JOHDANTO. 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO. 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6."

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Opetushallitus myönsi erityisavustuksen Työväen Akatemian hankkeeseen Kansalaisuuteen kasvatus kansanopistoissa, kolmen toimijan näkökulma. Hankkeen lähtökohtana oli yhtäältä vapaan sivistystyön lain 2. pykälä, jossa korostetaan aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista. Toisena lähtökohtana oli hankkeeseen osallistuvien kolmen kansanopiston, Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian perinteinen koulutustehtävä, kansalaisuuteen ja demokratiaan kasvattajina, yhteiskunnallisesti suuntautuneina kansanopistoina. Kaikkien kolmen opiston taustayhteisöjä voidaan pitää suomalaisen poliittisen kentän eri suuntauksien, vasemmistolaisuuden, keskustalaisuuden ja porvarillisuuden edustajina. Jotta tutkimuksen tulokset voitaisiin sijoittaa yleisempään yhteiskunnalliseen kontekstiin, päätettiin kyselyn politiikkatietämystä, kansalaisuutta, politiikan hahmottamista ja yhteiskunnallista osallistumista koskevat kysymykset muotoilla sovellutetusti samalla tavoin kuin oikeusministeriön vuonna 2008 teettämässä Suomalaisten politiikkatietämys -tutkimuksessa 1. Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn lisättiin kymmenkunta opiston poliittista ilmastoa ja yhteiskunnallista ilmapiiriä ja opetusta koskevaa kysymystä. Kysely toteutettiin elektronisesti lokakuussa 2009 Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian vapaiden pitkien kurssien opiskelijoille. Vastauksia saatiin Alkio-opistosta 133, Paasikivi-Opistosta 44 ja Työväen Akatemiasta 164. Vastausprosentti oli 65. Maaliskuussa 2010 kaavake tarjottiin supistettuna em. opistojen päätoimisille opettajille. Kyselyn pääpaino oli opetuksen yhteiskunnallisuuden tarkastelussa. Lisäksi opettajille esitettiin joukko oppimistilanteen yhteiskunnallisuuteen liittyviä lisäkysymyksiä. Vastaukset saatiin 26 opettajalta. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli Työväen Akatemian rehtori, VTM Kari Kinnunen. Tutkimusavustajana toimi VTM Ieva Silineviča, jonka vastuulla oli aineiston atk-käsittely sekä taulukoiden ja kuvioiden laadinta. Tutkimuksen johtoryhmän muodostiviat Kinnusen lisäksi Paasikivi-Opiston rehtori, YM Marja-Riitta Heikkilä ja Alkio-opiston rehtori, FT Jorma Keränen. Kiitämme johtoryhmää ja opistojen opettajia ja opiskelijoita hyvästä yhteistyöstä Lisäksi kiitämme erityisesti poliittisen osallistumisen ja kasvatuksen asiantuntijoita dosentti VTT Kimmo Eloa ja dosentti YTT Sakari Suutarista. Toivomme, että tämä tutkimus voisi edistää aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista vapaan sivistystyön ja kansanopistojen tehtävänä muuttuvassa maailmassamme. Kauniaisissa Kari Kinnunen Ieva Silineviča 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 I TAUSTAMUUTTUJAT... 3 Sukupuoli Ikä Paikkakunta Opintolinja II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN... 5 Kiinnostus politiikkaan Yhteiskunnallisten tietojen saaminen Puolueiden läheisyys Poliittinen jäsenyys Kansalaisjärjestöjen läheisyys III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN Äänestämisen tärkeys Puolueen/ehdokkaan valinta Yhteiskunnallinen osallistuminen Järjestöaktiivisuus Järjestötoiminnan motiivit Yhdistysjäsenyys Yhteiskunnallisen tiedon hankinta Yhteiskunnan ja politiikan seuranta sähköisestä mediasta Sanomalehtien seuranta Ajankäyttö mediassa IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS Politiikan tuntemus Käsitys politiikasta Suhtautuminen demokratiaan Demokratian ominaisuudet Demokratian arvosana V VASEMMISTO-OIKEISTO JA PUOLUEET Vasemmisto-oikeisto-käsitys Oma asema vasemmisto oikeisto-ulottuvuudella Puolueiden tehtävät Puolueiden äänestäminen VI POLIITTINEN TIETÄMYS Valtiovalta perustuslaissa Parlamenttivaalit Eduskunnan tehtävät Hallituspuolueet Valtion ja kuntien välinen tehtävänjako Ulkopolitiikan johto EU-valtiot Euron käyttöönotto Vaalit VII OPPILAITOS, YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Koulun poliittinen ilmapiiri Odotukset opiston poliittiselta ilmapiiriltä Vertailu opiston poliittisesta ilmapiiristä Yhteiskunnallisuus oppitunneilla Opetuksen poliittisuus Odotukset opetuksen poliittisuudelta Yhteiskunnallisuus opetuksessa Toiveet yhteiskunnallisuudelta opetuksessa Yhteiskunnallinen keskustelu opiskelijoiden kesken VIII OPETTAJAT, POLITIIKKA JA OPPIMINEN Kiinnostus politiikkaan Jäsenyys eri järjestöissä Järjestöjäsenyys Politiikan tuntemus Demokratian olemus Oppilaitoksen sivistystehtävä Opiston poliittinen ilmapiiri Oman opetuksen poliittisuus Keskustelu politiikasta Opintosisältöjen yhteiskunnallisuus Opettajan roolin yhteiskunnallisuus Yhteiskunnallisen näkemyksen hyödyllisyys opetustyössä Yhteiskunnallisuus opetuskeskustelussa Opettajan rooli opiskelijan yhteiskunnallisena aktivoijana Halu opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kannanottamisesta Omat yhteiskunnalliset kokemukset opetustyössä Opettajien ja opiskelijoiden välinen yhteistoiminta IX JOHTOPÄÄTÖKSET Politiikka on monelle vierasta Järjestöistä nettiin Opistoissa neutraali ilmapiiri X EPILOGI 50 Kirjallisuus

3 3 I TAUSTAMUUTTUJAT Vastanneista kaksi kolmasosaa on naisia ja kolmannes miehiä. Alkio-opiston ja Työväen Akatemian opiskelijoiden sukupuolijakauma noudatteli suurin piirtein kaikkien kansanopistojen opiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa jakoa. Paasikivi-Opistossa miesten ja naisten osuus on muista poiketen jokseenkin tasan. Kuvio 1: Sukupuoleltasi (n=341) Kuvio 2: Minä vuonna olet syntynyt? (n=341) Iältään kansanopisto-opiskelijat ovat varsin homogeenisia, alle 23-vuotiaiden osuus on runsaat 80 %. Yli 30-vuotiaiden osuus jää alle 5 %:iin. Alkio-opistossa alle 23- vuotiaiden nuorten osuus on kuitenkin yli 90 %. Sitä vastoin niin paasikiviläisten kuin

4 4 akatemialaistenkin keskuudessa varttuneempia, yli 23-vuotiaita, opiskelijoista on runsas neljännes. Kuvio 3: Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi? (n=341) Opistot jakautuvat selvästi kaupunki- ja maaseututaustaisiksi. Kaupunkiopistoja edustaa eniten Työväen Akatemia ja maaseututaustaisuutta Alkio-opisto. Alkioopiston opiskelijoista runsas kaksi kolmannesta on kotoisin pienestä kaupungista tai taajamasta ja ainoastaan kaksi prosenttia on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Sitä vastoin työväenakatemialaisista jopa yli puolet on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Paasikivi-Opiston opiskelijoiden enemmistö on niin ikään luettavissa kaupunkitaustaisiksi, joskin pääkaupunkilaisten osuus siellä jää vain vajaaseen viidennekseen. Kun vastaajat luokiteltiin opintolinjoittain, havaittiin, että ns. yhteiskunnallisia opintoja opiskelevien osuus nousi sekä Alkio-opistossa, että Työväen Akatemiassa noin kolmannekseen. Sen sijaan Paasikivi-Opistossa yhteiskunnallisia opintoja suorittavien osuudeksi saatiin vain puolet edellä mainitusta. Tämä noin 15 % prosenttiyksikön ero yhteiskunnallisia aineita opiskelevien opiskelijoiden hyväksi niin Alkio-opistossa kuin Työväen Akatemiassakin on hyvä ottaa huomioon jatkossa, kun tulkitaan opiskelijoiden yhteiskunnallista asennoitumista, poliittista tietämystä sekä osallistumista kansalaistoimintaan. Naisenemmistöisyys, nuori ikä, selvä enemmistö enintään 23- vuotiaita, että ylioppilastutkinnon suorittaneisuus olivat kaikkien opistojen opiskelijoita yhdistäviä tunnuspiirteitä. Sitä vastoin II ASENNOITUMINEN opiskelijoiden kotipaikan POLITIIKKAAN suhteen erot olivat erittäin huomattavat. Työväenakatemialaisista enemmistö oli kotoisin metropolialueelta, Paasikiviopistolaisista suurin osa lukeutui kaupunkilaisiksi, kun taas Alkio-opiston opiskelijoiden valtaosa tuli maakuntien pieniltä paikkakunnilta.

5 5 II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN Kuvio 4: Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? (n=341) Politiikasta jonkin verran tai erittäin paljon kiinnostuneiksi ilmoittautui noin puolet opiskelijoista. Työväenakatemialaisten keskuudessa kiinnostuneisuus oli selvästi suurempaa kuin Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa. Lähes 60 % työväenakatemialaisista ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostuneita politiikasta. Vastaava prosenttiosuus jäi Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa 40:een. Nuorten politiikka tutkimukseen verrattuna työväenakatemialaisten politiikka-kiinnostuksen positiiviset luvut ylittivät jonkin verran lukiolaisten antamat luvut samaan kysymykseen. Paasikivi-Opiston ja Alkio-opiston kohdalla luvut noudattelevat jokseenkin lukiolaisten antamia vastauksia koko maassa. Myös vuoden 2010 nuorisobarometrin vuotiaista antamat politiikkakiinnostuksen luvut ovat jokseenkin samat kuin Alkio-opistosta ja Paasikivi-Opistosta saadut lukemat. Niin ikään ikä näyttää lisäävän poliittista kiinnostusta: ennen vuotta 1980 syntyneistä yli 70 % ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta, vastaava prosenttimäärä oli vuoden 1987 jälkeen syntyneillä 45. Koska ennen vuotta 1980 syntyneiden osuus oli kovin pieni, tulee tähän ikäkausaliteettiin suhtautua hieman varauksellisesti. 2 Vesa Koskimaa, Kimmo Elo, Lauri Rapeli: Nuorten politiikka Turun yliopisto Nuorisobarometri 2010, Opetusministeriö.

6 6 Lähes kaksi kolmannesta miehistä oli jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta. naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen 40:een. Vertailtaessa eri opintolinjojen tai opinto-ohjelmien opiskelijoiden politiikasta kiinnostuneisuutta näyttäytyvät valtio- ja yhteiskuntatieteilijät sekä kansainvälisen linjan opiskelijat "politiikka-friikkeinä. Yli 80 % heistä oli jonkin verran tai erittäin paljon politiikasta kiinnostuneita. Tähän samaan kategoriaan lukeutuivat myös Työväen Akatemian historian ja oikeustieteen opiskelijat sekä Paasikivi-Opiston mediajournalistit. Kaikkien vähiten politiikasta kiinnostuneita olivat Alkio-opiston kielet- ja kansainvälisyyslinjan opiskelijat sekä paasikiviläiset kuvataiteilijat, josta ensimmäisistä 90 % ja jälkimmäisistä 70 % ei ollut lainkaan tai vain vähän politiikasta kiinnostuneita. Työväen Akatemiassa vähiten politiikasta kiinnostuneet löytyivät teatteri-, kieli- ja kulttuuri-, kirjoittaja- sekä kasvatustieteen ja psykologian opiskelijoista, joista keskimäärin puolet oli vain jonkin verran tai ei lainkaan politiikasta kiinnostuneita. 1. Peruskoulussa. 2. Lukiossa. 3. Ammattikoulussa / ammattikorkeakoulussa. 4. Kotona. 5. Ystävä ja/tai tuttavapiirissä. 6. Itseopiskelun kautta. (AO=Alkio-opisto, PA=Paasikivi-Opisto, TA=Työväen Akatemia) Kuvio 5: Kuinka paljon tietämystä yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi katsot saaneesi? (n=341) Lukion rooli yhteiskunnallisen tietämyksen antajana nousee kaikkien keskeisimmäksi. Sitä pitää puolet vastanneista hyvänä tai erittäin hyvänä. Lukio saa selvästi muita kysyttyjä tahoja, koti, ystävät, itseopiskelu, ammattikoulu, paremman arvion yhteiskunnallisen tiedon tuottajana. Ero peruskoulun ja lukion välillä on selkeästi

7 7 lukion eduksi. Kodin rooli yhteiskunnallisen tietämyksen tuottajana näyttää paasikiviläisillä jostain syystä olevan korkeampi kuin muissa opistoissa. 1. Kansallinen Kokoomus. 2. Ruotsalainen Kansanpuolue. 3. Kristillisdemokraatit. 4. Suomen Keskusta. 5. Vihreä Liitto. 6. Perussuomalaiset. 7. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. 8. Vasemmistoliitto. Kuvio 6: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat puolueet itsellesi? (n=341) Vihreä liitto koettiin kaikissa opistoissa läheisimmäksi puolueeksi. Vastanneista 45 % piti Vihreää liitoa itselleen läheisenä tai erittäin läheisenä puolueena. Työväenakatemialaisten keskuudessa tämä osuus oli tasan puolet, Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa jonkin verran alhaisempi. Yllättävää on, että Vihreiden kannatus saa niin kaupunkitaustaisilta kuin maaseututaustaisiltakin jokseenkin yhtä suuren luvun. Tulkinnat Vihreiden kannatuksen luonteesta kaipaavat varmaan tarkempaa analyysiä. Joka tapauksessa Vihreiden dominanssi kansanopistolaisten keskuudessa näyttää olevan yleinen piirre, joka on havaittavissa jokseenkin samanlaisena kaikissa kolmessa opistossa. Taustayhteisön oman puolueen, Kokoomuksen, läheiseksi kokeminen yltää viidennekseen Paasikivi-Opistossa. Työväen Akatemiassa ja Alkio-opistossa jää molemmissa opiston oman puolueen, Sosialidemokraattien ja Keskustan, saama läheisyysarvio muutaman prosenttiyksikön alhaisemmaksi, noin 18 prosenttiin. Työ-

8 8 väen Akatemiassa toisen vasemmistopuolueen, vasemmistoliiton saama läheisyysarvio on yhtä korkea kuin sosiaalidemokraattien saama arvio. Tässä mielessä kolmannesta Työväen akatemian opiskelijoista voitaisiin kutsua yleisvasemmistolaisiksi. Vastaava (yleisporvarillisuus tai keskustaoikeistolaisuus) Keskustan ja Kokoomuksen läheiseksi kokeminen puolestaan näyttää jäävän niin Paasikivi-Opistossa kuin Alkio-opistossakin hieman alhaisemmaksi. Erittäin läheiseksi ei puolueita juurikaan koeta. Korkeimmillaankin prosentti yltää Vihreillä 6:een, muiden puolueiden kohdalla vastaava prosentti häilyy vain 1 2 prosentin tietämissä. Kuvio 7: Oletko jonkin poliittisen puolueen tai sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen? (n=341) Vastanneista runsaat 6 % ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puolueen, sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen. Prosenttiluku on korkein Työväen Akatemiassa, lähes 7 %. Verrattuna vastaavan ikäiseen nuorten koko populaatioon poliittinen jäsenyys on ainakin kolme kertaa korkeampaa. 4 4 VTL Kari Paakkunainen, Helsingin Yliopisto, puhelinhaastattelu

9 9 1. Amnesty International. 2. Greenpeace. 3. ATTAC. 4. Maan ystävät. 5. Transparency International. 6. Sadankomitea. 7. Oikeutta eläimille. 8. Suomen luonnonsuojeluliitto. Kuvio 8: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat kansalaisjärjestöt itsellesi? (n=341) Edellä kysytyistä uusista yhteiskunnallisista järjestöistä kokevat vastaajat läheisimmiksi Suomen luonnonsuojeluliiton, Amnesty Internationalin ja Greenpeacen. Noin kolmannes vastaajista kokee ne itselleen läheisiksi tai erittäin läheisiksi. Luku ylittää selvästi kaikkien puolueiden, Vihreitä lukuunottamatta, samat läheisyysarviot. Muut kysytyt järjestöt, Oikeutta elämille -järjestöä lukuunottamatta, jäävät vastaajille vieraiksi. Politiikasta kiinnostuneiden osuus ylittää tutkimukseen osallistuvissa kansanopistoissa jossain määrin lukiolaisten keskuudessa saadut kiinnostusarviot. Eri opintolinjojen opiskelijat eroavat suuresti toisistaan: kiinnostus politiikkaan on suurinta, yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä opintoja harjoittavilla. Lähes puolet kaikkien opistojen opiskelijoista ilmoittaa Vihreän liiton itselleen läheisimmäksi puolueeksi. Opistojen taustayhteisöjen omat puolueet jäävät kirkkasti hopealle tässä läheisyysvertailussa. Vain viisi prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puoluejärjestön jäsen. Uudet ihmisoikeus- ja luonnonsuojelujärjestöt koetaan opiskelijoiden keskuudessa selvästi puolueita, kuitenkin vihreitä lukuunottamatta, läheisemmiksi.

10 10 III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN Kuvio 9: Mikä tai mitkä seuraavista ovat vaalit, joissa äänestämistä pidät itsellesi erittäin tärkeänä? (n=341) Lähes 90 % vastanneista pitää äänestämistä tärkeänä. Runsaat 70 % vastaajista kokee itselleen presidentinvaalit ja eduskuntavaalit erittäin tärkeäksi. Kunnallisvaalien kohdalla vastaava prosentti putoaa noin 50:een ja pohjalukema saadaan europarlamenttivaaleissa, jotka vain vajaa kolmannes kokee itselleen erittäin tärkeiksi. Työväenakatemialaiset pitävät vaaleissa äänestämistä keskimäärin 10 % tärkeämpänä kuin alkio-opistolaiset ja paasikiviopistolaiset. Poikkeuksena on kuitenkin presidentinvaalit, joissa paasikiviopistolaisten antama arvio on kaikkein korkein. Havainnot kansanopistolaisten keskuudessa näiden neljän eri vaalin tärkeydestä noudattavat monelta osin lukiolaisten antamia vastauksia. 5 Pääkaupunkiseudulta peräisin olevat opiskelijat pitävät vaaleihin osallistumista keskimäärin 20 %-yksikön verran tärkeämpänä kuin pienten taajamien tai haja-asutusseutujen opiskelijat. Suurimmillaan tämä ero on eduskuntavaaleissa (81 % versus 54 %) ja EU-vaaleissa (41 % versus 20 %). 5 Nuorten politiikka 2009.

11 11 Kuvio 10: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaa, jolla päätät, mitä puoluetta ja/tai ehdokasta äänestät? (n=341) Suurimman kannatuksen äänestysvalinnan kriteerinä saa rationaalinen puolueiden/ ehdokkaiden mielipiteiden vertailu itselleen tärkeisiin asioihin. Kansanopistolaisten kohdalla puolueuskollisuutta ei, vastaajien nuoren iän vuoksi, näytä esiintyvän. Yllättävästi myöskään internetin vaalikoneen käyttö äänestysvalinnassa ei tunnu olevan merkityksellistä.

12 12 1. Mielipidekirjoituksen kirjoittaminen. 2. Mielenosoitukseen osallistuminen. 3. Äänestäminen vaaleissa. 4. Puolueen tai muun poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 5. Muuhun kuin poliittiseen järjestö- tai yhdistystoimintaan osallistuminen. 6. Protestiäänestäminen. 7. Yhteydenotto päätöksentekijään. 8. Kansalaisaktivismi. 9. Vaalikampanjaan osallistuminen. 10. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen. Kuvio 11: Mitä seuraavista pidät itsellesi mielekkäänä tapana osallistua yhteiskunnallisesti? (n=341) Yhteiskunnallisen osallistuminen tavoista pidetään vaaleissa äänestämistä eniten mielekkäänä. Yli 70 % vastanneista pitää sitä joko erittäin mielekkäänä tai mielekkäänä osallistumismuotona. Tätä perinteistä yhteiskunnallista vaikuttamismuotoa pitää vastanneista jopa runsas kolmannes erittäin mielekkäänä. Toiseksi tärkeimpänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotona pidettiin internetin kautta tapahtuvaa osallistumista, jota runsaat 40 % piti joko mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Kolmanneksi eniten mielekkäänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoa kansanopistolaiset pitivät muuhun kuin poliittiseen järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistumista. Lähes kolmannes piti tätä mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Myös mielipidekirjoituksen laatiminen sai jokseenkin saman verran suosiota yhteiskunnallisen osallistumisen muotona. Nämä osallistumismuodot saivat lähes kymmenen prosenttiyksikköä enemmän mielekkyyspisteitä kuin varsinaiseen poliittiseen järjestötoimintaan osallistuminen.

13 13 Lähes puolet opiskelijoista ei pitänyt mielekkäänä osallistumista poliittisen puolueen tai järjestön toimintaan. Niin ikään sekä mielenosoitukseen osallistuminen että kansalaisaktivismi (ostoboikotti talonvaltaus ym.) saivat nekin enemmän kannatusta yhteiskunnallisina osallistumismuotoina kuin poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai -järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Liikunta- tai urheiluseura/-järjestö. 6. Kulttuurijärjestö. 7. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö 8. Maanpuolustusjärjestö. 9. Ympäristöjärjestö 10. Vapaaehtoisjärjestö. 11. Poliittinen järjestö tai puolue. 12. Muu yhdistys. Kuvio 12: Miten aktiivisesti toimit seuraavissa yhteiskunnallisissa järjestöissä ja yhteisöissä? (n=341) Järjestöllisen osallistumisen yleisimmiksi alueiksi muodostuvat sekä liikunta- että nuorisojärjestöt, joiden toimintaan noin kymmenesosa vastanneista osallistuu vähintään aktiivisesti. Kun satunnainen osallistuminenkin luetaan mukaan, nousee osallistujien osuus näillä kahdella alueella noin neljännekseen. Osallistumisen toisena ääripäänä on poliittisten puolueiden tai järjestöjen toimintaan osallistuminen. Kaikissa opistoissa yli 90 % opiskelijoista ei ole mukana poliittisten järjestöjen toiminnassa. Vain muutama prosentti ilmoittautuu tällä alueella aktiivisiksi. Satunnainen osallistu-

14 14 minen mukaan luettunakin jää osallistuminen poliittisten järjestöjen toimintaan selvästi alle kymmeneen prosenttiin. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö. 6. Maanpuolustusjärjestö. 7. Ympäristöjärjestö. 8. Poliittinen järjestö tai puolue. Kuvio 13: Mikäli olet mukana seuraavien yhteiskunnallisten järjestöjen tai yhteisöjen toiminnassa, mikä on itsellesi tärkein syy olla mukana toiminnassa? (n=341) Mukanaoloa sekä poliittisten järjestöjen että ympäristöjärjestöjen toiminnassa perustellaan valtaosaltaan yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä mukanaoloa perustellaan niin ikään myös yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Vapaa- ajan vietto saa kuitenkin tällä alueella niukan voiton yhteiskunnallisaatteellisesta osallistumismotiivista. Ammattiyhdistystoiminnan syynä mainitaan useimmiten henkilökohtainen hyöty.

15 15 Kuvio 14: Kuinka monen yhdistyksen jäsen olet? (n=341) Puolet opiskelijoista ei ollut minkään yhdistyksen jäsen. Työväen Akatemiassa yhdistysten ulkopuolella olevia oli hieman yli 40 %, Alkio-opistossa puolestaan lähes 60 %. Todennäköisesti opiskelijoiden erilainen kotipaikka, suurkaupunki versus maaseutu, on keskeinen selittäjä järjestöjäsenyyden eroihin. Kolmannes ilmoitti olevansa ainakin yhden yhdistyksen jäsen. Jäsenyys kahdessa tai useammassa yhdistyksessä oli vain joka kuudennella vastaajalla. Näitä useamman yhdistyksen jäseniä oli eniten Työväen Akatemiassa, lähes neljännes ja vähiten Alkio-opistossa, alle kymmenesosa. Viidennes kysytyistä ei vastannut kysymykseen.

16 16 1. Televisio. 2. Valtakunnalliset tai paikalliset sanomalehdet. 3. Iltapäivälehdet (esim. Ilta-Sanomat, Iltalehti). 4. Radio. 5. Aikakauslehdet. 6. Ammattilehdet ja -kirjallisuus. 7. Internet. 8. Järjestö- tai puoluetoimintaan osallistuminen. 9. Viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten tms. järjestämät tilaisuudet. 10. Tiedotusfoorumit. 11. Yhteydenotto päätöksentekijään. 12. Keskustelut ystävä-, perhe- ja tuttavapiirissä ja/tai kollegoiden tms. kanssa. Kuvio 15: Miten tärkeänä pidät itsellesi seurata seuraavia kanavia ja hankkia niiden kautta tietoa yhteiskunnallista asioista? (n=341) Yhteiskunnallisten asioiden seurannan kanavina ja tiedonantajina erottuvat kolme kanavaa: Internet, televisio valtakunnalliset ja paikalliset sanomalehdet, jotka kaikki saavat yli kolmelta neljännekseltä maininnan joko tärkeinä tai erittäin tärkeinä kanavina. Alle 22-vuotiaiden keskuudessa internettiä pitää yli 80 % vähintään tärkeänä kanavana. Hieman vanhempien, yli 30-vuotiaiden, keskuudessa sanomalehtien merkitys yhteiskunnallisen tiedon hankinnan kanavana korostuu puolestaan eniten. Viranomaiset, järjestöt ja koulut mainitsee vain vajaa viidennes yhteiskunnallisen tiedon välittämisen tärkeiksi kanaviksi. Iltapäivälehdet mainitsee vain viidennes tärkeäksi kanavaksi yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Yli 40 % on jopa sitä mieltä, että iltapäivälehdet eivät ole lainkaan tärkeitä yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Järjestö- ja puoluetoimintaa pitää vain kymmenes tärkeänä tällä tehtäväsaralla. Yhteydenottoa päätöksentekijöihin, poliitikkoihin ja viranomaisiin, arvostetaan erittäin vä-

17 17 hän yhteiskunnallisen tiedon hankintakanavana. Sitä vastoin keskustelut ystävien ja tuttavien kanssa saavat kahdelta kolmasosalta maininnan tärkeinä yhteiskunnallisen tiedon kanavina. Kuvio 16: Kuinka usein seuraat politiikkaa tai yhteiskunnallisia asioita tv:stä / radiosta? Sähköisistä medioista television merkitys yhteiskunnallisista asioita informoijana on selvästi radiota merkittävämpi. Puolet vastaajista seuraa televisiosta politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivittäisten seuraajienkin osuus on runsas viidennes. Radion osuus jää puoleen television seuraamisesta AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA Päivittäin 2-6 kertaa viikossa Kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa tai harvemmin En koskaan Ei vastausta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentta 1. Paikallisuutiset. 2. Kotimaan uutiset. 3. Ulkomaan uutiset. 4. Talousuutiset. 5. Pääkirjoitukset ja kolumnit. 6. Asiantuntija-artikkelit. (Aliot, vieraskynät tms.). 7. Mielipidekirjoitukset. Kuvio 17: Kuinka usein tavallisesti luet sanomalehdistä? (n=341)

18 18 Ulkomaan, kotimaan ja paikallisuutiset ovat tärkeimmät mielenkiinnon alueet lehdistössä. Ne lukee vähintään kahdesti viikossa kaksi kolmannesta vastaajista. Television katseluun: Radion kuunteluun: Sanomalehtie n lukemiseen: Internetin käyttöön: AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA 0 tuntia 0,5-2 tuntia 2,5-4 tuntia 4,5-6 tuntia 6,5-8 tuntia 8,5-10 tuntia 10,5-12 tuntia Ei vastausta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttia Kuvio 18: Kuinka paljon tavallisesti käytät aikaa television katseluun, radion kuunteluun, sanomalehtien lukemiseen, Internetin käyttöön? (n=341) Internetiä käyttää vastanneista lähes kolme neljännestä vähintään kaksi tuntia päivässä. Televisio vie runsaalta kolmannekselta aikaa vähintään kaksi tuntia päivässä. Sen sijaan kaksi kolmannesta käyttää radioon kuunteluun ja sanomalehtien lukemiseen vain alle puoli tuntia päivässä. Tärkeimpänä internetin käyttötapana pidetään työhön ja opiskeluun liittyvien asioiden hoitamista. Seuraavaksi tärkeintä netin käyttö on yhteyden pitämisessä kavereihin ja tuttaviin. Myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvä tiedonhaku mainitaan eräänä tärkeimpänä internetin käytön muotona. Valtaenemmistö opiskelijoista pitää äänestämistä tärkeänä. Eduskunta- ja presidentinvaalit saavat olennaisesti enemmän arvostusta kuin kunta- tai EU-vaalit. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen koetaan mielekkääksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiskanavaksi, samoin vaikuttaminen muiden kuin poliittisten järjestöjen kautta. Poliittinen järjestötoiminta saa vähäisen arvion osallistumismuotona. Internet, televisio ja sanomalehdet ovat tärkeimmät yhteiskunnallisen seuraamisen ja tiedonhankinnnan välineet.

19 19 IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS Kuvio 19: Miten hyvin itse arvioit tuntevasi politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita? (n=341) Vain kuudesosa opiskelijoita arvioi itse tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita joko hyvin tai erittäin hyvin. Politiikan tuntemuksensa arvioi joka viides heikoksi. Erot oppilaitosten välillä jäivät jokseenkin vähäisiksi, joskin Työväen Akatemian kohdalla jo aiemmin havaittu muita opistoja jonkin verran korkeampi poliittinen kiinnostus ja aktiivisuus tulee esiin myös tämän kysymyksen kohdalla. Runsas viidennes miehistä arvioi tuntevansa politiikka ja yhteiskunnallisia asioita erittäin hyvin tai hyvin. Naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen kymmeneen.

20 20 1. Politiikassa on kyse ainoastaan henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta. 2. Politiikka on julkista toimintaa. 3. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 4. Politiikka on kilpailua vallasta. 5. Politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. 6. Politiikka on ristiriitojen ratkaisemista. 7. Politiikka ei vaikuta tavallisen ihmisen elämään. 8. Politiikka luo yhteisön pelisäännöt. Kuvio 20: Politiikka voidaan ymmärtää monin tavoin, oma käsityksesi politiikasta? (n=341) Nuorten käsitykset politiikasta olivat jokseenkin sovinnaisia: Neljä viidestä katsoi, että politiikka voidaan hyvin pitää yhteisten asioiden hoitamisena. Kaksi kolmannesta torjui väitteen, että politiikka olisi vain oman henkilökohtaisen hyödyn tavoittelua. Yli neljä viidennestä oli niin ikään sitä mieltä, että politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. Selvä enemmistö vastanneista hyväksyi myös käsitykset, että politiikka on julkista toimintaa, se on yhteisten asioiden hoitamista ja, että politiikassa myös taistellaan vallasta. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että politiikka vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.

21 21 Kuvio 21: Miten suhtaudut käsitteeseen demokratia? (n=341) Lähes 90 % opiskelijoista suhtautui demokratiaan joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Kielteisesti demokratiaan suhtautuvien osuus jäi marginaaliseksi, vain pariin prosenttiin. Paasikiviläisten asenne erosi selvästi muista opistoista. Lieneekö selitystä haettava Paasikivi-Opiston yhteiskunnallisen opetuksen määrästä, joka jäi muita opistoja pienemmäksi. 1. Kansalaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan sekä elinympäristönsä. kehittämiseen 2. Vallankäyttäjien velvollisuus arvioida eri näkemyksiä tasapuolisesti. 3. Korkea verotusaste. 4. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. 5. Maksuton koulutus ja terveydenhoito. 6. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo. 7. Puolueiden välinen vapaa kilpailu vallasta. 8. Kansalaisten mahdollisuus vaihtaa poliittiset vallanpitäjät. 9. Enemmistön tahdon toteutuminen. 10. Poliittisen opposition toimintavapaus. 11. Täystyöllisyyden tavoittelu. 12. Vapaat, yhtenäiset ja salaiset vaalit. 13. Tasainen tulonjako. 14. Mielipiteenvapaus. 15. En mitään edellä mainituista. Kuvio 22: Mitkä seuraavista ominaisuuksista liität käsitteeseen demokratia? (n=341)

22 22 Opiskelijat liittivät useimmiten demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tätä mieltä oli lähes 90 % vastaajista. Toiseksi eniten demokratian nähtiin liittyvän mielipiteen vapauteen. Kolmanneksi eniten liitettiin demokratia-käsitteeseen naisten ja miesten tasa-arvo. Kaksi kolmannesta liitti demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden vaihtaa poliittiset vallanpitäjät sekä enemmistön tahdon toteutumisen. Kuvio 23: Jos arvioit suomalaista demokratiaa edellä demokratiaan liittämiesi kriteerien valossa, minkä kouluarvosanan antaisit demokratian toimivuudelle tällä hetkellä Suomessa? (n=341) Opiskelijat antavat suomalaisen demokratian toimivuudelle keskimäärin kouluarvosanan 8. Erittäin kriittisiä arvioita demokratiamme toimivuudesta ei esiinny. Vain hyvin pieni vähemmistö opiskelijoista arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita hyvin. Yleisesti politiikkaan suhtauduttiin positiivisesti. Sitä pidettiin yhteisten asioiden hoitamisena, joka edellyttää osallistumista. Myös arviot demokratiasta kulkivat näitä samoja positiivisia ratoja.

23 23 V VASEMMISTO OIKEISTO JA PUOLUEET 1. Porvarillisuus. 2. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu. 3. Työväenluokka. 4. Markkinatalous. 5. Julkisen sektorin vahva rooli. 6. Globalisaatiomyönteisyys. 7. Yksityisomistuksen vahvistaminen. 8. Konservatiivisuus. 9. Yksityisyrittäjät ja elinkeinonharjoittajat. 10. Omistava luokka. 11. Tuloerojen kaventaminen. 12. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen. Kuvio 24: Mitkä seuraavista asioista liität politiikassa vasemmistoon ja mitkä oikeistoon? (n=341) Oikeiston liittyvinä asioina selvä enemmistö piti niin markkinataloutta kuin yksityisomistuksen vahvistamistakin. Vasemmistoon puolestaan liitettiin niin sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuin tuloerojen tasoittaminenkin. Globalisaatiomyönteisyys taas käsitettiin selvästi oikeistoon enemmän liittyvänä asiana. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen puolestaan eivät vastaajien mukaan liittyneet kovinkaan vahvasti sen enempää oikeistoon kuin vasemmistoonkaan. Paasikiviläisten ja akatemialaisten käsitykset siitä, liittyykö tuloerojen kaventaminen vasemmistolaisuuteen vai oikeistolaisuuteen erosivat jyrkästi toisistaan. Akatemialaiset pitivät tuloerojen kaventamista erittäin läheisesti vasemmistolaisuuteen liittyvänä.

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. 3. Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi?

KYSELYLOMAKE. 3. Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi? LIITE 1: KYSELYLOMAKE 1. Oletko... mies nainen 2. Minä vuonna olet syntynyt? 19 3. Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi? Pääkaupunkiseutu Maakuntakeskus tai muu suurkaupunkialue

Lisätiedot

FSD2343. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely Koodikirja

FSD2343. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely Koodikirja FSD2343 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely 2007-2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely 2007-2008 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2344. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely Koodikirja

FSD2344. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely Koodikirja FSD2344 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely 2007-2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen ammatti-instituuttikysely

Lisätiedot

FSD2343. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely Koodikirja

FSD2343. Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely Koodikirja FSD2343 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely 2007-2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yhteiskuntatutkimus

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

FSD2499. Yhteiskuntatutkimus Koodikirja

FSD2499. Yhteiskuntatutkimus Koodikirja FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yhteiskuntatutkimus 2008 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän

Lisätiedot

FSD2343 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely

FSD2343 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2343 Yhteiskuntatutkimus 2008: Turun alueen lukiokysely 2007-2008 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01 TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit TUTKIMUSOSIO Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit Yhdeksän kymmenestä ( %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämistä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä

Lisätiedot

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen

Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukysely 2018: Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen 25.8.2018 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Valmiudet ryhtyä toteuttamaan kaavailtua soteja maakuntauudistusta

Lisätiedot

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2629 NUORTEN POLITIIKKA 2009

KYSELYLOMAKE: FSD2629 NUORTEN POLITIIKKA 2009 KYSELYLOMAKE: FSD2629 NUORTEN POLITIIKKA 2009 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia

Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia TUTKIMUSOSIO 1 Ehdokkuus maakuntavaaleissa kiinnostaa satojatuhansia suomalaisia -0 -kertaisesti mielellään mukaan lähteviä ehdokasmäärään nähden Maakuntavaaliehdokkaiksi voisi pyydettäessä olla lähdössä

Lisätiedot

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),

Lisätiedot

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 07 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT Kantar TNS Oy, Miestentie C, 00 ESPOO, Finland, tel. int+

Lisätiedot

1 JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... 1 LIITEKUVAT... 4

1 JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... 1 LIITEKUVAT... 4 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: JOHDANTO... MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... Sivu LIITEKUVAT... Kantar TNS Oy, Miestentie C, 0 ESPOO, Finland,

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri

Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto 1 Yhteenveto tunnettuus ja suhtautuminen Osuustoiminnan tunnettuus on kasvanut reippaasti 10 vuodessa Osuustoimintaa erittäin huonosti tai ei lainkaan

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu

Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Tutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee

Tutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Kokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä

Kokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia

Lisätiedot

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN

KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA Tiedote KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA VALEHDELLA Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään on hyvä, että vaaleissa joku uskaltaa sanoa asiat suoraan, vaikka se loukkaisi monia ihmisiä.

Lisätiedot

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä. Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot