläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Liittokokous pidettiin Lappeenrannassa 14. 15. kesäkuuta 2017 Holiday Club Saimaalla. Kuvakooste osa-5 ; 1 (9) Kokouksen neuvottelutauko. Kuvassa kokousvirkailijat
LisätiedotYhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.
1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotPori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori
Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni
LisätiedotARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo
ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen
Lisätiedot13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta
13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotVakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.
Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013
1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää
Lisätiedot, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti
12. - 13.3.1955, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 1. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Matti Rantala Vaasan
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotKuntayhtymän hallitus
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 2/2017 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 129 11.9.2017 7 334/00.00.01.00.00/2017 Kuntayhtymän hallituksen jäsenten vaali Päätöshistoria Kuntayhtymän hallitus 11.9.2017
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotKESKI-SUOMEN VASEMMISTOLIITON TOIMINTAKERTOMUS 2018 Yleistä Vuoteen 2018 lähdettiin odotuksella, että vuoden aikana pidettäisiin kahdet vaalit. Näistä
KESKI-SUOMEN VASEMMISTOLIITON TOIMINTAKERTOMUS 2018 Yleistä Vuoteen 2018 lähdettiin odotuksella, että vuoden aikana pidettäisiin kahdet vaalit. Näistä presidentinvaalit tammikuussa 2018 toteutuivat, mutta
Lisätiedotpiraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011
PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko
LisätiedotKaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille, oikaisuvaatimus
Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kunnanhallitus 285 01.12.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotErotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia
Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat
LisätiedotPADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 6 / 2017 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 6 / 2017 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 11. joulukuuta 2017 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali 47 Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali... 104 48 Hämeen poliisilaitoksen
LisätiedotÄänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)
Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa
LisätiedotHANNU SAVOLA Arkistoluettelo
HANNU SAVOLA Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Kalenterit 1 B Puheet 3 HANNU SAVOLAN ARKISTO Hannu Savola (s. 18.10.1949 Paavola, k. 13.2.2007 Helsinki) kävi Sanomien
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotVaalivaliokunnan esitykset. Liittokokous
Vaalivaliokunnan esitykset Liittokokous Todettiin liittovaltuustossa Hämeenlinnassa käytävät vaalit 3 Arvotaan vaalivaliokuntaan 2015 kuuluvat yhdistykset Vaalivaliokuntaan 2015 arvottavat yhdistykset
LisätiedotMAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi
75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut
Lisätiedot6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet
6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen
LisätiedotAATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA
AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta
LisätiedotYHTEENVETO TULOKSISTA
YHTEENVETO TULOKSISTA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toimeksiantaja on Suomen Malmijalostus Oy Tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluina osana viikoittaista Telebus -kuluttajatutkimusta sekä erillishaastatteluina.
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotKYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen
Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA
LisätiedotAlma Media Kustannus Oy
Yrityksen nimi Yhtiömuoto Alma Media Kustannus Oy Osakeyhtiö Y-tunnus 24422339 Osoite Itäinenkatu 11, Tampere Puhelinnumero 010665000 Perustamisvuosi 2011 Yhtiön kotipaikka Helsinki Tilikausi alkaa 01.01.
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (3)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 5.4.2005 klo 13.00 1 (3) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,65 euroa osinkoa vuodelta 2004. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien A-osakkeiden
LisätiedotTARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013
TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä
LisätiedotArtturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.
Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997
LisätiedotVajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja
Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 62 19.02.2018 Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 62 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 169 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotTietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo
Tietopaketti: presidentinvaalit Ajatuspaja Toivo 25.1.2018 Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vaalipiiri Äänestysprosentti Äänestäneet Ennakkoäänestäneet Ennakoiden osuus Helsingin vaalipiiri 76,6
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotREKISTERIOTTEEN TIEDOT
Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (4) Luontiajankohta: 28.07.2017 08:48:20 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Huhtanen
LisätiedotHallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden
Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo
LisätiedotNo. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen
No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen pdytakirja Aika: 29.3.2012, klo 17:00 Paikka: Ravintola Savoy (Eteiaesplanadi 14), Helsinki Lasna: Kokouksessa olivat lasna oheisesta aaniluettelosta
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotAlla luetellut liitteet ilmenevät :n tilinpäätöksestä 2014, joka löytyy :n internet-sivuilta osoitteesta: https://fortum-ar-2014.studio.crasman.fi/pub/pdf/fortum_tilinpaatos_2014.pdf Liite 6 Tilinpäätösasiakirjat
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotKaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotLäsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps (1 9, 10 osittain) Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Minna-Liisa Rinne valiokuntaneuvos
HALLINTOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 95/2013 vp Torstai 28.11.2013 kello 12.15-14.00 Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps Rakel Hiltunen /sd Reijo Hongisto /ps Risto Kalliorinne /vas Mika Kari
Lisätiedot11.90 11.90 LEFT MARGIN RIGHT MARGIN
Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimuksen sisältö Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla 31.1. 6.2.2014 välisenä aikana. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneeli,
Lisätiedot25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================
25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi
Lisätiedot1992 vp - HE 40 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 40 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
Lisätiedot