MERI-LAPIN SEUDULLINEN KOTOUTTAMISOHJELMA K EMI 1 K EMINMAA 1 SIMO 1 TERVOLA 1 T ORNIO MERI-LAPIN K E II1' 1 A MIS K ES K U S

Transkriptio

1 MERI-LAPIN SEUDULLINEN KOTOUTTAMISOHJELMA K EMI 1 K EMINMAA 1 SIMO 1 TERVOLA 1 T ORNIO MERI-LAPIN K E II1' 1 A MIS K ES K U S Heli-Marja Angeria

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAIN S ÄÄ D Ä N T Ö KES KEI SET KÄ SIT T EE T SEUD ULL ISEN KO T O U T T AM ISO l1 J ELMA N T O T E UT US MAAHANMUUTTO ALUEELLA MA AH AN M UU T T O L AP IS SA MA A H A N MU U I'T O M ER I -L A PI S S A MAAHANMUUT TOT YÖN LINJAUKSET LAP IN M AA H AN MU UT T O ST R AT EG IA MAAT IANMUUTTOTYÖN 'I'AVOITELINJAUKSET MERI-LAPISSA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON PALVELUT TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT KUNTIEN PERUSPALVELUJEN KEHIT TÄMISEN TAVOITT EET JA TOIMENPITEET VA RH AI SK AS VA T U S J A P E RUSO PE T U S T O I SEN A ST E EN KO ULUT U S J A A IKUIS KO U LUT tj S Koul utus k oto utum ise n e dis täj änä Seudullinen ko ulutustarjonta LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOIST OIMINTA MERI -LAPISSA TIEDOTUS, TOTEUTUS JA SEURANTA LIITTEET LÄHDELUETTELO... 44

3 2 LIITTEET Liite 1. Meri-Lapin seudullisen kotouttamisohjelman työryhmän kokoonpano ja muut osallistujat Liite 2. TE-toimiston palvelumallit ja niiden tehtävät KUVIOT Kuvio 1. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kehitys vuosina Kuvio 2. Lapissa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kehitys vuosina Kuvio 3. Meri-Lapissa vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten määrä Kuvio 4. Lapin maahanmuuttostrategia pähkinänkuoressa Kuvio 5. Lapin maahanmuuttostrategian yhteenveto TAULUKOT Taulukko 1. Varhaiskasvatus ja perusopetus Taulukko 2. Toisen asteen koulutus ja aikuiskoulutus Taulukko 3. Liikunta- ja nuorisopalvelut Taulukko 4. Kulttuuripalvelut Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalvelut

4 3 1 JOHDANTO Ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto on 2000-luvulla ollut yhtäjaksoisesti kasvussa; ulkomaalaisten osuus väestöstä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2000 (92 000) vuoteen 2010 ( ). Tilastojen mukaan vuoden 2012 aikana Suomeen muutti henkeä; kasvua edellisvuodesta oli henkeä. Väestörakennetilaston mukaan vuoden 2012 lopulla Suomessa asuvista vuotiaista ulkomaista syntyperää oli miltei joka kymmenes. Vielä 1990-luvulla maahanmuuton perusteena olivat ensisijaisesti humanitääriset syyt. Nykyään syyt maahanmuutolle ovat moninaisemmat; muuton taustalla on yhä useammin perhesiteet, työ tai opiskelu. (Valtion kotouttamisohjelma; Tilastokeskus) Jatkuvan kasvun perusteella on ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä ulkomaalaisten määrä Suomessa rikkoo puolen miljoonan rajan (Valtion kotouttamisohjelma). Alueellisella tasolla tämä merkitsisi sitä, että maahanmuuttajien määrä Lapissa kasvaisi henkeen. Kulttuurien kirjo, monikielisyys sekä monimuotoisuus arvoissa ja tavoissa kasvavat enemmissä määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa, eikä vanhojen toimintamallien ja -periaatteiden päivitykseltä voida välttyä. Maahanmuuton yhtäjaksoinen kasvu edellyttää muutostoimenpiteitä myös julkisten palvelujen piirissä. Kotoutumisprosessin onnistumisen edellytyksenä ovat palveluiden saatavuuden turvaaminen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen maahanmuuton monimuotoistuessa sekä yhdenvertaisen kohtelun vahvistaminen kantaväestöön nähden. Lakisääteisen kotouttamisohjelman avulla pyritään tunnistamaan kehitystarpeet eri palvelurakenteissa sekä toimenpiteissä, ja täten vastaamaan maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Meri-Lapin seudullisessa kotouttamisohjelmassa tunnistetaan poikkihallinnolliset maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät haasteet ja tavoitteet sekä linjataan kehittämistoimenpiteet ja niiden vaatimat resurssit sekä seurantamenetelmät.

5 4 1.1 Lainsäädäntö Laki kotoutumisen edistämisestä (1389/2010) on astunut voimaan Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena ori edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan ori huolehdittava siitä, että tarjottavat palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on varmistettava, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kussakin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamiseen liittyen. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -- suunnitelmaa laadittaessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnari aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja -, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan.

6 5 1.2 Keskeiset käsitteet Meri-Lapin seudullisen kotouttamisohjelman kannalta keskeisiä käsitteitä ovat kotouttaminen, kotouttamisohjelma, kotoutuminen, kotoutumissuunnitelma, maahanmuuttaja sekä yhdenvertainen kohtelu. Käsitteet on määritelty alla. Kotouttamista luonnehditaan viranomais- ja muiden tahojen toimenpiteiden ja palveluiden avulla tapahtuvaksi kotoutumisen edistämiseksi. Kotouttamista ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä. Kotout tamisohjelma on kotoutumisen ja toimialarajat ylit tävän yhteistyön edistämiseksi laadittava ohjelma kunnan tai kuntaryhmän toimesta. Kotouttamisohjelma hyväksytetään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa, ja se tulee tarkistaa joka neljäs vuosi. Kotouttamisohjelma tulee huomioida kuntalakiin pohjautuvaa talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumisena luonnehditaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutteista kehitystä - päämääränä on tarjota työelämässä ja yhteiskunnassa hyödyllistä tietotaitoa, kuitenkaan sivuuttamatta oman kielen ja kulttuurin ylläpitoa. Kotoutumissuunnitelma on yksilölle tai perheelle tehty suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joilla tuetaan mahdollisuuksia riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon sekä muiden tarvittavien taitojen ja tiedon hankintaan. Maahanmuuttajaksi voidaan luonnehtia eri perustein Suomeen muuttanutta henkilöä jolle on joko rekisteröity oleskeluoikeus tai myönnetty oleskelukortti, tai joka oleskelee maassa muulla kuin matkailuun tai muuhun lyhytaikaiseen oleskeluun myönnetyllä luvalla. Yhdenvertaisen kohtelun ideologia perustuu lainsäädäntöön, jonka nojalla yksilöä ei ole oikeutettua iän, sukupuolen, kansalaisuuden, alkuperän, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun yksilöön liittyvään syyhyn pohjautuen asettaa eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.

7 6 1.3 Seudullisen kotouttamisohjelman toteutus Meri-Lapin kehittämiskeskus on Kemin, Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien vapaaehtoinen yhteistyöelin. Kehittämiskeskuksen toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää Kemi-Tornio-Haaparanta alueen markkinointia ja edunvalvontaa, elinkeinojen kehittämistä, kansainvälistymistä sekä palvelutoimintaa kuntien ja elinkeinoelämän vapaaehtoisella yhteistyöllä. Kehittämiskeskuksen organisaation muodostavat seutuvaltuusto, -hallitus, johtotiimi ja toimisto. Lisäksi kuntien ja yhteistyökumppaneiden edustajista muodostuvat asiantuntijatiimit ovat tärkeä osa kehittämiskeskuksen toimintaa. Lainsäädäntöön nojaten, seutuhallitus päätti kotouttamisohjelman laatimisesta kehittämiskeskuksen koordinoimana seudullisena yhteistyönä syksyllä Ohjelman laadintatyötä varten nimettiin työryhmä, johon lukeutui Kemin, Keminmaan, Simon Tervolan sekä Tornion edustajisto; työryhmän kokoonpano liitteenä. Työryhmä kokoontui Kemissä yhteensä neljä kertaa Meri-Lapin kehittämiskeskuksen tiloissa. Aloituskokouksessa päädyttiin Meri-Lapin kotouttamisohjelman sisältörakenteen toteuttamiseen Lapin maahanmuuttostrategiaan pohjautuen sekä sovittiin aikataulusta. Syksyn aikana edustajisto kokosi tarvittavaa materiaalia oman kuntansa toimijoilta, joka yhtenäistettiin Lapin maahanmuuttostrategian linjausten perusteella. Laaditun materiaalin työstämisestä yhtenäiseksi, valmiiksi kotouttamisohjelmaksi vastasi Tornion toimialueen työntekijä Heli-Marja Angeria (BBA). Työryhmän laatima kotouttamisohjelma toimitettiin kunnille hyväksyttäväksi joulukuussa 2013.

8 7 2 MAAHANMUUTTO ALUEELLA Ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto on 2000-luvulla ollut yhtäjaksoisesti kasvussa; ulkomaalaisten osuus väestöstä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2000 ( ) vuoteen 2010 ( ). Tilastojen mukaan vuoden 2012 aikana Suomeen muutti henkeä; kasvua edellisvuodesta oli henkeä. Väestörakennetilaston mukaan vuoden 2012 lopulla Suomessa asuvista vuotiaista ulkomaista syntyperää oli miltei joka kymmenes. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 3,7 % koko väestöstä oli ulkomaan kansalaisia. Kuvio 1. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kehitys vuosina Vielä 1990-luvulla perusteena maahanmuutolle oli ensisijaisesti humanitääriset syyt. Nykyään maahanmuuton syyt ovat moninaisemmat ; muuton taustalla on yhä useammin perhesiteet, työ tai opiskelu. Jatkuvan kasvun perusteella on ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä ulkomaalaisten määrä Suomessa rikkoo puolen miljoonan rajan. (Tilastokeskus; Valtion kotouttamisohjelma)

9 8 2.1 Maahanmuutto Lapissa Maahanmuuttajien määrä Lapissa on vuosikymmenien saatossa moninkertaistunut Lappiin muutetaan ensisijaisesti perhesiteiden, opiskelun sekä työnteon perässä. Vielä 80- luvulla Lappia asutti vain muutama sata ulkomaalaista; tällä hetkellä ulkomaan kansalaisia on Lapissa noin Väestötilastojen mukaan maahanmuuttajien osuus Lapin väestöstä vuoden 2012 lopussa oli 1,9 % (vrt. 1,8 % v. 2011). Viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on lisääntynyt entisestään. Kasvun jatkuessa nykyisellä tasolla, ennusteen mukaan Lappia vuonna 2030 asuttaa jo noin maahanmuuttajaa. Kuvio 2. Lapissa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän kehitys vuosina Maahanmuuttajien mukanaan tuoma monipuolinen kulttuurien kirjo sekä kielitaito vahvistavat Lappia kansainvälisenä maakunt ana entisestään. Maahanmuuttajaväestön nuorempi ikärakenne verrattaessa kantaväestöön tarjoaa tärkeän voimavaran maakunnalle, jossa väestö alati vähenee ja ikääntyy. Lapin kunnista Rovaniemi, Kemi ja Tornio ovat harjoittaneet kotouttamista ja vastaanottaneet kansainvälisen suojelun piirissä olevia yksilöitä jo 80-luvun loppupuolelta lähtien. Harvaan asutettu maakunta pitkine välimatkoineen asettaa haasteita tarvittavien kotoutumista edistävien palveluiden ja toimenpiteiden yhdenvertaiselle tuottamiselle

10 9 Lapissa. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on kehitetty innovatiivisia ja joustavia palvelujen tuottamistapoja sekä verkostoyhteistyötä. Keskeisimpiä toimintaverkostoja ovat Lapin maahanmuuttoasiain toimikunta, Lapin etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) sekä Rovaniemien ja Meri-Lapin maahanmuutto- ja kotouttamistoimijoiden verkostot (MAKO). 2.2 Maahanmuutto Meri-Lapissa Maahanmuuton moninaistuessa ja lisääntyessä niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, vaikutukset ulottuvat väistämättä myös paikalliselle tasolle. Lapin kansainvälisimmäksi kunnaksi v luokiteltiin Kemin kaupunki, jossa maahanmuuttajien osuus väestöstä v oli 3,1 % (690 hlöä). Myös Tornio ylsi maahanmuuttajan kuntalistaukseen osuudellaan 2,3 % (517 hlöä). Keminmaassa maahanmuuttajien osuus väestöstä oli 0,7 % (60 hlöä), Tervolassa 1,0 % (33 hlöä) ja Simossa 0,4 % (14 hlöä). Kuvio 3. Meri-Lapissa vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten määrä

11 10 3 MAAHANMUUTTOTYÖN LINJAUKSET Meri-Lapin seudullisen kotouttamisohjelman laadintatyön ohjenuorana ovat valtakunnalliset tavoitteet kotouttamisen edistämiseksi sekä viitekehyksenä ja perustana Lapin maahanmuuttostrategia Luvussa tullaan esittelemään kyseisen strategian pääpiirteet ja läpäisevät teemat, joiden pohjalta Meri-Lapin seudullisen kotouttamisohjelman tavoitelinjaukset on muodostettu. 3.1 Lapin maahanmuuttostrategia 2017 Lapin maahanmuuttostrategia tarkastelee kotouttamista ja kotoutumista kokonaisvaltaisena prosessina maahanmuuttajien eri elämänvaiheissa. Strategia huomioi maahanmuuttajat maahantuloperusteista riippumatta. Strategian ensisijaisiksi tavoitteiksi on asetettu alueen maahanmuutto - ja kotouttamistyön kehittämisen linjaukset vuoteen 2017, maahanmuuttajien kotoutumisen sekä työllistämisen edistäminen Lapissa sekä kasvavaan maahanmuuttoon ja ulkomaisen työvoiman rekrytointiin varautuminen. Lapin maahanmuuttostrategian vision mukaan "vuonna 2017 Lappi on moniarvoinen ja monikulttuurinen maakunta, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset elää, asua ja tehdä työtä ". (Lapin maahanmuuttostrategia 2017) Strategia käsittää neljä toimenpidekokonaisuutta: 1. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet kotouttamisen lähtökohtana 2. Osaavat maahanmuuttajat työntekijöinä ja yrittäjinä 3. Kansainvälistyvä työelämä 4. Toimivat palvelurakenteet ja monialaiset verkostot kotoutumisen tukena Jokaiseen toimenpidekokonaisuuteen sisältyy tavoitelinjan kuvaus vuodelle 2017 sekä kaksi tavoitelinjaa. Tavoitelinjat on jaettu toimenpiteisiin sekä osatoimenpiteisiin, joille on määritelty koordinoinnista ja käynnistämisestä vastaavat päävastuutahot. Strategian onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on monialainen verkostoyhteistyö.

12 11 Kuvio 4. Lapin maahanmuuttostrategia pähkinänkuoressa

13 12 Edellä mainittujen lisäksi Lapin maahanmuuttostrategiaan sisältyy kaksi vallitsevaa teemaa, jotka läpäisevät kaikki toimenpidekokonaisuudet. 1. Maahanmuuttajien osallisuutta edistetään ja syrjäytymistä ehkäistään kaikilla elämänalueilla, mikä tarkoittaa mahdollisuutta esimerkiksi koulutukseen, työhön, harrastuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttamistoimintaan. 2. Eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta edistetään kaikilla elämänalueilla. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää onnistuakseen aktiivisuutta ja myönteistä asennetta niin maahanmuuttajilta kuin kantaväestöltä : halua tutustua toisiin ja avoimuutta erilaisille kulttuuritaustoille. Lapin maahanmuuttostrategia 2017 on kokonaisuudessaan luonnehdittu kuvioissa 4 ja 5. Lähteenä Lapin maahanmuuttostrategia 2017: Petäjämaa Mirva, 2013.

14 13 Kuvio 5. Lapin maahanmuuttostrategian yhteenveto Tunnistetaan maahanmuuttajien palvelutarpeet asiantuntevasti ja osuvasti Tunnistetaan maahanmuuttajien aikaisempi osaa ja edistetään koulutukseen isää lisätään tiedottamista maahanmuuton myönteisyydestä ja rohkaistaan työllistämään uuttajia Rakennetaan maahanmuuttajil tavoitteeliisia, voimavaral ähtöisiå j, ja työlliistymispotkuw Vahvistetaan maahanmuuttajien ammatillista osaan ja tehostetaan kiinnittymistä työelämään Vahvistetaan työyhteisöjen monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusv.almiuksiia Osallistutaan kansainvälistä suojelua saav ien Vastaan~ ja tarjotaan kuntapalkkoja in i i-,tavasti Ahiahänmuull ula C% ti, gi 3E f äwåt ~" kulttuurlsåt ja yhtei sku nn alhset Valmiudet fi yövhiman m r t r m a u t L c f å työff40lkå Aåhtöistå Tehostetaan monlalaista verkostoyhteistyötä Katot tianiskoukrtus on tarvelähtöist i, laadukasta, joust ja alueen erityisoiirteet huomioivaa k Tehostetaan julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen käyttöä ulkomaalaisten työnhakijoiden työllistymiseksi nn ulkomaisen työvoiman tarvettd' nitkäliä aika lilt Vahvistetaan alueellista tie!topohjaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kotoutumisesta T urvataan maahanmuuttajala* en ja - nuorten mahdollisuudet pitkäjänteiseen suomen kielen opiskeluun ja muiden opiskeluvalmiuksien kehittämiseen maahanmuuttajia uusien yritysten perustamisessa ja ~toiminnassa, tuetaan y ä ja musta työnantajia ulkomaisen työvoiman Turvataan ulkomaalaisten työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu yhteistoimirrtamahdollisuuksia kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön avulla maahanmuuttajien osallistumista kansalais-, järjestö- ja val kutt am istai mi ntaa n

15 Maahanmuuttotyön tavoitelinjaukset Meri-Lapissa Meri-Lapin alueen maahanmuutto- ja kotouttamistyön linjaukset pohjautuvat Lapin maahanmuuttostrategiaan 2017, jossa on huomioitu myös valtakunnalliset tavoitteet maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Meri-Lapin seudullisen kotouttamisohjelman keskeisiksi tavoitelinjoiksi on muovautunut kotoutumispalvelujen saatavuuden turvaaminen, yhdenvertaisuuden korostaminen, maahanmuuttajien tarpeiden huomioiminen peruspalveluissa sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Kotoutumispalvelujen saatavuuden turvaamisessa keskeistä on seudullisen yhteistyön syventäminen ja yhteisten toimintamallien rakentaminen. Maahanmuuttajien tarpeiden huomioiminen peruspalveluissa edellyttää maahanmuuttajien erityistarpeiden tunnistamiseen liittyvän osaamisen kehittämistä. Yhdenvertaisuuden korostaminen edellyttää maahanmuuttajien kohtelemista kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina; tarpeisiin vastataan peruspa lvelutasolla, ei pelkästään erityispalvelujen kautta. Maahanmuuttajien ja kantaväestön välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen pyritään eri väestöryhmiä yhdistävien tilaisuuksien järjestämisen ja yleisen suvaitsevaisuuskasvatuksen avulla.

16 15 4 TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON PALVELUT Vuoden 2013 alusta lähtien TE-toimiston palvelut ovat toimineet nimellä työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut). Asiakkaita palvelee Lapin TE-toimisto toimipaikkoineen. Verkkopalvelujen uudistuessa ja kehittyessä myös asiointimahdollisuudet ovat laajentuneet. Monet aikaisemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voidaan nykyään hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Tarvittaessa asiakas saa TE-toimistosta henkilökohtaista asiantuntija-apua oman tilanteensa ja mahdollisuuksiensa selvittämiseen. Lapin TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Enontekiöllä, Ivalossa, Kemissä, Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa, Pellossa, Posiolla, Ranualla, Rovaniemellä, Sailassa, Savukoskella, Sodankylässä, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla. Työvoiman palvelukeskukset sijaitsevat Rovaniemellä ja Meri-Lapissa (Tornio ja Kemi). Yhteispalvelupisteitä on Pelkosenniemellä ja Utsjoella. Seudullisia yrityspalveluita tarjotaan Itä -Lappi, Kemi-Tornio, Pohjois-Lappi, Rovaniemi, Tornionlaakso ja Tunturi-Lappi alueilla. Muuta TE-palveluverkostoa on myös Hetassa. Lapin TE-toimistossa työnhakija-asiakkaille palvelut tarjotaan asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. TE-toimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan ; työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistymisen palvelut (Liite 2.). Näin varmistetaan asiakaslähtöinen palvelu ja eri palvelukanavien tehokas hyödyntäminen. Työnhakija-asiakkaan palvelulinjalle sijoittumisen keskeisenä tekijöinä ovat ammattitaito, työmarkkinatilanne, tavoitteiden selkeys, sitoutuminen ja vastuunotto työkyky. Maahanmuuttajapalvelut on integroitu osaksi tavallisia TE-toimiston palveluja huomioiden kuitenkin maahanmuuttajien erityistarpeet. Päätoimisia maahanmuuttajien työllistymiseen erikoistuneita asiantuntijoita on kaksi ja he ovat sijoittuneet tuetun työllistymisen palveluihin. Muilla palvelulinjoilla osalla virkailijoista tehtävänkuvaan kuuluu myös maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelut. Kotoutumisen koordinaatio on keskitetty osaamisen kehittämisen palveluihin, joista vastaavat palvelujohtajan ja palveluesimiehen lisäksi yksi

17 16 asiantuntija. Kotoutumiskoulutuksen vastuu on osaamisen kehittämisen palveluissa yhdellä palveluesimiehellä. Maahanmuuttaja-asiakkaita koskevat samat palveluperiaatteet kuin muita asiakkaita. Palveluissa huomioidaan kuitenkin asiakkaiden erityistarpeet, kuten esimerkiksi tulkkipalvelut. Palveluun varataan yleensä keskimääräistä pidemmät vastaanottoajat. TEpalveluita voidaan räätälöidä hyvinkin joustavasti asiakkaiden palvelutarpeita vastaaviksi. Kotoutumislain mukaisesti Lapin TE-toimisto osallistuu kotouttamisen kehittämiseen monialaisena yhteistyönä alueen viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. TE-toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista sekä muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille räätälöiden palveluita heille sopiviksi. Maahanmuuttajien palveluissa korostuu neuvonnan ja ohjauksen tärkeys. Kotoutumislain mukaan TE-toimiston ja muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kotoutumislain yhtenä tavoitteena on lisätä kotouttamisen vaikuttavuutta aloittamalla kotoutumista tukevat palvelut ja toimenpiteet mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen. Palvelun nopean käynnistämisen takaamiseksi TEtoimiston tulee käynnistää kotoutumislain mukainen alkukartoitus niille maahanmuuttajille, jotka ovat työttömiä ja rekisteröityneet työnhakijaksi TE-toimistoon. Alkukartoituksen perusteella TE-toimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta,

18 17 kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. Maahanmuuttajan yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi omaehtoisten opiskelujen tukeminen, erilaiset TE-toimiston hankkimat valmennukset sekä kokeilut. Valmennuksia voidaan hankkia uravalmennuksena, mikäli asiakkaan todetaan tarvitsevan tukea ja ohjausta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. TE-toimisto voi myös hankkia työhönvalmennusta, mikäli asiakas tarvitsee henkilökohtaista tukea työpaikan etsimiseen, työsopimuksen solmimiseen ja/tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Työkokeilua puolestaan voidaan käyttää sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon löytämiseksi. Koulutuskokeilussa asiakas pääsee tutustumaan koulutusaloihin oppilaitoksissa tarkoituksenaan selvittää soveltuvuutta eri aloille ja koulutuksiin sekä edellytyksiä opiskella kyseisissä oppilaitoksissa. Yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä voivat olla myös työvoimakoulutuksena tarjottava ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sekä palkkatuettu työ, mikäli sen arvioidaan olevan tarkoituksenmukaisin keino työllistymisen edistämisessä. Maakunnallisena monialaisena verkostoyhteistyönä laadittu Lapin maahanmuuttostrategia 2017 ohjaa Lapin TE-toimiston maahanmuuttajapalveluiden toimeenpanoa kaikilla TEtoimiston palvelulinjoilla.

19 18 5 TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT Tulkkipalveluista ja niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään eri laeissa. Niissä määritellään kenelle ja milloin tulkkipalveluita tulee järjestää. Tulkitsemisesta säädetään mm. hallintolaissa (434/2003, 26 ), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 5 ), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 5 ), ulkomaalaislaissa (301/2004, 203 ) sekä kielilaissa (423/2003, ). Tulkkaus- ja käännöspalveluiden käyttö on keskeinen oikeusturvakysymys. Viranomaisella on vastuu tulkkauksen järjestämisestä, jos asiakkaalla ei ole riittävää kielitaitoa. Ammattitaitoisella tulkkauksella taataan, että asiakas ymmärt ää kyseessä olevan asian täysin - samalla varmistetaan myös viranomaisen oikeusturva asian hoidossa. Palvelu voidaan toteuttaa läsnäolo-, puhelin- tai videotulkkauksena. Viranomainen voi käännättää asiakirjoja jotka ovat merkityksellisiä asiakkaan palvelemisen kannalta. Palvelun laadun takaamiseksi eri toimijat voivat käännättää esitteitä ja lomakkeita palveluistaan paikkakunnalla yleisimmin käytetyille kielille. Elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus korvaa kunnalle pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä, ilman aikarajaa. Korvausvelvoite edellyttää voimassaolevaa sopimusta pakolaisten vastaanotosta kunnan ja ELY-keskuksen välillä. Viranomainen on kuitenkin velvollinen järjestämään tulkkauksen kaikille maahanmuuttajille. Kotouttamisprosessin tavoitteena on, että maahanmuuttaja kykenee mahdollisimman pian maahantulonsa jälkeen toimimaan yhteiskunnassa itsenäisesti suomen kielellä. Maahanmuuttaja voi kuitenkin viranomaisasioinnin yhteydessä tarvita tulkkaus- ja käännöspalveluita vielä useankin vuoden maassaolon jälkeen. Kokonaisuudessaan, kyseessä on maahanmuuttajille keskeinen, peruspalveluja tukeva palvelumuoto.

20 19 Meri-Lapin alueelle tärkeimmät tulkkaus- ja käännöspalvelujen tarjoajat ovat Pohjois- Suomen tulkkipalvelu (Oulun kaupunki) ja Polaris Kielipalvelut Oy. Lisäksi maahanmuuttajat tarjoavat kunnille tulkkaus- ja käännöspalveluita mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen näin omaa kielellistä erikoisosaamistaan.

21 20 6 KUNTIEN PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tehokkaat, saatavilla olevat peruspalvelut luovat pohjan maahanmuuttajien kotoutumiselle. Palvelujärjestelmän koostuessa useista hallintoaloista ja niiden toimijoista, on verkostoyhteistyön kehittäminen ensisijaisen tärkeää maahanmuuttajien peruspalvelujen toteutumisen turvaamiseksi. Valtion kotouttamisohjelman ja Lapin maahanmuuttostrategian pohjalta on Meri-Lapin seudulla kartoitettu kehittämistarpeita ja vaadittavia toimenpiteitä eri toimialoilla. Maahanmuuttajien määrä palvelualojen piirissä vaihtelee kunnittain huomattavasti. Täten myös käytettävissä olevat resurssit sekä tarve erinäisten kotouttamispalvelujen tuottamiselle vaihtelee kunnittain. Näinollen, kukin kunta toteuttaa kotouttamisohjelmaa kunkin hallintoalan todellisen tarpeen ja voimavarojensa mukaisesti, tarvittaessa hyödyntäen seudullista yhteistyöverkostoa. Meri-Lapin yhteiset kehittämistavoitteet, niiden vaatimat toimenpiteet ja vastuutahot sekä seuranta - ja arviointimenetelmät eri toimialoilla tullaan esittelemään tässä luvussa. 6.1 Varhaiskasvatus ja perusopetus Yhdenvertaisuuden takaaminen on ensisijaisen tärkeää - maahanmuuttajalapsella on kantaväestöön nähden yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tavoitteena on tukea lasta ja perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi sekä luoda pohja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Sekä varhaiskasvatuksessa, että perusopetuksessa tulee huomioida moninaiset lähtökohdat ja erityistarpeet. Lapsen identiteetin vahvistumisen kannalta on tärkeää, että myös hänen omaa kieltä ja kulttuuria arvostetaan. Kun lapsi osaa äidinkieltään, myös suomen kielen oppiminen on helpompaa. Ensisijainen vastuu oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on kotiympäristössä.

22 21 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Varhaiskasvatuskeskustelujen avulla arvioidaan kunkin lapsen ja perheen lähtökohdat, selvitetään erityistarpeet sekä kasvatukselle asetetut tavoitteet ja huomioidaan ne tilanteen vaatimalla tavalla. Suomen kielen opetus tapahtuu päivähoidon arjessa leikin ja vuorovaikutuksen kautta; leikkimällä ja toimimalla aikuisten ja lasten kanssa, toistamalla ja opettelemalla sanoja eri tilanteissa, sanoittamalla yhdessä aikuisten ja lasten arjen tilanteita ja tapahtumia sekä yhdistelemällä sanoja, kuvia ja esineitä mahdollistaen näin eri aistien aktivoimisen. Meri-Lapissa toimii perusopetukseen valmistavia luokkia Kemissä ja Torniossa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät yleisopetukseen omaa ikätasoaan vastaaville luokille. Keminmaassa, Simossa ja Tervolassa, joissa maahanmuuttajalasten osuus kantaväestöstä on vähäinen, valmistava luokka on korvattu tuki- ja erityisopetustoiminnalla. Myös perusopetuksessa hyödynnetään avustajia ja tukiopetusta tarvittaessa. Perusopetusta aikuisille maahanmuuttajille annetaan kansalaisopistojen ja lukioiden alaisuudessa. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään Opetushallituksen erillisavustusta suomi toisena kielenä opetukseen, muun opetuksen tukemiseen sekä maahanmuuttajan oman äidinkielen (esim. karenin kieli) opetukseen. Erillisavustuksen piiriin kuuluvan opetuksen järjestämisessä tulisi jatkossa huomioida seudullisen yhteistyön sekä etäopetuksen luomat mahdollisuudet. Oppilaitokset ovat mukana erilaisissa hankkeissa, kuten esim. OPEVERKKO 2014, jossa opetustoimen osaamista, laadunhallintaa ja työhyvinvointia kehitetään yhteistyön kautta - yhtenä osa-alueenaan maahanmuuttajaopetus ja sen kehittäminen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö yhdessä huoltajien kanssa miettivät joustavia, kodin vakaumusta kunnioittavia ratkaisuja pyrkiessä lasten kasvatustavoitteisiin. Näitä tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan eri menetelmin. Seuranta- ja arviointimenetelmiin lukeutuu muiden muassa varhaiskasvatuskeskustelut, vanhempainvartit, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, arviointikeskustelut, lukuvuosiarvioinnit, itsearviointi, kielikokeet ja testit. Lisäksi tarvittavaa tietoa ja palautetta voidaan kerätä hyödyntämällä tilastoja sekä tekemällä asiakaskyselyitä.

23 22 Taulukko 1. Varhaiskasvatus ja perusopetus Tavoitteet Kehittämistoimenpiteet Vastuutahot 1. Lapsen ja perheen tukeminen kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi 2. Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomiointi ja yhdenvertaisuuden takaaminen 'Suomen kielen opetuksen saatavuuden turvaaminen Johto, henkilöstö arjessa leikin ja vuorovaikutuksen kautta; toiminnallinen kaksikielisyys.toimintamallien kehittäminen 'Tulkkioalveluiden hyödyntäminen tarvittaessa ' Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen ; 1 Johto, henkilöstö monikulttuurisuuden huomiointi koulutussisällöissä 'Tietoisuuden lisääminen tiedon jakamisen avulla 'Yhteistyö kodin kanssa ; huoltajien osallisuuden lisääminen 'Sitoutuminen svriinnän ia rasismin vastaiseen työhön R"ilQ1E 6.2 Toisen asteen koulutus ja aikuiskoulutus Maahan tullessaan maahanmuuttajat ovat varsin eri tilanteissa ja heidän tarpeensa, osaamis- ja koulutustasonsa sekä perhetilanteensa voivat vaihdella paljon. Toisilla on koulutuksensa ja osaamisensa puolesta edellytykset nopeaan työllistymiseen, toiset puolestaan tarvitsevat pidemmän kotoutumisajan ja tehostetumpia kotoutumistoimenpiteitä. Asianmukainen koulutus edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Koulutus voi olla joko kokonaan Suomessa hankittu tai aiemmin hankitun osaamisen pohjalta Suomessa täydennetty. Täydennyskoulutusta suunniteltaessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ensisijaisen tärkeää Koulutus kotoutumisen edistäjänä Menestyminen opinnoissa ja työelämässä edellyttää suomen kielen taitoa sekä suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämistä. Kotoutumiskoulutus on

24 23 keskeinen väylä maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä osallistumiseen muuhun koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille. Oppivelvollisuusiän ylittäneille suunnattu kotoutumiskoulutus toteutetaan alueellamme pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaisesti. Kotoutumiskoulutusta järjestää Meri-Lapin alueella Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksen yksikkö. Lapin ELY-keskus on hankkinut työvoimakoulutusta Meri-Lapin TE-toimiston esitysten mukaisesti ja maahanmuuttajat ovat päässeet koulutukseen kohtuullisen nopeasti. Nuorisotakuu, yksi hallituksen kärkihankkeista, astui voimaan Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä luomalla kaikille nuorille realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto. Lapin nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2015 tähtää nuorten, mukaan lukien maahanmuuttajanuorten, hyvinvoinnin ja elinolojen kokonaisvaltaiseen parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 puolestaan huomioi maahanmuuttajien kouluttautumisen edistämisen muun muassa tavoitteena kehittää aikuiskoulutuspalveluja niin, että myös maahanmuuttajilla on paremmat mahdollisuudet osallistua niihin. Maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen on myös Meri-Lapin alueella kantaväestöön verrattuna vähäisempää. Maahanmuuttajia siirtyy lukiokoulutukseen ja edelleen korkeakouluihin vähän suhteessa kantaväestöön. Yhtenä keskeisenä syynä ovat heidän puutteellisiksi kokemansa kielelliset valmiudet Seudullinen koulutustarjonta Toisen asteen opinnoilla on merkittävä rooli kouluttautumisessa Meri-Lapin alueella. Ammattiopisto Lappian toimipisteitä on kaikissa Meri-Lapin alueen kunnissa ja oppilaitos järjestää ammatillista toisen asteen koulutusta viidellä koulutusalalla, jotka ovat hyvinvointiala, kulttuuriala, luontoala, palveluala ja tekniikan ala. Maahanmuuttajia on hakeutunut ammatillisiin opintoihin erityisesti tekniikka -, palvelu - sekä hyvinvointialalle.

25 24 Koulutusta järjestetään sekä nuorisoasteen koulutuksena että aikuiskoulutuksena. Lisäksi, vaihtoehtona työn ohessa opiskelevalle on myös oppisopimuskoulutus. Hyvinvointialalla on järjestetty myös sosiaali- ja terveysalalle ohjaavaa koulutusta maahanmuuttajille yhteistyössä Lapin yliopiston, Lapin ELY-keskuksen ja Lapin TEpalveluiden kanssa. Kokeilumuotoisena uutena koulutuksena Lappiassa on käynnistetty hoiva-avustajakoulutus. Kyseessä on koulutus, jonka avulla pyritään vastaamaan Meri- Lapin alueen tulevaisuuden työvoimatarpeisiin kouluttamalla monenlaisia sosiaali- ja terveysalan osaajia. Lukiokoulutusta Meri-Lapin alueella järjestävät seuraavat oppilaitokset- Kemin lyseon lukio Keminmaan lukio Tornion yhteislyseon lukio Simon lukio Tervolan lukio Alueen lukiot pyrkivät opetuksessaan ottamaan huomioon opiskelijoidensa erilaiset tarpeet ja oppimisen edellytykset sekä toimintaympäristön alati muuttuvat haasteet. Lukiokoulutuksen lisäksi Kemin lyseon lukio tarjoaa aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta sekä järjestää neljä kertaa vuodessa yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintotilaisuuksia (YKI-testi). Maahanmuuttajilla on mahdollisuus suorittaa Kemin lyseon lukiossa myös Pohjantähti-opisto tarjoaa usealla eri koulutuslinjalla erityisesti nuorille suunnattua koulutusta, tavoitteenaan ohjata nuoria ammatilliseen koulutukseen vahvistamalla heidän perustaitojaan opiskeluun ja elämänhallintaan liittyen. Alle 30-vuotiaille nuorille ja maahanmuuttajille suunnattua koulutusta Pohjantähti-opisto on järjestänyt Reitti työelämään ja Reitti työelämään 2 - projekteissa, joissa opiskelijat saavat tukea ja ohjausta. Tavoitteena on löytää nuorelle henkilökohtaisesti sopiva reitti koulutukseen ja työelämään.

26 25 Ammattiopisto Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Sen koulutustarjontaan kuuluvat ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä ammatillinen aikuiskoulutus. Kemissä ammattiopisto Luovi tarjoaa valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Kemin toimipisteessä voi myös valmistua kiinteistönhoitajaksi. Kemissä Ammattiopisto Luovi on myös järjestänyt erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajille kuntouttavaa ja kotouttavaa opetusta sekä ohjausta. Suomen kielen, S2-opetuksessa on tehty yhteistyötä Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksen kanssa. Pohjantähti-opistolla on linja erityistä tukea tarvitseville. Linjan tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia itsenäiseen ja sisältörikkaaseen elämään ottamalla huomioon opiskelijan erityistarpeet, toiveet sekä pyrkimykset. Koulutus on sisällöltään valmentavaa, kuntouttavaa ja yleissivistävää. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen työllistymisen esteitä ovat suomen kielen taitojen riittämättömyys, oikeiden kontaktien ja verkostojen puute sekä erityisesti verkostojen kautta saadun työkokemuksen puute. Suomessa opintonsa suorittaneen henkilön, jonka kotoutumisprosessi ja kielen oppiminen on alkanut jo opintojen aikana, olisi kuitenkin lähtökohtaisesti helpompi sitoutua suomalaisiin työmarkkinoihin kuin henkilön, jolla ei ole siteitä Suomeen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on neljä englanninkielistä koulutusohjelman: Business Information Technology (Bachelor of Business Administration) o Tradenomi, AMK Nursing (Bachelor of Health Care) o Sairaanhoitaja, AMK Degree Programme in Business Management (Bachelor of Business Administration) o Tradenomi, AMK Degree Programme in Social Services (Bachelor of Social Services) o Sosionomi, AMK

27 26 Englanninkielisten koulutusohjelmien tarjonta supistuu jatkossa jonkin verran. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuoden 2014 alusta Lapin ammattikorkeakouluksi. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), tarkemmin Tornion kampus, kouluttaa yhteisöpedagogeja ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyön erityisosaajia. Humakin Tornion kampus on järjestö- ja nuorisotyöalan ainoa ammattikorkeakoulutoimija Lapin läänin alueella. Toiminta jatkuu vuoden 2015 loppuun. Tornion kampuksella on myös järjestöalan ja nuorisotyön tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Työelämäyhteistyö toteutuu myös opiskelijoiden projekteina ja opinnäytetöinä sekä muissa eri tyyppisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Peräpohjolan Opisto Torniossa on kansanopisto, jonka tavoitteena on tukea nuorten aikuisten kasvua kansainvälistyvässä maailmassa. Tavoitteeseen pyritään antamalla yleissivistävää koulutusta sekä eriasteista ammatillista koulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Kysynnän mukaan tarjotaan myös laajasti muuta ammatillista lisäkoulutusta eri aloilla. Tornion kansalaisopisto järjestää muun muassa suomen, saamen ja ruotsin kielen opetusta, yleisiä kielitutkintoja, taito- ja taideaineiden, musiikin ja kansalaisvalmiuksien opetusta sekä maksullista palvelutoimintaa, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillisia ja jatko-opintomahdollisuuksia sekä työllistymistä. Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien ylläpitämä kansalaisopisto, Kivalojen seutuopisto tarjoaa myös opetusta monipuolisesti erilaisissa taito- ja taideaineissa, samoin kuin Kemin Työväenopisto. Kivalojen seutuopisto ja Kemin Työväenopisto yhdistyvät Kivalo-opistoksi, jonka ylläpitäjä on Kemin kaupunki. Lapin kesäyliopisto järjestää yhdessä muiden yliopistojen kanssa Meri-Lapin alueella avointa yliopisto-opetusta, joka täydentää ammattitaitoa ja korkeakoulututkintoa.

28 27 Seuranta- ja arviointimenetelmiin lukeutuu muiden muassa erinäiset lukuvuosiarvioinnit, itsearvioinnit ja niiden kautta kehityksen seuranta. Lisäksi tarvittavaa tietoa ja palautetta voidaan kerätä tekemällä asiakaskyselyitä. Taulukko 2. Toisen asteen koulutus ja aikuiskoulutus Tavoitte et 1. Alkuvaiheen toimet ovat tehokkaita ja luovat edellytykset onnistuneelle kotoutumiselle 2. Maahanmuuttajilla on riittävät kielelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset valmiudet a) Kotoutumiskoulutus on tarvelähtöistä, laadukasta, joustavaa ja alueen erityispiirteet huomioivaa Toimen piteet kotoutumis- ja työllistymispolkujen rakentaminen.maahanmuuttajien erityispalvelutarpeiden huomiointi.huomion kiinnittäminen erityistä tukea tarvitsevin ryhmiin (esim. traumatisoituneet, luku-ja kirjoitustaidottomat, vammaiset), joiden tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen edellyttää monipuolista palvelujen ja tukitoimenpiteiden käyttöä sekä tiivistä verkostoyhteistyötä parantaminen; kaikki maahanmuuttajat pääsevät tarvetta vastaavaan, laadukkaaseen koulutukseen pikimmiten saatavuuden varmistaminen kehittäminen TE-toimistoille ja kunnille samanmuotoiseksi kotoutumiskoulutuksen kehittämisen jatkaminen valtakunnallisen Osallisena Suomessa - hankkeen tulosten pohjalta (verkkokoulutus, tutorointi) kehittämisen jatkaminen, mahdollistaen maahanmuuttajien omaa tasoa vastaavan tasaarvoisen opetuksen.omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen koordinoinnin edistäminen, maahanmuuttajien yksilöllisten opintopalettien rakentaminen sekä ohjaus omaehtoisiin opintoihin työnantajien (ml. järjestöt) kanssa helpottaen maahanmuuttajien pääsyä työelämäjaksoille, oppisopimuskoulutukseen sekä palkkatyöhön,suomen kielen oppimisen tukeminen työssäoppimisjaksoilla; opiskelijakohtaisten tavoitteiden asettaminen, ohjaajan/opettajan/valmentajan hyödyntäminen kiertävänä resurssina työpaikoilla, työpaikkaohjaajien perehdyttäminen työpaikoilla tapahtuvaan suomen kielen ohjaukseen kehittäminen ja kohdentaminen maahanmuuttajiin, joiden kielitaito ei ole kehittynyt yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti Vastuutahot Ammattiopisto Luovi,AL Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutus, Pohjantähti-opisto Kemin lyseon lukion maahanmuuttajako ulutus sekä muut kotoutumiskoulutusta järjestävät tahot b) Maahanmuuttaja- Kemin lyseon lukion lapsilla ja -nuorilla on maahanmuuttajanuorten perusopetuksen oppimäärän maahanmuuttajamahdollisuus suoritusmahdollisuuden turvaaminen: perusopetuksen koulutus, pitkäjänteiseen oppisisältöjen integrointi kotoutumiskoulutukseen, työpajojen Kivalo-opisto,

29 28 suomen kielen opiskeluun ja muiden opiskeluvalmiuksien kehittämiseen 3. Maahanmuuttajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ammattiin opinnollistaminen ja/tai joustavan perusopetuksen (ml. aikuisten perusopetus ) kehittäminen maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien sekä kielitaidon parantamiseksi nuorisotakuun mukaisesti 1. Maahanmuuttajien aiemman osaamisen tunnistaminen, ja koulukseen pääsyn edistäminen tunnistamisprosessissa, ja ohjaus ulkomaisten opintojen tunnustamispäätösten haussa.aiemman osaamisen tunnustamisen lisääminen osaksi HOPS-ohjausta ja opintojen henkilökohtaistamista huomioiden positiivisen erityiskohtelun mahdollisuudet opiskelijavalinnoissa ; lukio, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon valmentava koulutus *Maahanmuuttajien huomiointi nuorisotakuun toimenpiteissä.opintojen tukemisen muotojen, materiaalien sekä opiskelijan ohjaus -ja neuvontapalvelujen kehittäminen täydennyskoulutuksen järjestäminen maahanmuuttajanuoriin liittyvissä erityiskysymyksissä 2. Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen vahvistus ja työelämään kiinnittymisen omaehtoisena opiskeluna tuettavista opinnoista täydentämiseen ; tutkintojen osat, ammatti- ja koulutusalakohtainen suomen kielen opetus sekä muu täydennyskoulutus omaehtoisessa opiskelussa ja työvoimakoulutuksessa tueksi kulttuurivalmennuksen järjestäminen Peräpohjolan Opisto, Pohjantähti-opisto, Tornion kansalaisopisto Ammattiopisto Lappia, Ammattiopisto Luovi, Humanistinen AMK, Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutus, Lapin AMK, Peräpohjolan Opisto Ammattiopisto Lappia, Ammattiopisto Luovi, Humanistinen AMK, Lapin AMK, Peräpohjolan Opisto Ilpi{pl ', 'illi 6.3 Liikunta - ja nuorisopalvelut Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen edellyttää kantaväestön kohtaamista sekä heidän keskinäisen vuorovaikutuksen onnistumista. Liikunta - ja nuorisopalveluiden avulla voidaan kehittää toimintaa, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä maahanmuuttajien osallisuuden lisäämisen.

30 29 Meri-Lapin alueella liikunta- ja nuorisopalvelut ovat saatavilla kulttuuritaustoja erottelematta kussakin kunnassa vallitsevien resurssien mukaisesti. Liikuntapalvelut, erinäisiä hankkeita hyödyntäen (esim. Kemin Liikkuva-hanke ), kannustavat maahanmuuttajanuoria terveelliseen ja osallistuvaan elämäntapaan tuottaen monipuolisia, ennaltaehkäiseviä ja kehittäviä palvelumuotoja. Syrjinnän ja rasismin vastaisella nuorisotyöllä tuetaan myönteisiä vuorovaikutustilanteita ja vahvistetaan monikulttuurisuutta (esim. Avartti - nuoret sen tekevät! -ohjelma ). Nuorisotoimen palvelupiiriin kuuluva tanssitoiminta on jo vuosien ajan tavoittanut monikulttuuriset tytöt - nuorisotilat ovat puolestaan tavoittaneet nuoret pojat toiminnallaan. Tornion kunnan alaisuudessa toimiva Tirlittan -- talo tytöille tarjoaa myös monikulttuurista toimintaa sekä kielikoulutusta osana palveluitaan. Seuranta- ja arviointimenetelmiin lukeutuu muiden muassa koulutukset, tapahtumat ja osallistujamäärät eri tapahtumissa ja aktiviteeteissa. Lisäksi tarvittavaa tietoa ja palautetta voidaan kerätä tekemällä erinäisiä asiakaskyselyjä, Taulukko 3. Liikunta- ja nuorisopalvelut LM TA- VEL T Tavoitteet Kehittamistoimen iteet Vastuuta hot 1. Yhdenvertaisuuden. Ryhmä- ja nuorisotilatoiminnan edistäminen Liikunta- ja korostaminen nuoriso-palvelut yhtäläisten liikunta- ja Liikunta-ja harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen harrastusmahdol-.sitoutuminen syrjinnän ja rasismin vastaiseen työhön lisuuksien kautta 2. Maahanmuuttajien.Toiminnallisten sisältöjen kehittäminen kysyntää vastaavaksi Liikunta- ja erityistarpeiden nuorisohuomioiminen.maahanmuuttajien tavoittaminen tiedottamisen avulla palvelut, järjestöt eri toimijoiden kanssa 3. Maahanmuuttajien.Tietoisuuden lisääminen Liikunta-ja ja kanta n nuorisopalvelut, vuorovaikutuksen.yhteisten tapahtumien ja te tojen järjestäminen sekä keskinäisen.tilojen tarjoaminen monikulttuuriselle toiminnalle järjestöt ymmärryksen lisääminen

31 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten harrastuksia ja tarjoavat monipuolisia tapahtumia. Palveluiden avulla vaalitaan ja edistetään paikallista kulttuuriperinnettä ja kotiseutuhistoriaa sekä ylläpidetään museotoimintaa. Kulttuuripalveluiden avulla voidaan turvata kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää maahanmuuttajien kotouttamista. Meri-Lapissa kirjastopalveluiden avulla tuetaan maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin säilymistä hankkimalla ja välittämällä aineistoa keskeisimmillä vierailla kielillä. Tarpeen mukaan aineistoja hankitaan myös harvinaisemmilla kielillä. Suomen kielen opetusta ja kaksikielisyyttä edistetään hankkimalla tarvittavaa opetusmateriaalia eri kielillä. Kirjasto- ja museopalveluiden saatavuus ja tunnettavuus turvataan henkilökohtaisen opastuksen, kirjastovierailujen sekä ryhmäopastuksen avulla. Alueen kulttuuritarjontaa vahvistaa Kemin kaupunginteatteri ja -orkesteri sekä Länsi- Pohjan musiikkiopisto ja jousikvartetti. Kaupunginteatteri tarjoaa mahdollisuuden tutustua kulttuuriin teatterielämyksien kautta. Myös erilaiset yhteistyöprojektit ovat mahdollisia hankerahoitusten avulla. Musiikkiopisto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua varhaisiän musiikkikasvatuksen opetukseen ja pääsykokeiden perusteella myös taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti suomalaiseen musiikkikulttuuriin, mikä puolestaan edesauttaa yhteiskuntaan integroitumista. Lisäksi, opetus edistää suomen kielen oppimista. Länsi-Pohjan jousikvartetti soittaa vuoden aikana sopimuskuntiensa alueella noin 50 monipuolista ilmaiskonserttia kouluissa palvelutaloissa ja muissa julkisissa laitoksissa. Kausikonserteissa on aina tarjolla kattavat suomenkieliset käsiohjelmat joista ilmenee esitettävien teosten taustat helpottaen näin esityksen seuraamista lisäten samalla tietoutta. Kemin kaupunginorkesteri toimii yhteistyössä maahanmuuttotyön kanssa tarjoamalla vapaalippuja tiettyihin konsertteihin kulttuuriopintoja suorittaville ryhmille. Myös näistä esityksistä on saatavilla suomenkieliset käsiohjelmat.

32 31 Alueen kulttuuripalvelut edistävät kotouttamisprosessia myös tarjoamalla erinäisiä harjoittelupaikkoja sekä mahdollisuuden kielen opiskeluun harjoittelun ohessa. Lisäksi kunkin kunnan tulisi noteerata maahanmuuttajien erikoisosaaminen ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jo olemassa olevaa kulttuurien kirjoa kulttuuripalveluja tuottaessaan. Seuranta- ja arviointimenetelmiin lukeutuu muiden muassa hankitun aineiston ja kokoelmien määrä, koulutukset ja osallistujamäärät eri aktiviteeteissa. Lisäksi tarvittavaa tietoa ja palautetta voidaan kerätä tekemällä asiakaskyselyitä. Taulukko 4. Kulttuuripalvelut Tavoitteet Kehittämistoimenpiteet Vastuutahot 1. Kielellisten valmiuksien turvaaminen 2. Yhdenvertaisuuden korostaminen turvaamalla kielen ja kulttuurin säilyvyys 3. Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioiminen sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen lisääminen,suomen kielen oppimateriaalin hankinta keskeisimmillä kielillä, sekä tarvittaessa myös harvinaisemmilla kielillä.maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen palvelutarjonnassa Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen lisääminen sekä vierailujen kautta Kirjastopalvelut, kulttuuritoimi Kirjastopalvelut, kulttuuritoimi, johto Kulttuuri- ja nuorisopalvelut, johto, henkilöstö 6.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kaikilla, joilla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotipaikka, on oikeus kunnan järjestämiin hyvinvointi-, eli sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maahanmuuttajalla on oikeus yhteisiin kunnan järjestämiin hyvinvointipalveluihin, jos hänellä on voimassaoleva, Kelan myöntämä sairausvakuutus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja toimivuus