Perintö- ja lahjaverotus
|
|
- Timo-Jaakko Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Professori Edward Andersson, muistio verotyöryhmälle, joulukuu 2010 Perintö- ja lahjaverotus 1. Yleistä perintö- ja lahjaverosta sekä kehitys OECD-maissa Suomen perintöverotusta lievennettiin kahdella lainmuutoksella vuosien 2008 ja 2009 alusta. Monissa muissa OECD-maissa perintöverotusta on myös viime vuosina lievennetty ja joissakin maissa tämä veromuoto on kokonaan lakkautettu. Missään maassa ei tietääkseni ole 2000-luvulla tiukennettu perintöverotusta. Kun perintövero on ollut eri maissa paljon esillä lainsäädäntötasolla ja keskusteluissa, on perusteltua ottaa perintöverotus tässäkin tilaisuudessa tarkastelun kohteeksi (1). Oma käsitykseni on, että perintö- ja lahjavero on täysin aiheellinen vero, kunhan sen taso pidetään kohtuullisena eikä sitä kohdisteta aivan pieniin perintöosuuksiin. Suomen uudistus oli oikeansuuntainen siinä, että se vapautti pienimpien perintöjen saajat verosta tai ainakin lievensi heidän verotustaan, ei kuitenkaan riittävästi, sillä edelleen joudutaan maksamaan veroa, jos kuolinpesä Helsingissä koostuu esim. leskestä ja kahdesta alaikäisestä lapsesta ja pesän tärkein omistus on 100 neliömetrin osakehuoneisto (2). Ensimmäiset maat, jotka luopuivat perintöverosta, olivat Kanada (1971) ja Australia (1979). Kanadassa luopuminen ei kaikissa tapauksissa johtanut perintöjen lievempään verotukseen, sillä perintöverotuksen tilalle tuli perittyjen pääomahyödykkeiden tuloverotus siten, että perittävän katsottiin luovuttaneen pesään kuuluvat hyödykkeet niiden käyvästä arvosta juuri ennen kuolemaa. Sen sijaan tuloksi ei lueta esim. perittyjä talletuksia, joiden arvo on kiinteä. Euroopassakin on alkanut olla valtioita, jotka ovat luopuneet perintöverotuksesta. En ota tässä huomioon entisiä itäblokin maita, joissa perintöverottomuus johtui pikemminkin siitä, ettei ihmisten sallittu kommunistivallan aikana omistaa juuri mitään. Siten perintöveroa ei ole esim. Virossa, Latviassa ja Slovakiassa eikä Venäjällä. Mutta myös eräät Länsi-Euroopan maat ovat luopuneet perintöverosta. Näitä ovat Portugali (2003), Ruotsi (2005) ja Itävalta (2008). Näille maille jopa Ruotsille - oli jollakin tavoin tunnusomaista, että perintöverotus oli tehotonta verrattuna kansallisvarallisuuden määrään ja perintöveron osuus kaikista verotuloista pieni. Italiassa perintöverotus oli poistettuna , mutta se palautettiin enintään 8 %:n suuruisena. Virallinen poistamisen syy oli, ettei vero tuottanut juuri mitään, mutta kuulee myös sanottavan, että Berlusconin henkilökohtaisella intressillä oli ollut merkityksensä. Portugalissa muut kuin lailliset perilliset maksavat perinnöstään 10 %:n leimaveron. Itävallassa perintöverotuksesta luopuminen perustui valtiosääntötuomioistuimen kahteen päätökseen, joissa voimakkaasti arvosteltiin perintöverotuksen arvostusnormeja ja annettiin ohjeita sekä määräaika niiden muuttamiselle. Kun hallitus ei valmistellut näitä muutoksia, vero tavallaan poistui itsestään. Ruotsin luopuminen perintöverosta oli tietenkin Suomen, Norjan ja Tanskan kannalta yllättävä ja radikaali veto. Olihan Ruotsissa vielä 1990-luvun alussa sovellettu perittävän lapsiinkin korkeaa 60 %:n marginaaliveroa melko pieniinkin perintöosuuksiin. Ruotsin luopumispäätöksestä kerrotaan, että sd-hallituksen pääministeri Göran Persson oli oivaltanut, että pääoman kokonaisverotus oli muodostunut liian ankaraksi ja oli pyytänyt sikäläisen vasemmistopuolueen puheenjohtajalta kannanottoa siihen, poistetaanko perintövero vai varallisuusvero. Vastaus oli, että poistetaan perintövero, koska se on jo alkanut tuntua työläistenkin perintötapauksissa.
2 Ruotsin osalta oli kuitenkin erikoista, että korkeista veroprosenteista ja hyvin toimivasta organisaatiosta huolimatta perintöveron tuotto oli yllättävän pieni. Selvitin tätä 1990 vertaamalla Ruotsin ja Suomen perintö- ja lahjaverojen tuottoa ja havaitsin yllätyksekseni, että Suomen tuotto oli jopa hiukan suurempi kuin Ruotsin tuotto, vaikka Ruotsi on paljon suurempi ja varakkaampi maa ja Suomen ylin veroprosentti I-veroluokassa oli 14 % mutta Ruotsin 60 %. Tarjosin selvitykseni Svenska Dagbladetille, joka ei huolinut sitä, vaan se julkaistiin Skattenytt-lehdessä (3). Kun Ruotsi muutama vuosi myöhemmin alensi perintöveroprosenttinsa, kirjoitukseeni oli viitattu Ruotsin eduskunnan keskusteluissa. USA:n liittovaltion perintöverotuksen tilanne on hämmentävä. Vero on tyypillinen jäämistövero, jonka veroprosentit olivat vielä 1990-luvulla suurten perintöjen kohdalla korkeat eli enintään 45 %, niiden oltua aikaisemmin vielä korkeammat. Lisäksi noin puolella osavaltioista on oma perintöverotuksensa, yleensä perintöosuusveron muodossa. Bushin presidenttikauden alussa säädettiin laki, joka alensi jäämistöveroa vähitellen siten, että sen piti poistua kokonaan v mutta palata vuoden 2001 tasoisena vuodesta 2011 lähtien. Vuosi 2010 lieneekin ollut perintöveroton vuosi, mutta lahjaverotus oli kyllä voimassa. Uusi presidentti ja demokraattisen puolueen hallinto pyrkivät saamaan perintöverotuksen jälleen voimaan, mutta en ole täysin selvillä siitä, mikä on tilanne tänään. Pikkuperintöjä ei USA:ssa ole verotettu, koska veroa aletaan periä vasta yli 3,5 milj. dollarin jäämistöistä. Lahjaveron osalta vastaava alaraja on 1 milj. dollaria. Lesken osuus perinnöstä on jäämistöverosta vapaa. Mielenkiintoinen säännöstö on ns. Generation Skipping Tax, joka määrää ankaramman veron, jos testamentilla tai lahjalla ohitetaan yksi sukupolvi, yleensä tietenkin testamenttaamalla tai lahjoittamalla lapsenlapsille, vaikka omat lapset vielä elävät. Muissa Länsi-Euroopan maissa kuin niissä, jotka ovat luopuneet perintöverosta, ei tiettävästi ole vakavasti otettavia suunnitelmia luopua perintöverosta. Tämä koskee erityisesti niitä maita, joissa perintöveron tuotto ei ole aivan vähäinen. Ranskassa tämä vero tuottaa suhteellisesti eniten, eli n. 2,5 % valtion verotuloista, Vastaava luku on Iso-Britanniassa 0,5 %, Hollannissa 1,3 %, Saksassa 0,85 %, Tanskassa n. 1 %, Sveitsissä 0,75 %, Espanjassa 0,6 % ja Kreikassa 0,46 %, mutta Norjassa vain 0,18 % ja Italiassa 0,09 %. Suomessa vuoden 2008 tuottoluku oli 651 milj. euroa, vastaten peräti 1,6 % valtion verotuloista, mutta tämä luku oli normaalia suurempi. Asteikon lievennys 2008 merkitsee varmasti tuoton pienenemistä. Vuodelle 2011 tuottoarvio on 405 milj. euroa eli 1 %:n luokkaa. Mutta yllättäen Suomi kuuluu tässä mainittujen lukujen valossa Euroopan ankarimpiin perintöverottajiin. Toisin kuin tuloverotuksen puolella on asian laita, verotaulukkojen korkeat veroprosentit eivät takaa sitä, että perintöveron tuotto muodostuu korkeaksi. Tälle on nähdäkseni kolme keskeistä syytä: a) monissa maissa on lasten ja lesken eli tavallisimpien perijöiden hyväksi säädetty niin suuret perusvähennykset, että verotus kohdistuu vain suurimpiin perintöihin, joiden lukumäärä on pieni ; b) perityn omaisuuden arvostus on usein hyvin alhainen maapohjan ja useiden muiden tärkeiden omaisuuskategorioiden osalta, ja c) perintöverotus on erityisen altis täysin laillisille minimointitoimille (4) Kansainvälisesti perintöverotuksen kehitystrendi OECD-maissa on siis viimeksi kuluneiden vuoden aikana ollut hyvin selvä: niiden jo mainittujen maiden lisäksi, jotka ovat kokonaan luopuneet perintöverosta hyvin monet maat ovat lieventäneet asteikkojaan ja/tai vapauttaneet lähinnä lesket perintöverovelvollisuudesta. Näitä maita ovat Suomen lisäksi ainakin Tanska (1995), Norja (2009), Hollanti (2010), Ranska (lesket vapautettu 2007), Iso-Britannia (perusvähennyksen huomattava nosto) ja Saksa (kaikkien perusvähennysten huomattava nosto). USA:n erikoisesta
3 tilanteesta on jo ollut puhe. - Mikään valtio ei ole tänä ajanjaksona korottanut perintö- ja lahjaveroaan. Ylimmät perintöveroprosentit ovat monessa maassa alentuneet. Jos tarkastellaan ensin perittävän lapsiin sovellettavaa asteikkoa, korkein marginaaliveroprosentti on Ranskassa 40 %, Espanjassa 34 %, Saksassa ja Belgiassa 30 %, Hollannissa ja Irlannissa 20 %, Suomessa 13 % ja Norjassa 10 %. Iso-Britanniassa jäämistöveroprosentti on 40 %, mutta jäämistön verovapaa määrä on niinkin suuri kuin puntaa ( n euroa). Näissä vertailuissa en ota huomioon Italiaa (tasavero 4 % ja 1 milj. euron vapaamäärä), Kreikkaa (5-10 %, vaihtelee eri omaisuuslajien mukaan) enkä Luxemburgia (5 %). Huomion kiinnittäminen vain marginaaliveroprosentteihin antaa kuitenkin harhaan johtavan kuvan, jollei samalla oteta huomioon, minkä suuruisiin perintöosuuksiin näitä marginaaliprosentteja sovelletaan. Tarkastelen jälleen lapsen asemaa perillisenä. Saksassa korkein marginaalivero soveltuu vasta yli 26 milj. euroon nousevaan osaan perintöosuudesta ja Ranskassa on näin siltä osin kuin lapsen perintöosuus ylittää n. 1,95 milj. euroa. Espanjassa sama raja kulkee euron kohdalla. Irlannissa vastaava kynnys on lähes euroa ja Hollannissa euroa. Suomessahan tuo kynnys on alaikäisen lapsen osalta euroa ja täysikäisen osalta euroa. Norjan raja kulkee n euron kohdalla. Kun Suomessa asteikon korkein marginaaliveroprosentti saavutetaan lesken osalta ja täysikäisen lapsen osalta jo euron kohdalla, perittävän lapsi ei samansuuruisen perinnön saajana ole esim. Saksassa ja Ranskassa vielä lähelläkään joutua maksamaan perintöveroa. Erittäin suuria perintöosuuksia esiintyy Suomessa vain hyvin harvoin. Suomen osalta on erikoista myös se, että kun perintöveroasteikkomme ylin kynnys oli vuoteen 1995 asti 2,1 mmk:n eli n euron kohdalla, se aleni vuoden 1995 asteikkouudistuksessa vain markkaan eli n euroon. Tällä hetkellä se on euroa, kuten edellä todettiin. Perinnönjättäjän lesken (ja monessa maassa myös avolesken ) kohdalla kehitys näyttää menneen siihen, että leski on kokonaan vapautettu perintöverosta. Tällaisia maita ovat esim. Tanska, Norja, Ranska, Irlanti, Espanja ja Iso-Britannia. Luxemburgissa leski vapautuu, mikäli puolisot eivät olleet lapsettomia. Lesken aseman tarkempi selvittely edellyttäisi kuitenkin sellaisia tietoja eri maiden aviovarallisuusjärjestelmistä, joita minulla ei ole. Ne valtiot, joissa leskenkin perinnöstä määrätään perintövero, myöntävät kuitenkin yleensä leskelle huomattavan vapaamäärän. Tämä määrä on Saksassa ainakin euroa, mutta se voi nousta aina euroon. Italian vapaamäärä on 1 milj. euroa ja Hollannin euroa. Näihin verrattuna Suomen vapaamäärä (puolisovähennys) euroa on vaatimaton, mutta lesken verovapaalla tasinkosaannolla voi olla käytännössä suuri merkitys. Muiden kuin perinnönjättäjälle läheistä sukua olevien henkilöiden perintöverotus on yleensä selvästi ankarampi kuin lähisukulaisten. Niinpä korkein marginaalivero on heillä Belgiassa 80 %, Ranskassa 60 % ja Saksassa 50 %, mutta kaikissa näissä maissa vain hyvin suurista perintöosuuksista. Kreikassa ja Hollannissa vastaava luku on 40 % ja Suomessa 32 %. Norjassa ja Luxemburgissa korkein marginaaliprosentti on vain 15 % ja Italiassa 8 %. Tanskan perintöverotus on jäämistöveron ja perintöosuusveron yhdistelmä, jossa koko jäämistöön kohdistuu 15 %:n vero ja muut kuin lähisukulaiset joutuvat lisäksi maksamaan 21,25 %. Irlannissa on kaikille perillisille 20 %:n tasavero, mutta lähisukulaisten verotus on selvästi lievempi suurten perusvähennysten ansiosta.
4 Hetemäen työryhmän lopullinen mietintö ei ole vielä tullut julkisuuteen. Ennakkokaavailuissa on liikkunut huhuja siitä, että työryhmä esittäisi perintöverotuksen korotuksia. Jos tämä pitää paikkansa, on oikea aika ottaa ehdotuksiin kanta vasta niiden tultua julki. Mutta se on kuitenkin sanottava, että edellä esittämäni valossa tällainen korotusehdotus olisi vahvasti kansainvälisen trendin vastainen. Olisi myös melko luonnotonta korottaa perintöveroa 2012, kun sitä on juuri alennettu Perintöveron tilalle tulovero Kun Kanada 1970-luvun alussa luopui perintöverotuksesta, oli harkittava, millainen tuloverojärjestelmä oli muodostettava sen tilalle. Tällöin päädyttiin järjestelmään, jossa perittävän oletetaan myyneen kaiken omaisuutensa sen käyvistä arvoista välittömästi ennen kuolemaansa. Tuloksi katsotaan kunkin omaisuushyödykkeen alkuperäisen hankintamenon ja käyvän arvon erotus. Siten verotetaan perittävän elinaikana tapahtuneesta omaisuuden arvonnoususta. Jos arvonnousua ei ole syntynyt tai jos omaisuus on sellaista, joka ei ole arvonnousun kohteena (esim. käteinen ja talletukset), tämä omaisuus siirtyy täysin tuloverosta vapaasti. Sikäli kuin tuloa on syntynyt (esim. osakkeet ostettu 100:lla ja niiden arvo kuolinpäivänä 500), vero määrätään tuloverona kuolinpesälle (eikä perilliselle) kuolinvuodelta. Perillisen hankintamenona on verotuksessa käytetty käypä arvo (esimerkissä 500). Vain perittävän lesken ei tarvitse maksaa veroa vielä tässä vaiheessa vaan hänelle määrätään vero vasta ao. omaisuushyödykkeen luovituksen tapahduttua. Mielenkiintoista on, että samaa linjaa sovelletaan lahjoihin. Jos isä on ostanut osakkeet 100:lla ja lahjoittaa ne pojalleen niiden arvon ollessa 500, isän katsotaan saaneen 400:n pääomatulon. Tuloverotus on Kanadassa melko ankaraa, joskin sen taso vaihtelee suuresti osavaltiosta toiseen. Luopuminen perintöverotuksesta ei siten riippuen perinnön koostumuksesta - välttämättä merkinnyt verotuksen kevenemistä. Australia luopui perintöverotuksesta 1979 mutta samanaikaisesti ei päätetty tilalle tulevista tuloverotuksen muutoksista. Tämä tapahtui vasta 1985, ja kun silloin pyrittiin toteuttamaan Kanadan mallin mukainen verotus, se epäonnistui poliittisten vaikeuksien vuoksi. Silloinen hallitus perääntyi Kanadan mallista ja päädyttiin järjestelmään, jossa perittävän kuoleman sinänsä katsotaan merkitsevän perittyjen hyödykkeiden luovutuksia, mutta veroa joutuu perillinen maksamaan vasta siinä vaiheessa, kun hän luovuttaa perityn hyödykkeen. Tämä on siis jatkuvuusperiaatteen mukainen linja ilman välitöntä veronmaksua, eli periaatteessa sama linja, mikä on aina ollut voimassa Ruotsissa ja mille Itävalta on päätynyt 2000-luvulla. Eräissä poikkeustapauksissa (esim. perijänä ulkomaalainen tai verovapaa yhteisö), luovutuksen katsotaan tapahtuneen kuolinpäivänä ja tulovero peritään kuolinpesältä. 3. Varojen arvostus ja perintöverotuksen taso Perintöverotuksen ikuinen ongelma on perityn omaisuuden arvostus. Sikäli kuin perintö käsittää käteistä rahaa, talletuksia, pörssiosakkeita tai jopa asunto-osakkeita, arvostaminen ei ole kovin vaikeaa. Mutta sitä vaikeampaa se on esim. kiinteistöjen, maatilaomaisuuden ja noteeraamattomien yritysosakkeiden osalta. Monissa maissa juuri näiden hyödykkeiden arvostus on jäänyt paljon käyvän arvon alapuolelle, mikä on saanut valtiosääntötuomioistuimet liikkeelle niissä maissa, joissa tällaisia tuomioistuimia on (esim. Saksa, Itävalta, Belgia). Niinpä Itävallassa tuomioistuimen arvostelu oli niin ankaraa, että se johti koko veron lakkauttamiseen. Saksassa jouduttiin perusteellisesti muuttamaan arvostussäännöksiä. Belgiassa tuomioistuin selitti Wallonian 90 %:n suuruisen perintöveron ei-sukua perittävälle olevien saamista perintöosuuksista konfiskatorisena
5 valtiosäännön vastaiseksi. Muistelen 1980-luvulla kyselleeni tanskalaisilta kollegoiltani, miten Tanskassa tuolloin saatettiin periä 90 %:n suuruista marginaaliveroa ei-sukulaisilta ja saaneeni vastauksen, että sillä ei ole merkitystä, kun arvostus on niin lievää. Tämä ei tietenkään voinut pitää paikkaansa kaikenlaisen omaisuuden kohdalla. Tänä päivänä Tanskan ylin perintöveroprosentti ei sukua oleville perillisille on 36,25 %. Yleinen suuntaus on ollut, että perintöveroluokkien ja asteikkojen kynnysten lukumäärää on alennettu. Mutta mainittakoon, että Espanjassa on edelleen veroasteikko, jossa on 16 kynnystä (Suomessa enää kolme).. Espanjan laissa on sellainenkin erikoisuus, että perintöveron määrä ei riipu vain perintöosuuden suuruudesta vaan myös siitä, minkä verran perillisillä on omaa varallisuutta. Perintöveron määrä kasvaa kertoimilla, jotka ovat 1 1,2 lähisukulaisten ja 2 2,4 eisukua olevien kohdalla. Tarkastellessaan Länsi-Euroopan maiden perintöverosäännöstöjä löytää monenlaisia erikoisuuksia. Niinpä Belgiassa peritään osakeyhtiöiltä vuosittain 0,17 %:n korvausvero sen kompensoimiseksi, ettei osakeyhtiö kuole eikä siis päästä määräämään perintöveroa sen jäämistöstä. Samantyyppinen säännöstö oli ennen myös Itävallassa, jossa osakeyhtiön oli 25 vuoden välein maksettava perintöveron korvausvero. Näiden verosäännösten ymmärtäminen on vaikeaa, koska osakkeiden omistajina olevat luonnolliset henkilöt sentään kuolevat ja osakeyhtiön varallisuus tulee osakkeiden muodossa perinnön ja perintöveron kohteeksi. 4. Sukupolvenvaihdoshuojennukset Perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten huojennussäännöksiä on lähes kaikkien tämän selvitykseni kohteena olevien maiden perintöverolainsäädännössä. Ainakin Italiassa on huojennussäännöksiä myös muinais- ja kulttuuriesineistä. Sukupolvenvaihdossäännökset ovat sisällöltään niin erilaisia ja osin vaikeasti tajuttavia, ettei niiden tarkempi selvittäminen tässä yhteydessä ole mahdollista. Vain Tanskalla ei näytä olevan tällaisia säännöksiä. Huojennuksen taso vaihtelee melkoisesti, mutta se on yleisesti ottaen korkea. Yritysvarallisuuden käyvästä arvosta otetaan Irlannissa huomioon vain 10 % ja Ranskassa 25 %, kun Hollannissa sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva omaisuus on kokonaan verovapaa 1 milj. euroon asti ja ylimenevästä osasta otetaan huomioon vain 17 %. Tiukempia ovat eräässä mielessä Saksan ja niitä muistuttavat Belgian säännökset. Saksassa huojennuksen saaminen edellyttää, että vähemmän kuin 50 % yritysvaroista on investoitu elinkeinoon kuulumattomiin varoihin ( non-operating property ). Lisäksi seitsemän kuolinvuoden jälkeisen vuoden yhteenlaskettujen palkkojen on oltava vähintään 650 % kuolemaa edeltäneiden viiden vuoden yhteenlasketuista palkoista. Tällä vaatimuksella pyritään varmistamaan, että yritys jatkaa vähintään lähes entisen suuruisena kuoleman jälkeenkin. Jos nämä ehdot täyttyvät, huojennus on enintään 85 %. Tiukimmat huojennussäännökset lienevät Norjassa, jossa huojennus on 40 % ja vain 10 milj. kruunuun asti (n. 1,25 milj. euroa). Suomessahan huojennus on 60 % (PerVL 55 ), mutta se lasketaan verotusarvoista eikä käyvistä arvoista, joten verotettava määrä voi jäädä hyvinkin vähäiseksi. Nykyisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslain mukaisuuteen ei ole otettu kantaa perustuslakivaliokunnassa. Sitä vastoin valiokunta käsitteli hallituksen esitystä nro 53/2008 vp., jossa ehdotettiin huojennusten edelleen laajentamista. Valiokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että huojennuksiin oikeutettu yrittäjä olisi voinut saada huojennusta myös sellaisesta omaisuudesta, josta ei kukaan muu perillinen voinut saada huojennusta. Hallituksen esityksestä taisi löytyä muitakin yhdenvertaisuuden kannalta epäilyttäviä kohtia. Seurauksena oli, että hallitus peruutti esityksen (5). 5. Perintönä/lahjana saadun omaisuuden hankintameno perillisellä
6 Kun perintö käsittää sellaista omaisuutta (esim. kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia), joiden perintöverotusarvo on korkeampi kuin hankintameno, millä perittävä oli hankkinut ko. hyödykkeen, joudutaan ottamaan kantaa siihen, mitä arvoa käytetään perillisen hankintamenona hänen myydessään tämän perimänsä omaisuuden. Edellä olen jo käsitellyt tätä kysymystä perintöverotuksesta luopuneiden maiden osalta, joissa on luonnollista käyttää perittävän alkuperäistä hankintamenoa. Perintöverotusmaissa on yleensä kaksi vaihtoehtoa: joko käytetään perintöverotusarvon (eli kuolinhetken käypää arvoa) tai perittävän hankintamenoa. Jälkimmäisen vaihtoehdon sanotaan toteuttavan jatkuvuuden periaatteen, kun taas edellinen vaihtoehto turvaa sen, ettei samasta arvonnoususta jouduta maksamaan sekä tulo- että perintöveroa. Kun perintönä on toimiva yritys, jonka toimintaa perillinen jatkaa, jatkuvuusperiaate lienee yleisesti sääntönä (ks. myös EVL 15 ). Jos taas elinkeinotoiminta lopetetaan kuolemantapauksen johdosta, omaisuuden ottaminen yrityksestä katsotaan yleensä luovutukseksi käyvästä arvosta tai ainakin hankintamenosta (vrt. EVL 51b ). Varsinaisesti hankintamenon määrittämisellä näyttää sen vuoksi olevan merkitystä lähinnä, kun perintöön sisältyy arvokasta yksityis- tai maatalousomaisuutta, joka sitten myydään perillisen toimesta. Suomessa noudatetaan TVL 47,1 :n säännöstä, jonka mukaan vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Jatkuvuutta tuloverotuksessa siis ei ole. Lahjaverotusarvon saamiseksi sellaisten lahjoitettujen hyödykkeiden osalta, jotka eivät arvoltaan nouse alimpaan verotettavaan määrään, on silti hyvä tehdä lahjaveroilmoitus; muussa tapauksessa joudutaan hankintamenona käyttämään TVL 46,1 :n mukaista olettamaa, joka voi olla hyvin epäedullinen. - Vain siinä tapauksessa, että lahjana saatu omaisuus luovutetaan ennen, kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta, käytetään lahjoittajan hankintamenoa. Perintösaantojen kohdalla vastaavaa sääntöä ei tarvita. Kun omaisuus on saatu osituksessa, hankintameno ja omistusaika lasketaan myös ositussaantoa edeltäneestä saannosta,. mikä liittyy siihen, että ositussaantoon ei kohdisteta lahja- tai muuta verotusta (TVL 46,2 ). Samalla tavoin kuin Suomessa perityn tai lahjana saadun omaisuuden hankintameno tuloverotuksessa määräytyy kuolin- / lahjoitushetken käyvän arvon mukaan useimmissa tutkimistani maissa. Sääntö on tämä ainakin Belgiassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. USA:ssa mennään niinkin pitkälle, että lahjaveron kohteena olleiden hyödykkeiden hankintamenoa laskettaessa lisätään maksettu lahjavero. Norjassa tämä kysymys on pitkään ollut erimielisyyden kohteena. Asiaa valaistaan perusteellisesti F.Zimmerin väitöskirjassa (6). Lainsäädäntötasolla päädyttiin kompromissiin 2004 siten, että perittyjen osakkeiden ja henkilöyhtiöiden osuuksien hankintamenot määrätään saantomiehen hankintamenon mukaan, kuitenkin eräin helpotuksin. Muun omaisuuden kohdalla hankintamenona on perintö- ja lahjaverotusarvo. Jos siis perittävä oli hankkinut osakkeet aikoinaan 100:lla mutta niiden arvo on kuolinhetkellä 250, osakkeiden arvo perintöverotuksessa on 250, mutta jos hän myy nämä osakkeet 250:n hintaan esim. maksaakseen perintöveron, hänelle tulee lisäksi veronalaista pääomatuloa 150. Jatkuvuusperiaatetta eli sitä, että perittävän /lahjoittajan hankintameno siirtyy perilliselle / lahjansaajalle, on loogista soveltaa niissä valtioissa, jotka ovat luopuneet perintöverosta. Tämä koskee esim. Ruotsia ja Itävaltaa. Kaikkein ankarin on sääntö Virossa, jossa perityn omaisuuden hankintamenoksi tuloverotuksessa katsotaan nolla, eli koko saatu myyntihinta on veronalaista tuloa. Joitakin poikkeuksia tästä ankarasta säännöstä toki on; esim. lesken hankintamenoksi katsotaan 50 %. Luxemburgissa, jonka perintöverotus on hyvin lievää, sovelletaan jatkuvuusperiaatetta eli perittävän hankintamenoa kiinteistöihin ja suuriin osakeomistuksiin.
7 Ruotsissa sovellettiin jatkuvuusperiaatetta tuloverotuksessa jo silloin, kun Ruotsissa oli perintö- ja lahjaverotus (7). Tämä päällekkäinen perintö- ja lahjavero saattoi Ruotsin korkeilla verokannoilla joskus muodostua aivan kohtuuttomaksi. Jouduin 1980 perhetuttavana käsittelemään tapausta, jossa viidestä sisaruksesta, jotka omistivat yhdessä suuren suomalaisen maatilan, kaksi oli muuttanut pysyvästi Ruotsiin. He olivat saaneet tilan osuutensa isältään lahjaksi hallintaoikeuden pidätysehdoin, jolloin lahjaverotus oli Ruotsissa lykkääntynyt. Vuonna 1980 ao. kaupunki halusi kasvuaan varten ostaa tilasta arvokkaan määräalan, uhaten pakkolunastuksella. Tila oli viimeksi vaihtanut omistajaa 1780-luvulla ja silloinen hintakin oli tiedossa. Käytännössä hankintamenoksi Ruotsin tuloverotuksessa oli tullut nolla. Tuloveroa olisi siten mennyt myyntihinnasta 80 % ja lahjaveroa lisäksi 50 %, eli verojen yhteismäärä olisi ollut 130 %. Kun kukaan ei voi sellaista veroa maksaa, ja varsinkin kun mitään veroa ei olisi silloisilla verosäännöksillämme peritty Suomessa asuvilta sisaruksilta, tilanteessa jouduttiin hyvin radikaaleihin ratkaisuihin. 6. Joitakin huomioita lahjaverosta Ne maat, joilla on perintövero, kantavat yleensä myös lahjaveroa, osaksi siitä syystä, ettei perintöveroa voitaisi helposti kiertää. Useimmissa maissa lahjavero on kuitenkin itsenäinen vero, jonka periminen ei ole mitenkään kiinni siitä, että lahjan antamisen tarkoituksena olisi pyrkimys perintöveron välttämiseen. Yleensähän tämä asia ratkaistaan siten, että laissa määrätään, kuinka monta vuotta ennen perintötapahtumaa annetut lahjat kumuloidaan perintöverotuksessa. Esim. Saksassa tämä aika on 10 vuotta ja Iso-Britanniassa 7 vuotta. Tällä aikarajalla on kuitenkin Iso- Britanniassa erityisen suuri merkitys sikäli, ettei varsinaista lahjaveroa ole, joten yli 7 vuotta ennen perittävän kuolemaa annettu lahja jää yleensä kokonaan verottamatta. Tunnetaan jopa jokin tapaus, jossa varakas lordi on melkein tekohengityksellä saatu pidetyksi hengissä juuri yli 7 vuoden rajan. Norjassa lahjaverolla on selkeästi vain tarkoituksena estää perinnön jakaminen ennenaikaisesti perillisille lahjoina. Sen vuoksi lahjaverovelvollisia ovat vain ne, jotka lahjoittamishetkellä olivat lahjoittajan perillisiä (tai testamentin saajia). Tanskallakin on tässä suhteessa erikoinen järjestelmä, sillä lahjaverotus kohdistetaan vain lahjoihin, jotka annetaan lapsille ja eräille muille lähisukulaisille. Muiden saamat lahjat verotetaan tulona, mikä johtaa ankarampaan verotukseen. 7. Joitakin kansainvälisiä näkökohtia Perintöverotuksen kehitykseen ja tästä aiheutuviin ongelmiin kuuluvat myös kysymykset siitä, mitkä ovat veroseuraamukset, kun perittävä, perillinen ja mahdollisesti myös osa peritystä omaisuudesta ovat eri maissa. Näissä tapauksissa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen vaara on suuri. Näin varsinkin sen vuoksi, että perintö- ja erityisesti lahjaverotusta koskevat verosopimukset ovat harvinaisia ja valtioiden kiinnostus solmia uusia tällaisia sopimuksia on vähäinen. Jotkut ovat esittäneet, että perintö- ja lahjaveroa koskevia artikloja voitaisiin ottaa olemassa oleviin tuloverosopimuksiin, mutta tämä on vielä harvinaista. Saksan ja Tanskan välillä on kuitenkin tällainen comprehensive tax treaty. Valtiot pyrkivät luonnollisesti perintöverolaeissaan säätämään verovelvollisuuden mahdollisimman laajaksi. Suomen PerVL 4 on tästä hyvä esimerkki, kun perintöverovelvollisuus syntyy, jos perinnönjättäjä taikka perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa, ja lisäksi aina Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta. Aivan selvää on, että näin laaja perintöverovelvollisuus menee päällekkäin toisen maan lain mukaisen verovelvollisuuden kanssa, jos esim. perillinen asuu toisessa maassa kuin perittävä. Tällöin muodostuu hyvin ratkaisevaksi, minkä periaatteen mukaan ja missä määrin kukin valtio hyvittää toisessa maassa maksetun perintöveron. Vallitsevana käytäntönä on, että perinnönjättäjän kuolinhetken asuinvaltio on ensisijainen veronsaajavaltio. Jos kaikki valtiot
8 olisivat tällä, OECD:n mallisopimuksen linjalla, kaksinkertaisen verotuksen tapauksia ei ehkä olisi paljon. Mutta Länsi-Euroopassa ainakin Espanja on toisilla linjoilla ja verottaa maassa asuvia perillisiä muttei kiinnitä huomiota perinnönjättäjän asuinvaltion verovaateisiin. Jos siis perittävä on asunut Suomessa ja perillinen Espanjassa, perillistä verotetaan molemmissa maissa eikä kumpikaan myönnä hyvitystä. Tällainen kaksinkertainen verotus ei ole EU:n perussopimuksen vastainen (näin EYT C-67/08, Block (8). Jos perittävä on asunut Espanjassa ja perilliset asuvat toisessa EUvaltiossa, voisi toisaalta syntyä nollaverotustilanne. Tämä ei tosin koske Suomea, joka verottaa myös täällä asuvaa perillistä riippumatta siitä, missä perillinen asui. Perinnönjättäjän muutto Suomesta, jotta perintöverosta vältyttäisiin, ei yleensä tuottane tulosta, jolleivät perillisetkin muuta Suomesta saman tien tai ovat muuttaneet jo aikaisemmin. Mitä erityisesti tulee Ruotsiin, Ruotsi on 2007 sanonut omalta osaltaan irti osallistumisensa Pohjoismaiden perintö- ja lahjaverosopimukseen. Suomi voi näin ollen vapaasti oman lakinsa mukaan verottaa Ruotsista tulleita perintöjä. Olen Kari S. Tikan muistokirjassa (9) sekä Verotuslehdessä 3/2007 kirjoittanut melko laajasti perintöverotuksesta kansainvälisissä relaatioissa, mutta ennen kuin oli tiedossa, että Ruotsi eroaa verosopimuksesta. Viittaan näihin kirjoituksiin enkä käsittele tätä aihepiiriä laajemmin (10). Alaviitteet 1. International Fiscal Associationin toisena pääteemana vuoden 2010 Rooman kongressissa oli Death as a taxable event and its international ramifications. Kongressijulkaisusta Cahiers de droit fiscal international, Vol. 95b olen saanut paljon faktatietoa eri maiden perintöverojärjestelmistä. En tee tästä erillisiä viittauksia. Suomea koskevan maaraportin ovat ansiokkaasti kirjoittaneet Pekka Nykänen ja Timo Räbina. 2. Olen aikaisemmin kirjoittanut perintöverotuksen uudistamisesta Borde arvsskatten avskaffas? (JFT 2006 s.395 ss) ja Perintöverotuksen uudistustarve ja veron välttäminen muuttamalla ulkomaille (Verotus 2007 s.222 ss.). Ks. myös Niskakangas, Perintö- ja lahjaverotuksen ongelmakohtia, Vero-opintopäivät Ks. Andersson, Skattenytt 1991 s Perintö- ja lahjaverotuksen laillisista minimointitoimista ks. Niskakangas, m. art. s Tästä aihepiiristä ks. Andersson, Näkökohtia yhdenvertaisuudesta verolainsäädännössä, Juhlajulkaisu Mikael Hidén, 2009 s Zimmerin väitöskirjasta Arv og skatt on toinen painos Ks. myös Norjan nykytilanteesta Zimmer, Laerebok i skatterett, 6. utg s.282 ss. 7. Ks. Ruotsin Inkomstskattelagen 44 luku Perintöverotuksesta Eurooppavero-oikeudessa ja EYT:n ratkaisuista perintöverotusasioissa ks. Leila Juanto, Verotus 2009 s. 246 ss. ja s.381 ss. 9. Andersson, Hur påverkas Finland av Sveriges beslut att avskaffa arvs- och gåvoskatten, In memoriam Kari.S.Tikka P.Nykäsen ja T.Räbinän IFA:n kongressijulkaisun Suomea koskevassa kansallisessa raportissa on paljon Suomen kansainvälistä perintöverotusta koskevaa arvokasta tietoa. Ks. myös Andersson, Internationell dubbelbeskattning av arv fenomenet och åtgärder, JFT 1996 s.211 ss.
Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotPerintö- ja lahjaverotus keveni. Juha Koponen johtava lakimies
Perintö- ja lahjaverotus keveni Juha Koponen johtava lakimies Perintö- ja lahjaverotus Historiasta käyttöön v. 1919 aluksi määräaikainen laki nykyinen laki v. 1940 lukuisia muutoksia Miksi verotulot perinnön/lahjan
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein
LisätiedotVoisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta
Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-
LisätiedotHE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman
LisätiedotSijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy
Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara
SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen
LisätiedotOsakesäästötilin verosäännökset
Osakesäästötilin verosäännökset 23.1.2019 Antti Sinkman Valtiovarainvaliokunta, verojaosto Vero-osasto Osakesäästötilin perusasiat lyhyesti Tilille voi siirtää vain rahaa ja sieltä voi nostaa vain rahaa
LisätiedotOtanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa
Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa
Lisätiedot1985 vp. - HE n:o 125
1985 vp. - HE n:o 125.. Hallit~ksen esi~ys Edusku~malle laeiksi perintö- ja lahjaverolain seka tulo- Ja varalhsuusverolatn 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
LisätiedotPerintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén
Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )
LisätiedotVARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo
VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE
LisätiedotLahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.
Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa
LisätiedotHE 245/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1
Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan
LisätiedotVakuutuskuori vai sijoitusrahasto. Vesa Korpela lakiasiain johtaja
Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto Vesa Korpela lakiasiain johtaja Välillinen sijoittaminen verotuksessa Sijoituskohde Vakuutusyhtiö Sijoitusrahasto Sijoituskohde Sijoituskohde Välillinen sijoittaminen
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa
LisätiedotULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen
LisätiedotEsillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa.
Sukupolvenvaihdos perintö- ja lahjaverotuksessa Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Sukupolvenvaihdos on moniulotteinen prosessi, joka edellyttää eri osa-alueiden asiantuntemusta. Sukupolvenvaihdoksessa
LisätiedotLUONNOS ESITYKSEN PÄÄSIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
LUONNOS 24.6.2014 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄSIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia.
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy
SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen
LisätiedotProfessori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus
Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen
LisätiedotPikaopas yrityksen sukupolvenvaihdos
Pikaopas yrityksen sukupolvenvaihdos www.tuokko.fi Yrityksen sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua Yrityksen sukupolvenvaihdos on monessa yrityksessä ainutkertainen tapahtuma, jonka suunnittelu
LisätiedotI Perinnön ja lahjan verokohtelu 1
Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus
Lisätiedot1984 vp. -- tie n:o 22 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1984 vp. -- tie n:o 22 lfallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tulo- ja varallisuusverolain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
LisätiedotMETSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä
METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotHE 172/2005 vp. keskitettäisiin Uudenmaan verovirastoon.
HE 172/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 136 :n sekä perintö- ja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotMaatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,
LisätiedotMaa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä
Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana
Lisätiedot1994 vp - HE 174 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 174 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 55 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten,
LisätiedotMETSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS
METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotOsakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy
Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen
LisätiedotRatkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa
Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena
LisätiedotHE 123/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö-
HE 123/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
LisätiedotAsia: Lausunto eduskunnan verojaostolle KAA 6/2018 vp Perintö- ja lahjaverosta luopuminen
Lausunto VATT/391/07.01/2018 12.11.2018 Eduskunta, verojaosto sara.kuitunen@eduskunta.fi Asia: Lausunto eduskunnan verojaostolle KAA 6/2018 vp Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Tausta Lähes kaikki verotuksen
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotSukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015
Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 16/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintöja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt
LisätiedotHE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta
LisätiedotLahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän
Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta
LisätiedotMetsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja
Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella
LisätiedotPerukirja. Verotuksen näkökulmasta
Perukirja Verotuksen näkökulmasta Sisällysluettelo 2 Perukirja Ilmoittaminen Perunkirjoitusvelvollisuus Perunkirjoitus Lisäaikojen hakeminen Perukirjasta tulee ilmetä Perukirjan liitteet Valtakirja Toimita
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
Lisätiedot1. Nykytila. HE 104/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 104/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten,
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
LisätiedotPohjoismainen verosopimus
Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.
LisätiedotMETSÄTILAN LAHJOITTAMINEN
METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali
LisätiedotMaa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos
Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos ProAgria Etelä-Savo Matti Lyömiö Kysymykset, vastaväitteet, kommentit yms. tervetulleita! Maa- ja metsätilan omistajanvaihdos Suunnittelu Toteutus Erityiskysymyksiä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n
LisätiedotPerinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro
Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Oulu 7.4.2018 Johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan luovutuksen
LisätiedotMetsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi
Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotTyöhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011
Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotHE 93/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö-
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia.
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotPäätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
LisätiedotPerhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään
6.2.2017 Päivi Kaari johtava lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry/verotieto Oy Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 1. Lakimääräiset perilliset 1.1. Rintaperilliset
LisätiedotPolvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus
Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotHE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon
LisätiedotVALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2012 vp
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintöja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2018
Kansainvälinen palkkaverovertailu 18 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Ranska Saksa Sveitsi Euroopan ulkopuolelta Australia Japani Kanada USA
LisätiedotHallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta
Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA
OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Rovaniemi 18.3.2017 johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan
LisätiedotMAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS
MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja
LisätiedotYhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto
Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen
LisätiedotSukupolvenvaihdoksen verotus
Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara
Lisätiedot3-5 vuoden kuluttua lainan liikkeeseenlaskuhetken. HE vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 66 :n muuttamisesta
HE 6111997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 66 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että työsuhdeoption perusteella
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotPerunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä
Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2017
Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA
OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSpv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä
Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,
LisätiedotVerotustyöpaja 21.4.2010 Rovaniemi
Verotustyöpaja 21.4.2010 Rovaniemi Yrittäjäpolvenvaihdos hanke Katja Ehrola Konsultti, KTM Talenom Kompassi Yrityskauppojen neuvonantaja Omistusjärjestelyt, sukupolvenvaihdokset Rahoitusjärjestelyt, lainaneuvotteluista
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotAlkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011
Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki
Lisätiedot