Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ISOJOKI Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20181

2 Kaavaselostus 1 (99) T. Järvinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (99) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kaavan nimi Laatija Vireilletulo Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Käsittelypäivämäärät Kaavan vaihe Kaavoituspäätös Vireilletulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu OAS nähtävänä Valmisteluvaiheen kuuleminen Ehdotus nähtävillä MRA Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanke Isojoen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on osa laajemmasta tuulivoimapuistohankkeesta, Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta, joka ulottuu sekä Kristiinankaupungin kaupungin että Isojoen kunnan puolelle. Tuulivoimapuistohankkeesta kokonaisuutena on tehty YVA-selvitys. Tuulivoimapuistohankkeen kokonaistavoitteena on 25 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi noin MW. Tuulivoimapuisto voisi tuottaa sähköä noin 270 GWh vuodessa 1, mikä vastaa noin ei-sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Tuulivoimapuiston toteuttamiseksi tehdään erilliset osayleiskaavat sekä Kristiinankaupungin että Isojoen kunnan puolelle. Voimaloista 7 sijoittuu Isojoen ja 18 Kristiinankaupungin puolelle. 1 Vuosituotanto lasketaan yleisesti kaavalla 1/3 * vuoden tunnit * nimellisteho eli 33 % * 8640 h/a * 3 MW/kpl * X kpl GWh/a.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (99) 1.3 Aluerajaukset, käsitteitä Tuulivoimahanketta ja osayleiskaavaa käsittelevissä asiakirjoissa käytetään hanke-, suunnittelu ja kaava-alue - nimityksiä. Käsitteet eroavat toisistaan seuraavasti: Hankealue Hankealue on hanketoimijan (= hankeomistajan, Mikonkeitaassa Otsotuuli) määrittämä alue, joka sisältää alustavan layoutin mukaiset voimalapaikat ja on usein rajattu vastamaan kulloinkin arvioitua 40 db:n melualuetta. Hankealue on samalla alue, joka on tutkittu YVA menettelyn yhteydessä. Hankealueen rajaus on muuttunut hieman prosessin kuluessa. Suunnittelualue Suunnittelualue termiä käytetään sekä YVA- että kaavaselostuksessa kuvaamaan aluetta, joka on kulloinkin käsiteltävän asian kohteena. Asiakirjasta riippuen suunnittelualueella voidaan tarkoittaa esim. YVA:ssa tutkittua hankealuetta tai kaavaselostuksessa yleiskaava-aluetta. Kaava-alue Kaava-alueella (= kaavan rajauksella) tarkoitetaan MRL:n mukaisen osayleiskaavan aluetta. Alueen rajaus esitetään kaavakartalla punaisella viiva kolmoispiste (... ) - viivalla. Kaavan rajaus saattaa tarkentua kaavaprosessin aikana, mutta hyväksytyn kaavan rajaus muuttuu vasta uudella kaavalla tai kaavamuutoksella. Kuva 1: ruskea = hankealue ; punainen = kaava-alue ()

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (99) 1.4 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Osayleiskaavoitettavan alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella. Vaaleanpunainen alue on tuulivoimapuistohankkeen Kristiinankaupungin puolelle sijoittuva osuus. Isojoen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Isojoen kunnan länsiosaan Kristiinankaupungin rajalle, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien rajalle, noin 15 km:n päähän Isojoen keskustasta länteen ja n. kilometrin etäisyydelle Merikarvian kunnanrajasta pohjoiseen. Etäisyyttä Pohjanlahden rantaan jää noin 13 km. Suunnittelualue sijoittuu UPM:n omistamalle tilalle sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille. Kaava-alueen pinta-ala on noin 712 ha. Kaava-alue voi tarkentua prosessin aikana. Kuva 3: UPM:n maanomistus ja kaava-alueen rajaus.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (99) Kuva 4: Maakuntaliitot ja ELY-keskukset Mikonkeitaan Isojoen osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaava-alue rajautuu lännessä Pohjanmaan liittoon. Etäisyys Satakuntaliittoon etelässä on 7 km. 1.5 Kaavan nimi ja tarkoitus Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Isojoen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen ja rakennuslupien myöntäminen. Mitoitustavoitteena on 7 voimalaa 2 ja kaavan pinta-ala on 712 ha. 2 Tuulivoimapuistohankkeen kokonaismitoitus on 25 voimalaa, joista 18 sijoittuu Kristiinankaupungin puolelle.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (99) 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanke Aluerajaukset, käsitteitä Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 6 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Osayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Yleiskaavan suunnittelun vaiheet Yleiskaavan laadinnan tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan rakenne Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutukset ääniympäristöön Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde MRL sisältövaatimuksiin... 89

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (99) 8 YVA:sta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen Yleiskaavan toteutus Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset Tuulivoimapuiston rakenteet Seuranta Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Yhteystiedot Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3 Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 4 Melu- ja varjostusmallinnukset 5 Näkymäalueselvitys ja valokuvasovitteet 6 Lisähavainnekuvat Soldattorpet 7 Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista YVA selostus liitteineen (erillisselvitysten raportit ovat saatavilla ELY-keskuksen internet-sivuilta osoitteesta

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (99) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen käynnistäminen Kaavan vaiheet Isojoen kunta on käynnistänyt Mikonkeitaan alueen osayleiskaavoituksen UPM:n aloitteesta. UPM on sittemmin perustanut Element Powerin 3 kanssa yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiö Otsotuuli Oy:n. Kaavoituspäätös Vireille tulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 64, MRA 18 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa 3 Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (99) 2.2 Osayleiskaava Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden rakennusalueet, niiden tarvitsemat huoltoreitit ja sähköjärjestelmän ohjeellisesti linjaukset. Lisäksi on osoitettu muun alueen maankäyttö ja merkitty selvitysten yhteydessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kaavamääräykset ohjaavat rakentamisen tapaa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Osayleiskaavan hyväksyy Isojoen kunnanvaltuusto. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Osayleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää tai saattaa edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä (kts. luku 9 Yleiskaavan toteutus).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (99) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Selvitys suunnittelualueen oloista perustuu hankkeesta tehtyyn YVA-selvitykseen. YVA on tehty koko hankealueelle Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin metsäinen ja soinen, soiden välisillä alueilla on myös avokalliota. Alue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaan ja keskiboreaalisen Pohjanmaan alueiden rajoille. Puusto on iältään nuorta tai varttuvaa, paikoin on tehty myös laajahkoja päätehakkuita. Maaperä on pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota, soilla esiintyy turvetta. Kallioperä on pohjoisosassa graniittia ja granodioriittia, Korpelankylän eteläpuolella tonaliittia. Maanpinnan korkeudet vaihtelevat +52 metristä +83 metriin mpy. Alueella ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia eikä ole tiedossa lähteitä tai uomaltaan luonnontilaisia puroja tai noroja (Vesilain 11 :n mukaisia arvokohteita). Lähimmät järvet ja lammet: Kaakkoolammi (kaava-alueen eteläpuolella) Mustajärvi ja Stora Sandjärv (Kristiinankaupungin puolella) kaava-alueen länsipuolella Tönijärvi Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Kärjenkoskella Tarmaankylän pohjoispuolella. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue, Hanhikeidas (FI ), sijaitsee n. 4 km koilliseen. IBA- tai FINIBA alueita ei sijaitse 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Lähin luonnonsuojelualue, Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007), sijaitsee hieman alle 5 km itään. 4 Hankealue ulottuu sekä Kristiinankaupungin että Isojoen kunnan alueelle.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (99) Kuva 5: Kaava-alue Maanmittauslaitoksen peruskartalla. Karttapohjaa on elävöitetty viistovalovarjostuksella Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Mikonkeitaan hankealue sijoittuu Pohjanmaan svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Hankealueen pohjoisimmat osat () ovat kallioperältään graniittia ja granodioriittia. Korpelankylän eteläpuolelle mentäessä kallioperä vaihettuu tonaliitiksi. Hankealueen eteläisemmän osa-alueen kallioperä koostuu länsiosiltaan kiillegneissistä, keskiosaltaan pääosin intermediäärisestä metavulkaniiteistä ja itäosaltaan tonaliitista (GTK 1997).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (99) Kuva 6: Kallio- (GTK 2010a) ja maaperä (GTK 2010b) hankealueella. Kaava-alue on rajattu sinisellä. Hankealueella maanpinnan taso kohoaa lounaisosan alavimmalta alueelta kohti koillisosaa vaihdellen välillä m mpy. Happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on mahdollista. Likimääräisen karttatarkastelun perusteella hankealue sijaitsee alueella, jolla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys vaihtelee kohtalaisesta hyvin pieneen (GTK 2013, Ennakkotulkintakartta 1: ). Kuva 7: Happamat sulfaattimaat (GTK 2013) ja topografia (MML). Topografiakuvaan on rajattu myös kaava-alue. Pinta- ja pohjavedet Hankealue sijoittuu pääasiassa Selkämeren rannikkoalueen päävesistö-alueelle (83) ja siellä tarkemmin Vikbäckenin (83.083) sekä Härkmeren (83.081) valuma-alueille. Hankealueen koillisimmat osat sijoittuvat Lapväärtinjoen päävesistoalueelle (37) ja siellä

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (99) tarkemmin Kärjenjoen alaosan alueelle (37.061) ja Siironjoen alaosan alueelle (37.062). Hankealueella ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole tiedossa lähteitä tai uomaltaan luonnontilaisia (VesiL 11 ) puroja tai noroja. Kuva 8: Valuma-aluejako ja pintavedet (MML 2013, Valtion ympäristöhallinto 2013b), Isojoen kunnan osayleiskaava-alue on punerrettu. Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Natura- ja suojelualueet Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue, Hanhikeidas (FI ) on noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolella. Hanhikeitaan suojeluperusteet ovat SCI ja SPA (luonto- ja lintudirektiivi). Lausunto Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on (Dnro EPOELY/37/07.04/203) antanut lausunnon Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta. Lausunnossa todetaan, että tuulivoimapuiston alueella tehtävistä toimista ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyihin luontotyyppeihin tai kasvi- ja nisäkäslajeihin. Tuulivoimapuistolla yksinään ei myöskään todennäköisesti ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueiden eheyteen. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tämän hankkeen yhteydessä ei ole tarpeen.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (99) Kuva 9: Natura- ja muiden suojelualueiden sijainti suhteessa hankealueeseen. Kaava-alue rajattu sinisellä. Kasvillisuus- ja luontotyypit Mikonkeitaan hankealue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaan ja keskiboreaalisen Pohjanmaan alueiden rajoille. Pohjanmaan rannikkomaa on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat, mikä johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (99) Kuva 10: Kaava-alue rajattuna ortoilmakuvaan Metsäalueet ovat talouskäytössä ja kasvupaikkatyypiltään pääosin seudulle tyypillisiä kuivia puolukkatyypin (VT) kankaita sekä tuoreita mustikkatyypin (MT) ja puolukkamustikkatyypin (VMT) kankaita. Soistuneet kangasmaat on ojitettu. Alueella on myös kallioita, joilla esiintyvä kasvillisuus on kitumaiksi luokiteltavaa kalliometsää (Vr) sekä laajoja avosoita. Hankealueen pohjoisemmalla osalla () vallitsevat kuivahkon ja tuoreen kankaan kangasmetsät sekä ojitetut turvekankaat. Puusto on mäntyvaltaista, pääosin harvennettua ja iältään melko nuorta. Hankealueen keskiosiin (Isojoen puolelle) sijoittuu avoin keidassuo Etelämäenkeidas, jonka keskiosat ovat säilyneet ojittamattomina ja melko luonnontilaisina. Eläimistö Koko Etelä-Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa hirvi, ilves, kettu, metsäjänis ja supikoira. Susia esiintyy säännöllisesti erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan seudulle (Pohjanmaan liitto 2011). Hankealueella tavattava nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu uhanalaista nisä-

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (99) käslajistoa. Lähtötietojen perusteella hankealueen pohjoisosissa on 2000 luvulla todettu liito-oravan elinalueita. Lepakkokartoituksissa alueelta on havaittu melko vähän lepakoita. Alueella esiintyvät maamme yleisimmät lepakkolajit pohjanlepakko, viiksi/isoviiksisiippa sekä vesisiippa, joista pohjanlepakko selkeästi runsaimpana. Alueen lepakkotiheys on arvioitu selvitysten perusteella hyvin tavanomaiseksi. Hankkeen luontoselvitysten perusteella rakennusalueilla ei havaittu lepakkolajeille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuita, kallionkoloja tai kivikoita). Maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella hankealue ei todennäköisesti sijoitu tärkeälle lepakoiden muuttoväylälle. Pesimälinnusto Hankealueelle kesällä 2012 tehdyn pesimälinnustokartoituksen perusteella alueella esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina esiintyviä lajeja. Alueella havaittiin 67 varmasti tai todennäköisesti pesivää lintulajia, joista muutamia voidaan pitää suojelullisesti arvokkaina. Havaittujen suojelullisesti arvokkaiden lintulajien pesimämäärät alueella ovat pääpiirteissään hyvin alhaisia. Hankealueen elinympäristöt ovat melko yksipuolisia talousmetsäalueita. Linnustoa monipuolistavat kuitenkin muutamat avosuoalueet, joilla pesii vähälukuisena huomionarvoisempaa suolintulajistoa. Hankealueelta on tiedossa muutamia petolintujen (mm. hiiri- ja mehiläishaukka sekä kanahaukka) reviirejä. Pohjanmaan ELY-keskuksen merikotkarekisterin mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia merikotkan pesäpaikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueella on tiedossa yksi kalasääsken pesä ja hankealueen lähiympäristössä 1-3 kilometrin etäisyydellä on tiedossa kolme pesäpaikkaa (Rengastustoimisto 2012). Metsojen soidinpaikkakartoituksen yhteydessä hankealueen pohjoisosista löydettiin yksi aktiivinen soidinpaikka (kaksi kukkoa paikalla). Hankealueen länsiosassa havaittiin kolmen metsokukon soidin, jolle saapui enimmillään myös viisi koppeloa. Soidinkeskus sijoittui metsäautotielle. Hankealueen luoteispuolella, Sandvikintien läheisyydessä havaittiin yksinäinen soiva metsokukko. Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustava ja lajin soidinalueita sijoittuu hankealueen soille ja avohakkuille sekä läheisille pelloille. Muuttolinnusto Suupohjan rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja sekä keväisin että syksyisin. Muuttolintujen pääväylä seuraa Suupohjan rannikkoa ja useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta. Joidenkin lajien päämuutto kulkee kuitenkin pidemmällä sisämaassa ja esimerkiksi kurjen päämuuton tiedetään kulkevan lähellä valtatietä 8. Tästä itään päin muuttolintujen määrien katsotaan keskimäärin vähenevän. Päämuuttoreittien sijoittumisessa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, sillä niihin vaikuttavat mm. vallitsevat tuuli- ja sääolosuhteet. Hankealueen kautta kulkevaa lintumuuttoa on tarkkailtu keväällä ja syksyllä Seurannan perusteella alueen yli muuttaa kohtuullisesti lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen puuttuessa noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Pohjanlahden rannikon ohjaamina pääasiassa hankealueen länsipuolitse. Joinakin vuosina, vallitsevista tuulista riippuen, etenkin kurkien päämuuttoväylä saattaa kulkea myös hankealueen ylitse. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tiettävästi sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (99) Arvokkaat luontokohteet Osittain ojittamattomat suoalueet Hankealueelle sijoittuu viisitoista luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta, osittain ojittamatonta ja vähäpuustoista suoaluetta. Suokohteet muodostavat noin viidesosan koko hankealueen pinta-alasta. Osa suokohteista on pieniä, hieman yli hehtaarin kokoisia ja suurin on noin 2,5 km2:n laajuinen Stormossenin keidassuokokonaisuus Kristiinankaupungin puolella. On huomioitava että melkein kaikki suot ovat vähintään osittain ojitettuja tai niiden reunavyöhykkeet ojitettuja ja jäljelle jääneet ojitetut osuudet ovat sen takia menettäneet aikaisemmat tilansa ja/tai luonnontilaisuutensa. Laajoilla suoalueilla esiintyy monipuolisesti eri suoluontotyyppejä ja suokasvilajistoa. Luonnontilaltaan edustavin on Stormossen. Stormossenin suoalue arvioidaan maakunnallisesti arvokkaaksi, sillä alueella esiintyy useita uhanalaisia luontotyyppejä sekä silmälläpidettävää (NT) ja lintudirektiivin liitteen I lajistoa. Muita kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan edustavia suokohteita ovat Töyrenkeitaan eteläosat, Etelämäenkeidas, Maalmosankeidas, Långängsmossen ja Trindmossen.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (99) Kuva 11: Arvokkaat luontokohteet (1a=edustavat, osittain ojittamattomat suot, 1b=muut osittain ojittamattomat suot, 2=Mikonkeitaan kallioalueet, 3=Tönijärven luhta, 4=Antinperkiönmäen kivikko ja 5=liito-oravan elinalueet). Kaava-alue on rajattu punaisella varjostetulla viivalla. Tummanvihreät METSO - rajaukset osoittavat kiinteistöt, joiden alueilla METSO - alueita on, kokonaisuudessaan.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (99) Tönijärven luhta (1,5 ha) Tönijärven etelärannalla esiintyy koivuluhtaa, joka luetaan luontotyyppinä vaarantuneeksi (VU) (Raunio ym. 2008). Puusto on hieskoivuvaltaista, mutta sekapuuna esiintyy etenkin hieman kauempana rannasta myös haapaa, kuusta ja mäntyä. Kasvillisuudessa esiintyy tyypillistä luhtalajistoa kuten kurjenjalkaa, vehkaa ja luhtakastikkaa. Alueella on jonkin verran lahoa maapuuta sekä pystypökkelöä, jotka lisäävät myös alueen linnustollisia arvoja. Alueella on vanhoja kiviaitoja. Tönijärven luhta jää kaavaalueen ulko- (länsi-) puolelle. Antinperkiönmäen kivikko (0,3 ha) Hankealueen pohjoisosaan, Kulmakallion ja Antinperkiön mäen väliin sijoittuu mannerjäätikön kasaama moreenikivikkoalue. Kivenlohkareet ovat metsäsammalten ja poronjäkälien peittämiä. Kivikko sijoittuu nuoreen, mustikkatyypin mäntysekametsään. Kivien väleissä kasvaa nuoria hieskoivuja ja varttuvaa mäntytaimikkoa. Kohteen luonnontila on metsätaloustoimien johdosta heikentynyt Maisema- ja kulttuuriympäristö Alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Lounaismaahan ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Kuva 12: Mikonkeitaan sijainti maisemamaakuntajaossa on merkitty karttaan punaisella. Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisen joenvarsikylien asumusnauhat ovat periniteisesti sijainneet jokien töyräillä. Peltoaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä ovat ladot, jotka tosin ovat ränsistymässä (Ympäristöministeriö 1993). Hankealue on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista aluetta. Maisemassa vuorottelevat suljetut metsämaat avohakkuukohtineen sekä avoimet suoalueet. Laaja-alaisen Stormossenin lisäksi on useita pienempiä soita tai soistumia. Metsäalueet koostuvat talousmetsistä ja ovat osin hakattuja, osin taimikkovaiheessa. Pääpuulajina on pääsääntöisesti mänty. Hankealueella on jonkin verran pieniä teitä ja pari pientä peltoaluetta.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (99) Hankealue on talousmetsien ja suoalueiden ympäröimä. Lähelle hankealuetta sijoittuu muutamia pienehköjä järviä ja lampia. Pienehköjä peltoalueita sijoittuu hankealueen lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelle. Suuremmat viljelyalueet sijoittuvat hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sekä hankealueen länsipuolelle valtatien 8 lähettyville. Jokilaakson peltoalueet viettävät selvästi joen suuntaan. Hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sijoittuu useita pieniä kyläalueita, joista mainittakoon muun muassa Kärjenkoski, Kankaanpäänkulma, Kuokkurinkulma, Siiroo, Vesijärvi, Tarmaankylä ja Suojoki. Osa kyläalueista on pienipiirteisiä ja viehättäviä. Kärjenkosken Kankaanpäänkulman alue sekä Vesijärven kyläalue lukeutuvat maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Ne erottuvatkin selvästi edukseen. Kärjenkosken ja Kankaanpäänkulman alueella tieltä avautuvista näkymistä viehättävimmät ja laaja-alaisimmat avautuvat koilliseen ja itään päin jokea ympäröiville viljelyalueille eli hankealueesta poispäin. Myös hankealueen pohjoisosan suuntaan avautuu joitakin tärkeitä näkymiä, mutta ne ovat selvästi lyhyempiä ja kapea-alaisempia. Myös Tarmaankylästä löytyy viehättäviä piirteitä: kiviaitoja ja hakamaisia avotiloja. Hankealueen suuntaan avautuu pari tärkeää pitkää näkymää, niin mäen laelta kuin alhaalta tieltäkin käsin. Asutus on kyläalueilla sijoittunut melko pitkälti kylätien varteen, osin pienempien teiden varteen. Metsälässä, hankealueen länsipuolella, kyläalueiden asutus sijoittuu nauhamaisesti kylätien varteen. Näitä kyläalueita ovat muun muassa Västervik, Heden, Koskenkulma ja Kallträsk. Myös Uttermossassa, hankealueen pohjoispuolella, asutus on sijoittunut alueen halki kulkevan tien varteen. Lähialueen kylistä Suojoella asutus on eniten hajaantunut päätien ohella useiden päätiestä erkanevien pikkuteiden varteen. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin kohde on Kristiinankaupungissa, Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla, sijaitseva 800 hehtaarin laajuinen Härkmeri (MAO100108). Härkmeri on merenlahden ympärille noussut edustava rannikkokylä, jossa rantaniittyjä ja -viljelyksiä reunustaa hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Härkmerifjärden kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueella on sekä avoimia että umpeenkasvavia perinnebiotooppeja (Ympäristöministeriö 2013). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 13 kilometrin etäisyydellä hanke-alueiden lähimmistä tuulivoimaloista. Lähimpiä kohteita ovat laakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Koppelonmäki, Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Trolssin kylä ja kiviaidat sekä Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Leppijärven kylä). Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kärjenkosken- Kankaanpäänkulman alue sijoittuu välittömästi hankealueen pohjoisosan koillispuolelle. Siiroonjoen-Kärjenjoen varrelle sijoittuvat sen lisäksi Vesijärven kylä noin neljä kilometriä hankealueen itäpuolella ja Korsbäckin kulttuurimaisema noin neljä kilometriä hankealueesta pohjoiseen (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013, Pohjanmaan liitto 2013a).

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (99) Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY kohteita) Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on hankealueeseen nähden noin viisi kilometriä suunniteltujen voimaloiden eteläpuolella sijaitseva Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (99) Kuva 13: Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (valtion ympäristöhallinto 2013b, MML 2013) suhteessa hankealueeseen. Kaava-alue on rajattu sinisellä Muinaisjäännökset Hankealueella ei ole ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Syksyllä 2013 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei myöskään löydetty muinaisjäännöksiä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (99) Rakennettu ympäristö ja asutus Lähimmät kylät ovat Kärjenkoski, Korpelankylä, Kankaanpäänkulma, Harjunpäänkulma, Sandvik, Vaarainkorpi, Metsälä, Uttermossa, Kallträsk ja Riskula. Tuulivoimapuiston hankealueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Isojoen puolelle suunnitelluista tuulivoimaloista alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 70 vakituista asuinrakennusta. Näistä suurin osa on keskittynyt hankealueen koillispuolelle Kärjenkosken alueella. Hankealueen keskiosan läntisellä puolella sijaitsee pieni kyläalue Sandvikin alueella. Sandvikin alueelta asukkaat pääsevät Ruusulantielle Österbackantietä pitkin tai pohjoiseen Uttermossan suuntaan Sandvikintietä pitkin. Voimaloita lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella () Korpelankylässä noin 800 metrin etäisyydellä voimaloista. Noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijaitsee kymmenkunta asuinrakennusta niin ikään hankealueen itäpuolella Kärjenjoen peltomaiseman tuntumassa. Alle kahden kilometrin etäisyydellä Isojoelle suunnitelluista voimaloista sijaitsee 14 vapaa-ajan asuntoa. Näistä yksi sijaitsee Kristiinankaupungin puolella, Tönijärven pohjoispäässä. Tönijärven länsipuolella (Kristiinankaupunkia) sijoittuu Soldatorpetin virkistys- ja matkailukohde. Torppa on Uusipellosta lähtevän Uttermossan luontopolun varrella. Matkailuyrityksen palveluita ovat kokoustilat, kahvila, ruokailu, sauna ja majoitus. Kohde on merkitty Pohjanmaan maakuntakaavaan virkistys- ja matkailukohteena.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (99) Kuva 14: Asuin- (punaiset) ja lomarakennukset (siniset) sekä etäisyysvyöhykkeet 1 ja 2 km tuulivoimaloista (mustat pisteet). Kaava-alue on rajattu punaisella. Kuvassa näkyvät myös Kristiinankaupungin puolelle suunnitellut voimalat.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (99) Liikenne Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 (Porintie) itäpuolelle. Pohjoispuolella kulkee Uttermossantie, joka muuttuu Etelä-Pohjanmaan alueella Pöllistön metsätieksi (Uttermossa ). Pöllistöntiehen liittyy Kärjenkoskentie (Vanhakylä- Kärjenkoski 17027) ja se jatkuu etelän suuntaan, hankealueen itäpuolella Vesijärventienä Suojoentielle (Merikarvia Kauhajoki 661) asti. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Porintien (valtatie 8) ja Suojoentien (Merikarvia-Kauhajoki 661) välinen Ruusulantie/Peuralantie. Kuva 15: Liikennemäärät (Liikennevirasto 2012), vasemmalla kaikki ajoneuvot, oikealla raskas liikenne. Keltainen kolmio osoittaa liikenteen automaattisen mittauspisteen paikan ja luvut ajoneuvomäärän vuorokaudessa. Kuviin on lisätty hankealue punaisella. Tekninen verkosto Tuulivoimapuiston hankealueen koillisosassa, Arkkukallion alueella, sijaitsee pohjoiseteläsuunnassa kulkeva 220 kv suurjännitelinja, jota ollaan lähitulevaisuudessa korvaamassa 400 kv voimajohdolla. Alueella kulkee lisäksi joitakin 20 kv voimajohtoja Maanomistus Kuva 16: Mikonkeitaan (punainen pallo) sijainti suhteessa Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkkoon Mikonkeitaan tuulivoimapuiston hankealue on yksityisessä omistuksessa ja rakennustöiden edellyttämät alueet on vuokrattu hankkeen käyttöä varten.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (99) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat MRL:n suunnitteluhierarkian ylimmällä tasolla. Tavoitteet on huomioitava ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Maakuntakaavoitus Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaava-aluetta koskevat seuraavat maakuntakaavat: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistuspäätös Etelä-Pohjanmaan Vaihekaava I Tuulivoima Vaihekaava I on ollut ehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Etelä- Pohjanmaan voimassa olevaa maakuntakaavaa täydennetään tuulivoimapuistoiksi soveltuvien alueiden osalta. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu koostuu yhteensä 24 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvasta alueesta. Ratkaisu osoittaa vähintään 10 voimalaitosta käsittävät tai muuten seudullisesti merkittäviksi arvioidut tuulivoima-alueet. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään annettavaksi kaikkien tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelua koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä aluekohtaisia erityisiä suunnittelumääräyksiä. Etelä-Pohjanmaan Vaihekaava II Kauppa, liikenne ja maisema-alueet Vireillä. Etelä-Pohjanmaan Vaihekaava III Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia Vireillä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (99) Viereiset maakuntakaavat Isojoen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan liiton alueella. Kaavan laadintaa ohjaa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava-alue rajautuu lännessä Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Pohjanmaan Vaihekaava 1 kaupalliset palvelut Vaihekaava 1 hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Pohjanmaan Vaihekaava 2 uusiutuvat energialähteet Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun 2014 lopulla. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuonna Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Vuonna 2014 laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä tehdään selvitykset seuraavista aiheista: yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajentumissuuntineen, teollisuusalueet) seudullisesti merkittävät kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt bioenergia ja logistiikka voimansiirtojohtojen yhteystarpeet vene- ja kalastussatamat turkistarhaus.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (99) Yleiskaavat Kaava-alueelta on etelässä seitsemän kilometrin etäisyys Satakuntaliiton alueelle. Satakunnan puolella ovat seuraavat maakuntakaavat: Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vahvistuspäätöstä koskevat valitukset Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 1 koskevasta maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä /30 jätettiin ympäristöministeriölle määräaikaan mennessä viisi valitusta. Valituksista kolmessa vaadittiin Porin Pahamäen tuulivoimaloiden alueen (alue 8), yhdessä Pomarkun Harjakosken tuulivoimaloiden alueen (alue 10) ja yhdessä Merikarvian Korpimatin tuulivoimaloiden alueen (alue 4) jättämistä vahvistamatta. Lisäksi valituksissa esitettiin, että maakuntavaltuuston päätös on lainvastainen koskien pyyntöä, että ympäristöministeriö vahvistamispäätöksen yhteydessä saattaisi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 välittömästi voimaan ja noudatettavaksi mahdollisista valituksista huolimatta. Valituksissa esitettiin myös, että ympäristöministeriön tulisi kieltää kuntaa ja tuulivoiman rakentajaa kehittämästä hanketta kunnes em. kaava on lainmukaisesti ratkaistu. Pomarkun kunta peruutti ympäristöministeriölle jättämänsä valituksen. Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava Kaava-alueen lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavan osat Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv (v. 2000). Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaava-alueelta n. kilometrin päässä Kristiinankaupungin puolella on Metsälän tuulivoimaosayleiskaava-alue (hyv. KV , 48). Hanke odottaa KHO:n päätöksiä kaavaan ja rakennuslupiin. Metsälä on saanut rakennusluvat , joista tehtyjen valitusten oikeuskäsittely on kuitenkin kesken. Päätöksistä riippuen saatetaan rakennuslupia hakea uudelleen.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (99) Kristiinankaupunki Uttermossa Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaava-alue Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava Kuva 17: Metsälän 5 tuulivoimapuiston osayleiskaava (Kristiinankaupunki, 2012), Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava ja vireillä oleva Uttermossan tuulivoimaosayleiskaava suhteessa kaava-alueeseen. Isojoen kunnan puolella ei ole kaava-alueen läheisyyteen laadittuja yleiskaavoja. 5 Lähimpänä Mikonkeidasta sijaitsee Metsälän tuulivoimapuistohanke (EPV tuulivoima Oy). Hanke odottaa KHO:n päätöksiä kaavaan ja rakennuslupiin. Metsälä on saanut rakennusluvat , joista tehtyjen valitusten oikeuskäsittely on kuitenkin kesken. Päätöksistä riippuen saatetaan rakennuslupia hakea uudelleen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (99) Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja Muut tuulivoimahankkeet Pohjanmaan alueella on suunnitteilla useita eri suunnitteluvaiheissa olevia tuulivoimapuistoja. 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeesta on suunnitteilla yli kymmenen tuulivoimapuistoa. Kuva 18: Hankkeen läheisyydessä sijaitsevia, toiminnassa joko olevia tai suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2013). Kuvassa on esitetty myös Mikonkeitaan YVA-hankkeessa arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot (VEA, VEB ja VEC). Metsälän tuulivoimapuisto Lähimpänä Mikonkeidasta sijaitsee Metsälän tuulivoimapuistohanke (EPV tuulivoima Oy). Hanke odottaa KHO:n päätöksiä kaavaan ja rakennuslupiin. Metsälä on saanut rakennusluvat , joista tehtyjen valitusten oikeuskäsittely on kuitenkin kesken. Päätöksistä riippuen saatetaan rakennuslupia hakea uudelleen.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (99) Uttermossan tuulivoimapuisto Hankealue rajautuu Oy Uttermossan tuulivoimapuiston (n. 8 voimalaa) hankealueeseen pohjoisessa. Hankkeen YVA-selvitys on ollut nähtävillä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Uttermossan YVA:sta Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Isojoen kunnan rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset Suunnittelualue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen peruskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1: ja harmaasävyisenä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Mahdolliset rakennuslupahakemukset alueelle edellyttävät kuitenkin suunnittelutarveratkaisumenettelyä, koska rakentaminen voisi vaikeuttaa kaavan toteutumista. Aluetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole Osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset: Osayleiskaava tukeutuu pääosin YVA menettelyn yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. YVA:n jälkeen on tehty päivitetyt välke-, melu- ja matalataajuusselvitykset sen mukaan, miten tuulivoimapuiston layout on tarkentunut kaavaprosessin aikana. YVA:ssa tehtyä vaikutustenarviointia (esim. maisema, liikenne ja luonto) on myös tarpeen mukaan päivitetty ja tarkennettu kaavaprosessin kuluessa layoutin muutosten myötä Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012) Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, Pohjanmaan liitto (2012) Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset, Pohjanmaan liitto ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus Österbottens vindkraft och specialtransporter, Österbottens förbund och ELY-central i Södra Österbotten. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (Valtion ympäristöhallinto)

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (99) 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan laadinnan tarve Tuulivoimarakentamisessa keskeinen säädös on maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL). Lain säännöksiä sovelletaan sekä alueiden käytön suunnitteluun että rakentamiseen myös tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina joko rakennus- tai toimenpidelupaa. Tuulivoimatuotanto vaatii erityisiä toimenpiteitä, kuten teiden, voimalinjojen ja vapaaalueiden järjestämistä. Ympäristövaikutusten merkittävyys edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Tuulivoimahankkeisiin sovelletaan siten MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä. Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella on määritelty MRL :ssä. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että rakentaminen: 1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2. ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3. on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Maankäyttö- ja rakennuslain perusperiaate on, että tuulivoimalan rakentamisen tulee pääsääntöisesti perustua kaavaan. MRL 77a :n nojalla rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan MRL :n estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mikonkeitaan osayleiskaava laaditaan, jotta sitä voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanketoimijan teettämät esisuunnitelmat ja selvitykset Vuonna 2012 hankkeesta vastaava on teettänyt ympäristöselvityksiä: pesimälinnusto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisuus- ja biotooppiselvitykset sen hetkisen suunnittelutilanteen mukaisilla voimalapaikoilla tai hankealueella sekä lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan. Hankkeen alustava tekninen suunnittelu on tehty marras-joulukuussa Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös UPM-Kymmene Oyj teki aloitteen helmikuussa 2013 Isojoen kunnalle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi. Isojoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen kunnanhallituksessa (91 ) Kaavoitussopimus Tuulipuistohankkeesta vastaava UPM-Kymmene Oyj on sopinut Isojoen kunnan kanssa osayleiskaavan laatimisesta. Kaavoituskonsultiksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Konsultti vastaa kaavan laatimisesta. UPM on perustanut Element Powerin 6 kanssa yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiö Otsotuuli Oy:n. Otsotuuli Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. 6 Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (99) YVA menettely Kaavan eri vaiheiden tiedottamisesta, nähtäville asettamisista, palautteen vastaanotosta, vastineiden ja kaavan sisällöstä sekä hyväksymisestä päättää Isojoen kunta. Kokonsa johdosta tuulivoimapuistohanke on edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) ja YVA-asetuksen (713/2006) mukaista YVA-menettelyä. YVA ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta anneta päätöksiä. YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistää vaikutusten huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla lain tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettely tuottaa hankkeesta vastaavalle tietoa ympäristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomaisille tietoa hankkeen edellytyksistä sekä lupaehtojen määrittämiseksi. Mikonkeitaan YVA:n ohjasi yhteysviranomaisena Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta varten koottiin myös seurantaryhmä, johon kuuluivat: Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Fingrid Oyj Isojoen kunta Isojoen-Karijoen riistainhoitoyhdistys Kallträskin nuorisoseura Kristiinankaupunki / Maankäyttö Länsirannikon ympäristöyksikkö, Kristiinankaupungin osasto Kärjenkosken Kyläseura Lapväärtinseudun riistainhoitoyhdistys Metsälän metsästysseura Metsälän nuorisoseura MTK Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan liitto Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjanmaan museo Skogsvårdsföreningen Österbotten Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Suupohjan ympäristöseura Sydbottens Natur och Miljö Uttermossan metsästysseura Uttermossan nuorisoseura Vesijärven kyläyhdistys Vesijärven metsästysseura Österbottens svenska producentförbund Kaavoituksen edellyttämä tietopohja hankkeesta ja sen ympäristöstä on tuotettu pääasiallisesti YVA-menettelyssä. YVA-menettely on ajoitettu siten että sen dokumentteja ja niistä saatua palautetta voidaan hyödyntää kaavan laadinnassa.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (99) Kuva 19: YVA - menettelyn ja osayleiskaavoituksen vaiheet. Mikonkeitaan YVA:an liittyen on tehty seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Suunnitelmat (=layout) Voimalasijoittelu Sähkönsiirto Huoltotiet Kuljetus Mallinnukset Melu Matalataajuus Varjostus Näkymäalueanalyysi (ZVI) Havainnekuvat Selvitykset Arkeologia (muinaismuistot) Asukaskysely Luonto Pesimälinnusto (sis. Petolinnut) Muuttolinnusto Kevät Syksy Kanalinnut 7 Kalasääksen ruokailulentoreittien seuranta (lintudirektiivin liitteen I laji) Direktiivi IV A lajit: Lepakko Liito-orava Viitasammakko Kasvillisuus- ja luontotyypit Maisema ja kulttuuriympäristö 7 =Metson ja teeren soidinpaikkainventointi

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (99) YVA:ssa on tehty selvitykset ja vaikutukset arvioitu myös yhteisvaikutusten ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen osalta sekä annettu esitys seurantaohjelmaksi. Mikonkeitaan koko YVA-aineistoon voi tutustua ympäristöhallinnon verkkosivulla Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, lintutieteelliset yhdistykset, BirdLife Suomi ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Suomen Metsäkeskus, MTK, Österbottens producentförbund, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ja Metsänomistajien liitto Rannikko (Skogsägarförbundet Kusten) muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vireilletulo naapurikunnat (Kristiinankaupunki) kuntien eri hallintokunnat (esim. tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta jne.) Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto Pohjanmaan museo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Puolustusvoimat Merivoimat Ilmavoimat Fingrid Oyj Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Metsähallitus Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Vireilletulosta on ilmoitettu Isojoen kunnassa kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tuulivoiman kehittämishankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät yhteistyössä rinnakkain ja niiden aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, suunnitelmien

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (99) nähtävillä pitoja, kuulemisia ja viranomaisneuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa osalliset, kansalaiset ja sidosryhmät saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeesta ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Isojoen kunnan ilmoituksista ja tiedotteista, lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, virallisista tiedotuslehdistä Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat, Isojoen kunnan ilmoitustauluilta, internet-sivuilta yhteyshenkilöiltä sekä kaavan laatijalta. Hankkeesta vastaavana YVA-ohjelmavaiheessa toiminut UPM-Kymmene Oyj järjesti YVA-menettelystä riippumattoman yleisötilaisuuden Uttermossan nuorisoseuran tiloissa Tilaisuudesta tiedotettiin paikallisissa lehdissä ja se oli avoin kaikille. Tilaisuuteen osallistuneilla oli paikan päällä mahdollista keskustella hankkeen YVA- ja kaavakonsulttien sekä UPM:n edustajien kanssa. Kaava- ja YVA-menettelyn aikana on järjestetty yleisölle kaksi avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Tilaisuuksista ensimmäinen järjestettiin YVA-ohjelman vireillä ollessa Uttermossan nuorisoseurantalolla Kristiinankaupungissa. Tilaisuudessa osallistujille annettiin mahdollisuus tutustua hankkeen suunnittelu-, YVA- ja kaava-aineistoon sekä keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Kaiken kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Toinen vastaavanlainen yleisötilaisuus järjestettiin YVA-selostuksen valmistuttua. Tilaisuuksista tiedotettiin mm. ELY-keskuksen lehtikuulutuksissa ja internet-sivuilla Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty työneuvottelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Kokouksessa käsiteltiin laadittuja selvityksiä ja maakuntakaavojen tilannetta on niin ikään järjestetty työneuvottelu, jossa käytiin läpi luonnoksesta ja YVA:sta saatu palaute ja miten se on huomioitu / tullaan huomioimaan kaavaehdotuksessa. Neuvottelun tavoitteena oli helpottaa kaavojen seuraavan vaiheen sisällön hahmottamista ja käydä avointa keskustelua kriittisistä kohdista jotta kaavaehdotus osattaisiin viimeistellä riittävästi. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot nähtäville panon yhteydessä. MRL:n mukaisesti järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun sitä koskevat lausunnot ja muistutukset on saatu. Ehdotusvaiheen palautteessa yksikään viranomainen tai osallinen ei nostanut tällaista tarvetta esille. Tarvittaessa kaavaa käsitellään muissakin työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (99) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hankkeeseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua koko kaavaprosessin ajan. OAS on ollut kuulutettuna nähtävillä Isojoen kunnassa , jona aikana siitä saatiin palautteena 3 lausuntoa ja yksi mielipide. Palaute OAS:sta EPV Tuulivoima Oy: EPV pyytää mahdollisuutta jatkossa osallistua kaavan valmisteluun, sillä Mikonkeidas rajautuu Metsälän tuulivoimapuistoalueen yleiskaavaan. Metsälän valmisteluaineistoa on hyvä käyttää Mikonkeitaan hankkeen valmistelussa. OAS:n sähkönsiirtovaihtoehdoissa ei ole mukana Mikonkeitaan liittämisvaihtoehtoa UPM:n Korvennevan tuulivoimapuistoon, joka on esitetty UPM:n Korvennevan YVAohjelmassa. Österbottens förbund, Pohjanmaan liitto: Den vindkraftspark som UPM-Kymmene planerar ligger i Kristinestad I Österbotten och Storå kommun i Södra Österbotten. Vindkraftsparken skulle till stor del placeras på fastigheten Mikonkeidas som ägs av UPM. Endast den södra delen av planområdet ligger i landskapet Österbotten. Den norra delen av området ligger i landskapet Södra Österbotten. Den del av planområdet som ligger i Österbotten, som i etapplandskapsplanen kallas Metsälä-Norrviken, har ingått i Österbottens förbunds utredningar och anses vara lämpligt för storskalig vindkraftsproduktion. För överföringen av den el som produceras i vindkraftsparken granskas två alternativ, där vindkraftverkens el överförs med jordkablar till två elstationer som byggs i projektområdets södra och norra del. Mellan elstationerna byggs en 110 kv luftledning. I alternativ A byggs en 110/400 kv elstation i norra delen i anslutning till Fingrid Abp:s kommande 400 kv kraftledning och som därmed kan kopplas in direkt till stamnätet. I alternativ B byggs en 20/110 kv elstation och en ny elledning dras parallellt med Fingrid Abp:s kommande 400 kv kraftledning till Kristinestad 400 kv elstation. Österbottens förbund har i tidigare utlåtanden gällande vindkraftsprojekt i södra Kristinestad lyft fram alternative A som ett bra alternativ, eftersom detta alternativ kunde erbjuda en kopplingspunkt till stamnätet på betydligt närmare avstånd än den som finns norrom Kristinestad centrum. Österbottens förbund ser det som positivt att dessa två alternativ utreds. I konsekvensbedömningen presenteras två projektalternativ för vindkraftsparkens förverkligande. Dessa alternativ skiljer sig från varandra I fråga om storleken på de kraftverk som ska byggas. I alternativ 1, byggs 30 kraftverk med en navhöjd på ca 120 m och i alternativ 2, byggs 30 kraftverk med en navhöjd på cirka 140 m. Ett alternativ med färre antal vindkraftverk kunde enligt Österbottens förbund tas med I bedömningen. Inom en radie på 25 km från vindkraftsprojektet i Mikonkeidas finns fler än 10 vindkraftsparker under planering. Enligt Österbottens förbund är det viktigt att i ett tidigt

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (99) skede utreda de gemensamma konsekvenser som uppstår vid byggande av dessa vindkraftparker samt vid byggande av de elledningar som krävs för överföringen till stamnätet. Speciellt de gemensamma konsekvenser som uppstår för det boende och fritidsboende vid sjöarna stora och lilla Sandjärv, som ligger mellan projekten Mikonkeidas och Ömossa borde utredas. I programmet finns i övrigt väl beskrivet de pågående projekt som finns i området. Planeringsområdet för generalplanen avviker från avgränsningen I etapplandskapsplanen men enligt den preliminära placeringen av kraftverken så är planen i enlighet med förslaget till etapplandskapsplanen. I övrigt konstaterar Österbottens förbund att programmet för deltagande och bedömning är välgjort och projektet stämmer väl överens med förslaget till etapplandskapsplan 2 och dess målsättningar. Förbundet har inget att tillägga i detta skede av planeringen. Suomennos: UPM-Kymmenen suunnittelema tuulivoimapuisto sijaitsee Pohjanmaalla Kristiinankaupungissa sekä Etelä-Pohjanmaalla Isojoen kunnassa. Suurin osa tuulivoimapuistosta sijoitettaisiin UPM:n omistamalle Mikonkeidas-nimiselle kiinteistölle. Ainoastaan suunnittelualueen eteläinen osa kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Alueen pohjoisosa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Pohjanmaalla sijaitseva suunnittelualueen osa, josta käytetään vaihemaakuntakaavassa nimitystä Metsälä-Norrviken, on sisältynyt Pohjanmaan liiton selvityksiin, ja alueen katsotaan soveltuvan laajalle tuulivoimatuotannolle. Tuulivoimapuistossa tuotetun sähkön siirtoa varten tarkastellaan kahta eri vaihtoehtoa, joissa tuulivoimaloiden sähkö siirretään maakaapeleilla kahdelle sähköasemalle, jotka rakennetaan hankealueen eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Sähköasemien väliin rakennetaan 110 kv:n ilmajohto. Vaihtoehdossa A rakennetaan 110/400 kv:n sähköasema pohjoiseen osaan Fingrid Oyj:n tulevan 400 kv:n voimajohdon yhteyteen, mikä mahdollistaa suoran yhteyden runkoverkkoon. Vaihtoehdossa B rakennetaan 20/110 kv:n sähköasema, ja uusi sähköjohto vedetään rinnakkain Fingrid Oyj:n tulevan 400 kv:n voimajohdon kanssa Kristiinankaupungin 400 kv:n sähköasemalle. Pohjanmaan liitto on aiemmissa eteläisen Kristiinankaupungin tuulivoimahankkeita koskevissa lausunnoissaan todennut, että vaihtoehto A on hyvä koska se voisi tarjota liittymiskohdan runkoverkkoon lähempänä kuin Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolella. Pohjanmaan liiton mukaan näiden kahden vaihtoehdon selvittäminen on positiivinen asia. Vaikutusten arvioinnissa esitetään kaksi hankevaihtoehtoa tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan rakennettavien voimaloiden koon suhteen. Vaihtoehdossa 1 rakennetaan 30 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on noin 140 m. Vaihtoehtona arvioinnissa voisi Pohjanmaan liiton mukaan myös olla tuulivoimapuisto, jossa on vähemmän tuulivoimaloita. 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeesta suunnitellaan useampaa kuin 10 tuulivoimapuistoa. Pohjanmaan liiton mukaan on tärkeää, että aikaisessa vaiheessa selvitetään kyseisten tuulivoimapuistojen sekä runkoverkkoon siirtämiseen tarvittavien sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvia yhteisvaikutuksia. Etenkin Mikonkeitaan ja Ömossan hankkeiden välissä sijaitsevien järvien Stora Sandjärvin ja Lilla Sandjärvin asutukseen ja vapaa-ajan asutukseen kohdistuvat yhteisvaikutukset tulisi selvittää. Muut alueella meneillään olevat hankkeet kuvataan muuten hyvin suunnitelmassa. Yleiskaavan suunnittelualue eroaa 1. vaihemaakuntakaavan rajauksesta, mutta voimaloiden alustavan sijoituksen mukaan kaava on vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen. Muutoin Pohjanmaan liitto toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyvin laadittu ja, että hanke on 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja sen tavoitteiden mukainen. Liitolla ei ole lisättävää tässä kaavoituksen vaiheessa.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (99) Korsholms Miljösektionen: Planeringsområdet finns i södra delen av Kristinestad och delvis i Storå kommun. Projektområdet är beläget några kilometer öster om riksväg 8. Avståndet till Kristinestads centrum är cirka 25 km och till Storå centrum cirka 15 km. Avståndet till Bottenhavets kust är cirka 13 km. Maximalt 30 vindkraftverk planeras på området. Väsentligt är att avgränsningen och omfattningen av kraftverksområdet samt placeringen av de enskilda vindkraftverken planeras väl så att olika slag av negativa konsekvenser för bosättning, landskap, rekreation, miljö och natur minimeras. Några av vindkraftverken är planerade relativt nära fritidsbosättning (ca 750 m) och bullerproblem kan uppkomma. Placeringen av kraftverken borde inte vara sådan att Miljöministeriets gränsvärden för buller överskrids. Ljus- och skuggeffekter från vindkraftverken skall inte överstiga 8 h/år vid bosättning. De nyaste anvisningarna om mätning och modellering av vindkraftverks buller bör beaktas. Ifall anmärkningar och riktvärden för buller och skuggningseffekter följs krävs inte miljötillstånd. De planerade kraftverken omringar Stormossens myrmarkskomplex och kan tänkas påverka rastande fågelflockar och födosökningsrutter. Eventuellt kunde kraftverken väster om stormossen tas bort för att skapa så korridorer mellan vindkraftsparker och stormossen. Tillräkliga buffertzoner mellan/runt olika vindkraftverkparker och potentiella flyttstråk ska tryggas i samband med planen. Fiskgjusens boplacering och födosökningsrutter samt flygekorrens levnadsmiljöer innanför projektområdet bör beaktas vid placering av kraftverken. Alternativ 2 för dragning av elledningar bör undvikas eftersom så stora områden påverkas av breddning av linjegatan (speciellt när andra projekts linjedragningar medräknas). När kraftverken och elnätverket byggs skall sådana alternativ och åtgärder som minskar kollisionsrisken för fåglar väljas. Miljösektionen förutsätter att vindkraftsbolagen samarbetar vid dragningen av elöverföringsrutterna så att gemensamma sträckningar åstadkoms. Suomennos: Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin eteläosassa ja osittain Isojoen kunnassa. Suunnittelualue sijaitsee muutaman kilometrin valtatie 8 itäpuolella noin 25 km:n etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta ja noin 15 km:n etäisyydellä Isojoen keskustasta. Etäisyys Selkämeren rannikolle on noin 13 km. Alueelle suunnitellaan korkeintaan 30 tuulivoimalaa. On keskeistä, että tuulivoimala-alueen rajaus ja laajuus sekä erillisten tuulivoimaloiden sijoitus suunnitellaan hyvin erilaisten maisemaan, virkistykseen, ympäristöön ja luontoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Muutamia tuulivoimaloita on suunniteltu suhteellisen lähelle vapaa-ajan asutusta (n. 750 m), ja meluongelmia saattaa esiintyä. Voimaloiden sijoituksen tulisi olla sellainen, etteivät Ympäristöministeriön määrittämät meluraja-arvot ylity. Tuulivoimaloiden välke- ja varjostusvaikutus ei saa ylittää 8 h/v. asutuksen kohdalla. Suunnittelussa tulee huomioida uusimmat tuulivoimaloiden melun mittauksen ja mallinnuksen ohjeet. Ympäristölupaa ei tarvita jos melua koskevia ohjeita ja ohjearvoja noudatetaan. Suunnitellut tuulivoimalat kiertävät Stormossenin suoaluetta ja saattavat vaikuttaa lepääviin lintuihin sekä niiden ruokailureitteihin. Stormossenin länsipuolelle suunnitellut

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (99) voimalat voisi mahdollisesti poistaa. Tällöin tuulivoimapuistojen ja Stormossenin väliin syntyisi käytäviä. Kaavan yhteydessä tulee varmistaa, että tuulivoimapuistojen ja mahdollisten muuttoreittien ympärille/väliin suunnitellaan tarpeeksi suuret suojavyöhykkeet. Kalasääksen pesä ja ruokailureitit sekä liito-oravan elinympäristöt hankealueella tulee ottaa huomioon voimaloiden sijoituksessa. Sähköjohtolinjojen vaihtoehtoa 2 tulee välttää, koska sähkölinjakatujen leventäminen vaikuttaa suuriin alueisiin (varsinkin kun muiden hankkeiden linjat lasketaan mukaan). Voimaloita ja sähköverkostoa suunniteltaessa tulee valita lintujen törmäysriskiä vähentäviä vaihtoehtoja ja toimenpiteitä. Ympäristöjaosto edellyttää, että tuulivoimayhtiöt toimivat yhteistyössä sähkönsiirtolinjojen suunnittelussa yhteisten sähkönsiirtolinjojen toteuttamiseksi. Yksityinen maanomistaja: Ihmetteli Riskula nimistä outoa kylän nimeä. Ympäristövaikutusten arvioinnin virkistyskäyttö kohdasta kartasta puuttui Sarvijärven luontopolku. Polku on sinänsä jo vanha, mutta se on peruskunnostettu 2013 ja Sarvijärvelle on rakennettu sauna luontopolun kulkijoille vapaasti käytettäväksi. Asutuskartasta puuttuu järvellä oleva uusi vapaa-ajan asunto. Karttapaikan ilmakuvassa näkyy järven eteläpäähän rakennettu uusi tie, vapaa-ajan asunto on sen tien päässä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty ehdotusvaiheen valmistumisen yhteydessä. Tiedotustavat Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Isojoen kunnan ilmoituksista ja tiedotteista, lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, virallisista tiedotuslehdistä Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat, Isojoen kunnan ilmoitustauluilta, internet-sivuilta ja yhteyshenkilöiltä (Kohta 10 Yhteystiedot).

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (99) 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ilmastopoliittiset tavoitteet Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman edistäminen toteuttaa kansallista, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetettua tavoitetta uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä. Tuulivoimapuiston toteuttaminen vakauttaa paikallisesti suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sähköntoimitusta sekä vahvistaa alueen sähköverkkoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain yleistavoitteena on edellytysten luominen hyvälle elinympäristölle sekä kestävälle kehitykselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät lain yleistavoitetta ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta (MRL 22 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin asiasisällön perusteella. Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (99) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä on otettava huomioon sään ääriilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet, sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan yleiset sisältövaatimukset on lueteltu MRL 39 :ssä: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MRL:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan b :n mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat:

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (99) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Osayleiskaava laaditaan MRL 77a :n ja 77b :n mukaisesti oikeusvaikutteisena siten, että sitä voidaan käyttää tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavatyössä hyödynnetään tuulivoimapuiston yleissuunnittelua sekä laaditun ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) selvityksiä ja tuloksia Hanketoimijan tavoitteet Kaavoitusaloitteen tehneen hanketoimijan tavoitteita määrittelevät tuulivoimapuiston esiselvitykset ja -suunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) selvitykset ja tulokset. Suunnittelualue on tuulimittausten mukaan lupaava tuulivoimatuotantoon. Alueelle voidaan taloudellisesti kannattavasti sijoittaa tuulivoimaloita. Hanketoimijan tavoitteena on toteuttaa tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattava tuulivoimapuisto, joka huomioi lähiasutuksen, ympäristön ominaispiirteet ja luonnon arvokohteet. Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Aikatavoitteena on aloittaa tuotanto vuoden 2017 loppuun mennessä Kunnan asettamat tavoitteet Verotulojen kasvattaminen Työllisyyden parantaminen Yritystoiminnan tukeminen

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (99) Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavoitus Isojoella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava ( ). Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, joita on vireillä kolme: Vaihekaava I Tuulivoima Vaihekaava II Kauppa, liikenne ja maisema-alueet Vaihekaava III Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia Pohjanmaan liitto Etelä- Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto Kuva 20: Yhdistelmä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntakaavoista. Kaava-alueen rajaus on esitetty punaisella varjostetulla viivalla. Kuntarajat on esitetty sinisellä.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (99) Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat tai sivuavat seuraavat merkinnät: Turvetuotantovyöhyke Kaava-alueen itäpuoli sijoittuu Isojoen valuma-alueen turvetuotantovyöhykkeelle (tt- 3). Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. [ ] Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämän. [ ] tt-3 Isojoen valuma-alue (valuma - alue nro 37) [ ] Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan eri turvetuotantovyöhykkeet; tt-1, tt-2 ja tt-3, joiden rajaus perustuu valuma-aluevyöhykkeisiin. Niitä valuma-alueita, jotka eivät sisälly vyöhykkeisiin koskee ainoastaan suunnittelumääräys I. Tuotantovyöhykkeiden luokittelu perustuu Turvetuotantovyöhykkeiden vesistövaikutusselvitykseen ( ), jossa ympäristöarvot on huomioitu.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (99) Voimajohtomerkinnät Kaava-alueen itäosassa on maakuntakaavassa pohjois-eteläsuuntaiset 220 kv voimajohtoa sekä 400 kv voimajohdon johtovarausta koskevat merkinnät. Kalliokiviainesten ottamisalue Muutaman sadan metrin etäisyydelle kaava-alueen pohjoispuolelle (Somerokalliolle) on merkitty maakunnallisesti merkittävä kalliokiviainesten ottamisalue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Suositus: Suosituksena on, että kalliokiviainesten ottamisen tulee perustua koko muodostumaa koskevaan suunnitelmaan. Maakuntakaavassa esitettävät maa-aineslain mukaiset maa-ainesten ottamisalueet perustuvat pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen-projektiin (ns. Poski-projekti). Kaavassa esitetään maa ainesten ottamisalueet ja kalliokiviainesalueet. Poski-projektissa on suoritettu asiantuntijoiden toimesta näiden alueiden yhteensovitus maaaineslain 3 :n velvoitteisiin ja erityisesti Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiluokitukseen. Maakuntakaavassa on suoritettu yhteensovitus muuhun maankäyttöön. [ ] Maa-ainesten ja kalliokiviaineksen ottamisen osoittaminen maakuntakaavassa ei sulje pois näiden alueiden osalta maa-aineslain mukaista käsittelyä. Maakuntakaava on kuitenkin tukena näiden alueiden osalta maa aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Koska maakuntakaavassa esitettävät maa-aineslain mukaiset maa ainesten ottamisalueet ja kalliokiviainesalueet perustuvat pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen-projektiin, tulee niiden maa-aineslain mukainen käsittely olla huomattavasti joustavampaa kuin normaalissa maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Näillä alueilla maa-ainesten ottaminen ei todennäköisesti aiheuta maa-aineslain 3 :n mukaisia seurauksia. Etelä-Pohjanmaalla on huomattava määrä vanhoja maa-ainesten ottamisalueita, joista osa on pohjavesialueilla tai rajautuvat niihin. Jotta nämä vanhat maa-ainesten ottamisalueet saataisiin maisemoitua, mikä myös edesauttaisi pohjavesien suojausta, tulee niillä sallia ottamistoimintaa maisemoinnin ja pohjavesien suojelun näkökulmasta.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (99) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Koillisessa kaava-alue rajautuu koillisessa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue merkintään. Kyse on Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta. Merkinnän kuvaus: Osa-aluemerkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet. Rajauksia voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue merkintä kattaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. [--] Kohdemerkinnöillä ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeillä alueilla kullakin on oma suunnittelumääräyksensä. Suurin osa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet voivat olla suuriakin miljöitä, mutta varsinaiset laajemmat maisema-alueet on sisällytetty kaavamerkintään Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, jossa ei erotella valtakunnallisesti merkittäviä maisemia maakunnallisesti merkittävistä. Kaavaselostuksessa mainitaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet erikseen. Rakennettu kulttuuriympäristö -luettelon kohteet ja alueet sisältyvät kaikki tähän tiedostoon, lukuun ottamatta Lapuanjoen alajuoksulla tapahtuneita poistoja ja tarkennuksia Alahärmässä. Valtakunnallisesti merkittävät (VN 1995) maisema-alueet sisältyvät kaikki näihin tiedostoihin, mutta niitä ei enää erikseen osoiteta näkyviin maakuntakaavakartalla. Tarkemmin tiedot selviävät erillisselvityksestä: Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet Muita hankealuetta koskevia maankäyttöön liittyviä merkintöjä ei Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ole. Kaava-alueesta länteen, Kristiinankaupungin puolelle vajaan kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta Tönijärven rantaan, on Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde. Kohteessa toimiva matkailualan yritys järjestää asiakkailleen ohjelmapalveluita muun muassa Mikonkeitaan alueella.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (99) Vaihemaakuntakaavat Etelä-Pohjanmaan liitto VMK1 Pohjanmaan liitto VMK2 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Kuva 21: Kaava-alue ja yhdistelmä Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta 1 (ehdotuksena nähtävillä), Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta 2 (vahvistettavana) ja Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1 (vahv ). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa I (ehdotuksena nähtävillä) kaava-alueelle sijoittuu voimajohtomerkintä

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (99) Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2 on vahvistettavana. Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoimaalueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niiden ohjauksen kuuluvan kuntien kaavoitukseen. Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 2 hankealueen Kristiinankaupungin puolelle sijoittuva eteläosa on tuulivoima-aluetta (tv-1): Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Muut hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan tutkimus (VTT 2011) Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (Pohjanmaan liitto, 2012) Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (Pohjanmaan liitto ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, 2012) maakunta- ja vaihemaakuntakaavojen muut selvitykset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet YVA-menettelyn aikana toteutetun asukaskyselyn vastauksista kävi ilmi mm. huoli tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista ja tarve yhteistyölle eri tuulivoimapuistotoimijoiden kesken. Tuulivoimapuistohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön niin, että hankkeiden toteutuksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon yhteisiä muuntoasemia ja voimalinjoja. Suunnittelussa tulisi vastaajien mukaan ottaa huomioon luonto, asukkaat ja maanomistajat niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Erityisen tärkeänä asukkaat pitivät sitä, että vaikutukset linnustoon selvitetään. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän kauas asutuksesta, palvelutiet mahdollisimman paljon olemassa olevien metsäautoteiden paikalle ja voimajohdot maakaapeleihin. Osallisten tavoitteet tarkentuvat kaavaprosessin kuulemisvaiheiden myötä. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saadusta palautteesta on erillinen liite 3. Ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä saadusta palautteesta on erillinen liite 7. YVA menettelyn johdosta tarkentuneet tavoitteet YVA-selvityksen tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto ovat tarkentaneet yleiskaavan sisältötavoitteita.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (99) 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Osayleiskaava laadinta on aloitettu tuulivoiman kehittämishankkeen YVA menettelyn kanssa. Kaava tukeutuu YVA:n selvityksiin ja tuloksiin. Eri vaihtoehtoja on tutkittu YVA menettelyn yhteydessä. Kaavaa varten ei tutkita enää uusia vaihtoehtoja. Kaavatyön kuluessa kaavaratkaisua muutetaan tarvittaessa siitä saatua palautetta arvioiden YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot: Tuulivoimapuistovaihtoehdot VE 0 Hanketta ei toteuteta Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Suppeampi tuulivoimapuisto Mikonkeitaan hankealueelle rakennetaan 19 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. Kaikki rakennettavat voimalaitokset sijoittuvat Kristiinankaupungin alueelle. VE 2 Laajempi tuulivoimapuisto Mikonkeitaan hankealueelle, Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueelle, rakennetaan 26 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. Voimajohtovaihtoehdot VEA Voimajohto Arkkukallion sähköasemalle Tuulivoimapuisto liitetään ilmajohdolla Fingrid Oyj:n olemassa olevaan sähköverkkoon hankealueen pohjoisosaan rakennettavalla uudella sähköasemalla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin noin 7 kilometriä. VEB Voimajohto Kristinestadin sähköasemalle Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle rakennettavalla uudella ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin noin 45 kilometriä. VEC Voimajohto Leväsjoen sähköasemalle Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid Oyj:n Leväsjoen sähköasemalle rakennettavalla uudella ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin enimmillään noin 30 kilometriä. Vaihtoehto C on käsitelty muista vaihtoehdoista erikseen johtuen vaihtoehdon myöhäisestä mukaanotosta YVA-menettelyyn Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen vaikutuksia on selvitetty, arvioitu ja vertailtu YVA-selostuksessa Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisuksi on valittu YVA - vaihtoehto VE2, koska se toteuttaa kokonaisuutena parhaiten hankkeelle asetetut tavoitteet.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (99) 4.6 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä (=valmisteluvaiheen kuuleminen) Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen järjestettiin ELY-keskuksessa työneuvottelu, jossa keskusteltiin saadusta palautteesta sekä kaavaan sen johdosta tehtävistä muutoksista. Lausuntojen ja mielipiteiden sisältö, kaavan laatijan vastineet ja palautteen johdosta kaavaan tehdyt muutokset on kirjattu liitteeseen 3 Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet. Kaavaehdotuksesta saatu palaute on kirjattu vastaavalla tavalla erilliseksi liitteeksi 7. Muistutuksen jättäneille, jotka ovat samalla ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään kirjalliset vastineet. 4.7 Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Voimaloiden numeroinnin ja sijaintien muutos Kuva 22: Vasemmalla voimaloiden sijainti ja numerointi luonnosvaiheessa, oikealla ehdotusvaiheessa. Voimaloiden sijoittelua on muutettu äänivaikutusten vähentämiseksi. Tuulivoimaalueiden rajauksessa on myös tarkemmin huomioitu alueen luonnon arvokohteet. Huoltoteiden linjauksia on muutettu vastaavasti.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (99) Yleiskaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettu luonnosvaiheeseen verraten seuraavasti: Luonnos M-1 Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnallä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisen sähköaseman välillä. TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden nostoalueet tulee pyrkiä sijoittamaan kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 m. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen. Alueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta. Ehdotus M-1 Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Uusia asuin- tai lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa alueelle sijoittaa. Alueella on voimassa MRL 43.2 mukainen rakentamisrajoitus. VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv:n voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisen sähköaseman välillä. Merkintä osoittaa ohjeelliset liittymissuunnat. Linjan sijoittamisessa maastoon tulee huomioida riittävä turvaetäisyys voimaloihin ja luontoarvot. TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden nostoalueet tulee pyrkiä sijoittamaan kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 m. Alueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (99) Luonnos LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KAN- NALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueen maankäytössä on pyrittävä luontoarvojen säilymiseen. Suluissa oleva numero viittaa luontoselvityksen kohdetunnukseen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina, jotka tulee ensisijaisesti sijoittaa teiden yhteyteen. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Ehdotus LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueen maankäytössä on pyrittävä kaavamerkinnän perusteena olevien luontoarvojen säilymiseen. Suluissa oleva numero viittaa luontoselvityksen kohdetunnukseen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava ensisijaisesti teiden yhteyteen sijoitettavina maakaapeleina. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää Puolustusvoimien hyväksyntää. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa. - Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee tarvittaessa esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille. 4.8 Ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen johdosta kaava-asiakirjoihin tehtiin vielä seuraavat täydennykset ja korjaukset (kts. myös erillinen liite 7): Täydennettiin kaavaselostusta Uttermossan hankkeen ja Mikonkeitaan YVA:n yhteydessä tehdyillä yhteisvaikutusten selvityksillä ja yhteisvaikutusten arvioinnilla. Laadittiin kuvasovite Soldat Torpenin pihalta Mikonkeidas / voimaloihin päin. Täydennettiin selostusta Soldat Torpenin kuvauksen osalta. Korjattiin kuvan 11 merkintöjen selitystekstiä siten, että käy selväksi että kuvassa esitetyt aluerajaukset eivät esitä METSO aluerajauksia tarkasti vaan ainoastaan kiinteistöt, joiden alueilla kohteita on. Täydennettiin selostusta liikenteen suhteen kohtaan Yleiskaavan toteuttaminen. Laadittiin varjostusmallinnus forest, joka huomioi myös metsän vaikutuksen ja täydennettiin kaavaselostusta vastaavasti.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (99) Kaava-asiakirjoihin nähtävillä olon jälkeen tehtävät täydennykset ja korjaukset ovat merkitykseltään vähäisiä, kaavaa ei ole niiden johdosta tarpeen asettaa enää uudestaan ehdotuksena nähtäville.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (99) 5 YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskaavan rakenne Kuva 23: Kaavaehdotus Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M- 1). tv-aluerajauksin osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. Voimaloiden tarkemmat sijainnit tv-alueiden sisällä on osoitettu ohjeellisesti. Voimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus on rajattu. Tv-aluevaraukset sallivat tuulivoimaloiden lopullisille sijoituspaikoille hieman liikkumavaraa. Rakennusvaiheessa on siten mahdollista tarvittaessa huomioida rakennuspaikan yksilölliset ominaisuudet. Tv-alueet on rajattu kuitenkin siten, ettei voimaloiden sijain-

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (99) nin poikkeaminen ohjeellisesta paikasta voi aiheuttaa haitallisten vaikutusten merkittävää lisääntymistä (esim. melua) häiriintyvissä kohteissa. Tv-alueet on mitoitettu siten, että niille voidaan sijoittaa myös layout suunnitelman mukaiset, tuulivoimalan pystytysvaiheessa tarvittavat nostoalueet. Kaavamääräys kuitenkin sallii nostoalueen sijoittumisen tarvittaessa myös tv-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavassa osoitetaan voimaloiden lisäksi niitä palvelevat huoltotiet; nykyiset ja kunnostettavat sekä uudet tieyhteydet. Uudet tieyhteydet on osoitettu ohjeellisesti. Huoltotieverkoston suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Sähköaseman sijainti on osoitettu ohjeellisesti, sen lopullinen sijainti ratkeaa vasta kaavaa laajempien sähköverkkoratkaisujen myötä. Voimalinja on samasta syystä osoitettu yhteystarvemerkintänä. Merkintä ei määrittele linjan kulkua maastossa konkreettisesti. Maakaapeleiden linjaukset on osoitettu ohjeellisesti ja määrätty, että kaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimapuiston rakenteiden lisäksi kaavakartalle on merkitty selvitysten yhteydessä löydetyt luontoarvokohteet. luo-2 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKAS ALUE. Alueen maankäytössä on pyrittävä kaavamerkinnän perusteena olevien luontoarvojen säilymiseen. Suluissa oleva numero viittaa luontoselvityksen kohdetunnukseen. Merkintöjen yhteydessä suluissa olevat numerot viittaavat YVA:n luontoselvityksen kohdetunnuksiin. Kohteiden sisältö käy ilmi myös seuraavasta taulukosta. Taulukko 1: Kaavan luontokohteet Kaav nro Nimi ARVOLUOKKA TYYPPI MUUTA luo-2 22 Kaakkoolamminkeitaan pohjoinen ojittamaton osa paikallisesti arvokas vähäpuustoinen ojittamaton suoalue Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä luo-2 23 Kaakkoolamminkeitaan eteläinen ojittamaton osa luo-2 25 Töyrenkeitaan eteläosan ojittamaton osa paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas vähäpuustoinen ojittamaton suoalue vähäpuustoinen ojittamaton suoalue Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (99) 5.2 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavamerkinnät Maa- ja metsätalousalueella mainitaan erikseen kaavan päätarkoitus eli tuulivoimaloiden sijoittamisen salliminen. Samalla kielletään tuulivoimatuotannon kanssa ristiriidassa olevat toiminnot, eli melusta ja välkkeestä häiriintyvä asuin- ja loma-asuminen. MRL 43.2 : Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Viivamerkintä osoittaa Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan välisen rajan. Viivamerkintä määrittelee kaava-alueen rajaa. Viiva on 30 metriä kaava-alueen ulkopuolella, jotta se ei peittäisi maa- ja metsätalousalueen rajaviivaa. Yhtenäisen viivan yleinen merkitys. Viivaan liittyy aina myös muu tarkoituksen määrittelevä merkintä. Pistekatkoviivan yleinen merkitys. Viivaan liittyy aina myös muu tarkoituksen määrittelevä merkintä. Kaavakartalle on merkitty paksulla mustalla viivalla olevat tieyhteydet, joita pitkin tullaan kuljettamaan tuulivoimaloiden osat paikoilleen. Tiet pääsääntöisesti kunnostetaan kuljetuksen kestäviksi. Reitit toimivat myös huoltoteinä. Punaisella katkoviivalla on osoitettu ohjeellisesti uudet, rakennettavat tieyhteydet. Merkintä on ohjeellinen, koska linjaus voi tarkentua toteutussuunnittelun yhteydessä. Olevia tielinjoja pyritään hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista ja uusien teiden rakentamista vältetään, sekä kustannus- että ympäristösyistä.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (99) Sähköaseman ja voimalinjan tarpeeseen sekä sijaintiin vaikuttavat kaava-aluetta laajemmat sähkönsiirtoratkaisut. Merkinnät ovat siksi ohjeellisia. Sähköaseman merkintä on sijoitettu aseman todennäköiseen sijaintipaikkaan mutta sallii sähköaseman toteutumisen myös muualle kaava-alueelle. Samoin voimalinja voi toteutua kaavaan merkitystä linjasta poikkeavasti. Aluerajaus määrittelee ne alueet, joiden sisälle tuulivoimaloiden tulee sijoittua siten, että myös lavat sijoittuvat alueen sisäpuolelle. Alueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta. Merkintä osoittaa olevan (myös maakuntakaavaan merkityn) voimalinjan sijainnin. Merkinnän mukaisella kirjainkoolla ja tekstityylillä on kaavakartalle kirjoitettu kunnan nimi. Kohdetunnusnumeron sisällön kuvaus on selostuksessa edellä. Merkinnän katkoviiva havainnollistaa aluetta, jolle voimalan lavat ylettyvät. Musta piste on suurempi kuin perustuksen halkaisija toteutuneena. Voimaloiden numerointi on muuttunut luonnosvaiheesta. Numeroiden muuttuminen on kuvattu selostuksessa.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (99) Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset Voimaloiden määrä ja rakennusoikeus Kaavamääräys rajoittaa tuulivoimaloiden kokonaismäärän ja sallii niille tarvittavan rakennusoikeuden. Puolustusvoimien hyväksyntä Rakennusluvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu yleiskaavalla. Rakentamisella on oltava myös Puolustusvoimien hyväksyntä. Hyväksyntä pyydetään Pääesikunnalta. Lentoestelupa on tullut voimaan uusi Ilmailulaki ( /864). Laki on pääosin kumonnut aiemman ilmailulain (1194/2009). Lentoestelupaa käsitteli vanhan lain 165. Lentoestelupaa käsittelee uuden lain 158. Uuden lain 184 siirtymäsäännöksissä kuitenkin määrätään, että lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Rakennusluvan yhteydessä esitettävät mallinnukset Mikäli rakennuslupaa haetaan kaavan laadinnan yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa käytettyjä voimaloita suuremmalle tai äänekkäämmälle voimalalle, ja vaikutusten siten voidaan epäillä olevan suuremmat, on rakennusluvan yhteydessä esitettävä uudet mallinnukset ko. voimalatyypille laadittuina.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (99) 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin. Tässä kaavaselostuksessa on esitetty tiivistetysti hankkeen keskeisimmät vaikutukset. Kattava, koko hankealuetta koskeva vaikutusten arviointi on esitetty Mikonkeitaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA:n yhteydessä ympäristövaikutusten arviointi oli jaettu kolmeen osioon; elottomaan ja elolliseen sekä ihmisen ympäristöön. Kaikkiaan YVA:n yhteydessä on arvioitu seuraavia ympäristövaikutuksia: Vaikutukset ääniympäristöön Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset Stormossenin suoalueeseen Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset elinkeinotoimintaan Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi on arvioitu vaikutukset turvallisuuteen kuten liikenneturvallisuuteen, tutka- ja viestiyhteyksiin, lentoliikenteeseen ja puolustusvoimien toimintaan. Taulukko 2: YVA menettelyssä tarkasteltujen vaikutusalueiden tyypilliset laajuudet vaikutustyypeittäin: Vaikutustyyppi Maankäyttö Liikenne Luonto Linnusto Muinaismuistot Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Melu, varjostus, vilkkuminen Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja niiden lähiympäristö, sähkönsiirron alueet, lintujen muuttoreitit Tuulivoimapuiston alue ja sähkönsiirtoreitit, lähialueen linnustollisesti merkittävät kohteet, muuttoreitit, mahdollinen vaikutusalue laaja Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella, uusilla teillä sekä sähkönsiirtoreiteillä. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20 km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaisella vaikutusalueella, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Vaikutuskohtainen arviointi enimmillään noin 20 km ja tarkemmin noin 5 kilometrin säteellä.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (99) Ihmisten kannalta ympäristövaikutuksista keskeisimpiä ovat ääni, välke (eli valon ja varjon vaihtelu) sekä maiseman muuttuminen. 6.1 Vaikutukset ääniympäristöön Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön ääniympäristöön. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Meluvaikutus tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa Toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen ominainen ääni (vaihteleva humina ) syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Ääntä aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta tämä ääni peittyy lapojen huminan alle. Äänen leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä tuulen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla. Äänen kuuluvuuden kannalta olennaista on taustaäänen taso. Taustaääntä aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) Melutason ohjearvot Ääni muuttuu meluksi, jos se koetaan häiritsevänä tai siitä on terveydellistä haittaa. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Taulukko 3: Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Sisällä Asuin-, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (99) 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 ulkomelun suunnitteluohjearvot Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on ohjeen mukaan todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi alla esitettyjä suunnitteluohjearvoja, jotka perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Taulukko 4: Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista Ympäristöministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Asetusluonnos on ollut lausuntokierroksella marras - joulukuussa Kuva 24: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Ohjearvopäätökseen (VNp 993/1992) ja ympäristöministeriön ohjeeseen 4/2012 verrattuna keskeisin muutos olisi se, että pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle asetettaisiin samat melutason ohjearvot.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (99) Asetuksen voimaantulo 8 Valtioneuvosto antoi asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa. Asetuksen mukaan pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat. Asetuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan melun terveysvaikutuksia koskevaan sisämelusääntelyyn. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla. Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen etäisyyden mitoituksessa ja selkeyttää tuulivoimarakentamisen ohjausta. Voimaantulo ja soveltaminen Asetus tuli voimaan Asetusta sovelletaan kaikkiin voimaantulopäivän jälkeen vireille tuleviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavaehdotuksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin. Asetus ei koske niitä tuulivoimaloita, joilla on asetuksen voimaantulopäivänä ympäristölupa tai rakennuslupa. Jos voimassa olevaa ympäristölupaa kuitenkin joudutaan muuttamaan, tuulivoimala siirtyy uuden asetuksen piiriin. Lisäksi tuulivoimala voi siirtyä uuden asetuksen piiriin, jos voimalan ympäristöluvan tarvetta joudutaan asetuksen voimaantulon jälkeen harkitsemaan esimerkiksi naapureiden valitusten vuoksi. Asetus ei myöskään koske: 1. sellaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaehdotusta, joka on tai on ollut julkisesti nähtävillä asetuksen voimaan tullessa, 2. maankäyttö- ja rakennuslain mukaista voimalan lupa-asiaa, joka on vireillä asetuksen voimaan tullessa, eikä 3. voimalan ympäristölupahakemusta, joka on vireillä ja kuulutettu asetuksen voimaan tullessa. Asetuksen mukaisilla melutasoilla ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys heikkene. 8 Luku lisätty ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen. Lähde: FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Tuulivoiman_ulkomelulle_ohjearvot(35401)

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (99) Matalataajuinen melu Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle 9 melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Terssin keskitaajuus, Hz , Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) Meluselvitys Taulukko 5: Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot Mikonkeitaan tuulivoimapuiston toiminnanaikaista vaikutusta ääniympäristöön on selvitetty mallintamalla. Mallinnus on tehty Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnusmenetelmänä on ollut ISO Laskenta on tehty WindPRO version ohjelmalla. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota 10, koska mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä ei valmistaja ole ilmoittanut olevan sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus/tonaalisuus. Saman ohjeen mukaan ei ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen yhteydessä käsitellä voimaloiden mahdollista merkityksellistä sykintää (amplitudimodulaatiota) erikseen. Laskennallisena melulähteenä on Isojoen alueella käytetty Nordex N117 voimalaa, jonka nimellisteho on 3,0 MW, napakorkeus 141 m ja roottorin halkaisija 117 m. Laskennassa lähtömelutasona on käytetty 106,0 db(a). Tarvittaessa voimalan melupäästöön voidaan vaikuttaa alentavasti ns. noise modella lapakulmaa ja pyörimisnopeutta säätämällä. Mallinnus on tehty koko tuulivoimahankealueelle eli mallinnuksessa ovat mukana myös Kristiinankaupungin puolelle sijoittuvat voimalat. Melumallinnusraportti on selostuksen liitteenä liite nro 4. Raportissa on esitetty tarkemmin: Mallinnusohjelma ja tuulivoimalan äänitehotasot sekä melun erityispiirteet Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 s mukaisesti raportoituna Melulaskennan tulokset lähimpien asuin- ja lomarakennusten osalta Meluselvityksen tuloksia havainnollistavat kartat Matalien taajuuksien äänitasot lähimpien asuin- ja lomarakennusten osalta Liiteselvitys sisältää myös yhteismelumallinnuksen, jossa on tarkasteltu yhteisvaikutuksia viereisen Metsälän hankkeen kanssa. 9 pientaajuinen = matalataajuinen 10 Sanktiolla tarkoitetaan toimenpidettä, missä melun impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai merkityksellisen sykinnän (äänenvoimakkuuden ajallinen vaihtelu, amplitudimodulaatio) vuoksi mittaustulokseen lisätään säädöksessä annettu lukuarvo (esimerkiksi 5 db) ennen sen vertaamista suunnittelu- tai tunnusarvoon.

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (99) Meluselvityksen tulokset Kuva 25: Melumallinnus, kaava-alue on rajattu karttaan sinisellä. Kartalla on esitetty myös erikseen tarkastellut kohteet ja voimassa olevat rantaosayleiskaavat. Musta viiva osoittaa kuntien välisen rajan. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät mallinnuksen mukaan ylity asuin- tai vapaa-ajan rakennusten kohdalla, virkistysalueilla tai luonnonsuojelualueilla.

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (99) Tuulivoimaloiden melu ylittää YM:n yöajan suunnitteluohjearvot kolmen vapaa-ajan rakennuksen kohdalla Tönijärven rannalla (A, B ja C). Yksi lomarakennuksista (A) on Kristiinankaupungin puolella Matalataajuinen melu Matalataajuinen melu on laskettu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisella menettelyllä ja saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa. Mallinnus ja tarkastelu tehtiin koskien koko tuulivoimahanketta, myös Kristiinankaupungin puolelle suunniteltuja voimaloita. Rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset. Matalataajuisen melun selvitys on osa kaavaselostuksen liitettä 4 Melu- ja varjostusmallinnukset. Matalataajuinen melu ei ylitä annettuja ohjearvoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. 6.2 Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Varjonmuodostuksen määrää on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO ohjelman Shadow - moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Mallinnuksessa otetaan huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain, eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella, sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli kolme astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan tilanne, jossa siipi peittää vähintään 20 prosenttia auringosta. Varjostuksen mallinnuksessa huomioidaan maaston korkeussuhteet, mutta ei metsän peitteisyyttä. Varjostusmallinnukset on YVA:n yhteydessä tehty sekä real case että worst case skenaarioilla. Real case Varjostusmallinnus on tehty hankealueelle mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavalle tilanteelle ( real case ). Todellisen tilanteen mallinnuksessa huomioidaan alueen todelliset auringonpaisteajat eri vuodenaikoina. Lisäksi tilanteessa on huomioitu alueen tuulisuustietoja, jotka vaikuttavat tuulivoimaloiden käyttöasteeseen sekä vuorostaan varjon muodostumiseen. Tuulivoimaloiden vuotuinen käyntiaika on määritetty hankealueella suoritettujen tuulimittaustulosten perusteella. Auringonpaisteen lähtötietoina hyödynnetään Jokioisen sääaseman pitkäaikaisseurannan mitattuja kuukausittaisia auringonpaisteen määriä. Worst case Varjostusmallinnus on lisäksi tehty myös niin sanotulle teoreettiselle maksimitilanteelle ( worst case ), jossa tuulivoimaloiden oletetaan toimivan jatkuvasti ja auringon olete-

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (99) Varjostusselvitys taan paistavan pilvettömältä taivaalta vuoden jokaisena päivänä. Tällaiset sääolosuhteet eivät ole mahdollisia Suomessa, joten mallinnustuloksia vastaavaa tai ylittävää määrää varjoja tai välkettä ei vaikutusalueella missään tapauksessa muodostu. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina vuotta kohti. Tuntivyöhykkeet merkitään eri väreillä kartoille, joissa näkyvät myös voimalaitokset ja niiden ympäristö vaikutusalueelta. Osayleiskaavaa varten varjostusmallinnus on päivitetty kaavan salliman layoutin mukaiseksi. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 4. Selvitys sisältää myös yksityiskohtaiset tulokset lähimmistä kohteista. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012). Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Tanskassa sovelletaan todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Teoreettisen maksimitilanteen raja-arvona asuin- ja lomarakennuksille tontteineen käytetään Ruotsissa saksalaisista suosituksista johdettua arvoa 30 tuntia vuodessa. Mikonkeitaan tuulivoimaloiden aiheuttamaa varjostusta ja välkettä on selvitetty mallintamalla WindPRO version ohjelmalla. Laskennat on tehty kahdella tavalla; no-forest (metsän suojaavaa vaikutusta ei huomioida) ja forest (metsän suojaava vaikutus huomioidaan). Puuston korkeus määritellään forest mallinnuksessa Corine luokituksen mukaisesti siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytetään 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Voimalana varjostusmallinnuksissa on ollut Vestas V126 (roottorin halkaisija 126 m), napakorkeudella 137 metriä.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (99) Varjostusselvitysten tulokset No-forest Kuva 26: No-forest - varjostusmallinnus. Kaava-alue on rajattu sinisellä. Kuvaan on merkitty myös mallinnuskohteet, joista on tarkemmat tiedot varjostusselvitys - liitteessä. Mallinnuksen mukaan varjostus- ja välkevaikutukset jäävät pääosin kaava-alueelle. 8h/a 11 varjostusvaikutus ylittyy mallinnuksen mukaan n. 17 vakituisen asuinrakennuksen ja kolmen lomarakennuksen kohdalla. Suurin osa ko. asuinrakennuksista sijaitsee kaava-alueen itäpuolella Korpelankylän alueella. Lomarakennukset, joita tuulivoimalat varjostavat yli 8h/a, sijaitsevat Tönijärven itärannalla. Yksi kohteista on Kristiinankaupungin puolella. 11 h/a = tuntia vuodessa

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (99) Erikseen on tarkasteltu kohteet A, B, C, W ja X. Kohde A Kohde A on lomarakennus Tönijärven rannalla. Mallinnuksen mukaan kohteen varjostusaika vuodessa on 14:30 tuntia. Kohteen ja lähimmän varjostavan voimalan välissä on metsää, mikä vähentää välkevaikutusta. Kohde B Kohde B on lomarakennus Tönijärven rannalla. Mallinnuksen mukaan kohteen varjostusaika vuodessa on 13:21 tuntia. Kohteen ja lähimmän varjostavan voimalan välissä on metsää, mikä vähentää välkevaikutusta. Kohde C Kohde B on lomarakennus Tönijärven rannalla. Mallinnuksen mukaan kohteen varjostusaika vuodessa on 13:54 tuntia. Kohteen ja lähimmän varjostavan voimalan välissä on metsää, mikä vähentää välkevaikutusta. Kohde W

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (99) Kohde W on asuinrakennus (Korpela). Mallinnuksen mukaan kohteen varjostusaika vuodessa on 17:35 tuntia. Kohteen ja lähimmän varjostavan voimalan välissä on jonkun verran metsää, mikä vähentää välkevaikutusta. Kohteen eteläpuolella sijaitseva kohde Metsäranta on mallinnuksen mukaan alueella, jolla varjostusvaikutus on enemmän kuin 20 tuntia vuodessa. Kohteen ja lähimmän voimalan välissä on peltoa, mikä ei vähennä varjostusvaikutusta. Kohde X Kohde X on asuinrakennus (Korkiaharju). Mallinnuksen mukaan kohteen varjostusaika vuodessa on 9:52 tuntia. Kohteen ja lähimmän varjostavan voimalan välissä on jonkun verran metsää, mikä vähentää välkevaikutusta.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (99) Forest Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen on varjostusvaikutusten selvitystä täydennetty vielä varjostusmallinnuksella jossa on huomioitu myös puuston suojaavaa vaikutus ( forest ). Mallinnus on lisätty kaava-aineiston liitteeksi 4-4. Puuston korkeus on määritelty Corine luokituksen mukaisesti. Havu- ja sekametsän puuston korkeutena on käytetty 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Välkkeen toteutuvaan määrään vaikuttaa rakennuslupavaiheessa valittavien voimaloiden korkeus ja roottorin halkaisija. Maksimikorkeus on rajattu kaavamääräyksellä. Kuva 27: Varjostusmallinnus forest. Kaava-alue on rajattu sinisellä. Kuvaan on merkitty myös mallinnuskohteet, joista on tarkemmat tiedot varjostusselvitys - liitteessä.

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (99) Metsän huomioivan mallinnuksen mukaan Korpelankylän alueella kolme asuinrakennusta sijoittuu 8 h/vuosi - vaikutusalueen rajan tuntumaan. Yli 8 h/vuodessa varjostusvaikutusta mallinnus osoittaa yhdelle asuinrakennukselle Isojoen kunnan puolella (kohde U, Peltomaa). Varjostusvaikutus on laskennan mukaan 10:56 tuntia vuodessa. Kohdetta mallinnuksessa varjostavat voimalat ovat kuitenkin Kristiinankaupungin puolella, Isojoen puolen voimaloilla ei ole kohteeseen vaikutusta Varjostusvaikutusten tarkistaminen ja tarvittaessa vähentäminen rakennuslupavaiheessa Välkkeen määrään vaikuttaa rakennuslupavaiheessa valittavien voimaloiden lopullinen korkeus ja roottorin halkaisija. Maksimikorkeus on rajattu kaavamääräyksellä. Jos rakennuslupahakemuksen turbiinityyppi poikkeaa ulkomitoiltaan merkittävästi kaavan varjovälkemallinnuksessa käytetystä turbiinityypistä, tulee varjovälkemallinnus tarvittaessa päivittää. Jos toiminnasta arvioidaan aiheutuvan sellaisia välkevaikutuksia, että niiden sääntely katsotaan tarpeelliseksi, voidaan hankkeelta edellyttää ympäristölupaa. Ympäristöluvassa voidaan antaa lupamääräykset välketuntien määrästä sekä velvoittaa toiminnanharjoittaja tarpeen mukaan rajoittamaan välkevaikutuksia teknisin ratkaisuin. Yksi tekninen vaihtoehto on ohjelmoida voimala pysähtymään niinä aikoina jolloin liiallista välkettä aiheutuisi.