Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17 Mikko Airto & Susanna Helavirta & Jorma Kurkinen & Katriina Loponen & Mervi Uusimäki PREVENTTERI Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun toimintayksikkö PL 58, Oulun kaupunki Puh. (08) , fax. (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2005 ISSN ISBN

3 SISÄLLYS ESIPUHE PREVENTTERI KEHITTÄJÄNÄ Katriina Loponen Tausta Lähtötilanne, tavoitteet ja kohderyhmät 4 3 Yhteistyö Hallinnointi ja resurssointi Talous Tiedottaminen Toteutus Toteutuksesta ja tuloksista Ulkoinen arviointi Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet Arkistointi ja yhteystiedot.. 29 KAUKAA KATSOEN Tilastojen kuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulussa, Kempeleessä ja Oulunsalossa Jorma Kurkinen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee paikallista tietoa Käytetty tilastoaineisto ja tutkimusalue Tilastojen kuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista Mistä hyvinvoinnin ilmiöistä tilastot kertovat? Lopuksi

4 KOTI, KOULU, KAVERIT JA KOIRAT Lasten kokemuksia hyvinvoinnista Susanna Helavirta Johdanto Lasten hyvinvointi käsitteenä Tutkimuskysymykset ja tiedonkeruu Lasten tarinat Kyselyaineisto Yhteenveto ja johtopäätökset Kokemuksia tiedonkeruusta Lopuksi PERHETYÖN MONIMUOTOISUUS Mervi Uusimäki Johdanto Perhetyön selvityksen taustaa Perhetyön selvityksen toteuttaminen Perhetyöstä kirjallisuuden pohjalta Perhetyöstä aineiston perusteella Yhteenvetoa selvityksen tuloksista Loppupäätelmä..196 PREVENTTERI -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Mikko Airto, Pohjois-Suomen ennakointi- ja Arviointikeskus Johdanto Preventteri hanke Tavoitteet ja tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset.223 LÄHTEET JA LIITTEET AIHEJAKSOITTAIN KIRJOITTAJAT.. 276

5 1 ESIPUHE Suomalaisen yhteiskunnan monet aiemmin pysyvältä näyttäneet rakenteet ovat muutoksessa. Nopea alueellinen eriytyminen, työkäytäntöjä mullistavat teknologisten sovellutusten käyttöönotto ja moniammatilliset ja tiimiytyvät toimintatavat ovat osa tätä muutosta, jonka keskellä elämme. Muutos koskee myös hyvinvointipalveluita. Palveluiden tulisi entistä herkemmin reagoida ihmisten tarpeisiin, olla laadukkaita samalla säilyttäen kustannustietoisuus ja tehokkuus. Yhtälön ratkaisu tuntuu vaikealta ja edellyttää ennakkoluulotonta kokeilutoimintaa. Preventteri kehittämishanke on yksi määrätietoinen yritys muuttaa olemassa olevaa hyvinvointipalvelurakennetta enemmän ihmisten nykyisiä palvelutarpeita vastaaviksi. Hankkeessa on pyritty kehittämään ennakoivia ja monien toimijoiden moniammatillisia työkäytäntöjä, jotka ylläpitävät ja turvaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Työ on pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka edellyttää toimintaympäristöjen muutosten seurantaa ja sitä koskevan tiedon tuottamista. Onnistuneen kehittämistyön edellytyksenä on muutosta koskeva tiedontuotanto niin uutena tietona kuin arviointinakin. Nyt käsillä oleva raportti esittelee kehittämishankkeen prosessin, kolme näkökulmaa hankkeen aikana toteutettuun tiedontuotantoon ja lopuksi hankearvioinnin. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen puolesta kiitokset raportin kirjoittajille. Maaliskuussa 2005 Petri Kinnunen

6 2 PREVENTTERI - HANKKEEN LOPPURAPORTTI

7 3 PREVENTTERI KEHITTÄJÄNÄ Katriina Loponen 1 Tausta 2 Lähtötilanne, tavoitteet ja kohderyhmät 3 Yhteistyö 4 Hallinnointi ja resurssointi 5 Talous 6 Tiedottaminen 7 Toteutus Toteutuksesta ja tuloksista 9 Ulkoinen arviointi 10 Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet 11 Arkistointi ja yhteystiedot 1 TAUSTA Oulun kaupungin koordinoivassa palvelustrategiassa vuonna 2011 lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu yhdeksi painopistealueeksi. Oulu on lasten ja nuorten kaupunki. Väestön nuori ikärakenne erottaa Oulun muista suurista kaupungeista. Nuori ikärakenne ja nuoriin painottuvan tulomuuton jatkuminen merkitsevät paitsi fyysisiä palvelutarpeita, myös haasteita palvelujen sisältöön ja laatuun. Useat viimeaikaiset tilastot ja ilmiöt osoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen tarpeen. Lapsissa ja nuorissa on myös tulevaisuus. Eri toimenpitein lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisellä ehkäistään tulevia korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Perheiden tukemisella, neuvolatyöllä, lastensuojelutyöllä, kouluterveydenhuollolla ja eri viranhaltijoiden sekä auttavien järjestöjen toimijoiden moniammatillisella verkostoituneella yhteistyöllä voidaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymismahdollisuuksia edistämällä ja työttömyyden ehkäisemisellä sekä esim. päihdetyöllä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja osattomuutta hyvinvoinnista. Kulttuuri-, liikunta- ja

8 4 nuorisotyön palvelut tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. (Oulun kaupungin koordinoiva palvelustrategia 2011, Kh ) Hallintokuntarajat ylittävän työryhmän raportissa selvitettiin vuonna 2002 laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia ja tehtiin ehdotuksia viranomaistyön uusiksi muodoiksi. Apulaiskaupunginjohtaja Hiirosniemen asettama työryhmä kiinnitti huomiota olennaisiin palvelujärjestelmän epäkohtiin ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin pulmiin kartoittamalla ongelmakenttää laaja-alaisesti ja eri toimialojen näkökohtia yhdistäen. Raportissa ehdotettiin mm. alueellisten johtotiimien perustamista. Vuonna 2003 Oulussa alkoikin eri hallintokuntien yhteinen kehittämishanke, jossa alueelliset kokeilujohtotiimien tehtävänä oli rakentaa uudenlaista moniammatillista mallia erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Moniammatillisella yhteistyöllä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehittämishanke Oulussa, Oulunsalossa ja Kempeleessä eli Preventteri hanke tuli mukaan kaupungin kokeiluhankkeeseen vuoden 2003 lopussa Tuiran kokeilujohto-tiimin alueelle kehittämään moniammatillisia toimintakäytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön sekä tuottamaan tietoa lasten ja nuorten hyvin-voinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. 2 LÄHTÖRILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMIS- KOHTEET Lähtötilanne Hanketta suunniteltaessa sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä ( ) pidettiin erityisen tärkeänä tiedon tuottamista lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koska sosiaalipoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ollut saatavilla tarpeeksi tietoa. Käyttökelpoisia indikaattoreita ei oltu etsinnöistä huolimatta löydetty. Esille tuotiin myös hyvien käytäntöjen kokoamisen tarve ja toiminnan arvioinnin puute. Suunnitteluvaiheessa todettiin myös, että meneillään olevat hankkeet olisi syytä koota yhteen, jotta

9 kentän kokonaisuus hahmottuisi. Kentällä on monenlaisia toimijoita eikä esimerkiksi perhetyön alueella ole yhtä näkemystä siitä, mitä perhetyö on tai mitä sen tulisi olla. Niin ikään arvioitiin, että uusien hankkeiden käynnistyminen edellyttää onnistuakseen nykyisten moniammatillisessa yhteistyössä mukana olevien toimijoiden mm. kokeilujohtotiimien osallistumista ja että hankkeiden tulisi vastata käytännön kehittämistyön tarpeisiin. Hankkeen valmistelutyöryhmään sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä nimesi perheneuvolasta Anja Kinnusen, terveydenhoidosta Ritva Svenströmin, lasten-suojelusta Sisko Pirilä- Karlströmin ja päivähoidosta Leena Karvon. Työryhmään kutsuttiin opetustoimenjohtaja Pertti Pasanen ja nuorisotoimenjohtaja Kaisu Haapala. Sosiaalialan osaamiskeskuksesta hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet kehitysjohtaja Petri Kinnunen ja kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila. Hanke- yhteistyökunnista Oulunsalosta on valmisteluun osallistuneet sosiaalijohtaja Paavo Pietiläinen ja Kempeleestä sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva Maarit Valkama. Oulun kaupunki haki maaliskuussa 2003 Oulun lääninhallitukselta valtionavustusta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetuista määrärahoista kehittämishankkeelle Moniammatillisella yhteistyöllä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Oulussa, Oulunsalossa ja Kempeleessä (myöhemmin Preventteri hanke). Lääninhallitus myönsi euroa hankkeen toteuttamiseen. Koska myönnetty avustus oli haettua pienempi, alkuperäistä hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota tarkennettiin. Tarkennetussa hankesuunnitelmassa hanketta lyhennettiin kolmella kuukaudella eli hankeajaksi tuli Hankesuunnitelmasta poistettiin perheneuvolan täsmäkoulutus, muuta täsmäkoulutusta supistettiin, samoin supistettiin konsultaatiota ja yhteistä koulutusta kaikkiaan yhteensä Tarkennettu hankesuunnitelma huomioi myös lääninhallituksen ohjeistuksen lastensuojelun vahvistamisesta hankkeessa. Lastensuojelullista elementtiä painotettiin ehkäisevässä ja tunnistavassa mielessä peruspalveluiden kuten neuvolan, päivähoitotoiminnan ja koulun oppilashuollon osalta. Ideaalitilanteessa ja lastensuojelulain mukai- 5

10 6 sesti lastensuojelullinen näkökulma sisältää myös peruspalvelujen konsultointia ja kasvuoloihin vaikuttamista. Hanke sai nimekseen Preventteri. Nimi viittaa ennaltaehkäisevään työotteeseen lapsiperheiden palveluissa toimijoiden kesken. Hankkeen aloittaminen viivästyi eri syistä syyskuun alusta 2003 marraskuun alkuun Sen vuoksi hankkeen loppuvaiheessa Oulun kaupunki haki toteuttamisajan muutosta niin, että hanke saattoi jatkaa helmikuun loppuun Lääninhallitus hyväksyi muutoshakemuksen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Oulun seudulla 1. analysoimalla ja tuottamalla tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta 2. kehittämällä uusia toimintakäytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön 3. kehittämällä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammatillista osaamista 4. välittämällä tietoa Oulun kaupungissa ja Oulun seudulla toteutettujen kehittämishankkeiden kokemuksista pilottialueen toimintaryhmien käyttöön Hankkeen kehittämiskohteet Lähtökohtana hankkeen kehittämistyössä oli 1. Suoraan moniammatillisten toimijaryhmien ammatillisen osaamiseen kohdistuva kehitystyö. Hankkeen tavoitteena oli tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivien moniammatillisten toimijaryhmien ammatillista osaamista ja yhdessä tekemistä niin, että lasten ja nuorten hyvinvointitarpeet tulevat varhaisessa vaiheessa huomioon otetuksi palvelujärjestelmässä ja

11 2. Palvelujärjestelmään kohdistuva kehitystyö. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa, analysoida ja välittää tietoa toimijoiden ja päättäjien käyttöön - lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulussa Tuiran hankealueella (Koskelan, Puolivälikankaan ja Tuiran suuralueilla) Kempeleessä ja Oulunsalossa sekä - perhetyön käsityksistä ja tulkinnoista Tuiran hankealueella. 7 3 YHTEISTYÖ Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun toimintayksikkö oli aktiivisesti mukana valmistelemassa ja käynnistämässä hanketta. Se myös vastasi lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen ja perhetyön selvityksen toteuttamisesta sekä tarjosi puitteet ja toimintaympäristön hankkeen toteuttamiselle. Hanke koostui kolmesta osahankkeesta 1) moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä, 2) lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ja 3) perhetyön selvityksestä. Keskeinen hankkeen yhteistyötaho moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä oli Oulun kaupungin Tuiran (Puolivälikankaan, Koskela-Toppilan ja Tuiran suuralueet) kokeilujohtotiimi ja alueen yhteistyöverkostot. Tuiran kokeilujohtotiimin alueella tehtiin myös selvitys perhetyön tulkinnoista ja käytännöistä. Hankeyhteistyökuntien Oulun (Tuiran hankealueella), Oulunsalon ja Kempeleen toiminta-alueella tehtiin selvitys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista 4 HALLINNOINTI JA RESURSSOINTI Hankeorganisaatio Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi hallinnoi hanketta. Hallinnollisena vastuuhenkilönä ovat toimineet vt. sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Leila Kerola ja Jari Mäki-Runsas ja sisällöllisenä vastuuhenkilönä professori Petri Kinnunen. Hankkeen henkilös-

12 8 töhallintoon liittyvä tehtävät kuten palkanmaksun ja työsuhdeasiat on hoitanut sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö- ja taloushallinto. Vastuuhenkilöinä ovat toimineet vs. hallinto- ja talouspäällikkö Liisa Ståhle, suunnittelija Jorma Haapsaari, vs. hallinto- ja talouspäällikkö Armi Tauriainen, taloussihteeri Liisa Soronen ja talous- ja hallintopäällikkö Heidi Alatalo. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leila Kerolan asetti Preventteri- hankkeen ja apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironiemi asetti hankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran , jolloin hankkeen toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Hankkeen kehittämisprosessin toteutusta on tukenut ja seurannut kokeilujohtotiimien moniammatillisen alueellisen kokeilujohtotiimin jäsenistä, yhteistyötahojen ja rahoittajan edustuksesta koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmän kokoonpano Haapala Kaisu, Nuorisotoimi, puheenjohtaja Kerola Leila / Mäki-Runsas Jari, Sosiaali- ja terveystoimi, jäsen Mäkelä Timo, Oulun lääninhallitus, jäsen Valkama Eeva-Maarit (Timo Kvick), Kempele, jäsen Pietiläinen Paavo (Eija Viitala), Oulunsalo, jäsen Kinnunen Petri (Anna-Maija Puroila), Poske Kestilä, Jari, Opetustoimi, jäsen Loponen Katriina, sihteeri, projektipäällikkö Ohjausryhmän asettamispäätöksessä nimettyjen jäsenten lisäksi ohjausryhmä-työskentelyyn ovat osallistuneet tutkija-kehittäjä Susanna Helavirta, tutkija-kehittäjä Mervi Uusimäki, tutkija Jorma Kurkinen ja tutkija Mikko Airto Hankkeen kehittämisprosessiin osallistuivat seuraavat asiantuntijat Professori, kehitysjohtaja Petri Kinnunen (Lasten ja nuorten hyvinvointiselvitys) Kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila (Perhetyön selvitys)

13 9 Psykologi Anja Sjöholm (Työnohjaus, hankkeen johtaminen) Hankkeen työntekijät Hankkeeseen resursoitiin kolme työntekijää; projektipäällikkö ja kaksi tutkija-kehittäjää. Projektipäällikkönä toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Katriina Loponen, tutkija-kehittäjänä kasvatustieteen maisteri Mervi Uusimäki ja toisena tutkija-kehittäjänä yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Helavirta Hankealueen toimijat osallistuivat hankkeeseen virkatyönään. Projektipäällikkö Katriina Loponen vastasi hankekokonaisuuden koordinoinnista, vastasi koulutuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja osin toteuttamisesta, osallistui moniammatillisen alueellisen toimintamallin kehittämiseen kokeilujohtotiimeissä ja seurantaryhmässä, toimi Preventteri -hankkeen ohjausryhmän sihteerinä ja Maikkulan ja Tuiran kokeilujohtotiimien sihteerinä. Tutkija-kehittäjä Susanna Helavirta vastasi hankkeeseen sisältyvän lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen tekemisestä, osallistui koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja osallistui ohjaus- ja seurantaryhmän työhön Tutkija-kehittäjä Mervi Uusimäki vastasi hankkeeseen sisältyvän perhetyön selvityksen tekemisestä, osallistui koulutuksen toteuttamiseen ja osallistui ohjausryhmän ja seurantaryhmän työhön. Hankkeelle avattiin oma kustannuspaikka Laskut tarkasti ja tiliöi toimistosihteeri Raili Haapakoski ja ne hyväksyi projektipäällikkö ja hänen poissa ollessaan suunnittelija Jorma Haapsaari. Hankkeen toteuttamista edistävät ja/tai vaikeuttavat tekijät Hankealueen ja yhteistyökuntien toimijat osallistuivat aktiivisesti selvitysten aineistojen keruuseen, arviointiin ja koulutuksiin työkiireistä huolimatta. Hankkeen työntekijät olivat motivoituneita työhönsä. Hankkeen toteuttamista edisti sijainti sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja hanke sai käyttöönsä ajankohtaisinta tietoa valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisista kehittämishankkeista.

14 10 Hankkeen hallinnoinnin toteuttamista vaikeuttivat sosiaali- ja terveystoimen talouden ja hallinnon useat henkilöstövaihdokset. Hankkeella oli tiukka aikataulu ja vaativat tavoitteet. Hanke toteutui aikataulussa ja pysyi sille annetussa budjetissa. Hankesopimukset Hankkeessa toteutettiin hankeyhteistyökuntien (Oulu, Oulunsalo, Kempele) toiminta- alueella selvitys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Yhteistyökuntien Kempeleen ja Oulunsalon kanssa tehtiin yhteistyösopimukset hankesuunnitelman ja lääninhallituksen päätöksen mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointitutkimuksen tiedonkeruu- ja tilastolliseen osuuteen ostettiin lisäresurssia. Hankesuunnitelmaan sisältyi hankkeen ulkopuolinen arviointi. Arviointisopimus tehtiin Lapin yliopiston arviointi- ja ennakointikeskuksen kanssa. Hankkeen toimitilat ja hankinnat Hanke vuokrasi kolme työhuonetta sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Torikatu 15). Hanke sai maksutta käyttöönsä koulutustilaisuuksiinsa osaamiskeskuksen kokoustiloja.oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut hankki kalustuksen työhuoneisiin. Hankkeen rahoituksella maksettiin hankkeen tarvitsemat aineet, tarvikkeet ja tavarat, matkapuhelimien käyttö ja atk-laitteiden vuokrat. 5 TALOUS Oulun lääninhallitus myönsi hankkeelle euroa avustusta ajalle Oulun kaupungin rahoitusosuus oli euroa, Kempeleen 6000 euroa ja Oulunsalon 6000 euroa. Valtionavustus maksettiin kolmessa erässä siten, että ensimmäinen erä maksettiin aloittamisilmoituksen saapumisen jälkeen ja seuraavat erät ja Hankkeen rahoitus oli yhteensä Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta eli

15 Oulun kaupunki vastasi hankkeen toteutumisen ja valtionavustuksen käytön seurannasta. Hankkeen kustannukset vuonna 2003 olivat ,70, vuonna 2004 käytettiin ,91 ja vuonna 2005 tammi-helmikuussa 43287,94, kaikki yhteensä ,55. Kustannuksista 79 % on syntynyt projektihenkilöstön palkkamenoista ja kouluttajien/konsulttien palkkioista TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on tiedotettu mm. seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leila Kerolan projektin asettamispäätös (KuntaToimisto) Tuiran kokeilujohtotiimin kokouksessa Lääninhallitus Hankealueen päivähoidon päällikkö Kempeleessä ala-asteen rehtoreille Oulun kaupungin keskeisten hallintokuntien puheenjohtajien ja viraston johdon seminaarissa Vallinrannassa yhteisessä monialaisessa kokouksessa Pehkolanlammella Välivainion neuvolassa terveydenhoitajille Päivähoidon hankkeen ohjausryhmälle 3/2003 Tuiran hankealueen rehtoreille Tuiran hankealueen työntekijöille Pelastakaa lapset järjestö Oulunsalossa rehtoreille Kouluterveydenhuollon kevätkoulutus Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen sivut Sosiaalityön tapaamiset ja videoneuvottelut Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yksiköt Lastensuojelu. Johtavien sosiaalityöntekijöiden kokous. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Lastensuojelufoorumi Posteri lehti Päättöseminaari Hankkeen tulokset Lehdistötiedote hankkeen päättymisestä

16 12 Hankkeesta on tiedotettu sekä ohjausryhmälle että Oulun kaupungin moniammatillisen alueellisen toimintamallin seurantaryhmälle säännöllisesti. Ne ovat olleet luontevia hankkeen tarkistuspisteitä, joissa on voitu arvioida hankkeen etenemistä ja tehdä valintoja ja päätöksiä ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Preventterihankkeen kokoamaa aineistoa lapsiperheiden palveluiden yhteistoimintamalleista ja hankkeen toteuttamasta koulutus- ja keskustelufoorumista on referoitu seurantaryhmän loppuraporttiin. Siihen on myös sisällytetty perhetyön ja lasten ja nuorten hyvinvointiselvitysten aineistoa ja tuloksia. vastaa. Oulun kaupunki toimittaa lääninhallitukseen selvityksen valtioavustuksen käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valtionavustusselvityslomakkeella. Selvitykseen liitetään hankkeen julkaisu Preventteri - kirja. 7 TOTEUTUS Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Hankkeen käynnistämisen ja suunnittelun alkuvaiheeseen on sisältynyt hankeympäristöön ja yhteistyötahoihin tutustumista, samoin muiden kehittämishankkeiden kartoittamista. Keskeinen yhteistyötaho tässä hankkeessa oli Oulun kaupungin moniammatillisen alueellisen toimintamallin kehittämishanke. Perehtyminen ko. hankkeeseen on tapahtunut osallistumalla Tuiran ja Maikkulan kokeilujohtotiimien kokouksiin ja kokeilujohtotiimien muistioihin ajalla Kokeilujohtotiimit ovat tuottaneet runsaasti aineistoa mm. selvityksiä omista toimintakentistään, odotuksistaan yhteistyökumppaneille ja väliraportin kokeilujohtotiimin toiminnasta ajalta Muistioista ja väliraportista ilmeni, että suunnitellulla hankealueella Oulussa : 1. Koskelan alueen yhteistyöverkostojen nykytilanne oli kartoitettu. Alueen yhteistyöverkostoista oli tehty kehittämisehdotus. Alueella toimii mm. Toppilan yhteispalvelukeskus. Luotsi toiminta eli yhteistyö esikouluikäisten siirtymisestä kouluun on hyvä esimerkki yhteistyön kehittymisestä siirtymis-

17 vaiheessa. Toinen hyvä esimerkki on Ankkuri-perheprojektin toiminta joka muodostuu kotiin annettavasta tuesta, perhekerho- ja viikonlopputoiminnasta. 2. Kanta-Tuiran alueella oli tehty terveydenhuollon ja koulun yhteistyön jatkumon suunnittelua ja hankeideana esitetty mm. lapsiperheille kohtaamispaikkaa, nimikkososiaalityöntekijää päiväkotiin ja ryhmäyttä-mistoimintoja koululaisille (kouluterveystutkimuksessa ilmennyt poikien yksinäisyys) sekä Parkkitoiminta/läksypiiriä. 3. Puolivälikankaan alueen yhteistyöverkostoja ei tule esille muistioista. Aineistot olivat yhtenä lähtökohtana kehittämistoiminnalle samoin kuin tiivis yhteistyö kokeilujohtotiimin ja hankealueen toimijoiden kanssa. Hankkeitten ja niiden ohjausryhmille yhteinen seminaari pidettiin Oulussa Pehkolanlammella. Preventteri-hankkeelle kirjattiin odotuksiksi sisällöllinen tuki ja tutkimus varhaisen puuttumisen mallille ja moniammatilliselle työotteelle. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyöverkostojen rakentaminen tapahtui seuraavien tahojen kanssa: Osallistumiset kokouksiin, koulutuksiin ja yhteistyöryhmien tapaamisiin hankkeen alussa : 13 Kokeilujohtotiimien kokoukset 3.11, 10.11, ja Sidosryhmien kanssa työkokouksia esim. hankkeen talous ja Posken asiantuntijaryhmä ja Osaamiskeskuksen työkokoukset , , (Rokua) ja Kokeilujohtotiimin seurantaryhmän kokous Yhteistyöneuvottelu Kempeleen ja Oulunsalon kanssa Koulutusyhteistyön suunnittelua Mielenteko- hankkeen kanssa verkostokoulutuksesta ja , Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen kanssa ja Em hankkeeseen liittyvä Pilottitori

18 14 Preventteri- hankkeessa moniammatillista yhteistyötä on kehitetty tarjoamalla Tuiran hankealueen toimijaryhmille koulutus- ja keskustelufoorumi sekä kehittämistyötä tukevaa konsultaatiota ja tekemällä hankeyhteistyötä. Niistä yhteenvetoa seuraavassa. Koulutus- ja keskustelufoorumit moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä Verkostoituminen, verkostotyö ja moniammatillinen työote ovat pysyneet jo vuosikymmenen ajan keskeisinä käsitteinä. Sekä ammatillinen verkostoituminen että perheen omien verkostojen käyttöön ottaminen nähdään voimavarana. Perheen omilla voimavaroilla on keskeisin merkitys. Palvelujärjestelmien tehtävänä on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia asiakkaan omille ratkaisulle. Käytännössä ammatillinen yhteistyöryhmä syntyy usein moniasiakkuuden paineista. Eronen ym.(1995,75) esittelevät kirjassaan Engeströmin (1993) käsitteitä yhteistyöstä. Engeströmin mukaan vuorovaikutuksen tyypit ovat koordinaatio, kooperaatio ja kommunikaatio. Koordinaatio on rutiinimaista itsestään selvänä pidettyä kaavaa noudattavaa vuorovaikutuksen virtaa. Jokainen osanottaja keskittyy oman näkökulmansa ja intressinsä ajamiseen. Ajatuksia ei niinkään vaihdeta, vaan on enemmänkin kyse olemassa olevien rajojen ylläpitämisestä. Kooperaatiossa osanottajat kohdistavat huomionsa yhteiseen ongelmaan ja yrittävät ratkaista sen yhteisesti hyväksyttävällä tavalla sen sijaan, että jokainen keskittyisi vain oman intressinsä esittämiseen. Vuoropuhelu on intensiivistä ja yhteisestä kohteesta vaihdetaan ajatuksia. Parhaimmillaan yhteistyö voi olla kommunikaatiota. Kommunikaatiossa osanottajat kiinnittävät huomionsa yhteisen kohteen lisäksi omaan vuorovaikutukseen. Koko vuorovaikutuksen tapaa arvioidaan uudelleen ja kehitetään. Virtasen (1999,38) mukaan verkosto on vaativa toimintaympäristö, sillä sitä ruokitaan informaation vaihdolla, innovaatioilla, tuloksia tuottavalla toiminnalla ja uusilla haasteilla. Toimintaan on etsittävä johtotähti, jonka loistamiseksi tarvitaan kaikkien osallisten voimavaroja.

19 Preventteri -hankkeessa moniammatillista yhteistyötä on kehitetty tarjoamalla Tuiran hankealueen toimijaryhmille koulutus- ja keskustelufoorumi. Vuoropuhelufoorumit ovat eräänlaisia organisaatioiden välittäviä rakenteita. Ne tarjoavat neutraalia maaperää rakentaa uutta, yhteistä sisältöä moniammatilliselle palvelulle. Siksi niiden pientenkin ideoiden tunnistaminen ja tukeminen on askel kohti verkostomaista palvelua (mukaillen Karjalainen 2000, 85). Välittävä rakenne on erityisen merkittävä osallistumisen ja osallisuuden kannalta. Se luo mahdollisuuden yhteiseen tavoitteeseen tähtäävään vuoropuheluun silloin kun yhteisen tekemisen kohde on tiedossa, mutta yhteistyö ei lähde liikkeelle osapuolten ollessa sidoksissa toimintamuotoihinsa ja prosesseihinsa. Foorumin tavoitteena voidaan siten pitää erillään olevien toimijoiden saattamista samaan tilaan tärkeäksi koetun ja yhdistävän asian merkeissä. Toimivan keskustelufoorumin elementteinä voidaan pitää lisäksi mm. - kotipesää /päävastuullista vetäjää - säännöllisyyttä (yhteistyön selkäranka) - järjestelmällisyyttä (aikataulu, välitehtävät, seuranta, selkeä tehtäväjako) - tasapuolista hyötyä kaikkien osallistujien kesken - toisen(laisen) asiantuntijuuden arvostamista - kokemusoppimista (yhteinen oppimishistoria) - johdon mukanaoloa - osapuolten arvojen ja intressien näkyväksi tekemistä - yhteisiä käytäntöjä koskevia merkitysneuvotteluja, neuvottelu-samanaikaisuutta - kannustavaa palautemekanismia (ei käytetä riitakehitystä suhteiden jäsentämiseen) ja - toimivaa tiedonkulkua (mukaellen Stakes, YMP ideakortti 7/00). Edellä olevista elementeistä verkostoyhteyden epävarmuuttakin sietämällä ja monia dialogeja käymällä voi kulttuuriareenalla (foorumilla) syntyä rajoilla olevaa tietoa. Keskinäisten vaikutussuhteiden ymmärtämisen kautta yhteistyöosaaminen lisääntyy. 15

20 16 Oulun kaupungin hallintokuntien yhteinen kehittämishanke moniammatillisen toimintamallin rakentamiseksi ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on loppuraportointivaiheessa. Preventteri -hanke toimi vuoden ajan kehittämishankkeen tukijana tutkimuksen, koulutuksen ja konsultaation muodossa. Tutkimusosioina on valmistunut perhetyön ja lasten ja nuorten hyvinvointiselvitykset. Koulutus- ja konsultaatio-osioon on osallistunut Tuiran kokeilujohtotiimin alueen toimijaryhmistä koostuvaa yhteistyöverkostoa päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, perheneuvolan, kouluterveydenhuollon, opetustoimen, sosiaalityön ja nuorisotoimen alueilta. Kun lähdettiin selvittämään toimijoiden omaa koulutustarvetta oli koulutustarveodotuksiksi kirjattu muistioihin mm: Toivotaan koulutuksellista tukea kohtaamaan perheen ongelma ja tukea miten työskennellään perheen kanssa. Moniammatillisten yhteistyöryhmien kokoontumista ehdotettiin kerran kuussa. Pohdittaisiin sitä, missä mennään, mitä voitaisiin tehdä, saataisiin vertaistukea ja työnohjausta. Moniammatillisen ryhmän taakse ei haluta vahvaa byrokratiaa, vaan sen tulisi toimia vapaana keskusteluareenana. Toivotaan yhteisiä koulutus- ja keskusteluareenoita yli hallintokuntarajojen. Tarvetta on verkostokonsulteille, opaslehtisille, videoille perheitä varten, jotta he tietäisivät miten toimia eri tilanteissa. Käytänteiden sopiminen helpottaa yhteistyötä, jolloin tiedetään miten, minkälaista, milloin yhteistyötä tehdään ja kenen kanssa. Yhteistyön mallista tulisi informoida kaikkia osapuolia. Siis toivottiin yhteisiä koulutus- ja keskusteluareenoita yli hallintokuntarajojen. Yhteinen tekemisen kohde oli tiedossa. Tarvittiin tila ja järjestäjä. Preventteri -hanke mahdollista nämä asiat. Hanke on järjestänyt yhdeksän foorumi- ja koulutustilaisuutta hankealueen toimijoille. Näissä osallistujat ovat voineet nostaa esiin käytännön kehittämistarpeita ja ideoita. Foorumit ovat olleet myös osallisuutta tukevia siten, että ryhmätöitä on tehty kaikissa foorumeissa. Toimijat ovat tehneet myös konkreettisia yhteistyösopimuksia mm. akselilla nuorisotoimi-koulutoimi, nuorisotoimi-lastensuojelu ja päivähoito- lastensuojelu. Yhteistyösopimusten tavoitteeksi asetettiin mm. työntekijöiden tutustuminen toisiinsa ja töihinsä, keskinäinen konsultointi, uutena lähestymis-

21 tapana neuvonnan ja tiedon jakamisen rinnalle kunnioittava kumppanuussuhde tukemaan vanhemmuutta, perheen verkostojen kartoittaminen, tiedon siirto (kun perhe muuttaa) ja kuukausittainen, laajennettu oppilashuoltoryhmä/yhdyskuntatyö. Toimijaryhmäkohtaisessa Huolen puheeksiottamis -koulutuksessa käsiteltiin muutoskeskustelun erityispiirteitä, muutostekniikoita ja -kokeiluja, työntekijäroolien joustavaa käyttöä ja verkostoja voimavarana. Tätä osioita toimijat pitivät toimivana ja koulutuksen antia tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään sosiaalityön lakisääteisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa ns. vuorovaikutuskoulutuksena. Keskustelu- ja koulutusteemat - Ensimmäinen ideointifoorumi järjestettiin kokeilujohtotiimeille Perhekeskus työseminaarina Lasaretissa Vuoden aikana perhe(palvelu)keskus -ideaan on palattu ja ajankohtaisista, alueellisista ja valtakunnallisista perhepalvelun yhteistoimintamalleista on informoitu yhteistyötahoja. - Hyvinvoinnin haasteet ja voimaantumisprosessit -koulutus järjestettiin yhdessä päivähoitohankkeen kanssa helmikuussa. - Maaliskuun koulutus- ja keskustelufoorumissa kerättiin hankealueen toimijoiden esittämiä ennalta ehkäisevän yhteistyön kehittämistarpeita Tuiran, Puolivälikankaan ja Koskela- Toppilan suuralueiden näkökulmasta. Kehittämistarpeet käytiin sittemmin läpi kokeilujohtotiimiissä. Maaliskuun teemana oli Onko ehkäisevä lastensuojelu mahdollista? Toimijoille esiteltiin kehittävän työntutkimuksen mahdollisuuksia kehittämistyön tukena. - Toukokuun foorumin teemana oli Miten otan huolen puheeksi? Teemaan liittyi vuorovaikutusharjoituksia. - Edellä mainittua laajaa koulutuksen antia syvennettiin saadun myönteisen palautteen perusteella hankealueen toimijaryhmäkohtaisena koulutuksena kahdessa eri foorumissa elokuussa ja lokakuussa, jolloin käytiin läpi Käytännön konsteja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi asiakasperheen ja viranomaisyhteistyön pulmatilanteissa. 17

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Yleistä Perhekeskustoiminnasta Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma +Soiten palvelukuvaukset Jalkautuvat palvelut. Kohtaamispaikkojen perustaminen?

Lisätiedot

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

1) Lukion opiskelijahuolto

1) Lukion opiskelijahuolto TIEDOTE 61/2009 1 (5) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoimintaan osallistuvat kunnat OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KEHITTÄMISEEN KOHDENNETUN VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-

Lisätiedot

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Lape-hankkeen tulokset

Lape-hankkeen tulokset Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot