Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista"

Transkriptio

1 Jussi Vähämäki - Kolme pastissia finanssimarkkinoista Author : jussi Revalvaatio julkaisee kolme lyhyttä pastissia Jussi Vähämäeltä liittyen finanssimarkkinoihin. 1 / 9

2 Ensimmäinen käsittelee pankkien ja finanssipääoman ylivaltaa, toinen keinottelua konkursseilla ja viimeinen rahan olemusta finanssikapitalismissa. I) Pääoman sosialismi ja markkinoiden demokratia Antaa markkinoiden ratkaista. Odotamme markkinoiden reaktiota. Julkisesta puheesta saa vaikutelman, että markkinat ovat jonkinlainen demokatin Eeden, jonka tilassa miljoonien piensijoittajien rovot liikkuvat näkymättömän käden johdattamina tuomiten syylliset laiskurit ja pelastaen ahkerat ja säästäväiset muurahaiset. Pääoman sosialismi on kuitenkin yhtä hierarkkinen kuin niin sanottu reaalisosialismi oli. Sillä on oma puolueensa ja puolueella oma politbyroonsa. Todellinen poliittinen valta ja hallinta ei ole enää poliittisilla instituutioilla, vaan hierarkkisella finanssijärjestelmällä. Euroopan ja euron luomisessa uskollisesta palvelijasta on tullut isäntä. Syynä eivät ole pelkästään taloudelliset tosiasiat tai niiden paine, vaan myös valtioita, taloutta sekä rahapolitiikkaa johtavan poliittisen ja teknokraattisen eliitin rodun muuttuminen. Nämä ovat muuttuneet pääomatuottojen asiamiehiksi. Tilanne on vakavin Euroopassa, jossa on tapahtunut pääomantulojen vallan vai pitäisikö sanoa valtion muodostuminen. Se on näkynyt Euroopan unionin rakentumisena lähes pelkästään taloudellisena unionina ja euron syntymisenä pelkkänä yhteisvaluuttana vailla poliittista pohjaa. Taustalla on historiallisia syitä, joista tärkein on ollut luokkataistelujen kautta syntynyt massojen osallistuminen politiikkaan ja sitä kautta muodostunut aktiivinen ja kehittyvä perustuslaillinen demokratia. Se perustui suurelta osalta fordistiselle kompromissille, mutta fordismin kriisi ja luokkataistelujen muuttuminen latenteiksi ovat avanneet tilan pääoman valtiolle. Sen ruumiillistuma on EKP ja sen niin sanottu itsenäisyys. Seuraus on, että EKP ei toimi todellisen keskuspankin tavoin rahoittajana, minkä johdosta euroalueen valtiot joutuvat rahoituksessaan turvautumaan markkinoihin. Näin on syntynyt uusi (pääoma)tulohallitus, joka toimii valtionvelan kautta ja joka sanelee säästötoimet ja julkisen hyvinvoinnin järjestelmän yksityistämisen suunnat. Tosin, aivan samalla tavoin kuin subrime-lainojen kohdalla, velka pääoman kasaamisen välineenä uhkaa muodostua myös sen rajaksi. Koska EKP ei toimi laskuvarjona eli takaa valtionlainoja, valtionlainat eivät ole enää varma sijoituskohde, niistä tulee samanlaisia kuin muistakin osakkeista ja niiden markkina-arvo pankkien ja finanssiyritysten taseissa romahtaa. Suurilla finanssiyrityksillä on markkinoilla vahingollinen oligopoli. Niiden tavoite on tehdä lisätuottoja ja tässä tilanteessa parhaimmat tuotot ovat johdannaisissa - erityisesti niissä, jotka ovat tekemisissä julkisen tai yksityisen maksukriisin kanssa. Luottoluokitusyritykset toimivat puolestaan tämän vahingollisen oligopolin takaajina. Ja itse asiassa vuoden 2007 kriisistä alkaen on tapahtunut voimakasta finanssimarkkinoiden keskittymistä, joka tosin alkoi jo 1980-luvulla. Koko maailman bruttokansantuote vuonna 2010 oli 74 tuhatta miljardia dollaria. Finanssien arvo ylittää sen reilusti: maailman osakemarkkinoiden arvo lasketaan 95 tuhanneksi miljardiksi dollariksi, maailman pörssien arvo 50 tuhanneksi miljardiksi ja johdannaisten arvo 466 tuhanneksi miljardiksi. Kierrossa olevan käteisen rahan suhteellinen määrä on samaan aikaan 2 / 9

3 laskenut, kun se vielä 1900-luvun puolivälissä oli 30-40% koko rahamassasta, nykyään se on ainoastaan 2-3%. Näiden markkinoiden varallisuus on määrältään siis kahdeksan kertaa suurempia kuin reaalitalouden eli teollisuuden, maatalouden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo. Tämä muutos, sen lisäksi, että se kertoo kapitalistisen kasautumisen ja arvonmuodostuksen keskuksen siirtymisestä aineellisesta aineettomaan tuotantoon ja pelkästä ruumiillisen työn riistosta tietokykytyön ja koko ihmiselämän riistoon, on myös uudentyyppisen alkuperäisen kasautumisen lähtökohta. Sille, kuten sen edeltäjälle, on luonteenomaista voimakas keskittyminen, omaisuuden kasautuminen. Pankkisektorin kohdalla se näkyy hyvin (ja suomalaisina olemme saaneet katsella keskittymistä näköalapaikalta 1990-luvun pankkikriisin jälkeen). Vuonna 1984 kymmenen suurinta pankkia kontrolloi 26% kaikesta pankkitoiminnasta, 64 suurimman pankin osuus oli 50% ja loput 50% jakaantui loppujen pankin kesken. Vuodesta 1980 vuoteen 2005 tapahtui pankkifuusiota (noin 440 vuodessa), minkä seurauksena pankkeja on jäljellä enää reilut Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä JP Morgan, Bank of America, Citybank, Goldman Sachs, HSBC Usa sekä viisi muuta pankkia, Deutsche Bank, UBS, Credit Suisse, Citycorp- Merryll Lynch ja BNP-Parisbas, kontrolloivat 90% kaikista johdannaismarkkinoista. (Tiedot ovat peräisin Yhdysvaltain keskuspankilta) Osakemarkkinoilla yrityskaupat ja fuusiot ovat supistaneet merkittävästi pörssinoteerattujen yritysten määrää. Nykyään kymmenen suurimman pörssiyrityksen (0,12% kaikista yrityksistä) arvo on 41% kaikkien yritysten arvosta. Jo näistä luvuista käy selville, että finanssimarkkinat eivät ole mikään puolueettomuuden ja neutraalisuuden paratiisi. Niille on luonteenomaista hierarkisuus, jolla ei ole mitään tekemistä vapaan kilpailun tai paras voittaa -ajattelun kanssa. Niihin kätkeytyy orwellilainen pyramidirakenne, jonka huipulla on muutama muita tasa-arvoisempi globaaleja rahoitusvirtoja hallitseva toimija ja pyramidin pohjalla suuri joukko passiivisia piensijoittajia ja säästäjiä, joiden toimintaa ja käyttäytymistä ja koko markkinoiden dynamiikkaa pyramidin yläpää (kymmenen suurinta rahoituslaitosta) ohjaa. Lisäksi luottoluokittajat, joiden pillin mukaan Suomenkin hallitus on ilmoittanut tanssivansa, ovat useimmiten osa noita kymmentä suurinta rahoitusalan yritystä ja ne vahvistavat niiden tekemiä päätöksiä. Kun kuulemme, että markkinat vaativat sitä tai kun kyse on markkinoiden antamasta tuomiosta on syytä muistaa, että niin sanotut markkinat, joista puhutaan yleensä jonkinlaisena metafyysisenä ja objektiivisena oliona, eivät ole ilmaus mistään muusta kuin tietynlaisesta vallasta. Tämä valta ei ole jonkun poliitikon tai yksittäisen johtajan käsissä, jonkun joka sanoisi mitä pitää tehdä, vaan kyse on edelleen kapitalismista, rahan tekemisestä ja rikkauden kasaamisesta. Valta vain on nykyään finanssimarkkinoiden käsissä. Niiden johtava asema on peräisin teollisen ja finanssipääoman keskittymisestä. Finanssimarkkinoiden ytimessä on joukko monikansallisia yrityksiä, jotka toimivat myös tuotannon tai reaalitalouden alueella. Ne eivät tunne eroa niin sanottujen hyvän reaalitalouden ja pahan keinottelutalouden välillä. Investointipankit, monikansalliset yritykset, eläkerahastot ja kaikenlaiset vipurahastot ovat järjestelmän sielu. Niistä muodostuvat markkinat, jotka ohjaavat spekulaation jaksoja ja tekevät normaaleiksi konventioita niistä 3 / 9

4 itsestäänselvyyksistä, joihin kannattaa sijoittaa (internet, asuntolainat, valtionlainat jne.). Mutta niiden valta ei ole absoluuttista ja erityisesti kriisin puhjetessa, kun sijoittajat eivät enää toimi konventioiden mukaan, epävarmuus kasvaa ja luottamus menee. Kun paniikki iskee normaalilla ja normaalijakaumalla ei ole mitään arvoa, jokainen toimii omien kuvitelmiensa pohjalta. Silloin on vaikea ohjata ja hallita käyttäytymistä markkinoilla. Pääoman valta on samanaikaisesti siis sekä keskittynyttä että jäsentynyt globaaliksi verkostoksi. Tässä kehyksessä rajallinen määrä suuria finanssiryhmittymiä ja monikansallisia yrityksiä tekee tärkeimmät päätökset esimerkiksi valtionvelalla keinottelusta, raaka-aineista, ruuasta, asunnoista, suurten tuotannonalojen uudelleen sijoittelusta ja talouspolitiikan suunnasta. Tästä verkostosta ovat peräisin erilaiset alkuperäiset strategiset siirrot sitä, mihin esimerkiksi kannattaa sijoittaa. Nämä siirrot toteuttavat itse itsensä: kun Goldman Sachsilta lähtee huhu jonkun maan (esimerkiksi Italian, kuten tapahtui Milano finanza -lehden mukaan loppukesästä 2011) vaikeuksista, alkavat eläkerahastot ja muut sijoittajat toimia sen mukaisesti ja ennustukset toteutuvat. Markkinoiden mimeettinen logiikka toimii kuten median tai aiemmin pogromien mimeettinen logiikka: joku laittaa huhun liikkeelle, lähettää sähköpostin ja kärpäsestä kasvaa härkänen, lopulta uutinen osoittautuu ankaksi, mutta vahinko on jo tapahtunut, muutama sata juutalaista tapettu, parikymmentä romania karkotettu, kymmenen tuhatta ihmistä potkittu töistä pihalle, Irakiin hyökätty ja maa hävitetty. Tämä äärimmäinen keskinäisriippuvuus, joka perustuu tiedon puutteelle ja olettamukselle, että uskon naapurin tietävän, altistaa kuitenkin itse finanssipääoman ytimen koko järjestelmän kriisille ja pääoman kasautumista ruokkivan velkaantumisen logiikalle. Näin finanssipääoman spekulatiivinen ja ahne toimintatapa ja markkinoiden paniikki vahvistavat toinen toistaan: kaikki juoksevat yhtenä hetkenä yhteen suuntaan, josta toivotaan suuria tuloja, seuraavana hetkenä mennään yhtä lujaa toiseen suuntaan. Andre Orlean kuvaa tätä mekanismia kirjoissaan La monnaie entre violence et confiance (Paris, Odile Jacob, 2002), Le pouvoir de la finance (Paris, Odile Jacob, 1999) ja La violence de la monnaie (Paris, Presses Universitaires de France, coll. "Economie en liberté", 1982). Mikäli EKP toimisi kuin aito keskuspankki voisi tilanne ainakin jossain määrin rauhoittua. II) Credit Default Swap Spekulaation, finanssikeinottelun mekanismi on viime kuukausina tullut kaikille tutuksi. Suuri finanssiyritys alkaa myydä jonkun yrityksen osakkeita tai jonkun valtion obligaatioita. Yrityksellä tai valtiolla on luottoluokitusyrityksen analyytikkojen mukaan vaikeuksia löytää rahoitusta markkinoilta. Yrityksen osakkeiden arvo laskee, ja koska muut sijoittajat luottavat, että suurella finanssiyrityksellä on sisäpiirin tietoa yrityksen tilasta, myös ne alkavat myydä osakkeita, joiden arvo laskee edelleen ja niiden tuotto-odotukset muuttuvat negatiivisiksi. (Jokaisen kysynnän ja tarjonnan laista hekumoivan niin sanotun ekonomistin ja ministerin luulisi jo tässä vaiheessa ymmärtävän, että finanssituotteilla on tavallisista hyödykkeistä poikkeava logiikkansa: mitä kalliimpia ne ovat, sitä suurempi on kysyntä ja mitä halvempia ne ovat, sitä pienempi on kysyntä. Ei puhettakaan tuosta turvallisesta näkymättömästä kädestä, joka rauhoittaa markkinoiden ylilyönnit!). Valtion tai yrityksen on vaikea löytää rahoitusta, sen obligaatiot eivät mene kaupaksi ja osakepaperit (joita ei tosin enää pitkään aikaan ole ollut muissa kuin vanhoissa veijariromaaneissa) kelpaavat korkeintaan nenän niistämiseen. Lainaa se tosin saa 4 / 9

5 vielä alle kymmenen prosentin korolla, joka sekin on jo kestämätön. (Samalla kun pikavippiyritykset vaativat lainanottajilta monen sadan prosentin korkoa, kukaan ei puhu yksittäisten ihmisten tai kokonaisen sukupolven konkurssin mahdollisuudesta!). No, lainojen korot nousevat ja spread (osto- ja myyntihinnan välinen erotus) turvallisina pidettyihin obligaatioihin ja osakkeisiin kasvaa. Miksi sijoittaa konkurssikypsään yritykseen, kun voi laittaa rahansa yritykseen, joka tarjoaa tuottoja osakkeiden hinnan nousun kautta? Syöksy alkaa ja syntyy hätätila, jossa keskuspankin tai rahalaitoksen on riennettävä apuun ostamalla obligaatioita/osakkeita (laskemalla rahaa liikenteeseen) ja samalla vaatimalla saneerausta, menojen ja toimintojen karsimista sekä ylipäätään kaikenlaisia mahdollisia säästöjä. Tämä on varma merkki siitä, että spekulaatio on voittanut. Keinottelun toiset kasvot eivät sen sijaan ole televisiosta ja lehtien palstoilta tuttuja. Samaan aikaan kun yritys tai valtio kulkee kohti konkurssia yrityksen tai valtion lainoja vakuuttavien johdannaisosakkeiden arvo nousee äärettömästi suhteessa spreadiin esimerkiksi valtionlainojen koroissa. Johdannaisvakuutusten kuten Credit Default Swappien, eräänlaisten luottotappionsiirtosopimusten, haltijat hankkivat periaatteessa siis kunnon lisätuloja luottotappiovakuuksillaan, joiden arvo kasvaa, mitä lähempänä konkurssia valtio tai yritys on. Mutta tämä on pelkkää teoriaa. Mitä nämä CDS:t ovat? Ne toimivat kaavamaisesti esitettynä suurin piirtein näin: Karhu Mesikämmen on varovainen sijoittaja, joka on hankkinut Kettu Repolaisen Vahooyhtiön osakkeita. KM kuitenkin pelkää, että yhtiö voi romahtaa ja hänelle jää tyhjät tassut. KM kyselee hieman tutuiltaan ja kuulee, että Jänis Vemmelsääri on paikasta toiseen nopeasti loikkiva globaali toimija ja vakuuttava henkilö; hänen Pupupankkinsa on jo keksinyt ratkaisun karhun huoliin. JV sanookin vakuuttavansa KM:n sijoituksen Vahoo-yhtiön kaatumisen varalta. Jänis ehdottaa seuraavanlaista vakuutusta: jos Vahoo-yhtiö kaatuu, JV maksaa KM:lle euroa. Sen sijaan niin kauan kuin Vahoo-yhtiö on hengissä KM maksaa JV:lle 100 euroa kuukaudessa vakuutusmaksua. Ei kovin paha diili! KM puhkeaa ylistyshuutoihin: Oi, ylistetty olet sinä vapahtaja, joka omalla verelläsi olet valmis lunastamaan syntini! Samalla karhun mielessä välähtää suunnitelma: Entä jos laskisin huhun liikkeelle ketun yrityksen ongelmista, niin se kertoisi muille Ketun yrityksellä menevän huonosti, jolloin vakuutukseni realisoiminen muuttuisi todennäköisemmäksi ja sen arvo kasvaisi? Toisaalta ottaisin tuon euroa oikeastaan mielellään saman tien. Ehkä kannattaisi myydä vakuutus eteenpäin Susi Hukkaselle ovathan Ketun aikaisemmatkin firmat, kuten kuuluisa Tervapöpö company, osoittautuneet flopeiksi? Karhu ostaa siis itselleen vakuutuksen sen varalta, että Ketun yritys jostain syystä ajautuu vaikeuksiin. Kaikki menee hyvin, KM saa Ketulta osinkoja ja Jänis saa itselleen kerran kuussa sovitun summan. Mutta yllättäen Ketun yrityksen tilauskanta romahtaa, eikä se saa maksetuksi velkojaan. Onneksi Karhulla on Jäniksen antama vakuutus. Jänis on kuitenkin sijoittanut Karhun maksamat rahat Itämeren kaasuputkeen, joka poksahti rikki, eikä hänellä ole tarvittavaa summaa. Pupupankki julistetaan konkurssiin, vaikka se onkin kasvanut jo liian suureksi kaatumaan. Karhu parka. Tosin KM oli Jäniksen ideaan tarttumalla myynyt itsekin muutamia vakuuksia ja hänenkin niskassaan oli rahojen vaatijoita. Myös karhu julistetaan 5 / 9

6 konkurssikypsäksi. CDS:t ovat siis vakuutussopimuksia, jotka takaavat, että sijoittaja saa rahansa mikäli Kettu Repolainen tai tämän Vahoo-yhtiö on kyvytön maksamaan lainansa. Niiden arvo kertoo kuinka huolissaan sijoittaja on sijoituskohteensa mahdollisesta maksukyvyttömyydestä. Näillä Credit Default Swapeilla on muutama mielenkiintoinen piirre. Niitä voidaan ottaa minkä tahansa kuviteltavissa olevan riskin varalta: kaatuuko Vahoo-yhtiö, kestääkö Kreikka, joutuuko Punahilkka Suden suuhun jne. Koska CDS tehdään tiskillä kahden osapuolen välillä, sopimus on (lähes) säätelemätön ja kaksi voi tehdä sen kolmannesta kysymättä tämän mielipidettä asiasta. Toisin sanoen ostaaksesi CDS:n sinun ei tarvitse omistaa jonkun yhtiön osakkeita. Myyjänä et puolestasi tarvitse riittävää vakuusrahastoa, josta tarvittaessa pystyisit kattamaan vakuutuksesi. Koska kukaan ei varmista satutko omistamaan yrityksen osakkeita, voit keinotalla vapaasti vakuuksilla ostamalla swappeja sellaisille yrityksille, joiden luulet ajautuvan konkurssiin. Sopimus voidaan myydä eteenpäin ja sen arvo nousee, mitä enemmän konkurssi uhkaa vakuutettua kohdetta. Ne ovat määräaikaisia sopimuksia, yleensä viideksi vuodeksi, jotka antavat oikeuden, mutta eivät velvoita ostamaan tai myymään todellista tai finanssimarkkinoilla olevaa varallisuutta määrättyyn hintaan (ja määrättynä päivämääränä tai määrättyyn päivään mennessä). Eikä niitä kaikesta huolimatta ole tarjolla ihan jokaiselle pulliaiselle. Investoijat ostavat niitä yleensä sopimuksina omista osakesijoituksistaan, kuten Karhu Mesikämmen, mutta toiset sijoittajat, kuten Susi Hukkanen ja tämän hedgerahasto, hankkivat pelkkiä vakuuksia sijoittamatta vakuuttamiinsa yritykseen. Susi rakastaa riskejä ja hän kuljettaa mielellään Punahilkan metsän läpi, jos hinnasta sovitaan, ja mitä syvemmälle mennään, sitä varmemmin Punahilkka syödään ja sitä suuremmat vakuudet tarvitaan. CDS:t toimivat kuin lämpömittari, joka kertoo millaiseksi markkinat aistivat jonkun luottokelpoisuuden. Euroopan valtioista liki puolella valtionvelan vakuuksien hinta on noussut vuoden 2010 heinäkuusta lähtien 100%. Niistä on tullut kalliimpia ja halutumpia, koska huoli näiden valtioiden konkursseista on kasvanut. Tyypillinen valtionvelan CDS toimii esimerkiksi seuraavasti. Syksyllä 2011 vakuutuksen myyjä vaatii, että ostaja maksaa 1,13 miljoonaa dollaria vuodessa viiden vuoden vakuutuksena 10 miljoonan arvoisista Portugalin valtionvelkakirjoista. Vielä heinäkuussa 2010 ostaja olisi joutunut maksamaan samasta kontrahdista vuodessa. Investoijat veikkasivat, että Portugali kaatuisi seuraavana Kreikan jälkeen 66% todennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys lasketaan sen perusteella, paljonko vakuutussuojan ottaminen (yleensä viideksi vuodeksi) tällä hetkellä maksaa. Markkinoilla on vallalla yleinen olettamus, että valtion ajautuessa konkurssiin sijoittajat ja velkojat saavat takaisin noin 40% sijoituksiensa arvosta. Todellinen määrä saattaa olla kuitenkin suurempi. Kun Kreikka ajautuu konkurssiin niin se, jolla on hallussaan 10 miljoonan edestä Kreikan velkakirjoja, ei saa tuota kymmentä miljoonaansa takaisin vaan sen 10 miljoonaa, joka hänellä oli sijoitettuna vakuutuksiin Kreikan konkurssin varalta (CDS) sekä lisäksi erotuksen siitä, mitä Kreikan velkojat saavat uudelleenjärjestelyn aikana. Kapitalismissa pitää tehdä rahaa, kasvattaa varallisuutta, rikastua. Näinhän sitä tehdään! Mutta mitä jos Kreikka kaatuu? Mistä Jänis Vemmelsääri kaivaa rahat Karhu Mesikämmenelle? Ei hätää, onneksi meillä on Katainen ja Urpilainen, subrettipari, joka laulaa eurooppalaisessa 6 / 9

7 komediassa pääpellejen Merkelin ja Sarkozyn kanssa. Niiden kutsumana näyttämölle astuu EKP (Enemmän Kapitaalia Pankeille), joka lupaa 489 miljardia euroa, jos nyt ostatte edes pari valtion obligaatiota. Nämä rahat valuvat yhden prosentin korolla markkinoille, jossa niiden tuotot moninkertaistuvat. Nämä rahat eivät kuitenkaan mene valtioiden pelastamiseen vai mihin itse ne sijoittaisit? Jotta tilanne olisi vieläkin hankalampi, kannattaa muistaa, että eurooppalaiset pankit ovat rahoittaneet amerikkalaisia yrityksiä suoralla lainoituksella, mutta ennen kaikkea ne ovat hankkineet sekä amerikkalaisia credit default swappeja että CDO-sopimuksia (Collateralized Debt Obligation, jotka ovat erilaisten riskialojen yhdistettyjä johdannaisia, eräänlaista paskapaperia, jos sattuu menemään huonosti) ja muita amerikkalaisten pankkien vastaavia obligaatioita. Siksi Euroopan järjestelmän romahtamisella on suora yhteys Yhdysvaltoihin: Euroopan rahoitusjärjestelmän romahdus vaikuttaisi Yhdysvaltojen luototusjärjestelmään sekä sitä kautta kehittyvien maiden ja nousevien talouksien rahoitukseen. Lopuksi Kreikan (viisivuotisten velkakirjalainojen) CDS:ien noteerauksia: Vuosi 2010: tammikuu 340 (vakuuttaaksesi euron edestä valtion velkakirjoja sinun on maksettava 340 euroa vuodessa viiden vuoden ajan). Vuosi 2011: helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu III) Raha vai osuuskuntaraha The parties in barter-exchange are comparing their individual and immediate needs, not values in the abstract. Philip Grieson On irrottauduttava rahan ahtaasta taloudellisesta ja luonnollisesta käsitteestä ja tarkasteltava rahaa yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti sellaisenaan. Tämä tarkoittaa, että raha ei ole olennaisesti vaihdon väline, alisteinen vaihdolle ja seuraus vaihdosta, vaan vaihto on alisteista arvolle ja sen konkreettiselle ilmaukselle - rahalle. Arvo (ja raha) tulevat ennen tavaroiden vaihtoa. Tätä irrottautumista ja edes vähäistä käsitystä siitä, mitä raha on, on vaikea nähdä esimerkiksi P2P-ideologien (peer to peer) ajattelussa. Jos uusklassiselle taloustieteelle raha on pelkkä väline hyödyn toteuttamiseen vaihtosuhteiden avulla niin nykyiset rahan vastustajat jakavat täysin näkemyksen tekemällä rahasta pelkästään todellisten ja välittömien vaihtosuhteiden esteen. On vaikea nähdä kuinka yksinkertaisten vaihtotoimitusten pohjalta voitaisiin organisoida tavaroiden massatuotanto. Kuvitellaan vaikka tietokoneiden valmistaja, joka joutuisi tekemään äärettömän sarjan kahdenkeskisiä vaihtoja asiakkaidensa kanssa päästäkseen eroon tuotteistaan. Mitä hän ottaisi vaihdossa vastaan? Miten hän jakaisi sen, minkä on saanut? Tuloksena olisi parhaimmillaan jonkinlainen hierarkinen (keskiaikainen) kartanotalous reaalisosialismin parodisena jäljitelmänä. Tuottajan päämääränä on pikemminkin abstrakti ja anonyymi arvo ja sen haltuun saaminen (sosiaalisuuden tai yhteiskunnallisuuden, jos niin halutaan haltuun saaminen) objektiivisena ja ulkoisena entiteettinä eikä erilaisten vaihtotoimintojen summana. Silloin on tiedettävä, mikä on 7 / 9

8 arvon määritelmä, missä yksikössä arvoa mitataan. Olennainen kysymys on, mihin muotoon arvo (yhteiskunnallisuus/sosiaalisuus) kätkeytyy. Näin etenkin nyt rahajärjestelmän ja rahan instituution kriisin olosuhteissa. Rahan kriisin seuraus on tuotannon ja vaihtosuhteiden äärimmäinen häiriintyminen (kun ei kyetä paikallistamaan sitä, mihin arvo aktualisoituu nykyisen finanssikriisin tilanteessa, kun ei kyetä erottamaan arvokasta osaketta arvottomasta) ja niiden mahdollinen halvaantuminen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa maanviljelijät eivät suostu ottamaan vastaan kaupunkilaisten rahoja, eivätkä nämä saa elintarpeita, väkivallan leviämisen uhka on välitön. Raha on nyt ei-arvo ja on alettava kiivaasti hankkimaan jotakin sellaista, johon arvo aktualisoituu ja joka on mahdollisimman monen hyväksymä. Joissakin tilanteissa rahan korvike voi olla myös joku tavara (esim. voi), mutta aina haluttuna ja yleisesti hyväksyttynä, siis mahdollisena rahana eikä erityisenä käyttöarvona (siitä voidaan puhua jonkinlaisena osarahana). Periaatteessa tämäntyyppisessä tilanteessa on kyettävä näkemään ennalta tai arvaamaan arvon ilmaus, jonka enemmistö tai suurin osa ryhmästä tunnustaa. Mahdollisimman monen on hyväksyttävä se vaihdossa, jotta se olisi arvon aito ilmaus. Kun olemme ilman varmaa ja legitiimiä rahaa, emme ole palanneet molemminpuolisen vaihdon alkuperäiseen maailmaan ennen rahaa, vaan olemme tilanteessa, jossa on olemassa toistensa kanssa kamppailevia arvon edustajia, jotka pilkkovat tavaroiden kierron järjestelmää osiin ja vaikeuttavat vaihtoa. Edessämme on useita erilaisia ja yhteen sovittamattomia mittayksiköitä, joiden muuntaminen toisikseen on vaikeaa. Näin avautuu vapaa tila erilaisille epätasapainoisen ja henkilökohtaisen riippuvuuden voimasuhteille (keinottelu, pakottaminen, väkivalta, huijaaminen, rosvoaminen jne.). Ei olekaan ihme, että Karl Marx, kuten tunnettua, vastusti proudhonilaisten osuuskuntarahaa : kommunismi ei ollut Marxille askel takaisin keskiaikaan ja aikaan ennen yhteiskuntaa ja yhteisen välityksen instituutiota, vaan tuon yhteisen välityksen instituution tekemistä kaikkien käytettäväksi. Siksi Marx ja Friedrich Engels vastustivat periaatteessa osuuskuntia, vaikka he pakon edessä joutuivatkin hyväksymään tuotannolliset osuuskunnat. On selvää, että se, valitaanko pilkkominen tai lohkominen (ja lahkolaisuus) vai keskittäminen (yhteen rahaan), johtuu olosuhteista, joissa poliittisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä on ratkaiseva merkitys. Periaatteessa rahan (valuutan) vetovoima kasvaa, mitä laajemmalla alalla se pätee. Mitä laajemmalle raha ulottuu, sitä helpommin sen kautta päästään käsiksi suurempaan määrään tavaroita ilman hankalia mittayksikön vaihtotoimenpiteitä. Universaalilla valuutalla ei myöskään ole vaihtokustannuksia ja se takaa suurimman ostovoiman ja laajimmat mahdollisuudet. Jos tätä pidetään rahan ainoana kriteerinä, on seurauksena tyypillinen mimeettinen logiikka, jossa jokainen etsii itselleen valuuttaa/rahaa, joka on eniten käytössä. Tämä taas johtaa yhden valuutan/rahan hallitsevaan asemaan. Tämä pyrkimys yhteen valuuttaan on yhteisen, kollektiivisen tehokkuuden yksi tekijä, koska se hävittää epävarmuuden (ja keinottelumahdollisuudet), joille pilkkominen ja lohkominen puolestaan avaavat tilan. Tästä periaatteellisesta näkökulmasta on vaikea hyväksyä kansallista valuuttaa tai paikallista valuuttaa, koska kuten valtion rajat vaikeuttavat ihmisten liikkumista ja antavat mahdollisuuden väkivallalle ja mielivallalle, samaan tapaan kansallinen valuutta avaa tilan väkivallalle, 8 / 9

9 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org spekulaatiolle ja muiden alistamiselle. Joka tapauksessa, mitä universaalimpi raha on, sitä suuremmat ovat vapauden ja liikkumisen mahdollisuudet, mitä paikallisempi se on, sitä enemmän on tilaa alistamiselle, spekulaatiolle, väkivallalle ja liikkumisen estämiselle. Rahan dynamiikka ei kuitenkaan palaudu pelkästään tähän ulottuvuuteen. Rahan liikkeelle laskemisen kontrollointi on olennainen voimatekijä ja siitä kamppailu valtakamppailu. Raha ei ole neutraali ja tämä puolueellisuus näkyy säännöissä ja toimenpiteissä (hallinnassa), joiden avulla tietyt ryhmät hyötyvät niistä. Ne vastustavat yhteistä rahaa, koska lohkottu rakenne auttaa niitä säilyttämään ja käyttämään valtaansa. Oma valuutta, paluu markkaan, merkitsee sekä keinottelun helpottamista että kansallisen valtarakenteen pönkittämistä. Samalla tavalla osuuskuntaraha erilaisissa regressiivisissä muodoissaan merkitsee erityisten valtafraktioiden luomista. Raha on siis sidottu vahvasti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen valtaan ja sen muodostumiseen. Jos ei saada pätemään omaa määritelmää rahasuhteesta (arvon ilmaisusta), ollaan pakotettuja hyväksymään hallitseva rahamuoto, koska ilman sitä jäädään tavaroiden kierron ulkopuolelle. Yksimielisyys siitä, mikä on rahaa tai käypää valuuttaa, on siis peräisin hallinnasta ja pakosta hyväksyä se. Ja mitä paremmin raha onnistuu näyttäytymään oikeutetulta kaikkien silmissä eikä pelkkänä pakotettuna, keinotekoisena järjestelmänä, sitä paremmin se toimii. Riippumatta siitä, kuinka vahva on tämä rahan pakottaminen ja kokeminen oikeutetuksi, sisältyy rahaan kuitenkin aina alkuperäinen ristiriita siitä, kenellä on voima rahan itsensä määrittelemiseen. Rahainnovaatioiden (ja finanssikapitalismin) historia ei ole muuta kuin eri yhteiskuntaryhmien välistä taistelua rahan kontrollista ja pääsystä luomaan rahaa. Nyt rahan luominen on osin hajoavilla kansallisvaltioilla, mutta yhä suuremmassa määrin kansainvälisillä finanssimarkkinoilla ja niiden toimijoilla. Niiden valta perustuu rahan paikallisuuteen. Niiltä se on otettava meille kaikille. Jussi Vähämäki 9 / 9

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 UB Korkosalkku Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 Markkinat Euroopan korkomarkkina on jo pitkään ollut pääosin kahden muuttujan armoilla: euroalueen velkaongelman ja sitä seuranneen pankkikriisin sekä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 26.1.2015. Alexandria

Allokaatiomuutos 26.1.2015. Alexandria Allokaatiomuutos 26.1.2015 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 23.1.2015 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,22 Suomi 5,23 SEB Finlandia SEB 5,23 Eurooppa 8,43 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot