JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / LOHIKOSKI

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / LOHIKOSKI JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka on tullut voimaan Näiden säädösten soveltamisalaan kuuluvat yleiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän uimakauden aikana huomattava määrä uimareita päivässä. Lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994) annetaan yleisiä terveydensuojeluun liittyviä määräyksiä. Uimavesidirektiivissä ja STM:n asetuksessa on määrätty uimavesiprofiilin tekemisestä. Säädösten mukaan uimavesiprofiilin laatii uimarannan omistaja tai haltija yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Eu-uimarannoille uimavesiprofiilit on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2011, joita päivitetään aina uimavesiluokan muuttuessa tai vähintään viiden vuoden välein. Uimavesiprofiilissa tulee esittää mm. uimaveden ja muiden lähialueen pintavesien kuvaus, mahdollisten saastumisten syiden määrittely ja arviointi, sinilevien, makrolevien/kasviplanktonin esiintymisen todennäköisyyden arviointi, lyhytkestoisen saastumisen todennäköisyyden arviointi ja syiden selvittäminen sekä uimaveden laadun seurantakohdan sijainti. Jyväskylän yleisten uimarantojen uimavesiprofiileissa on tietoa lisäksi mm. uimarannan varustukseen, palveluihin, kunnossapitoon ja käyttöön liittyen sekä uimareille annettaviin ohjeisiin ja tiedotukseen liittyen, koska nämä tiedot ovat sellaisia, joista käyttäjät ovat todennäköisesti kiinnostuneet. Uimavesiprofiileissa on otettu huomioon veden aistinvarainen ja mikrobiologinen laatu sekä sinilevähavainnot viimeisen neljän vuoden ajalta. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jyväskylän kaupunki / Liikuntapalvelut 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Jyväskylän kaupunki / Liikuntapalvelut Liikuntapaikkavastaava Jarmo Saikkonen jarmo.saikkonen[a]jyvaskyla.fi puh Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Eeronkatu Jyväskylä Terveystarkastaja, puh terveysvalvonta@jyvaskyla.fi 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Eurofins Nab Labs Oy, Survontie 9 D, Jyväskylä KVVY-Tampere, Patamäentie 24, Tampere 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Jyväskylän Energia PL 4, Jyväskylä puh MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Lohikoski 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Lohikoski 2.3 Uimarannan ID-tunnus *) FI Osoitetiedot Koivikkotie 24, Jyväskylä Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Eeronkatu 10, Jyväskylä Puhelin: Vaihde: etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI Koordinaatit *) I , P Koordinaattijärjestelmä WGS Kartta 2.7 Valokuvat Kuvia Lohikosken uimarannalta kesällä Lisätään myöhemmin

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI 3 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvi 3.2 Rantatyyppi Hiekka 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus - Rantaviivaa n. 40 m - Hiekka-aluetta n m 2 - Ei hoidettua nurmialuetta - Ranta avautuu luoteeseen 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Vedenpohja syvenee hitaasti. Rannalla on käytetty pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa. Hiekalla kasvaa jonkin verran ruohokasvillisuutta. Rantavedessä uimaalueen ulkopuolella kasvaa vesikasveja kuten myös Palokkajärven muissakin rantavesissä. Uimarannan ympärillä kasvaa lehti- ja havupuita, minkä takaa avautuu Lohikosken asuinalue. Nelostie kulkee Palokkajärven länsi- ja lounaisrantoja pitkin. 3.5 Uimarannan pohjan laatu Rantaveden pohjalle on lisätty samaa ohutta hiekkaa kuin ranta-alueelle, mikä parantaa pohjan laatua. Sukeltajat tarkistavat uintialueen pohjan vuosittain ennen uimakauden alkua sekä tarvittaessa uimakauden aikana 3.6 Uimarannan varustelutaso Lohikosken uimaranta on keskisuuri ja vakiovarustein koottu EU-uimaranta. - Yksi laituri - Pukukopit miehille ja naisille - Kuivakäymälät miehille ja naisille - Pelastusrengas - Info/ ilmoitustaulu - Jäteastia 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Huomattava määrä. 3.8 Uimavalvonta Ei valvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven nimi Palokkajärvi 4.2 Vesistöalue Kymijoen -vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, FIVHA2 4.4 Pintaveden ominaisuudet Tiedot Herttajärjestelmästä, , näytesyvyys 1 m. Kokonaisfosfori ja -typpi analyysitulokset vuodelta Näkösyvyys: Sameus: 4 FNU ph: 7,2 Klorofylli-a: 13 µg/l Kokonaisfosfori: 38 µg/l Kokonaistyppi: 620 µg/l Veden viipymä: Veden korkeus: Virtaama: Sadanta: Valunta:

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI 4 Palokkajärveen vesi tulee Alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen. /Järviwiki 4.5 Pintaveden laadun tila Palokkajärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan todennäköisesti valuma-alueella harjoitetusta maataloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Palokkajärveen päätyi vielä 1970-luvulla sen yläpuolisten Alvajärven ja Korttajärven kautta Tikkakosken taajaman jätevesiä, mikä piti fosforipitoisuuden varsin korkeana. Lisäksi Palokkajärven valuma-alueella sijaitsee sittemmin (v. 1999) jo suljettu Palokan kaatopaikka. Voidaan kuitenkin sanoa, että rehevöityminen on saatu jossain määrin hallintaan, sillä Palokkajärven pintaveden kokonaisfosforiarvot ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet aikalailla ennallaan tai hieman laskeneet 2000-luvun aikana. Mutta happitilanne on todettu huonoksi erityisesti loppukesäisin Palokkajärven syvänteissä. Myös järven veden väriarvo on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina. Palokkajärveä on hoitokalastettu nuottaamalla vuosina Tuona aikana järvestä poistettiin kalaa yhteensä noin 9050 kg (34,8 kg/ha). /Järviwiki 5..UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Uimavesinäyte otetaan uimarannan osasta, jossa suurin osa uimareista käy uimassa. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteenotto suunnitellaan aina ennen uimakautta sekä laaditaan näytteenottosuunnitelma (seurantakalenteri). Näytteitä otetaan vähintään neljä kertaa kesän aikana. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi 5.4. Uimaveden mikrobiologisen laadun seuranta 5.5 Edellisten uimakausien tulokset Näytteistä yksi otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua eli kesäkuun alussa ja loput kolme uimakaudella ( ) näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Arvioidaan aina näytteenoton yhteydessä (öljyt, jätteet ja muut kelluvat materiaalit, sinilevät) Uimaveden mikrobiologista laatua seurataan määrittämällä vedestä ulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja E.coli). STMa asetuksessa 177/2008 on määritetty toimenpiderajat (enterokokit 400 pmy/100 ml ja E.coli 1000 pmy/100 ml), joiden ylittyessä viranomainen ryhtyy toimenpiteisiin. Käytännössä ensimmäinen toimenpide on uusintanäytteen ottaminen mahdollisimman pian tutkimustuloksen varmentamiseksi. Eu-uimarantojen veden laadun tutkimustulokset raportoidaan vuosittain EU:lle, joka tekee yhteenvedon koko Euroopan uimavesien tilanteesta Näyte v v v v E.coli Enterok. E.coli Enterok. E.coli Enterok. E.coli Enterok Vuosien aikana ei ole havaittu aistinvaraisesti poikkeamia, jotka olisivat voineet vaikuttaa veden laatuun

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet 5.6 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Uimaveden laatuluokittelussa käytetään viimeisen neljän vuoden aikana otettuja suunnitelmallisten näytteiden suolistoperäisten enterokokkien ja E.colin tuloksia. Luokittelussa veden laatu luokitellaan luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Valvontatutkimustulosten perusteella Lohikosken uimarannan uimaveden laatuluokka on erinomainen. Uimaveden mikrobiologisen laadun ollessa huono tai uimavedessä on runsaasti sinilevää tai muussa erityistilanteissa arvioidaan, liittyykö tilanteeseen terveyshaitan mahdollisuus. Tarvittaessa voidaan antaa uimakielto tai suositella uimisen välttämistä. Asiasta tiedotetaan rannalla, internetissä ja tiedotusvälineissä. Lohikosken uimarannalla ei ole tehty hallintatoimenpiteitä Sinilevän määrää vedessä arvioidaan näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti asteikolla 0-3: 0 = ei levää; veden pinnalla tai rantaveden rajassa, näkösyvyys normaali 1 = vähän levää; levää havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää; vesi on selvästi leväpitoista, veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia 3 = erittäin runsaasti levää; levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Uimakaudella 2018 Lohikosken uimarannalla on kolmella näytteenotto kerralla havaittu sinilevää vähäisiä määriä (1). Sinilevää ei ole esiintynyt uimavedessä siinä määrin että uimaveden käyttöä olisi pitänyt rajoittaa Sinilevien esiintymiseen vaikuttavat mm. veden ravinnetekijät ja lämpötila sekä muut tekijät. Lohikosken uimarannalla sinilevää voi esiintyä kesäisin Lajisto- ja toksiinitutkimukset Ei ole tehty 5.7 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Makrolevien tai kasviplanktonien haitallista lisääntymistä ei ole havaittu Sateisuus saattaa lisätä uimaveden mikrobimäärää johtuen sateen tuomasta huuhtoutumasta veteen.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI 6 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Jätevesiviemäri on sijoitettu Palokkajärveen uimarannan läheisyyteen. Normaalioloissa viemäriputken vaikutus veden laatuun on erittäin vähäinen. Jätevesiviemäriputken rikkoontuminen aiheuttaisi uimaveden saastumisen. 6.2 Hulevesijärjestelmät Hulevesiputki laskee uimarannan lähellä Palokkajärveen. Hulevedet voivat vaikuttaa uimaveden laatuun heikentävästi etenkin rankkasateiden aikana. 6.3 Uimaveteen vaikuttavat muut pintavedet Kovien sateiden aikaan pintavesien valumavaikutus kasvaa, mutta silti uimaveden saastuminen on hyvin epätodennäköistä. Tuuli ja rankkasateet voivat aiheuttaa rannalta ajautuvien jätteiden kulkeutumisen uimaveteen veden laatua huonontaen. 6.4 Maatalous Uimarannan läheisyydessä ei ole maataloutta. 6.5 Teollisuus Uimarannan läheisyydessä ei ole teollisuutta. 6.6 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne 6.7 Eläimet, vesilinnut Lintujen ulosteiden vaikutuksen normaalitilanteessa arvioidaan olevan suhteellisen pieni. Lintujen ruokinta rannalla on kielletty ja siitä ilmoitetaan kyltein. Järvisyyhyä ei ole esiintynyt. 6.8 Muut lähteet Lohikosken uimaveden laatua voi huonontaa jätevesipumppaamojen ylivuodot. Palokkajärveen yhteydessä olevien jätevesipumppaamojen runsaus lisää veden saastumisriskiä. Lisäksi mahdolliset liikenneonnettomuudet vilkkaalla Nelostiellä voivat aiheuttaa kemikaalien valumista Palokkajärveen. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1. Lyhytkestoisen saastumisen määritelmkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa Lyhytkestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poik- ja jonka ei yleensä odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin kolmen vuorokauden ajan ja jota varten on määritelty ennakointi- 7.2 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta 7.3 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi ja käsittelymenettelyt Toistaiseksi ei ole tiedossa selkeästi ennakoitavissa olevia lyhytaikaisia saastumistilanteita. Lyhytkestoisia saastumistilanteita ei ole vuosien aikana esiintynyt Lohikosken uimarannalla, joten lyhytkestoiset saastumistilanteet ovat epätodennäköisiä. Lohikosken uimarannalla ei ole toteutettu hallintatoimenpiteitä aikana. Lyhytkestoisen saastumisen ajan seurantakalenterin mukaiset näytteet jätetään ottamatta ja nämä näytteet korvataan myöhemmin otettavilla näytteillä. Lyhytkestoisen saastumisen seurantaa tehdään ylimääräisten näytteiden avulla. Mikäli terveyshaitta on mahdollinen ja asian hoitamiseksi on tarpeen, voi terveydensuojeluviranomainen antaa uimarannan haltijalle määräyksen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Lyhytkestoisesta saastumisesta, mahdollisista käyttörajoituksista/- kielloista tiedotetaan uimarannan ilmoitustaululla ja internetsivuilla Ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Eeronkatu Jyväskylä terveysvalvonta@jyvaskyla.fi puh OHJEET JA TIEDOTTAMINEN 8.1. Rannalla on ilmoitustaulu, jossa annetaan ohjeita ja tietoja uimareille: - perustiedot (uimarannan nimi ja osoite, koordinaatit, ylläpitäjän yhteystiedot, toiminta- ja turvallisuusohjeet, hälytysnro) - merkinnät veden syvyyksistä - tiedot viimeiestä tutkimustuloksesta - uimavesiluokka - yleiskuvaus uimarantavedestä perustuen uimavesiprofiiliin - mahdolliset erityistilannetiedotteet - kieltokyltit (koirien tuominen rannalle kielletty, lintujen ruokinta kielletty) 8.2 Tiedottaminen normaalioloissa Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden internetsivuilla on mm. uimarantaluettelo, tietoja jokaisesta uimarannasta (esim. uinninvalvonta, varustus, palvelut), uimavesiluokat. Ympäristöterveydenhuollon internetsivuilla on uimaveden ja näytteenoton yhteydessä tehtyjen sinilevähavaintojen tulokset Tiedottaminen erityistilanteissa Ympäristöterveydenhuolto tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta, epätavanomaisesta tilanteesta, annetuista määräyksistä ja muista erityistilanteista erillisellä uimarannalle vietävällä ilmoituksella. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto laatii erityistilanteista lehdistötiedotteen sekä tiedottaa asiasta internetsivuillaan. Liikuntapalvelut tiedottavat tarvittaessa uimarantoihin tai uimaveden laatuun liittyvistä asioita internetsivuillaan sekä rannalla olevilla ilmoitustauluilla. 9. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 9.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Uimavesiprofiili on laadittu 4/2011. Uimavesiprofiili on päivitetty 7/ Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta *) Jos uimarannan uimavesiluokka on erinomainen, on uimavesiprofiilin päivitysväli viisi vuotta. Mikäli luokka muuttuu, on profiili päivitettävä ennen seuravan uimakauden alkua.