TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEVAISUUDEN PALVELEVA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA"

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN PALVELEVA KOHTI LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA

2 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 JOHDANTO 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6 PESTE HAASTEET MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA 7 SKENAARIO A. LIIKKUVUUS OHJAA 8 SKENAARIO B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA 10 SKENAARIO C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA 12 SKENAARIOYHTEENVETO 14 SWOT-ANALYYSIT 16 SUOSITUKSET 17 SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS ALAN KESKUUDESSA 18 ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN 20 OSALLISTUJAT 21 ALAN YDINPÄTEVYYSPUU 22 ISBN X Turku 2004

3 ESIPUHE KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSKLUSTERI OSANA LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA Kiinteistöalan kiinnostus tutkimus- ja kehitystoimintaan heräsi 1990-luvun puolivälissä. Alan valmiutta tukemaan ja lisäämään käynnistettiin myös teknologiaohjelmavalmistelu. Valmistelutyön aikana esiin nostettiin kokonaan uusi näkökulma alan liittymäpinnasta rakentamiseen, klusterinäkökulma. Kiinteistöja rakennusklusteri ja sen volyymi määriteltiin sen osaklusterien avulla. Tällöin todettiin tämän kokonaisuuden merkittävyys kiinteistö- ja rakennusklusteri on Suomen suurin klusteri. Kiinteistön käyttäjä nostettiin ohjelmavalmistelussa koko klusterin liiketoiminnan ytimeksi. Käyttäjän rajapinnassa kiinteistöalan merkitys tilaajana korostui kiinteistöja rakennusklusterissa. Tekesin teknologiaohjelman valmistelussa toiseksi näkökulmaksi nostettiin palvelu. Tämä on tunnusmerkki kiinteistöalan toimintalogiikalle. Palvelu oli myös Tekesille kokonaan uusi näkökulma ja Rembrandteknologiaohjelma on ollut Tekesin ensimmäinen palvelualan teknologiaohjelma. Ohjelman johtoryhmän (Asko Salminen pj, Jorma Heinonen, Juha Hetemäki, Kai Keituri, Kaisa Leiwo, Anja Mäkeläinen, Mikko Peltokorpi, Sointu Rajakallio, Juhani Reen, Tiina Tanninen-Ahonen, Juha Tiuraniemi, Tommi Tuominen ja Tapani Väljä) intensiivinen panostus ja vahva sitoutuminen loivat pohjan jatkuvalle eteenpäin katsovalle visioinnille. Tällä johtamisella varmistettiin tavoitteellisuus, jolla perinteisesti täysin kotimarkkinaliiketoiminta pystyikin muuttumaan nopeaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. Johtoryhmätyöskentely oli niin tehokasta, että siitä on nyttemmin tehty malli koko Tekesille ohjelmien johtamiseen. aikana tapahtunut alan muutos on ollut merkittävä. Tästä syystä ohjelman arvioinnissakaan ei haluttu katsoa tehtyjä toimenpiteitä taaksepäin vaan johtoryhmä päätti panostaa alan ennakointiin, foresightiin. Tämä raportti on tulostus ammattimaisesta skenaariotyöskentelyyn perustuvasta ennakointiprojektista. Projekti toteutettiin yritysfuturologi Tarja Meristön johtaman tutkimusryhmän johdolla yhteistyössä Rembrand-johtoryhmän kanssa. Tuloksia testattiin myös laajemmassa alan toimijoille suunnatussa www-kyselyssä. Tuloksena on muodostettu visio, liiketoimintavetoinen Suomi, johon kaikki kolme skenaariota eri kehityspolkuja pitkin tähtäävät. Vision saavuttaminen vaatii monialaista yhteistyötä yksityisen sektorin sisällä ja yhdessä julkisen sektorin kanssa. Klusterin tuleva kehitys perustuu aitoon kansainvälistymiseen, joka onkin vahvasti etenemässä. Strategiatyön metodit uudistuvat liikkeenjohto-osaamisen kehittyessä. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten strategiaprosessia on kehitettävä mm. ennakointia käyttämällä. Tämä raportti on erinomainen tulostus, joka toimii sekä koko alan kehittämisessä että yksityisen yrityksen strategisissa valinnoissa. Toivon, että tämä raportti tulee mahdollisimman laajasti käyttöön kaikkien alan toimijoiden keskuudessa tarjoten yhden apuvälineen omien strategioiden pohjaksi ja käynnistäen mahdollisimman paljon koko klusteria vahvistavaa yhteistyötä. Helsingissä Ari Ahonen Teknologiajohtaja Tekes Rembrand-ohjelman tunnuspiirteitä on koko ajan ollut nopeus, eteenpäin katsominen sekä positiivinen asenne. Tällä asenteella on koko ala onnistunut uudistumaan enemmän kuin mikään muu ala samaan aikaan. Teknologiaohjelman 3

4 TULEVAISUUDEN PALVELEVA JOHDANTO Yritysten toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien jopa kuukausien aikana radikaalisti. Globalisaatio, uusi talous, ekotehokkuus, älykkäät ympäristöt, materiaali- ja biotieteet ovat kaikki asioita, joiden suhteen voi syntyä myös rakennus- ja kiinteistöalalle aidosti erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. SKENAARIOTYÖSKENTELY Skenaario on alunperin teatterisanastoa ja tarkoittaa siellä näytelmän juoniluonnosta; se kertoo repliikit, vastanäyttelijät, liikkeet näyttämöllä, kulissit eri vaiheissa. Yritysmaailmaan siirrettynä käyttö on hyvin analoginen. Asiakkaat ja kilpailijat ovat vastanäyttelijöitä, yleinen toimintaympäristö muodostaa kulissit ja strategia repliikit ja liikkeet näyttämöllä. Skenaariot ovat osa tulevaisuuden tutkimusta. Ne auttavat kuvittelemaan, mikä on mahdollista ja analysoimaan, mikä on todennäköistä, mutta ne toimivat myös perustana valittaessa haluttavaa ja toteutettavaa tulevaisuutta. Yrityksen näkökulmasta skenaariopohjainen ajattelu korostaa siten toisaalta tulevaisuuden ennustamattomuutta, mutta toisaalta se antaa yritykselle aktiivisen toimijan roolin tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Tässä työssä tarkastelun kohteena on kiinteistö- ja rakennustoimiala ja siihen kuuluvat yritykset ja muut organisaatiot. Näkökulmana on palvelevan kiinteistöliiketoiminnan tulevaisuus. Työ on tehty osana Tekesin Rembrand-teknologiaohjelmaa pääosin vuoden 2003 aikana. Skenaariotyöskentelyn tuloksena esitetään tässä raportissa kolme vaihtoehtoista skenaariota palvelevan kiinteistöliiketoiminnan tulevaisuudelle vuoteen 2020: SKENAARIO A: LIIKKUVUUS OHJAA SKENAARIO B: TUOTTOVAATIMUS OHJAA SKENAARIO C: HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA Kaikki skenaariot voivat johtaa tätä työtä tehneen ryhmän visioon eli Liiketoimintavetoinen Suomi, mutta keinot ja etenemistahti ovat eri skenaarioissa erilaiset, samoin sudenkuopat, joiden seurauksena visio ei ehkä toteudukaan. Olennaista on hahmottaa, mikä on se visio, jota kohti pyritään ja mikä skenaario tulee olemaan se peruslinjaus, jonka mukaan varsinainen strategiatyö tehdään. Valintaan vaikuttavat paitsi kunkin toimijan riskinkantokyky myös päätöksentekijän oma riskinsietokyky. Näin kukin toimija ja yritys toimialalla tekee omista lähtökohdistaan valintoja, jotka voivat johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sitähän strateginen ajattelu on pohjimmiltaan, erilaistamista ja erottumista suhteessa muihin toimijoihin. Skenaarion valinta strategiatyön perustaksi voi tapahtua periaatteessa kuudella eri tavalla: 1. ENNUSTAJA turvautuu todennäköisimpänä pidettyyn skenaarioon 2. RISKINOTTAJA valitsee suurimman liiketoimintapotentiaalin sisältävän vaihtoehdon 3. RISKINKARTTAJA kehittää strategian, jolla selviää kaikissa skenaarioissa 4. REALISTI kehittää joustovaraa valitsematta jääneiden skenaarioiden varalta 5. TULEVAISUUDEN TEKIJÄ vaikuttaa omalla toiminnallaan niin, että haluttu tulevaisuus toteutuu, kun taas 6. TEURAS odottaa ja toivoo, että aika hoitaa asiat. Eurooppalaisiin suuryrityksiin tehtyjen kyselyjen perusteella skenaariotyöskentelyn käyttäjät voidaan jakaa käyttöintensiteetin mukaan kahteen ryhmään: 1. TULOSSUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN KÄYTTÄJÄT, jotka käsittelevät skenaarioita irrallisena osana suunnitteluprosessia. Skenaariot toimivat syöttötietoina suunnitteluprosessiin, ja käyttö on lähellä ennustamisen filosofiaa ennusteita vain on yhden sijasta monta. 2. PROSESSISUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN KÄYTTÄJÄT, joille skenaariot ovat kiinteä osa suunnittelua ja johtamista. Skenaariotyöskentelyssä korostuu tällöin prosessi jopa lopputuloksen, vaihtoehtoisten skenaarioiden kustannuksella. Tulevaisuudentutkimuksen tehtäväkenttään peilattuina tulossuuntautuneet skenaariotyöskentelyn käyttäjät täyttävät parhaimmillaan tulevaisuuden tutkimuksen kaksi ensimmäistä tehtävää: kuvittelu, mikä on mahdollista ja analyysi, mikä on todennäköistä. Vasta prosessisuuntautuneet skenaariotyöskentelyn käyttäjät täyttävät myös kolmannen tehtävän: osallistumisen tulevaisuuden tekemiseen valitsemalla sen, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa. Tulevaisuudentutkimuksen kolmas tehtäväalue, osallistuminen, antaa siten merkityksen tulevaisuutta koskevalle tiedolle ja tuo tarkasteluun mukaan arvot, kenen intressistä vaihtoehtoja arvioidaan. 4

5 PERUSUSKOMUKSET Tämän työn alkuvaiheessa määriteltiin alan perususkomukset, jotka ohjaavat alan toimijoiden valintoja. Samalla keskusteltiin myös tabuista, jotka voivat estää näkemästä uusia asioita. Perususkomuksille ja tabuille on luonteenomaista niiden toimintaa ohjaava vaikutus ilman, että sitä itse tiedostetaan. Tabut ovat aiheita, joista mieluummin vaietaan, tabut ovat usein vain rivien välissä. Niin kauan kuin niitä ei aktiivisesti nosteta esille ja analysoida, ne voivat olla käytännön tasolla tehtävän kehittämistyön este. Tunnistetut perususkomukset määrittelivät alan ensisijaisesti rakentamisalaksi, jonka osaksi palveleva kiinteistöliiketoiminta ei ole vielä integroitunut toimivaksi klusterikokonaisuudeksi. Alaa kuvaa myös sanonta yhteiskunnan apuala ja poliittisen päätöksenteon jatke, sillä erityisesti asuntopolitiikan uskotaan vaikuttavan äänestäjiin. Keskeinen tekijä alalla on kaavoituspolitiikka. Perususkomus on myös, että alalle ei halutakaan markkinamekanismia. Ala nähdään sisältäpäin insinöörivetoisena toimintana, jossa ei juuri panosteta tutkimukseen ja kehitykseen. Keskeisenä haasteena onkin alan arvostuksen nostaminen omien toimijoiden keskuudessa, jonka jälkeen olisi viestinnällisesti helppo nostaa alan imagoa ylöspäin. Lähiympäristö suhtautuu rakentamiseen kielteisesti, sillä kyse on yleensä konkreettisista muutoksista rakennetussa maisemassa. Myös 40 % energiankulutuksesta Suomessa on kiinteistöjen vastuulla. Alaa on pidetty myös auringonlaskun alana, jonka perususkomus on kaikki tilat on rakennettu. Ala on kuitenkin merkittävä taloudellisin termein mitattuna, ja alan toimijoiden pitäisi rohkeasti tuoda esille menestystarinoita. Sijoittajanäkökulmasta perususkomus kiinteistöissä lepää laiska raha tarjoaa tehostamispotentiaalia. Termistö pitäisi myös muuttaa asiakas-/markkinalähtöiseksi ja puhua esim. asunnon sijasta kodista. Työskentelyyn osallistunut Rembrand-johtoryhmä haluaa tehdyllä työllä, toimenpide-ehdotuksilla ja suosituksilla kehittää alaa kohti palvelevaa kiinteistöliiketoimintaa, jossa rajoittavat perususkomukset olisi kyetty uudistamaan avarampaan suuntaan ja jossa tabuista päästään irti nostamalla ne avoimen keskustelun ja poisoppimisen kohteeksi. Toimintaskenaariotyöskentelyn prosessin idea on viety loppuun asti vasta, kun lopullisia skenaarioita vasten peilataan strategista tehtävää ja tehdään sen pohjalta johtopäätökset ja mahdolliset strategian muutokset ja toimenpiteet. Kysytään, miltä osin strategista tehtävää pystytään toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa ja toisaalta, minkä suhteen joudutaan tekemään tarkistuksia joka tapauksessa. Ongelmallisimpia ovat asiat, uhat tai mahdollisuudet, jotka esiintyvät vain jossakin skenaariossa. Niiden varaan ei voi varmasti laskea, mutta toisaalta niitä ei voi täysin jättää huomiottakaan, sillä jos kumminkin... Tällaisten tekijöiden ja tapahtumien varalle on strategiasta suunniteltava joustava. Sen sijaan että kysytään perinteisen strategisen suunnittelun kysymys, miten paljon resursseja on sidottava määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi, onkin kysyttävä, miten paljon resursseja pitää jättää sitomatta tai on ainakin voitava nopeasti jostakin irrottaa, jotta voidaan vastata johonkin uhkaan tai voidaan hyödyntää mahdollisuuksia. Joustavuutta voidaan kehittää tekemällä ratkaisuista modulaarisia tai, isojen kertainvestointien kohdalla joustavuutta etsitään kysymällä, milloin viimeistään tähän pitää ryhtyä, jolloin saadaan vielä lisäaikaa hankkia tietoa mahdollisista kehityksen suunnista. 5

6 TULEVAISUUDEN PALVELEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET HAASTAVAT TOIMIALAN PESTE haasteet: Political: LIBERALISOITUMINEN säätelyn harmonisointi EU- ja maailman tasolla yksityistämiskehitys yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ennakointi juristerian asemasta kolmannen sektorin roolin kasvaminen uusien maiden tuleminen yhteistyön pariin Economic: GLOBALISOITUMINEN globaalit markkinat ja toimijat: tuotto-ohjaus ja aito kilpailu sijaintipäätös: kannattavin > kannattava yhteiskunnan taloudellinen kantokyky tarvitaan instrumentit nopeisiin muutoksiin Venäjän ja laajan EU:n merkitys lähialueena Social: GLOBAL VILLAGE niche-markkinoillakin riittävän iso potentiaali tunnettava arvot ja kulttuurit ylikansallisten trendien lisäksi ajansäästäjät vs. ajankäyttäjät: tehokkuus vs. viihde ikärakenne: nuoret nuoret aikuiset ikääntyvät Technological: ÄLYKKÄÄT YMPÄRISTÖT koskee koko arvoketjua tilan tuottamisesta sen käyttöön ICT-osaaminen, mutta myös bio-osaaminen tuottavuus = kilpailukyky, mistä kilpailuetu? ihmisen rooli osaajana korostuu T&K-toiminta avainasemassa Ecological: TULEVAISUUSTIETOISUUS EHS = ympäristö, terveys, turvallisuus Kestävä kehitys = ekologinen + taloudellinen + sosiaalinen elinkaariosaamisen haaste: pitkäkäyttöinen, mutta nopealiikkeinen. normiohjaus, mutta myös liiketoimintamahdollisuus 6

7 MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA 1. IKÄÄNTYVÄT KULUTTAJAT OHJAAVAT KEHITYSTÄ -näkökulma lähtee liikkeelle markkinalähtöisestä tarpeesta, jossa ikääntyvä väestö Suomessa ja länsimaissa on kasvava ja ostovoimainen kysyntäpotentiaali korkeatasoisille palveluille. Koko ikääntyvä väestö voi olla asiakaspotentiaalina, kun palvelukonseptia rakennetaan modulaarisesti sekä tarjotaan perusmallia ja siihen lisäpalveluita maksukyvyn mukaisesti. 2. LIIKKUVIEN KÄYTTÄJIEN EHDOILLA ETEENPÄIN. Tämä kehityskulku olettaa avoimen globaalin maailmankehityksen jatkuvan ja yritysten ja muiden organisaatioiden ja myös yksilöiden toimivan sen vaatimusten mukaisesti. Ansaintamallit täytyy erilaistaa sen mukaan, onko palvelujen maksajana yritys vai yksityishenkilö. Nuorten henkilöiden kohdalla on otettava huomioon myös perheiden varallisuus eikä vain henkilön oma tulotaso. 3. SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT. Tämä näkökulma lähtee liikkeelle pääomien tuottovaatimuksista. Jotta kiinteistöt ovat kilpailukykyisiä muiden sijoitusvaihtoehtojen joukossa, on alan kehitettävä sekä uusia sijoitusinstrumentteja että myös sijoittamiseen erikoistuneita yrityksiä. Sijoittaminen on tehtävä helpoksi suoraan tiskiltä -toiminnaksi, mieluummin internetpohjaisesti globaalissa maailmassa ja kehitettävä toimivat kiinteistöarvopaperimarkkinat Suomeen. 4. LIIKETOIMINTAVETOINEN SUOMI -näkökulma on markkinalähtöinen toimintaympäristö, jossa yrittäjyys ja innovointi ovat saaneet suomalaisen yritystoiminnan kukoistamaan kansainvälisesti ja toimintaedellytykset Suomessa ovat myös rakenteellisesti uudistuneet. 5. ICT-PITOINEN TULEVAISUUS -näkökulma hyödyntää Suomen ICT-klusterin osaamista läpi koko elinkeinoelämän ja myös julkinen sektori kykenee tehostamaan sen avulla toimintaansa. ICT mahdollistaa yhtälön vähemmästä enemmän, jolloin tuottavuus saadaan kuntoon, ja voidaan panostaa palveluosaamisen kehittämiseen. 6. ARVOVERKOSTON UUSI RAKENTUMINEN. Tässä vaihtoehdossa katsotaan ennakkoluulottomasti paitsi yli valtakunnan rajojen myös yli erilaisten toimialaja sektorirajojen. Yhteistyökumppanit voivat löytyä tarve- ja kysyntälähtöisen tarkastelun kautta epätyypillisten liittoumien muodossa. 7. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET. Lähtökohtana tälle näkökulmalle on maailman pelastaminen. Kansainväliset ympäristösopimukset edellyttävät tiettyjä kestävän kehityksen vaatimuksia, mutta lähtemällä liikkeelle valistuneiden kuluttajien ja sijoittajien tarpeista voidaan löytää ratkaisuja uudelle kestävämmälle liiketoiminnalle. Luottamuksen rakentaminen on olennainen osa tätä vaihtoehtoa. Lopulliset skenaariot rakennettiin näiden vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohjalta. Lopulliset skenaariot muodostavat kolme varsinaista kehityspolkua tulevaisuuteen. Nämä skenaariot ovat: SKENAARIOT A: LIIKKUVUUS OHJAA (KÄYTTÄJÄT) B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA (SIJOITTAJAT) C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA (IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT) 7

8 TULEVAISUUDEN PALVELEVA A. LIIKKUVUUS OHJAA Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota uudet liiketoiminnat ja liiketoimintamallit ohjaavat. KÄYTTÄJÄT LÄHTÖKOHTANA oikeaan aikaan, jolloin turhat matkat jäävät pois. ICT on tuonut myös sosiaalista tasa-arvoa tehokkaasti toteutettuna erityisryhmille, kuten ikääntyneille tai vammaisille. Unohtaa ei sovi myöskään ICT:n tuomia mahdollisuuksia uusien sijoitusinstrumenttien lanseeramisessa globaalisti. Liikkuvuus ohjaa -skenaarion lähtökohtana ovat Suomen kiinteistö- ja rakennusalan tuotteiden ja palveluiden käyttäjät, jotka ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita tai järjestöjä. Yhteistä kaikille käyttäjäryhmille on tässä skenaariossa toiminta avoimessa, globaalissa, markkinalähtöisessä maailmassa, jossa osaamisvaatimukset kasvavat ja kilpailu kovenee. Tämä tarkoittaa toiminnan tehokkuutta läpi koko arvoketjun. Kannattava toiminta ei riitä, vaan sijaintipäätökset tehdään sillä perusteella, missä toiminta on kannattavinta. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä päätöksiä joudutaan myös tarkistamaan usein. Mittakaavaetujen hakeminen edellyttää globaalia perspektiiviä, ja uusia markkina- ja kasvualueita haetaan Suomen ja Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Kiinasta, jonne on muodostunut uusi ostovoimainen keskiluokka. ICT-PITOINEN MAAILMA Suomen elinkeinoelämä ja yhteiskunta on hakenut tehokkuutta maan ICTosaamisklusterista. ICT-osaamiseen perustuva toiminnan uudelleenorganisointi on lisännyt tuottavuutta, mutta myös mahdollistanut älykkäiden toimintaympäristöjen rakentamisen, jolloin kyetään sopeutumaan yllättäviinkin muutoksiin nopeasti. Taloudellisen kehityksen katalysaattorina toimii nformaatio- ja kommunikaatioteknologian ja erityisesti mobiiliteknologian kehitys. Yritykset ovat voineet hakea toimintaansa kustannussäästöjä hajauttamalla toimintojaan ruuhkautuvien kasvukeskusten ulkopuolellekin. Verkostoituminen uudella tavalla on keskeistä tässä skenaariossa. ICT-teknologian kehittyminen ja sen entistä tehokkaampi integroiminen alan liiketoimintamalleihin on tuonut alalle selkeää lisäarvoa mahdollistamalla uudentyyppiset palvelukonseptit sekä alan yritysten että niiden asiakasyritysten arvoketjuissa. Erityisesti alan logistiset toiminnot ja materiaalivirtojen hallinta ovat tehostuneet. ICT:n kehityksellä on ollut myös vaikutus alan toimintaprosessien uudelleenmuotoutumiseen ja prosessien omistajuuteen. Kestävän kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna ICT-pitoisuus mahdollistaa liikkuvien käyttäjien palvelemisen oikeassa paikassa UUSI ARVOVERKOSTO Näin toteutettuna käyttäjälähtöinen kehityspolku muodostaa uudenlaisen arvoverkoston, jonka varaan palvelut voidaan rakentaa. Suomessa julkisen alan palvelurakenteita on uudelleenjärjestelty radikaalisti ja näiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena kotimarkkinoita palvelemaan on kyetty synnyttämään runsaasti uusia yrityksiä esimerkiksi tuottamaan sosiaali- ja terveysalan palveluja ikääntyvän väestönosan tarpeisiin. ICT:n ohella skenaarion kehitysmoottorina ja myös yhteiskunnan ja maailman kannalta arvokkaana asiana pidetään kestävän kehityksen tuomia asioita. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys ovat porkkanoita, joiden avulla hankkeisiin saadaan myös julkista rahaa kansainvälisestikin. KULUTTAJAN TARPEET Yksilötasolla sosiaaliset tarpeet ovat muutoksessa, koska liikkuva elämäntapa yleistyy ja ihmisillä on yhtälailla globaaleja sosiaalisia viiteryhmiä kuten oma lähipiiri ja oma perhe. Tämä näkyy sekä työelämässä että vapaa-ajan vietossa. Palvelutarjonta monipuolistuu vastaamaan korkean vaatimustason tarpeita. Tämä skenaario on kuitenkin suhdanneherkkä ja riippuvainen yksityisten ihmisten kulutus-ja investointihalukkuudesta. Jotta tässä skenaariossa kyetään olemaan ajan tasalla tarpeiden kehityksestä, on kuluttaja kytkettävä (mobiili)teknologian avulla asiakasjärjestelmään, jossa proaktiivisesti seurataan käyttäjän tarpeita. Jos halutaan ottaa mukaan myös nuoret kuluttajat, on muistettava, että kyse on vähemmän varallisuutta omaavasta kuluttajaryhmästä, jolle pitää pystyä tarjoamaan lyhytaikaista tarvettakin varten toimiva, edullinen ratkaisu, eräänlainen riisuttu malli. Toisaalta kyse on hyvinkin polarisoituneesta joukosta, jolla osalla on perittyä varallisuutta. Aikatähtäin on kuitenkin lyhyt eli elinkaaresta ei välttämättä olla valmiita maksamaan. Sinkkunuoret ja nuoret perheet on otettava myös huomioon erilaisine tarpeineen ja ajanviettotapoineen. Nämäkin ryhmät voivat ikäihmisten tavoin lähteä myös Suomesta pois. 8

9 A. LIIKKUVUUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄ- JÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI TAI KELKKA PUTOAA? LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SIJOITTAJAT SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Suomen ICT-osaaminen ei riitä globaalissa kilpailussa, ja esim. ICT-klusterin ydin häviää, jolloin koko kehitys liikkuvien käyttäjien ehdoilla tapahtuvasta kehityksestä jää heikommalle pohjalle. 2. Vaikka teknologisesti kyettäisiinkin pysymään kehityksessä mukana, ei kyetä vastaamaan skenaarion sisältämiin elämyspalveluvaatimuksiin, jolloin sisältöä vaativat asiakkaat lähtevät muiden kelkkaan ja Suomesta ehkä pois. 3. Kestävä kehitys nähdään vain yhteiskunnallisen päätöksenteon työkaluna ja pakkona, jolloin ei nähdä sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia, vaan pidetään sitä pikemminkin aikaavievänä pakkopullana ja kustannustekijänä kuin rationaalisena ajatteluna, joka tuo ajan-, ympäristön- ja pääoman säästöjä. 4. Arvoverkon rakentaminen epäonnistuu ja pudotaan kelkasta. Tässä on myös sama uhka kuin skenaario B:ssä, jossa tuottovaatimus ohjaa. Tällöin ollaan liian myöhään liikkeellä, ja kelkkakin putoaa, jolloin ei synny mitään liiketoimintavetoista Suomea. 9

10 TULEVAISUUDEN PALVELEVA B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota tuottovaatimukset ensisijaisesti ohjaavat VETOAPUA LAAJENTUNEESTA EU:STA SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT Tuottovaatimus ohjaa -skenaarion lähtökohtana on nähdä kiinteistöt osana sijoittajan portfoliota ja sitä kautta koko ala pikemminkin finanssitoimialan osana kuin rakentamisen osa-alueena. Toiminnan liikkeellepanevana voimana on pääoman tuotto ja sen saaminen mahdollisimman houkuttelevaksi muiden sijoitusmuotojen joukossa. Sijoitusnäkökulmasta tarkasteltuna markkinat ovat aidosti globaalit. On huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme on kansainvälisesti kilpailukykyinen kiinteistösijoitusten verokohtelun osalta ja sen on mahdollistettava toimivien kiinteistöarvopaperimarkkinoiden kehittyminen maahamme. Tällä lisätään kiinteistöliiketoimintaa harjoittavien suomalaisten yritysten määrää ja estetään toimialan kehittyminen tytäryhtiötaloudeksi Suomessa. UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT Näiden muutosten myötä on ratkaistu sijoittajan kannalta merkittävimmät kiinteistösijoituksiin liittyvät haasteet (mm. suuri yksikkökoko, epälikvidiys, julkisen markkinapaikan puuttuminen, korkeat transaktiokustannukset), mikä puolestaan on johtanut kiinteistösijoittamisen aitoon kilpailutilanteeseen muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että kiinteistöjen arvot ovat aiempaa herkempiä muutoksille eli volatiliteetti markkinoilla on jonkin verran lisääntynyt. Uudenlaisten kiinteistösijoitusmahdollisuuksien syntyminen on lisännyt sijoittajien kiinnostusta kiinteistöihin sijoituskohteena. Toisaalta pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja eri sijoitusmuotojen vertailumahdollisuuksien paraneminen on aikaansaanut sen, että heilahtelut kiinteistömarkkinoilla ovat kasvaneet. Jos Suomen taloudellinen kehitys kääntyy epäsuotuisaksi ja houkuttelevammat sijoituskohteet löytyvät Baltiasta sekä itäisestä Keski-Euroopasta, voi kiinteistösijoittaminen innostuksen kauden jälkeen hiipua. KÄYTTÄJIEN ARVOVERKOSTO Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa keskeistä on saada käyttäjäsektorit kiinteästi mukaan tuottolähtöiseen ajatteluun. Käyttäjäsektorit muodostavat parhaimmillaan tässäkin skenaariossa uudenlaisen arvoverkoston, jonka ytimessä ovat ICTsektori, liikkuvat käyttäjät sekä myös kestävä kehitys Suomessa ja globaalisti. Globaalisti merkittäväksi skenaario tulee myös Suomesta katsottuna, kun kyetään rakentamaan uusi arvoverkosto, jossa kukin verkoston osa kehittää omaa erikoisosaamistaan ja keskittyy luomaan osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan konsepteja. Uudet käyttäjät ja käyttäjien menestys on tässäkin skenaariossa alan menestymisen perusta, sillä muuten pääomat siirtyvät muihin kohteisiin todella nopeasti. 10

11 B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU ICT-PITOINEN TULEVAISUUS LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT KESTÄVÄ KEHITYS ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN TAI KELKKA PUTOAA VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA SIJOITTAJIEN UUDET NÄKÖALAT IKÄÄN- TYVÄT KULUTTAJAT SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Rakenteet eivät jousta tai kiinteistöliiketoiminnan kehittymisen kannalta välttämättömiä uusia sijoitusinstrumentteja ei ole Suomen lainsäädännössä mahdollistettu. Markkinoiden välttämätön arvopaperistamiskehitys ei ole riittävää ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Suomeen. 2. Vaikka rakenteita kyettäisiinkin muuttamaan, voidaan kelkasta pudota siksi, että tarvittava osaaminen puuttuu eli panostetaan koulutukseen, ei osaamiseen. 3. Vaikka yhteistyö käyttäjäsektorien kanssa lähtisikin hyvin käyntiin, uuden arvoverkon rakentaminen voi tyssätä siihen, että ei kyetä luomaan toimivia yhteistyösuhteita tai ei päästä mukaan riittävän vahvoihin kansainvälisiin verkostoihin tai yksinkertaisesti siksi, että ei kyetä itse luopumaan vanhoista asenteista. 4. Aikataulullinen sudenkuoppa voi olla, että herätään liian myöhään, jolloin merkittävät toimijat ovat jo siirtyneet rönsyt pois ja Kiinaan -linjalle, eikä todellisia toimijoita ole tekemään todeksi visiota liiketoimintavetoisesta Suomesta. 11

12 TULEVAISUUDEN PALVELEVA C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA Yhteiskuntalähtöinen, kotimaakeskeinen skenaario, jota sosiaalisesti kestävän kehityksen reunaehdot ohjaavat IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ KULUTTAJINA JA KANSALAISINA Suomessa väestö on ikääntynyt nopeammin kuin Euroopan muissa maissa. Samalla väestönkasvu on edelleen keskittynyt muutamaan elinvoimaiseen kasvukeskukseen. Hyvinvointipalvelujen tarjonta julkisin varoin ei ole mahdollista heikentyneen huoltosuhteen takia. Väestön ikääntyminen yhdistettynä ikääntyvän väestönosan kasvaneeseen varallisuuteen, uudenlaisiin palvelutarpeisiin ja julkisessa palvelutarjonnassa tapahtuneisiin rakenteellisiin uudistuksiin avaa kiinteistöliiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Osa kuluttajista on valmis panostamaan hyvinkin yksilöllisiin asumis- ja palveluratkaisuihin, joita mm. tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut. Kodeista tapahtuva sähköinen asiointi ja palvelujen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Asunnot ja myös yritysten toimipaikat toimivat eräänlaisina monipuolisten palvelujen hankinnan mahdollistavina käyttöliittyminä. YHTEISKUNNAN UUDET ARVOVERKOSTOT Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa päätökset saadaan poliittisesti läpi käyttämällä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä ohjenuorana. Tehokkaaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi laajassa mitassa ja kansainvälisesti tämä tulee vasta, kun kotimarkkinoilla toimivaa konseptia kyetään tuotteistamaan ja monistamaan globaalisti. Tähän tarvitaan avuksi ICT-klusteria. E-EUROOPASTA VETOAPUA Skenaario voidaan toteuttaa myös osana EU:n eeurope-mallia kytkemällä jo lähtökohtaisesti ICT ja ikääntyvät yhteen ja kehittämällä yhteiskunnan palvelujen mallia näistä lähtökohdista koko EU:lle. EU tarjoaa paitsi mahdollisuuksia, myös uusia säädöksiä, joiden vaikutukset näkyvät EU:ssa, Suomen tasolla ja Suomen sisällä koskien esim. määrääviä markkina-asemasäädöksiä. Muutoksia voi tulla myös kuntatasolle kohti avoimempaa toimintamallia irti paikallisista toimintatavoista ja yhteistyösuhteista. Tässä skenaariossa osaajia on myös laajenevassa EU:ssa, jossa Suomea lähellä on kasvava itämarkkina sekä myös kädentaitoisia osaajia saatavana. Tämä edellyttää pärjäämistä verokilpailussa, mutta myös muiden rakenteiden uudelleenarviointia. Jotta skenaario lähtisi täydellä voimalla liikkeelle, on tärkeää, että yhteiskunta ottaa ohjat käsiinsä ja aloittaa uudenlaisen arvoverkoston rakentamisen purkamalla vanhoja rakenteita ja luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja uusille yhteistoimintamalleille yksityisen ja julkisen sektorin kesken. 12

13 C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA -SKENAARIOPOLKU VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI ICT-PITOINEN TULEVAISUUS LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN SIJOIT- TAJAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET SUOMI OMILLAAN SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT 1. Ikääntyvät käyttäjät eivät houkuttele markkinoita, jolloin koko ajatus supistuu sosiaalitoimen asemaan ilman liiketoimintamahdollisuuksia. 2. Vaikka alku olisikin lupaava ja saataisiin yrityksiä mukaan innostumaan, voi arvoverkoston rakentaminen olla takkuavaa, ja toiminta pysähtyy siihen. Silloin vanhat rakenteet kaivetaan vanhasta muistista ja ryhdytään puolustuskannalle mahdollisuuksien hyödyntämisen sijaan. 3. Kestävän kehityksen virittäminen tässä skenaariossa on sekä liiketoimintamahdollisuus että yhteiskunnallinen ohjenuora, jotka yhdessä mahdollistavat skenaarion seuraavan askeleen kohti ICT-pitoista tulevaisuutta. Uhka on tässä kuten liikkuvissa käyttäjissäkin, että ICT-osaaminen häviää muualle, tekijöitä ei riitä tai ICT-klusterin ydin lopahtaa. 13

14 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SKENAARIOYHTEENVETO Skenaariot ovat vaihtoehtoisia kehityspolkuja kohti tulevaisuutta vuoteen Alan tavoiteltavana visiona on Liiketoimintavetoinen Suomi, jossa markkinatoimijat ovat kyenneet uudistamaan toimintatapansa, yhteiskunta on uudistanut rakenteensa sekä Suomen että EU:n tasolla ja yksilöt ovat sisäistäneet yrittäjyyden. Nämä yhdessä ovat mahdollistaneet Suomen kehittämisen tavalla, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun mukainen. Kestävän kehityksen mukaiset tarpeet ja vaatimukset sisältyvät siten kuhunkin skenaarioon kiinteistöja rakennusalan elinkaariosaamisena, jonka ilmeneminen on luonnollisesti erilainen eri lähtökohdista liikkeellelähtevissä skenaarioissa. Nopeimmin kestävän kehityksen vaatimukset tulevat vastaan Liikkuvuus ohjaa -skenaariossa, joka on aineellisen kasvun potentiaaliltaan suurin, kun taas Hyvinvointipalvelut ohjaa -skenaario on lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukainen erityisesti sen sosiaalisen dimension suhteen. Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa kestävä kehitys tulee valistuneiden sijoittajien rakentaman luottamuksen kautta, ja muutos voi tapahtua nopeastikin, vaikka nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa esimerkiksi eettisten sijoitusrahastojen osuus on vielä pieni. Skenaariot ovat mahdollisia, eivät välttämättä todennäköisiä tai edes haluttuja tulevaisuuden kehityskulkuja. Skenaarioiden toteutuminen on riippuvainen eri toimijoiden halusta ja kyvystä toteuttaa tulevaisuutta muokkaavia päätöksiä. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden ja tutkijoiden keskuudessa tehdyn wwwkyselyn perusteella alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri toimijat yhdessä, joten mikään yksittäinen toimija ei voi alaa ohjata. Rembrand-johtoryhmän mielestä ala voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteen, mutta parhaiten toteutuu yhteinen tulevaisuus, kun sitä tehdään yhdessä asiakkaiden ja sijoittajien kanssa. VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT MARKKINALÄHTÖINEN A. LIIKKUVUUS OHJAA KÄYTTÄJÄT B. TUOTTOVAATI- MUS OHJAA SIJOITTAJAT SUOMI- KESKEINEN MAAILMAN- LAAJUINEN C. HYVINVOINTI- PALVELUT OHJAA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT ELINKAARI- OSAAMINEN OHJAA KESTÄVÄ KEHITYS YHTEISKUNTALÄHTÖINEN 14

15 VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT VISIO = LIIKETOIMINTA- VETOINEN SUOMI ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SIJOITTAJIEN UUDET NÄKÖALAT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT KESTÄVÄ KEHITYS IKÄÄN- TYVÄT KULUTTAJAT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN ICT-PITOINEN TULEVAISUUS TAI KELKKA PUTOAA IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄ- JÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN SIJOITTAJAT TAI KELKKA PUTOAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET SIJOIT- TAJAT ICT-PITOINEN TULEVAISUUS SUOMI OMILLAAN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI B. NYKYTILA A. LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT C. IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT LIIKKUVAT KÄYTTÄJÄT ARVO- VERKOSTON UUSI RAKENTU- MINEN

16 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SWOT-ANALYYSIT Laaditut skenaariot sisältävät palvelevan kiinteistöliiketoiminnan kannalta uhkia ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät Suomen kehitykseen ja kehittämisen painopistealueisiin, mutta ne kiinnittävät huomiota myös alan omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin, joita kaikkia tarkastellaan seuraavassa skenaariokohtaisesti. SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET A. LIIKKUVUUS OHJAA HEIKKOUDET VAHVA ICT-OSAAMINEN + MOBIILITEKNOLOGIA + KIINTEISTÖALAN PLATFORM + STABIILITEKNOLOGIA KÄYTTÄJÄVETOINEN YKSIPUOLINEN ICT-TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN ICT-KLUSTERIN HAAVOITTUVUUS (yhden kortin varassa) PALVELUOSAAMISEN PUUTTEET MAHDOLLISUUDET UHAT KESTÄVÄ KEHITYS LIIKETOIMINTANA ARVOVERKOT JA ICT-SOVELTAMINEN UUSILLA LIITTOUMILLA UUDET MAHDOLLISUUDET TYÖ/VAPAA-AIKA SEKOITTUU KESTÄVÄ KEHITYS NÄHDÄÄN VAIN NORMEINA EI LÄHDETÄ AJOISSA LIIKKEELLE TURVALLISUUSRISKIT SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET TEKNOLOGIAIMAGO B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA HEIKKOUDET MIELENKIINTO SUOMESSA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUTUUN ALAN OSAAMINEN ON JO KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA GLOBAALISTI PÄÄOMAA RIITTÄÄ PIENET MARKKINAT LAINSÄÄDÄNTÖ LAAHAA TEKIJÖISTÄ PULAA MAHDOLLISUUDET YHTEISTYÖ: KOTIMARKKINAT EU-TASOISEKSI UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT HAJAUTUSETU SIJOITTAJALLE SUOMEN VAKAA TALOUSKASVU UHAT SUOMI EU:N TAKAMAAKSI HIDAS TALOUSKASVU RAKENTEET EIVÄT JOUSTA (edunvalvontamekanismit) VENÄJÄ LISÄÄ EPÄVARMUUTTA AITO MARKKINAVETOISUUS 16

17 SWOT ERI SKENAARIOISSA VAHVUUDET C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA HEIKKOUDET KYSYNTÄ KOTIMAISTA JA KASVAVAA LUOTTAMUS TUTTUJEN TOIMIJOIDEN KESKEN KATSOTAAN LIIKAA TUOTTEEN, EI PALVELUN NÄKÖKULMASTA EI OSATA UUTTA ARVOVERKOTTUNUTTA TOIMITAPAA MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTI- JA HOIVAPALVELUT YHDISTETTYNÄ TEKNOLOGIAAN (tuotteistaminen, vienti?) KYSYNNÄN POLARISOINTUMINEN MAHDOLLISTAA UUDET BISNESIDEAT MUUALTA TULEVAT IKÄIHMISET UHAT TEKIJÄT LOPPUVAT MARKKINOINNIN /MYYNTITAIDON PUUTTEET YHTEISKUNTA EI USKALLA PRIORISOIDA, ARVOKESKUSTELUJA EI KÄYDÄ, RAHAT LOPPUVAT LIIAN TIUKKA NORMITUS SUOSITUKSET Jotta visio voisi toteutua ja skenaarioiden sisältämät uhat ja sudenkuopat eivät toteutuisi, on seuraavassa mietitty toimenpide-ehdotuksia sekä alalle että myös laajemmin yhteiskunnalle. Suosituksia on suunnattu myös skenaarioiden sisältämien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, sillä paraskaan toimintaympäristö ei automaattisesti takaa menestystä ilman aktiivista toimintaa SUOSITUKSET ja sitoutuneita toimijoita. TOIMIALA kehitysmyönteisten asenteiden aikaansaaminen itsetuntoa ja ammattiylpeyttä työntekoon ja asenteisiin verkottuminen ja kansainväliset kumppanit > nopealiikkeisyys ja kasvu käyttäjäasiakkaiden kuunteleminen ja palveluportaalien kehittäminen TUTKIMUS JA KEHITYS monipuolinen panostus T&K-toimintaan kansainvälisten tutkimusryhmien perustaminen tilat tukemaan käyttäjien toimintaa kumppanuus elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa myös kansainvälisesti alan T&K-resurssien suuntaaminen yhteistyössä Tekesin ja Visio 2010:n kanssa JULKINEN SEKTORI Suomen pitäminen kilpailukykyisenä liiketoiminta- ja kiinteistösijoitusympäristönä julkisen ja yksityisen sektorin toimivat yhteistyömallit markkinoiden toiminnasta huolehtiminen > kilpailun avautuminen julkisten hankintojen menettelytapojen kehittäminen KOULUTUS rahoituksen ja markkinoinnin koulutus insinöörikoulutuksen rinnalle liiketoimintaosaaminen täydennyskoulutuksen painopistealueeksi palvelu- ja asiakasosaaminen, sosiaaliset taidot osaajien saannin turvaaminen kansainvälisellä kehitysyhteistyöllä ICT-osaamisen turvaaminen kaikilla tasoilla osaamiseen tähtäävä koulutus 17

18 TULEVAISUUDEN PALVELEVA SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS ALAN KESKUUDESSA Rembrand Foresight -skenaarioiden uskottavuutta tutkittiin toteuttamalla 690 alan vaikuttajan keskuudessa www-kysely. Vastauksia saatiin 98 kappaletta (14,2 %). Johtoryhmän jäseniä vastaajista oli mukana 9 kappaletta. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä taustaryhmää he edustavat. Vastaajat jakaantuivat rakentajiin (5 kpl), rakennuttajiin (13 kpl), rakennusmateriaalivalmistajiin (1 kpl), suunnittelijoihin (10 kpl), palvelun tuottajiin (23 kpl), käyttäjiin (8 kpl), sijoittajiin (15 kpl), tutkijoihin (14 kpl) ja muihin ryhmiin (26 kpl), joita olivat esimerkiksi opiskelija ja virkamies. Taustaryhmällä ei ollut kyselyssä vaikutusta siihen, mitä skenaariota esimerkiksi toivoi tai vältti. TODENNÄKÖISIN SKENAARIO Kaksi kolmasosaa vastaajista piti todennäköisimpänä skenaariona vaihtoehtoa B: Tuottovaatimus ohjaa. Perusteluina esitettiin, että raha kuitenkin ratkaisee ja että siihen suuntaanhan globalisoituva talous on menossa. Siinä nähtiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Johtoryhmän vastaukset jakaantuivat todennäköisen skenaarion osalta lähes puoliksi skenaarioiden B: Tuottovaatimus ohjaa ja A: Liikkuvuus ohjaa kesken. Johtoryhmän jäsenistä kukaan ei pitänyt todennäköisimpänä vaihtoehtoa C: Hyvinvointipalvelut ohjaa, ja koko kyselyjoukossakin todennäköisimpänä sitä piti alle 10 % vastaajista. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, millä tahoilla on eniten vaikutusvaltaa alan tulevaisuuteen. Kyselyn vastaajien mukaan alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri tahot yhdessä (20 % vastaajista). Johtoryhmän mielestä ala, asiakkaat ja sijoittajat kukin ovat yhtä merkittäviä alan tulevaisuuden tekijöitä (22 % kukin). A. Liikkuvuus ohjaa B. Tuottovaatimus ohjaa C. Hyvinvointipalvelut ohjaa JOHTORYHMÄ TODENNÄKÖISIN SKENAARIO Ei vastausta 11 % Useat tahot 11 % Rakennus- ja kiinteistöala 22 % % Asiakkaat 22 % Liitot ja järjestöt 11 % Sijoittajat 22 % MUUT VASTAAJAT 0 Johtoryhmä Muut vastaajat 18 Rakennus- ja kiinteistöala Ei vastausta 12 % 17 % Liitot ja järjestöt 5 % Sijoittajat 6 % Useat tahot 20 % Asiakkaat 11 % Markkinat 4 % Yhteiskunta Omistajat 15 % 8 % KYSELYVASTAAJIEN MIELIPIDE SIITÄ, MILLÄ TAHOLLA ON ENITEN VAIKUTUSVALTAA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN TULEVAISUUTEEN

19 TOIVOTTAVIN SKENAARIO USKOTTAVIN SKENAARIO % % Johtoryhmä Muut vastaajat Johtoryhmä Muut vastaajat VÄLTETTÄVIN SKENAARIO EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO % % Johtoryhmä Muut vastaajat Johtoryhmä Muut vastaajat TOIVOTTAVIN JA VÄLTETTÄVIN SKENAARIO USKOTTAVIN JA EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO Johtoryhmän vastauksissa toivottavin skenaario on A: Liikkuvuus ohjaa (8/9 vastaajista). Kukaan johtoryhmästä ei toivonut skenaariota C: Hyvinvointipalvelut ohjaa. Kaikissa vastauksissa hajonta on huomattavasti suurempi: Skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 38,8 % annetuista äänistä, skenaario B: Tuottovaatimus ohjaa 24,5 % ja skenaario C: Hyvinvointipalvelut ohjaa 32,7 %. Johtoryhmän mielestä uskottavin vaihtoehto on A: Liikkuvuus ohjaa (56 %), mutta hyvänä kakkosena on vaihtoehto B: Tuottovaatimus ohjaa (44 %). Epäuskottavin skenaario johtoryhmän mielestä on vaihtoehto C: Hyvinvointipalvelut ohjaa (66 %), mikä on myös muiden vastaajien mielestä epäuskottavin skenaario (60 %). Muiden vastaajien osalta uskottavimmaksi vaihtoehdoksi tuli skenaario B: Tuottovaatimus ohjaa (lähes 60 %), kun taas skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 27 %:n kannatuksen. Johtoryhmästä 100 % piti vaihtoehtoa C: Hyvinvointipalvelut ohjaa vältettävimpänä. Muiden vastaajien joukossa vältettävimmän skenaarion asemassa oli eniten B: Tuottovaatimus ohjaa ja toiseksi eniten C: Hyvinvointipalvelut ohjaa. Myös skenaario A: Liikkuvuus ohjaa sai 15 %:ssa vastauksista maininnan vältettävin vaihtoehto. 19

20 TULEVAISUUDEN PALVELEVA -ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN Prosessi toteutettiin toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehyksellä. Kyse on tulevaisuuden tutkimuksen alaan kuuluvasta lähestymistavasta, jossa korostetaan sitä, että ei voida tehdä kaikille yhteisiä, toimijasta ja alasta riippumattomia skenaarioita, vaan tarvitaan asianomistaja, jonka näkökulmasta skenaariot tehdään ja joka myös sitoutuu ei vain tekemään skenaarioita vaan tekemään skenaarioiden johtopäätösten osalta myös strategisia päätöksiä, jotka johtavat toimintaan. Kyseessä on skenaarioavusteinen prosessi, jossa osapuolina olivat Rembrand-teknologiaohjelman johtoryhmä ja CoFi/IAMSR/Åbo Akademin tutkimusryhmä. Prosessi koostui seitsemästä ohjatusta istunnosta ja väli- ja ennakkotehtävistä, jotka toteutettiin ajanjaksolla kesäkuu 2003 tammikuu Loppuraporttipalaveri pidettiin Loppuraportti on CoFi Report 2/2004. Johtoryhmä toi tarkasteluun näkemyksellisen tiedon ja toimialatuntemuksen, tutkimusryhmä toimintaympäristöä koskevan tutkimustiedon, sen yhdistämisen näkemyksiin sekä skenaariotyöskentelyn prosessiosaamisen. Toimialan kentän laajempia näkemyksiä kerättiin loppuraportin kirjoittamisvaiheessa tehdyllä www-kyselyllä koskien skenaarioiden uskottavuutta ja toivottavuutta. Prosessi toteutettiin neljässä vaiheessa, jotka olivat: 1. Kuka ja missä me olemme? ( ) 2. Mitkä ovat mahdolliset maailmat? ( , ja ) 3. Minne voimme mennä ( ) ja kuinka? ( ) 4. Minne päätämme mennä? ( ja ) TOIMINTASKENAARIOTYÖSKENTELYN PROSESSI AIHESKENAARIOT TOIMINTASKENAARIOT PESTE- ANALYYSI MITKÄ OVAT MAHDOLLISET MAAILMAT? SWOT- ANALYYSI VISIO, RISKIPROFIILIT MINNE VOIMME MENNÄ JA KUINKA? MINNE PÄÄTÄMME MENNÄ? STRATEGIA JOUSTAVUUS KUKA JA MISSÄ ME OLEMME? PERUS- USKOMUKSET, TABUT, YDIN- OSAAMISET REIMARIT TOIMENPIDE- OHJELMA TOIMINTA-AJATUSSKENAARIOT Tarja Meristö 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla ForeMassi 2011 2013 Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla Miksi? Mitä? Miten? Laurea/CoFi-tiimi yliopettaja Tarja Meristö tutkija Jukka Laitinen tutkija Hanna Tuohimaa Avausseminaari

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot