MYLLYPURON YLÄASTE Yläkivenrinne 4

Transkriptio

1 MYLLYPURON YLÄASTE Yläkivenrinne 4 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja rakennetutkimukset HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja

2 2 / 21 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. YHTEENVETO TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT SAADUT TIEDOT Henkilökunnalta saadut tiedot Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista PÄÄRAKENNUKSEN ETELÄSIIPI Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset PÄÄRAKENNUKSEN ITÄSIIPI Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset SIVURAKENNUS Havainnot ja johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Liitteet 1. Pohjapiirros 1. kerros ja 2. kerros (2 sivua) 2. Analyysivastaus , pölynäytteet (1 sivu) 3. Mikrobianalyysilausunto (2 sivua) 4. Paine-eromittausten tulokset (3 sivua)

3 3 / YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Myllypuron yläasteen epäiltyjä kosteus- ja sisäilmaongelmia. Saatujen tietojen mukaan kohteen henkilökunnalla on ollut rakennuksen sisäilmaan liitettyjä oireita osassa päärakennuksen tiloissa sekä yhdessä sivurakennuksen tilassa. Lisäksi päärakennuksen yhdessä alustatilassa oli havaittu vettä. Päärakennuksen eteläsiiven ryömintätilassa on jonkin verran orgaanista rakennusjätettä. Ryömintätilojen maapohjana on kevytsoran lisäksi paikoin savista maaainesta ja hiekkaa. Tutkimushetkellä ryömintätilojen maapohja oli pääosin kuivaa. On mahdollista, että ryömintätilasta pääsee ajoittain kulkeutumaan mikrobeja ja muita epäpuhtauksia yläpuolisiin tiloihin läpivientien ja muiden epätiiveyskohtien kautta. Ryömintätilan läpiviennit tulee tiivistää ja tilan ilmanvaihtoa parantaa. Lisäksi orgaaninen jäte tulee poistaa. Suositellaan myös savisen maa-aineksen poistamista sekä salaojituksen parantamista rakennuksen alla. Päärakennuksen eteläsiipeen tehtiin rakenneavauksia rehtorin huoneen, luokan 225 ja luokan 115 ulkoseiniin. Seinien eristeistä otetuista materiaalinäytteistä luokan 115 näytteessä todettiin olevan mikrobikasvustoa. Muista eristetiloista otetuista näytteissä ei kuitenkaan mikrobikasvustoa todettu. Eteläsiiven tiloista rehtorin huoneesta, terveydenhoitajan huoneesta sekä luokasta 225 otettiin pintapölynäytteet. Pintapölynäytteet eivät sisältäneet teollisia mineraalikuituja. Rehtorin huoneen ja luokan 225 näytteet sisälsivät tavanomaista huonepölyä. Terveydenhoitajan huoneen pölynäyte sisälsi lisäksi homeitiöitä. Terveydenhoitajan tilassa ei kuitenkaan havaittu viitteitä kosteusvaurioista. Eteläsiivessä luokassa 225 ja terveydenhoitajan huoneessa suoritettiin paine-eromittaukset. Terveydenhoitajan huoneessa painesuhteet olivat mittaushetkellä normaalit, mutta luokassa 225 oli säännöllisesti toistuvaa korkeaa ylipainetta. Saatujen tietojen mukaan terveydenhoitajan huoneen ilmanvaihto oli ollut puolella teholla IV-koneen meluisuuden vuoksi ennen mittausjaksoa. Opinto-ohjaajan huoneen tunkkainen ja lämmin ilma on todennäköisesti peräisin riittämättömästä ilmanvaihdosta tilan käyttöön nähden. Tutkituissa tiloissa ei havaittu viitteitä kosteusvauriosta, ainoastaan eteläsiiven porrashuoneen 1. kerroksessa olevan varastohuoneen ja eteisen välisessä seinässä oli vanhoja kosteusjälkiä. Lisäksi varaston jalkalista on mikrobivaurioitunut. Tilojen ilmanvaihtoa tulee tasapainottaa mahdollisuuksien mukaan. Koska ulkoseinien eristetilassa todettiin mikrobikasvustoa vain yhdessä näytteessä, suositellaan ulkoseinien lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, esiintyykö eristeessä laajasti vaurioita. Varaston mikrobivaurioitunut jalkalista tulee poistaa, samoin kaikki kosteusvaurioituneet maalipinnat tiilipinnalle saakka. Päärakennuksen itäsiivessä olevan liikuntasalin katossa ja seinässä näkyi vesivuotojälkiä. Koska vauriot ovat vanhoja, vuotojen syyt ovat todennäköisesti saatu hallintaan. Liikuntasalin yhteydessä olevissa opettajien pukuhuoneessa ja suihkutilassa sekä urheiluvälinevarastossa on molemmissa riittämätön ilmanvaihto tilojen käyttöön nähden. Molempien tilojen pinnoilta mitattiin paikoin kohonnutta pintakosteutta. Urheiluvälinevarastossa tilannetta ovat pahentaneet putkivuodot, jotka jatkuvat edelleen. Kosteus ei ole kuitenkaan toistaiseksi aikaansaanut mikrobivauri-

4 4 / 21 oita. Liikuntasalin katto ja seinäpinnat tulisi korjata vähintään vaurioituneilta osin. Urheiluvälinevaraston vuotavat putket tulee korjata kiireellisesti. Lisäksi käytöstä poistetut patteriputket suositellaan purettaviksi tulevien vesivuotojen estämiseksi opettajien pukuhuoneesta ja urheiluvälinevarastosta. Molemmat tilat edellyttävät peruskorjausta. Tilojen peruskorjauksessa tulee myös parantaa tilojen ilmanvaihtoa. Koulun sivurakennukseen tehtiin 2 rakenneavausta ulkoseiniin. Ulkoseinien eristeessä ei havaittu mikrobikasvustoa. ATK-luokasta otettiin pintapölynäyte, joka sisälsi tavanomaista huonepölyä. Luokassa tehtiin paine-eromittaus, jonka perusteella tiloissa oli säännöllisesti toistuva korkea ylipaine. Ryömintätilat olivat tutkituilta osin kuivat ja siistit, eikä näissä todettu hajuhaittoja. Tutkimuksessa ei havaittu viitteitä kosteus- tai mikrobivaurioista. Koska rakennuksen poistoilmanvaihdon havaittiin olleen pois päältä, suositellaan rakennuksen ilmanvaihdon toimivuuden selvittämistä ja tasapainottamista, jos tarvetta ilmenee. Tilat tulisi myös siivota huolellisesti. Lisäksi tilan epätiiviit läpivientikohdat ryömintätilaan suositellaan tiivistettäväksi. Koulurakennusten korjaustyöt tulee suorittaa erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.

5 5 / TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Myllypuron yläaste Yläkivenrinne Helsinki Tutkimusajankohta: Tilaaja: Vastuuhenkilö: Tutkimuksen tekijät: Muut yhteystiedot: Tutkimuksen syy ja tarkoitus: Tutkimuksen vaiheet: Tilakeskus, tekninen isännöitsijä Pentti Salo Taija Turunen, HKR-Rakennuttaja Taija Turunen, HKR-Rakennuttaja Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Anu Tanzi-Albi, koulun rehtori Myllypuron yläasteen henkilökunnalla on ollut oireita, joiden epäillään johtuvan sisäilmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää oireilun syyt. Lopuksi on laadittu esitykset korjaustoimenpiteistä. Rakennuksen katselmointi ja käyttäjien haastattelu Tilojen silmämääräinen läpikäynti Pinta- ja viiltokosteusmittaukset Paine-eromittaukset sisä- ja ulkoilman välillä Pölynäytteiden ottaminen Rakenteiden avaukset ja tutkimukset Materiaalinäytteiden ottaminen Johtopäätökset ja raportointi 3. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Numero: Omistaja: Helsingin Kaupunki Kuvaus: Opetusviraston käytössä oleva rakennus Myllypuron yläaste Käyttö: Kunnossapitovastuu: Koko: Opetusviraston koulurakennus Kiinteistövirasto, Tilakeskus Päärakennuksessa 4978 brm 2 ja rm 3 sekä sivurakennuksessa 979 brm 2 ja 4390 rm 3 Kerrokset: Päärakennuksessa on 2 maanpäällistä kerrosta ja 1 maanalainen kerros ja sivurakennuksessa on 1 maanpäällinen kerros Rakennusvuosi: 1967 Peruskorjaus: Aiemmin tehdyt tutkimukset: Vuosina 2007 ja 2009 kahdessa vaiheessa laajat remontit Alapohjan kosteustutkimus 04/2006 (Humi-Group Oy) Lukiosiiven tutkimus 03/2005 (Vahanen Oy) Alapohjan tutkimus 02/2003 (HKR-Rakennuttaja)

6 6 / 21 Perusrakennetyypit: Alapohja Runko Ulkoseinä Yläpohja Vesikatto Ilmanvaihto Betonialapohja, osassa rakennusta tuulettuva alustatila Betonirunko Betonijulkisivu, eristeenä mineraalivilla Betonirakenteinen Tasakatto, bitumikermikate Osassa tiloja koneellinen poistoilmanvaihto ja osassa tiloista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto 4. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksissa käytettiin pintakosteuden mittauksissa Tramex Encounter PLUS - ilmaisinta ja rakennekosteuden viiltomittauksissa Vaisalan HMI41 mittalaitetta ja HMP42 mittapäätä. Tiloista otettiin yhteensä 4 kpl pintapölynäytteitä. Näytteet toimitettiin Työterveyslaitoksen Aerosolilaboratorioon, jossa niistä suoritettiin pölyn laadun analyysit. Tiloista 3:ssa tehtiin paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välillä. Paine-eroa mitattiin Teston 521 mittalaitteilla. Kohteessa tehtiin pääkoulun eteläsiiven ulkoseinään 3 rakenneavausta, joista 2 ulkopuolisen betonikerroksen läpi eristetilaan ja 1 sisäpuolisen betonikerroksen läpi eristetilaan. Sivurakennukseen tehtiin 2 rakenneavausta ulkopuolisen betonikerroksen läpi eristetilaan. Tiloista otettiin yhteensä 7 kpl materiaalinäytteitä. Näytteistä suoritettiin mikrobianalyysit Työterveyslaitoksen Työympäristömikrobiologian laboratoriossa. 5. SAADUT TIEDOT 5.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Henkilökunnalta saatujen tietojen mukaan henkilökunnalla on ollut rakennuksen sisäilmaan liitettyjä oireita osassa päärakennuksen tiloissa sekä yhdessä sivurakennuksen tilassa Isännöitsijältä/tilaajalta saadut tiedot Isännöitsijä oli täyttänyt tarkastuslistan. Kohteessa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu ongelmia, mutta käyttäjältä saatujen tietojen mukaan henkilökunnalla esiintyy oireita sivurakennuksen ATK-luokassa sekä päärakennuksessa sijaitsevassa luokassa 225 ja terveydenhoitajan huoneessa. Yhdessä alustatilassa oli havaittu vettä Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä oli rakennuksen pohjakuvat sekä rakennepiirustuksia.

7 7 / Havainnot asiakirjoista Rakennepiirustuksista selvitettiin ulkoseinän rakennetyypit päärakennuksessa ja sivurakennuksessa. 6. PÄÄRAKENNUKSEN ETELÄSIIPI 6.1. Havainnot ja johtopäätökset Ryömintätila Päärakennuksen eteläsiiven ryömintätilaa pääsi tarkastelemaan opettajienhuoneen edestä käytävältä löytyvän tarkastusluukun kautta, sekä käytävän päädystä porrashuoneesta ja varastosta löytyvien luukkujen kautta. Ryömintätila on jaettu osiin ja sen korkeus vaihtelee, mutta enimmäkseen tila on matalaa. Ryömintätilan katto on ruiskutettu uretaanieristeellä ja tilan maapohjana on pääosin kevytsoraa. Kaikkia ryömintätilan osia ei päästy tutkimaan tilojen mataluuden takia. Ryömintätilan ilmanvaihto on todennäköisesti painovoimainen. Tarkasteltaessa ryömintätilaa opettajienhuoneen edessä olevan luukun kautta oli tilassa aistittavissa kostea maakellarimainen haju. Tarkasteluhetkellä maapohja oli kuivaa, mutta saatujen tietojen mukaan alapohjassa on ollut vettä. Tässä osassa ryömintätilaa salaojaputket kulkivat osittain kevytsorakerroksen päällä (kuva 1). Kevytsorakerroksen lisäksi ryömintätilaan oli paikoin jätetty vanhaa savista maaainesta kannattelemaan vanhoja putkia (kuva 2). Ryömintätilassa oli myös jonkin verran rakennusjätettä (kuva 1). Kuva 1: Ryömintätilassa rakennusjätettä ja ryömintätilan salaojaputket kulkevat osittain kevytsorakerroksen päällä

8 8 / 21 Kuva 2: Savinen maa-aines kannattelee vanhoja putkia Käytävän päädyssä porrashuoneessa olevan luukun kautta tarkasteltaessa ryömintätilan maapohja näytti kuivalta (kuva 3). Tässä osassa ryömintätilaa ei ollut aistittavissa hajuhaittoja. Kuva 3: Ryömintätilaa eteläsiiven päädyssä

9 9 / 21 Porrashuoneen varastosta löytyvän luukun alapuolinen ryömintätila näytti pääosin kuivalta, ainoastaan aivan rakennuksen eteläpäädyn nurkassa oli havaittavissa kosteampaa maa-ainesta (kuva 4). Tässä osassa ryömintätilaa ei ollut aistittavissa hajuhaittoja. Tilan maapohjana on kevytsoran lisäksi hienoa hiekkaa (kuva 4). Tilassa on lisäksi betoninen kaivonrengas, jonka pohjalla on orgaanista jätettä (kuva 6). Ryömintätilan kattoon on kannakoitu putki, joka on irronnut liitoksestaan (kuva 5). Ryömintätilan puolelta havaittiin, että yhdessä kohtaa betonilaatassa on reikä (kuva 7). Kuvat 4 ja 5: Maa-aines oli osittain hienoa hiekkaa ja eteläpäädyn nurkan maaaines oli kosteaa. Putki oli irti liitoksestaan. Kuvat 6 ja 7: Kaivon pohjalla on orgaanista jätettä ja reikä betonilaatassa Rehtorin huone ja kanslia Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee rehtorin huone ja kanslia. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan tiloissa on aistittu ajoittain voimakasta hajua ja kurkun ärsytysoireita. Rehtorin huoneen yhteydessä on holvi, joka toimii varastona (kuvat 8 ja 9). Holvissa ei ole ilmanvaihtoa, ainoastaan 2 vanhaa läpivientireikää rehtorin huoneen puolelle. Holvissa oli aistittavissa tunkkainen haju. Pintakosteusmittausten perusteella rehtorin huoneessa, holvissa sekä kansliassa ei ollut kohonnutta kosteutta lattiassa tai seinäpinnoilla.

10 10 / 21 Kuvat 8 ja 9: Rehtorin huoneen yhteydessä on holvi. Holvi toimii varastona Rehtorin huoneesta otettiin pölyn koostumusnäyte 4 (liite 2). Pintapölynäyte sisälsi tavanomaista huonepölyä. Rehtorin huoneen ulkoseinään tehtiin rakenneavaus ulkokautta eristetilaan. Avauskohdan rakenteet näyttivät kuivilta ja siisteiltä. Rakenteesta otetusta näytteestä saatiin seuraava tulos: Näyte 4 (liite 3): Rehtorin huone, ulkoseinä, villa ei viitettä vauriosta Opinto-ohjaajan huone Opinto-ohjaajan huone sijaitsee pääkoulun eteläsiiven ensimmäisessä kerroksessa. Tarkastushetkellä tilassa oli aistittavissa tunkkainen ilma. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan ilma ei riitä ja huoneessa on hyvin kuuma. Enimmillään huoneessa on kerrallaan noin 10 henkilöä. Tilassa ei ole tuuletusikkunaa. Terveydenhoitajan huone Pääkoulun eteläsiiven ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee terveydenhoitajan huone (kuva 10). Huoneesta on kulku IV-konehuoneeseen. Tilojen välillä on tuplaovet, mutta ovista huolimatta IV-koneen toiminnasta aiheutuvat äänet häiritsevät tilassa työskentelevää henkilökuntaa. Pintakosteusmittausten perusteella huoneiden lattialla ja seinissä ei ollut havaittavissa kohonnutta kosteutta. Tilasta on otettu pölyn koostumusnäyte 1 (liite 2). Pintapölynäytteestä on todettavissa, ettei näyte sisältänyt teollisia mineraalikuituja, mutta sisälsi runsaasti homeitiöitä. Tilassa tehtiin paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välillä Painesuhteet tilassa olivat tutkimusaikavälillä normaalit. Paine-eromittausten tulokset ovat liitteenä 4. Henkilökunnalta saatujen tietojen mukaan oireilu ajoittui aikavälille, jolloin IV-kone oli säädetty puolelle teholle. IV-kone oli ollut puolella teholla, sillä sen meluisuus häiritsi työntekoa huoneessa.

11 11 / 21 Terveydenhoitajanhuoneessa ja sen yhteydessä olevissa huoneissa on runsaasti putkiläpivientejä alapohjan läpi ryömintätilaan. Tilassa on myös huonekasveja. Kuva 10: Terveydenhoitajan huone Luokka 115 Päärakennuksen eteläsiiven toista ulkoseinää tutkittiin tekemällä rakenneavaus luokan 115 ulkoseinään. Rakennetta avattiin ulkokautta eristetilaan asti. Rakenteesta otetusta näytteestä saatiin seuraava tulos: Näyte 2 (liite 3): Luokka 115 ulkoseinä, villa vahva viite vauriosta Päärakennuksen eteläsiiven 1. kerroksen porrashuone ja varasto Saatujen tietojen mukaan 1. kerroksen käytävän päädyssä on tapahtunut putkivuoto muutama vuosi sitten. Käytävän päädystä mitattiin kosteutta kahdesta kohtaa viiltomittauksin sekä suoritettiin pintakosteusmittaukset. Mittauksissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Käytävän päädyssä on myös varastohuone. Varastohuoneen seinillä oli havaittavissa vanhoja kosteusjälkiä (kuva 11). Varastohuoneesta otettiin 2 materiaalinäytettä (liite 1). Otetuista näytteistä saatiin seuraavat tulokset: Näyte 1 (liite 3): Varaston lattia, matto Näyte 2 (liite 3): Varaston jalkalista ei viitettä vauriosta viittaa vaurioon Kosteusjälkiä oli myös käytävän eteistilassa (kuva 12). Pintakosteusmittausten perusteella seinät eivät olleet enää kosteita. Varaston lattiaan tehtiin myös viiltomittaus, ja voidaan todeta, että maton alapuolinen suhteellinen kosteus ei kohonnut.

12 12 / 21 Kuvat 11 ja 12: Kosteusjälkiä varaston seinässä ja porrashuoneen eteisen puolella Luokka 225 Eteläsiiven toisessa kerroksessa sijaitsee luokka 225, jossa henkilökunta on oireillut. Luokassa ei tutkimushetkellä ollut aistittavissa poikkeavia hajuja. Luokan seinissä ja lattioissa ei pintakosteusmittausten perusteella todettu kohonnutta kosteutta. Tilasta otettiin pölyn koostumusnäyte 2 (liite 2). Pintapölynäytteen todettiin sisältävän tavanomaista huonepölyä. Ulkoseinään tehtiin rakenneavaus (kuvat 13 ja 14). Avauskohdassa rakenne näytti kuivalta ja siistiltä. Rakenteista otetuista näytteistä saatiin seuraava tulos: Näyte 7 (liite 3): Luokka 225, ulkoseinä villa ei viitettä vauriosta Tilassa tehtiin paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välillä Paineeromittausten perusteella luokassa oli mittausjaksolla säännöllisesti tiettyyn kellonaikaan toistuva korkea ylipaine. Paine-eromittausten tulokset ovat liitteessä 4. Kuvat 13 ja 14: Rakenneavaus tehtiin luokan takanurkkaan, ulkoseinän alaosaan. Rakenneavaus näytti siistiltä ja kuivalta.

13 13 / 21 Johtopäätökset tehdyistä tutkimuksista Ryömintätilassa havaittiin jonkin verran orgaanista rakennusjätettä, johon saattaa ryömintätilan kosteuden myötä kehittyä mikrobikasvustoa. Lisäksi mikrobikasvustoa saattaa kehittyä ryömintätilasta löytyvien hiekkakasojen ja savisen maaaineksen pinnalle. Ryömintätilassa todettiin, että rakennuksen alapuoliset salaojaputket kulkevat osittain liian korkealla ryömintätilan maanpintaan nähden. On mahdollista, että ryömintätilasta pääsee ajoittain kulkeutumaan mikrobeja ja muita epäpuhtauksia yläpuolisiin tiloihin läpivientien ja muiden epätiiveyskohtien kautta. Tilan ilmanvaihto on todennäköisesti puutteellinen. Rehtorin huoneen ulkoseinän eristeessä ei todettu olevan mikrobikasvustoa, ja huoneesta otettu pölynäyte sisälsi tavanomaista huonepölyä. Rehtorin huoneessa, kansliassa sekä holvissa ajoittain aistittava haju voi olla peräisin ryömintätilasta. Holvin tunkkaisuus johtuu todennäköisesti tilan ilmanvaihdon puutteesta. Opinto-ohjaajan huoneessa koettu tunkkainen ja lämmin ilma vaikuttaisi olevan peräisin riittämättömästä ilmanvaihdosta tilan käyttöön nähden. Terveydenhoitajan tilan vieressä olevan IV-konehuoneen ääneneristys on riittämätön terveydenhoitajan huoneessa suoritettavien töiden kannalta. Ilmanvaihdon aiheuttamien meluhaittojen vuoksi ilmanvaihdon tehoa oli vähennetty puolelle teholle. Oireilu tilassa väheni, kun IV-koneen teho muutettiin puolelta teholta täydelle teholle, jolloin ilmanvaihto parani. Tilasta otetussa pölynäytteessä todettiin homeitiöitä, joiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Tilassa ei kuitenkaan havaittu viitteitä kosteusvaurioista. On mahdollista, että homeitiöt ovat kulkeutuneet ryömintätilasta läpivientien kautta terveydenhoitajan tiloihin. Mikäli tiloja tuuletetaan runsaasti ikkunan kautta, saattavat itiöt olla peräisin ulkoilmasta. Itiöt voivat olla myös peräisin huonekasvien mullasta. Luokan 115 ulkoseinästä otetussa näytteessä todettiin olevan mikrobikasvustoa, joka on saattanut aiheutua eristevillojen kastumisesta julkisivukorjausten aikana tai sen jälkeen. Muissa eristetilasta otetuissa näytteissä ei kuitenkaan todettu mikrobikasvustoa. Päärakennuksen eteläsiivessä porrashuoneessa 1. kerroksessa olevan varastohuoneen ja eteisen välisessä seinässä oli kosteusjälkiä. Varaston jalkalista on mikrobivaurioitunut. Vauriot johtuvat todennäköisesti vuosia sitten tapahtuneesta putkivuodosta, koska tiloista mitatut kosteusarvot olivat normaalit. Luokan 225 paine-eromittauksissa todettiin, että tilassa on säännöllisesti arkipäivisin toistuvaa korkeaa ylipainetta. Korkeasta ylipaineesta johtuen tiloissa oleva pöly saattaa lähteä kiertämään ja aiheuttaa oireita. Tutkimuksessa ei havaittu viitteitä kosteus- tai mikrobivaurioista Toimenpide-ehdotukset Ryömintätilasta tulee poistaa kaikki orgaaniset jätteet näiden homehtumisen estämiseksi. Liitoksestaan irronnut putki tulee korjata. Ryömintätiloista sisätiloihin mahdollisesti kulkeutuvien hajujen ja epäpuhtauksien estämiseksi suositellaan ryömintätilan ilmanvaihdon parantamista, eli koneellista tuuletusta. Tämä edesaut-

14 14 / 21 taa myös maapohjan pysymistä kuivempana, jolloin mikrobikasvustoa ei pääse yhtä helposti muodostumaan maan pinnalle. Lisäksi suositellaan savimaan poistamista ja maan pinnan tasaamista tilassa sekä salaojituksen parantamista rakennuksen alla. Ryömintätilan läpiviennit tulee tiivistää hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. Rehtorin huoneen yhteydessä olevaan holviin tulee asentaa vähintään raitisilmaventtiili tai vaihtoehtoisesti liittää tila ilmanvaihtojärjestelmään. Opinto-ohjaajan huoneen tulo- ja poistoilmamäärät tulee mitata ja verrata näiden riittävyyttä tilan käyttöön nähden. Jos ilmanvaihto todetaan puutteelliseksi, tulee tätä pyrkiä parantamaan mahdollisuuksien mukaan tai vaihtoehtoisesti harkita toiminnan siirtämistä toiseen tilaan. Terveydenhoitajan huoneen tilannetta tulee seurata sen selvittämiseksi, koetaanko sisäilma paremmaksi ilmanvaihdon ollessa täydellä teholla ja ryömintätilan korjauksien edetessä. Suositellaan myös toimenpiteitä IV-konehuoneen äänieristyksen parantamiseksi. Koska ulkoseinien eristetilassa todettiin mikrobikasvustoa vain yhdessä näytteessä, suositellaan ulkoseinien lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, esiintyykö eristeessä laajasti vaurioita. Varastohuoneen mikrobivaurioitunut jalkalista tulee poistaa, samoin kaikki kosteusvaurioituneet maalipinnat tiilipinnalle saakka. Koulun ilmanvaihto tulee tasapainottaa mahdollisuuksien mukaan, jolloin myös luokan 225 painesuhteet pyritään saattamaan lähemmäksi tasapainoa. 7. PÄÄRAKENNUKSEN ITÄSIIPI 7.1. Havainnot ja johtopäätökset Liikuntasali Liikuntasali sijaitsee pääkoulun ensimmäisessä kerroksessa itäsiivessä. Tarkastuslistan tietojen mukaan liikuntasalin kattoikkunoita on kunnostettu vuonna Liikuntasalin katossa ja seinissä oli havaittavissa vesivuotojälkiä (kuvat 15 ja 16). Pintakosteusmittausten perusteella seinän alaosassa ei ollut kohonneita kosteusarvoja. Liikuntasalin lattia on piirustusten ja tehtyjen havaintojen perusteella kantava ja todennäköisesti maanvastainen.

15 15 / 21 Kuvat 15 ja 16: Liikuntasalin katossa ja seinässä koripallotelineen yläpuolella on havaittavissa kosteusjälkiä Opettajien pukuhuone ja suihkutila Pääkoulun ensimmäisessä kerroksessa liikuntasalin vieressä sijaitsee pukuhuone, jossa on erillinen opettajien pukuhuone ja suihkutila. Pukuhuoneen käyttäjiltä saadun tiedon mukaan on ollut ongelmana, että tilassa olevat vaatteet alkavat haista. Tilassa oli tutkimushetkellä aistittavissa tunkkainen haju. Tilassa oli ainoastaan poistoilmanvaihto. Pintakosteusmittausten perusteella suihkutilan nurkassa seinän alimmassa laattarivissä ja muutamassa nurkan lattian laatassa oli kohonnutta kosteutta (kuva 17). Lisäksi pukuhuoneen seinissä on runsaasti halkeamia. Suihkutilan vieressä on hyllykkö, joka on täynnä tavaraa (kuva 18). Suihkutilan seinältä puuttui yhdestä kohtaa seinälle nostettu laattarivi, joka toimii jalkalistana. Pukuhuoneen puolella lattiasta tulee vanha patteriputki, jonka ympärillä on havaittavissa vanhoja vuotojälkiä (kuva 19). Pintakosteusmittausten perusteella putken ympärillä ei ollut havaittavissa kohonnutta pintakosteutta. Kuva 17: Kohonnutta pintakosteutta nurkassa seinän alimmassa laattarivissä ja muutamassa nurkan lattialaatassa

16 16 / 21 Kuvat 18 ja 19: Suihkutilan vieressä on hyllykkö. Lattian lävistää putki, jonka ympärillä näkyy vanhoja kosteusjälkiä. Urheiluvälinevarasto Pääkoulun ensimmäisessä kerroksessa liikuntasalin toisessa päässä sijaitsee urheiluvälinevarasto. Tilassa säilytetään liikuntavarusteita ja käyttäjät ovat havainneet, että varusteet eivät kuivu. Lisäksi tilassa oli aistittavissa tunkkainen haju. Lattiasta tulee putki, joka tihkuu vettä liitoksesta (kuva 20). Putken ympärillä olevat lattian laatat olivat pintakosteusmittausten perusteella kosteat. Lisäksi tilassa olevan lavuaarin viemäriputki vuotaa runsaasti. Pintakosteusmittausten perusteella myös lavuaarin ympäristössä oli lattialla havaittavissa kosteutta (kuva 21). Myös tässä tilassa oli pelkkä poistoilmanvaihto. Kuvat 20 ja 21: Putken ja lavuaarin ympärillä lattiassa on kohonnutta kosteutta.

17 17 / 21 Pääsisäänkäynnin eteinen Saatujen tietojen mukaan pääkoulun 1. kerroksen pääsisäänkäynnin eteisen katosta on tullut kerran vettä sisään myrskyn jälkeen kevät-kesällä Vanhat vesivuotojäljet näkyvät seinässä (kuva 22), mutta seinän maalipinta ei ollut vaurioitunut. Pintakosteusmittausten perusteella seinässä ei ollut kohonnutta kosteutta. Kuva 22: Pääsisäänkäynnin eteisessä seinässä näkyi vanhoja vesivuotojälkiä Johtopäätökset tehdyistä tutkimuksista Liikuntasalin katon ja seinän vesivuotojäljet johtuvat ilmeisesti joko kattoikkunoiden tai vesikaton vuotamisesta. Koska vauriot ovat vanhoja, vuotojen syyt on todennäköisesti saatu hallintaan. Opettajien pukuhuoneessa ja suihkutilassa sekä urheiluvälinevarastossa on molemmissa riittämätön ilmanvaihto tilojen käyttöön nähden. Suihkua käytettäessä on mahdollista, että hyllykkö ja siinä olevat tavarat kastuvat. Molempien tilojen pinnoilta mitattiin paikoin kohonneita pintakosteusarvoja, jotka johtuvat todennäköisesti tilojen puutteellisista vesieristyksistä. Urheiluvälinevarastossa tilannetta ovat pahentaneet putkivuodot, jotka jatkuvat edelleen. Kosteus ei ole kuitenkaan toistaiseksi aikaansaanut mikrobivaurioita. Pääsisäänkäynnin vesivuotokohdassa ei havaittu kosteusvauriota eikä vesivuoto ole sittemmin toistunut, joten korjaustoimenpiteitä ei tässä vaiheessa katsota aiheelliseksi. Mikäli uusia vesivuotoja jatkossa ilmenee, tulee näiden aiheuttaja selvittää ja poistaa sekä suorittaa tarvittavat sisäpuoliset korjaukset.

18 18 / Toimenpide-ehdotukset Liikuntasalista tulisi poistaa vaurioituneet kattolevyt ja hioa seiniltä vaurioituneet maalipinnat pois. Rakenteet kuivataan tarvittaessa ja lopuksi poistetut pintamateriaalit korvataan uusilla. Vanhoissa tutkimusraporteissa todettiin merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita erillisen lukiosiiven liikuntasalin lattiassa, ja rakennus on sittemmin purettu. Koska myös päärakennuksen liikuntasalin lattiarakenne on todennäköisesti vastaava, on mahdollista, että myös siellä saattaa esiintyä samanlaisia vaurioita. Näiden selvittämiseksi esitetään liikuntasalin osalta jatkotutkimusta, jossa puulattiaan tehdään rakenneavauksia. Tutkimusten suorittaminen on mahdollista koulun loma-aikana. Urheiluvälinevaraston vuotavat putket tulee korjata kiireellisesti. Lisäksi sekä urheiluvälinevaraston että opettajien pukuhuoneen käytöstä poistetut patteriputket suositellaan purettaviksi tulevien vesivuotojen estämiseksi. Tiloja ei suositella käytettäväksi pesutiloina puutteellisten vedeneristysten vuoksi. Molemmat tilat edellyttävät peruskorjausta, joka on saatujen tietojen mukaan suunnitelmissa tulevina vuosina. Tilojen peruskorjauksessa tulee myös parantaa molempien tilojen ilmanvaihtoa. 8. SIVURAKENNUS 8.1. Havainnot ja johtopäätökset Ryömintätila Sivurakennuksen ryömintätilaa pääsi tarkastelemaan Palmian henkilökunnan taukotilassa olevan tarkastusluukun kautta. Ryömintätila on jaettu osiin ja sen korkeus vaihtelee, mutta suurimmalta osin tila on matalaa, ja sen tutkiminen oli tämän vuoksi mahdollista vain osittain. Tarkastetulta osin tilan maapohja näytti kuivalta ja siistiltä (kuva 23). Tarkastusluukun vieressä, epäonnistuneen betonivalun yhteydessä, sokkeliin on jätetty vanhat muottivanerit (kuva 24), joissa ei havaittu vielä näkyvää mikrobikasvustoa. Kuvat 23 ja 24: Ryömintätila näytti suurimmaksi osaksi siistiltä. Tarkastusluukun viereen sokkeliin on jätetty vanhat muottivanerit

19 19 / 21 ATK-luokka Koulun sivurakennuksessa sijaitsee ATK-luokka. Luokkatilassa ei tutkimushetkellä ollut aistittavissa poikkeavia hajuja. Luokan seinissä ja lattioissa ei pintakosteusmittausten perusteella havaittu kohonnutta kosteutta. Tilasta otettiin pölyn koostumusnäyte 4 (liite 2). Pintapölynäytteen todettiin sisältävän tavanomaista huonepölyä. Sivurakennuksen pitkille sivuille ulkoseiniin tehtiin 2 rakenneavausta (liite 1). Kummassakin rakenneavauksessa avauskohdan rakenteet näyttivät kuivilta ja siisteiltä (kuvat 25 ja 26). Rakenteista otetuista näytteistä saatiin seuraavat tulokset: Näyte 5 (liite 3): ATK-luokka, ulkoseinä, villa Näyte 6 (liite 3): Opetusvälinevarasto, ulkoseinä villa ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta Kuvat 25 ja 26: Sivurakennuksen seinän rakenneavaus. Rakenne näyttää kuivalta ja siistiltä. ATK-luokassa tehtiin paine-eromittauksia sisä- ja ulkoilman välillä Paine-eromittausten perusteella luokassa on säännöllisesti tiettyyn kellonaikaan arkipäivinä toistuva korkea ylipaine. Paine-eromittausten tulokset ovat liitteenä 4. ATK-luokan lattialla kulkee kaapelikouru. Kouruun oli kertynyt runsaasti pölyä (kuva 27). ATK-luokan vieressä on sähkökeskus jonka lattialla oli roskaa (kuva 28). ATK-luokan yhteydessä olevaan tilaan oli varastoitu tavaraa ja osa ATK-luokan yhteydessä olevista tiloista oli tyhjillään käyttämättömänä (kuva 29). Kuvat 27,28 ja 29: ATK-luokan lattialla kulkee kaapelikouru, sähkökeskuksen lattialla on roskaa ja yhdessä tilassa varastoidaan tavaraa

20 20 / 21 Siivoushuoneessa havaittiin tiivistämätön putkiläpivienti, joka johtaa alapohjaan (kuvat 30 ja 31). Kuvat 30 ja 31: Siivouskomeron tiivistämätön putkiläpivienti Johtopäätökset tehdyistä tutkimuksista Ryömintätilat olivat tutkituilta osin kuivat ja siistit, eikä näissä todettu hajuhaittoja, joten epäpuhtauksien tai hajujen kulkeutuminen yläpuolisiin tiloihin vaikuttaa epätodennäköiseltä. ATK-luokassa todettiin runsaasti pölyä mm. kaapelikourussa, ja tällä saattaa olla vaikutusta sisäilman laatuun. ATK-luokan paine-eromittauksissa todettiin, että tilassa on säännöllisesti toistuvaa korkeaa ylipainetta. Korkeasta ylipaineesta johtuen tiloissa oleva pöly saattaa lähteä kiertämään ja aiheuttaa oireita. Kouluisäntä kävi tehtyjen tutkimusten jälkeen vesikatolla toteamassa, että ilmanvaihdon poistopuhaltimet olivat olleet pois päältä mahdollisesti ilkivallan seurauksena. Kun nämä laitettiin päälle, sisäilman laadun koettiin parantuneen. ATK-luokan sisäilmaongelmat ja mitattu ylipaine ovat saattaneet johtua ilmanvaihdon toimimattomuudesta. Ulkoseinien rakennetutkimuksissa eristeissä ei havaittu mikrobivaurioita tai muita puutteita, joilla olisi vaikutusta sisäilman laatuun Toimenpide-ehdotukset ATK-luokan kaapelikourut suositellaan siivottavaksi siten, että pöly saadaan poistettua mahdollisimman hyvin. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilan mahdolliset läpivientikohdat ryömintätilaan ja tiivistää ne. Siivouskomeron putkiläpivienti ryömintätilaan suositellaan myös tiivistettäväksi. Koska rakennuksen poistoilmanvaihdon havaittiin olleen pois päältä, suositellaan ilmanvaihdon toimivuuden selvittämistä ja tasapainottamista, jos tarvetta ilmenee. Tämän jälkeen tilannetta tulee seurata sen selvittämiseksi, koetaanko sisäilman laadun parantuneen näillä toimenpiteillä.

21 21 / 21 Raportin vakuudeksi, Taija Turunen HKR-Rakennuttaja (09) taija.turunen@hel.fi Jakelu: Pentti Salo Kv, Tilakeskus Anu Tanzi-Albi Myllypuron yläaste