Oheinen teksti syntyi osallistuessani Kansallisen Kokoomuksen. historiatoimikunnan työn loppuvaiheeseen, jolloin esillä oli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oheinen teksti syntyi osallistuessani Kansallisen Kokoomuksen. historiatoimikunnan työn loppuvaiheeseen, jolloin esillä oli"

Transkriptio

1 Jyrki Vesikansa Kokoomus ja sen äänenkannattajat Oheinen teksti syntyi osallistuessani Kansallisen Kokoomuksen historiatoimikunnan työn loppuvaiheeseen, jolloin esillä oli Vesa Vareksen teksti vuosista Taustalla on myös oma työni Uuden Suomen historian laatimisessa. Sen toisen osan luonnoksia on myös ko. vuosilta -- lähinnä lehden oman arkiston perusteella. Se on nykyään vapaasti käytettävissä Kansallisarkistossa. Taistelu Uuden Suomen omistuksesta jatkuu Uuden Suomen rooliin puolueen pää-äänenkannattajana viime sotien jälkeen vaikutti tietenkin omistuspohja. Kokoomuksen puolueorganisaatiolla ei ollut alun perin lainkaan lehtiyhtiön osakkeita, mikä oli tavallista keskeisissä porvarilehdissä. Oy Uuden Suomen osakkaina oli runsaasti kokoomuslaisia, mutta luvulla pääosakkaita olivat tietyn sisäpiirin hallitsemat Uuden Suomettaren säätiö sekä Uuden Päivän rahasto, jotka oli muodostettu puolue- ja lehtijärjestelyssä Toimitusjohtaja Armas Lassila oli hankkinut 1930-luvulla melko paljon lehtiyhtiön osakkeita, mikä johti omistustaisteluun Sen aikana lehden ja puolueen suhteet täsmennettiin. Uutta Suomea tuli toimittaa "Kansallisen Kokoomuspuolueen periaatteiden ja ohjelman hengessä". Suhteita parantamaan perustettiin neuvottelukunta eli toimitusneuvosto (myös termiä

2 toimitusvaliokunta käytettiin). 1 Omistustaistelun hävinnyt Lassila erotettiin ja välivaiheiden jälkeen Oy Uuden Suomen toimitusjohtajaksi tuli 1941 aiempi Etsivän Keskuspoliisin johtaja Esko Riekki, joka oli ollut vuodesta 1938 Kokoomuksen yliasiamiehenä. Päätoimittajaksi vaihdettiin 1940 Lauri Aho, jolla oli avainasemia myös puolueessa. Hän oli samalla keskeisin yhdyshenkilö Kokoomuksen ja presidentti J.K. Paasikiven välillä. Erotettu Lassila palasi 1940-luvulla niin Kokoomuksen kuin Uuden Suomen keskeisiin luottamustehtäviin lehtiyhtiön tilintarkastajana sekä puolueen taloudenhoitajana ja tärkeän Uudenmaan piiriliiton puheenjohtajana. (Myös Helsingin kaupunki kuului vuoteen 1951 Uudenmaan vaalipiiriin.) Heti omistustaistelun päätyttyä 1939 Lassila alkoi kuitenkin myydä US:n osakkeita johtaville tukkukauppiaille; Suomen Tukkukauppiaiden Liittoon ja sittemmin Tukkukauppojen Osakeyhtiöön eli Tukoon ryhmittyneet tukkukauppiaat olivat kauan keskeinen talouspoliittinen ryhmä. Toisaalta Lassila kiinnitettiin muutamaksi vuodeksi Tukon johtajistoon. 2 Uusia osakkaita torjutaan Oy Uusi Suomi kiinnosti säännöstelykauden lopulla monia tahoja, mutta aiemmat pääomistajat yrittivät estellä lunastusehdolla tulokkaiden pääsyä osakaspiiriin. Oman mutkansa kuvioon toivat ns. korvausosakkeet luvun alussa lehtiyhtiö 1 Jyrki Vesikansa: Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I (1997), etenkin sivut ja Kai Hoffman: Tukkukauppaa, keskusliiketoimintaa, järjestötoimintaa (2004); teoksessa ei kuitenkaan käsitellä tukkukauppiasjärjestön roolia Uuden Suomen omistajana.

3 tarvitsi uutta uutta riskipääomaa Ruoholahteen kohoavaan painotaloon. Kokoomuksessa haluttiin toisaalta vahvistaa otetta päälehdestä. Tämä kaikki johti Oy Uuden Suomen omistusrakenteen muuttumiseen melkoisten kiistojen jälkeen 1950-luvun alkupuolella. 3 Korvausosakkeiden lunastamisvaiheessa 1948 US-yhtiön osakepääoma päätettiin viisinkertaistaa, mitä ylijohtaja Armas Arvelo protestoi; hän lienee edustanut yhtiön johtokunnassa kokoomuslaisia virkamiehiä. Arvelo protestoi johtokunnassa myös sitä, että Kokoomuksen valtuuskunnan "monivuotinen jäsen, joka on myös maamme suurimman työnantajajärjestön johtomies", ei ollut päässyt US-yhtiön osakkaaksi erään johtokunnan jäsenen käytettyä lunastusoikeuttaan. Ilmeisesti torjuttu osakas oli STK:n toimitusjohtaja V.A.M. Karikoski. Samoin oli torjuttu Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteerin Leo Tujusen osakkuus. Kokoomusvaikuttajien osakkuuden toistuvat torjumiset eivät Arvelon mukaan vastanneet lunastusehdon tarkoitusta suojella yhtiötä "vierailta ajatussuunnilta", vaan ne olivat vastoin niin Uuden Suomen kuin Kokoomuksen etua. Hän ehdottikin, että 3 Vesikansa: Sinivalkoiseen Suomeen s : sama: luonnos Uuden Suomen historian jatko-osaksi, tekijän hallussa. -- Omaisuudenluovutusverona valtiolle pakkolunastetuilla ns. korvausosakkeilla oli rahoitettu siirtoväen asuttamista. Valtio pakkolunasti tällöin tietyn osan suuryhtiöiden osakkeista holdingyhtiölleen, mutta ao. yhtiöiden odotettiin lunastavan ne vaiheittain takaisin. Oy Uudessa Suomessa kysymys oli sekä 1400:sta suoraan valtiolle siirretystä että 1.889:stä leimaamattomasta osakkeesta. Ensi vaiheessa 1948 ne lunastettiin takaisin yhtiölle itselleen. Moni oli kiinnostunu näistä osakkeista. Niinpä johtokunta torjui syksyllä 1948 laajan keskustelun ja äänestyksen jälkeen Yksityisyrittäjäin Säätiön tarjouksen ostaa palautuvia osakkeita; säätiö oli nykyisen Suomen Yrittäjät-järjestön edeltäjän taustavoimia. Yksityisyrittäjät pääsivät kuitenkin omistajakuntaan osakelahjoituksen kautta. Myös Uuden Suomettaren säätiö eli entinen sisäpiiri ja vuorineuvos Riisla eli Tukon piiri olivat kiinnostuneet korvausosakkeista. Lopulta ne päätettiin tarjota entisten osakkaiden merkittäväksi. Kiinnostuneita löytyi 56, jotka saivat lunastaa kukin enintään 43 osaketta. US-yhtiön tvk/jk , , jk , ptk:t, USark., KA.

4 lunastusoikeutta saisi käyttää jokaisen osakkaan sijaan vain johtokunta -- tällöin tietenkin vain enemmistöpäätöksellä. 4 Päälehti kiinnostaa Kokoomusta Kansallista Kokoomusta kiinnosti tietenkin vahvistaa asemaansa pää-äänenkannattajassaan myös omistuksen kautta. Puolue oli kuitenkin surkeassa taloudellisessa tilanteessa ja veloissa myös Uusi Suomi-yhtiölle. Sehän oli puoluetoimiston vuokraisäntä, tärkeä painotöiden tekijä ja mainosvälineen omistaja. Hyvin menneiden eduskuntavaalien 1948 jälkeen US-yhtiö poisti neljänneksen puolueen veloista eli 1,8 Mmk (runsaat nykyeuroa). Kysymys oli siis verottomasta vaalituesta. Loppuosaa puolue lyhensi, mutta kesällä 1949 velkaa oli yhä hieman jäljellä ja talvella 1950 eli presidentinvaalin jälkeen US-yhtiö poisti siitä lisää lähes miljoonaa markkaa (vajaat nykyeuroa). 5 Kireiden luottomarkkinoiden takia US-yhtiön johtokunnassa väläytettiin osakepääoman kolminkertaistamista Ruoholahden painotalon rahoittamiseksi. Pari viikkoa myöhemmin tavoite pudotettiin pääoman kaksinkertaistamiseen 75 miljoonaan markkaan (pari miljoonaa nykyeuroa). Tästä päätettiin kuitenkin kysyä Kokoomuksen kantaa, sillä puolue oli saanut 1951 lapsettomana kuolleen kanslianeuvos Kaarlo Koskimiehen USosakesalkun. Ehkä 1932 erotettu päätoimittaja halusi haudastaan vaikuttaa entisen lehtensä linjaan? 4 USyhtiökok. 5.4., , Jk 11.2., , Tvk , ptk:t; vuosikertomukset 1948, 1949, USark, KA. -- Emissio olisi heikentänyt yksityishenkilöiden asemaa osakaskunnassa, koska inflaation ahtaalle ajamalla keskiluokalla tuskin oli mahdollisuuksia merkitä uusia osakkeita. 5 Tvk/US , , , Jk 28.2., , ptk:t, USark, KA.

5 Helmikuussa 1952 Kokoomus olikin US:n yhtiökokouksessa ilmeisesti ensi kerran edustettuna 2559 osakkeella ja 36 äänellä. Puolueella oli tuolloin peräti toiseksi eniten ääniä, sillä Tukolla yhtiönä oli vasta 14 ääntä. Tukon johtajista Lauri K.J. Tukiaisella oli tosin 43, Y. Ossian Riislalla 16 ja Harimoilla 27 ääntä, joten Tukon piiri oli Uuden Suomettaren säätiön rinnalla kokouksessa vahvin, muttei ylivoimainen omistaja, kun ääniä oli kaikkiaan vajaat 700. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa Tukolla oli kuitenkin jo osaketta ja 141 ääntä. Varmaan Kokoomuksen näkemykset nähtiin yhtiössä tärkeiksi myös annin läpiviemiselle, olihan vedottava puoluetta kannattaviin pienosakkaisiin. Kokoomuksen johto lienee toisaalta pelännyt menettävänsä juuri saamaansa vaikutusvaltaa päääänenkannattajassaan annissa -- eihän puolueelta irronnut noin vain varoja uusmerkintään. US-yhtiön työvaliokunta päättikin pyytää Kansallispankin pääjohtajaa Matti Virkkusta neuvottelemaan asiassa puolueen johtajien kanssa. Virkkusella oli tietenkin rooli myös puolueen taloudellisena kummisetänä. Em. yhtiökokouksessa osakekauppaohjeisiin päätettiin joka tapauksessa Matti Heikkilän esityksestä lisätä toivomus lehden ja puolueen "suhteiden jatkuvaan lähentämiseen". Huutokauppa osakkeista Kesällä 1952 Oy Uusi Suomi päätyi myymään uusmerkinnän (maksullisen annin) osakkeita huutokaupalla, jos entiset osakkaat eivät niitä merkitse. Sivullisten tarjoukset oli johtokunnan kuitenkin yksimielisesti hyväksyttävä. 6 6 Jk 13.2., 3.4., 29.4., 1.7., , Tvk 26.2., 14.3.,

6 Vallasta US-yhtiössä kilpailivat nyt ennen muuta Tuko sekä Pohjola, joka oli päässyt lunastusoikeuden suojaamaan lehtitalon osakaskuntaan kesällä Tukon mahtimies Riisla jätti tosin Pohjolan osakkuuden hyväksymiseen eriävän mielipiteen; hänen mielestään entisten omistajien oikeutta oli loukattu. 7 Tukon pääjohtaja Riisla oli sittemmin keskeinen hahmo, kun Kokoomuksen puoluehallitus pohti asennoitumistaan päälehden omistukseen. Hänen hallitsemansa raumalainen perheyhtiö oli Tukon osakkaita, mutta samalla muiden tukolaisten kilpailija. Tukolaista ryhmää 1920-luvulta asti johtanut Riisla laajensi toisaalta tarmokkaasti -- joidenkin mielestä liiankin vahvasti -- Tukon omaa teollisuutta. Tämä kaikki johti ryhmässä ristiriitoihin ja 1954 jo iäkkään Riislan syrjäyttämiseen Tukosta. Kokoomuksessa epäiltiin Riislan pyrkivän myös Uuden Suomen valtiaaksi; puolueen hallinnossa puhuttiin vain Riislan henkilöstä pohdittaessa tukolaisten pyrkimyksiä lehtiyhtiössä. Riisla oli myös puolueen raumalaisen äänenkannattajan Länsi- Suomen pääomistaja. 8 Oy Uuden Suomen osakeanti päättyi , jolloin oli saatu pääomaa runsaat 20 miljoonaa markkaa (noin puoli miljoonaa nykyeuroa). Huutokaupalla myytäväksi jäi silti melko paljon eli osaketta. Nyt oli siis tilaisuus pyrkiä kuuluisan lehtitalon osakkaaksi. Kokoomuksessa tätä yritettiin. Huutokauppa pidettiin Uudenmaan kokoomuspiirin 29.4., 1.7., , ptk:t, USark. KA. 7 Tvk 1.7., , Jk , yhtiökok. 1952, ptk:t, USark, KA. 8 Riislasta mm. prof. Mika Kaskimiehen 1970-luvun alussa laatima Tukon julkaisematon historia, jonka Jyrki Vesikansa on lukenut lausuntoa varten. Vrt. myös Mikko Uolan Riisla-elämäkerta Kansallisbiografiassa.

7 tiloissa US-yhtiön talossa Mannerheimintie 6:ssa. Huudot oli maksettava käteisellä. Kaupaksi saatiin lähes kaikki eli osaketta. Huutajina oli entisten osakkaiden ohella muutamia yksittäisiä tulokkaita, kuten kansanedustajat Felix Seppälä ja Juho Heitto, joskin heidän ostamansa määrät olivat lähes symbolisia. Johtokunta jäi sen sijaan pohtimaan 68:n eri kokoomusyhteisön huutamia osakkeita. Kokoomuksen kenttää olivat edustaneet mm. puoluesihteeri Niilo Honkala ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Eero Saurama. Yksittäisten kansallisseurojen huutamat osakemäärät olivat pieniä, mutta yhtiökokouksen äänileikkurin takia jotakin merkitseviä -- ainakin, jos suurosakkaat olisivat erimielisiä ja kansallisseurat yhtenäisiä. Pähkäilyn jälkeen johtokunta päätti kuitenkin rekisteröidä osakkeet. Puolue ei löydä rahaa Kokoomuksen puoluehallitus keskusteli tilanteesta huutokaupan jälkeen Tällöin vastustettiin sitä, että Riisla valtaisi päälehden, joskin elinkeinoelämää tuntevat Hetemäki ja Karikoski arvelivat, että tämänkin kanssa voisi elää. (Hakuteoksissa Riisla kertoi olevansa kokoomuslainen, mutta kysymys oli oikeastaan tukkukauppiasryhmän vallasta.) Uuden Suomen päärahoittajan Kansallispankin johtokunnan jäsen Junnila huomautti, ettei puolueella ollut varoja kilpailla lehden omistajuudesta. Riisla puolestaan vakuutti, ettei hänellä ollut valtauspyrkimyksiä. Kiivaimmin päälehden uumoillun valtausaikeen tuomitsivat Honkala ja Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja Kerttu Ignatius. Honkalan mukaan "mihinkään ei ole rahaa niin helposti

8 saatavissa kuin taisteluun sitä vastaan, että Uusi Suomi yritetään rahalla vallata"; ehkä hän muisteli suurta omistustaistelua Pankinjohtaja Junnila kuittasi: ellei illan kuluessa osoitettu operaatioon 10 miljoonaa markkaa, ei voitu lähteä taisteluun. Tyynimmin asiaan suhtautuivat Karikoski ja Tuurna. Ahokin -- lehtitalon palkollinen -- yhtyi siihen, ettei puolueella ole rahaa. Päätöksessä tämä tunnustettiin: "Kun kävi ilmi, ettei puolueella ole rahaa ja kun luotonsaantimahdollisuuksia ei pidetty riittävinä, päätettiin, ettei asiassa ryhdytä toimenpiteisiin". 9 Tukosta pääomistaja Pääosan Uuden Suomen annista merkitsi Tukkukauppojen Oy, jolla oli yhtiökokouksessa 1953 jo puolet paikalla edustetuista osakkeista; äänileikkurista huolimatta Tukolla oli 386 kaikkiaan 1179 äänestä. Lisäksi Tukon johtajalla, Ahlströmin mahtisukuun kuuluneella Lauri K.J. Tukiaisella oli 51 ja Riislalla henkilökohtaisesti 24 ääntä; molemmat tosin poistuivat pian Tukon johtajistosta. Pohjola kasvatti omistustaan vähitellen, yhtiökokouksessa 1955 sillä oli 44 ääntä. Kansallispankki näyttäytyi samana vuonna suurosakkaana peräti 122 äänellä. Se oli siis Tukon jälkeen toisena omistajakunnassa. Omistusjärjestelyn jälkeen Kokoomuksella itsellään oli Uudessa Suomessa 5118 osaketta ja 62 yli tuhannesta äänestä esim. yhtiökokouksessa Muilla kokoomusyhteisöillä oli pienempiä salkkuja. Erityisemmin eivät kansallisseurat tai piiriliitot Oy Uuden Suomen yhtiökokouksissa sittemmin esiintyneet. 9 Kokoomuksen puoluehallitus , ptk, PTA.

9 Näin muodostunut omistusrakenne säilyi Oy Uudessa Suomessa 1970-luvulle saakka. Kokoomus oli siis suurehko omistaja, mutta lehtitaloa hallitsivat sinivalkoisen pääoman ydinyhtiöistä Tuko, Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjola. KOP ei asettanut edustajiaan lehtitalon näkyvimpiin luottamustoimiin, mutta oli yhtiön päärahoittajana avainasemassa. Suurehkoja henkilöomistajia olivat Lauri K.J. Tukiaisen ohella etenkin sen johtokuntaan kuuluneet Paavo Honkajuuri ja Antti Wihuri. 10 US-yhtiön hallinnossa oli tunnettuja kokoomuslaisia, mutta puolueen aktiivinen johtoporras oli heikosti edustettuna. Arvo Salminen kuului sentään puheenjohtajakautenaan US-yhtiön johtokuntaan, Tuure Junnila oli läpi 1950-luvun sen varajäsen. Jussi Saukkosta ei sen sijaan johtokuntaan kelpuutettu, mutta Juha Rihtniemi valittiin siihen jo Uuden Suomen neuvottelukuntaa Salminen johti vuoteen 1958 saakka, jolloin seuraajana aloitti Päiviö Hetemäki. Muina toimitusneuvoston jäseninä oli sen ohjesäännön mukaisesti puolueen ja lehtiyhtiön keskeisiä hahmoja. Uuden Suomen johtokuntaa johtivat ja 50-luvuilla veteraanit K.A. Paloheimo, Paavo Korpisaari ja Heikki Renvall. Vuodesta 1958 tehtävässä oli Pohjolan toimitusjohtaja Tauno Angervo. Hän ei juuri julkisuudessa näyttäytynyt, mutta hänen poliittista vaikutustaan kulisseissa ei voine väheksyä. Sinivalkoinen pääoma pyrki vaikuttamaan yhteiskuntaan ja erityisesti Kokoomukseen mm. Uuden Suomen päätoimittajaratkaisuissa. Toimituksen työtä -- myös poliittisia linjauksia -- kommentoi johtokunnan jäsenistä erityisen aktiivisesti Eero Viima eli Riislan seuraaja US-yhtiön 10 US yhtiökokoukset , ptk:t osallistujaluetteloineen; osakasrekisterit, USark, KA.

10 pääomistajan Tukon pääjohtajana. 11 Suvantovaihe linjakiistoissa Uuden Suomen omistustaisteluun ei 1950-luvun alussa liitetty poliittisia linjakiistoja, kuten 1930-luvulla. Uuden Suomen pääomistajat eivät myöskään puuttuneet 1950-luvulla asiakirjoihin jääneellä tavalla lehden ja puolueen suhteisiin, jotka olivat Ahon päätoimittajakaudella paremmat kuin ilmeisesti koskaan aiemmin tai myöhemmin. Jännitteitä saattoi tosin syntyä muun muassa siitä, että Aho yritti olla lojaali sekä puolueelle että presidentti J.K. Paasikivelle, joka hoiti suhteensa Kokoomukseen keskeisesti Ahon kautta. Sen sijaan on kysytty, vaikuttiko päälehden lojaalisuus taustapuolueelleen Uuden Suomen tappioon levikkikilpailussa Helsingin Sanomain kanssa. Kun lehtien levikit olivat 1939 vielä lähellä toisiaan, oli ero revähtänyt Ahon kauden päättyessä 1956 kolminkertaiseksi. Uuden Suomen levikki jämähti alle sadan tuhannen kappaleen, niistäkin osa yritysten tukitilauksia, kun Helsingin Sanomain levikki nousi noin neljännesmiljoonaan kappaleeseen. Päätoimittajat ja pääkirjoittajat Ahon seuraajaksi valittiin Ilta-Sanomain päätoimittaja Eero 11 Oy Uuden Suomen yhtiökokoukset ja vuosikertomukset , USark, KA. Jyrki Vesikansa: Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho , lisensiaattityö 1994, Helsingin yliopisto. Viiman roolista ks. Jyrki Haikonen: Matti Autio -- mies myrskyn silmässä. Elämänmenoa Usarissa-teos Jyrki Vesikansa muistaa hyvin, miten Petäjäniemi ja Poukkakin huokailivat toimitusneuvotteluissa usein Viiman innokkuutta. Petäjäniemi kertoi aamuisin laittavansa puhelimeen aina äänilevyn, joka toisteli "voi kuinka kauheaa, voi kuinka kauheaa".

11 Petäjäniemi puhtaasti journalistisin perustein -- tavoitteena kääntää Uuden Suomen kehitys nousuun. Vaihtoehtona oli dosentti Eino E. Suolahti sekä alkuvaiheessa mm. diplomaatti-kirjoittaja Heikki Brotherus. Molempien isät (Eino ja Karl Robert) olivat olleet Kokoomuksen avainhenkilöitä, mutta pojat eivät suoranaisesti politikoineet. Ainakin muodollisesti eli Nuorsuomalaisen Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenyyden kautta Helsingin Sanomain kasvatti Petäjäniemi oli ollut 1950-luvulle saakka jopa Kansallisen Edistyspuolueen jäsen. Hän ironisoikin uudelle alaiselleen, US:n tunnetulle Tukholman-kirjeenvaihtajalle V.J. Vataselle joutumistaan oikeistolehteen eikä tunnustautunut koskaan kokoomuslaiseksi. Jyrkkiä linjakiistoja syntyi tosin vasta noottikriisin ja presidentinvaalin aikaan , mikä osaltaan johti Petäjäniemen syrjäyttämiseen. 12 Kokoomuksen kannalta avainhenkilöitä Uuden Suomen toimituksessa olivat päätoimittajien ohella pääkirjoituksia laatineet artikkelitoimittajat. Tehtävään kiinnitettiin 1944 Karjala-lehden veteraani ja aiempi kansanedustaja Kaapro Moilanen, jota seurasivat kokenut journalisti ja Oikeistolehtien Sanomapalvelun (OSP, myöhempi LSP) käynnistäjä Akseli Routavaara sekä aiemmin Karjala-lehdessä ja OSP:ssä vaikuttanut (sekä Viisasten kerhosta tunnettu) Eino Parikka. Aho kutsui viime töinään Parikan tilalle Uuden Auran lyhytaikaisen päätoimittajan Matti Aution, joka oli luonut 12 Jyrki Vesikansa: Levikkikierre jauhaa verkkaisesti. Kanava 2/2008 s. 239; sama: Eppu Usarissa -- suuri journalisti ristiaallokossa. Elämänmenoa Usarissa-teos, Vatanen oli Uuden Suomen ulkomaanosaston päällikkö 1930-luvun lopulla ja sotavuosina myös Yleisradion ulkopoliittinen kommentoija. Hän julkaisi myös useita teoksia ajan tapahtumista. Sodan päätyttyä hän katsoi parhaaksi siirtyä Ruotsiin.

12 uutismiehen maineensa Helsingin Sanomissa. Toisen toimittajan tittelillä Autio johti entisen SS-miehen ja hävittäjälentäjän rämäkkyydellä myös US:n poliittista uutistoimitusta vuoteen Petäjäniemi oli toiminut pääosan urastaan ulkomailla, joten hän nojautui Suomen politiikan käsittelyssä pitkälle Autioon. Hetemäki johti kulisseista Aution myöhemmän haastattelun mukaan Uuden Suomen todellinen poliittinen linjanvetäjä oli toimitusneuvoston puheenjohtaja Hetemäki. Autio kertoi olleensa häneen lähes päivittäin yhteydessä ja luettuttaneensa Hetemäellä keskeiset pääkirjoituksensa. Teki Hetemäki niitä itsekin, samoin kolumneja nimimerkillä Tarkkailija. Autio oli säännöllisessä yhteydessä myös Saukkoseen ja sittemmin Juha Rihtniemeen. Sen sijaan Tuure Junnila tuli pian Aution vastustajaksi, vaikka Junnilakin laati paljon pääkirjoituksia. Autio oli paennut 1944 Ruotsiin, mutta kotimaahan palautettuna oli Valpon sellissä kääntynyt Paasikiven linjalle. (Rintamamiehet katsoivat toisinaan, että kovinta neuvostokriittistä linjaa edustivat usein Junnilan kaltaiset asepalveluksesta vapautetut.) 13 Petäjäniemi onnistui kääntämään Uuden Suomen levikkiä lievään nousuun, kun taas Helsingin Sanomain kehitys jäykistyi Eljas Erkon loppukaudella ja lehden levikki jopa laski. Kuilu pysyi 13 Uuden Suomen henkilökortisto ja pääkirjoittajaluettelo, Kansallisarkisto. Oy Uuden Suomen kalenterien henkilöluettelot. Jyrki Haikonen: Matti Autio -- mies myrskyn silmässä. Elämänmenoa Usarissa-teos Jyrki Vesikansa muistaa isänsä, Kone Oy:n henkilöstö- ja tiedotusjohtajan ja Helsingin kunnalliselämässä vaikuttaneen Osmo Vesikansan usein ironisoineen Junnilan siiven sotakokemuksia. Näkemys heijasti varmaan yleisemminkin teollisuuden "hetemäkeläisen" siiven ajatuksia.

13 silti suurena. Uuden Suomen toimitusjohtajaksi tuli Riekin jälkeen 1958 Teollisuusliiton juristi Osmo Oittinen, jolla ei ollut erityistä poliittista roolia, vaikka hän Kokoomuksen ympyröissä vilahtelikin. Sanoma-konsernista tullut Petäjäniemi turhautui nopeasti asemaansa, jossa joutui tasapainoilemaan eri suuntiin vetävien kokoomuslaisten välillä. On kiintoisa lukea rinnan Petäjäniemen lähes samanaikaisia kirjeitä esim. Urho Kekkoselle, V.A. Koskenniemelle ja Tauno Jalannille. 14 Noottikriisi kiristää jännitteitä Poliittiset jännitteet Uudessa Suomessa kasvoivat noottikriisin ja presidentinvaalin aikana Hetemäen ohjaama lehti tuki jokseenkin selkeästi Urho Kekkosta ja suhtautui Olavi Honkaan korkeintaan muodollisen lojaalisti. Tammikuussa 1962 Kekkonen kiittelikin Petäjäniemelle Uuden Suomen "sympaattista tukea". Päiväkirjojensa mukaan Kekkonen seurasi tarkoin Uutta Suomea, mutta suhde ei ollut useinkaan auvoinen. 15 Uuden Suomen Kekkosta myötäilevä linja ei tietenkään tyydyttänyt kaikkia kokoomuslaisia ja taustavoimia, mikä saattoi vaikuttaa Petäjäniemen syrjäyttämiseen keväällä Tosin siihen vaikutti myös päätoimittajan ilmeinen väsyminen urakkaansa, mikä näkyy hyvin hänen kirjeenvaihdossaan. Jo tammikuussa 1961 Tuure Junnila oli nostanut kapinalipun ehdottaen, että eduskuntaryhmä saisi valita lehden toimitusneuvostoon yhden jäsenen. Siinä oli tosin ennestään ryhmästä Väinö Nieminen ja vuoteen 1962 eduskuntaan kuulunut 14 Petäjäniemen kirjeenvaihto, Kansallisarkisto. 15 Urho Kekkosen päiväkirjat 1-4, toim. Juhani Suomi.

14 Päiviö Hetemäki oli peräti neuvoston puheenjohtaja. Nieminen edusti Junnilan mielestä kuitenkin vain maataloutta ja Hetemäki "niitä Uuden Suomen takana olevia kapitalistipiirejä, joita kohtaan kokoomuslainen lehtori, konttorivirkailija ja pappismies tuntee syvää epäluuloa". Junnilalla oli varmaan selkeä käsitys, kuka ryhmän "oikea" edustaja olisi. 16 Petäjäniemi syrjäytetään Junnilan ehdotus ei johtanut toimenpiteisiin ja lehtiyhtiön organisaatiota uudistettaessa hän putosi sen johtokunnastakin. Lehtiä ei kuitenkaan toimiteta neuvostoissa, vaikka niitä Uudessa Suomessakin kokeiltiin aika ajoin 1910-luvulta alkaen. Olennaista oli valita päätoimittaja. Joulukuussa 1963 Uuden Suomen johtokunta päätti siirtyä kahden päätoimittajan järjestelmään ja seuraavana vuonna se toteutettiin. Petäjäniemelle keskeinen toinen toimittaja Matti Autio lisäsi nimitysuutiseen tiedon omasta eroamisestaan. Petäjäniemi oli toivonut voivansa pysyä yksin vastuullisena eli ykköspäätoimittajana, mutta johtokunta jakoi vastuut. Kauppalehden aiempi päätoimittaja Pentti Poukka sai Uuden Suomen poliittisesti tärkeimmät sektorit eli politiikan, talouden ja kotimaanosaston, Petäjäniemelle jäivät ulkomaat, kulttuuri ja urheilu. Turhautuneena hän siirtyi eläkkeelle 1967 vieden useimpien edeltäjiensä lailla mukanaan myös "kuumat" poliittiset dokumentit. Päätoimittajan vaihdoksessa uumoiltiin Uuden Suomen oikeistolaistumista. Siihen viittasi Saukkonen keskustelussaan Kekkosen kanssa ja Maalaisliitto-Keskustapuolueen nousevan 16 Uuden Suomen neuvottelukunta , ptk, Petäjäniemen kok., KA.

15 vaikuttajan Jouko Loikkasen päiväkirjamerkinnöissä tulkinta on voimakas. Loikkasen mukaan vain Rihtniemi oli Uuden Suomen johtokunnassa vastustanut Poukan nimittämistä. Kokoomuksen puoluetoimistossa ratkaisua kirosivat Loikkaselle sekä Rauno Koski että Veikko Tavastila. 17 Pohjolan Tauno Angervon johtaman Uuden Suomen johtokunnan muut jäsenet edustivatkin lehtiyhtiön pääomistajia tai dosentti Eino E. Suolahden kautta kulttuurielämää. Poukka tulee ja jää Jo syksyllä 1964 Poukkaa pyydettiin yllättäen kuolleen Jaakko Hakalan seuraajaksi Aamulehden päätoimittajana. Kansallispankin pääjohtajan Matti Virkkusen vetoomuksesta Poukka jäi kuitenkin Uuteen Suomeen. Hänen kiinnittämisensä Uuteen Suomeen kuvasti siis Kansallispankin piirin pyrkimystä vaikuttaa politiikkaan median kautta. Poukka ei ollut aiemmin edes Kokoomuksen jäsen, mutta lähti 1964 ehdolle kunnallisvaaleihin ja pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänestä tuli pian keskeinen kunnallismies. Poukka oli kaksinkertaistanut nopeasti Kauppalehden levikin, mutta ajautunut Urho Kekkosen kanssa ristiriitaan raflaavilla paljastuksilla Mekes-yhtiöstä, jonka taustavoimia presidentti lähipiireineen oli. Kansantalouden lopputenttikirjakseen Poukka oli pyytänyt Karl Marxin Das Kapitalin ja hän briljeerasi tiedoillaan lisäarvoteoriasta, mutta ensi sijassa US:n uusi päätoimittaja oli taloudellisen liberalismin kannattaja. Artikkelitoimittajakseen Poukka otti välivaiheen jälkeen Uuden Auran viimeisen päätoimittajan Sakari Talvitien. Talouspolitiikkaa kommentoi US:ssa hänen kaudellaan valt. maist. Matti Karjalainen. Pääkirjoituksia saatiin vielä paljon 17 Jouko Loikkanen (1998) s. 65, 66.

16 toimituksen ulkopuoleltakin; keskeisiä kirjoittajia olivat Junnila ja Raimo Ilaskivi. Hetemäki sen sijaan pyysi syksyllä 1964 toimitusneuvostoston muiden jäsenten kanssa eroa tehtävästä. Taustalla oli poliittisten linjaerojen ohella Poukan näkemys päätoimittajan asemasta "kapteenina laivalla"; hän ei kaivannut neuvojia komentosillalla. Poukka hyväksyi kylläkin sen, että laivanvarustaja sai hänet erottaa, kun oli päästy satamaan. Uutta toimitusneuvostoa ei enää syntynyt. Uuden Suomen ja Kokoomuksen välien analysointiin myöhemmin Poukan kaudella joutuu palaamaan tulevissa teksteissä. 18 Kakkoslehtiä kaatuu Myös kokoomuslaiset kakkoslehdet saivat 1940-luvun säännöstelykaudella hengähdystauon, mutta sen jälkeen levikkikierre alkoi vaikuttaa niihin yhä rajummin. Lehdet olivat yleensä paikallisten kokoomuslaisten omistamia ja niillä saattoi olla arvokkaitakin kirjapainokiinteistöjä. Oman kakkoslehden välttämättömyyteen vaalityössä ja muussa puolueen sanoman ajamisessa ei enää uskottu entiseen tapaan ja vähitellen Kokoomuksen tappiolliset kakkoslehdet lopetettiin, vaikka niiden kirjapainot saattavat toimia edelleen. Voittaneiden ykköslehtien puoluesidonnaisuus taas laimeni ja katkesi lopulta kokonaan. Jo 1949 lopetettiin perinteikäs Kaiku Oulussa sen hävittyä kilpailun edistysmielistä Kalevaa vastaan. Pohjois-Suomeen uhkasi muodostua Kokoomukselle lehtityhjiö, sillä myös Kajaani, 18 Pentti Poukka: Muistelmia kuolleesta talosta, Jyrki Vesikansa: Eppu Usarissa -- suuri journalisti ristiaallokossa. Molemmat artikkelit teoksessa Elämänmenoa Usarissa, Ks. myös Vesikansa elämäkerrat Petäjäniemestä ja Poukasta Kansallisbiografiassa sekä Sakari Talvitien esitelmä elämänvaiheistaan, Vesikansan hallussa.

17 Pohjois-Pohja ja Rovaniemi olivat ahtaalla ja lähinnä paikallisen elinkeinoelämän tuen varassa. Puolue ryhtyikin 1954 suurehkoon operaatioon yhdessä Oy Uuden Suomen kanssa kootakseen Pohjois-Suomen kokoomuslaiset voimat yhteisen lehden ympärille. Fil.maist. Eero Sauri on kuvannut prosessia tarkasti tutkimuksessaan Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin? 19 Uusi Suomi-yhtiö saatiin perustamaan Kemiin uusi lehti Pohjois-Suomi, johon painostamalla liitettiin Rovaniemi. Myös oululaisia yritettiin houkutella hankkeeseen, mutta kaupunkien väliset jännitteet vaikeuttivat yhteistyötä. Lehteä tehtiin journalistisesti kunnianhimoisesti ja Oy Uusi Suomi sijoitti hankkeeseen yli 50 miljoonaa markkaa (noin 1,3 milj. nykyeuroa). Levikki jäi kuitenkin alle 5000 kappaleen ja keväällä 1957 Pohjois-Suomi lopetettiin. Kajaani jaksoi vuoteen 1966 saakka saman nimisen suuryhtiön tuella. Kokoomuksen puoluejohto pohti tiuhaan myös Mikkelin Sanomien ongelmia. "Ei kannattane jatkuvasti panna miljoonia yritykseen, joka ei kuitenkaan kunnolla mene", totesivat Hetemäki ja Ignatius. Lehti lopetettiinkin Voittoisa Länsi-Savo oli toisaalta tullut sitoutumattomaksi viimeistään Kansallisen Edistyspuolueen kuoltua Myöskään Kaleva ja Etelä-Suomen Sanomat eivät lähteneet Edistyspuolueen osittaisen seuraajan Suomen Kansanpuolueen äänenkannattajiksi. Kokoomuksen Lahti-lehti lopetettiinkin 1963 elintilansa menettäneenä. (Helsingin Sanomat oli etääntynyt Edistyksestä jo 1930-luvulla.) 1910-luvulla kukoistanut Uusi Aura lopetettiin vähän sen jälkeen, kun Turun Sanomat oli viimeisenä päivälehtenä sanoutunut irti Kansanpuolueesta. 19 Eero Sauri: Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin? Sanomalehti Pohjois-Suomen ja sen edeltäjien Pohjois- Pohjan ja Rovaniemen vaiheita

18 Kokoomuslaiset eivät olleet uskaltaneet ottaa 1930-luvulla haltuunsa Edistykseltä Keskisuomalaista ja Kokoomuksen äänenkannattaja joutui maakunnassa yhä ahtaammalle Maalaisliitolle päätyneen kilpailijansa puristuksessa. Sisä- Suomi muutettiinkin 1951 kaupunkilaisiin keskittyneeksi Jyväskylän Sanomiksi ja 1962 Keski-Suomen Iltalehdeksi, jollaisena se sinnitteli vuoteen Savonmaa Savonlinnassa kuoli Perinteikäs kuopiolainen Savo, jonka enemmistön Kokoomus poikkeuksellisesti omisti luvulta alkaen, kaatui vasta Kokoomusta lähellä oli myös joukko pieniä aluelehtiä, joista osa liukui sitoutumattomiksi, muut kuolivat. Kokoomuksen väriä tunnusti kuitenkin joukko vahvoja maakuntien ykköslehtiä: Aamulehti Tampereella, Etelä-Suomi Kotkassa, Karjalainen Joensuussa, Länsi-Suomi Raumalla, Satakunnan Kansa Porissa ja Vaasa nimikkokaupungissaan. Aamulehden poliittista asemaa korosti sen kasvun ja suuruuden ohella se, että päätoimittaja Jaakko Hakala oli aiempi kansanedustaja, joka säilytti läheiset yhteydet puoluekoneistoon. Sen sijaan Pohjois- ja Itä-Suomi jäivät vähitellen vaille Kokoomuksen äänenkannattajaa. Tämä saattoi vaikuttaa puolueen menestykseen näillä Maalaisliiton valta-alueilla. Yleisradio, oma sanomatoimisto ja tiedotuslehti Puoluelehtien ensisijaisuus poliittisen sanoman levittämisessä vähentyi 1940-luvulta alkaen, kun taas maakuntien ykköslehdet sekä radio ja 1950-luvun lopulta alkaen televisio korostuivat myös poliittisessa viestinnässä. Yleisradion poliittisesta roolista oli kiistelty Hella

19 Wuolijoen pääjohtajakaudella, mutta hänen kaaduttuaan 1948 tilanne rauhoittui 1964 alkaneeseen Eino S. Revon kauteen saakka luvun lopun ja 1950-luvun alkupuolen Ylen tärkein poliittinen ohjelma oli kuunneltu Pienoisparlamentti, johon Kokoomus sai ensinnä ja vähän vaivalloisesti edustajakseen kansanedustaja Erkki Leikolan. Sittemmin keskustelussa kuultiin mm. Felix Seppälää. 20 Kokoomuksen mediasuhteiden kehitykseen kuului myös puoluetta lähellä olevan uutis- ja artikkelitoimiston perustaminen. Vastaavia toimistoja oli jo 1930-luvulla Maalaisliitolla ja SDP:llä ja niissä vaikutti tunnettuja hahmoja Urho Kittilästä ("Tompan Tuomo") nuoreen Kalevi Sorsaan. Kokoomuksessa toiminnan aloitti 1944 Sisä-Suomen aiempi päätoimittaja Akseli Routavaara puoluetoimiston lehtisihteerinä. Toiminta itsenäistyi pian Oikeistolehtien Sanomapalveluun (OSP), jossa vaikuttivat mm. Eino Parikka, Leo Tujunen ja pitkään Aulis Blinnikka. Poliittisesti tärkeintä oli, että toimisto tarjosi puolueen äänenkannattajille jatkuvasti pääkirjoituksia kiertoartikkeleina. Tekstejä tilattiin toimistoa lähellä olevilta tahoilta ja tehtiin toimituksessa. Myös poliittista ja muutakin uutisaineistoa tarjottiin. Asiakkaina olivat Kokoomuksen äänenkannattajat lukuun ottamatta päälehteä Uutta Suomea, joka katsoi pärjäävänsä omillaan. Maakuntalehdet eivät toisaalta kilpailleet keskenään kuin marginaalisesti, joten yhteiset pääkirjoitukset tai poliittiset uutiset eivät niiden markkina-asemaa heikentäneet. Sittemmin toimiston nimi muuttui neutraalimmaksi Lehdistön Sanomapalveluksi (LSP) ja se sai asiakkaikseen muitakin kuin 20 Esko Salminen: Sitoutumattomuuden ja laajenevan informaation aika Suomen sanomalehdistön historia Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Juhani Leikola: Erkki Leikolan elämäkerta Mitäpä tässä.

20 Kokoomuksen äänenkannattajia. 21 Kokoomuksen järjestöväelle alettiin julkaista Nykypäivää. Sen synty kertoo osaltaan puolueen vahvojen äänenkannattajien etääntymisestä Kokoomuksesta. Ne eivät enää halunneet rasittaa sivujaan järjestöasioilla. 21 Aulis Blinnikka: LSP:n historiikki.

Puolue ja pohjoiset maakuntalehdet

Puolue ja pohjoiset maakuntalehdet Puolue ja pohjoiset maakuntalehdet Eero Sauri Suomalainen Sanomalehtimiesliitto Mediahistorian harrastuspiiri 7.10.2008 Kokoomuslehdet Vahvoja yksityisesti omistettuja tai Laajapohjaisesti omistettuja

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa. Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin

Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa. Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin 1 Jyrki Haikonen Pentti Oslamo Jyrki Vesikansa Apurahalla Konstantinopoliin Petsamoon Brysseliin 3 Copyright

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

TEO MERTANEN Arkistoluettelo

TEO MERTANEN Arkistoluettelo TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI. OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo

SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lehtileikkeet Aa Sanoma Osakeyhtiöön liittyvät lehtileikkeet 1 Ab Helsinki Mediaan liittyvät lehtileikkeet 4 Ac Ruutuneloseen liittyvät lehtileikkeet

Lisätiedot

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta 13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo UNTO HÄMÄLÄINEN rkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1 B Muut asiakirjat 8 UNTO HÄMÄLÄISEN RKISTO rkistonmuodostaja Unto Kalle Hämäläinen (s. 28.2.1954 Viitasaari) toimi amulehden eduskuntatoimittajan vuosina

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten cv:t

Hallituksen jäsenten cv:t Hallituksen jäsenten cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on 54-vuotias terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtajana sekä sairaanhoitopiirin johtajana.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille, oikaisuvaatimus

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille, oikaisuvaatimus Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kunnanhallitus 285 01.12.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Alla luetellut liitteet ilmenevät :n tilinpäätöksestä 2014, joka löytyy :n internet-sivuilta osoitteesta: https://fortum-ar-2014.studio.crasman.fi/pub/pdf/fortum_tilinpaatos_2014.pdf Liite 6 Tilinpäätösasiakirjat

Lisätiedot

Alma Media Kustannus Oy

Alma Media Kustannus Oy Yrityksen nimi Yhtiömuoto Alma Media Kustannus Oy Osakeyhtiö Y-tunnus 24422339 Osoite Itäinenkatu 11, Tampere Puhelinnumero 010665000 Perustamisvuosi 2011 Yhtiön kotipaikka Helsinki Tilikausi alkaa 01.01.

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008 Kai Telanne toimitusjohtaja Esityksen sisältö Alma Media tänään Toimintaympäristö 2007 Alma Median tulos 2007 Tulevaisuuden näkymät Alma Media Oyj 12.3.2008

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat 6 C Muut asiakirjat 7 SEPPO HEIKINHEIMON ARKISTO Arkistonmuodostaja Seppo Heikinheimo (s. 3.6.1938

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle 8.4.2015

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle 8.4.2015 8.4.2015 1 Osinkopolitiikka: Osinkona jaetaan vähintään 35 % tilikauden voitosta. Nokian Renkaat Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 519,1 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 2014 oli 305,3

Lisätiedot

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 (5) ROUSKIS OY:N JA TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHDISTYMISPROSESSI ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 Luonnokset yhdistymissopimuksesta,

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. Graafinen ohjeisto LOGOT Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. x x x x x x SUOJA-ALUE Logon ympärille jätettävä ihanteellinen minimialue

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit 1. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Yrjö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 2712/02.07.00/2014 124 Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen pdytakirja Aika: 29.3.2012, klo 17:00 Paikka: Ravintola Savoy (Eteiaesplanadi 14), Helsinki Lasna: Kokouksessa olivat lasna oheisesta aaniluettelosta

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2008 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakepääoma Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Utsuvaarantähti ja kotipaikka Kittilä Yhtiön

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset. 176 07.08.2012 186 21.08.2012 254 06.11.2012 Tehdastuotantotilojen jatkokäyttö/incap Oy // KHALL 176 Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa

CALPRO OY. Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa CALPRO OY Seudullisen palvelukeskuksen perustamisen 2. vaiheen toimenpiteistä päättäminen Päijät-Tili Oy:n omistajakunnissa 21.1.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 1 3 KÄSITTELYN

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan kokouksesta 7.11.1969 kello 16.30 alkaen Rautatievirkamiesliitossa. Läsnä: Hannus puheenjohtajana. Mallinen, Santaranta, Hovi, Hiltunen ja Laine sekä Väänänen,

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Kuntaohjelma 30.9.2010

Kuntaohjelma 30.9.2010 1(5) Kuntaohjelma Valmistelukomitean kokous 5/2010 Aika: klo 12:00 13:40 Paikka: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Helsinki Osallistujat Jukka Mikkonen Taivalkosken kunta Kirsi Ylitalo Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

11.90 11.90 LEFT MARGIN RIGHT MARGIN

11.90 11.90 LEFT MARGIN RIGHT MARGIN Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimuksen sisältö Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla 31.1. 6.2.2014 välisenä aikana. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneeli,

Lisätiedot

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011 Patentti ja rekisterihallitus JÄLJENNÖS 1 (5) Rekisterinumero: 205.034 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: Jäljennös annettu: Tapiola Golf ry Espoo Jääskentie

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot