Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista"

Transkriptio

1 Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista Author : jussi Revalvaatio julkaisee kolme lyhyttä pastissia Jussi Vähämäeltä liittyen finanssimarkkinoihin. 1 / 9

2 Ensimmäinen käsittelee pankkien ja finanssipääoman ylivaltaa, toinen keinottelua konkursseilla ja viimeinen rahan olemusta finanssikapitalismissa. I) Pääoman sosialismi ja markkinoiden demokratia Antaa markkinoiden ratkaista. Odotamme markkinoiden reaktiota. Julkisesta puheesta saa vaikutelman, että markkinat ovat jonkinlainen demokatin Eeden, jonka tilassa miljoonien piensijoittajien rovot liikkuvat näkymättömän käden johdattamina tuomiten syylliset laiskurit ja pelastaen ahkerat ja säästäväiset muurahaiset. Pääoman sosialismi on kuitenkin yhtä hierarkkinen kuin niin sanottu reaalisosialismi oli. Sillä on oma puolueensa ja puolueella oma politbyroonsa. Todellinen poliittinen valta ja hallinta ei ole enää poliittisilla instituutioilla, vaan hierarkkisella finanssijärjestelmällä. Euroopan ja euron luomisessa uskollisesta palvelijasta on tullut isäntä. Syynä eivät ole pelkästään taloudelliset tosiasiat tai niiden paine, vaan myös valtioita, taloutta sekä rahapolitiikkaa johtavan poliittisen ja teknokraattisen eliitin rodun muuttuminen. Nämä ovat muuttuneet pääomatuottojen asiamiehiksi. Tilanne on vakavin Euroopassa, jossa on tapahtunut pääomantulojen vallan vai pitäisikö sanoa valtion muodostuminen. Se on näkynyt Euroopan unionin rakentumisena lähes pelkästään taloudellisena unionina ja euron syntymisenä pelkkänä yhteisvaluuttana vailla poliittista pohjaa. Taustalla on historiallisia syitä, joista tärkein on ollut luokkataistelujen kautta syntynyt massojen osallistuminen politiikkaan ja sitä kautta muodostunut aktiivinen ja kehittyvä perustuslaillinen demokratia. Se perustui suurelta osalta fordistiselle kompromissille, mutta fordismin kriisi ja luokkataistelujen muuttuminen latenteiksi ovat avanneet tilan pääoman valtiolle. Sen ruumiillistuma on EKP ja sen niin sanottu itsenäisyys. Seuraus on, että EKP ei toimi todellisen keskuspankin tavoin rahoittajana, minkä johdosta euroalueen valtiot joutuvat rahoituksessaan turvautumaan markkinoihin. Näin on syntynyt uusi (pääoma)tulohallitus, joka toimii valtionvelan kautta ja joka sanelee säästötoimet ja julkisen hyvinvoinnin järjestelmän yksityistämisen suunnat. Tosin, aivan samalla tavoin kuin subrime-lainojen kohdalla, velka pääoman kasaamisen välineenä uhkaa muodostua myös sen rajaksi. Koska EKP ei toimi laskuvarjona eli takaa valtionlainoja, valtionlainat eivät ole enää varma sijoituskohde, niistä tulee samanlaisia kuin muistakin osakkeista ja niiden markkina-arvo pankkien ja finanssiyritysten taseissa romahtaa. Suurilla finanssiyrityksillä on markkinoilla vahingollinen oligopoli. Niiden tavoite on tehdä lisätuottoja ja tässä tilanteessa parhaimmat tuotot ovat johdannaisissa - erityisesti niissä, jotka ovat tekemisissä julkisen tai yksityisen maksukriisin kanssa. Luottoluokitusyritykset toimivat puolestaan tämän vahingollisen oligopolin takaajina. Ja itse asiassa vuoden 2007 kriisistä alkaen on tapahtunut voimakasta finanssimarkkinoiden keskittymistä, joka tosin alkoi jo 1980-luvulla. Koko maailman bruttokansantuote vuonna 2010 oli 74 tuhatta miljardia dollaria. Finanssien arvo ylittää sen reilusti: maailman osakemarkkinoiden arvo lasketaan 95 tuhanneksi miljardiksi dollariksi, maailman pörssien arvo 50 tuhanneksi miljardiksi ja johdannaisten arvo 466 tuhanneksi miljardiksi. Kierrossa olevan käteisen rahan suhteellinen määrä on samaan aikaan 2 / 9

3 laskenut, kun se vielä 1900-luvun puolivälissä oli 30-40% koko rahamassasta, nykyään se on ainoastaan 2-3%. Näiden markkinoiden varallisuus on määrältään siis kahdeksan kertaa suurempia kuin reaalitalouden eli teollisuuden, maatalouden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo. Tämä muutos, sen lisäksi, että se kertoo kapitalistisen kasautumisen ja arvonmuodostuksen keskuksen siirtymisestä aineellisesta aineettomaan tuotantoon ja pelkästä ruumiillisen työn riistosta tietokykytyön ja koko ihmiselämän riistoon, on myös uudentyyppisen alkuperäisen kasautumisen lähtökohta. Sille, kuten sen edeltäjälle, on luonteenomaista voimakas keskittyminen, omaisuuden kasautuminen. Pankkisektorin kohdalla se näkyy hyvin (ja suomalaisina olemme saaneet katsella keskittymistä näköalapaikalta 1990-luvun pankkikriisin jälkeen). Vuonna 1984 kymmenen suurinta pankkia kontrolloi 26% kaikesta pankkitoiminnasta, 64 suurimman pankin osuus oli 50% ja loput 50% jakaantui loppujen pankin kesken. Vuodesta 1980 vuoteen 2005 tapahtui pankkifuusiota (noin 440 vuodessa), minkä seurauksena pankkeja on jäljellä enää reilut Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä JP Morgan, Bank of America, Citybank, Goldman Sachs, HSBC Usa sekä viisi muuta pankkia, Deutsche Bank, UBS, Credit Suisse, Citycorp- Merryll Lynch ja BNP-Parisbas, kontrolloivat 90% kaikista johdannaismarkkinoista. (Tiedot ovat peräisin Yhdysvaltain keskuspankilta) Osakemarkkinoilla yrityskaupat ja fuusiot ovat supistaneet merkittävästi pörssinoteerattujen yritysten määrää. Nykyään kymmenen suurimman pörssiyrityksen (0,12% kaikista yrityksistä) arvo on 41% kaikkien yritysten arvosta. Jo näistä luvuista käy selville, että finanssimarkkinat eivät ole mikään puolueettomuuden ja neutraalisuuden paratiisi. Niille on luonteenomaista hierarkisuus, jolla ei ole mitään tekemistä vapaan kilpailun tai paras voittaa -ajattelun kanssa. Niihin kätkeytyy orwellilainen pyramidirakenne, jonka huipulla on muutama muita tasa-arvoisempi globaaleja rahoitusvirtoja hallitseva toimija ja pyramidin pohjalla suuri joukko passiivisia piensijoittajia ja säästäjiä, joiden toimintaa ja käyttäytymistä ja koko markkinoiden dynamiikkaa pyramidin yläpää (kymmenen suurinta rahoituslaitosta) ohjaa. Lisäksi luottoluokittajat, joiden pillin mukaan Suomenkin hallitus on ilmoittanut tanssivansa, ovat useimmiten osa noita kymmentä suurinta rahoitusalan yritystä ja ne vahvistavat niiden tekemiä päätöksiä. Kun kuulemme, että markkinat vaativat sitä tai kun kyse on markkinoiden antamasta tuomiosta on syytä muistaa, että niin sanotut markkinat, joista puhutaan yleensä jonkinlaisena metafyysisenä ja objektiivisena oliona, eivät ole ilmaus mistään muusta kuin tietynlaisesta vallasta. Tämä valta ei ole jonkun poliitikon tai yksittäisen johtajan käsissä, jonkun joka sanoisi mitä pitää tehdä, vaan kyse on edelleen kapitalismista, rahan tekemisestä ja rikkauden kasaamisesta. Valta vain on nykyään finanssimarkkinoiden käsissä. Niiden johtava asema on peräisin teollisen ja finanssipääoman keskittymisestä. Finanssimarkkinoiden ytimessä on joukko monikansallisia yrityksiä, jotka toimivat myös tuotannon tai reaalitalouden alueella. Ne eivät tunne eroa niin sanottujen hyvän reaalitalouden ja pahan keinottelutalouden välillä. Investointipankit, monikansalliset yritykset, eläkerahastot ja kaikenlaiset vipurahastot ovat järjestelmän sielu. Niistä muodostuvat markkinat, jotka ohjaavat spekulaation jaksoja ja tekevät normaaleiksi konventioita niistä 3 / 9

4 itsestäänselvyyksistä, joihin kannattaa sijoittaa (internet, asuntolainat, valtionlainat jne.). Mutta niiden valta ei ole absoluuttista ja erityisesti kriisin puhjetessa, kun sijoittajat eivät enää toimi konventioiden mukaan, epävarmuus kasvaa ja luottamus menee. Kun paniikki iskee normaalilla ja normaalijakaumalla ei ole mitään arvoa, jokainen toimii omien kuvitelmiensa pohjalta. Silloin on vaikea ohjata ja hallita käyttäytymistä markkinoilla. Pääoman valta on samanaikaisesti siis sekä keskittynyttä että jäsentynyt globaaliksi verkostoksi. Tässä kehyksessä rajallinen määrä suuria finanssiryhmittymiä ja monikansallisia yrityksiä tekee tärkeimmät päätökset esimerkiksi valtionvelalla keinottelusta, raaka-aineista, ruuasta, asunnoista, suurten tuotannonalojen uudelleen sijoittelusta ja talouspolitiikan suunnasta. Tästä verkostosta ovat peräisin erilaiset alkuperäiset strategiset siirrot sitä, mihin esimerkiksi kannattaa sijoittaa. Nämä siirrot toteuttavat itse itsensä: kun Goldman Sachsilta lähtee huhu jonkun maan (esimerkiksi Italian, kuten tapahtui Milano finanza -lehden mukaan loppukesästä 2011) vaikeuksista, alkavat eläkerahastot ja muut sijoittajat toimia sen mukaisesti ja ennustukset toteutuvat. Markkinoiden mimeettinen logiikka toimii kuten median tai aiemmin pogromien mimeettinen logiikka: joku laittaa huhun liikkeelle, lähettää sähköpostin ja kärpäsestä kasvaa härkänen, lopulta uutinen osoittautuu ankaksi, mutta vahinko on jo tapahtunut, muutama sata juutalaista tapettu, parikymmentä romania karkotettu, kymmenen tuhatta ihmistä potkittu töistä pihalle, Irakiin hyökätty ja maa hävitetty. Tämä äärimmäinen keskinäisriippuvuus, joka perustuu tiedon puutteelle ja olettamukselle, että uskon naapurin tietävän, altistaa kuitenkin itse finanssipääoman ytimen koko järjestelmän kriisille ja pääoman kasautumista ruokkivan velkaantumisen logiikalle. Näin finanssipääoman spekulatiivinen ja ahne toimintatapa ja markkinoiden paniikki vahvistavat toinen toistaan: kaikki juoksevat yhtenä hetkenä yhteen suuntaan, josta toivotaan suuria tuloja, seuraavana hetkenä mennään yhtä lujaa toiseen suuntaan. Andre Orlean kuvaa tätä mekanismia kirjoissaan La monnaie entre violence et confiance (Paris, Odile Jacob, 2002), Le pouvoir de la finance (Paris, Odile Jacob, 1999) ja La violence de la monnaie (Paris, Presses Universitaires de France, coll. "Economie en liberté", 1982). Mikäli EKP toimisi kuin aito keskuspankki voisi tilanne ainakin jossain määrin rauhoittua. II) Credit Default Swap Spekulaation, finanssikeinottelun mekanismi on viime kuukausina tullut kaikille tutuksi. Suuri finanssiyritys alkaa myydä jonkun yrityksen osakkeita tai jonkun valtion obligaatioita. Yrityksellä tai valtiolla on luottoluokitusyrityksen analyytikkojen mukaan vaikeuksia löytää rahoitusta markkinoilta. Yrityksen osakkeiden arvo laskee, ja koska muut sijoittajat luottavat, että suurella finanssiyrityksellä on sisäpiirin tietoa yrityksen tilasta, myös ne alkavat myydä osakkeita, joiden arvo laskee edelleen ja niiden tuotto-odotukset muuttuvat negatiivisiksi. (Jokaisen kysynnän ja tarjonnan laista hekumoivan niin sanotun ekonomistin ja ministerin luulisi jo tässä vaiheessa ymmärtävän, että finanssituotteilla on tavallisista hyödykkeistä poikkeava logiikkansa: mitä kalliimpia ne ovat, sitä suurempi on kysyntä ja mitä halvempia ne ovat, sitä pienempi on kysyntä. Ei puhettakaan tuosta turvallisesta näkymättömästä kädestä, joka rauhoittaa markkinoiden ylilyönnit!). Valtion tai yrityksen on vaikea löytää rahoitusta, sen obligaatiot eivät mene kaupaksi ja osakepaperit (joita ei tosin enää pitkään aikaan ole ollut muissa kuin vanhoissa veijariromaaneissa) kelpaavat korkeintaan nenän niistämiseen. Lainaa se tosin saa 4 / 9

5 vielä alle kymmenen prosentin korolla, joka sekin on jo kestämätön. (Samalla kun pikavippiyritykset vaativat lainanottajilta monen sadan prosentin korkoa, kukaan ei puhu yksittäisten ihmisten tai kokonaisen sukupolven konkurssin mahdollisuudesta!). No, lainojen korot nousevat ja spread (osto- ja myyntihinnan välinen erotus) turvallisina pidettyihin obligaatioihin ja osakkeisiin kasvaa. Miksi sijoittaa konkurssikypsään yritykseen, kun voi laittaa rahansa yritykseen, joka tarjoaa tuottoja osakkeiden hinnan nousun kautta? Syöksy alkaa ja syntyy hätätila, jossa keskuspankin tai rahalaitoksen on riennettävä apuun ostamalla obligaatioita/osakkeita (laskemalla rahaa liikenteeseen) ja samalla vaatimalla saneerausta, menojen ja toimintojen karsimista sekä ylipäätään kaikenlaisia mahdollisia säästöjä. Tämä on varma merkki siitä, että spekulaatio on voittanut. Keinottelun toiset kasvot eivät sen sijaan ole televisiosta ja lehtien palstoilta tuttuja. Samaan aikaan kun yritys tai valtio kulkee kohti konkurssia yrityksen tai valtion lainoja vakuuttavien johdannaisosakkeiden arvo nousee äärettömästi suhteessa spreadiin esimerkiksi valtionlainojen koroissa. Johdannaisvakuutusten kuten Credit Default Swappien, eräänlaisten luottotappionsiirtosopimusten, haltijat hankkivat periaatteessa siis kunnon lisätuloja luottotappiovakuuksillaan, joiden arvo kasvaa, mitä lähempänä konkurssia valtio tai yritys on. Mutta tämä on pelkkää teoriaa. Mitä nämä CDS:t ovat? Ne toimivat kaavamaisesti esitettynä suurin piirtein näin: Karhu Mesikämmen on varovainen sijoittaja, joka on hankkinut Kettu Repolaisen Vahooyhtiön osakkeita. KM kuitenkin pelkää, että yhtiö voi romahtaa ja hänelle jää tyhjät tassut. KM kyselee hieman tutuiltaan ja kuulee, että Jänis Vemmelsääri on paikasta toiseen nopeasti loikkiva globaali toimija ja vakuuttava henkilö; hänen Pupupankkinsa on jo keksinyt ratkaisun karhun huoliin. JV sanookin vakuuttavansa KM:n sijoituksen Vahoo-yhtiön kaatumisen varalta. Jänis ehdottaa seuraavanlaista vakuutusta: jos Vahoo-yhtiö kaatuu, JV maksaa KM:lle euroa. Sen sijaan niin kauan kuin Vahoo-yhtiö on hengissä KM maksaa JV:lle 100 euroa kuukaudessa vakuutusmaksua. Ei kovin paha diili! KM puhkeaa ylistyshuutoihin: Oi, ylistetty olet sinä vapahtaja, joka omalla verelläsi olet valmis lunastamaan syntini! Samalla karhun mielessä välähtää suunnitelma: Entä jos laskisin huhun liikkeelle ketun yrityksen ongelmista, niin se kertoisi muille Ketun yrityksellä menevän huonosti, jolloin vakuutukseni realisoiminen muuttuisi todennäköisemmäksi ja sen arvo kasvaisi? Toisaalta ottaisin tuon euroa oikeastaan mielellään saman tien. Ehkä kannattaisi myydä vakuutus eteenpäin Susi Hukkaselle ovathan Ketun aikaisemmatkin firmat, kuten kuuluisa Tervapöpö company, osoittautuneet flopeiksi? Karhu ostaa siis itselleen vakuutuksen sen varalta, että Ketun yritys jostain syystä ajautuu vaikeuksiin. Kaikki menee hyvin, KM saa Ketulta osinkoja ja Jänis saa itselleen kerran kuussa sovitun summan. Mutta yllättäen Ketun yrityksen tilauskanta romahtaa, eikä se saa maksetuksi velkojaan. Onneksi Karhulla on Jäniksen antama vakuutus. Jänis on kuitenkin sijoittanut Karhun maksamat rahat Itämeren kaasuputkeen, joka poksahti rikki, eikä hänellä ole tarvittavaa summaa. Pupupankki julistetaan konkurssiin, vaikka se onkin kasvanut jo liian suureksi kaatumaan. Karhu parka. Tosin KM oli Jäniksen ideaan tarttumalla myynyt itsekin muutamia vakuuksia ja hänenkin niskassaan oli rahojen vaatijoita. Myös karhu julistetaan 5 / 9

6 konkurssikypsäksi. CDS:t ovat siis vakuutussopimuksia, jotka takaavat, että sijoittaja saa rahansa mikäli Kettu Repolainen tai tämän Vahoo-yhtiö on kyvytön maksamaan lainansa. Niiden arvo kertoo kuinka huolissaan sijoittaja on sijoituskohteensa mahdollisesta maksukyvyttömyydestä. Näillä Credit Default Swapeilla on muutama mielenkiintoinen piirre. Niitä voidaan ottaa minkä tahansa kuviteltavissa olevan riskin varalta: kaatuuko Vahoo-yhtiö, kestääkö Kreikka, joutuuko Punahilkka Suden suuhun jne. Koska CDS tehdään tiskillä kahden osapuolen välillä, sopimus on (lähes) säätelemätön ja kaksi voi tehdä sen kolmannesta kysymättä tämän mielipidettä asiasta. Toisin sanoen ostaaksesi CDS:n sinun ei tarvitse omistaa jonkun yhtiön osakkeita. Myyjänä et puolestasi tarvitse riittävää vakuusrahastoa, josta tarvittaessa pystyisit kattamaan vakuutuksesi. Koska kukaan ei varmista satutko omistamaan yrityksen osakkeita, voit keinotalla vapaasti vakuuksilla ostamalla swappeja sellaisille yrityksille, joiden luulet ajautuvan konkurssiin. Sopimus voidaan myydä eteenpäin ja sen arvo nousee, mitä enemmän konkurssi uhkaa vakuutettua kohdetta. Ne ovat määräaikaisia sopimuksia, yleensä viideksi vuodeksi, jotka antavat oikeuden, mutta eivät velvoita ostamaan tai myymään todellista tai finanssimarkkinoilla olevaa varallisuutta määrättyyn hintaan (ja määrättynä päivämääränä tai määrättyyn päivään mennessä). Eikä niitä kaikesta huolimatta ole tarjolla ihan jokaiselle pulliaiselle. Investoijat ostavat niitä yleensä sopimuksina omista osakesijoituksistaan, kuten Karhu Mesikämmen, mutta toiset sijoittajat, kuten Susi Hukkanen ja tämän hedgerahasto, hankkivat pelkkiä vakuuksia sijoittamatta vakuuttamiinsa yritykseen. Susi rakastaa riskejä ja hän kuljettaa mielellään Punahilkan metsän läpi, jos hinnasta sovitaan, ja mitä syvemmälle mennään, sitä varmemmin Punahilkka syödään ja sitä suuremmat vakuudet tarvitaan. CDS:t toimivat kuin lämpömittari, joka kertoo millaiseksi markkinat aistivat jonkun luottokelpoisuuden. Euroopan valtioista liki puolella valtionvelan vakuuksien hinta on noussut vuoden 2010 heinäkuusta lähtien 100%. Niistä on tullut kalliimpia ja halutumpia, koska huoli näiden valtioiden konkursseista on kasvanut. Tyypillinen valtionvelan CDS toimii esimerkiksi seuraavasti. Syksyllä 2011 vakuutuksen myyjä vaatii, että ostaja maksaa 1,13 miljoonaa dollaria vuodessa viiden vuoden vakuutuksena 10 miljoonan arvoisista Portugalin valtionvelkakirjoista. Vielä heinäkuussa 2010 ostaja olisi joutunut maksamaan samasta kontrahdista vuodessa. Investoijat veikkasivat, että Portugali kaatuisi seuraavana Kreikan jälkeen 66% todennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys lasketaan sen perusteella, paljonko vakuutussuojan ottaminen (yleensä viideksi vuodeksi) tällä hetkellä maksaa. Markkinoilla on vallalla yleinen olettamus, että valtion ajautuessa konkurssiin sijoittajat ja velkojat saavat takaisin noin 40% sijoituksiensa arvosta. Todellinen määrä saattaa olla kuitenkin suurempi. Kun Kreikka ajautuu konkurssiin niin se, jolla on hallussaan 10 miljoonan edestä Kreikan velkakirjoja, ei saa tuota kymmentä miljoonaansa takaisin vaan sen 10 miljoonaa, joka hänellä oli sijoitettuna vakuutuksiin Kreikan konkurssin varalta (CDS) sekä lisäksi erotuksen siitä, mitä Kreikan velkojat saavat uudelleenjärjestelyn aikana. Kapitalismissa pitää tehdä rahaa, kasvattaa varallisuutta, rikastua. Näinhän sitä tehdään! Mutta mitä jos Kreikka kaatuu? Mistä Jänis Vemmelsääri kaivaa rahat Karhu Mesikämmenelle? Ei hätää, onneksi meillä on Katainen ja Urpilainen, subrettipari, joka laulaa eurooppalaisessa 6 / 9

7 komediassa pääpellejen Merkelin ja Sarkozyn kanssa. Niiden kutsumana näyttämölle astuu EKP (Enemmän Kapitaalia Pankeille), joka lupaa 489 miljardia euroa, jos nyt ostatte edes pari valtion obligaatiota. Nämä rahat valuvat yhden prosentin korolla markkinoille, jossa niiden tuotot moninkertaistuvat. Nämä rahat eivät kuitenkaan mene valtioiden pelastamiseen vai mihin itse ne sijoittaisit? Jotta tilanne olisi vieläkin hankalampi, kannattaa muistaa, että eurooppalaiset pankit ovat rahoittaneet amerikkalaisia yrityksiä suoralla lainoituksella, mutta ennen kaikkea ne ovat hankkineet sekä amerikkalaisia credit default swappeja että CDO-sopimuksia (Collateralized Debt Obligation, jotka ovat erilaisten riskialojen yhdistettyjä johdannaisia, eräänlaista paskapaperia, jos sattuu menemään huonosti) ja muita amerikkalaisten pankkien vastaavia obligaatioita. Siksi Euroopan järjestelmän romahtamisella on suora yhteys Yhdysvaltoihin: Euroopan rahoitusjärjestelmän romahdus vaikuttaisi Yhdysvaltojen luototusjärjestelmään sekä sitä kautta kehittyvien maiden ja nousevien talouksien rahoitukseen. Lopuksi Kreikan (viisivuotisten velkakirjalainojen) CDS:ien noteerauksia: Vuosi 2010: tammikuu 340 (vakuuttaaksesi euron edestä valtion velkakirjoja sinun on maksettava 340 euroa vuodessa viiden vuoden ajan). Vuosi 2011: helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu III) Raha vai osuuskuntaraha The parties in barter-exchange are comparing their individual and immediate needs, not values in the abstract. Philip Grieson On irrottauduttava rahan ahtaasta taloudellisesta ja luonnollisesta käsitteestä ja tarkasteltava rahaa yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti sellaisenaan. Tämä tarkoittaa, että raha ei ole olennaisesti vaihdon väline, alisteinen vaihdolle ja seuraus vaihdosta, vaan vaihto on alisteista arvolle ja sen konkreettiselle ilmaukselle - rahalle. Arvo (ja raha) tulevat ennen tavaroiden vaihtoa. Tätä irrottautumista ja edes vähäistä käsitystä siitä, mitä raha on, on vaikea nähdä esimerkiksi P2P-ideologien (peer to peer) ajattelussa. Jos uusklassiselle taloustieteelle raha on pelkkä väline hyödyn toteuttamiseen vaihtosuhteiden avulla niin nykyiset rahan vastustajat jakavat täysin näkemyksen tekemällä rahasta pelkästään todellisten ja välittömien vaihtosuhteiden esteen. On vaikea nähdä kuinka yksinkertaisten vaihtotoimitusten pohjalta voitaisiin organisoida tavaroiden massatuotanto. Kuvitellaan vaikka tietokoneiden valmistaja, joka joutuisi tekemään äärettömän sarjan kahdenkeskisiä vaihtoja asiakkaidensa kanssa päästäkseen eroon tuotteistaan. Mitä hän ottaisi vaihdossa vastaan? Miten hän jakaisi sen, minkä on saanut? Tuloksena olisi parhaimmillaan jonkinlainen hierarkinen (keskiaikainen) kartanotalous reaalisosialismin parodisena jäljitelmänä. Tuottajan päämääränä on pikemminkin abstrakti ja anonyymi arvo ja sen haltuun saaminen (sosiaalisuuden tai yhteiskunnallisuuden, jos niin halutaan haltuun saaminen) objektiivisena ja ulkoisena entiteettinä eikä erilaisten vaihtotoimintojen summana. Silloin on tiedettävä, mikä on 7 / 9

8 arvon määritelmä, missä yksikössä arvoa mitataan. Olennainen kysymys on, mihin muotoon arvo (yhteiskunnallisuus/sosiaalisuus) kätkeytyy. Näin etenkin nyt rahajärjestelmän ja rahan instituution kriisin olosuhteissa. Rahan kriisin seuraus on tuotannon ja vaihtosuhteiden äärimmäinen häiriintyminen (kun ei kyetä paikallistamaan sitä, mihin arvo aktualisoituu nykyisen finanssikriisin tilanteessa, kun ei kyetä erottamaan arvokasta osaketta arvottomasta) ja niiden mahdollinen halvaantuminen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa maanviljelijät eivät suostu ottamaan vastaan kaupunkilaisten rahoja, eivätkä nämä saa elintarpeita, väkivallan leviämisen uhka on välitön. Raha on nyt ei-arvo ja on alettava kiivaasti hankkimaan jotakin sellaista, johon arvo aktualisoituu ja joka on mahdollisimman monen hyväksymä. Joissakin tilanteissa rahan korvike voi olla myös joku tavara (esim. voi), mutta aina haluttuna ja yleisesti hyväksyttynä, siis mahdollisena rahana eikä erityisenä käyttöarvona (siitä voidaan puhua jonkinlaisena osarahana). Periaatteessa tämäntyyppisessä tilanteessa on kyettävä näkemään ennalta tai arvaamaan arvon ilmaus, jonka enemmistö tai suurin osa ryhmästä tunnustaa. Mahdollisimman monen on hyväksyttävä se vaihdossa, jotta se olisi arvon aito ilmaus. Kun olemme ilman varmaa ja legitiimiä rahaa, emme ole palanneet molemminpuolisen vaihdon alkuperäiseen maailmaan ennen rahaa, vaan olemme tilanteessa, jossa on olemassa toistensa kanssa kamppailevia arvon edustajia, jotka pilkkovat tavaroiden kierron järjestelmää osiin ja vaikeuttavat vaihtoa. Edessämme on useita erilaisia ja yhteen sovittamattomia mittayksiköitä, joiden muuntaminen toisikseen on vaikeaa. Näin avautuu vapaa tila erilaisille epätasapainoisen ja henkilökohtaisen riippuvuuden voimasuhteille (keinottelu, pakottaminen, väkivalta, huijaaminen, rosvoaminen jne.). Ei olekaan ihme, että Karl Marx, kuten tunnettua, vastusti proudhonilaisten osuuskuntarahaa : kommunismi ei ollut Marxille askel takaisin keskiaikaan ja aikaan ennen yhteiskuntaa ja yhteisen välityksen instituutiota, vaan tuon yhteisen välityksen instituution tekemistä kaikkien käytettäväksi. Siksi Marx ja Friedrich Engels vastustivat periaatteessa osuuskuntia, vaikka he pakon edessä joutuivatkin hyväksymään tuotannolliset osuuskunnat. On selvää, että se, valitaanko pilkkominen tai lohkominen (ja lahkolaisuus) vai keskittäminen (yhteen rahaan), johtuu olosuhteista, joissa poliittisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä on ratkaiseva merkitys. Periaatteessa rahan (valuutan) vetovoima kasvaa, mitä laajemmalla alalla se pätee. Mitä laajemmalle raha ulottuu, sitä helpommin sen kautta päästään käsiksi suurempaan määrään tavaroita ilman hankalia mittayksikön vaihtotoimenpiteitä. Universaalilla valuutalla ei myöskään ole vaihtokustannuksia ja se takaa suurimman ostovoiman ja laajimmat mahdollisuudet. Jos tätä pidetään rahan ainoana kriteerinä, on seurauksena tyypillinen mimeettinen logiikka, jossa jokainen etsii itselleen valuuttaa/rahaa, joka on eniten käytössä. Tämä taas johtaa yhden valuutan/rahan hallitsevaan asemaan. Tämä pyrkimys yhteen valuuttaan on yhteisen, kollektiivisen tehokkuuden yksi tekijä, koska se hävittää epävarmuuden (ja keinottelumahdollisuudet), joille pilkkominen ja lohkominen puolestaan avaavat tilan. Tästä periaatteellisesta näkökulmasta on vaikea hyväksyä kansallista valuuttaa tai paikallista valuuttaa, koska kuten valtion rajat vaikeuttavat ihmisten liikkumista ja antavat mahdollisuuden väkivallalle ja mielivallalle, samaan tapaan kansallinen valuutta avaa tilan väkivallalle, 8 / 9

9 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org spekulaatiolle ja muiden alistamiselle. Joka tapauksessa, mitä universaalimpi raha on, sitä suuremmat ovat vapauden ja liikkumisen mahdollisuudet, mitä paikallisempi se on, sitä enemmän on tilaa alistamiselle, spekulaatiolle, väkivallalle ja liikkumisen estämiselle. Rahan dynamiikka ei kuitenkaan palaudu pelkästään tähän ulottuvuuteen. Rahan liikkeelle laskemisen kontrollointi on olennainen voimatekijä ja siitä kamppailu valtakamppailu. Raha ei ole neutraali ja tämä puolueellisuus näkyy säännöissä ja toimenpiteissä (hallinnassa), joiden avulla tietyt ryhmät hyötyvät niistä. Ne vastustavat yhteistä rahaa, koska lohkottu rakenne auttaa niitä säilyttämään ja käyttämään valtaansa. Oma valuutta, paluu markkaan, merkitsee sekä keinottelun helpottamista että kansallisen valtarakenteen pönkittämistä. Samalla tavalla osuuskuntaraha erilaisissa regressiivisissä muodoissaan merkitsee erityisten valtafraktioiden luomista. Raha on siis sidottu vahvasti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen valtaan ja sen muodostumiseen. Jos ei saada pätemään omaa määritelmää rahasuhteesta (arvon ilmaisusta), ollaan pakotettuja hyväksymään hallitseva rahamuoto, koska ilman sitä jäädään tavaroiden kierron ulkopuolelle. Yksimielisyys siitä, mikä on rahaa tai käypää valuuttaa, on siis peräisin hallinnasta ja pakosta hyväksyä se. Ja mitä paremmin raha onnistuu näyttäytymään oikeutetulta kaikkien silmissä eikä pelkkänä pakotettuna, keinotekoisena järjestelmänä, sitä paremmin se toimii. Riippumatta siitä, kuinka vahva on tämä rahan pakottaminen ja kokeminen oikeutetuksi, sisältyy rahaan kuitenkin aina alkuperäinen ristiriita siitä, kenellä on voima rahan itsensä määrittelemiseen. Rahainnovaatioiden (ja finanssikapitalismin) historia ei ole muuta kuin eri yhteiskuntaryhmien välistä taistelua rahan kontrollista ja pääsystä luomaan rahaa. Nyt rahan luominen on osin hajoavilla kansallisvaltioilla, mutta yhä suuremmassa määrin kansainvälisillä finanssimarkkinoilla ja niiden toimijoilla. Niiden valta perustuu rahan paikallisuuteen. Niiltä se on otettava meille kaikille. Jussi Vähämäki 9 / 9

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 11.8.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 8.8.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 5,03 SEB Finlandia SEB 4,17 SEB Finland Small Cap SEB 0,86 Eurooppa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % 6 Kertausosa 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % Osakkeen arvo vuoden lopussa 1,289 0,957 12,63 = 15,580... 15,58 b) Indeksin muutos: 6500 1,1304...

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Allokaatiomuutos Alexandria

Allokaatiomuutos Alexandria Allokaatiomuutos 3.6.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 28.5.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,12 Suomi 5,87 SEB Finlandia SEB 4,39 SEB Finland Small Cap SEB 1,48 Eurooppa

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot