Digi-TV:n palveluntekijän opas. Mikael Rinnetmäki, Ari Pöyhtäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digi-TV:n palveluntekijän opas. Mikael Rinnetmäki, Ari Pöyhtäri"

Transkriptio

1 Digi-TV:n palveluntekijän opas Mikael Rinnetmäki, Ari Pöyhtäri

2

3 Digi-TV:n palveluntekijän opas Mikael Rinnetmäki, Ari Pöyhtäri HELSINKI 2001

4 ISBN X Kansi: Oddball Graphics Oy Kannen kuva: Mitja Sirola, Sofia Digital Oy Paino: Paino-Arra Oy,

5 Esipuhe Digitaalinen televisiotoiminta käynnistyi Suomessa tänä syksynä ja ensimmäiset sovellukset ovat jo nähtävillä. Digitelevision uusien sisältömuotojen ja käyttötapojen kehittyminen tulee kuitenkin jakautumaan monen vuoden, ehkä vuosikymmenien ajanjaksolle. Kun elokuvakamera keksittiin, se sai seistä vuosikausia teatterin katsomossa yhden katsojan paikalla, kunnes joku keksi, että kameraakin voi liikuttaa. Internet puolestaan ehti varttua kahdenkymmenen vuoden ikään, ennen kuin todellinen läpimurtosovellus, www, keksittiin. Samalla tavoin television digitaalisuuden ja erityisesti interaktiivisuuden suuret innovaatiot ovat vielä keksimättä, mutta epäilemättä ne ovat joka päivä yhä lähempänä. Nyt käsillä olevan oppaan tuottaminen nähtiin Tekesin kansallisen USIX-teknologiaohjelman johtoryhmässä hyvänä tapana edistää ja nopeuttaa tätä kehitystä. Digitelevision tulee olla helppo, tehokas ja miellyttävä käyttää niin insinöörille kuin mökin mummollekin. Sovelluksissa tulee huomioida käyttäjän tilanne ja antaa hänelle siihen sopivat mahdollisuudet osallistua tai olla osallistumatta. Oppaassa haluttiin painottaa juuri käyttäjälähtöisyyttä nostamalla palvelunkehittäjien mieleen yleisiä ja erityisesti digitelevisioon soveltuvia käytettävyysperiaatteita. Toinen perustava lähtökohta oli tunnistaa ainakin ilmeisimmät sudenkuopat, joita kehittäjien kannattaisi välttää. Digitelevision tärkeäksi sisältömuodoksi tulee todennäköisesti muodostumaan katsojien toisilleen tuottama sisältö, vaikkakin sen muotoa on vielä vaikea ennakoida. Meillä suomalaisilla on varmasti myös hyvät edellytykset keksiä, mikä on mobiilisuuden ja kännyköiden liittymäpinta television interaktiivisuuteen. Tulevaisuuden palveluja ja sisältöjä kehitettäessä on tärkeää jättää myös tilaa odottamattomalle. Kuten tuotekehittäjät sanovat hyvä tuote on sellainen, jota on helppo käyttää väärin, siis odottamattomalla mutta hyödyllisellä tai viihteellisellä tavalla. Tekes on teettänyt tämän oppaan edistääkseen digitelevision palvelujen ja sisältömuotojen käytettävyyttä. Toivomme oppaan myös edistävän ja helpottavan digi-tv-sisältöjen tuottamista ja digi-tv:n käyttöönottoa laajemminkin. Lokakuussa 2001, Tekes 5

6 6

7 Sisältö 1 Johdanto 9 2 Digitaalinen televisio Tekniset ominaisuudet 10 3 Sovellustyypit Ohjelmaoppaat Informaatiopalvelut Vuorovaikutteiset TV-ohjelmat Kommunikaatiopalvelut Ajanviete- ja viihdesovellukset Transaktiosovellukset 22 4 Grafiikka Piirtotasot Resoluutio ja kuva-ala Värit TV-kuva Kuvat Animaatio Kirjasimet Kohdistin Valmiit käyttöliittymäkomponentit 26 5 Digi-TV-palveluiden suunnitteluperiaatteet Käytettävyys Käyttäjä Vuorovaikutus Ohje Käytettävyyden testaus 33 6 Superteksti-TV Superteksti-TV-selaimen toiminnot Superteksti-TV-järjestelmä 36 7 Superteksti-TV-sivustojen suunnitteluperiaatteet Sivuston sisältö Navigointitapa Sivujen ulkoasu Toteutus 42 8 Tulevaisuus 43 9 Sanasto Lähteet Standardit Käytettävyys ja käytettävyystestaus Digi-TV:n käytettävyys ja sisältöjen suunnittelu Digi-TV verkossa Kuvaluettelo 48 7

8 8

9 1 Johdanto Digi-TV on täällä. Syyskuussa 2001 uudet digikanavat ovat aloittaneet toimintansa ja tuhansissa suomalaisissa kodeissa on jo digiboksi. Ensimmäisen sukupolven laitteissa ei kuitenkaan ole vuorovaikutuksen ja osallistumisen mahdollistavia ominaisuuksia. Vuorovaikutteinen televisio aloittaakin Suomessa vasta vuoden 2002 puolella. Sovelluksia on Suomessa nähty vasta muutamia prototyyppitasolla. Sen sijaan esimerkiksi Englannissa televisiosovelluksia on käytetty jo useamman vuoden ajan. Vakiintuneita tapoja eri toimintojen ja ominaisuuksien esittämiseen ja käyttämiseen ei ole syntynyt, mutta useita yrityksiä ja erehdyksiä on maailmalla jo tehty ja joitain periaatteita opittu. Palveluiden tuotanto jakautuu alkuvaiheessa kahtia. Monipuoliset vuorovaikutteiset sisällöt joudutaan luomaan käsin ohjelmointiprojektina. Tämä on vaivalloinen ja resursseja vaativa tapa, mutta mahdollistaa hyvinkin monipuolisten palveluiden tuottamisen. Toisaalta yksinkertaisemmat palvelut on helpompi luoda valmiin selaimen sisällöksi. Sisällöntuotanto on helpompaa ja myös olemassaolevien sisältöjen muuntaminen digi-tv-sisällöiksi onnistuu. Vuorovaikutteisen digi-tv-sovelluksen suunnittelussa tarvitaan monen eri ammattikunnan yhteistyötä. Design on nähtävä laajempana prosessina kuin vain visuaalisen ilmeen luomisena sovellukselle. Tärkeä osa sovelluskehitystä on sovelluksen käytettävyyden suunnittelu, joka vaatii omaa osaamistaan. Grafiikassa taas ovat olennaisia niin TV-graafikon tieto television ominaisuuksista kuin WWW-graafikon osaaminen tiedostokoon minimoinnin suhteen. Tässä oppaassa käydään läpi digi-tv:n ominaisuuksia ja digi-tv-palveluiden suunnitteluperiaatteita. Oppaassa keskitytään lähinnä käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, ei niinkään sovellusten ohjelmointiin tai digi-tv-palveluiden ansaintalogiikoihin. Lähteinä ovat olleet pääasiallisesti oppaat ja ohjeistot Englannista ja Ruotsista. Suurelta osin oppaan sisältöön on vaikuttanut myös Sofia Digital Oy:n yhteistyö Suomen suurimpien digi-tv-toimijoiden kanssa nk. kansallisten sovellusten määrittelyssä, toteutuksessa sekä koulutuksessa. Digi-TV-palveluiden suunnittelusta on mahdotonta kertoa kaikkea yhdessä kirjassa. Tämän oppaan loppuun on koottu käytetyistä lähteistä suositeltavaa jatkolukemista. 9

10 2 Digitaalinen televisio 2.1 Tekniset ominaisuudet Suomessa digitaalisen television toteutukseen on valittu DVB-MHP-standardi (Digital Video Broadcasting, Multimedia Home Platform). DVB-organisaation määrittelemä MHP-standardi on kokoelma erilaisia määrittelyjä. Nämä määrittelyt yhdessä muodostavat ensimmäisen avoimen digitaaliseen televisioon tarkoitetun ohjelmistorajapinnan. DVB-MHP-ohjelmistorajapinnan avulla voidaan taata digi- TV-sovellusten yhteensopivuus eri valmistajien vastaanottimissa. DVB Digi-TV:n yleisin jakelutekniikka on DVB, Digital Video Broadcasting. Tekniikka toimii niin maanpäällisessä (DVB-T, terrestrial) kuin kaapeliverkossakin (DVB- C, cable) ja satelliitin välityksellä (DVB-S, satellite). Maanpäällinen jakelutie poikkeaa kaapeli- ja satelliittijakelusta pienemmän kapasiteettinsa osalta. Satelliitin ja kaapelin välityksellä kanavia ja datapalveluita voidaan välittää huomattavasti enemmän kuin maanpäällisessä verkossa. Satelliitteja, maanpäällistä ja kaapeliverkkoja operoivat eri tahot, minkä johdosta palveluiden tarjoaminen kaikille katsojille ei aina ole yksinkertaista. Digi-TV:n paluukanavana voi toimia mikä tahansa tietokoneenkin internetiin liittävä kanava. Mahdollisia tekniikoita ovat puhelinmodeemi tai ISDN, kaapelimodeemi, laajakaistaliittymä tai langaton verkkoyhteys. MHP Vuorovaikutteisuuden toteuttamiseen on Suomessa valittu Java-pohjainen MHPstandardi. Muita sovellusalustoja digi-tv-ympäristöön ovat mm. OpenTV ja Canal Technologiesin MediaHighway. MHP-määrittely pitää sisällään eriasteisia profiileja, jotka on tarkoitettu eri käyttötarkoituksiin. Profiilit ovat Enhanced Profile, Interactive Profile ja Internet Access Profile. Enhanced Profile mahdollistaa vastaanottimessa yksinkertaisen paikallisen toiminnallisuuden, kun taas Interactive Profile mahdollistaa lähetysvirtaan liitetyn vuorovaikutuksen. Internet Access Profile tarjoaa nimensä mukaan mahdollisuuden käyttää internetpalveluita vastaanottimessa. Ensimmäiset käyttöön tulevat MHP-vastaanottimet toteuttavat standardin version 1.0.1, joka käsittää MHP:n Interactive Profilen. Seuraavan sukupolven laitteissa on jo versio 1.1 ja sen Internet Access Profile, joka mahdollistaa internet-yhteyden käytön paluukanavan avulla. Tulevaisuuden vastaanotinten ominaisuuksiin kuuluu mm. kovalevytallennusmahdollisuus, jolloin vastaanotinta voidaan käyttää todella monipuolisena videotallentimena. Vastaanottimet Digi-TV-vastaanottimena voi toimia joko erillinen vastaanotinlaite eli digiboksi, tai integroitu vastaanotin, jossa digi-tv-ominaisuudet on paketoitu television yhteyteen. Vastaanottimena saattaa toimia myös lisäkortilla varustettu tietokone. Teknisiltä ominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään vastaanottimet saattavat poiketa toisistaan suuresti. DVB-MHP-standardi määrittelee minimivaatimukset, jotka jokaisen vastaanottimen tulee täyttää, mutta markkinoille tulee myös huomattavasti tehokkaampia laitteita. DVB-MHP-standardin lisäksi vastaanotinten ominaisuuksia pyrkivät ohjaamaan myös alueelliset yhteenliittymät, kuten NorDig ja F.U.N. -organisaatiot. NorDig on pohjoismaisten digi-tv-toimijoiden organisaatio, joka antaa laitevalmistajille 10

11 suosituksia pohjoismaisille markkinoille tulevista digi-tv-laitteista. F.U.N. (Free Universe Network) toimii samalla asialla Saksan markkinoilla. On huomattava, että laitevalmistajat eivät ole sitoutuneet näiden organisaatioiden suosituksiin samalla tavoin kuin DVB-MHP-standardiin. Kaukosäädin DVB-MHP-standardi määrittelee minimivaatimukset laitteiden kaukosäätimille. Kaukosäätimistä tulisi löytyä vähintäänkin seuraavat näppäimet: nuolinäppäimet ylös, alas, vasemmalle ja oikealle OK TXT Numeronäppäimet 0-9 Värinäppäimet järjestyksessä punainen, vihreä, keltainen, sininen OK- ja TXT-näppäimet voidaan kaukosäätimessä kuvata jollain toisellakin tavalla, esimerkiksi symbolilla. NorDig-organisaation NorDig II -määrittelyssä näppäimiä ovat näiden lisäksi seuraavat: Power on/off Programme up/down Volume up/down TV Back TV-näppäimellä poistutaan sovelluksesta suoraan TV-tilaan. Back-näppäin on tarkoitettu OK-näppäimellä suoritetun valinnan perumiseen, paluuseen valikon edelliselle tasolle tai valikosta poistumiseen. Näppäimistä vain Back-näppäin on sovellusten käytettävissä. Kuva 1. NorDig II -määrittelyn mukainen kaukosäädin. Kuva 2. Digi-TV-laitteiden kaukosäätimet ovat erilaisia.nokian MediaTerminal-laitteen kaukosäätimessä (vas.) on kannen alla näppäimistö tekstinsyöttöä varten. Oikealla Sonyn IDTV-vastaanottimen kaukosäädin. Lisäksi suositellaan toteutettaviksi seuraavia näppäimiä, joiden ulkoasun laitteen valmistaja voi määritellä vapaasti: Navigator Application EPG/Guide On huomattava, että kaikissa DVB-MHP-vastaanottimissa ei tule olemaan NorDig II -määrittelyn mukaisia näppäimiä. Ainoat vaaditut näppäimet ovat DVB-MHPstandardissa määritellyt pakolliset näppäimet. 11

12 Myös DVB-MHP-standardi määrittelee lukuisia muita näppäimiä, joilla sovellusten käyttöä voidaan tehostaa tai helpottaa. Näiden näppäimien käyttöä ei kuitenkaan saisi edellyttää. Tekstin syöttöön saattaa käytössä olla langaton näppäimistö. Todennäköisimmin näppäimistö löytyy kuitenkin vain monipuolisimmista laitteista. Tekstin syöttöön voidaan käyttää myös näppäimistön korvaavia menetelmiä. Toimikorttien tuki Digi-TV:n käyttöön liittyvät myös erilaiset toimikortit. DVB-MHP-standardin versio pitää sisällään määrittelyn vain salauksenpurkukortille (Conditional Access Card). Salauksenpurkukortilla saadaan näkyviin maksulliset kanavat. Pay-per-view-palveluiden toteuttaminen salauksenpurkukortilla ei kuitenkaan onnistu suoraan. Varsinaiset toimikortit (Smart Card) mahdollistavat käyttäjän tunnistamisen ja transaktiotoiminnot, maksamisen TV:n välityksellä. Tuki toimikorteille kuuluu DVB-MHP:n versioon 1.1. Grafiikkaominaisuudet Vastaanotinten grafiikkaominaisuuksia ja minimivaatimuksia käsitellään tässä oppaassa tarkemmin luvussa 4. Ääni Äänen käsittely saattaa vastaanottimissa toimia eri tavoin, eikä siihen pääse suoraan vaikuttamaan. Vastaanotin saattaa vaimentaa televisiolähetteen äänet sovelluksen tuottamien äänien ajaksi, tai äänet saattavat kuulua yhtä aikaa. Yleensä on hyvä antaa televisiolähetteen äänen kuulua sovelluksen taustalla, eikä esimerkiksi peittää sitä jatkuvalla taustamusiikilla. Näin katsoja voi halutessaan seurata äänen avulla TV-ohjelman kulkua ja saada selville koska hänen lempiohjelmansa alkaa. 12

13 3 Sovellustyypit 3.1 Ohjelmaoppaat Ohjelmaoppaat ovat digi-tv:n perussovelluksia. Ne kertovat katsojille, mitä ohjelmia eri kanavilla lähetetään parhaillaan ja seuraavaksi. Ohjelmaoppaat voidaan jakaa vastaanotinten pysyväismuistissa sijaitseviin navigaattoreihin ja lähetysvirrasta ladattaviin ohjelmaoppaisiin. Vastaanotinten pysyväismuistissa sijaitsevien navigaattoreiden (Event Service Guide, ESG) perustehtävänä on toimia käyttöliittymänä vastaanotinten asetusten muuttamiseen, virittämiseen kanaville, ym. mutta niiden avulla saadaan käyttöön myös eri kanavien ohjelmatiedot. Perustoiminnallisuus sisältää usein selailutoiminnon (zapping), jossa tieto kanavan nimestä ja kanavalla parhaillaan meneillään olevasta ohjelmasta välähtää ruudulla kanavaa vaihdettaessa. Toinen perustoiminto on kahden ohjelman (parhaillaan ja seuraavaksi esitettävä ohjelma) ohjelmatietojen esittäminen. Kuva 3. Näkymä Triaxin satelliittivastaanottimen navigaattorista. Toisena tyyppinä on olemassa laajempia ohjelmaoppaita (Electronic Programme Guide, EPG), jotka ladataan digi-tv-verkosta vastaanotinten muistiin. Näitä sovelluksia hallinnoivat digi-tv-operaattorit, esimerkiksi TV-kanavat. Näiden ohjelmaoppaiden avulla ei ole tarkoitus muuttaa vastaanotinten asetuksia, vaan ne keskittyvät tarjoamaan katsojille laajoja ohjelmatietoja kanavilla lähetettävistä ohjelmista. Tällaiset ohjelmaoppaat toteutetaan vuorovaikutteisten sovellusten ohjelmointirajapintojen, esimerkiksi MHP:n, OpenTV:n tai MediaHighwayn avulla. Tällaisissa ohjelmaoppaissa pyritään tarjoamaan tietoja enemmän kuin vain parhaillaan ja seuraavaksi lähetettävistä ohjelmista, esimerkiksi seitsemän seuraavan päivän ohjelmatiedot. Lisäksi voidaan tarjota eri kanavien ohjelmatietoja ohjelmatyypin mukaan lajiteltuna, esimerkiksi näyttää kaikilta kanavilta tulevat elokuvat yhdessä näkymässä. Rajanveto navigaattorin ja ohjelmaoppaan ominaisuuksien välille on vaikeaa, mutta se, ladataanko ohjelmaopas verkosta televisiolähetteen mukana vai kuuluuko se vastaanottimen perusominaisuuksiin, on hyvä perusjaottelu sovellusten välillä. Suomessa kansallinen ohjelmaopas (jatkossa Ohjelmaopas) on kaikilla digi-tvkanavilla samanlainen. Ominaisuuksina siihen kuuluu kahdeksan päivän ohjelmatiedot, radiokanavien listaus, ohjelmatiedot ohjelmatyypeittäin ja eri kanavien superteksti-tv-palveluiden käynnistäminen. 13

14 Kuva 4. SkyDigitalin ohjelmaopas Englannin satelliittiverkossa. Kanavat on listattu vertikaalisesti, ohjelmat horisontaalisesti. Kuva 5. Canal Digitalin ohjelmaopas satelliittiverkossa. Kanavat on listattu horisontaalisesti, ohjelmat vertikaalisesti. Kuva 6. Suomen maanpäällisten digi-tv-kanavien Ohjelmaopas. Kanavat ja ohjelmat on listattu vertikaalisesti. 14

15 3.2 Informaatiopalvelut Informaatiopalvelut voidaan jakaa yksisuuntaisiin ja kaksisuuntaisiin (paluukanavaa hyödyntäviin) palveluihin. Sovellustyyppinä yksisuuntaiset informaatiopalvelut ovat nykyisen teksti-tv:n seuraajia. Teksti-TV:n tapaan ne ovat TV-verkossa välitettäviä, katsojille ilmaisia palveluita, joissa itse sovellus ja sen sisältämä informaatio ladataan TV-verkosta. Kuva 7. BBC:n yksisuuntainen superteksti-tvpalvelu Englannin maanpäällisessä TV-verkossa. Samankaltaisuutta on myös siinä, että sisällöt niihin välitetään karusellimaisesti (objektikarusellin avulla). Muutoksena nykyiseen teksti-tv-palveluun näissä sovelluksissa on mahdollista esittää laajempia sisältöjä, rakentaa hyperlinkkejä sivujen välille sekä käyttää useita eri kirjasintyyppejä, kuvia ja taustagrafiikoita. Englannissa näistä palveluista puhutaan nimellä digital teletext, Suomessa käytetään käsitettä superteksti-tv. Kuva 8. Telewestin kaksisuuntainen informaatiopalvelu Englannin kaapeli- TV-verkossa. Kaksisuuntaisina informaatiopalvelut muistuttavat TV-ruudulle optimoitua WWWselainta. Ne eroavat yksisuuntaisista superteksti-tv-palveluista siinä, että ne käyttävät pääsääntöisesti paluukanayhteydellä internetistä ladattavaa sisältöä. Niiden 15

16 Kuva 9. SkyDigitalin yksisuuntainen superteksti- TV-palvelu Englannin satelliitti-tv-verkossa. käyttömukavuus on siis suoraan verrannollinen käytettävissä olevan internet-yhteyden nopeuteen. Lisäksi ne eroavat yksisuuntaisista informaatiopalveluista siinä, että itse sovelluksia ei ladata TV-verkosta, vaan ne sijaitsevat vastaanottimien pysyväismuistissa navigaattorin tapaan. Rajanveto näidenkin sovellustyyppien välillä on vaikeaa. Myös superteksti-tvtyylisiin, aluksi yksisuuntaisiin palveluihin voidaan myöhemmin lisätä paluukanavaominaisuuksia. Kuva 10. Kuvitteellinen esimerkkisivu tehtynä Suomen Superteksti-TVselaimeen. Käyttöliittymä ja sisältö tässä esimerkissä englanninkielisiä. Suomen superteksti-tv-järjestelmä, Superteksti-TV, on kaikille Suomen maanpäällisille digi-tv-toimijoille yhteinen. Näin ollen kaikkien digi-tv-kanavien superteksti-tv-palvelujen käyttöliittymä ja käyttötapa sisältöjen selailuun on samanlainen. Tilanne on erilainen kuin Englannissa, jossa jokaisella TV-toimijalla on käytössään oma superteksti-tv-järjestelmänsä. Englannissa katsoja joutuu siis eri kanavilla käyttämään näitä informaatiopalveluja hieman eri tavoin. Suomen Superteksti-TV:ssä on tuki nykyiselle sivujen kolminumerojärjestelmälle, hyperlinkeille, värinäppäimillä käynnistettäville sivukohtaisille pikalinkeille sekä tekstin suurennokselle. Käytettävissä ovat myös kuvat, grafiikka ja tekstin monipuolinen muotoilu. 16

17 3.3 Vuorovaikutteiset TV-ohjelmat Vuorovaikutteisuus, interaktiivisuus, sopii periaatteessa mihin tahansa ohjelmatyyppiin. Esimerkiksi elokuvan yhteydessä voidaan tarjota lisätietoa elokuvan näyttelijöistä, dokumentin yhteydessä lisätietoa dokumentin aiheesta, urheilulähetyksen yhteydessä tilastotietoja lajista ja mainoksen yhteydessä tuotteeseen liittyviä tarkempia kuvauksia ja tilaustietoja. Digi-TV:n alkuvaiheessa vuorovaikutteisia osioita on tehty eniten urheiluohjelmien yhteyteen. Urheiluohjelmat ovatkin hyvä kohde vuorovaikutteisille sovelluksille, koska urheiluohjelmien katsojat ovat jo tottuneet laajaan, lähetyksen yhteydessä välitettävään lisäinformaatioon. Informaatiopalvelujen tapaan vuorovaikutteiset ohjelmat voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin interaktiivisuuden asteen ja paluukanavan käytön mukaan. Enhanced TV Yksinkertaisimmillaan vuorovaikutteiset TV-ohjelmat ovat superteksti-tv-tyyppisiä yksisuuntaisia lisätietopalveluja, joiden sisällöt liittyvät tiettyyn ohjelmaan. Näistä ohjelmista käytetään myös nimitystä enhanced TV, koska ne vain lisäävät (engl. enhance) olemassa olevaan ohjelmaan jotain materiaalia ja toimivat ikään kuin vuorovaikutteisena TV-grafiikkana. Kuva 11. Opetusohjelmissa käytettävä sanakirjapalvelu Ranskan satelliittiverkossa. Interactive TV Paluukanavaominaisuudet tuovat ohjelmiin kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen, jossa katsoja voi lähettää paluukanavalla informaatiota myös TV-ohjelman lähettäjälle. Näistä kaksisuuntaisista, ohjelmaan liittyvistä sovelluksista voidaan puhua todellisina vuorovaikutteisina TV-ohjelmina (interactive TV). Dynaamisuus ja synkronointi Edelliset vuorovaikutteisten ohjelmien tyypit voidaan luokitella vielä dynaamisuuden asteen ja synkronisuuden mukaan. Dynaamisuuden aste vuorovaikutteisissa ohjelmissa voidaan määritellä sen mukaan, onko sovelluksen sisältö tehty valmiiksi ennen ohjelman lähetystä vai päivitetäänkö sovelluksen sisältöä ohjelman aikana. Edellisessä tapauksessa kysymyksessä on staattinen sovellus ja jälkimmäisessä dynaaminen. Teknisesti on helpompi toteuttaa staattisia sovelluksia. Synkronisuus vuorovaikutteisissa ohjelmissa tarkoittaa sitä, että ohjelmaan voidaan liittää triggereitä, joilla voidaan linkittää ohjelman tiettyyn hetkeen tai kohtaukseen erilaisia vuorovaikutteisia sovelluksia. Teknisesti ja työmäärällisesti hel- 17

18 Kuva 12. Discovery Channelin luontodokumentti, jossa on mukana lisätietopaketti. pompaa on kuitenkin tehdä ns. semisynkronoituja sovelluksia, joissa sovelluksen ja sen sisällön välittäminen vastaanottimelle ajastetaan alkamaan samaan aikaan kuin itse TV-ohjelma on lähetyksessä. Kuva 13. Nuortenohjelma ROFL Tanskan digi- TV:stä. Ohjelma sisältää paluukanavaominaisuuksia, mm. kysymysosuuden. Vuorovaikutteisilla ohjelmilla on siis itse asiassa kolme ulottuvuutta, jonka mukaan niitä voidaan tarkastella: kaksisuuntaisuus, dynaamisuus ja synkronisuus. Yksinkertaisinta sovellustyyppiä edustaa yksisuuntainen, staattisen sisällön omaava sovellus, joka välitetään katsojille samaan aikaan kuin TV-ohjelma tai kokonaan ohjelmavirrasta riippumatta. Monimutkaisinta sovellustyyppiä edustaa taas kaksisuuntainen, ohjelman lähetyksen aikana sisältöä päivittävä sovellus, jota ohjataan ohjelman aikana triggereillä. Yksinkertaisimmissa vuorovaikutteisissa digi-tv-sovelluksissa katsoja saa vain selata sovellukseen rakennettuja valmiita näkymiä. Dynaamisemmassa sovelluksessa näkymät saattavat muuttua TV-ohjelman tapahtumien mukaan. Paluukanavaa voidaan käyttää katsojan syöttämän tiedon lähettämiseen tai mahdollisesti personoidun lisätiedon noutamiseen tietojärjestelmistä. Paluukanavan 18

19 Sovelluksen monimutkaisuus paluukanavaton sovellus ilman muuttuvaa sisältöä sovellukset, jotka yhdistelevät kolmea eri ominaisuutta, esimerkiksi paluukanavaton sovellus paluukanavaa käyttävä sovellus, joka käyttää ohjelman aikana muuttuvaa sisältöä ja joka voi sisältää triggereitä ohjelmavirtaan muuttuvalla sisällöllä tai paluukanavaa käyttävä sovellus ilman muuttuvaa sisältöä ei paluukanavaa staattinen Ominaisuudet paluukanava dynaaminen avulla lähetetty tieto voi edelleen vaikuttaa lähetykseen, sekä sovellukseen että TV-ohjelmaan, esimerkiksi äänestyksen kautta. 3.4 Kommunikaatiopalvelut Kommunikaatiopalvelut digi-tv:ssä ovat pääsääntöisesti paluukanavaa hyödyntäviä sovelluksia. Kommunikaatiopalvelut voidaan rakentaa kuitenkin myös siten, että ne hyödyntävät kännykän tekstiviestiominaisuuksia television nykyisten chat-palveluiden tyyliin, jolloin itse vastaanottimessa ei tarvitse olla paluukanavavalmiutta. Kuva 14. Vuorovaikutteisten sovellusten monimutkaisuus ominaisuuksien mukaan luokiteltuna. Kuva 15. AOLTV:n chatpalvelu. Sovellustyypit käsittävät lähinnä erilaiset chat- ja sähköpostisovellukset digi-tv:ssä. Ne voivat olla linkitettynä muihin sovellustyyppeihin siten, että esimerkiksi interaktiivinen ohjelma sisältää chat-tyyppisen kommunikaatiopalvelun, tai ne voivat olla omia itsenäisiä, ns. stand-alone -sovelluksia. 19

20 Kuva 16. Sovelluksen tiedonkulku ja yhteydet muihin järjestelmiin. Monimutkaisessa järjestelmässä paluukanavan kautta voidaan noutaa lisätietoja ja lähettää tietoa, joka edelleen vaikuttaa lähetettävän sovelluksen toimintaan. 3.5 Ajanviete- ja viihdesovellukset Ajanviete- ja viihdesovellusten alue sisältää hyvin erityyppisiä sovelluksia. Sille voidaan olettaa tulevaisuudessa myös syntyvän eniten uusia, innovatiivisia sovelluksia. Esimerkiksi Englannissa interaktiivinen pelikanava Playjam on digi- TV:n käytetyin vuorovaikutteinen palvelu. Todennäköisesti tältä sovellustyyppialueelta löytyvätkin digi-tv:n todelliset läpimurtosovellukset. Ajanviete- ja viihdesovelluksista löytyy luonnollisesti paljon erilaisia pelejä. Ne ovat myös teknisesti helppoja toteuttaa, koska perusmuodossaan ne eivät ole sidoksissa ohjelmaan, eivätkä välttämättä tarvitse paluukanavaa. Lisäksi suosiota ovat varsinkin Englannissa saavuttaneet erilaiset vedonlyöntisovellukset. Myös visailuohjelmiin liitetyt pelisovellukset, joissa katsojat voivat omalta kotisohvaltaan kilpailla ohjelman mukana, kuuluvat tämän sovellusalueen piiriin. Kuva 17. Sähköpostisovellus Tanskan kaapeli- TV-verkossa. 20

21 Kuva 18. Space Invaders -tyyppinen peli Englannin TwoWayTV-kanavalta. Kuva 19. Ladbrokesin vedonlyöntipalvelu ITVdigitalin yhteydessä Englannissa. Kuva 20. Ruotsin digi- TV:n interaktiivinen etvostoskanava. 21

22 3.6 Transaktiosovellukset Erilaiset transaktiosovellukset mahdollistavat tuotteiden tilaamisen ja maksamisen digi-tv:n välityksellä. Transaktiopalvelut ovat linkitettävissä eri sovellustyyppeihin. Siten esimerkiksi peleihin voi liittyä osia, joissa uusista peleistä tai pelien uusista ominaisuuksista joutuu maksamaan. Lisäksi esimerkiksi vuorovaikutteisten ohjelmien ja mainosten yhteydessä voidaan tarjota mahdollisuus tilata tuote suoraan sovelluksesta käsin. Transaktiopalvelut sisältävät myös erilliset digi-tv:n ostoskanavat, jotka ovat nykyisten TV-shoppien päivitetty muoto. Niissä tarjotaan laajoja tuotekatalogeja, joista käsin tuotteita voi tilata. Yksinkertaisimmillaan tilaus tapahtuu lähettämällä paluukanavalla tilauslomake palvelun tarjoajalle, joka sen jälkeen lähettää tuotteen ja laskun tilaajalle. Monimutkaisemmissa sovelluksissa käytetään hyväksi myös sähköistä rahaa. Erilaiset päätepankkisovellukset digi-tv:ssä voidaan lukea myös transaktiopalveluihin. Näissä palveluissa on mm. mahdollista maksaa laskuja kotoa käsin. 22

23 4 Grafiikka Digi-TV-palveluiden ulkoasua suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee ottaa huomioon niin television kuvaputken tekniikka kuin standardeissa määritellyt laitteiden minimivaatimuksetkin. Televisioympäristössä toimineet graafiset suunnittelijat tietävät, mitkä värit toimivat televisiossa ja minkälainen teksti on luettavuudeltaan hyvä. WWW-graafikoilla puolestaan on hyvä tietämys kuvien tiedostokoon optimoinnin menetelmistä. Tiedostokokoon ei televisiopuolella tähän mennessä ole tarvinnut kiinnittää huomiota. Tässä luvussa käsitellään digi-tv-ympäristön grafiikkaominaisuuksia, DVB-MHPstandardin mahdollisuuksia ja rajoituksia, television kuvaputken asettamia suunnitteluvaatimuksia väreille ja luettavuudelle sekä joitain suunnitteluperiaatteita käyttöliittymän eri elementeille. 4.1 Piirtotasot Piirto televisioruudulle tapahtuu kolmessa tasossa. Alimmaiselle tasolle piirretään mahdollinen MPEG I-Frame -taustakuva, sen päälle televisiolähetteen videokuva ja päällimmäiseksi sovelluksen piirtämä grafiikka. Kuva 21. Piirtotasot Sovellus voi käyttää TV-kuvaa taustallaan joko täysikokoisena tai 1/4-kokoon pienennettynä. Muihin kokoihin venytetty TV-kuva saattaa olla mahdollinen joissain vastaanottimissa, mutta ei kaikissa. 23

24 4.2 Resoluutio ja kuva-ala Grafiikkatason kuva-ala on 720x576 pikseliä, TV-kuvan kuvasuhteesta riippumatta. Se venytetään vaakasuunnassa TV-lähetteen kuvasuhteen mukaisesti vastaamaan TV-kuvan leveyttä. Televisiossa pikselit eivät ole neliön muotoisia. Grafiikkatason kuvasuhde on 5:4, mutta se venytetään tilanteesta riippuen 4:3 tai 16:9-kuvasuhteen kuvalähetteen päälle. Tällöin grafiikkatason kuvasuhde on 4:3-tilassa 16:15 ja 16:9-tilassa 64:45. Esimerkiksi tietokoneympäristössä käytetyt kuvat täytyy erikseen skaalata, jotta ne näkyisivät televisiossa oikeassa suhteessa. DVB-MHP-laitteet saattavat tukea myös nk. square-pixel-resoluutioita, kuvasuhteelle 4:3 768x576 ja kuvasuhteelle 16:9 1024x576 pikseliä. Näillä resoluutioilla pikselit ovat vastaavilla kuvasuhteilla neliön muotoisia. Tuki squarepixel-resoluutioille ei kuitenkaan ole DVB-MHP-laitteille välttämätön ominaisuus. Sovellus saa tietoonsa millä kuvasuhteella taustan kuvalähete lähetetään, mutta useimmissa tapauksissa ei ole mielekästä muuttaa sovelluksen ulkoasua tai sen käyttämiä kuvia kuvalähetteen kuvasuhteen mukaan. Kaikki kuvat ja grafiikka tulisi ennemminkin suunnitella niin, että ne ovat luettavissa ja ymmärrettävissä molemmilla kuvasuhteilla. Jätä kuvan laidoille turva-alueet Vastaanottimet poikkeavat toisistaan suuresti varsinaisen näkyvän kuva-alan osalta. Jotkut televisiot saattavat jättää suurenkin osan kuva-alan reunoista näyttämättä. Tämän vuoksi televisiografiikassa on aina jätettävä ruudun reunoille vähintään pikselin marginaalit, joille ei piirretä mitään olennaista informaatiota. Vältä ohuita viivoja Televisio piirtää ruudulle vuorotellen parilliset ja parittomat vaakajuovat kuvasta. Tästä syystä ohuet viivat välkkyvät usein havaittavasti ja silmää ärsyttävästi. Vaakasuuntaisten viivojen tulisikin olla ainakin kolmen pikselin paksuisia. 4.3 Värit Sovellusten käytössä on periaatteessa yli 16 miljoonaa väriä käsittävä 32-bittinen väriavaruus. Kaikki vastaanottimet eivät kuitenkaan tue oikeasti täyttä värimääritystä, vaan näyttävät kuvien ja grafiikan värit niin hyvin kuin osaavat pienemmällä värimäärällä. Mikäli vastaanotin toteuttaa vain vaaditun läpikuultavuuden asteen, 30% läpikuultavuuden, pyöristää se määritellyt arvot seuraavasti: < 10% Ei läpikuultavuutta 10% - 90% 30% läpikuultavuus > 90% Täysin läpinäkyvä Kuva 22. Alfakanavan osittainen toteutus. WWW-ympäristöä varten on määritelty 216 värin nk. web safe -paletti, jonka värejä kaikki graafiset selaimet tukevat. Myös DVB-MHP-standardissa on määritelty kaikille vastaanottimille yhteiset vakiovärit. Myös läpikuultavuudelle on rajoituksia. Periaatteessa käytössä on koko alfakanava, mutta ainoa välttämättä vaadittu toteutus on 30% läpikuultavuus. Laitteet saattavat tukea useampia arvoja ja pyöristävät läpikuultavuuden aina sopivaan tuettuun arvoon. Läpikuultavuuden toteuttaminen piirtotason elementtien välillä on monissa vastaanottimissa todella hidasta. Sen sijaan läpikuultavuus videotasolle onnistuu paremmin. Vältä kirkkaita värejä Värejä ja sävyjä suunnitellessa täytyy tuntea joitain televisiotekniikan aiheuttamia rajoitteita. Esimerkiksi kirkkailla väreillä, etenkin kirkkaalla punaisella, on taipumus levitä ruudulla. Hieman vähemmän kirkkaat, murretut sävyt on usein myös helpompi sovittaa toisiinsa. Parhaita värejä tekstille ovat valkoisen ja keltaisen sävyt, taustaksi sopii tumma sininen tai musta. Luettavuutta parantaa tekstin ja taustan kirkkauskontrasti, etenkin vaalea teksti tummalla pohjalla on hyvä yhdistelmä. Värikontrastilla ei ole yhtä suurta vaikutusta luettavuuteen. Esimerkiksi kirkas vihreä teksti erottuu kuvaruudulla paremmin tummalta vihreältä pohjalta kuin kirkkaampaa punaista taustaa vasten. Kirkkauskontrastia voi tarkkailla esimerkiksi katsomalla käyttöliittymää ilman värejä, mustavalkotelevisiolla tai -tulosteena. 24

Digi-TV:n käytettöliittymät

Digi-TV:n käytettöliittymät Digi-TV:n käytettöliittymät Helppokäyttöisyys Tehokkuus Luotettavuus Virheettömyys Käyttäjän tyytyväisyys Käytettävyys Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 19.11.2001 Sofia Digital Oy sivu 3 Käyttäjä, katsoja

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Maxivision Go käyttöliittymän ohje

Maxivision Go käyttöliittymän ohje Maxivision Go käyttöliittymän ohje Rekisteröityminen käyttöliittymään Käynnistyessään Viihdeboksi kysyy Maxivision tunnuksia. Nämä ovat samat tunnukset joilla kirjaudut my.maxivision.fi sivustolle. Syötä

Lisätiedot

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE 1 (9) KREATEL IPTV-STB 1510 Mikä IPTV-boksi on? Pystyäksesi katsomaan normaalilla TV-vastaanottimellasi digitaalisia -lähetyksiä, tarvitset IPTV-boksin, joka muuntaa laajakaistaverkossa välitettävän digitaalisesti

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Digi-tv:n palveluntekijän opas

Digi-tv:n palveluntekijän opas ArviD-julkaisuja 01/2004 Digi-tv:n palveluntekijän opas Digi-tv-klusteriohjelma ArviD-julkaisuja 01/2004 Digi-tv:n palveluntekijän opas ISBN 952-201-000-6 ArviD-julkaisuja Helsinki 2004 Julkaisija Tekijät

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 1 Versio 2.1 NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 2(10) Tervetuloa Netikka TV:n käyttäjäksi! Tervetuloa käyttämään Anvian Netikka TV -palvelua. Onnittelemme sinua hyvästä valinnasta! Palvelu antaa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

NETIKKA PCTV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA PCTV KÄYTTÖOHJE 1 (20) NETIKKA PCTV 2 (20) 1 YLEISTÄ...3 1.1 MIKÄ ON PCTV?...3 2 PCTV:N KÄYTÖN ALOITTAMINEN...4 2.1 VAATIMUKSET PALOMUURILTA...4 2.1.1 IGMP-palvelun käytön salliminen F-Securessa...4 2.2 VAATIMUKSET TIETOKONEELTA...8

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomalainen Verkkokauppa: Ohjeita verkkokaupan ulkoasun suunnittelijalle

Suomalainen Verkkokauppa: Ohjeita verkkokaupan ulkoasun suunnittelijalle Suomalainen Verkkokauppa: Ohjeita verkkokaupan ulkoasun suunnittelijalle Pyydämme suunnitelijaa ottamaan huomioon seuraavat ohjeet verkkokaupan ulkoasun suunnittelua koskien. Näin vältämme lisäkustannukset

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

ipad-mainokset Yleisiä ohjeita ja tekniikka lyhyesti www.richie.fi

ipad-mainokset Yleisiä ohjeita ja tekniikka lyhyesti www.richie.fi ipad-mainokset Yleisiä ohjeita ja tekniikka lyhyesti www.richie.fi Koko sivun ipad-mainoksissa yhdistyvät uusien teknologioiden ja printtimainonnan parhaat ominaisuudet: Koko sivun mainos ei keskeytä,

Lisätiedot

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu

Lisätiedot

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA 2 3 4 5 6 Suomen Lions-liitto ry:n graafinen ohjeisto on tehty yhtenäistämään järjestön

Lisätiedot

Käytön aloittaminen NSZ-GS7. Verkkomediasoitin. Näyttökuvia, toimintoja ja teknisiä ominaisuuksia voidaan muuttua ilman erillistä ilmoitusta.

Käytön aloittaminen NSZ-GS7. Verkkomediasoitin. Näyttökuvia, toimintoja ja teknisiä ominaisuuksia voidaan muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Käytön aloittaminen FI Verkkomediasoitin NSZ-GS7 Näyttökuvia, toimintoja ja teknisiä ominaisuuksia voidaan muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Käytön aloittaminen: ON/STANDBY Kytkee tai katkaisee soittimen

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen

Lisätiedot

1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.

1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1. 1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE 4 1.2 VÄRILLINEN LOGO 5 1.3 LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA 6 1.4 MUSTA LOGO 7 1.5 EI NÄIN 8 3 1.1 Logo ja turva-alue neste jacobsin logo Neste Jacobsin uusi tekstilogo

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen

Lisätiedot

Kerro kuvin 3:n uudet ominaisuudet

Kerro kuvin 3:n uudet ominaisuudet Verkkosivu: www.haltija.fi Puhelin: 09 612 2250 Sähköposti: asiakaspalvelu@haltija.fi Kerro kuvin 3:n uudet ominaisuudet Kerro kuvin 3 on kehitetty uudelleen perusteista lähtien. Kaikki, mikä oli mahdollista

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi www.sant.fi 1 Jäseninä: Satelliitti- ja antenniliitto SANT toimii n. 100 antennialan yrityksen edunvalvojana ja yhteenliittymänä Antenniurakointiliikkeitä Antennialan laitevalmistajia ja maahantuojia Antennitarvikkeiden

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia HD- eli teräväpiirtolähetyksien katseluun tarvittavien laitteiden hankintaan

Kysymyksiä ja vastauksia HD- eli teräväpiirtolähetyksien katseluun tarvittavien laitteiden hankintaan Kysymyksiä ja vastauksia HD- eli teräväpiirtolähetyksien katseluun tarvittavien laitteiden hankintaan 1) Asun kaapeli-tv-taloudessa. Millaiset laitteet tarvitsen katsellakseni maksullisia teräväpiirtolähetyksiä?

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset

Lisätiedot

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2

Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

TELEKARELIA LAAJAKAISTA-TV. Kytkentä- ja käyttöohje (v3.1)

TELEKARELIA LAAJAKAISTA-TV. Kytkentä- ja käyttöohje (v3.1) TELEKARELIA LAAJAKAISTA-TV Kytkentä- ja käyttöohje (v3.1) SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyntipakkauksen sisältö......3 2. Kaukosäätimen toiminnot TV-tilassa...4 2. Kaukosäätimen toiminnot Menu-tilassa...5 4. Laitteen

Lisätiedot

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS Palautuksen tekemiseen liittyvät seuraavat vaiheet: Sovi asiakkaan kanssa tuotteen palautuksesta haluamallasi tavalla Varmista, että asiakkaan sähköpostiosoite

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Salusfin Mobiilisovellus Käyttöohje

Salusfin Mobiilisovellus Käyttöohje Salusfin Mobiilisovellus Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Mobiilisovellus Asentaminen... 3 Mobiilisovellus Kirjautuminen... 3 Mobiilisovellus Kirjautuminen ja turvallisuus... 4 Mobiilisovellus Kotinäkymä...

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7. GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

VIP1910 Kytkentäohje

VIP1910 Kytkentäohje VIP1910 Kytkentäohje Pakkauksen sisältö: Digisovitin, kaukosäädin, ethernet-kaapeli, verkkoadapteri sekä scart-kaapeli. Kun virta on kytketty laitteeseen, syttyy etupuolelle vihreä valo. Laitteen vastaanottaessa

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy

Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta 22.3.2006 Hannu Paunonen Metso Automation Oy Hannu.Paunonen@metso.com Sisältö Taustaa Käytettävyys ohjausjärjestelmissä Käytettävyysmenetelmät

Lisätiedot

URHO TV. URHO Play palvelun käyttäminen Sony BRAVIA Internet Video palvelulla

URHO TV. URHO Play palvelun käyttäminen Sony BRAVIA Internet Video palvelulla URHO Play palvelun käyttäminen Sony BRAVIA Internet Video palvelulla 1 Sisällysluettelo Sivu URHO Play, käyttämisen edellytykset...3 Alustavat toimenpiteet..4 Sony Entertainment Network (SEN) tilin perustaminen...5-6

Lisätiedot