Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi"

Transkriptio

1 UNIT 3 Seminaari Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi Kesto: 3 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Luonnontieteiden kokeellisesta opetuksesta C. Verkkoperustaisten kokeiden suunnittelusta D. Kokeellisuutta sisältävät oppitunnit E. Tehtävät F. Aiheeseen liittyviä dokumenttejä G. Lähteet A. Johdanto Luonnontieteiden tavoitteena on luoda ymmärrystä materiaalisen maailmankaikkeuden olemuksesta. Tähän ymmärrykseen pyritään kokeellisen tutkimuksen, luonnontieteellisten kokeiden avulla. Kokeellisen tutkimuksen avulla haastetaan olemassa olevaa käsitystä ja teorioita sekä hankitaan tietoa uusien entistä selitysvoimaisempien teorioiden kehittämiseen. Kokeellinen toiminta ei kuitenkaan ole ainoastaan tutkimuksen yhteydessä välttämätöntä vaan se on keskeisessä roolissa luonnontieteiden opetuksessa. Kokeellinen työskentely antaa oppilaalle mahdollisuuden tehdä havaintoja, testata hypoteeseja sekä testata luonnontieteellistä osaamista ja ymmärrystään todellisissa tilanteissa. Toisaalta kokeellisuus voi olla yhtä merkittävässä roolissa opiskelun motivoijana. Millaista kokeellista toimintaa tulisi tehdä ja miten toiminta tulisi järjestää maksimaalisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi? Chiaverinan ja kumppaneiden [1] mukaan kokeellisuuden tavoitteena koulussa on: Motivoida oppilaita tarjota konkreetteja esimerkkejä monimutkaisista käsitteistä lisätä teknologisten välineiden ymmärrystä testata ja todentaa hypoteeseja, teorioita tai malleja Kokeellinen toiminta on välttämätön osa luonnontieteellisen tiedon tuottamisessa, samoin tällainen toiminta on yhtä välttämätön osa luonnontieteiden opetuksessa sillä se mahdollistaa oppilaille autenttisen kokemuksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisesta. Eri Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 1/8

2 kouluasteilla tapahtuvaan kokeelliseen opetukseen liittyy luonnollisesti monenlaisia haasteita. Samaa koejärjestelyä voidaan käyttää eritavoin riippuen siitä mitä kokeellisella toiminnalla tavoitellaan, onko toiminnan tarkoituksena motivoida oppilasta, syventää ilmiöön tai käsitteeseen liittyvää ymmärrystä vai testata teoriaa tai mallia. B. Luonnontieteiden kokeellisesta opetuksesta Luonnontieteellinen tieto perustuu osaltaan kokemuksiin, havaintoihin ja kokeellisesti todennettuihin faktoihin. Teoreettiset ideat ovat tieteessä tärkeitä mutta luotettavina niitä voidaan pitää vasta kun ne on voitu osoittaa oikeaksi myös kokeellisesti. Vaikka joitain tieteellisiä keksintöjä on löydetty osittain sattumalta, suurin osa tuloksista on seurausta huolellisesti laadituista kokeista. Tästä johtuen kokeellinen toiminta on oleellinen, erottamaton, osa kaikkien luonnontieteiden tietämystä. 21:stä vuosisataa luonnehtii alati kasvava arki- ja työelämään liittyvien teknologisten innovaatioiden määrä. Samanaikaisesti kuitenkin koulunsa päättää suuri määrä oppilaita, joilla ei ole kovinkaan hyvää käsitystä siitä millaiset luonnontieteelliset perustat teknologian kehittymisellä on taustallaan. Myös näistä syistä johtuen kokeellisuuden käyttökelpoisuutta luonnontieteellisen tiedon ja toiminnan yleisen ymmärryksen edistämisen työkaluna ja motivaattorina ei ole syytä kyseenalaistaa. Luonnontieteitä opetetaan kouluissa eri-ikäisille ja erilaisen taustan omaaville oppilaille tästä johtuen opetuksessa joudutaan asiat opettamaan eriasteisesti pelkistettyinä ja sovitettuina eri oppilasryhmien tietojen ja taitojen tason mukaan. Seuraavassa taulukossa on koostettuina muutamia luonnontieteen opetukseen ja kokeellisen työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Taulukko 1: Kokeelliseen työskentelyyn liittyviä ongelmia ja haasteita Yleisiä haasteita: o Mikä on hyvä suhde teoreettisen ja kokeellisen työskentelyn välillä? o Miten valita ja painottaa erilaista kokeellista työskentelyä (kuten oppilas laborointia, demonstrointia, itsenäistä tutkimista)? o Mikä on hyvä suhde kokeellisen työskentelyn ja muun havainnollistamisen ja tutkimisen välillä ml. tietokone animaatiot ja mallintaminen o Millaisessa roolissa kokeellinen työskentely on? o Miten tulisi ja voisi arvioida kokeellista työskentelyä ja sen onnistumista? o Erityiskysymyksiä: o Mitkä esimerkit edustavat modernin fysiikan keskeisiä kokeita? o Kuinka paljon malleja voidaan pelkistää oikeellisuuden kärsimättä? o kuinka valita, valmistella ja toteuttaa sopivimmat kokeet? o Miten saada aikaan riittävästi vaihtelua kokeelliseen työskentelyyn? o Miten opettaa oppilaita tekemään todellista itsenäistä tutkimista? o Vrt lopussa kohta 7. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 2/8

3 C. Verkkoperustaisten kokeiden suunnittelusta Luokkatyöskentelyssä selainteknologiaan perustuvien ratkaisujen avulla erilaisia simulaatioita ja mallintamisia voidaan suorittaa nykyisin monasti ilman erillisten sovellusten asentamista. Monesti tällaiseen työskentelyyn voidaan liittää myöskin palvelimella sijaitsevan materiaalin välittäminen tai oppilaiden tuotosten varastointi tiedostoina myöhempää käyttöä varten. Opetusteknologian käytölle ei ole olemassa mitään yksikäsiteistä luokittelua, mutta Hsi:n esittämä tyypittely voi toimia jonkinlaisena mallina erityyppisistä opetuksellista ratkaisuista. Seuraavassa listassa on esitetty eräs tyypittely tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävistä tavoista toteuttaa kokeellisuutta opetuksessa. Tyypittelyyn on liitetty yleinen kuvaus sekä muutamia tyyppiesimerkkejä, joiden käytöstä on olemassa design tutkimuksena toteutettuja tutkimusraportteja [3] Mikromaailmat ja simulaatiot Kokeilua ja itsenäistä tutkimista tukevat välineet, joiden käytöllä pyritään hahmottamaan abstraktien, monimutkaisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä (ThinkerTools, Model-It, Boxer, GenScope, Cabri, Crocodile) Suoran opetuksen välineet Multimedia kurssimateriaalit, tietokannat tai (tekoäly) tutor ohjelmistot (Academic Systems, Geometry Tutor, Kane) Tiedon keräämisen ja aineistojen analysoinnin ja visualisoinnin välineet Järjestelmät joiden avulla voidaan koota ja analysoida ja visualisoida tietoja mallintaen asiantuntija toiminnan käyttämiä menetelmiä (BlueSkies / KGS, CoVis Climate S/W) Yhteistoiminnallisen oppimisen välineet verkko-oppimisympäristöt, jotka mahdollistavat ryhmässä tapahtuvan tiedonrakentelun tai ongelmanratkaisun sekä kommunikoinnin (SpeakEasy, Belvedere, Collaboratory Notebook) Opiskelu partnerina. Oppimisympäristö, jossa koostettuna joukko työvälineitä sekä itsenäistä tutkimista ja opiskelua tukevia välineitä. (KIE, CLP E-LabBook, Convince Me!, BGuILE) Computational Media Pitkälle kehittyneitä ohjelmistoja tai sovelluskehittimiä, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä käyttötarpeen mukaan (Boxer, Lotus Notes) Opetusteknologian sovelluksia voidaan tyypitellä myös sen mukaan ovatko sovellukset sisältöspesifejä vai yleiskäyttöisiä, samoin sen mukaan millaista tukea tai ohjausta oppimisympäristö antaa sekä sen mukaan onko ympäristö yksilöllistä työskentelyä tukeva vai yhteistoiminnalliseen oppimiseen suunniteltu. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 3/8

4 Tärkeää on myös huomioida se kuinka mukautettavissa teknologia on kunkin oppilaan tarpeisiin tai miten teknologian käyttö on sovitettavissa luokkatyöskentelyyn. Jotkin oppimisympäristöt voivat seurata oppilaan opiskelun edistymistä ja reagoida antamalla palautetta edistymisestä (esim. Belvedere, Geometry Tutor). Tällaisen palautteen sisällyttäminen järjestelmään edellyttää monimutkaisuuden vuoksi usein huolellista tutkimusta. Järjestelmän antama palaute voi olla joko sisältöspesifiä (kuten Geometry Tutorissa) tai yleisempää taitoon liittyvää (argumentointi Belvederessä)[4] Jotkin oppimisympäristöt ovat mukautettavissa opettajan toimesta opetussuunnitelman ja opetettavan oppilasryhmän tarpeiden mukaan (esim. Kie, Wise). Tällaisen järjestelmän käyttöönotossa kehittämishaluinen opettaja joutuu perehtymään huolellisesti järjestelmään sekä paneutumaan syvällisesti opetussuunnitelmalliseen kehittämiseen. Järjestelmän joustavuuteen liittyy joskus mahdollisuus opetettavien aineiden ja sisältöjen väliseen integrointiin. Suoran opetuksen välineet ja mikromaailmat tai simulaatiot voivat olla sisältöspesifistä luonteestaan johtuen huonosti mukautettavissa eri oppiaineissa käytettäväksi. Sen sijaan yhteistoiminnallisen oppimisen välineet kuten verkkoympäristöt ovat useimmiten helpommin mukautettavissa tällaiseen käyttöön D. Kokeellisuutta sisältävät oppitunnit Huolellisella tuntien suunnittelulla voidaan edesauttaa oppilaan mielenkiinnon ja opiskelumotivaation saavuttamista ja ylläpitämistä, tässä yhteydessä vuorovaikutteiset välineet voivat tulla entistä merkityksellisemmiksi. Vuorovaikutteisuutta voidaan saada aikaiseksi opetuksellisesta päämäärästä riippuen seuraavasti [5]: Valikoitujen animaatioiden käyttö. Valitsemalla opetettavaan tilanteeseen ennakolta joukko animaatioita harjoitusten tueksi voidaan saada ilmeikäs ja kiinnostava esitystapa. Oppilaan tehtävänä voi olla tällöin esimeriksi asetella joittain tutkittavan ilmiön muuttujien arvoja ratkaisujen määrittämiseksi. Tämän lähestymistavan huonona puolena kuitenkin on se että ennalta valitut animaation menetettävät kiinnostavuuden ja käyttökelpoisuutensa nopeasti, heti kun kaikki vaihtoehdot on kokeiltu. Animaatioiden laatiminen on lisäksi kohtuullisen vaativaa ja aikavievää. Simulaatiot. Monipuolinen vuorovaikutteisuus voidaan saada aikaan tilanteissa, joissa simuloidaan laboratoriokokeita joko ohjelmisto pohjaisin ratkaisuin tai virtuaaili välinein. Suhteellisen kalleuden lisäksi tämän lähestymistavan riskinä on että niissä helposti yli yksinkertaistetaan todellisia kokeita (kuten koejärjestelyt ja laitteet). Tyypillinen seuraamus tästä on puolestaan se etteivät oppilaat hahmota tutkittavien Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 4/8

5 ilmiöiden simulaatioiden ja todellisen reaalimaailman kokeiden yhteyttä todellisen maailman toimintojen monimutkaisuudesta johtuen. Ilman kokeellisuuden mahdollisuutta, vaikka esimerkiksi simulaatioin tai virtuaalivälinein, luonnontieteellinen oppitunti voi esittää todellisesta maailmasta kuvauksen tai kuvan ja kosketus todellisen maailman tilanteeseen siirtyy toiseen ajankohtaan. Virtuaalivälinein tehtävässä opetuksessa pyritään oppija asettamaan tilanteeseen, jossa oppija on välineiden avulla suorassa kontaktissa todellisen maailman kanssa. Tällöin oppimisen kohteena on sellaisten tietojen ja taitojen omaksuminen, jotka liittyvät kokeen suorittamisen etenemisen kontrollointiin; käsiteltävänä olevan ilmiön toimintaan liittyvän informaation käsittelyyn ja kokeen etenemiseen sekä ohjaamiseen liittyvien ohjeiden laatimiseen. Yleisesti ottaen simulaatioin tai virtuaalivälinein pyritään parantamaan opetuksen tehokkuutta monipuolistamalla oppimisympäristöä. Esimerkiksi, kun opetuksessa hyödynnetään Internettai multimedia-teknologiaa opetuksen täydentäjänä, virtuaaliopettajana, voidaan opiskelijan toimintaa tukea seuraavin keinoin: Multimedia materiaalia hyödyntävin dokumentein; joukolla harjoitustehtäviä; arviointiin liittyvillä välineillä; yhteistoiminnallisen oppimisen välineillä. WWW-perustaisen, simulaatioita hyödyntävän, luonnontieteen oppitunnin laatiminen vaatii käsiteltävänä olevaa ilmiötä mallintavan koejärjestelyn simulaatiomallin laatimisen. Tässä yhteydessä voidaan perehtyä tähän tarkoitettuihin ohjelmistoihin kuten Crocodile, Cabri tai Virtual Lab (LabvView)?, näiden sovellusten käyttö helpottaa simulaatioiden laatimista. Seuraavassa tehtävässä sinua pyydetään laatimaan oppitunti, jossa on hieman selostettu opiskeltavana olevia käsitteitä, oppilaalle suunnattavia simulaatioita hyädyntäviä vuorovaikutteisia tehtäviä sekä opiskelun arviointiin liittyviä seikkoja. Tehtävässä annettavat suunnittelumallit hyödyntävät lähteissä [7] ja [8] esitettyjä www-oppituntien laadintamallien periaatteita. E. Tehtävät Ensimmäiseksi sinua pyydetään tutustumaan muutamiin simulaatioita hyödyntäviin oppituntien suunnitelmiin, joita on alla olevassa linkkilistassa. Tutustumisen jälkeen jokaisen tulisi kehitellä ideaa omaan opetettavaan aineeseen liittyvän kokeellisen laboroinnin opettamiseksi (simulaatioiden avulla). Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 5/8

6 Seuraavassa taulukossa on muutama suunnittelumalli ja työskentelypohja dokumentti, Ensimmäisenä on tekstinkäsittelyohjelmalla työstettävä suunnittelumalli, toivottavin osioin varustettuna, lisäksi toisessa sarakkeessa on www-editorilla työstettävät suunnittelumallit. MICROSOFT WORD työpohja Word dokumettipohja HTML työpohjat Yksinkertainen www-työpohja Useasivuinen työpohja Seuraavassa vaiheessa sinua pyydetään valitsemaan jokin esitetyistä malleista. Tarkastele mallin osoita ja pohdi kuinka valmistelisit oppitunnin oppilaillesi. Sinun tulisi laatia ensimmäinen alustava idea. Vaikka sinulla ei välttämättä ole tiedossasi tai käytössäsi tarvittavaa simulaatioympäristöä pyri dokumentoimaan keskeisimpiä opetuksellisia ideoita, käsitteitä ja opetus ja opiskelu esimerkkejä, jotka liittyvät käsiteltävän ilmiön opettamiseen. Kurssin aikana pyrimme opastamaan ja auttamaan sinua laatimaan oppitunnissasi tarvittavan simulaation tekemisessä. F. Aiheeseen liittyviä dokumenttejä Joitakin www-sivustoja: 1. Tuntisuunnitelmia www-sivustoissa: a. b. c. d. 2. Opetuksen suunnittelusta www-ympäristöä hyödyntäen a. Viisi erilaista opetuksen suunnittelumallia; Hotlists, Multimedia Gallery, Scavenger Hunt, Sampler, Webquests. b. Tee oma www-kierros 3. Fysiikan Appletteja: a. b. c. d. e. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 6/8

7 4. Kemian appletteja: VccSSe a. b. c. d. e. 5. Biologian appletteja a. b. c. d. e. 6. Matematiikan appletteja a. b. c. d. e. 7. Muita luonnontieteiden opetuksen linkkejä (other science educational sites) a. OPH avauksia opsiin, kokeellisuus b. Lavonen, Meisalo & al Opetuksen kokeellisuus, c. Aksela & Juvonen, Kemian opetus tänään. G. Lähteet [1]Chiaverina, Chris and Vollmer, Michael.Learning physics from the experiments [2] Cheatham, T. A Web-based lab manual for CS 1: an experiment [3] Field Guide to Design Experiments in Education [4] Brown, A. L. (1992). Design experiments: Theoretical and methodological challenges in creating complex interventions in classroom settings. Journal of the Learning Sciences, 2(2), [5] Chirico, M. Giudici, F. Sappia A. and Scapolla A. M.. The Real Experiment execution approach to Networking courseware [6] Patton, J. B. Iavanetti, P. "The Making of Multimedia Power Systems Control and Simulation Labware", IEEE Trans. on Education, 1996, 39 3, pp Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 7/8

8 [7] Working the Web for Education: Activity Formats [8] Types of web lessons Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 8/8

Virtual Instrumentation in Science Education

Virtual Instrumentation in Science Education A. Tutorin opas Tämän dokumentin tarkoitus on auttaa kurssin ohjaajaa työskenneltäessä Moodle oppimisympäristössä opiskelijoiden kanssa A. Johdanto Arvoisa tutor, Kurssi on tehty osana EU-rahoitteista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

UNIT 2. Seminar. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa

UNIT 2. Seminar. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa UNIT 2 Seminar Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa Kesto: n. 4 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa C. Virtuaali-instrumentoinnista

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

B. Kurssilaisen opas Student s Guide

B. Kurssilaisen opas Student s Guide B. Kurssilaisen opas Student s Guide Tämän oppaan tavoitteena on auttaa kurssilaista kurssin sisältöihin, materiaaleihin sekä toimintaan liittyviin verkkoympäristöihin tutustumisessa. A. Johdanto Arvoisa

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa

Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa LUMAT 2(2), 2014 Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa Marko Telenius Turun normaalikoulu, Turun yliopisto mjtele@utu.fi Tiivistelmä Virtuaalilaboratorioita on eri muodoissaan kehitetty koulutuksen

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kemian työtavat. Esitetty 8.3.2016. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori

Kemian työtavat. Esitetty 8.3.2016. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Kemian työtavat Esitetty 8..06 Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori normaalikoulussa 8..06 Kemian työtapoja Mieti - erilaista työtapaa? Kootkaa ryhmässä työtavat ja ryhmitelkää niitä yhdessä sovitulla

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ. Erno Lehtinen Turun yliopisto

TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ. Erno Lehtinen Turun yliopisto TIETOKONEET JA -VERKOT KOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaalikoulu Verkko-opettaja elearning Virtuaaliyliopisto Educational industry mlearning Oppimisaihiot Digitaalinen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista LUMAT 1(1), 2013 Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskus / Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

TVT:n käyttö kemian opetuksessa

TVT:n käyttö kemian opetuksessa TVT:n käyttö kemian opetuksessa Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK) Kemian ja matematiikan lehtori, Opettajakouluttaja, Oppikirjailija, Hankekoordinaattori (Norssiope.fi -hanke), Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Seuraa ohjeita huolellisesti: Siirrä vastauksesi vastauslomakkeelle ja palauta se käsittelyä varten tai kirjaa tuloksesi TSA-Ed ohjelmaan.

Seuraa ohjeita huolellisesti: Siirrä vastauksesi vastauslomakkeelle ja palauta se käsittelyä varten tai kirjaa tuloksesi TSA-Ed ohjelmaan. {\ Koulutusversio Vain tunnistamalla oman opetustyylisi voit parantaa joustavuuttasi ja sovittaa tyylisi oppilaittesi oppimistarpeisiin. Seuraavilla sivuilla listatut väittämät auttavat sinua tunnistamaan

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions Java- RekryKoulutus Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot