Liittokokous. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liittokokous. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 1/2012"

Transkriptio

1 Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry:n äänenkannattaja 1/2012 Liittokokous Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto r.y:n liittokokous pidettiin Kuljetusalojen liittojen kokoustilassa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Tarkasteltiin menneiden kahden vuoden tapahtumat ja laadittiin suunnitelmat toiminnaksi vuosina Todettiin, että tuleva toiminta vaatii enemmän taloudellisia resursseja kuin aikaisemmin ja tästä johtuen jouduttiin nostamaan Keskusliiton jäsenmaksun 2,4 euroksi/jäsen/vuosi. Suurimmat muutokset ovat lehden taiton ja painatuksen siirtäminen uuden henkilön tehtäväksi ja Keskusliiton Internetissä olevan kotisivun nykyaikaistaminen. Mikäli rahat riittävät tehdään tämän jälkeen tulevat EL-MERI:t värillisinä. Tarkempi toimintasuunnitelma on lehtemme sisäsivuilla. Liittokokoukseen osallistuivat seuraavat edustajat eri jäsenyhdistyksistä: Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry. Puheenjohtaja Tapio Nurminen ja Sihteeri Pentti Ojanen Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry. Timo Nenonen, Anja Jalonen, Eino Ketolainen, Riita Grön, Unto Toivanen ja Veikko Härmä. Kymenlaakson Merieläkeläiset ry. Tuula Valjus, Pekka Sakkelin ja Niilo Siira. Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry. Pekka Teräväinen ja Pirkko Virta. Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry. Veikko Malmi Oulun Seudun Merieläkeläiset ry. Timo Haipus Kemin Seudun Merieläkeläiset ry. Erkki TäikköPuheenjohtajaksi tulevalle toimintakaudeksi valittiin yksimielisesti uudelleen Tapio Nurminen. Hallituksen jäseniksi valittiin: (suluissa varajäsen) Helsingistä Timo Nenonen ja Unto Toivanen (Riita Grön ja Jorma Tiirinki). Kymenlaaksosta Tuula Valjus (Niilo Siro) Turusta Pekka Teräväinen (Pirkko Virta). Vaasasta Veikko Malmi (Anni Holmlund).

2 Oulusta Timo Haipus (Oiva Tasanen). Kemistä Erkki Täikkö (Pentti Viinamäki) Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Pekka Teräväinen ja sihteeriksi Timo Haipus. Robert Herdin hoitaa edelleen kirjanpidon ja talouden. Kokus hyväksy seuraava toimintasuunnitelma tulevalle toimintakaudelle: Toimintasuunnitelma vuosille Yleistä Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton tehtävät ovat määritelty yhdistyksen säännöissä. Uudistettujen sääntöjen mukaan tulee Keskusliiton toimia Suomen kansalaisten muodostamien merieläkeläisyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Keskusjärjestönä sen tehtävä on toimia ja ajaa jäsenyhdistyksiin järjestäytyneiden entisten merenkulkijoiden yhteisiä sosiaalisia etuja ja oikeuksia. Tämän lisäksi Keskusliiton tulee tehdä valistustyötä jäsenyhdistystensä välityksellä mielenkiinnon herättämiseksi merimiesten keskuudessa eläkekysymyksiä kohtaan. Myös eläketurvan kehittämisen edistäminen kuluu ohjelmaan. Näiden tarkoitusten toteuttaminen vaati sekä henkisiä, että suuria taloudellisia resursseja, joita Keskusliitolla ei ole ollut, sen jälkeen kun valtion tuki on jäänyt pois. Sääntömääräiset kokoukset, onnittelukäynnit jäsenyhdistyksissä ja EL-MERI:n julkaiseminen sekä pienmuotoinen kuntoutustoiminta ovat kuitenkin mahdollista toteuttaa niillä varoilla ja lahjoituksilla, jotka ovat käytettävissä, eikä ole syytä antautua ja lopettaa koko toimintaa. Suurena apuna on ollut Suomen Merimies-Unionin vuosittain myöntämä toimintatuki. Liittokokous Seuraava liittokokous pidetään keväällä Hallitus Hallitus toimii Liittokokouksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Mikäli talousarvio toteutuu suunnitelmien mukaan, hallitus voisi kokoontua ainakin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarpeen vaatiessa on aina mahdollista pitää ylimääräisiä kokouksia. EL-MERI 2 Liittokokouksen puheenjohtaja Tapio Nurminen oikealla ja sihteeri Pentti Ojanen Virkistys- ja kuntoutustoiminta Keskusliiton tulee pyrkiä luomaan edellytyksiä eläkkeensaajien loma-, retkeily-, virkistys- ja kuntoutustoiminnalle, joko tiedottamalla näistä mahdollisuuksista tai varojen salliessa tukemalla mainittua toimintaa. Keskusliitto on kuluneina vuosina järjestänyt kuntoutumistoimintaa, johon on ollut kaikkien yhdistysten jäsenillä mahdollisuus osallistua. Tapahtumat ovat onnistuneet hyvin, ja on syytä myös vuonna 2012 ja 2013 toteuttaa vastaava tapahtuma, joko kotimaassa tai ulkomailla. Keskusliitto voi osallistua matkakuluihin n eurolla. Hallituksen tehtäväksi jää kuntoutumistapahtuman suunnittelu kevään aikana menoarvion puitteissa. Kesätapahtumat Keskusliitto ei järjestä itse kesätapahtumia, mutta osallistuu ja tiedottaa yhdistystensä tapahtumista. Kotkan Meripäivillä on mahdollista vierailla Merimiespalvelutoimiston avustuksella. Myös jäsenyhdistysten vierailu toistensa luona olisi suotavaa. EL-MERI Keskusliiton äänenkantaja EL-MERI on julkaisu monistetussa muodossa kaksi kertaa vuodessa. Toistaiseksi olemme löytäneet ilmaisen taittajan ja lehti on monistettu Merimieseläkekassan tuella. Tästä vuodesta alkaen tullaan EL-MERI lehden taitto siirtämään, mikäli mahdollista toiselle henkilölle ja julkaistaan värillisenä, mikäli saadaan edelleen Merimieseläkekassalta tukea. Lehden julkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkän ilmaisen painatuspaikan, tarvitaan myös kiinnostavia juttuja kaikilta yhdistyksiltä ja jäseniltä. Tarttukaa kynään ja antakaa kirjallisille lahjoillenne vapaat kädet. Myös selkeät valokuvat julkaistaan. Aineiston puuttuessa tulee lehdestä yksipuolinen tai jää EL-MERI julkaisematta. Yhteiset laivamatkat Vuonna 2012 ja 2013 järjestetään jäsenille mahdollisuus osallistua Helsingin Seudun Merieläkeläisten järjestämiin laivamatkoihin. Yhteistyö Suomen Merimies-Unionin ja muiden merenkulkualan liittojen kanssa Tulevana kautena jatketaan alkanutta yhteistyötä Merimies-Unionin kanssa. Lähinnä jäsenyhdistykset ovat yhteydessä Unionin osastoihin ja kehittävät mahdollisuuksia ja tapoja yhteistyölle. Koska Unionilla ei ole varsinaista toimintaa eläkeläisjäsenilleen, olisi tässä mahdollisuus yhteisille toimintamuodoille.yhteydet Suomen Merimies- Unioniin hoidetaan Keskusliiton kautta.

3 Myös yhteydet päällystöliittoihin pidetään yllä ja tiedotustoiminta laajennetaan myös merenkulkualan muihin tahoihin. Jäsenhankinta Keskusliitto kehottaa jäsenyhdistyksiään vuosittain suorittamaan jäsenhankintakampanjoja, koska tieto toiminnastamme on puutteellinen eläkkeelle jääneiden merenkulkijoiden keskuudessa. Keskusliitto avustaa hankinnassa hankkimalla eläkkeellä olevien merenkulkijoiden osoitteita sekä muulla mahdollisella tavalla. Muut eläkejärjestöt Maassamme toimii monta eläkkeensaajain keskusjärjestöä. Suurin osa niistä on jonkun puolueen talutusnuorassa ja merenkulkijat ovat tunnetusti arkoja poliittisissa kysymyksissä. Tämän perusteella tulee sääntöjen velvoittamina tutkia varovasti mahdollisuuksia olla yhteistyössä jonkun EL-MERI 3 sopivan järjestön kanssa. Keskusliiton talous Keskusliiton talous on melko huonossa kunnossa, eikä tällä hetkellä ole näkyvissä paranemista kovin pian. Keskusliitto anoo keväällä jälleen Suomen Merimies- Unionilta avustusta toimintamenoihinsa. Nykyisillä tuloilla Keskusliitto pystyy ainoastaan ylläpitämään sääntöjen vaatimaa kokoustoimintaa ja vaatimatonta yhteistoimintaa. Kaikki muu maksullinen toiminta jää hoitamatta varojen puuttuessa. Keskusliitto joutuu jälleen kääntymään alan ammattiliittojen puoleen avustusanomuksineen, saadakseen taloutensa jotenkin kuntoon. Talousarviossa avustukset on otettu huomioon, ja mikäli ne toteutuvat, on hallituksella jonkun verran varoja käytettävissään, ellei joudumme käyttämään hupenevaa pääomaamme. EL-MERI uudistuu kolmannen kerran Vuonna 1987 ilmestyi ensimmäisen kerran EL- MERI niminen lehti. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton hallitus oli päättänyt, että oli aika saada oma lehti. Myös Keskusliiton talous oli kunnossa koska oli saatu valtionapua markkaa. Lehti painettiin painossa tabloidikoossa ja kahdella värillä. Taiton teki ammattilainen. Lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa ja siitä otettiin 1200 kappaleen painos joten siitä riitti jakoon sekä omille jäsenille, että muille asiasta kiinnostuneille. Viisi vuotta meni hyvin koska valtionapu saatiin vuosittain. Sitten tuli lama ja valtionapu loppui ja Keskusliiton talous alkoi vajota pohjaan. Vuonna 1994 oli rahat loppu eikä ollut enää varaa painattaa lehteä kirjapainossa. Allekirjoittanut oli silloin Keskusliiton sihteeri ja viisaudessani tai tyhmyydessäni ehdotin, että yritettäisiin talkoovoimin ja ilman suuria kustannuksia jatkaa lehden tekoa. Näin päätettiin yrittää eteenpäin. Ensimmäisen lehden kirjoitin puhtaaksi ja taitoin pienellä kannettavalla tietokoneella. Paljon jouduttiin kuitenkin leikkaamaan ja liimaamaan juttuja sekä kuvia sivuille mistä lehti sitten kopioitiin. Ensimmäiset lehdet saatiin kopioitu Merimies-Unionissa missä kopiokone kävi kuumana ennen kuin 1000 lehden materiaali oli koossa. Ensimmäinen näin tehty lehti ole 16-sivuinen EL-MERI 1/1994. Meitä oli useampi henkilö Unionin toimistossa kasaamassa lehteä, koska siihen aikaan oli jokainen lehti kasattava käsin ja niitattava yhteen. Sen aikaisella kopiointimenettelyllä oli kyllä teksti lukukelpoinen, mutta kuvat olivat surkeita. Tärkein päämäärä oli kuitenkin saavutettu, lehtemme ei maksanut meille mitään. Kehitystä tapahtui kun Keskusliiton puheenjohtaja Guy Ekman suhteillaan sai luvan tehdä lehteä Finnlinesin painossa. Siellä pystyttiin kopioimaan lehteä A3 kokoisille arkeille ja näin ollen lehdestä tuli paljon parempi, koska sitä voitiin niitata selästä ja yhdelle arkille saatiin neljä sivua. Siellä yhdessä Ekmanin kanssa kasattiin monta lehteä aina siihen saakka kun Finnlines luopui painostaan ja oltiin ilman painopaikkaa saatiin Merimieseläkekassalta lupa tulla heidän toimistoonsa ja siellä heidän kopiokoneella kopioida EL-MERI:ä. Siihen aikaan oli lehden painosmäärä 600 kappaletta ja 8 tai 12 sivua. Yksi numeroista oli 16-sivuinen. Lehteä piti kuitenkin kasata käsin A3 arkeista jotka oli taitettava ja arkit ladottava sisäkkäin. Taas tarvittiin talkootyötä ja siellä oli mukana useampi eläkeläinen kasaamassa lehteä. Kopiokoneiden laadut olivat parantuneet ja lehden teksti ja kuvat olivat siedettäviä. Eläkekassassa todettiin, että kopiokustannukset ovat melko suuret ja lehden teko häiritsee heidän työntekijöidensä toimintaa ja ehdottivat, että lehden painatus siirrettäisiin heidän kustantamanaan kirjapainoon. Tarjouskilpailun jälkeen valittiin uudeksi painopaikaksi Pekan Pikapaino Espoossa. Vuonna 2001 painettiin sitten oikeassa kirjapainossa ensimmäinen monistetusta lehdestä. Lehti oli edelleen 12- sivuinen ja painosmäärä 600 kappaletta. Koska lehti jaettiin paikallisyhdistysten toimesta, osoittautui, että painosmäärä oli tarpeettoman suuri ja painosmäärä vähennettiin 400 kappaleeseen, mutta sivumäärä nostettiin 16-sivuun. Näin väheni talkootyö ja lehdenteko, eli taittaminen jäi yksin allekirjoittaneen tehtäväksi. Tein taiton tehokkaalla pöytätietokoneella ja se tallennettiin pdf muodossa CD levylle jonka vein painoon työstettäväksi. Lehden teko on ollut haastava tehtävä Word ohjelmalla taittaen, eteenkin kuvien sijoittelun osalta. Paljon on saanut oppia matkan varrella ja eläkeläisenä tämä on varmasti pitänyt aivotkin virkeänä. Suurin ongelma on ollut kirjoitusten puute jäsenyhdistyksiltä ja olen joutunut usein hankkimaan tai kirjoittamaan itse juttuja saadakseni lehden täyteen. En kadu, että 18 vuotta sitten lupauduin tekemään Keskusliiton lehteä kustannuksitta järjestölle. Ne ovat olleet antoisia vuosia. Nyt alkaa ikä painaa ja terveys reistailla ja näin ollen olen päättänyt luopua tehtävästä ja liittokokous päätti siirtää lehden teon uudelle toimittajalle ja toivotan menestystä Timo Haipukselle ja uskon, että saamme vielä paremman lehden ensi syksynä. Robert Herdin

4 Durresin kaupunki Albaniassa tänä päivänä Durres Matka sujui aika mukavasti. Ainoa huolen aihe oli makean veden kulutus. Tässä ote lähettämästäni raportista: Makean veden kulutus on tonnia/ vrk. Se on suuri. Johonkin vesi menee, mutta vikaa ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt. Tällä kulutuksella vesivarastomme riittävät vrk:n matkaan. Sen jälkeen on veden otto ajankohtaista. Tällä kertaa vesi riitti määräsatamaan asti. Matkan aikana olin lähetellyt ETA-sähkeitä rahtaussopimuksen ohjeiden mukaan. Eräänä aamuna sitten saavuimme perille. Heti kun luotsi oli päässyt laivalle, hän komensi otettavaksi alas Albanian lipun föörmastosta. Oli kuulemma väärä lippu. Olimme ostaneet sen Rotiksessa ja meitä ihmetytti, että mikä vika siinä oli. Luotsilla oli mukanaan oikea lippu, jonka saimme maksua vastaan omaksemme. Kyllähän se oli erilainen, se on myönnettävä. Tuossa valtiossa kun ei tänään tiennyt mitä huomenna tapahtui. Laiva töijättiin satamaan turvallisesti. Sen jälkeen saapui sisäänklaaraus delegaatio. Siinä oli ukkoo ku pipoo. Agentti selvitti, että lossaus aloitetaan heti ja laiva on valmis kahdeksan päivän kuluttua klo 12, joka muuten piti paikkansa. Hän käski myös informoida varustamoa, että satamamaksut pitää olla siihen mennessä paikallisessa pankissa. Pankkitakuut eivät riitä. Laiva ei pääse ulos ennen kuin rahat ovat pankissa Durresissa. No minähän tein työtä käskettyä. Delegaatio teki tehtävänsä ja poistui laivasta, jonka jälkeen alkoi lossaus. Kuten muissakin itäblokin maissa, siellä kirjoitettiin roopuskat. Sillä vaan ei päässyt pitemmälle kuin kaijalla olevaan merimiesklubiin. Aika köyhä mesta, mutta kaljaa sieltä sai ja paikallisia paloviinoja. Olihan se kuitenkin paikka, jossa pystyi käymään, eikä tarvinnut olla koko aikaa laivassa. Joku otti sieltä puhelun kotiin, minä mukaan luettuna, mutta se kulki Italian kautta ja kesti julmetun pitkän ajan odotella. Minulla kävi salongissa useita vieraita, mutta ei koskaan yksinään, vaan aina heitä oli kaksi. Ihan mukavia ihmisiä, mutta niin aatteen läpitunkemia, että sitä oli vaikea uskoa todeksi. Meillä oli monia henkeviä keskusteluja uskonnosta ja kaikista maailman ihmeellisyyksistä kuten avaruudesta, ihmisen syntymästä ja kuolemasta. Tein heille aina kahvia, josta he eivät pitäneet. Heidän mielestään se oli too strong, vaikka tilanne oli ihan päinvastoin. Soittelin länsimaista musaa c- kasetilta ja cokis teki kauppansa. Eräänä päivänä agentin kanssa tuli nuori nainen, joka oli ihan hyvän näköinen ja puhui englantia. Sanoi olevansa paikallisen Interclubin edustaja ja kyseli, haluaisiko miehistö lähteä ohjatulle reissulle maihin. No ilman muuta, mehän olimme valmiita kuin lukkari sotaan. Pitkien järjestelymuodollisuuksien jälkeen olimme sitten eräänä päivänä valmiita lähtemään. Sitä hetkeä oli kyllä edeltänyt yhtä ja toista. Niiden, joilla oli pitkä tukka, täytyi se lyhentää. Niiden, joilla oli pitkä parta, täytyi leikata se pois. Ne, jotka eivät noihin vaatimuksiin suostuneet, eivät olleet Albanian ystäviä eivätkä näin ollen päässeet maihin. Olihan meitä kuitenkin aika iso joukko, jotka pääsimme. Aluksi menimme museoon, jossa esiteltiin vanhoja ruukkuja ja muuta vanhaa kamaa. Kaikki tekstit oli paikallisella kielellä kirjoitettuna, eikä niistä ottanut kukaan selvää. Muistan 4 kun kysyin oppaaltamme erään kyltin tekstiä, hän tuhahtaen totesi, että on siinä mulla mies. Talo on täynnä historiaa ja yksi on kiinnostunut vain tuosta vähäpätöisestä asiasta. Halusin kuitenkin tietää mitä lapussa luki ja lopuksi tuo daami kertoi: Esineisiin ei saa koskea. Seuraava kohteemme oli jonkinlainen sotamuseo. Siellä kerrottiin albanialaisista sotasankareista ja Albanian silloisesta päämiehestään, Envar Hoxasta. Oppaamme tuntui olevan oikein sotahullu, joka silmät leimuten kertoi kuinka se ja se oli joukkoineen tappanut määrältään moninkertaisen vihollisen viimeiseen mieheen. Hän piti luonnollisena, että me kaikki tiesimme noiden sotasankarien nimet. Tosiasiassa ne olivat meille joukko täysin tuntemattomia henkilöitä. Lopuksi menimme paikalliselle uimarannalle. Matkan aikana kiinnitti huomiota, että autoliikennettä ei paljon ollut. Etupäässä ne olivat kuormaautoja ja busseja. Uimaranta oli eräänlainen etuoikeutettujen paikka, jossa sai ostaa esimerkiksi tanskalaista kaljaa. Muuten se oli ulkonäöltään samanlainen kuin monet muutkin Välimeren uimarannat. Illan suussa palasimme laivalle. Reissu oli ihan kiva siinä mielessä, että pääsipähän tutus-

5 tumaan hiukan tuohonkin maahan ja sen kulttuuriin. Elämää Albaniassa Nuo vierailijat, joita luonani kävi, eivät yleensä pummanneet mitään. Eräänä päivänä tuli taas pari miestä. Istuttiin ja juteltiin kaiken maailman asioita, kunnes toiselle tuli vessahätä. Näytin paikan, jossa hän voi tehdä tarpeensa. Heti kun vessan ovi sulkeutui tuo jäljelle jäänyt kysyi minulta, että voisinko antaa hänelle kasetin länsimaista musiikkia. No minä annoin hänelle jonkun kasetin, jonka hän nopeasti sujautti taskuunsa todeten, että ei puhuta tästä tuolle toiselle. Näin sitten toimittiin. Eräänä päivänä yhden täkkärin likaiset sukat oli viety, niiden ollessa pulverivedessä likoamassa pesua varten. Kerroin siitä parille luonani vierailleelle. He eivät uskoneet, vaan kyselivät että olenko tutkinut jos joku laivan tuhmista henkilöistä olisi vienyt nuo sukat. Totesin, että ketään meikäläisistä ei kiinnosta kaverin paskaset sukat. Niitä kyllä riittää jokaisella omasta takaa. Toisen järkytyksen sain aikaiseksi, kun kerroin että eräät satamaduunarit olivat pummanneet minulta saippuaa ja myös saaneet. No he eivät voineet väittää minua valehtelijaksi, mutta totesivat että noin ei saa tehdä ja näytä heille nämä miehet, jotka olivat saippuaa saaneet. Minä sanoin, että en muista minkä näköisiä olivat, enkä sanoisi vaikka muistaisin. No kyllä siinä asiassa kuitenkin saavutettiin jonkin näköinen konsensus. Päivät kuluivat ja koligrabi toisensa jälkeen lensi maihin. Rahoja vain ei kuulunut pankkiin. Lähtöpäivä läheni ja soittelin Suomeen muistuttaen, että emme pääse ulos ennen kuin rahat ovat pankissa Durresissa. Vihdoin koitti päivä, että lasti oli ulkona ja suureksi helpotukseksi rahat myöskin saapuivat. Laiva klaarattiin ulos ja matka jatkui. Seuraavaksi suuntasimme Kreikkaan, Yali-nimiselle saarelle lastaamaan hohkakiveä (pumice). Koska vingatankkeja emme pystyneet käyttämään ollenkaan, laiva makasi hyvin matalassa ja meillä oli ongelmia sekä jäähdytysveden että spuulausveden kanssa. Jouduimme aika ajoin hiljentämään pääkonetta, koska lämmöt nousivat liian korkeiksi. Meillä oli, kuten kaikissa laivoissa, resonanssi kierrokset. Tässä laivassa se alue täytyi ohittaa nopeasti, sillä alueella alus alkoi vatkata niin kovasti ja näytti että se hajoaa siihen paikkaan. Ruumat saatiin puhdistettua ja matka jatkui. Meillä ei ollut edes paikalliskarttaa seuraavaan EL-MERI satamaan, sillä sitä ei löytynyt Albaniasta. Saimme eräästä toisesta laivasta lainaksi karttaa, josta minä piirsin läpi voipaperille. Hohkakiveä Yalista Viimeisenä yönä kakkosperämies oli siftannut kelloja tunnin eteenpäin. Suunta oli kyllä oikea, mutta siitä ei ollut sovittu mitään ja olimme itse kukin aamulla hiukan huuli pyöreänä. Eihän tuolla perämiehelläkään syynä ollut muu kuin se, että sai tuntia lyhyemmän vahdin. Ikävähän siellä on seistä pienessä pierussa tyhjään tuijottaen. Oli sunnuntaiaamu kun tulimme perille. Saimme ula-puhelimen välityksellä tietää, että luotsi tulisi Rhodokselta joskus neljän tunnin perästä ja meille annettiin ankrausohjeet. Tämäkin paikka kuului sarjaan maailman persereikiä. Tietojen mukaan saarella asui vakituisesti yksi henkilö, mutta merenkulkijoita ei ainoatakaan. Siis luotsi ja töijäysporukka tulivat Rhodokselta. Puolen päivän jälkeen tuo porukka tuli moottoriveneellä ja töijäys saaren rantaan alkoi. Rannassa oli transportteri, jonka avulla lasti tuotiin laivalle. Tuo laite oli kiinteä joten lastaus eri ruumiin suoritettiin haalamaalla alusta kunkin ruuman kohdalle. Laiva kiinnitettiin keulasta ja perästä suuriin poijuihin trossien avulla. Tuossa kiinnityksessä kului aikaa tuntitolkulla. Heti töijäyksen alkuvaiheessa tapahtui ahterissa onnettomuus. Trossia topattaessa toppariköysi katkesi, vieden yhden puolikkaan mukanaan siten, että hänen toinen jalkansa jäi töijäystrossin ja glyyssin väliin. Reiteen ja pohkeeseen tuli noin senttiä pitkä repaleinen haava. Försti ja stuju rupesivat ompelemaan sitä, me muut jatkoimme töijäystä. Lääkäri luvattiin seuraavaksi aamuksi. Pojat tekivät kyllä hyvää työtä. Neuloivat koko haavan umpeen ja lääkärikin totesi seuraavana päivänä, että ei olisi itsekään pystynyt parempaan. Tuo loukkaantunut kaveri oli Hesan myllystä otettuja sippi ja trippi - miehiä ja kun hän tuli näyttämään haavaansa, totesin että hänellä oli kyllä maailman paskasimmat kalsarit. Kun kysyin, eikö hänellä ole puhtaampia, hän totesi niiden olevan ainoat. No minä annoin hänelle omistani, sillä eihän sitä kehdannut lähettää maailmalle noin likaisissa ryysyissä. Sairasulosmaksu oli nimittäin edessä. Poika lähetettiin Kosin kautta Helsinkiin. Töijäyksen jälkeen moottorivene lähti takaisin Rhodokselle, mutta jätti meille kreikkalaisen luotsin, joka toi- 5 mi eräänlaisena joka paikan höylänä. Tulin huomaamaan, että hänestä oli minulle suuri apu. Se maissa vakinaisesti asustava henkilö oli agentti, lastin luovuttaja, föörmanni ja ties mitä muuta. Hän osasi sata sanaa englantia ja tuo luotsi opasti minua, että kirjoita joka ainoa pyyntö tai ohje paperille ja pyydä myös vahvistus kirjallisesti. Kyllä siinä lappuja sinkoili edestakaisin lähimpien vuorokausien sisällä. Yalin saarella ei ollut mitään muuta kuin kaivos, josta louhittiin meidänkin hohkakivilasti ja muutama parakki mainareitten asunnoksi. Saaren ranta oli puhdasta valkoista hiekkaa ja merivesi niin kirkasta että pohjakin näkyi. Kävimme siellä muutaman kerran uimassa ja enpä ole nähnyt niin upeaa luonnon uimarantaa eläessäni. Järjestin eräänä iltana kuljetuksen läheiselle saarellekin, joka oli nimeltään Nisiros. Siellä oli asutusta, kauppoja ja muutama kapakkakin. Välillä loppui lasti, josta sain vihiä etukäteen luotsilta. Kirjoitettiin kysely, että mistä johtuu kun laivan lastaus on lopetettu. Agentti/ föörmanni levitteli käsiään. Eräänä päivänä olimme sitten lastissa. Totesimme, että makeaa vettä ei riitä Brakeen saakka joka oli purkaussatamamme. Tiedusteltiin mistä sitä saisi. Lähin paikka olisi ollut Rhodos, mutta sen kuljetus proomulla olisi ollut aivan liian kallista puuhaa. Laskimme, että selviämme Ceutaan, jossa kävisimme ottamassa makeaa vettä. Lastin lopullinen määrä laskettiin syväyksen mukaan ja konossementit ja muut lastipaperit kirjoitettiin asianmukaisesti. Kun kaikki trossit oli irrotettu, yritettiin lähteä ulos ja lopuksi päästiinkin hinaajan avulla irti. Heti kun pääsimme vapaaseen veteen, laiva kallistui voimakkaasti styyrbuuriin. Olimme nojanneet hiekkapankkiin ja kallistuminen johtui siitä, että pankki ei ollut enää esteenä. Todettiin, että meidän oli laskettava lasti uudestaan. Försti kävi lukemassa syväykset ja laskutoimituksen jälkeen tulimme samaan tulokseen. Se oli helpotus. Jätimme luotsin ja matka kohti Saksaa ja Brakea alkoi. Matkalla Brakeen ja loppuyhteenveto Matka Eurooppaan sujui mukavasti. Ilmat olivat lämpimät Välimerellä ja meikäläinenkin sai rusketusta pintaansa päivittäisillä kävelyreissuilla täkillä Rekun kanssa. Ongelmat miehistön kanssa jatkuivat. Poosu oli chileläinen ja tosi hyvä merimies. Hänellä ja timpalla oli kuitenkin kärhämää koko

6 ajan. Eräänä päivänä poosu tuli hyttiini ja kertoi, että ei voi työskennellä timpan kanssa, jollei hänelle saada kuria. Kutsuin heidät molemmat salonkiin ja ruvettiin puimaan asiaa kolmeen pekkaan. Syytä minkä takia heidän kemiansa eivät soveltuneet toinen toistensa kanssa, oli mahdotonta saada selville. Timppa nimitteli poosua mustaksi, murjaaniksi ja niin edelleen. Sehän ei tietenkään sovi ja ilmoitin timpalle, että tuollainen nimittely on loputtava. Kumpikin tekee omat työnsä ja antaa työrauhan toisellekin. Miten siinä onnistuttiin, en tiedä. Joka tapauksessa nuo herrat eivät enää riidelleet ainakaan oman tietämäni mukaan. Eräänä aamuna tulimme Ceutaan. Saimme kaijapaikan ja makean veden lisäksi otimme hiukan bunkkeria ja provianttia. Muutaman tunnin jälkeen matka jatkui. Sain tietää, että kollegani palaisi takaisin Brakessa ja minä pääsisin lomalle ja sen jälkeen omaan laivaani, Tellholmiin. Matkan aikana tein raportin laivan kunnosta konttoriin. Ei Tuulelle, sillä hän ei tiennyt laivoista herttaisen hevon pölähtämääkään. Lopuksi panen joitakin lainauksia tuosta kirjeestä. Tullessani m/s Stavfjordiin toukokuun puolivälissä Koverharissa, sain kapteeni Laiholta kuulla laivalla ilmenneistä puutteista ja vioista. Nyt, oltuani itse runsaat kaksi kuukautta aluksen päällä olen huomannut, että saamani tiedot eivät missään nimessä olleet liioiteltuja. Koska uskon, että ette yhtiössä tiedä laivan todellista kuntoa, katson velvollisuudekseni informoida teitä näistä epäkohdista. EL-MERI Olemme yliperämiehen ja konepäällikön kanssa yhteistyössä laatineet seuraavan luettelon pahimmista vioista, jotka olisi ensi tilassa korjattava, mikäli laiva on tarkoitus pitää kulussa. Kansipuoli: (pitkä lista vuodoista painolastitankeissa, sementtiarkuista, katkenneista peilausputkista, sokealaipoista ja vuotavista venttiileistä) Konepuoli: - Potkurin lapojen korjaaminen ja oikean lapakulman määrääminen. - Potkuriakselin hylsän Simplex- laakereiden tarkastus ja korjaus. (Potkurin puoleinen laakeri laskee meriveden paineen sisään.) - Kaikkien pohja- ja laitaventtiilien tarkastus ja kunnostus. - Pääkoneen makeavesijäähdytyssysteemin jäähdyttäjien sekä venttiilien tarkastus ja korjaus. - Höyrylinjojen veto pääkoneen huuhteluilmakanaaleihin mahdollisten kanaalipalojen varalta. (Kanaaleissa puhalluspaikat valmiina.) Kuten edellä olevasta näkyy, viat eivät ole mitään pieniä ja niiden korjaus ei varmasti ole mitään halpaa lystiä. Mielestäni on kuitenkin kannattavampaa pistää alus kuntoon kuin odottaa, että se jossakin pahassa tilanteessa leviää täydellisesti. Korjaus on silloinkin edessä ja mitä maksaakaan hinauskulut, lastin mahdollinen purkaus yms. Antwerpenin ja Rotterdamin tapaukset antoivat jo pieniä viitteitä siitä, mitä voi sattua. Kansipuolen osalta voisin sanoa, että vingatankit, jotka tällä hetkellä ovat täysin pois käytöstä, ovat meille erittäin tärkeät. Sellaisissa paikoissa, kuten Yali, joissa yksi ruuma täytetään kerrallaan, on em. tankkien käyttö melkein välttämätöntä, mikäli aiotaan minimoida rungon jännitykset. Tärkeät ne ovat myöskin tyhjänä ajettaessa, sillä mikäli ei ole riittävästi painolastia on jäähdytys-, spuulaus- ym. vesien saannissa suuria vaikeuksia. Erityisesti syksyn ja talven tullessa olisi painolastien määrä saatava suuremmaksi, kuten tiedätte. Ilman kunnollisia vingatankkeja se ei tässä aluksessa käy. Potkuri, jonka siipien asennot eivät ole vieläkään kunnossa, aiheuttavat ylimääräistä rasitusta hylsään, akseliin, pääkoneeseen ja koko runkoon. Vauhti vaihtelee 9-12 solmuun, riippuen lastin määrästä. Kierroksia ei missään vaiheessa voi säätää 100:aa ylemmäksi, sillä potkuriviasta johtuen se antaa koko alukselle voimakkaan vatkaavan liikkeen. Konepuolen vioista en suuremmin osaa kommentoida, mutta uskon konemestarien ammattitaitoon ja arviointikykyyn. Lukemattomat konestopit tämän kahden kuukauden aikana puhuvat puolestaan. Edellä oleviin tosiasioihin viitaten ehdotankin, että m/s Stavfjordin telakointia pohdittaisiin mitä pikimmin. Tämä vuodatukseni ei ole tarkoitettu miksikään perisuomalaiseksi purnaukseksi, vaan informaatioksi varustamolle mikä on m/s Stavfjordin tila tänään. Biskajalla Tämän vuodatuksen lähetin varustamoon. Aiheuttiko se toimenpiteitä, en tiedä ja jos aiheutti niin missä aikataulussa. Luovutin laivan Tanulle Brakessa ja lensin itse Suomeen lomalle. Kävin tuossa laivassa vielä vikajeeramassa vuonna Silloin ajoimme Puolan linjaa. Entisestä porukasta ei ollut enää monta jäljellä. Rekku oli kuitenkin ja voi sitä jälleennäkemisen iloa. Se pomppi kuin hullu sotkien minun harmaat housuni kolinpölyyn. PS Seuraavalla sivulla saamme seurata Rekkun uudet seikkailut. Vasemmalla Ceutan kaupunki 6

7 Dan Lindholm Sain jobin Ilmari Tuulen Stavfjordiin loppuvuodesta - 77 uffarikalleksi vietettyäni melkein vuoden Bore Starilla, Finnjetillä, Viking 5:ssa ja vanhassa Finlandiassa pullokallena. No erohan oli suuri heti, vaikka olin aloittanut sköneurani -76 legendaarisessa m/t Nannassa, joka jos mikään oli romu. Stavfjord oli haettu vähän aikaisemmin Norjasta. Seilattiin muutama reissu Helsinki- Puola ja sitten tuli tieto, että Luleåsta rautaharkkoja New Orleansiin. Sehän oli mieliuutinen 18-vuotiaalle. Nyt meikäläisestä tulisi Amerikan- Danny. LuleŒssa lastattiin ja heti lähdön jälkeen meille kerrottiin, että propelli oli osunut pohjaan ja lavat vääntyneet eli matka tulisi olemaan hidas. Lopulta saavuimme Las Palmasiin bunkraamaan ja ottamaan provianttia. No me nuoret karattiin heti suhinakulmille, minä, opis ja messikalle. Palattuamme laivalle stuju oli vihainen. Hän oli yksin joutunut kantamaan proviantin. Samaan aikaan ilmestyi repari (Suomalaisen Pena) ja försti KoukkuKoponen Rekun kanssa. ijät olivat antaneet pummille 10 $ jos hommaa kulkukoiralle pannan ja remmin. Siitä alkoi Rekun sköneura. Las Palmasista suuntasimme kohti New Orleansia. Melkein heti alkoi paha hiivari, vastatuuli. Yhtenä päivänä kapteeni Laihon mukaan ei liikuttu mailiakaan eteenpäin. Kalle, minä ja opis 7

8 Rekku EL-MERI Rekku oli heti kaikkien kaveri ja sai herkkuja syödäkseen. Kun saavuimme perille, Rekku vartioi lankongia. Mustat miehet saivat haukut ja valkoiset ei. Ilmeisesti sitä oli potkittu Las Palmasissa. Lastin purkauksen jälkeen jäimme redille Missisippiriverille. Laivan painolasti jaettiin niin, että ahteri nousi ilmaan. Ukot kävivät pelastusveneellä hitsipilleineen ja oli, että taas makasi yksi laiva Ilmarin kallellaan. Finnlinesin hienot laivat ajoivat ohi kun meidän ruostekasaa korjattiin lekalla. No matka jatkui kohti Panaman kanavaa ja Equadoria. Panamassa oltiin päivä redillä jakalasteltiin. Saaliiksi saatiin sihiseviä kissakaloja. Rekku-raukka pelkäsi niitä. Se oli muuttunut matkan aikana, etsi ilmeisesti isäntää. Panaman Se viihtyi vain muutamassa hytissä. Se vältteli miehistön chileläisiä. Myöhemmin selvisi, että että eräs chileläinen skönäri oli potkaissut sitä. No Amerikan-Danny pääsi seilaamaan kanavan läpi, joka oli hieno kokemus. Tyynellämerellä meillä oli huippuhienot päiväntasaajan kastajaiset.itse toimin Press -miehenä, olihan pari vuotta aikaisemmin seilannut Nannan kanssa Zaireen. Equadorin Guayaquilissa meitä odotti kaija viidakossa. Kuparimalmi tuotiin kuormaautoilla, kipattiin kaijalle ja elaketjuinen kraana nosti kauhalla sitä ruumaan. Paskainen ja pölyävä lasti kutisi iholla ja kävi hengitykseen. Tätä huvia kesti pari päivää. Kerran kun tultiin yöllä maista, kraana oli jonkassa ja puomi kaatunut laivaa päin ja rikkonut reelingin. Kuski oli täydessä mari-pölyssä. Päivässä tavaran toimittaja rakensi elevaattorin. Paikalliset lapioivat lastin hihnalle ja 5-6 ukkoa tasoitti sitä ruuman pohjalla. Tuskin ovat enää hengissä sen pölyn jälkeen. Pari viikkoa se kesti, saldot meni naisiin, mutta lopuksi päästiin matkaan kohti Ruotsia. Matkalla ottaessani aurinkoa täkillä, kapteeni Laiho tuli viereen legendaarinen Barres-sikari Pressman Itse Neptunus, linjakasteessa Luvan kysyminen 8

9 suussa ja ilmoitti: Ville, älä makaa täkillä. Matkalla mur tuu muutama palkki, enkä vastaa jos tipahdat ruuman pohjalle. Näin sanottuaan hän jatkoi matkaansa. : ) Panamaan tullessamme, laivaa hidastettiin. Seisoimme förkantissa ja katselimme kun laiva notku. Katkeaako vai eikö katkea, tuumasi joku joka tiesi vaurioista Atlantin ylityksessä. Jäimme päiväksi vielä Cristobaliin Panamaan bunkraamaan ja ottamaan provianttia. Ja vanhat skönärit osti halpaa whiskyä trokattavaksi Ruotsiin. Matka Ruotsiin meni nopeasti. Rekku otti muistaakseni yhden matruusin isännäkseen ja viihtyi hänen hytissään. Ruotsissa tulli kontrasi koko laivan. Viinaa oli kuulemma myyty, mutta tyhjiä keissejä ei löytynyt. Ne olivat konehuoneen turkin alla piilossa. No laiva saapui Koverhariin. Minä maksoin ulos. Vietin kesän Suomessa ja sitten Ilmarin Meritaan, Tellholmiin, armeijaan Hyrylään, Someriin ja viimeksi Nan Fungiin. Puheenjohtaja Pekka Teräväinen EL-MERI Jälkeenpäin pohdin Rekun kohtaloa. Laiva myytiin kreikuille. Ilmari Tuulen sanoin Unionin lehdessä: Sitä laivaa en olisi tuonut edes kilon palasina Suomeen. Mutta toivottavasti Rekku pääsi koirien paratiisiin. Dan Lindholm Viking XPRS Jälkikommentit: Tästä tarinasta puuttuu se nuoruuden into, hul luus, pelottomuus, sinisilmäisyys, rohkeus ym.se oli hullua touhua. Ihme ett hengis ja edelleen laivassa. Hienoja aikoja, joita nykyiset työkaverit ei voi käsittää, eikä uskoa. Vaikka karsii pois pahimmat seikkailut, mitä ei voi edes julkaista. Elämäni on ollut rikas. Merillä 9 vuotta, Neuvostoliitossa rakennusfirman kokkina. Formula 3 Saksassa ja formula 2 Italiassa avustajana kuljettaja ystävälleni. Mulla on muisteltavaa sit kun eläke kolahtaa. Terveisin: Iso Dee (Dan Lindholm) TURUN SEUDUN MERIMIESELÄKELÄISTEN KUULUMISIA Turun Seudun Merimieseläkeläiset aloittivat kevään kerhotapaamiset jälleen vuoden alussa. Kerho kokoontuu entiseen tapaan parillisten viikkojen tiistaina. Kerhossa vietetään kaksi tuntia yhdessä puheenjohtajan vetämänä. Ohjelmaan pyritään etsimään aina jotain uutta aihetta mutta joka kerta ainakin lauletaan ja jumpataan kevyesti. Tietokilpailu ja arpajaiset kuuluvat ohjelmaan kahvin lisäksi. Myös retkiä ja matkoja tehdään. Laskiaistiistaina kävimme Ruissalon Honkapirtillä syömässä hernekeittoa ja pannaria. Vuosikokous pidettiin 6. maaliskuuta, kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokouksessa valittiin myös uusi hallitus vuodelle Puheenjohtajana jatkaa Pekka Teräväinen ja varapuheenjohtajana Pirkko Virta. Sihteeriksi valittiin myös edelleen Ritva Mohn ja rahastonhoitajaksi Terttu Sjöros. Hallituksen jäseniksi valittiin Terttu Välilä, Ossi Mielonen ja Elise Niemeier. Varajäseniksi valittiin Tuuli Hietanen, Tuula Kormu, Anja Kankaanranta sekä uusina Pekka Liipola ja Lasse Hakala. Kevään muita tapahtumia on mm. teatteriesitys JoJo-teatterissa Turussa. Näytelmä on Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja - kirjasta tehty näyttämösovitus. Lisäksi on suunnitteilla kevätretki toukokuussa kohteen ollessa vielä vähän avoin. Kesällä järjestetään jälleen perinteinen kesätapahtuma heinäkuun 3. päivä Mepalassa. Kevään viimeinen kerhopäivä 29. toukokuuta ja syksyn toiminta aloitetaan jälleen kesän jälkeen tiistaina 21. elokuuta. Uusia jäseniä otetaan mukaan toimintaan koko ajan ja kaikki mereltä eläkkeelle jääneet ovat tervetulleita. Lisätietoja toiminnasta antaa Pekka Teräväinen tai sähköpostilla: 9

10 Kuvia Turun Merimieseläkeläisten toiminnasta Varapuheenjohtaja Pirkko Virta valvoo että kaikki toimii Miehet ovat löytäneet omat pöydät Juttu luistaa hyvässä seurassa Kahvihetki muun toiminnan puitteissa Kotkan vuosikokous Hei! Tässä tulee meidän hallituksen jäsenet seuraavalle kaudelle: Puheenjohtaja, Tuula Valjus, varsinaiset jäsenet: Anneli Toivonen, Pekka Sakkelin, Niilo Siro,Pekka Lappi, Pauli Rihcter, Ville Välitalo,varajäsenet: Raimo Saarentaa, Jorma Help, Pauli Perokorpi,, Raimo Laakso jaesa Honkanen. Varapj. Niilo Siro, sihteeri Pauli Perokorpi, taloudenhoitaja Pekka Sakkelin, toiminnantarkastajat: Marja- Liisa Vainikka, Riku Pirinen, varat. Sakari Nevalainen ja Ritva Saarentaa. Muita toimikuntia ei valittu, esim. huvitoimikuntaa ( huvittelemme kaikki porukalla). Terv. Tuula 10

11 Vuosikokous Oulussa, uusia henkilöitä vetovuoroon Oululaisten vuo-sikokous on taka-napäin. Pitkä-aikaiset puheen-johtaja, rahas-tonhoitaja ja sih-teeri, Pentti ja Sane Vähävihu sekä Aatto Juop-peri, halusivat hellittää ja toivoivat yli kymmenen vuotta Kuvassa Sane ja Pentti Vähävihu jatkuneille tehtävilleen uusia jatkajia. Halunsa siirtoon he olivat ilmoittaneet jo edellisenä kesänä. Vuosikokouksessa valittiin heidän tilalleen uudet henkilöt. Pentti Vähävihu jatkaa vielä yhdistyksen hallituksessa tarjoten siten pitkäaikaisen kokemuksensa yhdistyksen käyttöön. Uusi hallitus on seuraava: puheenjohtaja Timo Haipus, varapuheenjohtaja Oiva Tasanen, sihteeri Pentti Eskonniemi, rahastonhoitaja Seppo Haipus. Varsinaiset jäsenet Pentti Vähävihu ja Reima Holappa. Varajäsenet Kauko Rantapelkonen, Veikko Komula ja Aaro Nahkuri. Toiminnantarkastajat (vanhalla termillä tilintarkastajat) Eila Ketola ja Liisa Rantajärvi. Toivotaan jobinvaihdon sujuvan kitkattomasti ja toivotetaan uusille toimijoille paljon onnea ja voimia. Samalla haluan lausua tässä yhteydessä kaikkien jäsenten puolesta suurkiitokset Pentille ja Sanelle sekä Aatolle, vuosia kestäneestä uurastuksesta ja tuloksekkaasta työstä yhdistyksen hyväksi. Uusia nörttejä Oululaivalla Tammikuussa alkoi atk-alkeiskurssi Oulu-laivalla. Allekirjoittanut toimi opettajana ja Osmo Hurtig, Merellinen Oulu r.y:stä, tutorina. Kurssille oli ilmoittautunut 11 kpl oppimiseen innostunutta oppilasta. Opetusta oli kolmen viikon aikana yhteensä kuutena päivänä, eli kahtena päivänä viikossa, pari tuntia kerrallaan. Kotiläksyjäkin oli, varsinkin muutamina viimeisinä päivinä, sillä eihän mikään koulu se voi ilman kotiläksyjä toimia. Kaikki oppilaat ja opettajat selvisivät kurssista kiitettävästi ja edistystä tapahtui iloisessa ilmapiirissä. Kurssin lopulla tuli kysyntää myös uudesta kurssista ja sen pitoajaksi on alustavasti kaavailtu hutitoukokuuta, paikan ollessa sama. Oululaivan salonki onkin kuin tehty vanhojen skönöjen oppiympäristöksi. Kiitos paikan antajalle, Merellinen Oulu ry:lle. Tietotekniikka voi myös opiskella laivan salongissa Kuukausikokouksia Talven ja kevään kuukausikokoukset pidetään entiseen tapaan Aleksinkulman Myllynurkassa seuraavina päivinä: ja aina klo 10. Timo Haipus Jääkentällä, kuvan on Vaasalaiset lähettänyt 11

12 VAASANSEUDUN MERIELÄKELÄISET Tulihan ne pakkaset ja lumi tänne Vaasan korkeudellekin, nyt nautitaan siitä. Joulukuussa osa merieläkeläisiä teki matkan Tallinnaan joululahjaostoksille, matka oli ihan mukava. Olimme Unionin pikkujoulussa jossa oli mukana myös työssä olevat entisiä työkavereita, hyvin sopeuduimme joukkoon. S M-U:n Länsi-Suomen osasto tarjosi eläkeläisille joulukahvit tortut ja piparit. Vuosi vaihtui ja olemme jo uutta vuotta menneet kuukaudella eteenpäin kohti kevättä.meillä on jo suunnitelmissa kevätmatka Gotlantiin. Taitaapa se toteutuakin. Lähetän tässä samalla Pohjalaisesta otetun mielipide palstalta kirjoituksen. Panekohan se meitä ajattelemaan? Kirjoitus: Sirpa Kaikkonen Seniori, katso peiliin Moni laiska seniori saa katsoa peiliin, sillä tutkimus kertoo, että vain yksi kahdestakymmenestä liikkuu suositusten (2,5 tuntia viikossa kestävyyttä + lihaskuntoa) mukaisesti. Yksi kymmenestä tekee lihaskuntoa kohentavaa harjoittelua ja yksi kahdestakymmenestä kehittää tasapainoaan1 Erityisesti miehet ovat laiskistuneet vaarallisesti. Hurja on myös tieto, että vain yksi prosentti aikuisista suomalaisista elää lääkkeittä. Simo Nikula seniori Seinäjoki Eläkeläinen maksaa tulostaan noin 6 % suurempaa veroa kuin palkansaaja. Maksamme vuodessa noin 800 miljoonaa euroa enemmän kuin palkansaajat vastaavista tuloista! Väärinhän tuo on, mutta oma vika. On naurettavaa, kun emme kykene ajamaan etujamme. Meistä vain 20 % on järjestäytyneitä ja nämäkin kymmenissä eri yhdistyksissä toisiaan kyttäillen. Eläkeläisten määrä kasvaa, mutta järjestöjen jäsenmäärä ei. Elämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhteiskunnassa. Eläkeläinen on päättäjälle tärkeä vain hetken vaalien aikaan. Jos vanhuus ja viisaus meissä korreloisi, olisimme maan suurin ja kunnioitetuin järjestö. Suurempi kuin SAK. Päättäjät ja sponsorit kysyisivät, mitä tarvitsette, olisi omat toimitilat ja palkatut toimihenkilöt. Mutta kun ei korreloi. Koska eläke pysyy jatkossakin entistäkin pienempänä, eikä raha riitä lääke- ym. kuluihin, paras keino olisi oma apu. Muutetaan elintapoja ja asenteita. Syödään ja kuntoillaan niin, että pärjäämme paremmin ja vähemmällä. Joulukahvit 2011 Sirpa ja Veikko 12

13 Entinen johto edelleen Helsingissä Helsingin Seudun Merieläkeläiset pitivät sääntömääräisen vuosikokouksensa Kokouksessa käsiteltiin toimintakertomus ja tilit edelliseltä vuodelta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle. Kaikki hyväksyttiin yksimielisesti ilman muutoksia. Henkilövalinnat sujuivat ilman äänestystä. Eipä sitä ole viimeisten 15 vuoden aikana muutenkaan äänestetty. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pentti Ojanen ja varapuheenjohtajaksi Robert Herdin yksimielisesti. Johtokuntaan valittiin vakinaisiksi jäseniksi uudelleen Anja Jalonen, Unto Toivanen, Riitta Grön, Timo Nenonen ja Jorma Tiirinki. Varajäseniksi valittiin uudelleen Kirsti Videman, Veikko Härmä ja Tapio Nurminen. Kokouksessa nimettiin yhdistyksen edustajat Merieläkeläisyhdistysten Keskusliiton maaliskuiseen liittokokoukseen. Kokouksen päätteeksi Eino Ketolaiselle myönnettiin Yhdistyksen kunniajäsenyys. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen sihteeriksi valittiin Robert Herdin. Hän toimii myös yhdistyksen kirjanpitäjänä. Talouden hoitajana jatkaa Eino Ketolainen ja matkavastaavana Tapio Nurminen. Myyjäiset Vaikka Helsinkiläisten kevätmyyjäiset pidettiin huhtikuun 1 päivänä, ei se ollut mikään aprillipila, vaan aivan isot ja komeat myyjäiset. Tavaraa oli kerääntynyt iso määrä ja leipurit olivat olleet ahkeria joten myytävää oli paljon. Myös muutakin tavaraa oli kertynyt runsaasti ja kirpputorilta saattoi tehdä hyviä löytöjä. Vaikka arpoja oli kolmesataa, ne menivät kaikki kaupaksi ja taisi joku ostaja jäädä ilmankin. Kunniajäsenemme Eino Ketolainen jäi eläkkeelle vuonna 1998 jäänmurtaja Avusta. Helsingin Seudun Merieläkeläisiin hän liittyi vuonna Heti hän sai tehtäväkseen hoitaa yhdistyksen taloutta. Tehtävä jonka hän on hoitanut tarkasti ja kunnialla hankkimalla monia arpajaisvoittoja ja tavaraa myyjäisiimme tuntemiltaan kauppiailta ja muilta henkilöiltä. Lehtemme haluaa onnitella kunniajäsenyyden saanutta yhdistyksen taloudenhoitaja Eino Ketolaista. Pathaiten tuottivat arpajaiset, sitten leivontatuotteiden myynti, seuraaviksi kahvipöytä, vaatepöytä, kirjapöytä ja astiapöytä. Yhdistyksen puolesta haluamme kiittää kaikki jotka olivat mukana tuomassa tavaraa myyntiin, järjestämässä paikat kuntoon ja hoitivat myynnin unohtamatta rahaa tuovia asiakkaitamme. Vasemmalla Unto Toivanen myymässä luettavaa Kaarlo Hoikkalalle 13

14 Kaisa Mustapää ja Pirkko Herdin yrittävät saada kaikki leivonnaiset mahtumaan pöydälle Irja Ojanen huolehti kahvitarjoilusta ja säilykkeiden myynnistä. Anja Jalosen vastuulla oli varsinainen kirpputori monine lautaisineen ja kuppeineen sekä muuta mukavaa. Anni Tiirinki harkitsee ostaisiko vaatetta Eeva Härmältä. Rauha Virtanen ihmettelee leivontapöydän kakkujen mahtavaa määrää. Riitta Grön laskee arpajaisista tulleet rahat Helena Laineen seuratessa jaettuaan arpajaisten voitot. 14

15 Itämeri kutsuu keväisiin merimaisemiin Meren lumo korostuu kevään valon myötä, ja Tallink Silja tarjoaa monia mahdollisuuksia nauttia laivamiljööstä. Oloneuvokset matkustavat yhtiön laivoilla alkuviikosta edullisin seniorihinnoin, ja ohjelmatarjontakin on räätälöity aikuiseen makuun sopivaksi. Entinen laivaväki on kulkenut työvuosinaan lukemattomia meripeninkulmia, mutta siitä huolimatta monikaan ei jää pysyvästi maihin edes eläkkeelle päästyään. Oli menneisyys sitten miehistön tai päällystön tehtävissä, uusi näkökulma merenkulkuun syntyy kun nousee laivaan matkustajana. Tallink Siljan laivasto tarjoaa merellisiä elämyksiä seniorimatkustajilleen niin ohjelma- kuin ravintolatarjonnan puolesta. Laivayhtiö tarjoaa myös 60 vuotta täyttäneille tai eläkeläiskortin haltijoille edulliset seniorihinnat alkuviikon lähdöille. Seniorihintojen ohella Tallink Silja myöntää myös ryhmille edulliset hinnat. Ryhmänkerääjät nauttivat mukavista eduista, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkilöä. Lue lisää eduista Tallinkin ja Silja Linen verkkosivujen Ryhmämatkat-osiosta! Uuden ajan noutopöytä on katettu Yksi merimatkan kiistaton kohokohta on ruokailu, ja noutopöytä on säilyttänyt suosionsa jo vuosikymmenet. Klassikkokin kaipaa ajoittain uusiutumista, joten Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetvalikoima uudistettiin niin makujen kuin toiminta-ajatuksensa puolesta helmikuussa Uudistuneessa buffetissa ei edetä enää määrätyssä järjestyksessä, vaan aloituspisteitä on useita. Valikoimassa on mm. vihannestori, antipasto-tori, juustotori, kalatori ja jäl- 15 kiruokatori. Tarjolla on myös uusia ruokalajeja, kuten sushi, ja useimmat ruokalajit ovat esillä valmiina annospaloina. Seisovanpöydän suosikkiruoat on säilytetty kuitenkin valikoimassa ja ruokajuomat sisältyvät edelleen hintaan. Baltic Princessin suosikkilähdöt Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen viihde on räätälöity aikuiseen makuun etenkin alkuviikon lähdöillä, jolloin Itämerellä seilataan erilaisten teemaristeilyjen ja nostalgisen ohjelman parissa. Helsingistä Tallinnaan päivittäin liikennöivä Baltic Princess tekee 22 tunnin risteilyjä, joiden teemat vaihtuvat päivittäin. Tiistait kuluvat Studio55.fi-ohjelman hengessä hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien ja juontajien johdolla. Risteilyillä omia ohjelmiaan juontavat vuorollaan Markku Veijalainen, Kari Salmelainen sekä tangokuninkaat Jukka Hallikainen, Risto Nevala ja Marko Lämsä. Iskelmäkeskiviikko on Baltic Princessillä kahdesti kuussa, jolloin lavalle nousevat iskelmätähdistä kirkkaimmat ja radio Iskelmän suositut juontajat. Senioreiden suosikit myös Silja Europalla Turusta liikennöivä Silja Europa tekee 23 tunnin mittaisia risteilyjä kauniissa saaristomaisemissa päivittäin. Niin ikään Silja Europalla pääsee Studio55.fi-risteilylle joka tiistai tunnettujen juontajien johdolla, ja Iskelmäkeskiviikon tunnelmissa matkataan kahdesti kuussa. Lauantaista keskiviikkoon laiva on lastattu tanssikansan suosikkiartisteilla. Joka toinen maanantai Silja Europalla risteillään keskusteluohjelmien, luentojen ja tietysti tanssin merkeissä. Seniorimaanantaiden mielenkiintoisista ohjelmista vastaavat muun muassa Eija Kantola ja Erkki Liikanen (lähdöllä 19.3.) sekä Pertti Keihäs, Hilkka Mäkitalo ja Jari Koivisto (lähdöllä 16.4.).

16 Sukkuloiden Suomenlahden yli Tallink Shuttle -pikalaivoilla nautit monipuolisista palveluista sekä matkustat Suomenlahden ylitse nopeasti auton kanssa tai ilman. Monet käyttävät pikalaivoja reittimatkustukseen, mutta käydään Tallinnassa ahkerasti päiväristeilylläkin. Tallink Shuttle -laivat kulkevat viidesti päivässä Helsingin ja Tallinnan väliä, kahdessa tunnissa - kelissä kuin kelissä. Star-laiva rakennettiin vuonna 2007 Suomessa ja Superstar valmistui vuotta myöhemmin Italiassa. Laivojen monipuolisten aikataulujen ansiosta yhden päivän aikana Tallinnassa ennättää viettää jopa 12 tuntia. Dieettiohjeet 1. Jos syöt jotakin, eikä kukaan näe, siinä ei ole kaloreita. 2. Jos juot kevytlimsan ja syöt suklaapatukan, kevytlimsa mitätöi suklaapatukan kalorit. 3. Jos syöt toisen henkilön kanssa, etkä syö enempää kuin hän, kaloreita ei lasketa. 4. Lääkkeeksi syödyn ruoan kaloreita ei milloinkaan lasketa, esimerkkinä kaakao ja juustokakku. 5. Jos lihotat ihmiset ympäriltäsi, näytät itse hoikemmalta. 6. Elokuviin liittyvät ruuat, kuten popcorn ja perunalastut, eivät lihota, koska ne ovat osa elokuvaelämystä, eivätkä ravintoa. Päiväristeilyllä voit vierailla esimerkiksi Kadriorgin palatsissa, taidemuseo KuMussa, aina ihastuttavassa Vanhassakaupungissa tai vaikka kaikissa näissä! Lisäksi hyvän ruoan ja juoman ystävät, hemmotteluhoitoja hakevat sekä ostoshimon valtaan joutuneet löytävät Tallinnasta omat keitaansa. Yhdessäkin päivässä ennättää kokea paljon ja historiallinen hansakaupunki tarjoaa lukemattomia vaihtoehtoja viettää aikaa! Lisätiedot ja matkavaraukset: tai p (0600-puhelut 1,74 /min + aina pvm/mpm). 7. Keksin, munkin tms. puolikkaissa ei ole kaloreita. Puolittaminen saa kalorit valumaan ulos. 8. Jos valmistat ruokaa, ei välineistä nuolluissa aineissa ole kaloreita. 9. Samanvärisissä ruoissa on sama määrä kaloreita, esimerkiksi pinaatti ja päärynäjäätelö, herkkusienet ja vaniljajäätelö. HUOMAA: Suklaa on universaali väri ja siksi sopii yhteen minkä tahansa muun värin kanssa. 10. Kylmissä ruoissa ei ole kaloreita, koska kalorit ovat lämmön yksiköitä (esim. pakastetut piiraat, jäätelö, hyvin temperoidut juomat, erityisesti jääpalalliset). Ulko-olosuhteissa alle 15 C-asteen lämpötilassa mikä tahansa nautittava lasketaan kylmäksi, esim. hiillostettu makkara, vohveli kerma-hillolla. Esitämme kiitoksemme Merimieseläkekassalle ja muille tukijoillemme tämän lehden aikaansaamisesta Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry Puheenjohtaja Tapio Nurminen C/O Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Halsuantie Helsinki, Puhelin Sähköposti: Kotisivu: Helsingin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Pentti Ojanen Halsuantie 5-7, Helsinki Puhelin Sähköposti: Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Tuula Valjus Ruukinkatu 3 B Kotka Kotipuh , Sähköposti: Turun Seudun Merimieseläkeläiset ry Puheenjohtaja Pekka Teräväinen Rostockinkatu 2 D, Turku Puhelin: Sähköposti: Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Veikko Malmi Vanha Vaasankatu 16 H Vaasa Puhelin Oulun Seudun Merieläkeiäiset ry Puheenjohtaja Timo Haipus Vihiluoto 5, Kempele Kotipuh Kemin Seudun Merieläkeläiset ry Puheenjohtaja Erkki Täikkö Kaakamo Kotipuh Matkat Tapio Nurminen Kuusmiehenpolku 4 C 6, Helsinki Puhelin Sähköposti: Lehden tekivät: Taitto Word ohjelmalla Robert Herdin. Paino: Pekan Pikapaino, Espoo Julkaisija: Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto ry. 16

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Vuosikokouksen pöytäkirja

Vuosikokouksen pöytäkirja Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 Lounais-Suomen Ajokoirayhdistys ry 1 Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 PÖYTÄKIRJA Aihe Lounais - Suomen Ajokoirayhdistyksen vuosikokous 2013 Aika 14.03.2013 klo 18.00 Paikka Ravintola

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot