SISÄLLYS. N:o 265. Valtioneuvoston asetus. vuodelta 2010 maksettavasta nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2010 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 265 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalousyrittäjien opintorahan hakemisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 265 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 7 :n 1 momentin ja 9 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 9 :n 3 momentti laissa 1446/2006: 1 Yleistä Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna maa- ja puutarhatalouden tukena voidaan vuodelta 2010 maksaa nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallista tukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) viljelystarkastuksella eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1010/2000) julkaistussa nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 110/2000) tarkoitettua nurmikasvien siemenviljelyksen tarkastusta tai viljakasvien siemenkaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 109/2000) tarkoitettua viljakasvien siemenviljelyksen tarkastusta; 2) tukeen oikeuttavalla pinta-alalla tukeen oikeuttavaksi haettua ja mahdollisen pintaalavalvonnan sekä viljelystarkastuksen jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa;

2 1038 N:o 265 3) siemenliikkeellä siemenkauppalain (728/2000) mukaista kylvösiemenen markkinointia tai pakkaamista harjoittavaa elinkeinonharjoittajaa; 4) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta pinta-alasta, jolta tuki maksetaan; 5) siementuotantosopimuksella siemenliikkeen ja siementuottajan välistä sopimusta kylvösiemenen tuottamisesta, kasvilajista, kasvilajikkeesta, pinta-alasta, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista, jonka perusteella siemenliike sitoutuu ostamaan sopimusehdot täyttävän kylvösiemenen; 6) siementuotantositoumuksella siementuottajan ja tämän tilapakkaamona toimivan siemenliikkeen välistä sitoumusta kylvösiemenen tuottamisesta, kasvilajista, kasvilajikkeesta, pinta-alasta, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista, jonka perusteella siemenliike sitoutuu markkinoimaan viljelystarkastuksen vaatimukset täyttävän kylvösiemenen. 3 Yleiset tuen määräytymisperusteet Tuen hakijalle maksetaan tukea enintään määrä, joka määräytyy tukiyksikkökertoimella tarkistetun tukeen oikeuttavan pintaalan perusteella. Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria. 4 Viljelytapa, pinta-ala ja hallinta Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut lohkojen merkinnän, viljelykseen soveltuvan pellon sekä paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavan tuotantotavan osalta maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2010 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (263/2010) 6 8 :ää. Tukeen oikeuttavaa pinta-alaa laskettaessa käytetään vuoden 2010 pinta-alavalvonnassa todettua pinta-alaa. Tästä pinta-alasta vähennetään viljelystarkastuksessa hylätyt pintaalat. Pinta-alaa koskevat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Hallintaoikeuden siirtoihin sovelletaan 1 momentissa tarkoitetun asetuksen 23 :ää. 5 Lajit ja lajikkeet Nurmikasvien siementuotannon tukea voidaan maksaa nurminadan (Festuca pratensis Huds.), ruokonadan (Festuca arundinacea Schreb.), englanninraiheinän (Lolium perenne L.), puna-apilan (Trifolium pratense L.) ja valkoapilan (Trifolium repens L.) siementuotantoon. Viljakasvien siementuotannon tukea voidaan maksaa ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotantoon. Siementuotannon tukea voidaan maksaa liitteessä luetelluille lajikkeille. Tukea voidaan maksaa vain, jos kasvustossa kasvaa vain yhtä kasvilajia. Tukeen oikeuttavalla lohkolla voi kuitenkin olla toista kasvilajia aluskasvustona, jos kyseessä on seuraavaa vuotta varten perustettu kasvusto tai viherlannoituskasvusto. 6 Siementuotantosopimus ja siementuotantositoumus Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että siementuottaja on tehnyt siemenliikkeen kanssa siementuotantosopimuksen tai - sitoumuksen, joka koskee vuonna 2010 viljelystarkastettua lohkoa tai lohkoja. 7 Tuen määrä Nurmikasvien siementuotannon tuen määrä on 220 euroa hehtaarilta. Tukea voidaan maksaa enintään hehtaarilta. Viljakasvien siementuotannon tuen määrä on 73 euroa hehtaarilta. Tukea voidaan maksaa enintään hehtaarilta.

3 N:o Jos siementuotannon tukeen oikeuttava pinta-ala ylittää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun enimmäisalan, tukiyksikkökerrointa pienennetään. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Neuvotteleva virkamies Esa Hiiva

4 1040 N:o 265 Liite KASVILAJIT JA LAJIKKEET, JOIDEN TUOTANNOSTA MAKSETAAN SIEMEN- TUOTANNON KANSALLISTA TUKEA VUODELTA 2010 Laji Kaura Kevätruis Syysruis Kevätvehnä Lajike Aarre Akseli Aslak Bettina Eemeli Fiia Iiris Julius Kolbu Lisbeth Marika Peppi Roope Salo Sofiina Steinar Suomi SW Vaasa Svala Veli Venla Viviana Yty Juuso Rogo Elvi Kartano Reetta Riihi Aallotar Aino Anniina Bjarne Bombona Demonstrant Kruunu Mahti

5 Marble Picolo Puntari Wanamo Wellamo Syysvehnä Arktika Rehti Urho Veeti Ohra Altti Amber Arra Artturi Arve Aukusti Brage Edel Edvin Eerik Einar Eliseta Elmeri Erkki Hankkijan Pokko Harbinger Kunnari Kustaa Loviisa Maaren Pilvi Pohto Polartop Rambler Rolfi Saana Tiril Tofta Tolkien Viivi Wolmari Nurminata Antti Ilmari Inkeri Kalevi 1041 N:o 265

6 1042 N:o 265 Ruokonata Puna-apila Valkoapila Englanninraiheinä Karolina Retu Isomäki Jesper Jokioinen Saija Isokallio Riikka Svea

7 1043 N:o 266 Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, kumotaan maaseudun yritystoiminnan tukemisesta 1 päivänä kesäkuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (632/2007) 24 :n 3 momentti, muutetaan 1 :n 2 momentti, 2 :n 5 kohta, 5, 10, 12, 14, 16 ja 17, 27 :n 1 momentti, 28, 29, 32 34, 39, 40, 44 ja 45 :n 2 momentin johdantokappale sekä liite 2, sellaisina kuin niistä ovat 17, 29 ja 44 osaksi asetuksessa 271/2008 ja edellä mainitussa asetuksessa, sekä lisätään 25 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 271/2008, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 36 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 271/2008, uusi 2 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Tällä asetuksella täydennetään niitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja sen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat asetuksen 20 ja 52 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sekä 16 a artiklan mukaisia toimia. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 5) Yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annettua komission asetusta (EY) N:o 800/2008; 5 Yrityksen työntekijöiden määrä Yrityksen työntekijöiden määrän laskennassa noudatetaan, mitä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä 1 säädetään. 10 Yrityksen tuettava toiminta Tuettavan investoinnin tai muun toimenpiteen on liityttävä sellaiseen yritystoimintaan, joka lisää ohjelma-alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä kuitenkaan toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

8 1044 N:o 266 Jollei vuotuisen myöntövaltuuden rajoissa ole mahdollista myöntää tukea kaikille tukikelpoisille hakijoille, tukea on ensisijaisesti myönnettävä sellaiselle yritykselle, jonka toiminnan voidaan katsoa tehokkaimmin edistävän alueellista suunnitelmaa samoin kuin siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteitä, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen. Mikroyritystä suuremman muun yrityksen kuin maatalousyrityksen harjoittaessa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä, toimintaa voidaan tukea vain, jos yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kyseisestä toiminnasta. Tukea muuhun toimintaan kuin maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen ei myönnetä, jos tuettava toimenpide toteutetaan alueella, joka kuuluu liitteessä 1 mainitun vuoden 2005 kuntajaon mukaisen kunnan sellaiseen taajama-alueeseen tai sen osaan, joka rakennustensa koon, tiheyden, katuverkoston tai muun yhdyskuntarakenteen puolesta on yleisilmeeltään kaupunkimainen. Tuki voidaan jättää myöntämättä myös sellaista toimenpidettä varten, joka toteutetaan vastaavanlaisella alueella. Jollei rakennerahastolain (1401/2006) 17 :ssä tarkoitetulla maakunnan yhteistyöryhmällä ole mainitun pykälän 8 momentin mukaista jaostoa tai jollei kunta kuulu lain soveltamisalueeseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on hallinnointilain 5 :n 1 momentin mukaista menettelyä noudattaen tiedotettava niistä alueista, joita se pitää 1 momentin mukaisina kaupunkimaisina alueina. 12 Valtiontukisääntöjen soveltaminen yritystukea myönnettäessä Myönnettäessä yritystoiminnan käynnistystukea, yrityksen kehittämistukea tai 29 :n 4 momentissa tarkoitettua yrityksen investointitukea noudatetaan, mitä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetään. Myönnettäessä investointitukea maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen noudatetaan, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetään. Myönnettäessä muuta kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettua investointitukea noudatetaan, mitä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään. 14 Tuettavan toiminnan toteutusalue 16 Käynnistystuella tuettava toiminta Käynnistystukea voidaan myöntää yritykselle sen palkatessa työntekijöitä yrityksen tavanomaista, säännöllistä liiketoimintaa varten vähintään 25 viikkotyötuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen. Käynnistystukea ei myönnetä kausiluonteisiin lyhytaikaisiin töihin otettujen henkilöiden palkkoihin. Tuen myöntämisen perusteena tulee olla vähintään kuuden kuukauden palkkakustannukset. Käynnistystukea ei myönnetä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 20 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. 17 Työntekijöiden määrä yrityksessä Tukea voidaan myöntää yritykselle, jonka työntekijöiden määrä yrittäjää lukuun ottamatta ei ole ylittänyt puolta henkilötyövuotta sinä tilikautena, jona hakemus on tullut vireille, ja sitä edeltäneenä tilikautena. Yhteisön hakiessa tukea vähintään yksi sen osakkaista tai jäsenistä katsotaan yrittäjäksi.

9 N:o Rakentamisen ja rakennuksen hankinnan hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää maan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista. 27 Julkinen rahoitus Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. 28 Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin maaseudun kehittämislain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä muuten kuin rahoituksena myönnetty tuki tai etuus, jos se on kohdistunut samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena tai muulla tavoin muodossa, eikä ole toimenpiteeseen myönnettyä rahoitusta. Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, ellei vähennys kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään. 29 Investointituen määrä Investointituen määrässä otetaan huomioon investoinnin luonne ja merkittävyys. Investointitukea voidaan myöntää maatalousyritykselle, mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja keskisuurelle yritykselle siten, että tuen prosentuaalinen enimmäismäärä investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta on: Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys prosenttia Pieni yritys prosenttia Maatalous- ja mikroyritys prosenttia I tukialue II tukialue harvaan asuttu maaseutu 35 III tukialue harvaan asuttu maaseutu 30 Harvaan asutulla maaseudulla 2 momentissa tarkoitetaan aluetta, joka muodostuu liitteessä 2 mainituista vuoden 2005 kuntajaon mukaisista kunnista. Lukuun ottamatta maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä koskevaa investointia, tuki myönnetään kokonaan de minimis tukena, jos III tukialueella tuen prosenttiosuus investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta ylittää 20 prosenttia. 2 /44

10 1046 N:o Kehittämistuen määrä Kehittämistukea voidaan myöntää enintään: 1) 90 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskevan enintään euron määräisen neuvonta- tai muun vastaavan asiantuntijapalvelun hankkimisesta; 2) 75 prosenttia yritysryhmän kehittämistyöstä aiheutuvista kustannuksista, jos tuen hakijana on kehittämisyhteisö; 3) 50 prosenttia muun kehittämistoimenpiteen kustannuksista. Jos hyväksyttävät kustannukset aiheutuvat EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettuun toimeen kohdistuvasta kehittämistyöstä, tukea voidaan myöntää 1 momentista poiketen enintään: 1) 40 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka käsittelee puuta ennen teollista jalostusta; 2) 50 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maitotuotteiden ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka jalostaa maa- tai metsätalouden tuottamaa biomassaa uusiutuvaksi energian raaka-aineeksi. Tuki myönnetään de minimis -tukena. 33 Yritysryhmän kehittämistoimenpiteet Myönnettäessä tukea yritysryhmälle yksittäiselle yritykselle kohdistuva tuki lasketaan jakamalla koko kehittämistoimenpiteelle myönnettävä tuki kullekin yritykselle sopimuksen perusteella osoitettavien kehittämispalveluiden kustannusten suhteessa. Jollei kustannusten kohdistuminen ole kohtuudella selvitettävissä, tukikelpoiset kustannukset jaetaan yritysryhmään osallistuvien yritysten määrällä. Tuki myönnetään de minimis -tukena kunkin ryhmään osallistuvan yrityksen de minimis -tuen enimmäismäärän rajoissa. Myönnettäessä tukea yritysryhmälle EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 29 artiklan mukaiseen kehittämistoimenpiteeseen, vähintään yhden yrityksen on oltava joko alkutuottaja tai kuuluttava jalostusteollisuuteen. Edellä 1 momentista poiketen tukea ei saa kohdistaa alkutuottajalle. 34 Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, yli euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on tuen hakijan pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia. Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, yli 2000 euron hankinnoissa tuen hakijan on selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään. Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty tai paikkakunnan hintatasoa ei ole selvitetty, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta. 36 Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan myöntää aineettoman omaisuuden tai toimipaikan hankintaan vain, jos hankinta täyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut edellytykset. 39 Toimenpiteen aloittaminen Käynnistystukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun työntekijä palkataan jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen.

11 N:o Investointitukea tai kehittämistukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun: 1) kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu; 2) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu; 3) peruskorjattaessa rakennusta tai kehitettäessä yritystä työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu; 4) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai lopullinen sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu; 5) toteutettaessa muuta kuin 1 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi. Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi maksettaessa hankintahinta useana eränä. Toimenpidettä ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava toimenpide sisältää useita hankintoja ja edellä 2 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa toimenpiteen hyväksyttävään kokonaiskustannukseen. 40 Toimenpiteen toteuttamisen määräaika Tuettavalle toimenpiteelle voidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä asettaa maaseudun kehittämislain 23 :n 1 momentissa säädettyä määräaikaa lyhyempi toteutusaika. Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa. 44 Tuen maksuerät ja maksamisen hakuaika Käynnistystuki maksetaan vuosittain enintään kahdessa erässä loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahaosuuden maksamista lukuun ottamatta. Kiinteistön, koneen, laitteen, aineettoman omaisuuden taikka muun käyttöomaisuuden hankintaan tai yrityksen kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään neljässä erässä. Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty investointituki maksetaan enintään neljässä erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen määrästä. Investoinnin tai muun toimenpiteen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Käynnistystuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaisen työsuhteen perusteella lomaraha, -palkka tai -korvaus on viimeistään maksettava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun. 45 Seurantatiedot Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yrityksen kehittymistä koskevat seuraavat tiedot: Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 2010.

12 1048 N:o 266 Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia. Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Mika Saari

13 N:o Liite 2 Asetuksen 29 :n 3 momentissa tarkoitetut kunnat: Alavieska Dragsfjärd Eno Enonkoski Enontekiö Hailuoto Hartola Haukivuori Heinävesi Hirvensalmi Houtskari Hyrynsalmi Ilomantsi Inari Iniö Jaala Joutsa Juankoski Juuka Juva Kaavi Kangasniemi Kannonkoski Karstula Karvia Keitele Kemijärvi Kestilä Kesälahti Kihniö Kinnula Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kolari Konnevesi Korppoo Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kuru Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärsämäki Lavia Lehtimäki

14 Leivonmäki Leppävirta Lestijärvi Lieksa Luhanka Luumäki Längelmäki Maalahti Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Multia Muonio Mäntyharju Nauvo Nurmes Padasjoki Paltamo Parikkala Parkano Pelkosenniemi Pello Pertunmaa Pieksänmaa Pielavesi Pihtipudas Piippola Polvijärvi Pomarkku Posio Pudasjärvi Pulkkila Punkaharju Puolanka Puumala Pyhäjärvi Pyhäntä Pylkönmäki Rantasalmi Rantsila Ranua Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Ristijärvi Ruokolahti Ruovesi Rymättylä Rääkkylä Saarijärvi Salla Savitaipale 1050 N:o 266

15 N:o Savonranta Savukoski Siikainen Simo Sodankylä Soini Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Sumiainen Suodenniemi Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Särkisalo Taivalkoski Tervo Tervola Tohmajärvi Tuusniemi Utajärvi Utsjoki Vaala Valtimo Varpaisjärvi Velkua Vesanto Vieremä Vihanti Viitasaari Virrat Vuolijoki Yli-Ii Ylitornio Ylämaa Ähtäri

16 1052 N:o 267 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta Annettu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1137/2008: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevan tiedotusaineiston sisällöstä ja jakelusta. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) imeväisellä alle 12 kuukauden ikäistä lasta; 2) pikkulapsella 1-3 vuoden ikäistä lasta; 3) äidinmaidonkorvikkeella elintarviketta, joka on tarkoitettu imeväisen ravinnoksi ensimmäisten elinkuukausien aikana ja täyttämään yksinään imeväisen ravitsemukselliset tarpeet siihen saakka, kun otetaan käyttöön soveltuva täydentävä ravinto; 4) vieroitusvalmisteella elintarviketta, joka on tarkoitettu imeväisen ravinnoksi, kun otetaan käyttöön soveltuva täydentävä ravinto, ja muodostamaan pääasiallisen nesteosuuden imeväisen jatkuvasti monipuolistuvassa ruokavaliossa; 5) imeväiselle tarkoitetulla kliinisellä ravintovalmisteella elintarviketta, joka on tarkoitettu käytettäväksi äidinmaidonkorvikkeen tai vieroitusvalmisteen sijasta imeväiselle, joka sairauden tai muun vastaavan syyn takia ei voi käyttää terveelle imeväiselle tarkoitettuja valmisteita; 6) tiedotusaineistolla eri tiedotuskanavien kautta välitettyä kirjallista ja audiovisuaalista aineistoa sekä niihin liittyvää välineistöä, jossa on imettämiseen, ruokintaan, ruokailutottumuksiin tai ravitsemukseen liittyviä kuvauksia tai ohjeita; tiedotusaineistoa eivät ole elintarvikelainsäädännössä edellytetyt pakkaus- ja ravintoarvomerkinnät; 7) kaupallisella tiedotusaineistolla tiedotusaineistoa, joka on osittain tai kokonaan teollisuuden tai kaupan kustantama. 3 Tiedotusaineiston sisältö Tiedotusaineiston sisällön osalta on noudatettava, mitä äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1216/2007) pakkausmerkintöjä koskevissa :ssä säädetään. Valmistajan ja myyjän sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille antamien äidinmaidonkorviketta ja vieroitusvalmistetta koskevien tietojen on rajoituttava tieteelliseen ja tosiasioihin perustuvaan tietoon. Tiedotusaineistossa ei saa ilmaista tai antaa ymmärtää, että pulloruokinta olisi samanarvoista tai parempi vaihtoehto kuin imetys. Tiedotusaineiston, jossa käsitellään imeväisen ruokintaa ja joka on tarkoitettu raskaana oleville naisille sekä vastasyntyneiden ja pikkulasten vanhemmille ja hoitajille, on Komission direktiivi 2006/141/EY, EYVL N:o L 401, , s. 1

17 N:o tuettava lapsen kokonaisvaltaista hoitoa ja varhaista vuorovaikutusta. Tiedotusaineiston on sisällettävä tiedot seuraavista asioista: 1) imetyksen edut ja paremmuus verrattuna muuhun ruokintaan; 2) äidin ravitsemus ja valmistautuminen imetykseen ja sen ylläpitämiseen; 3) ohjeita menettelystä imetyksen ongelmatilanteissa; 4) osittaisen pulloruokinnan aloittamisen haitallinen vaikutus imetykseen; 5) vaikeudet päätöksen muuttamisessa, jos äiti on lopettanut imetyksen; 6) äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteen oikea käyttö. Kun 3 momentissa mainittu aineisto sisältää tietoja äidinmaidonkorvikkeen tai vieroitusvalmisteen käytöstä, siinä on kerrottava valmisteen käytön sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista sekä sopimattoman ravinnon tai väärien ruokintamenetelmien aiheuttamista terveysriskeistä. Lisäksi siinä on kerrottava äidinmaidonkorvikkeen ja vieroitusvalmisteen tarpeettoman ja virheellisen käytön aiheuttamista terveysriskeistä. Tiedotusaineistossa ei saa olla kuvia, joissa äidinmaidonkorvikkeen tai vieroitusvalmisteen käyttö esitetään ihanteellisena. Tiedotusaineistossa ei saa mainita imeväisille tai pikkulapsille tarkoitettuja valmisteita kauppanimillä, mutta aineistossa saa olla lahjoittajayhtiön nimi tai nimilyhenne. Imeväisille tarkoitettuja kliinisiä ravintovalmisteita käsittelevässä tiedotusaineistossa saa kuitenkin olla valmisteen kauppanimi. Jos tiedotusaineistossa on lasten terveyttä ja ravitsemusta koskevaa neuvonnallista tietoa, se on erotettava selvästi valmisteisiin liittyvästä tiedosta. 4 Imeväisten kliinisten ravintovalmisteiden tiedotusaineiston sisältö Imeväisille tarkoitettuja kliinisiä ravintovalmisteita koskevassa tiedotusaineistossa on 3 :ssä säädetyn lisäksi oltava seuraavat tiedot: 1) valmistetta on käytettävä hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti; 2) valmiste on tarkoitettu vain suun kautta tai syöttöletkulla annettavaksi; 3 /44 3) ohjeet ravinnon saannin täydentämisestä, jos valmiste tyydyttää vain osan lapsen ravinnontarpeesta; 4) huomautus siitä, että kuumaa vesijohtovettä ei saa käyttää tehtäessä tuote nautintavalmiiksi. 5 Kaupallisen tiedotusaineiston hyväksyminen 6 Kaupallisen tiedotusaineiston ja näytteiden jakelu Imeväisen ruokintaa koskevan kaupallisen tiedotusaineiston on oltava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjallisesti ennalta hyväksymää. Äidinmaidonkorviketta, vieroitusvalmistetta tai imeväiselle tarkoitettua kliinistä ravintovalmistetta koskevaa kaupallista tiedotusaineistoa saa jakaa vain terveydenhuoltojärjestelmän kautta ja vain niille perheille ja hoitajille, jotka terveydenhuoltohenkilöstön arvion mukaan sitä tarvitsevat. Terveyden- ja sosiaalihuollon toimitilojen käyttö äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden esittelyyn tai myynninedistämiseen on kielletty. Kielto koskee raskaana oleville naisille, äideille ja perheille tai muille kuluttajille järjestettyjä tilaisuuksia ja toimintaa. Kielto koskee myös mainittujen valmisteiden näytteille asettamista, valmisteita koskevia mainoksia ja julisteita sekä muuta kaupallista aineistoa. Äidinmaidonkorvikkeen myynnistä ja jakelusta säädetään äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen 17 :ssä. Vieroitusvalmisteen valmistaja ja myyjä eivät saa luovuttaa korvauksetta tai alennettuun hintaan raskaana oleville naisille, äideille tai heidän perheilleen taikka muille kuluttajille valmisteita, näytteitä tai muita myynninedistämislahjoja suoraan eikä epäsuorasti terveydenhuoltojärjestelmän tai sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta. Äidinmaidonkorvikkeen näytteitä ja välineistöä saa luovuttaa korvauksetta tai alen-

18 1054 N:o 267 nettuun hintaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöille ainoastaan, jos se on tarpeellista laitostasolla tapahtuvaa tutkimusta varten. 7 Äidinmaidonkorvike- ja vieroitusvalmistelahjoitukset Perheille saa luovuttaa äidinmaidonkorviketta ja vieroitusvalmistetta korvauksetta tai alennettuun hintaan vain, jos se perustuu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tapauskohtaisesti tekemään tilannearvioon ja sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön esittämään pyyntöön. Lahjoittajan on tällöin varmistettava, että perheelle luovutetaan äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta niin kauan kuin imeväinen sitä tarvitsee. 8 Pakkaus- ja ravintoarvomerkintätiedot internetissä Äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista saa esittää pakkaus- ja ravintoarvomerkintätietoja internetissä ainoastaan, jos tiedot esitetään kauppa- ja teollisuusministeriön äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta annetun asetuksen :n mukaisesti. Imeväisille tarkoitetuista kliinisistä ravintovalmisteista saa internetissä esittää pakkaus- ja ravintoarvomerkintätietoja, jos ne esitetään kauppa- ja teollisuusministeriön kliinisistä ravintovalmisteista annetun asetuksen (406/2000) 3 luvussa edellytetyllä tavalla. Kuvien käytössä on noudatettava, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta annetun asetuksen 13 :n 1 momentissa säädetään. Lastenruoista saa esittää internetissä pakkaus- ja ravintoarvomerkintätietoja, jos ne esitetään lastenruoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (789/1997) :n mukaisesti. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Tällä asetuksella kumotaan imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta 25 päivänä elokuuta 1994 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (807/1994) sekä lastenruoan valmistusaineista ja imeväisen erityisvalmisteesta 25 päivänä elokuuta 1994 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (808/1994). Tiedotusaineisto, joka ei ole tämän asetuksen mukaista, on poistettava jakelusta 30 päivään huhtikuuta 2012 mennessä. Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Neuvotteleva virkamies Marjaana Lahti-Koski

19 1055 N:o 268 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalousyrittäjien opintorahan hakemisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 25 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 430/2007, nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee maatalousyrittäjien opintorahan hakemista. 2 Hakeminen Opintorahaa haetaan kirjallisesti siltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jonka alueella hakijan omistaman tai hallitseman maatilan talouskeskus sijaitsee. Maatalousyrittäjien opintorahasta annetun valtioneuvoston asetuksen (247/2010) 3 :n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa hakemus voidaan jättää myös hakijan asuinpaikkakunnan toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 3 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Tällä asetuksella kumotaan maatalousyrittäjien opintorahasta 18 päivänä heinäkuuta 2002 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (619/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa loppuun suoritetun tai maatalousyrittäjien opintorahasta annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n kumoamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (43/2010) 2 :n 2 momentissa tarkoitetun ennakkotietopäätöksen kohteena olevan opintokokonaisuuden perusteella tehtyyn hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

20 1056 N:o 269 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus SDK/SÄHKÖINEN PAINOS maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimi antopäivä MMM:n asetus kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 13/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön kirjaamosta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 30, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousylitarkastaja Tove Jern Komission direktiivi 2009/146/EY (32009L0146); EUVL N:o L 312, , s. 55 Komission direktiivi 2009/152/EY (32009L0152); EUVL N:o L 314, , s. 66 Komission direktiivi 2009/153/EY (32009L0153); EUVL N:o L 314, , s. 67 Komission direktiivi 2009/155/EY (32009L0155); EUVL N:o L 314, , s. 72 Komission direktiivi 2010/2/EU (32010L0002); EUVL N:o L 24, , s. 11 Komission direktiivi 2009/116/EY (32009L0116); EUVL N:o L 237, , s. 7 Komission direktiivi 2009/117/EY (32009L0117); EUVL N:o L 237, , s. 11 Komission direktiivi 2009/154/EY (32009L0154); EUVL N:o L 314, , s. 69 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN