Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 17 Mikko Airto & Susanna Helavirta & Jorma Kurkinen & Katriina Loponen & Mervi Uusimäki PREVENTTERI Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun toimintayksikkö PL 58, Oulun kaupunki Puh. (08) , fax. (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2005 ISSN ISBN

3 SISÄLLYS ESIPUHE PREVENTTERI KEHITTÄJÄNÄ Katriina Loponen Tausta Lähtötilanne, tavoitteet ja kohderyhmät 4 3 Yhteistyö Hallinnointi ja resurssointi Talous Tiedottaminen Toteutus Toteutuksesta ja tuloksista Ulkoinen arviointi Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet Arkistointi ja yhteystiedot.. 29 KAUKAA KATSOEN Tilastojen kuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulussa, Kempeleessä ja Oulunsalossa Jorma Kurkinen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee paikallista tietoa Käytetty tilastoaineisto ja tutkimusalue Tilastojen kuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista Mistä hyvinvoinnin ilmiöistä tilastot kertovat? Lopuksi

4 KOTI, KOULU, KAVERIT JA KOIRAT Lasten kokemuksia hyvinvoinnista Susanna Helavirta Johdanto Lasten hyvinvointi käsitteenä Tutkimuskysymykset ja tiedonkeruu Lasten tarinat Kyselyaineisto Yhteenveto ja johtopäätökset Kokemuksia tiedonkeruusta Lopuksi PERHETYÖN MONIMUOTOISUUS Mervi Uusimäki Johdanto Perhetyön selvityksen taustaa Perhetyön selvityksen toteuttaminen Perhetyöstä kirjallisuuden pohjalta Perhetyöstä aineiston perusteella Yhteenvetoa selvityksen tuloksista Loppupäätelmä..196 PREVENTTERI -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Mikko Airto, Pohjois-Suomen ennakointi- ja Arviointikeskus Johdanto Preventteri hanke Tavoitteet ja tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset.223 LÄHTEET JA LIITTEET AIHEJAKSOITTAIN KIRJOITTAJAT.. 276

5 1 ESIPUHE Suomalaisen yhteiskunnan monet aiemmin pysyvältä näyttäneet rakenteet ovat muutoksessa. Nopea alueellinen eriytyminen, työkäytäntöjä mullistavat teknologisten sovellutusten käyttöönotto ja moniammatilliset ja tiimiytyvät toimintatavat ovat osa tätä muutosta, jonka keskellä elämme. Muutos koskee myös hyvinvointipalveluita. Palveluiden tulisi entistä herkemmin reagoida ihmisten tarpeisiin, olla laadukkaita samalla säilyttäen kustannustietoisuus ja tehokkuus. Yhtälön ratkaisu tuntuu vaikealta ja edellyttää ennakkoluulotonta kokeilutoimintaa. Preventteri kehittämishanke on yksi määrätietoinen yritys muuttaa olemassa olevaa hyvinvointipalvelurakennetta enemmän ihmisten nykyisiä palvelutarpeita vastaaviksi. Hankkeessa on pyritty kehittämään ennakoivia ja monien toimijoiden moniammatillisia työkäytäntöjä, jotka ylläpitävät ja turvaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Työ on pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka edellyttää toimintaympäristöjen muutosten seurantaa ja sitä koskevan tiedon tuottamista. Onnistuneen kehittämistyön edellytyksenä on muutosta koskeva tiedontuotanto niin uutena tietona kuin arviointinakin. Nyt käsillä oleva raportti esittelee kehittämishankkeen prosessin, kolme näkökulmaa hankkeen aikana toteutettuun tiedontuotantoon ja lopuksi hankearvioinnin. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen puolesta kiitokset raportin kirjoittajille. Maaliskuussa 2005 Petri Kinnunen

6 2 PREVENTTERI - HANKKEEN LOPPURAPORTTI

7 3 PREVENTTERI KEHITTÄJÄNÄ Katriina Loponen 1 Tausta 2 Lähtötilanne, tavoitteet ja kohderyhmät 3 Yhteistyö 4 Hallinnointi ja resurssointi 5 Talous 6 Tiedottaminen 7 Toteutus Toteutuksesta ja tuloksista 9 Ulkoinen arviointi 10 Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet 11 Arkistointi ja yhteystiedot 1 TAUSTA Oulun kaupungin koordinoivassa palvelustrategiassa vuonna 2011 lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu yhdeksi painopistealueeksi. Oulu on lasten ja nuorten kaupunki. Väestön nuori ikärakenne erottaa Oulun muista suurista kaupungeista. Nuori ikärakenne ja nuoriin painottuvan tulomuuton jatkuminen merkitsevät paitsi fyysisiä palvelutarpeita, myös haasteita palvelujen sisältöön ja laatuun. Useat viimeaikaiset tilastot ja ilmiöt osoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen tarpeen. Lapsissa ja nuorissa on myös tulevaisuus. Eri toimenpitein lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisellä ehkäistään tulevia korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Perheiden tukemisella, neuvolatyöllä, lastensuojelutyöllä, kouluterveydenhuollolla ja eri viranhaltijoiden sekä auttavien järjestöjen toimijoiden moniammatillisella verkostoituneella yhteistyöllä voidaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymismahdollisuuksia edistämällä ja työttömyyden ehkäisemisellä sekä esim. päihdetyöllä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja osattomuutta hyvinvoinnista. Kulttuuri-, liikunta- ja

8 4 nuorisotyön palvelut tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. (Oulun kaupungin koordinoiva palvelustrategia 2011, Kh ) Hallintokuntarajat ylittävän työryhmän raportissa selvitettiin vuonna 2002 laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia ja tehtiin ehdotuksia viranomaistyön uusiksi muodoiksi. Apulaiskaupunginjohtaja Hiirosniemen asettama työryhmä kiinnitti huomiota olennaisiin palvelujärjestelmän epäkohtiin ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin pulmiin kartoittamalla ongelmakenttää laaja-alaisesti ja eri toimialojen näkökohtia yhdistäen. Raportissa ehdotettiin mm. alueellisten johtotiimien perustamista. Vuonna 2003 Oulussa alkoikin eri hallintokuntien yhteinen kehittämishanke, jossa alueelliset kokeilujohtotiimien tehtävänä oli rakentaa uudenlaista moniammatillista mallia erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Moniammatillisella yhteistyöllä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehittämishanke Oulussa, Oulunsalossa ja Kempeleessä eli Preventteri hanke tuli mukaan kaupungin kokeiluhankkeeseen vuoden 2003 lopussa Tuiran kokeilujohto-tiimin alueelle kehittämään moniammatillisia toimintakäytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön sekä tuottamaan tietoa lasten ja nuorten hyvin-voinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. 2 LÄHTÖRILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMIS- KOHTEET Lähtötilanne Hanketta suunniteltaessa sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä ( ) pidettiin erityisen tärkeänä tiedon tuottamista lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koska sosiaalipoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ollut saatavilla tarpeeksi tietoa. Käyttökelpoisia indikaattoreita ei oltu etsinnöistä huolimatta löydetty. Esille tuotiin myös hyvien käytäntöjen kokoamisen tarve ja toiminnan arvioinnin puute. Suunnitteluvaiheessa todettiin myös, että meneillään olevat hankkeet olisi syytä koota yhteen, jotta

9 kentän kokonaisuus hahmottuisi. Kentällä on monenlaisia toimijoita eikä esimerkiksi perhetyön alueella ole yhtä näkemystä siitä, mitä perhetyö on tai mitä sen tulisi olla. Niin ikään arvioitiin, että uusien hankkeiden käynnistyminen edellyttää onnistuakseen nykyisten moniammatillisessa yhteistyössä mukana olevien toimijoiden mm. kokeilujohtotiimien osallistumista ja että hankkeiden tulisi vastata käytännön kehittämistyön tarpeisiin. Hankkeen valmistelutyöryhmään sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä nimesi perheneuvolasta Anja Kinnusen, terveydenhoidosta Ritva Svenströmin, lasten-suojelusta Sisko Pirilä- Karlströmin ja päivähoidosta Leena Karvon. Työryhmään kutsuttiin opetustoimenjohtaja Pertti Pasanen ja nuorisotoimenjohtaja Kaisu Haapala. Sosiaalialan osaamiskeskuksesta hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet kehitysjohtaja Petri Kinnunen ja kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila. Hanke- yhteistyökunnista Oulunsalosta on valmisteluun osallistuneet sosiaalijohtaja Paavo Pietiläinen ja Kempeleestä sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva Maarit Valkama. Oulun kaupunki haki maaliskuussa 2003 Oulun lääninhallitukselta valtionavustusta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetuista määrärahoista kehittämishankkeelle Moniammatillisella yhteistyöllä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Oulussa, Oulunsalossa ja Kempeleessä (myöhemmin Preventteri hanke). Lääninhallitus myönsi euroa hankkeen toteuttamiseen. Koska myönnetty avustus oli haettua pienempi, alkuperäistä hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota tarkennettiin. Tarkennetussa hankesuunnitelmassa hanketta lyhennettiin kolmella kuukaudella eli hankeajaksi tuli Hankesuunnitelmasta poistettiin perheneuvolan täsmäkoulutus, muuta täsmäkoulutusta supistettiin, samoin supistettiin konsultaatiota ja yhteistä koulutusta kaikkiaan yhteensä Tarkennettu hankesuunnitelma huomioi myös lääninhallituksen ohjeistuksen lastensuojelun vahvistamisesta hankkeessa. Lastensuojelullista elementtiä painotettiin ehkäisevässä ja tunnistavassa mielessä peruspalveluiden kuten neuvolan, päivähoitotoiminnan ja koulun oppilashuollon osalta. Ideaalitilanteessa ja lastensuojelulain mukai- 5

10 6 sesti lastensuojelullinen näkökulma sisältää myös peruspalvelujen konsultointia ja kasvuoloihin vaikuttamista. Hanke sai nimekseen Preventteri. Nimi viittaa ennaltaehkäisevään työotteeseen lapsiperheiden palveluissa toimijoiden kesken. Hankkeen aloittaminen viivästyi eri syistä syyskuun alusta 2003 marraskuun alkuun Sen vuoksi hankkeen loppuvaiheessa Oulun kaupunki haki toteuttamisajan muutosta niin, että hanke saattoi jatkaa helmikuun loppuun Lääninhallitus hyväksyi muutoshakemuksen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Oulun seudulla 1. analysoimalla ja tuottamalla tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta 2. kehittämällä uusia toimintakäytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön 3. kehittämällä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammatillista osaamista 4. välittämällä tietoa Oulun kaupungissa ja Oulun seudulla toteutettujen kehittämishankkeiden kokemuksista pilottialueen toimintaryhmien käyttöön Hankkeen kehittämiskohteet Lähtökohtana hankkeen kehittämistyössä oli 1. Suoraan moniammatillisten toimijaryhmien ammatillisen osaamiseen kohdistuva kehitystyö. Hankkeen tavoitteena oli tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimivien moniammatillisten toimijaryhmien ammatillista osaamista ja yhdessä tekemistä niin, että lasten ja nuorten hyvinvointitarpeet tulevat varhaisessa vaiheessa huomioon otetuksi palvelujärjestelmässä ja

11 2. Palvelujärjestelmään kohdistuva kehitystyö. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa, analysoida ja välittää tietoa toimijoiden ja päättäjien käyttöön - lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulussa Tuiran hankealueella (Koskelan, Puolivälikankaan ja Tuiran suuralueilla) Kempeleessä ja Oulunsalossa sekä - perhetyön käsityksistä ja tulkinnoista Tuiran hankealueella. 7 3 YHTEISTYÖ Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun toimintayksikkö oli aktiivisesti mukana valmistelemassa ja käynnistämässä hanketta. Se myös vastasi lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen ja perhetyön selvityksen toteuttamisesta sekä tarjosi puitteet ja toimintaympäristön hankkeen toteuttamiselle. Hanke koostui kolmesta osahankkeesta 1) moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä, 2) lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ja 3) perhetyön selvityksestä. Keskeinen hankkeen yhteistyötaho moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä oli Oulun kaupungin Tuiran (Puolivälikankaan, Koskela-Toppilan ja Tuiran suuralueet) kokeilujohtotiimi ja alueen yhteistyöverkostot. Tuiran kokeilujohtotiimin alueella tehtiin myös selvitys perhetyön tulkinnoista ja käytännöistä. Hankeyhteistyökuntien Oulun (Tuiran hankealueella), Oulunsalon ja Kempeleen toiminta-alueella tehtiin selvitys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista 4 HALLINNOINTI JA RESURSSOINTI Hankeorganisaatio Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi hallinnoi hanketta. Hallinnollisena vastuuhenkilönä ovat toimineet vt. sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Leila Kerola ja Jari Mäki-Runsas ja sisällöllisenä vastuuhenkilönä professori Petri Kinnunen. Hankkeen henkilös-

12 8 töhallintoon liittyvä tehtävät kuten palkanmaksun ja työsuhdeasiat on hoitanut sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö- ja taloushallinto. Vastuuhenkilöinä ovat toimineet vs. hallinto- ja talouspäällikkö Liisa Ståhle, suunnittelija Jorma Haapsaari, vs. hallinto- ja talouspäällikkö Armi Tauriainen, taloussihteeri Liisa Soronen ja talous- ja hallintopäällikkö Heidi Alatalo. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leila Kerolan asetti Preventteri- hankkeen ja apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironiemi asetti hankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran , jolloin hankkeen toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Hankkeen kehittämisprosessin toteutusta on tukenut ja seurannut kokeilujohtotiimien moniammatillisen alueellisen kokeilujohtotiimin jäsenistä, yhteistyötahojen ja rahoittajan edustuksesta koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmän kokoonpano Haapala Kaisu, Nuorisotoimi, puheenjohtaja Kerola Leila / Mäki-Runsas Jari, Sosiaali- ja terveystoimi, jäsen Mäkelä Timo, Oulun lääninhallitus, jäsen Valkama Eeva-Maarit (Timo Kvick), Kempele, jäsen Pietiläinen Paavo (Eija Viitala), Oulunsalo, jäsen Kinnunen Petri (Anna-Maija Puroila), Poske Kestilä, Jari, Opetustoimi, jäsen Loponen Katriina, sihteeri, projektipäällikkö Ohjausryhmän asettamispäätöksessä nimettyjen jäsenten lisäksi ohjausryhmä-työskentelyyn ovat osallistuneet tutkija-kehittäjä Susanna Helavirta, tutkija-kehittäjä Mervi Uusimäki, tutkija Jorma Kurkinen ja tutkija Mikko Airto Hankkeen kehittämisprosessiin osallistuivat seuraavat asiantuntijat Professori, kehitysjohtaja Petri Kinnunen (Lasten ja nuorten hyvinvointiselvitys) Kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila (Perhetyön selvitys)

13 9 Psykologi Anja Sjöholm (Työnohjaus, hankkeen johtaminen) Hankkeen työntekijät Hankkeeseen resursoitiin kolme työntekijää; projektipäällikkö ja kaksi tutkija-kehittäjää. Projektipäällikkönä toimii yhteiskuntatieteiden maisteri Katriina Loponen, tutkija-kehittäjänä kasvatustieteen maisteri Mervi Uusimäki ja toisena tutkija-kehittäjänä yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Helavirta Hankealueen toimijat osallistuivat hankkeeseen virkatyönään. Projektipäällikkö Katriina Loponen vastasi hankekokonaisuuden koordinoinnista, vastasi koulutuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja osin toteuttamisesta, osallistui moniammatillisen alueellisen toimintamallin kehittämiseen kokeilujohtotiimeissä ja seurantaryhmässä, toimi Preventteri -hankkeen ohjausryhmän sihteerinä ja Maikkulan ja Tuiran kokeilujohtotiimien sihteerinä. Tutkija-kehittäjä Susanna Helavirta vastasi hankkeeseen sisältyvän lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen tekemisestä, osallistui koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja osallistui ohjaus- ja seurantaryhmän työhön Tutkija-kehittäjä Mervi Uusimäki vastasi hankkeeseen sisältyvän perhetyön selvityksen tekemisestä, osallistui koulutuksen toteuttamiseen ja osallistui ohjausryhmän ja seurantaryhmän työhön. Hankkeelle avattiin oma kustannuspaikka Laskut tarkasti ja tiliöi toimistosihteeri Raili Haapakoski ja ne hyväksyi projektipäällikkö ja hänen poissa ollessaan suunnittelija Jorma Haapsaari. Hankkeen toteuttamista edistävät ja/tai vaikeuttavat tekijät Hankealueen ja yhteistyökuntien toimijat osallistuivat aktiivisesti selvitysten aineistojen keruuseen, arviointiin ja koulutuksiin työkiireistä huolimatta. Hankkeen työntekijät olivat motivoituneita työhönsä. Hankkeen toteuttamista edisti sijainti sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja hanke sai käyttöönsä ajankohtaisinta tietoa valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisista kehittämishankkeista.

14 10 Hankkeen hallinnoinnin toteuttamista vaikeuttivat sosiaali- ja terveystoimen talouden ja hallinnon useat henkilöstövaihdokset. Hankkeella oli tiukka aikataulu ja vaativat tavoitteet. Hanke toteutui aikataulussa ja pysyi sille annetussa budjetissa. Hankesopimukset Hankkeessa toteutettiin hankeyhteistyökuntien (Oulu, Oulunsalo, Kempele) toiminta- alueella selvitys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Yhteistyökuntien Kempeleen ja Oulunsalon kanssa tehtiin yhteistyösopimukset hankesuunnitelman ja lääninhallituksen päätöksen mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointitutkimuksen tiedonkeruu- ja tilastolliseen osuuteen ostettiin lisäresurssia. Hankesuunnitelmaan sisältyi hankkeen ulkopuolinen arviointi. Arviointisopimus tehtiin Lapin yliopiston arviointi- ja ennakointikeskuksen kanssa. Hankkeen toimitilat ja hankinnat Hanke vuokrasi kolme työhuonetta sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Torikatu 15). Hanke sai maksutta käyttöönsä koulutustilaisuuksiinsa osaamiskeskuksen kokoustiloja.oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut hankki kalustuksen työhuoneisiin. Hankkeen rahoituksella maksettiin hankkeen tarvitsemat aineet, tarvikkeet ja tavarat, matkapuhelimien käyttö ja atk-laitteiden vuokrat. 5 TALOUS Oulun lääninhallitus myönsi hankkeelle euroa avustusta ajalle Oulun kaupungin rahoitusosuus oli euroa, Kempeleen 6000 euroa ja Oulunsalon 6000 euroa. Valtionavustus maksettiin kolmessa erässä siten, että ensimmäinen erä maksettiin aloittamisilmoituksen saapumisen jälkeen ja seuraavat erät ja Hankkeen rahoitus oli yhteensä Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta eli

15 Oulun kaupunki vastasi hankkeen toteutumisen ja valtionavustuksen käytön seurannasta. Hankkeen kustannukset vuonna 2003 olivat ,70, vuonna 2004 käytettiin ,91 ja vuonna 2005 tammi-helmikuussa 43287,94, kaikki yhteensä ,55. Kustannuksista 79 % on syntynyt projektihenkilöstön palkkamenoista ja kouluttajien/konsulttien palkkioista TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on tiedotettu mm. seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Leila Kerolan projektin asettamispäätös (KuntaToimisto) Tuiran kokeilujohtotiimin kokouksessa Lääninhallitus Hankealueen päivähoidon päällikkö Kempeleessä ala-asteen rehtoreille Oulun kaupungin keskeisten hallintokuntien puheenjohtajien ja viraston johdon seminaarissa Vallinrannassa yhteisessä monialaisessa kokouksessa Pehkolanlammella Välivainion neuvolassa terveydenhoitajille Päivähoidon hankkeen ohjausryhmälle 3/2003 Tuiran hankealueen rehtoreille Tuiran hankealueen työntekijöille Pelastakaa lapset järjestö Oulunsalossa rehtoreille Kouluterveydenhuollon kevätkoulutus Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen sivut Sosiaalityön tapaamiset ja videoneuvottelut Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yksiköt Lastensuojelu. Johtavien sosiaalityöntekijöiden kokous. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Lastensuojelufoorumi Posteri lehti Päättöseminaari Hankkeen tulokset Lehdistötiedote hankkeen päättymisestä

16 12 Hankkeesta on tiedotettu sekä ohjausryhmälle että Oulun kaupungin moniammatillisen alueellisen toimintamallin seurantaryhmälle säännöllisesti. Ne ovat olleet luontevia hankkeen tarkistuspisteitä, joissa on voitu arvioida hankkeen etenemistä ja tehdä valintoja ja päätöksiä ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Preventterihankkeen kokoamaa aineistoa lapsiperheiden palveluiden yhteistoimintamalleista ja hankkeen toteuttamasta koulutus- ja keskustelufoorumista on referoitu seurantaryhmän loppuraporttiin. Siihen on myös sisällytetty perhetyön ja lasten ja nuorten hyvinvointiselvitysten aineistoa ja tuloksia. vastaa. Oulun kaupunki toimittaa lääninhallitukseen selvityksen valtioavustuksen käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valtionavustusselvityslomakkeella. Selvitykseen liitetään hankkeen julkaisu Preventteri - kirja. 7 TOTEUTUS Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Hankkeen käynnistämisen ja suunnittelun alkuvaiheeseen on sisältynyt hankeympäristöön ja yhteistyötahoihin tutustumista, samoin muiden kehittämishankkeiden kartoittamista. Keskeinen yhteistyötaho tässä hankkeessa oli Oulun kaupungin moniammatillisen alueellisen toimintamallin kehittämishanke. Perehtyminen ko. hankkeeseen on tapahtunut osallistumalla Tuiran ja Maikkulan kokeilujohtotiimien kokouksiin ja kokeilujohtotiimien muistioihin ajalla Kokeilujohtotiimit ovat tuottaneet runsaasti aineistoa mm. selvityksiä omista toimintakentistään, odotuksistaan yhteistyökumppaneille ja väliraportin kokeilujohtotiimin toiminnasta ajalta Muistioista ja väliraportista ilmeni, että suunnitellulla hankealueella Oulussa : 1. Koskelan alueen yhteistyöverkostojen nykytilanne oli kartoitettu. Alueen yhteistyöverkostoista oli tehty kehittämisehdotus. Alueella toimii mm. Toppilan yhteispalvelukeskus. Luotsi toiminta eli yhteistyö esikouluikäisten siirtymisestä kouluun on hyvä esimerkki yhteistyön kehittymisestä siirtymis-

17 vaiheessa. Toinen hyvä esimerkki on Ankkuri-perheprojektin toiminta joka muodostuu kotiin annettavasta tuesta, perhekerho- ja viikonlopputoiminnasta. 2. Kanta-Tuiran alueella oli tehty terveydenhuollon ja koulun yhteistyön jatkumon suunnittelua ja hankeideana esitetty mm. lapsiperheille kohtaamispaikkaa, nimikkososiaalityöntekijää päiväkotiin ja ryhmäyttä-mistoimintoja koululaisille (kouluterveystutkimuksessa ilmennyt poikien yksinäisyys) sekä Parkkitoiminta/läksypiiriä. 3. Puolivälikankaan alueen yhteistyöverkostoja ei tule esille muistioista. Aineistot olivat yhtenä lähtökohtana kehittämistoiminnalle samoin kuin tiivis yhteistyö kokeilujohtotiimin ja hankealueen toimijoiden kanssa. Hankkeitten ja niiden ohjausryhmille yhteinen seminaari pidettiin Oulussa Pehkolanlammella. Preventteri-hankkeelle kirjattiin odotuksiksi sisällöllinen tuki ja tutkimus varhaisen puuttumisen mallille ja moniammatilliselle työotteelle. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyöverkostojen rakentaminen tapahtui seuraavien tahojen kanssa: Osallistumiset kokouksiin, koulutuksiin ja yhteistyöryhmien tapaamisiin hankkeen alussa : 13 Kokeilujohtotiimien kokoukset 3.11, 10.11, ja Sidosryhmien kanssa työkokouksia esim. hankkeen talous ja Posken asiantuntijaryhmä ja Osaamiskeskuksen työkokoukset , , (Rokua) ja Kokeilujohtotiimin seurantaryhmän kokous Yhteistyöneuvottelu Kempeleen ja Oulunsalon kanssa Koulutusyhteistyön suunnittelua Mielenteko- hankkeen kanssa verkostokoulutuksesta ja , Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen kanssa ja Em hankkeeseen liittyvä Pilottitori

18 14 Preventteri- hankkeessa moniammatillista yhteistyötä on kehitetty tarjoamalla Tuiran hankealueen toimijaryhmille koulutus- ja keskustelufoorumi sekä kehittämistyötä tukevaa konsultaatiota ja tekemällä hankeyhteistyötä. Niistä yhteenvetoa seuraavassa. Koulutus- ja keskustelufoorumit moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä Verkostoituminen, verkostotyö ja moniammatillinen työote ovat pysyneet jo vuosikymmenen ajan keskeisinä käsitteinä. Sekä ammatillinen verkostoituminen että perheen omien verkostojen käyttöön ottaminen nähdään voimavarana. Perheen omilla voimavaroilla on keskeisin merkitys. Palvelujärjestelmien tehtävänä on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia asiakkaan omille ratkaisulle. Käytännössä ammatillinen yhteistyöryhmä syntyy usein moniasiakkuuden paineista. Eronen ym.(1995,75) esittelevät kirjassaan Engeströmin (1993) käsitteitä yhteistyöstä. Engeströmin mukaan vuorovaikutuksen tyypit ovat koordinaatio, kooperaatio ja kommunikaatio. Koordinaatio on rutiinimaista itsestään selvänä pidettyä kaavaa noudattavaa vuorovaikutuksen virtaa. Jokainen osanottaja keskittyy oman näkökulmansa ja intressinsä ajamiseen. Ajatuksia ei niinkään vaihdeta, vaan on enemmänkin kyse olemassa olevien rajojen ylläpitämisestä. Kooperaatiossa osanottajat kohdistavat huomionsa yhteiseen ongelmaan ja yrittävät ratkaista sen yhteisesti hyväksyttävällä tavalla sen sijaan, että jokainen keskittyisi vain oman intressinsä esittämiseen. Vuoropuhelu on intensiivistä ja yhteisestä kohteesta vaihdetaan ajatuksia. Parhaimmillaan yhteistyö voi olla kommunikaatiota. Kommunikaatiossa osanottajat kiinnittävät huomionsa yhteisen kohteen lisäksi omaan vuorovaikutukseen. Koko vuorovaikutuksen tapaa arvioidaan uudelleen ja kehitetään. Virtasen (1999,38) mukaan verkosto on vaativa toimintaympäristö, sillä sitä ruokitaan informaation vaihdolla, innovaatioilla, tuloksia tuottavalla toiminnalla ja uusilla haasteilla. Toimintaan on etsittävä johtotähti, jonka loistamiseksi tarvitaan kaikkien osallisten voimavaroja.

19 Preventteri -hankkeessa moniammatillista yhteistyötä on kehitetty tarjoamalla Tuiran hankealueen toimijaryhmille koulutus- ja keskustelufoorumi. Vuoropuhelufoorumit ovat eräänlaisia organisaatioiden välittäviä rakenteita. Ne tarjoavat neutraalia maaperää rakentaa uutta, yhteistä sisältöä moniammatilliselle palvelulle. Siksi niiden pientenkin ideoiden tunnistaminen ja tukeminen on askel kohti verkostomaista palvelua (mukaillen Karjalainen 2000, 85). Välittävä rakenne on erityisen merkittävä osallistumisen ja osallisuuden kannalta. Se luo mahdollisuuden yhteiseen tavoitteeseen tähtäävään vuoropuheluun silloin kun yhteisen tekemisen kohde on tiedossa, mutta yhteistyö ei lähde liikkeelle osapuolten ollessa sidoksissa toimintamuotoihinsa ja prosesseihinsa. Foorumin tavoitteena voidaan siten pitää erillään olevien toimijoiden saattamista samaan tilaan tärkeäksi koetun ja yhdistävän asian merkeissä. Toimivan keskustelufoorumin elementteinä voidaan pitää lisäksi mm. - kotipesää /päävastuullista vetäjää - säännöllisyyttä (yhteistyön selkäranka) - järjestelmällisyyttä (aikataulu, välitehtävät, seuranta, selkeä tehtäväjako) - tasapuolista hyötyä kaikkien osallistujien kesken - toisen(laisen) asiantuntijuuden arvostamista - kokemusoppimista (yhteinen oppimishistoria) - johdon mukanaoloa - osapuolten arvojen ja intressien näkyväksi tekemistä - yhteisiä käytäntöjä koskevia merkitysneuvotteluja, neuvottelu-samanaikaisuutta - kannustavaa palautemekanismia (ei käytetä riitakehitystä suhteiden jäsentämiseen) ja - toimivaa tiedonkulkua (mukaellen Stakes, YMP ideakortti 7/00). Edellä olevista elementeistä verkostoyhteyden epävarmuuttakin sietämällä ja monia dialogeja käymällä voi kulttuuriareenalla (foorumilla) syntyä rajoilla olevaa tietoa. Keskinäisten vaikutussuhteiden ymmärtämisen kautta yhteistyöosaaminen lisääntyy. 15

20 16 Oulun kaupungin hallintokuntien yhteinen kehittämishanke moniammatillisen toimintamallin rakentamiseksi ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on loppuraportointivaiheessa. Preventteri -hanke toimi vuoden ajan kehittämishankkeen tukijana tutkimuksen, koulutuksen ja konsultaation muodossa. Tutkimusosioina on valmistunut perhetyön ja lasten ja nuorten hyvinvointiselvitykset. Koulutus- ja konsultaatio-osioon on osallistunut Tuiran kokeilujohtotiimin alueen toimijaryhmistä koostuvaa yhteistyöverkostoa päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan, perheneuvolan, kouluterveydenhuollon, opetustoimen, sosiaalityön ja nuorisotoimen alueilta. Kun lähdettiin selvittämään toimijoiden omaa koulutustarvetta oli koulutustarveodotuksiksi kirjattu muistioihin mm: Toivotaan koulutuksellista tukea kohtaamaan perheen ongelma ja tukea miten työskennellään perheen kanssa. Moniammatillisten yhteistyöryhmien kokoontumista ehdotettiin kerran kuussa. Pohdittaisiin sitä, missä mennään, mitä voitaisiin tehdä, saataisiin vertaistukea ja työnohjausta. Moniammatillisen ryhmän taakse ei haluta vahvaa byrokratiaa, vaan sen tulisi toimia vapaana keskusteluareenana. Toivotaan yhteisiä koulutus- ja keskusteluareenoita yli hallintokuntarajojen. Tarvetta on verkostokonsulteille, opaslehtisille, videoille perheitä varten, jotta he tietäisivät miten toimia eri tilanteissa. Käytänteiden sopiminen helpottaa yhteistyötä, jolloin tiedetään miten, minkälaista, milloin yhteistyötä tehdään ja kenen kanssa. Yhteistyön mallista tulisi informoida kaikkia osapuolia. Siis toivottiin yhteisiä koulutus- ja keskusteluareenoita yli hallintokuntarajojen. Yhteinen tekemisen kohde oli tiedossa. Tarvittiin tila ja järjestäjä. Preventteri -hanke mahdollista nämä asiat. Hanke on järjestänyt yhdeksän foorumi- ja koulutustilaisuutta hankealueen toimijoille. Näissä osallistujat ovat voineet nostaa esiin käytännön kehittämistarpeita ja ideoita. Foorumit ovat olleet myös osallisuutta tukevia siten, että ryhmätöitä on tehty kaikissa foorumeissa. Toimijat ovat tehneet myös konkreettisia yhteistyösopimuksia mm. akselilla nuorisotoimi-koulutoimi, nuorisotoimi-lastensuojelu ja päivähoito- lastensuojelu. Yhteistyösopimusten tavoitteeksi asetettiin mm. työntekijöiden tutustuminen toisiinsa ja töihinsä, keskinäinen konsultointi, uutena lähestymis-

21 tapana neuvonnan ja tiedon jakamisen rinnalle kunnioittava kumppanuussuhde tukemaan vanhemmuutta, perheen verkostojen kartoittaminen, tiedon siirto (kun perhe muuttaa) ja kuukausittainen, laajennettu oppilashuoltoryhmä/yhdyskuntatyö. Toimijaryhmäkohtaisessa Huolen puheeksiottamis -koulutuksessa käsiteltiin muutoskeskustelun erityispiirteitä, muutostekniikoita ja -kokeiluja, työntekijäroolien joustavaa käyttöä ja verkostoja voimavarana. Tätä osioita toimijat pitivät toimivana ja koulutuksen antia tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään sosiaalityön lakisääteisen täydennyskoulutuksen suunnittelussa ns. vuorovaikutuskoulutuksena. Keskustelu- ja koulutusteemat - Ensimmäinen ideointifoorumi järjestettiin kokeilujohtotiimeille Perhekeskus työseminaarina Lasaretissa Vuoden aikana perhe(palvelu)keskus -ideaan on palattu ja ajankohtaisista, alueellisista ja valtakunnallisista perhepalvelun yhteistoimintamalleista on informoitu yhteistyötahoja. - Hyvinvoinnin haasteet ja voimaantumisprosessit -koulutus järjestettiin yhdessä päivähoitohankkeen kanssa helmikuussa. - Maaliskuun koulutus- ja keskustelufoorumissa kerättiin hankealueen toimijoiden esittämiä ennalta ehkäisevän yhteistyön kehittämistarpeita Tuiran, Puolivälikankaan ja Koskela- Toppilan suuralueiden näkökulmasta. Kehittämistarpeet käytiin sittemmin läpi kokeilujohtotiimiissä. Maaliskuun teemana oli Onko ehkäisevä lastensuojelu mahdollista? Toimijoille esiteltiin kehittävän työntutkimuksen mahdollisuuksia kehittämistyön tukena. - Toukokuun foorumin teemana oli Miten otan huolen puheeksi? Teemaan liittyi vuorovaikutusharjoituksia. - Edellä mainittua laajaa koulutuksen antia syvennettiin saadun myönteisen palautteen perusteella hankealueen toimijaryhmäkohtaisena koulutuksena kahdessa eri foorumissa elokuussa ja lokakuussa, jolloin käytiin läpi Käytännön konsteja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi asiakasperheen ja viranomaisyhteistyön pulmatilanteissa. 17

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus metropoleissa

Monikulttuurisuus metropoleissa KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus metropoleissa 12.4.2011 Millä edellytyksillä monikulttuurisuus on voimavara metropolialueella? Läpäiseviä tutkimusteemoja - Miten monikulttuurisuus

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot