PENTTI VIITA Työmotivaatio ja tuotanto
|
|
- Risto Sala
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BERTIL ROSLIN ai-kaan Tuotekehitys epävarmuuden LAURI KORPELAINEN Työvoimapolitiikan vaihtoehdot MARKKU HEINONEN Alkoholijuomien e-konometrinen kulutustutkimus JUKKA PEKKARINEN Keynesiläisyys ja suomalainen suhdannekuva PENTTI VIITA Työmotivaatio ja tuotanto HEIKKI HÄMÄLÄINEN Tieteelnsyys ja tutkimus AHTI MOLANDER Kansantaloustieteen kriisi? TIMO TERÄSVIRTA Elokuvalippujen kysynnästä
2 KANSANTALOUDELLINEN AIKAKAUSKIRJA 1978 Yhte isku ntatal oudell isen Aikakauskirjan 74. vuosikerta ISSN JUlkaisija: Kansantaloudellinen Yhdistys. Ilmestyy neljänä niteenä vuodessa. Tilaushinta 50 mk (opiskelijat 25 mk). Päätoimittaj a HENRI J. VARTIAINEN Toimitussihteeri HEIKKI KIRVES Tilaus- ja osoiteasiat HEIKKI LEMPIÄINEN Toimitusneuvosto VEIKKO HALME AUVO KIISKINEN EINO H. LAURILA FEDI VAIVIO Toimituksen osoite: Suomen Yhdyspankki, Taloudellinen sihteeristö, PL 70, Helsinki 10, puh (toimitussihteeri). PäätoimittajClJI1 osoite: Elinkeinoelämän Valtuuskunta, Etelä-Esplanadi 20, Helsinki 13, puh Tilaus- ja osoiteasiat: Heikki Lempiäinen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Chydenia, Runeberginkatu 22-24, Helsinki 10, puh Käsikirjoitukset, jotka tulee laatia siististi, harvalla rivivälillä ja levein marginaalein, pyydetään lähettämään päätoimittajalle tai toimitussihteerille. Kirja-arvosteluista voi sopia toimituksen kanssa. The Finnish Economic J ournal is published quarterly by the Finnish Economic Association (Kansantaloudellinen Yhdistys). Manuscripts in acceptable fo'rm CIJI1d editorial correspondence should be addressed to Kansantaloudellinen aikakauskirja, Union Bank of Finland, Department of Economic Research, P.O.B. 868, SF Helsinki 10, Finland.
3 Kansantaloudell i nen aikakauskirja THE FINNISH ECONOMIC JOURNAL LXXIV vuosikerta 1978 nide 2 Kirjoituksia Tuotekehitys epävarmuuden ai kaan Työvoimapolitii'kan vaihtoehdot Puheenvuoro Alkoholijuomien ekonometrinen kulutustutkimus Keynesiläinen suhdanneajattelu ja suomalainen suhdannekuva Työmotivaatio tuotannon edellytyksenä Bertil Roslin Lauri Korpelainen Reino Hjerppe Markku Heinonen Jukka Pekkarinen Pentti Viita Katsauksia Mono- ja monitieteellisyys taloudellisessa tutkimustyössä Onko kansantaloustiede kriisissä? Kedon kukkia 3: elokuvalippujen.kysynnästä Suomessa vuosina ja Heikki Hämäläinen Ahti Molander Timo Teräsvirta Keskustelua Marjosolan selitykset Seppo Honkapohja - Matti Viren 215
4 Kirjallisuutta Klaus Waris: Markkakin on valuutta James M. Boughton - Elmus R. Wicker: The Principles of Monetary Economics Helen B. O'Bannon - David E. Bond - Ronald A. Sheaver: Money and Banking Henry Phelps Brown: The Inequality of Pay Gregory C. Chow: Analysis and Control of Dynamic Economic Systems Kazuo Sato: Production Functions and Aggregation Heikki Koivisto 217 Antti Suvanto 221 Heikki Heiskanen 223 Heikki Hella 224 Veli Karhu - Pekka Sauramo 227 English Summaries Toimitukselle saapunutta kirjallisuutta Tiedotuksia Kertomus Kansantaloudellisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna
5 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1978:2 Tuotekehitys epävarmuuden aikaan * BERTIL ROSLIN Kuvaavaa viime vuosien taloudelliselle kehitykselle on ollut epävarmuuden korostuminen. 1 Taloudellisen kasvun trendi on taittunut, mutta miten auttamattomasti. Kilpailu kansainvälisessä kaupassa on kiristynyt ja uutta kilpailua on saattanut tulla odottamattomiltakin suunnilta. Kilpailukeinot ja kaupan esteet ovat muuttuneet: on siir-, rytty enemmän hyväksymismenettelyjen, teknisten normien ja viranomaismääräysten käyttöön. Monilla taloudellisilla ennusteilla on uudessa tilanteessa ollut vain viihde arvoa. Trendien'jatkaminen saattaa nyt olla vaarallista ja vaihtoehtoisia kehityssuuntia on harkittava 'entistä tarkemmin. Tekninen kehitystyö yrityksissä.on tois(lalta edelleenkin pitkäjänteistä toimintaa. Se sisältää tuotantoprosessin kehittämiseen, nykyisten tuotteiden ajanmukaisina pitämiseen ja uusien tuotteiden luomiseen tarvittavan toiminnan. Kehitystyön pitäisi voida perustua monenlaisille ennusteille: yleisistä teknologian muutoksista, suhteellisten hintojen kehityksestä, uusista tarpeista, kilpailutilanteesta markkinoilla sekä yhteiskunnallisista rakennemuutoksista. Kuluuhan usein 3-5 vuotta ennenkuin tekninen idea kypsyy markkinakelpoiseksi tuotteeksi. Monet kehitystyön tulokset eivät elä tuotteina näin kauan ja monet kehityshankkeet epäonnistuvat. Osittainenkin epäonnistuminen saattaa merkitä sitä, että kehitystyöhön uhrattuja varoja ei saada täysin takaisin. * Kansan:tailJoudellise1I1 Yhdi,styksen kokouksessa 2, pidetty esiltellmä erälin täydeil!ilylksill1. 1. I~s.,edel1e'en KLaus Waris, Epävarmuuden aikaa'tl, KaTIla,va 1977, s
6 130 Suomessa käytetään suhteellisesti vähemmän varoja tutkimus- ja kehitystyöhön kuin monissa muissa maissa, jotka ovat samassa teollistumisen vaiheessa. Osittain tämä johtuu teollisuutemme rakenteesta. Kehityskustannukset ovat meille tyypillisillä teollisuuden aloilla kansainvälisestikin suhteellisen vaatimattomat. Yritystemme rahoitusrakenne on sitäpaitsi heikohko. Tämän huomioon ottaen teollisuutemme on tuotekehityksessään ollut melko rohkeaotteinen luvun alkupuolen tulorahoitusmahdollisuudet ja julkisrahoittajien voimavarojen nopea lisäys ovat saaneet aikaan teknisen kehityksen, joka hyvinkin kestää kansainvälisen vertailun. Kysymys on nyt lähinnä siitä, miten kehitys voi häiriintymättömänä jatkua, kun olemme siirtyneet epävarmuuden aikaan ja peräti toisenlaiseen rahoitustilanteeseen. Kehitystyö viime vuosikymmenenä Usein kuulee esitettävän, että meidän pitäisi muuttaa kansallista kasvustrategiaamme. Meidän tulisi valppaasti vaania kansainvälisessä kaupassa ilmaantuvia uusia markkinarakoja ja suuntautua aloille, joilla ei ole selviä suurtuotantoetuja. Yhdistelemällä lisenssien ostoja ja omaa lyhytjännitteisempää kehitystyötä pysyisimme, näitten suositusten mukaisesti, kilpailukykyisinä. Koska koulutustaso meillä on suhteellisen korkea, meillä voisi periaatteessa olla mahdollisuuksia näin liikkuvaan toimintatapaan. Toisaalta se ilmeisesti vaatisi myös suuria rahoituspanoksia sekä nopeaan tuotekehitykseen että uuden tuotantokapasiteetin luomiseen. Nämä varat meiltä puuttuvat, nimenomaan yritysten heikkojen omarahoitusmahdollisuuksien vuoksi. 'Mukautumiskykyä tullaan varmasti vaatimaan meiltä runsain mitoin. Taloudellinen kehitys on lyhyelläkin aikavälillä vaikeasti ennakoitavissa. Teknisen kehitystyön on kuitenkin suurelta osin perustuttava meillä vanhastaan vahvoihin aloihin, joiden edistyminen nopeammin saa vaikutuksia kansantalouden tasolla. Viime vuosikymmenenäon luotu teknisiä kehityslinjoja, joiden vakauttaminen nyt on tärkeätä. Seuraavassa tarkastelussa ovat esimerkit metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta saaneet varsin keskeisen aseman. Monet taloudelliset ongelmammehan liittyvät muuttuneeseen kuitutilanteeseen maailmas-
7 sa. 2 Metsäteollisuuden tuotteet muodostavat edelleenkin" suurimman erän viennissämme ja tulemme ilmeisesti vielä pitkään perustamaan tärkeän osan kilpailukykyämme puuhun. Puunjalostus tarjoaa myös hyvän esimerkin perinteisestä teollisuuden alasta, joka edelleenkin poikii uusia tuotteita ja tuoteryhmiä sekä insinööritaidon vientiä. Trendiajattelun karttaminen ei välttämättä merkitse alan vaihtoa kasvu politiikassa. Ensimmäinen esimerkki suomalaisesta pitkäj änteisestä kehitystyöstä voidaan hyvin ottaa pystymetsästä. Puunkorjuun nykyiset kustannukset muodostavat sahapuun tehdashinnasta % ja kuitupuun tehdashinnasta /0. Puuraaka-aineen hinta tehtaalla taasen edustaa sahateollisuuden tuotantokustannuksista /0, massateollisuuden kokonaiskustannuksista % ja levy teollisuuden vastaavista kustannuksista %. Kilpailukyvyllemme on siis varsin tärkeätä, miten puuaines on tuotettu ja korjattu. Viime vuosikymmenenä kehitystyö on kohdistunut metsän keinolliseen uudistamiseen. Taimien kasvatuksessa kehitettiin ensin erilaisia pottimenetelmiä, joiden rinnalle vähitellen ovat jälleen tulleet paljasjuurisia paakkutaimia suosivat menetelmät. Metsämaan muokkauskoneet ovat huomattavasti parantaneet istutusjälkeä, kun taasen kevyelnmät istutuskoneet ja -laitteet ovat kohottaneet tuottavuutta istutustyössä. Pitkälle automatisoidun, kustannuksiltaan kilpailukykyisen metsänistutuskoneen kehittäminen on toistaiseksi uhmannut suomalaisten konstruktöörien ponnisteluja. 3 Metsätyövoiman väheneminen, tarve keventää metsät yötä, ergonomiset näkökohdat ja kustannustason ripeä nousu ovat meillä, samoin kuin muissa pohjoismaissa, johtaneet puun korjuun koneellistamiseen. Suurten metsäkoneiden osalta tekninen kehitys on ollut erittäin nopeata, mutta metsäteollisuuden taloudellinen tilanne on johtanut markkinoiden lamaantumiseen. Erityisesti tämä on koskenut monitoimikoneita, joiden käyttövarmuudessa, tukkien apteerauksessa ja koneiden syöttö elimissä on hyviä lisäkehityskohteita. Kehitystyö on toisaalta kohdistunut voimallisena myös pienpuun talteenottoon harvennushakkuista. Arvioidaan, että noin puolet teollisuutemme puu Ks. es.im. Risto Eklund, Rakennemuutokset metsäntuotteiden maailmankaupassa, KOP T'a'loudellrinen katsaus 1'9'78: 1, s Ks. Kertomus Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahas,ton toiminnasta vuonna 1977, Kymmenes toimint'avuosi, Hel,siniki 1978, s. 22~24.
8 132 raaka-aineesta olisi saatavissa näistä hakkuista kokopuuhakemenetelmällä. Kaato-kasauslaitteet, puitten kaukohakulaite, kokopuuhakkurit ja puutavaranosturit ovat olleet menestyksellisen tuotekehityksen kohteena Suomessa. 4 Viime vuosikymmenen lopulla katsottiin metsäteollisuuden laajentamisen voivan uhata metsiemme tuotantokykyä ja tehtiin kapasiteetin laajennukset luvanvaraisiksi. Tänään tiedetään, ettei huomattavaa osaa vuotuisista hakkuumahdollisuuksista pystytä käyttämään tehokkaasti. Metsän käyttöä energialähteenä puuta polttamalla voidaan huoletta lisätä. Tämä koskee erityisesti koivua, jonka vaihtoehtoisia käyttömuotoja intensiivisesti tutkitaan. Metsään jäävien kantojen ja hakkuutähteiden, joiden koneellista korjuuta myös on kehitetty, käyttö on täysin suhteellisesta kustannuskehityksestä riippuvainen. Toisen esimerkin tuloksellisesta teknisestä kehitystyöstä saamme metsänjalostusketjun toisesta päästä, kemiallisen metsäteollisuuden rinnakkaistuotteista. Puun kemi aili siksi tuotteiksi voidaan nimittää sitä tuoteryhmää, jossa puuta käytetään raaka-aineena muuhun kuin kuituaineksen valmistamiseen. Furfuraalin ja ksylitolin valmistus koivusta muodostaa hyvän esimerkin. Muita esimerkkejä ovat sulfiittiselluloosasta jatkojalosteena syntynyt CMC ja havupuusta saatavat ligniinituotteet. 5 Kemiallisessa metsänjalostuksessa puun uuteaineet, tärpätti ja mäntyöljy, ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena. Uuteaineiden talteenoton kiinnostavuutta on lisännyt mäntyöljyn hintakehitys ja sen komponenttien lisääntyvä käyttö jatkojalosteina. Sekasuovan erottamiseen liittyvä kemiallinen ja laitetekninen kehitystyö on suomalaisen teollisuuden omintakeisinta tuotekehitystä. Selluloosan keittoprosessissa suovan erottaminen on välttämätöntä. Polton sij asta se voidaan ottaa yhä tarkemmin talteen. Ympäristösuojelulliset näkökohdat ja pyrkimykset uusiutuvienkin luonnonvarojen yhä taloudellisempaan käyttöön ovat johtaneet selluloosan keitossa syntyvän jäteliemen fraktioiden käyttöön. Säätötekniikkaan ja keittoprosessin jälkeisiin vaiheisiin kohdistuva kehitystyö on antanut tuloksia keittokemikalioiden talteenotossa ja jäteliemen 4. Vrt. Jaakko Salminen - Heikki Vesikallio, Puunkorjuutekniikan kehittäminen lähivuosina, SITHA Sa1rj;a B n:o 42, Helsinki 1<978, s. V-XII. 5. Ks. edelleen esim. Hanlkalan aineen kasvavat ma,rkkinat, Talouselämä 1978: 3, s. 3'6.
9 poltossa. Energian hinnan nousu on tehnyt polton yhä kannattavammaksi. Jäteliemestä on toisaalta pystytty erottamaan uusia raakaaineita kemian teollisuuden jatkojalostukseen. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon äskettäin julkistettu projekti vaniliinin tuottamiseksi. Jäteliemeen sisältyviä sokerikomponentteja taasen on käytetty proteiinin kasvualustana. Pekilon valmistus perustuu uuteen mikrosientä. käyttävään prosessiin. Torulahiivan valmistus taasen pohjautuu käymisprosessiin, joka on ollut pitkään tunnettu luvun alussa toteutui sulfaattiselluloosan tuotannon lisäys, jota oli pitkään pidätelty, koska raaka-ainepohjaa oli pidetty riittämättömänä. Lisääntyvä koivun käyttö, metsäraaka-aineen tarkempi talteenotto ja raakapuun tuontimahdollisuudet olivat poistaneetnämä epäilyt. Tuotannon lisäys perustui kansainvälisiin kysyntäennusteisiin ja odotuksiin kohoavista markkinahinnoista, jotka ovat osoittautuneet pettäviksi. Sulfiittiselluloosa menetti samanaikaisesti nopeasti maaperää: vanhentuneita tehtaita ei - muutamaa pientä kohennushanketta lukuunottamatta - uusittu. Kun jäteliemen käytössä nyt on edetty nopeasti, on sulfiittiprosessin häviäminen vaarantamassa eräitä kansallisia materiaali poliittisia pyrkimyksiäkin. 7 Vaaravyöhykkeessä on erityisesti teollisuusviinan ja proteiinin valmistus, Illutta myös CMC, lignosulfonaatit ja liukoselluloosan, josta valmistetaan mm. raion-kuitua, volyymikasvu on uhattuna. Rinnakkaistuotteiden taloudellinen merkitys on toistaiseksi pienehkö: niiden arvo on muutamia prosentteja metsäteollisuuden jalostusarvosta. Mutta vaikutus yritysten vuositulokseen on monesti suu-.. rempi. Rinnakkaistuotteet merkitsevät uusia, kannattavia aluevaltauksia teknisessä kehitystyössä. Eräiden rinnakkaistuotteiden tulevaisuus riippuu paljolti siitä, miten määräykset erilaisten lisäaineiden käytöstä kehittyvät. Puu on raaka-aineena osoittautunut varsin lupaavaksi viranomaismääräysten kiristyessä petrokemiallisten tuotteiden osalta. Kolmanneksi esimerkiksi kehitystyön edistymisestä voidaan valita elektroniikkateollisuus, jonka voimakkain kasvuvaihe sijoittuu juuri 1970-luvulle. Elektroniikassa voidaan erottaa komponenttien valmistukseen, kulutuselektroniikkaan ja ammattielektroniikkaan liittyvät Ks. Kertomus SITRAn toiminn.asta vuonna 1977, s V:rt. Komiteanmietintö 1978: 7, Sulfiittisellukomitean mietintö, Helsinki 19'77, s ,
10 134 tuotekehityshankkeet. Ensimmäisessä ryhmässä meillä on hyvin harvoja esimerkkejä Suomesta. Tyypillistä koko alalle onkin ollut riippuvuus tuontikomponenteista. Elektroniikkayritysten on siksi pitänyt tuotekehitystoiminnassaan varsin aikaisin määritellä, minkä sukupolven komponentteihin ne tuotekehityksensä perustavat. Tuotteissa on mekaniikka usein ollut tärkeä kustannustekijä, kun taasen komponenttien hintakehitys on ollut nopeasti laskeva. Jonkin keskeisen komponentin valmistuksen lopettaminen on saattanut tuoda ikäviäkin yllätyksiä kehitystyöhön. Toisaalta on oman komponenttiteollisuuden puuttuminen estänytkin sitoutumisen nopeasti vanhenevaan teknologiaan. 8 Kulutuselektroniikalla on pitkät perinteet Suomessa. Monien tuotteiden kohdalla on kotimarkkinoilla saavutettu kyllästymispiste, jolloin uhkaava tuotantosarjojen lyheneminen on vienyt markkinajakoon ja toimialarationalisointiin. Viennilläkin on pystytty tuotantosarjoja pidentämään ja siten laskemaan yksikkökustannuksia. Menestyminen alalla on monesti pervstunut tuotantotekniikan hyvään hallitsemiseen ja tuotekehitysyhteistyöhön ulkomaisten valmistajien kanssa.. Ammattielektroniikassa tuotekehitys on parhaiten onnistunut siellä, missä se on voinut liittyä jonkin muun alan asiantuntemukseen. Puunjalostuksen ja yleensä prosessiteollisuuden instrumentoinnissa, lääketieteellisessä teknologiassa, meteorologian sovellutuksissa ja palveluelinkeinoille tarkoitetuissa (mm. kassapäätteissä ja terminaaleissa) on tuotekehitys tuonut kaupallistakin menestystä. Eiektroniikalla on myös ollut merkitystä suomalaisen metalliteollisuuden (kilpailukyvyn parantamisessa. 9 Tulevaisuuden haasteet Tekniseen kehitystyöhön vaikuttavat teknis-iuonnontieteellisen perustutkimuksen eteneminen, innovaatiot ja tekniikan murrosvaiheet. Kutsukaamme näitä teknologian suo miksi mahdollisuuksiksi. Koska 8. Vrt. Framsteg inom jorskning och teknik 1977, Ing'enjörsvetensikapsak,ademåens Meddelande 212, StocikhoJm 1977, s Ks. esdm. Matti Otala, Teollisuuselektroniikan kehitysnäkymiä v , TeknidkJm 1>917'3: 12, 's , ja, Digitaalitekniikan nykytilanne ja, lähitavoitteet, Teikniilkika 1976: 7-8, s Vrt. Kertomus SITRAn toiminnasta vuonna 1977,s
11 kaupallistuminen tapahtuu suhteellisen hitaasti, tunnemme periaatteessa pitkälti eteenpäin ns. lupaavat innovaatiot. Esimerkkeinä voidaan mainita eräiden entsyymien käyttö biotekniikassa. Tuotekehitys perustuu kaupallistuvien tarpeiden ennakoimiselle. Kaupallistuminen taasen riippuu yleisestä taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Viime vuosikymmenelle oli ominaista, että muilla kuin puhtaasti taloudellisilla tekijöillä oli keskeinen asema kaupallistumisessa. Esimerkiksi ennusteet työvoiman saannin vaikeu... tumisesta vaikuttivat sekä valittuun automatioasteeseen kehitettäessä uusia tuotantovälineitä että uusien työympäristöön liittyvien tuotteiden syntyyn. Pelko raaka-ainepulasta puolestaan siivitti materiaalien säästöä, jätteiden ja tähteiden talteenottoa, marginaalifraktioiden käyttöä ja tuontiraaka-aineiden korvaamista kotimaisilla (esim. ferrometalleihin kohdistuva. kehitystyö ). Pelko luonnonympäristön pilaantumisesta johti mittalaitteiden kehittämiseen, huolellisempaan talteenottoon prosessissa ja, osatekijänä, uusien rinnakkaistuotteiden syntyyn. 10 Ympäristönsuojelutekniikan tuotekehitysprojektit osoittavat toisaalta miten epävarmaa on»busineksen» synty silloin, kun kaupallistettavuus riippuu julkisen vallan toimenpiteistä. ll Epävarmuuden aikaan taloudelliset tekijät jälleen korostuvat tuotekehityksessä. Tämä ilmenee erityisesti siinä, että kehitystoiminnalta vaaditaan enemmän ja parempia,tuloksia lyhyemmällä aikavälillä. Kehitettävien tuotteiden pitää pystyä antamaan nopeasti kassavirtaa ilman suuria uusinvestointeja tuotantokapasiteettiin. Myös huomattavia kustannussäästöjä tavoittelevat projektit tulevat etualalle, monesti keksinnöllisempien hankkeiden kustannuksella. Potentiaalisiin asiakkaisiin on nyt helpompi kuin aikaisemmin vedota sillä, että tämä laite, prosessi tai järjestelmä maksaa itsensä takaisin erityisen lyhyen ajan kuluessa. Epävarmuus ei ehkä sittenkään ole niin läpitunkematon kuin taloudellisissa ennusteissa usein väitetään. Teknistä kehitystyötä tulevat ilmeisesti muovaamaan ainakin sellaiset tekijät kuin varautuminen tuontipolttoaineiden - erityisesti öljyn - suhteelliseen hinnannousuun, kuitutilanteen muuttuminen maailmassa, pyrkimys kaikissa maissa nopeaan tuottavuuden kasvuun ja pääoman niukkuus Suomessa. 10. VDt. Framsteg inom forskning och teknik 1977, s ikjs. Kertomus SITRAn toiminnasta vuonna 1977, s
12 136 Energiaongelmat vaikuttavat tekniseen kehitykseen kahta eri tietä: säästöinvestointien ja uusien energiantuotantotapojen kautta. Molempien kaupallistettavuus riippuu siitä, missä muodossa ja missä tahdissa energian suhteellinen hinta nousee. Energian säästöön tähtäävä kehitystyö kohdistuu ensinnäkin rakennusten lämpötalouden parantamiseen. Polttoaineiden kokonaiskulutuksesta v tuli peräti 34 % kiinteistöjen lämmityksen osalle. Jos tarkastellaan öljyn käyttöä polttoaineena, kiinteistökäytön osuus oli vielä korkeampi, noin 37 %.12 Kehitystyö rakennuksissa kohdistuu nyt ensisijaisesti eristysaineisiin, ikkunoiden lämpöteknisiin ominaisuuksiin ja kiinteistölämmityksen mittaus- ja säätötekniikkaan. Teollisuus, jonka osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta oli v vajaat 25 % ja öljypolttoaineista vain 21 %, on viime vuosina suorittanut mittavia säästöinvestointeja ja uudistanut säätötekniikkaansa. Tällä hetkellä on käynnissä monta teollisuuslaitoskohtaista energiataseen tarkistusta, mutta ne tuskin antavat varsinaiselle tuotekehitykselle uusia impulsseja. Valittaessa eri tuotantoprosessien välillä uus- ja uudistusinvestoinneissa on energiakysymyksillä sitävastoin keskeinen merkitys. Tällöin energiakustannuksia punnitaan suhteessa saantoon, raaka-ainekustannuksiin ja pääomakustannuksiin. Parhaan esimerkin tästä tarjoaa kuumahiertämömenetelmästä massan valmistuksessa käyty keskustelu. Mittavin kehitystyö energiantuotannossa suuntautunee kotimaisten energiavarojen käyttöön. 13 Rakennuspuolella pientalon energiahuolto on ollut erityisen kiinnostuksen kohteena. Aurinkopaneelit, lämpöpumppujen erilaiset sovellutukset, lämmönvaihtimet ja pienkattiloiden polttotekniikka ovat tuotekehityksessä hyvin edustettuina. 14 Huomattava osa uudisrakennuksista pyritään rakentamaan energiansäästötaloina, joiden ostolämmön kulutus on vain noin puolet nykyisestä. Pääoman niukkuus voi toisaalta olla esteenä tämän päämäärän saavuttamiseksi. 1'2. ~s. Energiakatsaus, Vuosi 1977, Kauppa- jla teo:1usuujs!mlnistemö, Energi'aosasto, Sarj.a A, Helsi'nki 1'978, s. 1-6 ja Ks. C E Carlson - Risto Mäkinen, Lämpöhuoltomme vaihtoehdot, Hel'Sing~n Sanoma,t ' Ks. esim. Teuvo Tuominen, Puun polttolaitteet, Katsaus nylkytilanteeseen, SITRA Sar}a A n:o '52, Helsinki. 197'8, s. 8-2!2 ja Keijo Sa,hrman, Puun polttolaitteet, alus,tus
13 Teollisuuden ja julkisten laitosten sopeutuminen kotimaisten polttoaineiden käyttöön siellä, missä se on ylipäätänsä mahdollista ja taloudellista, on investointien rahoituksen kannalta suuren luokan ongelma. Teknisesti tämä kehitystyö lienee vain viimeistelyä vailla. Pulmalliseksi on kuitenkin osoittautunut kotimaisten, energialähteiden vaatima suuri kuljetuskapasiteetti. Näiden polttoaineiden muuntaminen taloudellisempaan muotoon vaatii lisää teknistä tutkimustoimintaa. Puun lisääntyvän polttamisen mahdollistaa, paitsi omat metsänhoidolliset ja korjuutekniset ponnistelumme, kuitutilanteen ratkaiseva muuttuminen maailmassa. Metsäteollisuuteen on viimeisen 15 vuoden aikana investoitu nopeasti kasvavan kysynnän toivossa. Kapasiteetin kasvu on tapahtunut suurelta osin vanhoissa teollisuusmaissa, USA:ssa, Kanadassa ja Pohjoismaissa. 15 Kehitysmaista on toisaalta tullut uusia vakavia kilpailijoita, ensin mekaanisessa metsänjalostuksessa ja vähitellen myös massan valmistuksessa. Kehitysmaat tarjoavat mm. eukalyptuspohjaista lehtipuusellua maailmanmarkkinoilla, koska niillä ei itsellään vielä ole riittävästi paperintekokapasiteettia. Tämä kilpailee vakavasti suomalaisen koivusellun kanssa. Kansainvälisille kehityspankeille metsäteollisuuden kohteet ovat olleet houkuttelevia, koska ne perustuvat kotimaisiin uudistuviin raaka-aineisiin. Puun tuotanto keinollisesti on monissa kehitysmaissa ilmastollisesti edullista ja ensimmäiset tasalaatuiset istutusmetsiköt alkavat tulla korjuukypsiksi. Kehitysmaat eivät toisaalta pysty tuottamaan pitkälle kehitettyjä, korkean alfa-asteen massoja, koska niillä ei ole tarpeeksi koulutettua teknistä henkilöstöä. Poliittisten realiteettien huomioiminen investointien suuntautumisessa, kapasiteetin käytössäja henkilöstön rekrytoinnissa vaikuttaa myös niiden kilpailllkykyyn. Kuitutilanteen muuttuminen heijastuu selvästi tuotekehitykseen metsäteollisuudessa; meidän on suuntauduttava niihin tuotteisiin, joissa pitkäkuituisen havupuuraaka-aineemme ominaisuudet tulevat parhaiten käytetyiksi. Se merkitsee uutta haastetta myös paperiteollisuudellemme ja paperinjalostusteollisuudellemme, joille suuntautuminen Euroopan markkinoille tulee selvemmäksi. Tuotekehitys tulee tapahtumaan yhä enemmän suoraan käyttäjien toivomusten mukai K:s. Eklund, m.a., s jia Waris, m.a., s. 47,s-479.
14 138 sesti ja yhteistyössä suurkuluttajien kanssa. Tämä vähentänee hintavaihtelujakin. 16 Selluloosan osalta on arvioitu, että enää 10 ro maailman tuotannosta liikkuu myyntiselluna rajojen yli. Selluteollisuudesta on maailmalla tulossa kotimarkkinateollisuus. Laatuluokka määrää toisaalta käyttötarkoituksen ja mahdollisuudet viennissä karistaa kilpailijat kintereiltä. Teknisen kehitystyön avulla voimme vielä vaikuttaa myyntisellumme laatuunkin. Tilannetta helpottaa jonkin verran se, että sellukuitu on monessa uudessa käytössä osoittautunut lupaavammaksi kuin petrokemialliset kuidut. Tuottavuuden nostaminen on hyväksytty kansalliseksi pyrkimykseksi useimmissa teollisuusmaissa. Tuottavuus riippuu sekä siitä, mitä tehdään, että siitä, miten tämä tehdään. Tuotekehitys, joka johtaa arvokkaampiin ja vapaammin hinnoiteltaviin tuotteisiin, on jo sinänsä omiaan nostamaan tuottavuutta. Toisaalta meidän pitäisi pystyä menestyksellisesti kilpailemaan sellaisessa laite- ja konevalmistuksessa, joka vastaa tuottavuutta meillekin perinteisillä aloilla. 17 KQnepajateollisuutemme metsätalouden tarpeisiin kehittämät koneet voivat nostaa tuottavuutta metsät yössä siellä, missä automaatio ja työvoiman säästö eivät vielä ole kovin pitkällä. Myös uusissa metsäteollisuusmaissa meillä pitäisi olla markkinoita. Se edellyttää kuitenkin t';lotekehitystä, joka mukauttaa oman korjuu- ja tuotantoteknologiamme näiden maiden olosuhteisiin. Vaikka kehitysmaat yleensä pyrkivät ostamaan viimeisintä teknologiaa, voi ns. yksinkertaistava tuotekehitys toisinaan olla paikallaan. Tuottavuuskehitystä nopeuttavat myös ne laitteet, jotka palveluelinkeinoissa säästävät työvoimaa tai vaikuttavat työtuloksen laatuun. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa sekä yksityinen että julkinen palvelusektori on kasvanut erittäin nopeasti. Tämä on vienyt työn mekanisoimiseen ja elektroniikan antamien apuvälineiden runsaaseen käyttöön. Niinpä tuotekehityksemme on korkealla tasolla lääketieteellisessä teknologiassa, hotelli- ja matkailualan laitteissa, turvallisuusinstrumentoinnissa ja jätehuollossa. Näillä aloilla on ollut orastavaa vientimenestystä. Tekninen kehitystyö 9n nyt suuntautunut voi- 16. Ks.,esim. SeLLuteollisuuden kriisi jatkuu ensi vuosikymmenelle, Helsingrin Sanomait Vrt. Ralf Sjöblom, Metalliteollisuuden näkymät, KOP Taloude[,lilIlen katsaus 1977: 4, s
15 mallisesti myös tietoliikenteen laitteisiin ja järjestelmiin. Tietoliikenteessä kysynnän kasvu on ollut nopeata ja tasaista. Yhteistyöhankkeet tarjoavat ilmeisesti vientimahdollisuuksiakin. 139 Tuotantorakenne ja tuotekehitys Tekninen kehitystyö on se keino, jolla kaikki maat pyrkivät hyviin kilpailuasemiin. Puolustautuessaankin ne yhä enemmän turvautuvat teknisiin standardeihin ja viranomaismääräyksiin. Suomen teollisuuden rakenne ja kasvu Teollisuuden ala Elintarvikkeet, juomat, tupakka Tekstiilit, vaatteet, nahka Puutavara Massa, paperi, graafiset tuotteet Kemian teollisuus Savi, lasi, kivituotteet Metallien valmistus Metallituotteet, sähkötekniikka Muu tehdasteoilisuus Lähde: Teollisuustilasto Osuus jalos- Lusarvosta v. 1976*, olo , 0.7 Kasvu, lo v ' Meillä on hyviä esimerkkejä yritystaloudellisesti hohdokkaista projekteista aloilla, jotka ovat Suomessa heikosti edustettuina. Hyvinvointimme yleinen kehitys riippuu kuitenkin tekniikan edistymisestä suurilla ja nopeasti kasvavilla aloilla. Suurista aloista elintarviketeollisuus on perinteisesti ollut kotimarkkinateollisuutta ja hitaasti kehittyvä. Viime vuosina sen kehityspanos on selvästi kasvanut. Fruktoo~in ja ksylitolin valmistus, entsymaattinen hydrolyysi viinanteossa ja vehnätärkkelyksen' valmistus Raisio-prosessissa osoittaa, etteivät rahat ole menneet hukkaan. 18 Elintarviketeollisuus Qon kuitenkin ollut hintasäännöstelyn ja maatalouspolitiikan puristuksessa. Tämä on saattanut aiheuttaa senkin, että lupaavia innovaatioita ei ole voitu käyttää tai että niiden sovellu- 18. Ks. es'im. Vehnätärkkelystä Raisiost,a metsäteollisuudelle, Suomen Puuiralous 197'8: 1, s
16 140 tusalaa - ja kannattavuutta - on määrätietoisesti kavennettu (esim. gluteenin käyttöä). Metalliteollisuudesta on vaikeata sanoa mitään yleispätevää. Raskas metalli potee kustannuskriisiä ja kysynnän puutetta, johon ei normaali tuotekehitys pysty vaikuttamaan. 19 Kevyempi konepajateollisuus on juuri tuotekehityksellä varmistanut asemiansa. Sähkötekninen teollisuus on kasvanut hyvin nopeasti, mutta on nyt siirtymässä kohti huomattavasti pääomavaltaisempaa tuotantorakennetta. Tällä alalla laitteiden ja komponenttien hinnat ovat laskussa samalla kun sovellutusten ja ohjelmatavaran osuus kauppojen arvosta on nousussa.hinnasta on, sovellutusmahdollisuuksien rinnalla, tulossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Vain puolet omista markkinoistamme katetaan toistaiseksi kotimaisella tuotannolla. Kemian teollisuus on menneenä vuosikymmenenä osoittanut ripeätä kasvua, mutta on vielä suurelta osin kotimarkkinateollisuutta. 2o Eräistä tuotteista, mm. yleisistä muoviraaka-aineista, on syntynyt ylituotantoa maailmassa. 21 Puusta saatavat kemian teollisuuden tuotteet antavat eräitä jatkokehityskohteita. Kemian teollisuus on myös valmis kone- ja laitevientiin ja prosessi-know-how'n myyntiin. Teollisuutemme kehitys perustuu edelleen varsin keskeisesti metsäteollisuuden kehitystyöhön. Innovaatiot ja investoinnit tuotantokoneiston pitämiseksi kehityksen kärjessä saavat helposti kansantaloudellista kantavuutta. Uutta teknologiaa viedään tuotantoon erityisesti uudistus- ja täydennysinvestointeja toteutettaessa. Pääomapula ja heikko rahoitustilanne jarruttavat nyt tehokkaasti kehitystyötä. Saatamme helposti menettää sen teknisen etumatkan, jonka 1970-luvun alkupuolen investoinnit meille antoivat. Pääomapula pakottaa yritykset tarkastelemaan tuotekehitystäkin lyhytjänteisesti. Mitä tutkimus- ja kehitystyö pystyy tuomaan 1-2 vuoden sisällä? Mikä on ehdotettujen hankkeiden onnistumistodennäköisyys? Mikä on niiden vaikutus ao. tuotteen katteeseen, kun onnistumistodennäköisyyskin on huomioitu? Mitä suuruusluokkaa 19. Vi:l't. Sjöblom, m.a., IS. 2:7---' ,Ks,. Pertti Lehtiö - Kari Jalas - Veijo Heikkilä, Fi11lnish ChemicalIndustries and the Building Materia.ls Industry: An Overview, Hanlk of F,i'lli'and MOiIlltih[y Bulicli'll 1977: 12, IS , Ja Jouni Luotonen, PetrOlkemian investoinneilla yhä pitempiä jalos' tusketjuja, Talous,elämä 1977: 35, S' ja Vrt. lesl~m. Europe: Why Petrochemicals Face Slower Growth, Business Week, Nov. 28, 1977, s. 48 ja 52.
17 tuote edustaa eli mikä on sen osuus kokonaistuotannösta? Vastaukset näihin kysymyksiin osoittavat tuotekehityshankkeen vaikutuksen yrityksen tuotannon kokonaiskatteeseen. Epävarmuuden aikaankaan,näkyvyys ei ole olematon. Tunnemme teollisuutemme»raskaiden osien» kehitysmahdollisuuksien pääpiirteet ja kilpailutilanteen. Tunnemme myös eri kehitysvaihtoehtojen vaikutusnopeuden. Epävarmuus liittyy lähinnä valmiuteemme tehdä johtopäätöksiä ja mukautumiskykyymme. Mukautumiskykyyn puolestaan vaikuttaa keskeisesti rahoitusmahdollisuuksien kehittyminen. Luotonkysynnän vähetessä pääomapula näennäisesti lieventyy, mutta epävarmuuden vallitessa kaivattaisiin parempia omarahoitusmahdollisuuksia. 141
18 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1978:2 Työvoimapolitiikan vaihtoehdot* LAURI KORPELAINEN Kun työvoima-asioiden hoito valtionhallinnossa kahdeksan vuotta sitten annettiin tuolloin perustetulle uudelle ministeriölle, työvoimaministeriölle, pidettiin sitä eräänlaisena lähtölaukauksena ns. aktiivisen työvoimapolitiikan systemaattiselle kehittämi'selle maassamme. Liikkeelle lahdettiin innostuneen miehalan vallitessa ei ainoastaan työvoimahallinnossa, vaan myös sille tärkeissä sido'sryhmissä, joiden myötävaikutus uudistusten aikaansaamisessa onkin ollut merkittävä. Tärkeimmistä alkuvuosien uudistuksista mainittakoon uusi työllisyyslaki, joka tuli voimaan vuoden 1972 alussa, sekä työvoimahallinnon alueorganisaation kokonaisuudistus, joka toteutettiin vuonna Näinä vuosina voirtiin myös työvoimahallinnon palvelukapasiteettia merkittävästi lisätä ja sen käyttöä tehostaa aloittamalla järjestelmällinen henkilöstäkoulutus. Nämä sekä muut kehittämistyön tulokset voitiin kirjata ja vastaisen kehittämistyön suuntaviivat hahmotella vuonna 1974 valmistuneessa, laajapohjaisen yhteistyön tuloksena aik,aansaadussa työvoimapoliittis ssa dhjelmassa. Eräät keskeiset ohjelmaan sisältyneet kehittämistavoitteet on sittemmin voitu myös saavuttaa. Erikseen on näistä syytä mainita työilisyyskoul utusj ärj estelmän uudistaminen ja yritysten sijainninohjaustoiminnan aloittaminen. Silmäys taaksepäin osoittaa vuosikymmenemme alkupuoliskolla eletyn hyviä aikoja. Vuosien taantumasta selvittyään kokonaistuotanto kasvoi hyvää vauhtia ja lähes rkeskeytyksettä aina vuoteen 1975 saakka. Keskimääräinen työttömyysaste vuosina oli 2.1 prosenttia, eikä 'Se suurimmillaan ohessaankaan (1972) ylittä- * Kans,antal1oudelUsen Yhdistyiksen V'Uosillmkouksessa li9'78 pidetty esd:tejmä.
19 nyt 2.5 prosenttia. Työvoimapulan mahdollisuudesta puhuttiin yleisesti jo vuosikymmenen alussa. Henkinen varautuminen tähän - sittemmin pian toteutuneeseen mahdollisuuteen - kävi ilmi myös uuden työhisyyslain 2 :n 2 mom'entin saamasta sanamuodosta:»valtion on erityisesti työvoimapoliittisin toimenpitein pyrittävä edistämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutumista työmarkkinoilla ilmenevän työttömyyden ja työvoiman puutteen torjumiseksi.» Jos vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina menikin suhteellisen hyvin, ei sitä,työvoimahallinnossa ole missään vaiheessa haluttu laskea omaksi erityiseksi ansioksi. Päinvastoin työvoimapolitiikan keinovarannon suurta rajallisuutta rajuhkojen häiriöiden sattuessa 'On pyritty toistuvasti korostamaan. Niinpä työvoimapoliittisessa ohjelmassa lähdettiin realistisesti siitä, että täystyöllisyyttä ja työmarkkinoiden tasapainoa ei voida saavuttaa ja ylläpitää pelkästään työvoimapoliittisin keinoin. Näin ollen myös muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen, elinkeinoelämän ja työmarkkinakentän tulee toimenpiteillään tukea yhteisesti hyväksyttyjen työvoimapolitiikan tavoitt'eiden saavuttamista. Tammikuussa 1978 työttömien työnhakijoiden määrä hipoi hengen rajaa, lukua, josta muutama vuosi sitten ei olisi tohdittu nähdä edes painajaisunta. Työnvälitystilastoon perustuva yksityiskohtainen analyysi viirttaa edelleen siihen, että työllisyystilanteen suhdanneluonteinen heikkeneminen jatkuu ainakin lähikuukausina. Arvaukset kokonaistuotannon kehityksestä vahvistavat tätä käsitystä myös pitemmälle tulevaisuuteen. Jos viime vuosina harjoijtettu talouspolitiikka pidetään annettuna, yleisesti lienee hyväksytty se käsitys, että vuonna 1975 taantumana alkaneen suhdannelaman siemenet kylvettiin edeltäneen korkeasuhdanteen aikana, jonoin syntynyt inflaatiokierre johti maan kansainvälisen kilpailukyvyn romuttumiseen. Vaikka mittavalle hinta- ja kustannuskierteelle alkusysäyksen lieneekin antanut teollisuuden vientitulojen kasvu ja väljä rahoitustilanne, merkittävä käyttövoima tälle prosessille oli varmasti strategisilla lohkoilla syntynyt työvoimapula. Se johti kustannustason kannalta tuhoisaan kilpailuun samoista työntekijöistä ei ainoastaan eri yritysten vaan myös eri toimialojen kesken
20 144 Voimme sanoa, että tärkeällä hetkellä työvoimapolitiikka epä'onnistui tehitävänsä hoidossa, työvoimapulan torjunnassa. VaJi annettiinko sille ylivoimainen tehjtävä ilman riittävää taustatukea? Ennen kuin siirryn tarkas1telemaan työllisyydenhoidon mahdollisuuksia nykyhetken tilanteessa ja 'tästä eteenpäin, on mielenkiintoista - ehkäpä vastaisen varalle hyödyllistäkin - silmätä työvoimapolitiikan näkökulmasta, miten korkeasuhdanteessa kävi ja miten edelleen nyky tilanteeseen 'On tultu. Kun tässä lähihistorian tarkastelussa joudun yksilöimääneräitä niistä yhiteiskuntamme lohkoista, joiden tukeen työvoimapoliittisessa 'Ohjelmassa vedottiin, en tee sitä syyttävää sormea osoil1jtaen, vaan pelkästään toivossa, että tapahtumista jäisi jotain opettavaista mieleen. Tapahtumilla 'Oli kenties liian totaalinen luonne, jotta ketään, yhdessä tai yksinään, voitaisiin niistä tilille panna ja rangaistavaksi vaatia. Työvoimapulan synty ja tuho Työvoiman kysynnän rajuutta osoittaa, että työllisten määrä kasvoi vuoden neljänneksestä vuoden 1974 II neljännekseen eli noin 1 1 /2 vuodessa peräti 5.6 % ja työnvälitykseen ilmoitettujen avointen paikkoj!en määrä 71 %. Työvoiman tarj'onta jousti - työhönosallistumisaste kohosi noin 1.5 prosenttiyks:ikköä - mutta ei tarpeeksi. Useilla aloilla läh'es kaikkia henkilöstöryhmiä koskeva työvoimapula oli tosiasia. - Tarkastelen seuraavassa tähän johtaneita ilmiöitä lyhyesti sekä kysynnän että tarjonnan puolelta. Vuoden 1973 alkupuolella törmättiin maamme työmarkkinoilla ilmiöön, josta voi käyttää nimitystä työvoiman hamstraus (labour hoarding). OECD:n 'tutkijat 'Ovat konstruoineet mallin, jolla työllisen työvoiman kehitystä Suomessa on selitetty kansantuotteen ja reaalipalkkoj'en avulla aikatekijä huomioon 'Ottaen. Mallin tulokset viittaavat siihen, että työllis1jettyjen luku vuoden 1973 jälkipuoliskolla ylitti todellisen tarpeen määrällä, joka vastaa runsaslta prosenttia työvoimasta. (Jos otäksumm'e, että Itämä ylimääräinen työvoima hankittiin lähinnä teoilisuuteen ja talonrakennustoimintaan, oli näissä elinkeinoissa sidottuna väkeä noin 4 % enemmän kuin todellinen tarve edellytti.) Tilanne jatkui samansuuntaisena joskin hieman lievempänä yli
ENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
Kansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen
Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa
Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako
Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
Kustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
Suomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
PTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki
Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN
Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:
Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
Maailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Makrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Puumarkkinoille lisäruiskeita
Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä
Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
Talouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä
Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa
Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko
DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen
Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa
Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Miksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
Hyödykkeet ja tuotannontekijät
Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,
Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
Toistuuko 1990-luvun lama?
Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja
Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuseminaari 19.4.2012 klo 9 16 Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Kauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari
Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen
Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?
Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa
Metsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50