Jäsenlehti 3/

Transkriptio

1 Jäsenlehti 3/

2 SISÄLLYS Puheenjohtajan tervehdys. 3 Toiminnanjohtajan tervehdys. 4 Mielenterveysomaisen suru kahtalaisen surun näkökulmasta 6 Omaisneuvonta.. 11 Omaisen ABC.. 12 Prospect.. 13 Mielenterveyden ensiapu Luennot syksyllä. 15 Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle.. 16 Vanhempienryhmä 17 Vertaispäivä sisaruksille. 18 Vertaispäivä puolisoille.. 19 Vertaistapaaminen mielenterveys- ja päihdeomaisille 20 Vertaistapaaminen aikuisille lapsiomaisille 21 Vapaaehtoinen haussa. Sinäkö se olet? Kello viiden tee.. 23 Tiedotetaan yhdessä. 24 OPEN SPACE -seminaari Miten, kuka, mikä auttaa kun on mielenterveyden kanssa pulmia Elävä kirjasto Woimaryhmä 29 Ajatukseni, sanani, runopalsta.. 30 Suhteellista -parisuhdekurssi omaisille Yhteystiedot, tiedotuskanavat ja jäsenyys 32 Syysmuistio

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Kesä alkaa olla takana ja syksy lämpimine ja pimeine, sanoisinko romanttisine, iltoineen saapuu. Kun aikoinaan muutin Hämeenlinnaan, juuri syysillat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ja joka vuosi tunnen jotain samanlaista, kuin ensimmäisinä syksyinä täällä etelässä. Syksyn tullen myös yhdistyksemme toiminta pyörähtää käyntiin täydellä teholla. Toivon ja uskon, että jokaiselle löytyy jotain, oma paikka toimia. Paikka, jossa voi saada ja antaa. Toivonkin kaikilta aktiivisuutta osallistua, vaikka usein tuntuukin ettei ylimääräisiä voimavaroja juurikaan ole. Hyvä, että saa hoidettua kaikkein tärkeimmät. Silloin meidän täytyy muistaa, mikä on todella tärkeintä. Asioita pitää priorisoida, sanotaan. Usein me priorisoimme kaiken muun tärkeämmäksi kuin itsemme. Kuitenkin meidän tulisi huolehtia itsestämme jaksaaksemme antaa jotain muillekin. Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. Yhdistyksiä meillä riittää joka lähtöön. Nykyajan ihminen valitsee yhdistyksistä ne, jotka tuntuvat parhaiten vastaavan hänen tarpeisiinsa ja haluihinsa. Tähän on jokaisella oikeus ja jopa velvollisuus. Monen tarpeellisuusvertailussa FinFami on aivan kärjessä. Näin myös minulla. Yhdistystoimintaan vaikuttaa monet erilaiset asiat. Olemme saaneet lukea muun muassa rahoituskuvioiden uudelleen järjestelyistä. Rahaautomaattiyhdistys, Veikkaus ja Finntoto yhdistetään yhdeksi toimijaksi ja tämä hoitaa hyvinkin erilaisten tarpeiden mukaista avustustoimintaa. Tulevaisuudessa tultaneen yhä enemmän mittaamaan toiminnan tuloksellisuutta ja sitä, mitä avustus eurolla saadaan aikaan. Tällaisessa vertailussa uskon meidän toimintamme olevan varsin vahvoilla, enkä näekään mitään varsinaista syytä huolestumiseen. Mutta aina on oltava tarkkana ja seurattava tilannetta. Minulle yhdistys ja toimiminen siinä merkitsee ystäviä ja mahdollisuutta keskustella ja jakaa itselleni tärkeitä asioita. Yhdistyksen kautta voimme myös yhdessä vaikuttaa niihin asioihin, joita koemme tärkeiksi. Yhdistyksen toiminta on meidän kaikkien toimintaa. Kaikkea hyvää sinun elämääsi toivottaa, Simo 3

4 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Ensimmäinen vuosi uusissa toimitiloissa Hämeenlinnan Kumppanuustalolla on takana. Kumppanuustalossa meitä varsinaisia vuokralaisia on 12, jonka lisäksi tiloissa kokoontuu ja järjestää omaa toimintaansa reilut 30 yhdistystä. Talossa on päivittäin runsaasti kävijöitä; eri yhdistysten tilaisuuksiin osallistujia, avoimeen kahvilaan piipahtajia jne. Vuoden aikana yhdistyksemme olemassa olo ja nimi ovat todennäköisesti tulleet näkyväksi kaikille Kumppanuustalossa kävijöille, koska tilamme logoineen sijaitsee keskeisellä paikalla. Vaikka näkyvyytemme on Kumppanuustalon myötä lisääntynyt, on edelleen työtä tehtävä sen eteen, että yhdistyksen olemassa olo tiedettäisiin; omaiset osaisivat hakea tukea itselleen ja omaisten asema mielenterveyspalveluissa paranisi. Tärkeä tehtävämme on myös edistää ajatusta siitä, että mielenterveyden ongelmat ovat sairauksia muiden sairauksien rinnalla. Masennus on niin yleinen sairaus, että sitä voidaan kutsua kansansairaudeksi; joka viides suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Muut mielenterveydenhäiriöt ja psyykkiset sairaudet huomioiden mielenterveysongelmia esiintyy lähes 25%:lla suomalaisista elämänsä aikana. Kuten me kaikki tiedämme, tilanne koskettaa myös lähipiiriä; puolisoa, lapsia, isovanhempia, sisaruksia, ystäviä, vanhempia. Siis lähes meitä kaikkia jossain vaiheessa elämämme aikana. Tämän asian edistämisessä voimme kaikki olla mukana katso vinkkejä s tai keksi omia tapoja levittää sanomaa. Asioista puhuminen edistää myös uskallusta hakea apua, tulla vertaistuen piiriin. Tästä toimivana esimerkkinä yhdistyksessämme on vanhemmille suunnattu vertaisryhmä. Vanhempien ryhmään on viimeisen vuoden aikana osallistunut 16 vanhempaa, kukin niinä kertoina kun on itselle sopinut ja on ollut tarve vertaistuelle. Vanhempien ryhmä jatkaa edelleen kerran kuussa kokoontuvana avoimena ryhmänä ja uusia kävijöitä tulee säännöllisesti mukaan. 4

5 Muille omaisryhmille päätettiin toteuttaa yksittäisiä vertaistapaamisia, ajatuksella, että yksittäiseen tilaisuuteen löytyy helpommin aikaa omasta elämästä. Tapaamisia on järjestetty puolisoille, aikuisille lapsiomaisille, mielenterveys- ja päihdeomaisille sekä sisaruksille. Näillä uusilla ryhmillä on pystytty vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin paremmin; esim. sisarukset ovat ryhmä, joka usein jää vaille tukea. Tapaamisten myötä onkin tavoitettu uusia omaisia. Vertaistuen tarjoamisen ohella haluamme on edistää jäsenten mahdollisuutta toimia vapaaehtoisena talkootehtävissä ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Tavoitteena on palauttaa yhdistyksen toimintaa takaisin kansalaisjärjestöksi, jossa jäsenistö osallistuu toiminnan toteuttamiseen. Työntekijöiden saapuessa yhdistyksiin käy helposti niin, että jäsenten rooli hiipuu avuntarvitsijaksi eikä paikkoja olla aktiivinen toimija oikein ole. Edelleen on tärkeää, että yhdistyksen toimintaan voi tulla mukaan juuri silloin kun apua ja tukea tarvitsee, eikä voimia ole vaikkapa vapaaehtoisena toimimiseen. Haluamme kuitenkin mahdollistaa vapaaehtois- / talkootehtäviin osallistuminen kaikille, jotka toiminnasta koituvan ilon ja hyvän mielen elämäänsä haluavat saada. Alkuvuoden aikana yhdistyksen toiminnalle tärkeitä tehtäviä on hoitanut jo seitsemäntoista vapaaehtoista, joiden yhteenlaskettu tuntimäärä on noin 260 tuntia. Nämä tunnit sisältävät mm. ryhmänohjaamista, postitustalkoita, Elomessuilla toiminnan esittelyä ja luentojärjestelyihin osallistumista. Tämän lisäksi tulevat vielä hallituksen jäsenten tekemä, vähintään 100 tunnin työ yhdistyksen toiminnan hyväksi. Sivulta 22 löydät lisätietoa erilaisista talkootehtävistä. Paljon on pelkällä tehtäväkohtaisella perehdytyksellä mahdollistuvaa toimintaa, joka eikä vaadi pitkää sitoutumista, mutta on merkittävä asia yhdistyksen toiminnalle. Kohti tavoitetta on siis menty ja samalla asenteella jatketaan. Toivon, että jatkossa aiempaa useampi näkee yhdistyksen meidän yhteisenä yhdistyksenä, jonka eteen on mukava tehdä talkoita. Muistaen kuitenkin, että jokainen osallistuu tavalla joka sopii itselle, on omassa elämäntilanteessa mahdollinen ja voimia antava. Minna 5

6 MIELENTERVEYSOMAISEN SURU KAHTALAISEN SURUN NÄKÖKULMASTA Ilona Laukkanen Tämä kirjoitus pohjautuu kirjoittajansa kriisityön opintoihin, ja on toinen osa sarjaan, jonka ensimmäinen osa ilmestyi tammikuun 2015 numerossa. Artikkeli käsittelee läheisen menettämisen surua yleisesti ja erityisesti mielenterveysomaisen surua, kun hän menettää tuntemansa läheisen psyykkisen sairauden kautta (ns. tyypin II kahtalainen suru). Lopussa esitellään mielenterveysomaisen selviytymiskeinoja tällaisessa tilanteessa. Artikkeli perustuu kouluttaja Soili Poijulan luentoihin ja jakamaan materiaaliin. Mielenterveysomaisen suru läheisensä kuoleman johdosta on oma tärkeä aiheensa, jota ei kuitenkaan ollut mahdollista käsitellä tämän tekstin puitteissa. Tutkimus on muuttanut monia vakiintuneita käsityksiä surusta. Alun sokin jälkeen surun vaiheet limittyvät valtaosalla ihmisistä, ja vaiheiden sijaan puhutaan enemmän surun tehtävistä. Nykytiedon mukaan surutyö ei ole yleisin vaste menetykseen tai siihen sopeutumisen edellytys. Noin viidesosa ihmisistä ei koe syvää surua edes oman lapsensa kuoleman johdosta, vaikka yleisesti lapsen menetys johtaa voimakkaampaan suruun, pidentää ja vaikeuttaa suremisprosessia. Ajallisesti suru on hidasta, epätarkkarajaista ja osa siitä kestää usein läpi elämän. Suremiseksi sanotaan surun, menetyksen ja muutosten läpikäymisen prosessia. Suruun liittyy laaja kirjo emotionaalisia reaktioita, surullisuudesta ja kyynelistä syyllisyyteen ja raivoon asti. Surullisuus auttaa huomiota siirtymään sisäänpäin, kohti hitaampaa, tarkempaa ja syvällisempää pohdintaa. Suru koetaan yleisesti ennustamattomaksi ja ailahtelevaksi. Puhutaan tunteiden vuoristoradasta, joka on monesti aivan uusi ja hämmentävä kokemus nimenomaan psyykkisesti terveille. Jotkut menetykset jäävät vaille lopullisuutta ja virallista tunnustusta. Läheinen on jollakin tapaa hävinnyt, mutta poissaolo ja läsnäolo eivät näyttäydy ehdottomina. Syntyy ainutlaatuinen menetys psyykkisine ja fyysisine piirteineen. Tällaista ratkaisematonta surua kuvaa käsite kahtalainen suru (ambiguous loss), jonka on kehittänyt perheen stressin tutkija Pauline Boss. Hän mieltää kahtalaisen surun kaikkein vaikeimmaksi suruksi. Kahtalaista 6

7 surua on kahta tyyppiä. Ensimmäistä luonnehtii psykologisen läsnäolon ja fyysisen poissaolon yhdistelmä, joka ilmenee esimerkiksi onnettomuustilanteissa, katoamisissa ja pitkäaikaisissa eroissa läheisistä. Toiselle tyypille taas on ominaista psykologisen poissaolon ja fyysisen läsnäolon yhdistelmä, jollaista esiintyy monissa sairauksissa ja vammoissa. Kun läheisen menettää persoonana mielenterveyden häiriön vuoksi, kyseessä on tyypin II kahtalainen suru. Siinä menetyksen kokonaisvaltaisuus, ajallinen kesto ja pysyvyys voi siis vaihdella suuresti. Tavanomaiseen eli määriteltyyn suruun (defined loss) liittyvät tuttuus, kulttuuriset selitykset, rituaalit ja fraasit. Kahtalaista surua taas leimaa epäselvyys ja hämmennys, koska tilannetta on mahdoton hahmottaa ja ratkaista yksiselitteisellä tavalla. Siten myös kahtalaisen surun selviytymisprosessit voivat olla erityisen stressaavia ja pitkällisiä. Kun menetystä on vaikea konkretisoida ja tulevan osalta ennakoida, sitä on myös vaikea ottaa todesta. Menetyksen kahtalaisuus altistaa suruun jähmettymiselle. Sureminen ja surun ilmaisu voi tuntua ennenaikaiselta, sopimattomalta ja jopa julmalta, läheinen kun on kuitenkin elossa ja toisaalta korostuneen haavoittuvaisessa asemassa. Jos suru jähmettyy pahasti, jäädään elämään menneisyydessä, mikä estää vastaamasta nykyhetken mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Surun tehtäviin luetaan esimerkiksi menetyksen hyväksyminen tosiasiana, tuskan kokeminen ja sopeutuminen ympäristön muutokseen. Mielenterveysomainen ei joudu irrottamaan ja uudelleensijoittamaan kiintymyssuhteen energiaa, mutta kylläkin rakentamaan kiintymyssuhdetta uudelta ja epävarmuuden sävyttämältä pohjalta. Vaikka esimerkiksi vaikeasti masentunut tai psykoottinen palaisi ennalleen, menetyksen kokemus ennen sitä voi olla hyvinkin voimakas ja pitkäaikainen. Normaalisti sureva aaltoilee edestakaisin menetetyn menneen ja nykyisen todellisuuden välillä ja surun edetessä värähtely muuttuu yhä joustavammaksi. Mielenterveysomaisen menetyksessä tällainen aaltoilu ei ole ainakaan samalla tavoin mahdollista, mikä tekee surusta joiltakin osin erityisen kuormittavan. Surun aaltoilu saattaa olla ennakoimatonta ja vailla kaikkea suoraviivaisuutta, kun läheisen vointi elää monien eri tekijöiden mukaan. 7

8 Suru on varsinkin alun jälkeen voimakkaan yksilöllistä, ja samassa ihmisyhteisössä esiintyy usein monentyyppisiä suremisen malleja. Reaktioiden erot ja eritahtisuus johtuvat esimerkiksi iästä, aiemmista kokemuksista ja persoonallisuuseroista ja voivat tuottaa ristiriitoja perheessä. Naisilla emotionaaliset surureaktiot ovat voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin miehillä, mutta kärsimys on yhtäläistä. Mies suree todennäköisemmin yksityisesti ja toiminnallisesti, nainen sosiaalisesti ja puheen kautta. Lapsi taas ei useinkaan jaksa surua ja itkemistä kaiken aikaa eikä välttämättä reagoi voimakkaasti. Läheisiä tulisi kuitenkin tukea ja syyttelyä välttää. Perheessä olisi tärkeää pyrkiä suoraan ja avoimeen viestintään, sillä salailu vaurioittaa ajan mittaan perhesysteemin tasapainoisuutta ja luottamusta. Avoimesti viestivillä pariskunnilla on suruprosessin aluksi rankempaa, mutta pitkällä aikavälillä he selviävät paremmin. Viestiä voi myös nonverbaalisesti, merkkisanoin ja signaalein; tämä saattaa vähentää konflikteja. Tietojen vaihtaminen, tunteiden ilmaiseminen ja toisten kuunteleminen edistää perheensisäistä yhteenkuuluvuutta. Mielenterveysomainen joutuu usein rakentamaan omaa identiteettiään uudelleen, samoin kiintymyssuhdetta sairastuneeseen läheiseen. Surevan on luotava uusi tarina itsestään ja suhteesta, mutta kiintymyssuhdetta ei tarvitse päättää eikä menetystä kieltää. Erilaiset ärsykkeet, kuten paikat, tilanteet ja ihmiset, saattavat muistuttaa ajasta ennen läheisen sairastumisesta ja herättää hyvinkin kipeitä tunteita. Näitä muistuttajia ei kuitenkaan kannata pyrkiä täysin välttämään ja kontrolloimaan, koska sellainen on omiaan kapeuttamaan elämää ja häiritsemään surun etenemistä. Rakentavaa on annostella tuskaa ja altistaa itseään muistuttajille pikkuhiljaa edeten ja apukeinoja käyttäen. Epävarmuus tulevasta vaikuttaa myös surijoiden saamaan sosiaaliseen tukeen. Ympäristön on vaikea tietää, tulisiko ennemmin rohkaista vai lohduttaa. Lisäksi saatetaan juuttua vaikeuteen löytää sanoja, vaikka niitä merkityksellisempää on monesti kehollinen ja tunnetason läsnäolo. Usein ympäristön on helpompi suhtautua, kun surevan sanallinen ja sanaton viestintä ovat yhdenmukaisia. Surevan ei kannata eristäytyä muista, vaan viettää aikaa heidän kanssaan ja osoittaa kestävänsä avoimuuden. Samalla salailun ja vaikenemisen kulttuuri heikkenee ja merkitysten löytäminen surusta helpottuu. Toiset havaitsevat itsessä toipumisen merkkejä, jotka voisivat muutoin jäädä huomaamatta etenkin pitkissä suruprosesseissa. Tavallisessa surussa vertaisten sururyhmät ovat auttaneet psykoterapian 8

9 veroisesti. Osallistumisen on todettu parantavan kykyä keskustella surusta toisten kanssa, lisäävän onnellisuutta, itseluottamusta ja itsehallintaa. Vastaavasti depressio, ahdistuneisuus, syyllisyys, viha ja eristyneisyys vähenevät. Kahtalaisessa surussa vertaistuki on ilmeisesti vielä vaikuttavampaa kuin tavallisessa. Myös kirjoittamisesta, esimerkiksi päiväkirjan, runojen tai laulun sanojen, saattaa olla kahtalaisessa surussa vielä enemmän hyötyä kuin tavallisessa. Kun luo mielessään tilaa ilmiöiden moniselitteisyydelle, ristiriidoille ja muutoksille, kahtalaisuus käy helpommaksi hahmottaa. Mielenterveyshäiriöön liittyvän menetyksen mieltäminen edellyttää nähdäkseni sellaista ajattelutapaa, jota harvemmin suoraan opetetaan, mutta jonka oppiminen syventää elämänymmärrystä laajemmaltikin. Lisäksi kannattaa vaalia itseen kohdistuvaa myötätuntoa: ystävällistä ja ymmärtävää asennetta, yhteenkuuluvuutta ja havainnoivaa tietoisuutta tuskallisista kokemuksista. Myötätunto itseä kohtaan on yhteydessä mielen hyvinvointiin, helpottaa luonnollista altistumista muistuttajille ja suojaa myös auttajaa vaanivalta ns. myötätuntouupumukselta. Terveetkin aivot voivat tuottaa valtaisaa kärsimystä. On olemassa monenlaisia sellaisia ajattelumalleja, joita pidetään normaaleina, mutta jotka runsaasti ja automaattisesti käytettyinä altistavat ongelmille. Tällaisia ajattelumalleja ovat esimerkiksi itsen arvostelu ja vertailu toisiin, pakonomainen tunteiden kontrollointi, syyselitysten hakeminen ja tulevaisuuden ennakointi. Näitä kannattaa siis opetella tunnistamaan, keskeyttämään ja korvaamaan rakentavilla. Jo ongelmien nimeäminen edistää merkityksien löytämistä kahtalaisessa surussa. Vanhoja onnistumisia on arvokasta muistella ja uusia pyrkiä lisäämään. Murehtiminen tai vatvonta on haitallinen selviytymiskeino, jota leimaa toistuva ja passiivinen keskittyminen omiin kielteisiin tunteisiin. Surevilla murehtiminen on nimenomaan eräs surun välttelyn muoto, josta tulisi opetella pois. Menetystä koskevaa ajattelua ja puhetta ei kannata tuottaa jatkuvasti, vaan siirtää aina välillä huomio toisaalle. Enemmän työstämistä ei suremisessa tarkoita parempaa tai nopeampaa tulosta. Itseään on hyvä oppia myös rauhoittamaan ja rentouttamaan. Kahtalaisessa surussa on kyse nimenomaan suhteen häiriöstä, ei yksilön patologiasta. Yksilöterapia onkin riittämätöntä, mutta perhe- ja yhteisöpohjaiset auttamiskeinot tehokkaita. Terapeuttiseksi tavoitteeksi 9

10 asetetaan kahtalaisuuden sietäminen, kun taas määritellyn surun kohdalla pyritään ennen kaikkea hyväksyntään ja surun umpeutumiseen. Elämä ei aina ole reilua. Merkityksen löytämisessä kärsimyksestä voivat auttaa esimerkiksi sen havaitseminen väistämättömäksi, myönteiset tulkintatavat, pienet hyvät teot, huumori ja anteeksianto. Maltillinen hallinta ja realistinen toiveikkuus ovat eduksi toipumisessa; irtautuminen mahdottoman menneen toivomisesta auttaa aiempaa kypsemmän toivon äärelle. Mielenterveysomaisen menetyksen ympäriltä puuttuu sellaisia ulkoisia muotoja ja rituaaleja, joita liittyy esimerkiksi fyysiseen kuolemaan. Koska näiden kuitenkin tiedetään olevan hyödyksi toipumiselle, voisimme luoda niitä enemmän itse tarpeen mukaan. Tässäkin erilaiset luovat keinot ovat usein avuksi. Surun ulottuvuuksiksi on nimetty epätoivo, paniikkikäyttäytyminen, viha ja syytös, irrallisuus, epäjärjestys ja henkinen kasvu. Henkisen kasvun merkkejä edustavat esimerkiksi välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen, arvojärjestyksen muutos ja läheisten arvostuksen lisääntyminen. Näitä on nähdäkseni usein meissä mielenterveysomaisissakin havaittavissa. Menetyksen tuskaan voi sekoitettua myönteisiä tunteita, eikä niistä tarvitse tuntea syyllisyyttä. Myönteiset tunteet menetyksen alun jälkeen ovat yleisesti hyvän toipumisen merkki, samoin kyky kokea myönteisiä ja kielteisiä tunteita samanaikaisesti. Mielenterveysomaisten surut vaihtelevat monin tavoin, niin myös ilot. Omaisyhdistyksessä kaikkien kokemukset ovat arvokkaita ja jakamisen arvoisia. 10

11 OMAISNEUVONTA Omaisneuvonta on yhdistyksen työntekijöiden tarjoamaa tietoa ja tukea psyykkisesti oireilevien ja sairastuneiden omaisille ja läheisille. Luottamuksellisessa keskustelussa omainen voi käydä läpi sen hetkistä elämäntilannettaan sairastuneen omaisena. Tavoitteena on, että omainen saa omin sanoin puhua huolestaan ja sen herättämistä tunteista. Yhdessä voimme miettiä keinoja arjen vuorovaikutustilanteisiin ja omaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Neuvonnassa huomioidaan myös perheen lasten tiedonsaanti ikätason mukaisesti. Omaisneuvonta on maksutonta eikä velvoita jäsenyyteen. Lisätietoja ja ajanvaraus p tai katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com 11

12 OMAISEN ABC -kurssi Psyykkisesti sairastuneiden läheisille Kurssi on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, joiden läheinen on sairastunut kahden vuoden sisällä. Voit osallistua kurssille myös, vaikka läheisesi sairastumisesta olisi pidempi aika, jos et ole aiemmin käsitellyt vertaisryhmässä läheisesi psyykkisen sairauden herättämiä tunteita ja vaikutusta omaan elämääsi. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Läheisen psyykkinen sairastuminen herättää paljon kysymyksiä ja erilaisia tunteita. Omaisen ja lähipiirin ei ole välttämättä helppoa käsittää uutta tilannetta ja sen mukanaan tuomia muutoksia. Omaisen omat tarpeet ja toiveet voivat jäädä taka-alalla. Olo saattaa olla uupunut ja yksinäinen kaiken keskellä. Aina ei myöskään tiedä mistä saisi apua tai kenelle voisi tilanteesta puhua. Omaisen ABC-kurssi sisältää kolme tapaamiskertaa, joista jokaisella on omaisen asemaan ja elämään liittyvä aihe. Ryhmää ohjaavat omaistyöntekijät Katja Putkonen ja Vilma Arvola Maanantaisin 7.9., ja klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä p / vilma.arvola(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

13 PROSPECT -ryhmä Vertaisryhmä omaisille, joiden läheisen sairastumisesta on kulunut yli vuosi Prospect- ryhmässä tarkastelun kohteena ovat omaisen kokemukset, tunteet, stressin kokeminen ja selviytyminen haastavassa elämäntilanteessa. Kun läheisen sairastumisesta on kulunut jonkun aikaan ja akuutein kriisi on ohitse, voidaan keskittyä myös omaan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Ryhmä kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa ryhmää kahden vertaisohjaajan johdolla. Maanantaisin klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Ilmoittautumiset mennessä p / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

14 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 2 Kurssi kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille Kaksipäiväinen kurssi antaa tietoa mielenterveyden häiriöistä sekä valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon. Lisäksi kurssilla opetellaan Mielenterveyden ensiavun askeleet. MTEA 2 kurssi muodostuu viidestä osiosta: Masennus, traumaattiset kriisit, päihderiippuvuus, ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit ja itsetuhoinen käyttäytyminen. Mielenterveyden ensiapu 2 on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä malli. Kurssin hinta on yhdistyksen jäsenille 30 ja muille 45. Maksu sisältää kurssikirjan. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Ke klo 9-16 ja ma klo 9-16 Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Lisätiedot ja ilmoittautumiset ma mennessä p / minna.hotta(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

15 LUENNOT MITEN TRAUMAATTINEN KOKEMUS NÄKYY IHMISESSÄ Alustaja: Psykologi Pia Kaulio Ajankohta: ke klo Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml) Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua MISTÄ JA MITÄ TUKEA VOI SAADA KUN SAIRASTUU? Tietoa palveluista ja tukimuodoista eri palveluiden perusteella. Alustaja: Johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristavaara Ajankohta: ma klo Paikka: Juteinitalo (Kauppatie 3, Parola) Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua KELAN ETUUDET OMAISHOITOPERHEILLE Tietoa Kelan palveluista ja etuuksista Alustaja: Suunnittelija Erja Koskinen, Kanta-Hämeen vakuutuspiiri Ajankohta: ti klo Paikka: Juteinitalo (Kauppatie 3, Parola) Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua KESKUSTELLAAN LASTEN JA NUORTEN ITSETUHOISUUDESTA Luento on suunnattu ammattilaisille ja opiskelijoille. Ilmoittaudu mukaan mennessä vilma.arvola(at)omaisyhdistys.com tai p Alustaja: terveystieteiden tohtori-opiskelija Tiina Salmi Ajankohta: ke klo Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml) Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu yhdistyksen tiloissa MISTÄ JA MITÄ TUKEA VOI SAADA KUN SAIRASTUU? Tietoa palveluista ja tukimuodoista eri palveluiden perusteella. Alustaja: Johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristavaara Ajankohta: ke klo Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hml) Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua. 15

16 PERINTEINEN KYNTTILÄTAPAHTUMA ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sunnuntaina klo 17 Kumppanuustalolla Tilaisuus alkaa kynttilöiden sytytyksellä Kumppanuustalon portailla klo 17, jonka jälkeen siirrytään sisätiloihin. Ilta sisältää erilaista ohjelmaa mm. musiikkia, omaisen puheenvuoron, pulla ja glögiä. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry, Irti Huumeista ry, Hämi ry ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Lämpimästi tervetuloa. 16

17 VANHEMPIEN RYHMÄ Vertaisryhmä vanhemmille, joiden täysi-ikäinen lapsi oireilee tai on sairastunut psyykkisesti Oman lapsen sairastuminen psyykkisesti vie myös vanhemman voimavaroja. Tilanteet ovat usein pitkäkestoisia, ja sisältävät sekä hyviä että huonoja jaksoja. Vanhemman oma jaksaminenkin vaihtelee lapsen voinnin mukaan. Tilanne herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Ryhmässä voit vaihtaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. Torstaisin 13.8., 10.9., ja klo Iltaryhmiin ei ilmoittautumista Lokakuussa la klo Päivätapaamiseen ilmoittautuminen Katjalle mennessä Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Lisätiedot Katjalta p / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

18 VERTAISPÄIVÄ Sinulle, jonka veli tai sisko oireilee tai on sairastunut psyykkisesti Veljen tai siskon oireillessa psyykkisesti tilanne on yleensä monitahoinen. Itsellä voi usein herätä huoli myös vanhempien jaksamisesta ja omasta kohtalosta. Sairastunko minäkin? Mitä voin tehdä sairastuneen hyväksi? Onko minulla oikeutta elää omaa hyvää elämää? Asioista ja niiden herättämistä tunteista ei välttämättä ole helppo keskustella perheessä tai lähipiirin kanssa. Tässä tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus tavata samankaltaisessa tilanteessa eläviä, vaihtaa yhdessä kokemuksia, sekä tunnistaa ja käsitellä omia tunteita tilanteeseen liittyen. Tapaamisessa pohditaan mm. omaa ja muiden suhtautumista sisaruksen sairauteen. Tilaisuus on maksuton eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Päivän aikana on tarjolla kevyt salaattilounas. Tilaisuus on täysi-ikäisille. Lauantaina klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Ilmoittautumiset mennessä. p / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

19 VERTAISPÄIVÄ Sinulle, jonka puoliso oireilee tai on sairastunut psyykkisesti Puolison psyykkinen sairaus tuo aina muutoksia parisuhteeseen ja koko perheen elämään. Muutokset voivat näkyä suhteen eri osaalueilla mm. vuorovaikutuksessa, läheisyydessä ja entisten roolien muuttumisena. Oma jaksaminen saattaa olla koetuksella varsinkin pidempään jatkuneissa tilanteissa. Tilanne herättää paljon huolta, erilaisia tunteita ja ajatuksia. Myös omat tarpeet saattavat jäädä takaalalle. Tässä tilaisuudessa sinulla on mahdollisuus tavata samankaltaisessa tilanteessa eläviä, vaihtaa kokemuksia, kuulumisia ja selviytymiskeinoja. Tilaisuus on maksuton eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Päivän aikana on tarjolla kevyt salaattilounas. Lauantaina klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Ilmoittautumiset ma mennessä p / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

20 VERTAISTAPAAMINEN Sinulle, jonka läheinen on sairastunut psyykkisesti ja lisäksi on ongelmia päihteiden kanssa Läheisen ihmisen psyykkinen sairaus muuttaa myös lähipiirin elämää sekä herättää monenlaisia tunteita ja huolia. Jos mukana on lisäksi myös päihteiden väärinkäyttöä, se lisää läheisten huolta entisestään. Päihteiden käytöstä voi olla vaikea puhua. Myös hoidon saaminen saattaa olla hankalaa. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmista kärsivää saatetaan pallotella eri tahojen välillä. Tilaisuudessa on mahdollisuus tavata samankaltaisessa tilanteessa eläviä, sekä vaihtaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Maanantaina klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Ei tarvitse ilmoittautua, lisätiedot p / katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

21 VERTAISILTA Aikuisille, jota ovat eläneet lapsuutensa psyykkisesti sairastuneen vanhemman kanssa. Elämä psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa on voinut jättää jälkeensä paljon kysymyksiä, ajatuksia ja erilaisia tunteita, joista ei ehkä ole helppo puhua omassa lähipiirissä. Lapsena perheen tilannetta ei välttämättä ymmärtänyt, eikä tiennyt, että vanhemman erikoisen käyttäytymisen syynä on ollut psyykkinen sairaus. Välttämättä vanhemman käyttäytymistä ei lapsena ole pitänyt poikkeavana, kun ei ole tiennyt muusta. Tapaamisessa voit vaihtaa kokemuksia ja selviytymiskeinoja muiden aikuisten lapsiomaisten kanssa, sekä tunnistaa ja käsitellä omia tunteita tilanteeseen liittyen. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Torstaina klo Kumppanuustalolla (Kirjastokatu 1, Hml) Ei tarvitse ilmoittautua, lisätietoja voi kysellä Katjalta p tai katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com - Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu

22 VAPAAEHTOINEN HAUSSA. SINÄKÖ SE OLET? Oletko lukutoukka? Kirjoittaisitko muutaman lauseen arvion lukemastasi kirjasta. Toimiston kirjahyllyn päällä on keltainen haluaisin suositella -kansio. Jaamme sen Facebookissa tai tulostamme toimiston seinälle. Näin muutkin löytävät helposti kirjahyllyn helmet. Paitakuljeskelija? Käytkö tapahtumissa, torilla, paikoissa jossa kulkee paljon ihmisiä? Toimistolta voit hakua yhdistyksen paidan päälle ja nipun esitteitä kassiin. Paita on kävelevä mainos, josta logo ja yhdistyksen nimi voivat jäädä ihmisten mieleen. WOIMAryhmään yhden kerran vetäjä Oletko kiinnostunut suunnittelemaan ja ohjaamaan virkistyksellistä tapaamista yhdessä toisen omaisen kanssa? Haluaisitko näyttää porukalle harrastuksesi tai käydä porukalla näyttelyssä? Mitä sinä haluaisit tehdä? Miten sinä haluaisit tehdä yhdistyksen hyväksi? Onko sinulla idea jonka joku muu voisi toteuttaa? Näistä ja muista vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista voi kysyä lisää Minnalta p / minna.hotta(at)omaisyhdistys.com 22

23 KLO 5 Tee Kello viiden tee on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja sen ajamiin asioihin. Mietimme ja suunnittelemme yhteisiä asioita rennossa hengessä teekupin äärellä. Näihin tilaisuuksiin ei ole tarvetta ilmoittautua. Teet hörpitään yhdistyksen tiloissa Kumppanuustalolla. Halutessasi saat lisätietoja Minnalta. p / minna.hotta(at)omaisyhdistys.com to 3.9. klo Ilonan-päivän suunnittelu Mielenterveysomaisten valtakunnallinen päivä, Ilonan päivä, on Syyskuun klo 5:n teellä mietitään tämän vuotista Ilonan päivää. ke klo Talkootoiminnan kehittäminen Tänä iltana kaikille halukkaille riittää pientä hommaa. Mukaan vain, teetä riittää kaikille! ti klo Vuoden 2016 ideointi Mitä seuraava vuosi tuokaan tullessaan? Marraskuisena iltana mietimme tulevan vuoden haasteta ennalta päätetystä näkökulmasta. Yhdistyksen syyskokous Tiistaina klo 18 Kumppanuustalolla Esillä on sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! 23

24 TIEDOTETAAN YHDESSÄ Tehdäänkö yhdessä yhdistyksen nimi ja toiminta kaikille tutuksi? Pyöräytetään käyntiin yhteinen tempaus, jotta tavoittaisimme mahdollisimman monia toiminnastamme hyötyviä. Pidetään asiaa esillä, jolloin sellaisetkin ihmiset, joille asia ei juuri nyt ole ajankohtainen, kuulevat yhdistyksen olemassaolosta. Silloin kun asia ei ole itselle ajankohtainen, yhdistyksen ilmoituksiin ei välttämättä kiinnitä huomiota. Sitten jos asia tulee ajankohtaiseksi ja tarvitsisi tukea, voi olla niin uuvuksissa tai kuormittunut, että ei jaksa ehkä seurata lehtiä, eikä huomaa esitteitä ja mainoksia. Tukea saa mahdollisimman nopeasti, jos on jo ennestään kuullut FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaisten olemassaolosta. Yhdistyksestä ja sen toiminnasta kannattaa siis kertoa laajasti ihmisille riippumatta siitä, onko kuulijalla ajankohtainen tarve osallistua yhdistyksen toimintaan. Tässä muutama tapa, jolla voit osallistua tiedon levittämiseen. Näistä jokainen juttu on tärkeä, pienistä puroista muodostuu suuri virta. Halutessasi voit kertoa yhdistyksen työntekijöille missä yhteydessä olet mainostanut yhdistystä. Voit myös miettiä minkälaisissa yhteyksissä yhdistyksestä on helppo mainita, minkälaisia julkaisuja on luonteva jakaa eteenpäin ja minkälaisen asian takana on itse hyvä olla. Jokainen sana on tärkeä. Kiitos. Yhdistyksestä kertominen yhdelle henkilölle Jo yhdistyksen nimen mainitseminen tavallisen keskustelun yhteydessä saa toimintaamme tunnetummaksi. Voit esimerkiksi kertoa jollekin, minkälaiseen FinFamin toimintaan olet osallistumassa tai minkälaisessa toiminnassa olet ollut. 24

25 Yhdistyksen nimen mainitseminen hoitoneuvottelussa Hoitohenkilökunnan olisi ensisijaisen tärkeää tietää FinFamin toiminnasta, jotta he osaisivat suositella yhdistystämme muille mielenterveysomaisille. Kaikki lääkärit ja hoitajat eivät välttämättä tiedä vielä meidän yhdistyksestä. Tai ainakaan he eivät tiedä siitä niin paljon, että osaisivat kertoa, mitä hyötyä omaiselle voisi olla yhdistyksen toimintaan osallistumisesta. Osallistuessasi läheisesi hoitoneuvotteluun, voit mainita yhdistyksen nimeltä. Voit esimerkiksi kertoa miten olet hyötynyt yhdistyksestä tai kysyä hoitohenkilökunnalta ovatko he kuulleet yhdistyksen toiminnasta aiemmin. Yhdistyksen Facebook-julkaisujen jakaminen ja julkaisuista tykkääminen Yhdistyksen Facebook-sivun löydät nimellä FinFami Kanta- Hämeen mielenterveysomaiset. Julkaisemme Facebookissa aktiivisesti tietoa tulevasta toiminnasta, linkkejä ajankohtaisiin artikkeleihin sekä kuvien muodossa pieniä paloja yhdistystoiminnan arjesta. Jakamalla yhdistyksen julkaisun omalla Facebook-sivullasi, omat Facebook-kontaktisi näkevät FinFamin julkaiseman asian. Samoin se, että tykkäät julkaisuistamme, näkyy kavereidesi uutisvirrassa. Siitä ei kuitenkaan jää merkintää omalle sivullesi pysyvästi. Tässä vinkkejä miten voit jakaa julkaisujamme: Julkaisun alareunassa näkyy sanat TYKKÄÄ, KOMMENTOI ja JAA Klikkaa JAA jatkuu seuraavalla sivulla 25

26 Tästä aukeaa vaihtoehdot JAA NYT(KAVERIT), JAA ja LÄHETÄ VIESTINÄ Klikkaa JAA tästä aukeaa ikkuna, johon voit kirjoittaa saatteen jakamallesi julkaisulle. Voit myös pelkästään jakaa julkaisun, sinun ei ole välttämätöntä kirjoittaa mitään itse. Huomioi myös tämä: Jos jaat eteenpäin linkin esim. lehtijuttuun ja yhdistyksen sivuilla on siihen kirjoitettu saate, huomioi, että tämä saate ei siirry mukana. Vain linkitetty artikkeli julkaistaan omalla sivullasi. Jos haluat laittaa saatteeksi yhdistyksen Facebook-sivulla olleen tekstin, voit kopioida ja liittää sen omaan julkaisuusi yllä mainitussa kohdassa, jossa voi lisätä saatteen. Jos jaat yhdistyksen jakaman kuvan, siirtyy kuvan oheen kirjoittamamme teksti automaattisesti mukana. Tällöinkin voit JAA toiminnolla lisätä oman saatteesi julkaisuun. Ikkunassa lukee automaattisesti via FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry mikä tulee näkymään jakamasi julkaisun yläreunaan. Facebookin tavat jakaa uutisvirtaan erilaisia julkaisuja ovat omintakeiset. Vaikka olisit tykännyt yhdistyksen sivusta, et välttämättä saa tekemiämme päivityksiä ja jakamiamme linkkejä omaan uutisvirtaasi. Kannattaa siis käydä katsomassa yhdistyksen sivua Facebookissa. 26

27 Miten Kuka Mikä auttaa kun mielenterveyden kanssa on pulmia? Mielenterveysviikolla ke klo Ahveniston sairaalan luentosalissa Luomme OpenSpace* menetelmällä areenan yhteiselle keskustelulle. Tule kertomaan näkemyksesi, keskustelemaan ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä Tilaisuus on tarkoitettu ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille, sairastuneille, kuntoutujille, oireileville, omaisille, läheltä katsojille, palveluiden käyttäjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Toivomme ilmoittautumista pe mennessä minna.hotta(at)omaisyhdistys.com, jotta osaamme varata sopivan määrän kahvia. Jos viime tipassa huomaat, että pääsetkin osallistumaan vaikka et ole ilmoittautunut, olet tervetullut mukaan! *Mikä on OpenSpace menetelmä? Oletko joskus osallistunut kokoukseen, jossa et ole ollut erityisen kiinnostunut kaikista käsiteltävistä aiheista? vetänyt itse kokousta, jossa kaikki kokouksen osallistujat eivät ole olleet kiinnostuneita tärkeäksi kokemastasi aiheesta? kokenut, että on asioita joita ei koskaan käsitellä koska ne ovat liian "vähäpätöisiä" tai koska ne ovat niin sanottuja "puhumattomia asioita" joita ei vain käsitellä? ajatellut, että aikaa ei ole ollut riittävästi jonkun tärkeän asian käsittelyä varten tai, että jonkun asian ympärillä on käyty keskustelua pidempään kuin mitä tarvitsisi? kokenut, että et ole saanut riittävästi aikaa keskustella juuri niiden ihmisten kanssa keiden kanssa koet, että olisi tärkeä keskustella? Open Space-menetelmä antaa osallistujille mahdollisuuden osallistua niihin keskusteluihin jotka he kokevat kiinnostaviksi. 27

28 Elävä kirjasto on hyvä mahdollisuus lisätä ihmisten tietoisuutta esim. mielenterveysongelmista ja sairastumisen vaikutuksesta koko perheeseen LÄHTISITKÖ SINÄ ELÄVÄKSI KIRJAKSI la Hämeenlinnan pääkirjastolle klo 9-15 Elävä Kirjasto -tapahtumissa vierailijoille annetaan mahdollisuus puhua epämuodollisesti lainaamiensa ihmisten kanssa. Lainattavina on iältään, sukupuoleltaan ja kulttuuriselta taustaltaan erilaisia vapaaehtoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa minuutin keskustelutuokioita, joilla voidaan murtaa yleisimpiä ennakkoluuloja positiivisesti ja humoristiseen tapaan. Minkä niminen kirja sinä olisit? Elävät kirjat määrittelevät keskusteluaiheet eli otsikkonsa itse. Jokainen kirjasto muodostuu omanlaiseksi siihen ilmoittautuvien vapaaehtoisten kokoelmallaan. Aiemmin Elävän kirjaston kirjavalikoimassa on ollut mm. Koulupoliisi, Käsityöihminen, Homo, Larppaaja, Paperintaittelija, Pappi, Aivovammainen, CP-vammainen, Epileptikko, Feministi, Pitkäaikaistyötön, Kahden kulttuurin isoäiti, Transsukupuolinen nainen, Vaikeasti liikuntavammainen, Yh-äiti, Mielenterveyskuntoutujan läheinen. Jos kirjaksi lähteminen kiinnostaa, toimi näin: 1. Ilmoittaudu suoraan kirjastonhoitaja Sini Kiukaalle (sini.kiuas(at)hameenlinna.fi). Kerro ilmoittautumisen yhteydessä 1. kirjaotsikkosi 2. yhteystietosi (sähköposti ja puhelin) sekä 3. ruokavalio-erityistarpeesi. 4. Kerro myös, omaatko jo kokemusta menetelmästä. 2. Laita viesti osallistumisestasi myös yhdistykseen minna.hotta(at)omaisyhdistys.com Uusille kirjoille toteutetaan pakollinen perehdytys torstaina klo Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2) Järjestäjinä Hämeenlinnan kirjasto, kokemuskoulutuksen alueellinen ohjausryhmä ja FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry 28

29 WOIMAryhmä Uusi WOIMAryhmä on vastaus omaiskahvilan muuttuneeseen tarpeeseen. Ilta-aikaan erilaisten virkistävien teemojen ympärille kokoontuva ryhmä on vapaamuotoinen kohtaamisen mahdollisuus niin tutuille jäsenille kuin uusillekin omaisille. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua eikä se vaadi yhdistyksen jäsenyyttä. Voit tulla yksin tai yhdessä naapurin, tuttavan tai vaikkapa työkaverin kanssa. Voit osallistua niinä kertoina, jotka sinulle sopivat. Ke klo 17 Kävelyä porukalla Tavataan klo kaupunginpuiston juhlakentän lavan edessä. Säähän sopivalla varustuksella kävellään porukalla linnanpuistossa ja sen ympäristössä. Jokaiselle löytyy sopiva vauhti ja kävelysauvoja löytyy muutamille lainaksi. Voit myös ottaa omat kävelysauvat mukaan tai kävellä ilman sauvoja. Ke klo 15 Katsotaan taidetta yhdessä Kokoonnutaan klo 15 Kumppanuustalolla, yhdistyksen tiloissa. Lähdetään porukalla kohti Hämeenlinnan taidemuseota, jossa tutustutaan Eija-Liisa Ahtilan videoteoksiin. Näyttelyn jälkeen palaamme yhdessä Kumppanuustalolle, jossa kahveiden äärellä jutustelemme näyttelyn herättämistä ajatuksista ja kokemuksista. Ke klo 17 Yhdessä askarrellen Kokoonnutaan Kumppanuustalolle, yhdistyksen tiloihin, tekemään joulukortteja ja joulukoristeita. Tekemiseen on varattu monenlaista materiaalia, mutta voit tuoda myös omia materiaaleja mukanasi jos haluat. Jos sinulla on ideoita ja taitoja, voit jakaa niitä muille. Mukaan voit tulla, vaikka et olisikaan "askarteluihminen", eli apua ja vinkkejä ryhmästä varmasti saa. Ryhmän tulevaa toimintaa ideoidaan ryhmäläisten kesken eli lähtemällä mukaan, voit vaikuttaa tulevien tapaamisten ohjelmaan. Lisätietoja voi kysellä Katjalta puh katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com 29

30 AJATUKSENI, SANANI - runopalsta Kulkee elämä verkkaista latua, toiset ohitse kiirehtivät tietämättä edes minne ovat lopulta menossa. Suunnitelmia pitää olla monta; ei aina edes tiedä minkä valitsevat. Jos pysähtymään joutuvat, se on satua kauhistuttavaa; Eivät kohdata uskalla hiljaisuutta. Syksyn runoilija: nimim. Karjakko Sieluni vaeltaa autioilla nummilla, tiettömissä erämaissa tuntien tuulen kasvoilla, kuuntelen vuoripuron kertomuksia. vanhojen puiden salaisuuksia. Illan nuotiopaikan tunnelma vie ajatukset menneisiin vuosisatoihin, edesmenneisiin ihmisiin. Todellisuudessa kyynel silmänurkassain tyhjyys sisälläin, tietäen että on sidottuna aikaan, paikkaan pääsemäti irti näkymättömistä mielen kahleista Äänetön huuto anoo apua, mutta kukaan ei sitä tajua. Katse täynnä surua ei sitäkään nähdä. Luulevat että olen vahva. Kevätmaan tuoksu, muuttolintujen ensisävelet, ihmisillä lämpö sydämissä. Minä elän. 30

31 -kurssi pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittavat mielenterveysja/tai päihdeongelmat Loma- ja kurssikeskus Koivupuistossa Ylöjärvellä Kurssin tavoitteena on tarjota tietoa siitä, miten puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritään löytämään suhteen vahvuuksia ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. Kurssin hinta on 120 /pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Hakuaika kurssille päättyy Hakemuksia saa myös Hämeenlinnan toimistolta. Hakemukset palautetaan osoitteeseen: Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3.krs Tampere Lisätiedot ja hakemukset: Tiina Rissa tiina.rissa@omaiset-tampere.fi 31

32 YHDISTYS TIEDOTTAA Tiedotamme toiminnasta ja ajankohtaisista asioista: -Yhdistyksen verkkosivuilla -Facebookissa: Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry -Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten Seuratoiminta -palstalla -Menoinfo palstoilla lehdissä ja hameensanomat.menoinfo.fi -Jäsenkirjeessä tammi-, touko- ja elokuussa JÄSENEKSI YHDISTYKSEEN Jäsenmaksu vuonna 2015 Henkilöjäsenyys 12 Perhejäsenyys (samassa taloudessa asuva perhe) 15 Yhteisöjäsenmaksu 50 Kannattajajäsenmaksu 50 Jäsenedut -Jäsenkirje tammi-, touko- ja elokuussa -Labyrintti-lehti, 4 nroa / vuosi -Lainattavat kirjat ja maksuttomat oppaat Lahjajäsenyys: Jos ystäväsi voisi hyötyä omaisyhdistyksen jäsenyydestä, voit lahjoittaa hänelle jäsenyyden maksamalla jäsenmaksun hänen puolestaan. Muistathan kuitenkin kysyä ystävältäsi suostumuksen jäsenyyteen. 32

33 YHTEYSTIEDOT FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Kirjastokatu HÄMEENLINNA toimisto(at)omaisyhdistys.com Yhdistyksen työntekijät: Omaistyöntekijä Katja Putkonen p katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com Omaistyöntekijä p etunimi.sukunimi(at)omaisyhdistys.com Toiminnanjohtaja Minna Hotta p minna.hotta(at)omaisyhdistys.com Puheenjohtaja Simo Jalasto p

34 FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry 34

35 Syysmuistio FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset Syyskuu ti 3.9. Kello Viiden tee ma 7.9. Omaisen ABC-kurssi ilm. viim Vilmalle to Vanhempien ryhmä la Elävä kirjasto Hml pääkirjasto 9-15 ma la ma Omaisen ABC-kurssi Vertaistapaaminen sisaruksille. Ilm 14.9 Vilmalle Omaisen ABC-kurssi ke Trauma-luento to Länsituulen omaisten ilta Länsituulessa pe Lapsiperhekurssi Aulanko la Lapsiperhekurssi Aulanko su Lapsiperhekurssi Aulanko ke WOIMAryhmä klo 17, kaupungin puisto Lokakuu ma Prospect-ryhmä Ilm. viim 25.9 Vilmalle pe Ilonan päivä ma Prospect-ryhmä to la ma Aikuiset lapsiomaiset tapaaminen Vanhempien ryhmä. Ilm Katjalle Prospect-ryhmä ke Klo Viiden tee klo 17 ma Prospect-ryhmä ke WOIMAryhmä klo 17,

36 Marraskuu ma Prospect-ryhmä ti 3.11 Klo Viiden tee klo 17 ke-to ma Työntekijäpäivät Prospect-ryhmä Kuopio to Vanhempienryhmä su Kynttilätapahtuma klo 17 ma ke la ma ke ma Prospect-ryhmä Open space seminaari ilm.viim Puolisotapaaminen. Ilm viim Katjalle tai Vilmalle Prospect-ryhmä Tietoa palveluista ja tukimuodoista eri lakien perusteella Prospect-ryhmä Joulukuu ti Mielenterveys- ja päihdeomaisten tapaaminen Ahveniston sairaala ke Mielenterveyden ensiapu 9-16 ke WOIMAryhmä klo 17 ma Mielenterveyden ensiapu 9-16 ma Prospect -ryhmä to Vanhempien ryhmä FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Kirjastokatu HÄMEENLINNA toimisto(at)omaisyhdistys.com Toiminnanjohtaja Minna Hotta Omaistyöntekijä Katja Putkonen p p minna.hotta(at)omaisyhdistys.com katja.putkonen(at)omaisyhdistys.com Puheenjohtaja Simo Jalasto Omaistyöntekijä 36 p p etunimi.sukunimi(at)omaisyhdistys.com