JOHDANTO. 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO. 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6."

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Opetushallitus myönsi erityisavustuksen Työväen Akatemian hankkeeseen Kansalaisuuteen kasvatus kansanopistoissa, kolmen toimijan näkökulma. Hankkeen lähtökohtana oli yhtäältä vapaan sivistystyön lain 2. pykälä, jossa korostetaan aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista. Toisena lähtökohtana oli hankkeeseen osallistuvien kolmen kansanopiston, Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian perinteinen koulutustehtävä, kansalaisuuteen ja demokratiaan kasvattajina, yhteiskunnallisesti suuntautuneina kansanopistoina. Kaikkien kolmen opiston taustayhteisöjä voidaan pitää suomalaisen poliittisen kentän eri suuntauksien, vasemmistolaisuuden, keskustalaisuuden ja porvarillisuuden edustajina. Jotta tutkimuksen tulokset voitaisiin sijoittaa yleisempään yhteiskunnalliseen kontekstiin, päätettiin kyselyn politiikkatietämystä, kansalaisuutta, politiikan hahmottamista ja yhteiskunnallista osallistumista koskevat kysymykset muotoilla sovellutetusti samalla tavoin kuin oikeusministeriön vuonna 2008 teettämässä Suomalaisten politiikkatietämys -tutkimuksessa 1. Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn lisättiin kymmenkunta opiston poliittista ilmastoa ja yhteiskunnallista ilmapiiriä ja opetusta koskevaa kysymystä. Kysely toteutettiin elektronisesti lokakuussa 2009 Alkio-opiston, Paasikivi-Opiston ja Työväen Akatemian vapaiden pitkien kurssien opiskelijoille. Vastauksia saatiin Alkio-opistosta 133, Paasikivi-Opistosta 44 ja Työväen Akatemiasta 164. Vastausprosentti oli 65. Maaliskuussa 2010 kaavake tarjottiin supistettuna em. opistojen päätoimisille opettajille. Kyselyn pääpaino oli opetuksen yhteiskunnallisuuden tarkastelussa. Lisäksi opettajille esitettiin joukko oppimistilanteen yhteiskunnallisuuteen liittyviä lisäkysymyksiä. Vastaukset saatiin 26 opettajalta. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli Työväen Akatemian rehtori, VTM Kari Kinnunen. Tutkimusavustajana toimi VTM Ieva Silineviča, jonka vastuulla oli aineiston atk-käsittely sekä taulukoiden ja kuvioiden laadinta. Tutkimuksen johtoryhmän muodostiviat Kinnusen lisäksi Paasikivi-Opiston rehtori, YM Marja-Riitta Heikkilä ja Alkio-opiston rehtori, FT Jorma Keränen. Kiitämme johtoryhmää ja opistojen opettajia ja opiskelijoita hyvästä yhteistyöstä Lisäksi kiitämme erityisesti poliittisen osallistumisen ja kasvatuksen asiantuntijoita dosentti VTT Kimmo Eloa ja dosentti YTT Sakari Suutarista. Toivomme, että tämä tutkimus voisi edistää aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamista vapaan sivistystyön ja kansanopistojen tehtävänä muuttuvassa maailmassamme. Kauniaisissa Kari Kinnunen Ieva Silineviča 1 Kimmo Elo ja Lauri Rapeli: Suomalaisten politiikkatietämys, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 I TAUSTAMUUTTUJAT... 3 Sukupuoli Ikä Paikkakunta Opintolinja II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN... 5 Kiinnostus politiikkaan Yhteiskunnallisten tietojen saaminen Puolueiden läheisyys Poliittinen jäsenyys Kansalaisjärjestöjen läheisyys III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN Äänestämisen tärkeys Puolueen/ehdokkaan valinta Yhteiskunnallinen osallistuminen Järjestöaktiivisuus Järjestötoiminnan motiivit Yhdistysjäsenyys Yhteiskunnallisen tiedon hankinta Yhteiskunnan ja politiikan seuranta sähköisestä mediasta Sanomalehtien seuranta Ajankäyttö mediassa IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS Politiikan tuntemus Käsitys politiikasta Suhtautuminen demokratiaan Demokratian ominaisuudet Demokratian arvosana V VASEMMISTO-OIKEISTO JA PUOLUEET Vasemmisto-oikeisto-käsitys Oma asema vasemmisto oikeisto-ulottuvuudella Puolueiden tehtävät Puolueiden äänestäminen VI POLIITTINEN TIETÄMYS Valtiovalta perustuslaissa Parlamenttivaalit Eduskunnan tehtävät Hallituspuolueet Valtion ja kuntien välinen tehtävänjako Ulkopolitiikan johto EU-valtiot Euron käyttöönotto Vaalit VII OPPILAITOS, YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA Koulun poliittinen ilmapiiri Odotukset opiston poliittiselta ilmapiiriltä Vertailu opiston poliittisesta ilmapiiristä Yhteiskunnallisuus oppitunneilla Opetuksen poliittisuus Odotukset opetuksen poliittisuudelta Yhteiskunnallisuus opetuksessa Toiveet yhteiskunnallisuudelta opetuksessa Yhteiskunnallinen keskustelu opiskelijoiden kesken VIII OPETTAJAT, POLITIIKKA JA OPPIMINEN Kiinnostus politiikkaan Jäsenyys eri järjestöissä Järjestöjäsenyys Politiikan tuntemus Demokratian olemus Oppilaitoksen sivistystehtävä Opiston poliittinen ilmapiiri Oman opetuksen poliittisuus Keskustelu politiikasta Opintosisältöjen yhteiskunnallisuus Opettajan roolin yhteiskunnallisuus Yhteiskunnallisen näkemyksen hyödyllisyys opetustyössä Yhteiskunnallisuus opetuskeskustelussa Opettajan rooli opiskelijan yhteiskunnallisena aktivoijana Halu opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kannanottamisesta Omat yhteiskunnalliset kokemukset opetustyössä Opettajien ja opiskelijoiden välinen yhteistoiminta IX JOHTOPÄÄTÖKSET Politiikka on monelle vierasta Järjestöistä nettiin Opistoissa neutraali ilmapiiri X EPILOGI 50 Kirjallisuus

3 3 I TAUSTAMUUTTUJAT Vastanneista kaksi kolmasosaa on naisia ja kolmannes miehiä. Alkio-opiston ja Työväen Akatemian opiskelijoiden sukupuolijakauma noudatteli suurin piirtein kaikkien kansanopistojen opiskelijoiden keskuudessa vallitsevaa jakoa. Paasikivi-Opistossa miesten ja naisten osuus on muista poiketen jokseenkin tasan. Kuvio 1: Sukupuoleltasi (n=341) Kuvio 2: Minä vuonna olet syntynyt? (n=341) Iältään kansanopisto-opiskelijat ovat varsin homogeenisia, alle 23-vuotiaiden osuus on runsaat 80 %. Yli 30-vuotiaiden osuus jää alle 5 %:iin. Alkio-opistossa alle 23- vuotiaiden nuorten osuus on kuitenkin yli 90 %. Sitä vastoin niin paasikiviläisten kuin

4 4 akatemialaistenkin keskuudessa varttuneempia, yli 23-vuotiaita, opiskelijoista on runsas neljännes. Kuvio 3: Minkälaisella paikkakunnalla asuit ennen kansanopistoon tuloasi? (n=341) Opistot jakautuvat selvästi kaupunki- ja maaseututaustaisiksi. Kaupunkiopistoja edustaa eniten Työväen Akatemia ja maaseututaustaisuutta Alkio-opisto. Alkioopiston opiskelijoista runsas kaksi kolmannesta on kotoisin pienestä kaupungista tai taajamasta ja ainoastaan kaksi prosenttia on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Sitä vastoin työväenakatemialaisista jopa yli puolet on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Paasikivi-Opiston opiskelijoiden enemmistö on niin ikään luettavissa kaupunkitaustaisiksi, joskin pääkaupunkilaisten osuus siellä jää vain vajaaseen viidennekseen. Kun vastaajat luokiteltiin opintolinjoittain, havaittiin, että ns. yhteiskunnallisia opintoja opiskelevien osuus nousi sekä Alkio-opistossa, että Työväen Akatemiassa noin kolmannekseen. Sen sijaan Paasikivi-Opistossa yhteiskunnallisia opintoja suorittavien osuudeksi saatiin vain puolet edellä mainitusta. Tämä noin 15 % prosenttiyksikön ero yhteiskunnallisia aineita opiskelevien opiskelijoiden hyväksi niin Alkio-opistossa kuin Työväen Akatemiassakin on hyvä ottaa huomioon jatkossa, kun tulkitaan opiskelijoiden yhteiskunnallista asennoitumista, poliittista tietämystä sekä osallistumista kansalaistoimintaan. Naisenemmistöisyys, nuori ikä, selvä enemmistö enintään 23- vuotiaita, että ylioppilastutkinnon suorittaneisuus olivat kaikkien opistojen opiskelijoita yhdistäviä tunnuspiirteitä. Sitä vastoin II ASENNOITUMINEN opiskelijoiden kotipaikan POLITIIKKAAN suhteen erot olivat erittäin huomattavat. Työväenakatemialaisista enemmistö oli kotoisin metropolialueelta, Paasikiviopistolaisista suurin osa lukeutui kaupunkilaisiksi, kun taas Alkio-opiston opiskelijoiden valtaosa tuli maakuntien pieniltä paikkakunnilta.

5 5 II ASENNOITUMINEN POLITIIKKAAN Kuvio 4: Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? (n=341) Politiikasta jonkin verran tai erittäin paljon kiinnostuneiksi ilmoittautui noin puolet opiskelijoista. Työväenakatemialaisten keskuudessa kiinnostuneisuus oli selvästi suurempaa kuin Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa. Lähes 60 % työväenakatemialaisista ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostuneita politiikasta. Vastaava prosenttiosuus jäi Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa 40:een. Nuorten politiikka tutkimukseen verrattuna työväenakatemialaisten politiikka-kiinnostuksen positiiviset luvut ylittivät jonkin verran lukiolaisten antamat luvut samaan kysymykseen. Paasikivi-Opiston ja Alkio-opiston kohdalla luvut noudattelevat jokseenkin lukiolaisten antamia vastauksia koko maassa. Myös vuoden 2010 nuorisobarometrin vuotiaista antamat politiikkakiinnostuksen luvut ovat jokseenkin samat kuin Alkio-opistosta ja Paasikivi-Opistosta saadut lukemat. Niin ikään ikä näyttää lisäävän poliittista kiinnostusta: ennen vuotta 1980 syntyneistä yli 70 % ilmoitti olevansa jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta, vastaava prosenttimäärä oli vuoden 1987 jälkeen syntyneillä 45. Koska ennen vuotta 1980 syntyneiden osuus oli kovin pieni, tulee tähän ikäkausaliteettiin suhtautua hieman varauksellisesti. 2 Vesa Koskimaa, Kimmo Elo, Lauri Rapeli: Nuorten politiikka Turun yliopisto Nuorisobarometri 2010, Opetusministeriö.

6 6 Lähes kaksi kolmannesta miehistä oli jonkin verran tai erittäin kiinnostunut politiikasta. naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen 40:een. Vertailtaessa eri opintolinjojen tai opinto-ohjelmien opiskelijoiden politiikasta kiinnostuneisuutta näyttäytyvät valtio- ja yhteiskuntatieteilijät sekä kansainvälisen linjan opiskelijat "politiikka-friikkeinä. Yli 80 % heistä oli jonkin verran tai erittäin paljon politiikasta kiinnostuneita. Tähän samaan kategoriaan lukeutuivat myös Työväen Akatemian historian ja oikeustieteen opiskelijat sekä Paasikivi-Opiston mediajournalistit. Kaikkien vähiten politiikasta kiinnostuneita olivat Alkio-opiston kielet- ja kansainvälisyyslinjan opiskelijat sekä paasikiviläiset kuvataiteilijat, josta ensimmäisistä 90 % ja jälkimmäisistä 70 % ei ollut lainkaan tai vain vähän politiikasta kiinnostuneita. Työväen Akatemiassa vähiten politiikasta kiinnostuneet löytyivät teatteri-, kieli- ja kulttuuri-, kirjoittaja- sekä kasvatustieteen ja psykologian opiskelijoista, joista keskimäärin puolet oli vain jonkin verran tai ei lainkaan politiikasta kiinnostuneita. 1. Peruskoulussa. 2. Lukiossa. 3. Ammattikoulussa / ammattikorkeakoulussa. 4. Kotona. 5. Ystävä ja/tai tuttavapiirissä. 6. Itseopiskelun kautta. (AO=Alkio-opisto, PA=Paasikivi-Opisto, TA=Työväen Akatemia) Kuvio 5: Kuinka paljon tietämystä yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi katsot saaneesi? (n=341) Lukion rooli yhteiskunnallisen tietämyksen antajana nousee kaikkien keskeisimmäksi. Sitä pitää puolet vastanneista hyvänä tai erittäin hyvänä. Lukio saa selvästi muita kysyttyjä tahoja, koti, ystävät, itseopiskelu, ammattikoulu, paremman arvion yhteiskunnallisen tiedon tuottajana. Ero peruskoulun ja lukion välillä on selkeästi

7 7 lukion eduksi. Kodin rooli yhteiskunnallisen tietämyksen tuottajana näyttää paasikiviläisillä jostain syystä olevan korkeampi kuin muissa opistoissa. 1. Kansallinen Kokoomus. 2. Ruotsalainen Kansanpuolue. 3. Kristillisdemokraatit. 4. Suomen Keskusta. 5. Vihreä Liitto. 6. Perussuomalaiset. 7. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. 8. Vasemmistoliitto. Kuvio 6: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat puolueet itsellesi? (n=341) Vihreä liitto koettiin kaikissa opistoissa läheisimmäksi puolueeksi. Vastanneista 45 % piti Vihreää liitoa itselleen läheisenä tai erittäin läheisenä puolueena. Työväenakatemialaisten keskuudessa tämä osuus oli tasan puolet, Alkio-opistossa ja Paasikivi-Opistossa jonkin verran alhaisempi. Yllättävää on, että Vihreiden kannatus saa niin kaupunkitaustaisilta kuin maaseututaustaisiltakin jokseenkin yhtä suuren luvun. Tulkinnat Vihreiden kannatuksen luonteesta kaipaavat varmaan tarkempaa analyysiä. Joka tapauksessa Vihreiden dominanssi kansanopistolaisten keskuudessa näyttää olevan yleinen piirre, joka on havaittavissa jokseenkin samanlaisena kaikissa kolmessa opistossa. Taustayhteisön oman puolueen, Kokoomuksen, läheiseksi kokeminen yltää viidennekseen Paasikivi-Opistossa. Työväen Akatemiassa ja Alkio-opistossa jää molemmissa opiston oman puolueen, Sosialidemokraattien ja Keskustan, saama läheisyysarvio muutaman prosenttiyksikön alhaisemmaksi, noin 18 prosenttiin. Työ-

8 8 väen Akatemiassa toisen vasemmistopuolueen, vasemmistoliiton saama läheisyysarvio on yhtä korkea kuin sosiaalidemokraattien saama arvio. Tässä mielessä kolmannesta Työväen akatemian opiskelijoista voitaisiin kutsua yleisvasemmistolaisiksi. Vastaava (yleisporvarillisuus tai keskustaoikeistolaisuus) Keskustan ja Kokoomuksen läheiseksi kokeminen puolestaan näyttää jäävän niin Paasikivi-Opistossa kuin Alkio-opistossakin hieman alhaisemmaksi. Erittäin läheiseksi ei puolueita juurikaan koeta. Korkeimmillaankin prosentti yltää Vihreillä 6:een, muiden puolueiden kohdalla vastaava prosentti häilyy vain 1 2 prosentin tietämissä. Kuvio 7: Oletko jonkin poliittisen puolueen tai sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen? (n=341) Vastanneista runsaat 6 % ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puolueen, sen opiskelija- tai nuorisojärjestön jäsen. Prosenttiluku on korkein Työväen Akatemiassa, lähes 7 %. Verrattuna vastaavan ikäiseen nuorten koko populaatioon poliittinen jäsenyys on ainakin kolme kertaa korkeampaa. 4 4 VTL Kari Paakkunainen, Helsingin Yliopisto, puhelinhaastattelu

9 9 1. Amnesty International. 2. Greenpeace. 3. ATTAC. 4. Maan ystävät. 5. Transparency International. 6. Sadankomitea. 7. Oikeutta eläimille. 8. Suomen luonnonsuojeluliitto. Kuvio 8: Miten läheiseksi tai etäiseksi koet seuraavat kansalaisjärjestöt itsellesi? (n=341) Edellä kysytyistä uusista yhteiskunnallisista järjestöistä kokevat vastaajat läheisimmiksi Suomen luonnonsuojeluliiton, Amnesty Internationalin ja Greenpeacen. Noin kolmannes vastaajista kokee ne itselleen läheisiksi tai erittäin läheisiksi. Luku ylittää selvästi kaikkien puolueiden, Vihreitä lukuunottamatta, samat läheisyysarviot. Muut kysytyt järjestöt, Oikeutta elämille -järjestöä lukuunottamatta, jäävät vastaajille vieraiksi. Politiikasta kiinnostuneiden osuus ylittää tutkimukseen osallistuvissa kansanopistoissa jossain määrin lukiolaisten keskuudessa saadut kiinnostusarviot. Eri opintolinjojen opiskelijat eroavat suuresti toisistaan: kiinnostus politiikkaan on suurinta, yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä opintoja harjoittavilla. Lähes puolet kaikkien opistojen opiskelijoista ilmoittaa Vihreän liiton itselleen läheisimmäksi puolueeksi. Opistojen taustayhteisöjen omat puolueet jäävät kirkkasti hopealle tässä läheisyysvertailussa. Vain viisi prosenttia opiskelijoista ilmoittaa olevansa jonkin poliittisen puoluejärjestön jäsen. Uudet ihmisoikeus- ja luonnonsuojelujärjestöt koetaan opiskelijoiden keskuudessa selvästi puolueita, kuitenkin vihreitä lukuunottamatta, läheisemmiksi.

10 10 III YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN Kuvio 9: Mikä tai mitkä seuraavista ovat vaalit, joissa äänestämistä pidät itsellesi erittäin tärkeänä? (n=341) Lähes 90 % vastanneista pitää äänestämistä tärkeänä. Runsaat 70 % vastaajista kokee itselleen presidentinvaalit ja eduskuntavaalit erittäin tärkeäksi. Kunnallisvaalien kohdalla vastaava prosentti putoaa noin 50:een ja pohjalukema saadaan europarlamenttivaaleissa, jotka vain vajaa kolmannes kokee itselleen erittäin tärkeiksi. Työväenakatemialaiset pitävät vaaleissa äänestämistä keskimäärin 10 % tärkeämpänä kuin alkio-opistolaiset ja paasikiviopistolaiset. Poikkeuksena on kuitenkin presidentinvaalit, joissa paasikiviopistolaisten antama arvio on kaikkein korkein. Havainnot kansanopistolaisten keskuudessa näiden neljän eri vaalin tärkeydestä noudattavat monelta osin lukiolaisten antamia vastauksia. 5 Pääkaupunkiseudulta peräisin olevat opiskelijat pitävät vaaleihin osallistumista keskimäärin 20 %-yksikön verran tärkeämpänä kuin pienten taajamien tai haja-asutusseutujen opiskelijat. Suurimmillaan tämä ero on eduskuntavaaleissa (81 % versus 54 %) ja EU-vaaleissa (41 % versus 20 %). 5 Nuorten politiikka 2009.

11 11 Kuvio 10: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaa, jolla päätät, mitä puoluetta ja/tai ehdokasta äänestät? (n=341) Suurimman kannatuksen äänestysvalinnan kriteerinä saa rationaalinen puolueiden/ ehdokkaiden mielipiteiden vertailu itselleen tärkeisiin asioihin. Kansanopistolaisten kohdalla puolueuskollisuutta ei, vastaajien nuoren iän vuoksi, näytä esiintyvän. Yllättävästi myöskään internetin vaalikoneen käyttö äänestysvalinnassa ei tunnu olevan merkityksellistä.

12 12 1. Mielipidekirjoituksen kirjoittaminen. 2. Mielenosoitukseen osallistuminen. 3. Äänestäminen vaaleissa. 4. Puolueen tai muun poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 5. Muuhun kuin poliittiseen järjestö- tai yhdistystoimintaan osallistuminen. 6. Protestiäänestäminen. 7. Yhteydenotto päätöksentekijään. 8. Kansalaisaktivismi. 9. Vaalikampanjaan osallistuminen. 10. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen. Kuvio 11: Mitä seuraavista pidät itsellesi mielekkäänä tapana osallistua yhteiskunnallisesti? (n=341) Yhteiskunnallisen osallistuminen tavoista pidetään vaaleissa äänestämistä eniten mielekkäänä. Yli 70 % vastanneista pitää sitä joko erittäin mielekkäänä tai mielekkäänä osallistumismuotona. Tätä perinteistä yhteiskunnallista vaikuttamismuotoa pitää vastanneista jopa runsas kolmannes erittäin mielekkäänä. Toiseksi tärkeimpänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotona pidettiin internetin kautta tapahtuvaa osallistumista, jota runsaat 40 % piti joko mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Kolmanneksi eniten mielekkäänä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoa kansanopistolaiset pitivät muuhun kuin poliittiseen järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistumista. Lähes kolmannes piti tätä mielekkäänä tai erittäin mielekkäänä osallistumismuotona. Myös mielipidekirjoituksen laatiminen sai jokseenkin saman verran suosiota yhteiskunnallisen osallistumisen muotona. Nämä osallistumismuodot saivat lähes kymmenen prosenttiyksikköä enemmän mielekkyyspisteitä kuin varsinaiseen poliittiseen järjestötoimintaan osallistuminen.

13 13 Lähes puolet opiskelijoista ei pitänyt mielekkäänä osallistumista poliittisen puolueen tai järjestön toimintaan. Niin ikään sekä mielenosoitukseen osallistuminen että kansalaisaktivismi (ostoboikotti talonvaltaus ym.) saivat nekin enemmän kannatusta yhteiskunnallisina osallistumismuotoina kuin poliittisen järjestön toimintaan osallistuminen. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai -järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Liikunta- tai urheiluseura/-järjestö. 6. Kulttuurijärjestö. 7. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö 8. Maanpuolustusjärjestö. 9. Ympäristöjärjestö 10. Vapaaehtoisjärjestö. 11. Poliittinen järjestö tai puolue. 12. Muu yhdistys. Kuvio 12: Miten aktiivisesti toimit seuraavissa yhteiskunnallisissa järjestöissä ja yhteisöissä? (n=341) Järjestöllisen osallistumisen yleisimmiksi alueiksi muodostuvat sekä liikunta- että nuorisojärjestöt, joiden toimintaan noin kymmenesosa vastanneista osallistuu vähintään aktiivisesti. Kun satunnainen osallistuminenkin luetaan mukaan, nousee osallistujien osuus näillä kahdella alueella noin neljännekseen. Osallistumisen toisena ääripäänä on poliittisten puolueiden tai järjestöjen toimintaan osallistuminen. Kaikissa opistoissa yli 90 % opiskelijoista ei ole mukana poliittisten järjestöjen toiminnassa. Vain muutama prosentti ilmoittautuu tällä alueella aktiivisiksi. Satunnainen osallistu-

14 14 minen mukaan luettunakin jää osallistuminen poliittisten järjestöjen toimintaan selvästi alle kymmeneen prosenttiin. 1. Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö. 2. Ammattiyhdistys tai järjestö. 3. Kylä- tai kaupunginosayhdistys. 4. Asukasyhdistys. 5. Nuoriso- tai opiskelijajärjestö. 6. Maanpuolustusjärjestö. 7. Ympäristöjärjestö. 8. Poliittinen järjestö tai puolue. Kuvio 13: Mikäli olet mukana seuraavien yhteiskunnallisten järjestöjen tai yhteisöjen toiminnassa, mikä on itsellesi tärkein syy olla mukana toiminnassa? (n=341) Mukanaoloa sekä poliittisten järjestöjen että ympäristöjärjestöjen toiminnassa perustellaan valtaosaltaan yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä mukanaoloa perustellaan niin ikään myös yhteiskunnallis-aatteellisilla syillä. Vapaa- ajan vietto saa kuitenkin tällä alueella niukan voiton yhteiskunnallisaatteellisesta osallistumismotiivista. Ammattiyhdistystoiminnan syynä mainitaan useimmiten henkilökohtainen hyöty.

15 15 Kuvio 14: Kuinka monen yhdistyksen jäsen olet? (n=341) Puolet opiskelijoista ei ollut minkään yhdistyksen jäsen. Työväen Akatemiassa yhdistysten ulkopuolella olevia oli hieman yli 40 %, Alkio-opistossa puolestaan lähes 60 %. Todennäköisesti opiskelijoiden erilainen kotipaikka, suurkaupunki versus maaseutu, on keskeinen selittäjä järjestöjäsenyyden eroihin. Kolmannes ilmoitti olevansa ainakin yhden yhdistyksen jäsen. Jäsenyys kahdessa tai useammassa yhdistyksessä oli vain joka kuudennella vastaajalla. Näitä useamman yhdistyksen jäseniä oli eniten Työväen Akatemiassa, lähes neljännes ja vähiten Alkio-opistossa, alle kymmenesosa. Viidennes kysytyistä ei vastannut kysymykseen.

16 16 1. Televisio. 2. Valtakunnalliset tai paikalliset sanomalehdet. 3. Iltapäivälehdet (esim. Ilta-Sanomat, Iltalehti). 4. Radio. 5. Aikakauslehdet. 6. Ammattilehdet ja -kirjallisuus. 7. Internet. 8. Järjestö- tai puoluetoimintaan osallistuminen. 9. Viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten tms. järjestämät tilaisuudet. 10. Tiedotusfoorumit. 11. Yhteydenotto päätöksentekijään. 12. Keskustelut ystävä-, perhe- ja tuttavapiirissä ja/tai kollegoiden tms. kanssa. Kuvio 15: Miten tärkeänä pidät itsellesi seurata seuraavia kanavia ja hankkia niiden kautta tietoa yhteiskunnallista asioista? (n=341) Yhteiskunnallisten asioiden seurannan kanavina ja tiedonantajina erottuvat kolme kanavaa: Internet, televisio valtakunnalliset ja paikalliset sanomalehdet, jotka kaikki saavat yli kolmelta neljännekseltä maininnan joko tärkeinä tai erittäin tärkeinä kanavina. Alle 22-vuotiaiden keskuudessa internettiä pitää yli 80 % vähintään tärkeänä kanavana. Hieman vanhempien, yli 30-vuotiaiden, keskuudessa sanomalehtien merkitys yhteiskunnallisen tiedon hankinnan kanavana korostuu puolestaan eniten. Viranomaiset, järjestöt ja koulut mainitsee vain vajaa viidennes yhteiskunnallisen tiedon välittämisen tärkeiksi kanaviksi. Iltapäivälehdet mainitsee vain viidennes tärkeäksi kanavaksi yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Yli 40 % on jopa sitä mieltä, että iltapäivälehdet eivät ole lainkaan tärkeitä yhteiskunnallisen tiedon hankinnassa. Järjestö- ja puoluetoimintaa pitää vain kymmenes tärkeänä tällä tehtäväsaralla. Yhteydenottoa päätöksentekijöihin, poliitikkoihin ja viranomaisiin, arvostetaan erittäin vä-

17 17 hän yhteiskunnallisen tiedon hankintakanavana. Sitä vastoin keskustelut ystävien ja tuttavien kanssa saavat kahdelta kolmasosalta maininnan tärkeinä yhteiskunnallisen tiedon kanavina. Kuvio 16: Kuinka usein seuraat politiikkaa tai yhteiskunnallisia asioita tv:stä / radiosta? Sähköisistä medioista television merkitys yhteiskunnallisista asioita informoijana on selvästi radiota merkittävämpi. Puolet vastaajista seuraa televisiosta politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivittäisten seuraajienkin osuus on runsas viidennes. Radion osuus jää puoleen television seuraamisesta AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA Päivittäin 2-6 kertaa viikossa Kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa tai harvemmin En koskaan Ei vastausta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentta 1. Paikallisuutiset. 2. Kotimaan uutiset. 3. Ulkomaan uutiset. 4. Talousuutiset. 5. Pääkirjoitukset ja kolumnit. 6. Asiantuntija-artikkelit. (Aliot, vieraskynät tms.). 7. Mielipidekirjoitukset. Kuvio 17: Kuinka usein tavallisesti luet sanomalehdistä? (n=341)

18 18 Ulkomaan, kotimaan ja paikallisuutiset ovat tärkeimmät mielenkiinnon alueet lehdistössä. Ne lukee vähintään kahdesti viikossa kaksi kolmannesta vastaajista. Television katseluun: Radion kuunteluun: Sanomalehtie n lukemiseen: Internetin käyttöön: AO PO TA AO PO TA AO PO TA AO PO TA 0 tuntia 0,5-2 tuntia 2,5-4 tuntia 4,5-6 tuntia 6,5-8 tuntia 8,5-10 tuntia 10,5-12 tuntia Ei vastausta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttia Kuvio 18: Kuinka paljon tavallisesti käytät aikaa television katseluun, radion kuunteluun, sanomalehtien lukemiseen, Internetin käyttöön? (n=341) Internetiä käyttää vastanneista lähes kolme neljännestä vähintään kaksi tuntia päivässä. Televisio vie runsaalta kolmannekselta aikaa vähintään kaksi tuntia päivässä. Sen sijaan kaksi kolmannesta käyttää radioon kuunteluun ja sanomalehtien lukemiseen vain alle puoli tuntia päivässä. Tärkeimpänä internetin käyttötapana pidetään työhön ja opiskeluun liittyvien asioiden hoitamista. Seuraavaksi tärkeintä netin käyttö on yhteyden pitämisessä kavereihin ja tuttaviin. Myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvä tiedonhaku mainitaan eräänä tärkeimpänä internetin käytön muotona. Valtaenemmistö opiskelijoista pitää äänestämistä tärkeänä. Eduskunta- ja presidentinvaalit saavat olennaisesti enemmän arvostusta kuin kunta- tai EU-vaalit. Internetin kautta tapahtuva osallistuminen koetaan mielekkääksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiskanavaksi, samoin vaikuttaminen muiden kuin poliittisten järjestöjen kautta. Poliittinen järjestötoiminta saa vähäisen arvion osallistumismuotona. Internet, televisio ja sanomalehdet ovat tärkeimmät yhteiskunnallisen seuraamisen ja tiedonhankinnnan välineet.

19 19 IV POLITIIKAN JA DEMOKRATIAN TUNTEMUS Kuvio 19: Miten hyvin itse arvioit tuntevasi politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita? (n=341) Vain kuudesosa opiskelijoita arvioi itse tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita joko hyvin tai erittäin hyvin. Politiikan tuntemuksensa arvioi joka viides heikoksi. Erot oppilaitosten välillä jäivät jokseenkin vähäisiksi, joskin Työväen Akatemian kohdalla jo aiemmin havaittu muita opistoja jonkin verran korkeampi poliittinen kiinnostus ja aktiivisuus tulee esiin myös tämän kysymyksen kohdalla. Runsas viidennes miehistä arvioi tuntevansa politiikka ja yhteiskunnallisia asioita erittäin hyvin tai hyvin. Naisten kohdalla vastaava prosenttiosuus jäi runsaaseen kymmeneen.

20 20 1. Politiikassa on kyse ainoastaan henkilökohtaisen hyödyn tavoittelusta. 2. Politiikka on julkista toimintaa. 3. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 4. Politiikka on kilpailua vallasta. 5. Politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. 6. Politiikka on ristiriitojen ratkaisemista. 7. Politiikka ei vaikuta tavallisen ihmisen elämään. 8. Politiikka luo yhteisön pelisäännöt. Kuvio 20: Politiikka voidaan ymmärtää monin tavoin, oma käsityksesi politiikasta? (n=341) Nuorten käsitykset politiikasta olivat jokseenkin sovinnaisia: Neljä viidestä katsoi, että politiikka voidaan hyvin pitää yhteisten asioiden hoitamisena. Kaksi kolmannesta torjui väitteen, että politiikka olisi vain oman henkilökohtaisen hyödyn tavoittelua. Yli neljä viidennestä oli niin ikään sitä mieltä, että politiikan sisältöön vaikuttaminen edellyttää osallistumista. Selvä enemmistö vastanneista hyväksyi myös käsitykset, että politiikka on julkista toimintaa, se on yhteisten asioiden hoitamista ja, että politiikassa myös taistellaan vallasta. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että politiikka vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.

21 21 Kuvio 21: Miten suhtaudut käsitteeseen demokratia? (n=341) Lähes 90 % opiskelijoista suhtautui demokratiaan joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Kielteisesti demokratiaan suhtautuvien osuus jäi marginaaliseksi, vain pariin prosenttiin. Paasikiviläisten asenne erosi selvästi muista opistoista. Lieneekö selitystä haettava Paasikivi-Opiston yhteiskunnallisen opetuksen määrästä, joka jäi muita opistoja pienemmäksi. 1. Kansalaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan sekä elinympäristönsä. kehittämiseen 2. Vallankäyttäjien velvollisuus arvioida eri näkemyksiä tasapuolisesti. 3. Korkea verotusaste. 4. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. 5. Maksuton koulutus ja terveydenhoito. 6. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo. 7. Puolueiden välinen vapaa kilpailu vallasta. 8. Kansalaisten mahdollisuus vaihtaa poliittiset vallanpitäjät. 9. Enemmistön tahdon toteutuminen. 10. Poliittisen opposition toimintavapaus. 11. Täystyöllisyyden tavoittelu. 12. Vapaat, yhtenäiset ja salaiset vaalit. 13. Tasainen tulonjako. 14. Mielipiteenvapaus. 15. En mitään edellä mainituista. Kuvio 22: Mitkä seuraavista ominaisuuksista liität käsitteeseen demokratia? (n=341)

22 22 Opiskelijat liittivät useimmiten demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tätä mieltä oli lähes 90 % vastaajista. Toiseksi eniten demokratian nähtiin liittyvän mielipiteen vapauteen. Kolmanneksi eniten liitettiin demokratia-käsitteeseen naisten ja miesten tasa-arvo. Kaksi kolmannesta liitti demokratia-käsitteeseen kansalaisten oikeuden vaihtaa poliittiset vallanpitäjät sekä enemmistön tahdon toteutumisen. Kuvio 23: Jos arvioit suomalaista demokratiaa edellä demokratiaan liittämiesi kriteerien valossa, minkä kouluarvosanan antaisit demokratian toimivuudelle tällä hetkellä Suomessa? (n=341) Opiskelijat antavat suomalaisen demokratian toimivuudelle keskimäärin kouluarvosanan 8. Erittäin kriittisiä arvioita demokratiamme toimivuudesta ei esiinny. Vain hyvin pieni vähemmistö opiskelijoista arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita hyvin. Yleisesti politiikkaan suhtauduttiin positiivisesti. Sitä pidettiin yhteisten asioiden hoitamisena, joka edellyttää osallistumista. Myös arviot demokratiasta kulkivat näitä samoja positiivisia ratoja.

23 23 V VASEMMISTO OIKEISTO JA PUOLUEET 1. Porvarillisuus. 2. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu. 3. Työväenluokka. 4. Markkinatalous. 5. Julkisen sektorin vahva rooli. 6. Globalisaatiomyönteisyys. 7. Yksityisomistuksen vahvistaminen. 8. Konservatiivisuus. 9. Yksityisyrittäjät ja elinkeinonharjoittajat. 10. Omistava luokka. 11. Tuloerojen kaventaminen. 12. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen. Kuvio 24: Mitkä seuraavista asioista liität politiikassa vasemmistoon ja mitkä oikeistoon? (n=341) Oikeiston liittyvinä asioina selvä enemmistö piti niin markkinataloutta kuin yksityisomistuksen vahvistamistakin. Vasemmistoon puolestaan liitettiin niin sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuin tuloerojen tasoittaminenkin. Globalisaatiomyönteisyys taas käsitettiin selvästi oikeistoon enemmän liittyvänä asiana. Edistys ja yhteiskunnan uudistaminen puolestaan eivät vastaajien mukaan liittyneet kovinkaan vahvasti sen enempää oikeistoon kuin vasemmistoonkaan. Paasikiviläisten ja akatemialaisten käsitykset siitä, liittyykö tuloerojen kaventaminen vasemmistolaisuuteen vai oikeistolaisuuteen erosivat jyrkästi toisistaan. Akatemialaiset pitivät tuloerojen kaventamista erittäin läheisesti vasemmistolaisuuteen liittyvänä.

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

FSD2499. Yhteiskuntatutkimus Koodikirja

FSD2499. Yhteiskuntatutkimus Koodikirja FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Yhteiskuntatutkimus 2008 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2355 Kansalaiskeskustelu ydinvoimasta 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?

Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Ilmapuntari : Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari 15.12.2011 Siv Sandberg Åbo Akademi Puolue vai kotikunta? Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2263 Eduskuntavaalit 2007: pienet vaalipiirit Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

TYYTYVÄISET ALAMAISET

TYYTYVÄISET ALAMAISET TYYTYVÄISET ALAMAISET Hallituksella ja eduskunnalla on suomalaisten mielestä sopivasti valtaa; tyytymättömyys ammattiyhdistysliikkeeseen kasvanut sarianna toivonen Suomalaiset ovat tyytyväisiä yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot