Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi"

Transkriptio

1 UNIT 3 Seminaari Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi Kesto: 3 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Luonnontieteiden kokeellisesta opetuksesta C. Verkkoperustaisten kokeiden suunnittelusta D. Kokeellisuutta sisältävät oppitunnit E. Tehtävät F. Aiheeseen liittyviä dokumenttejä G. Lähteet A. Johdanto Luonnontieteiden tavoitteena on luoda ymmärrystä materiaalisen maailmankaikkeuden olemuksesta. Tähän ymmärrykseen pyritään kokeellisen tutkimuksen, luonnontieteellisten kokeiden avulla. Kokeellisen tutkimuksen avulla haastetaan olemassa olevaa käsitystä ja teorioita sekä hankitaan tietoa uusien entistä selitysvoimaisempien teorioiden kehittämiseen. Kokeellinen toiminta ei kuitenkaan ole ainoastaan tutkimuksen yhteydessä välttämätöntä vaan se on keskeisessä roolissa luonnontieteiden opetuksessa. Kokeellinen työskentely antaa oppilaalle mahdollisuuden tehdä havaintoja, testata hypoteeseja sekä testata luonnontieteellistä osaamista ja ymmärrystään todellisissa tilanteissa. Toisaalta kokeellisuus voi olla yhtä merkittävässä roolissa opiskelun motivoijana. Millaista kokeellista toimintaa tulisi tehdä ja miten toiminta tulisi järjestää maksimaalisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi? Chiaverinan ja kumppaneiden [1] mukaan kokeellisuuden tavoitteena koulussa on: Motivoida oppilaita tarjota konkreetteja esimerkkejä monimutkaisista käsitteistä lisätä teknologisten välineiden ymmärrystä testata ja todentaa hypoteeseja, teorioita tai malleja Kokeellinen toiminta on välttämätön osa luonnontieteellisen tiedon tuottamisessa, samoin tällainen toiminta on yhtä välttämätön osa luonnontieteiden opetuksessa sillä se mahdollistaa oppilaille autenttisen kokemuksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisesta. Eri Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 1/8

2 kouluasteilla tapahtuvaan kokeelliseen opetukseen liittyy luonnollisesti monenlaisia haasteita. Samaa koejärjestelyä voidaan käyttää eritavoin riippuen siitä mitä kokeellisella toiminnalla tavoitellaan, onko toiminnan tarkoituksena motivoida oppilasta, syventää ilmiöön tai käsitteeseen liittyvää ymmärrystä vai testata teoriaa tai mallia. B. Luonnontieteiden kokeellisesta opetuksesta Luonnontieteellinen tieto perustuu osaltaan kokemuksiin, havaintoihin ja kokeellisesti todennettuihin faktoihin. Teoreettiset ideat ovat tieteessä tärkeitä mutta luotettavina niitä voidaan pitää vasta kun ne on voitu osoittaa oikeaksi myös kokeellisesti. Vaikka joitain tieteellisiä keksintöjä on löydetty osittain sattumalta, suurin osa tuloksista on seurausta huolellisesti laadituista kokeista. Tästä johtuen kokeellinen toiminta on oleellinen, erottamaton, osa kaikkien luonnontieteiden tietämystä. 21:stä vuosisataa luonnehtii alati kasvava arki- ja työelämään liittyvien teknologisten innovaatioiden määrä. Samanaikaisesti kuitenkin koulunsa päättää suuri määrä oppilaita, joilla ei ole kovinkaan hyvää käsitystä siitä millaiset luonnontieteelliset perustat teknologian kehittymisellä on taustallaan. Myös näistä syistä johtuen kokeellisuuden käyttökelpoisuutta luonnontieteellisen tiedon ja toiminnan yleisen ymmärryksen edistämisen työkaluna ja motivaattorina ei ole syytä kyseenalaistaa. Luonnontieteitä opetetaan kouluissa eri-ikäisille ja erilaisen taustan omaaville oppilaille tästä johtuen opetuksessa joudutaan asiat opettamaan eriasteisesti pelkistettyinä ja sovitettuina eri oppilasryhmien tietojen ja taitojen tason mukaan. Seuraavassa taulukossa on koostettuina muutamia luonnontieteen opetukseen ja kokeellisen työskentelyyn liittyviä kysymyksiä. Taulukko 1: Kokeelliseen työskentelyyn liittyviä ongelmia ja haasteita Yleisiä haasteita: o Mikä on hyvä suhde teoreettisen ja kokeellisen työskentelyn välillä? o Miten valita ja painottaa erilaista kokeellista työskentelyä (kuten oppilas laborointia, demonstrointia, itsenäistä tutkimista)? o Mikä on hyvä suhde kokeellisen työskentelyn ja muun havainnollistamisen ja tutkimisen välillä ml. tietokone animaatiot ja mallintaminen o Millaisessa roolissa kokeellinen työskentely on? o Miten tulisi ja voisi arvioida kokeellista työskentelyä ja sen onnistumista? o Erityiskysymyksiä: o Mitkä esimerkit edustavat modernin fysiikan keskeisiä kokeita? o Kuinka paljon malleja voidaan pelkistää oikeellisuuden kärsimättä? o kuinka valita, valmistella ja toteuttaa sopivimmat kokeet? o Miten saada aikaan riittävästi vaihtelua kokeelliseen työskentelyyn? o Miten opettaa oppilaita tekemään todellista itsenäistä tutkimista? o Vrt lopussa kohta 7. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 2/8

3 C. Verkkoperustaisten kokeiden suunnittelusta Luokkatyöskentelyssä selainteknologiaan perustuvien ratkaisujen avulla erilaisia simulaatioita ja mallintamisia voidaan suorittaa nykyisin monasti ilman erillisten sovellusten asentamista. Monesti tällaiseen työskentelyyn voidaan liittää myöskin palvelimella sijaitsevan materiaalin välittäminen tai oppilaiden tuotosten varastointi tiedostoina myöhempää käyttöä varten. Opetusteknologian käytölle ei ole olemassa mitään yksikäsiteistä luokittelua, mutta Hsi:n esittämä tyypittely voi toimia jonkinlaisena mallina erityyppisistä opetuksellista ratkaisuista. Seuraavassa listassa on esitetty eräs tyypittely tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävistä tavoista toteuttaa kokeellisuutta opetuksessa. Tyypittelyyn on liitetty yleinen kuvaus sekä muutamia tyyppiesimerkkejä, joiden käytöstä on olemassa design tutkimuksena toteutettuja tutkimusraportteja [3] Mikromaailmat ja simulaatiot Kokeilua ja itsenäistä tutkimista tukevat välineet, joiden käytöllä pyritään hahmottamaan abstraktien, monimutkaisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä (ThinkerTools, Model-It, Boxer, GenScope, Cabri, Crocodile) Suoran opetuksen välineet Multimedia kurssimateriaalit, tietokannat tai (tekoäly) tutor ohjelmistot (Academic Systems, Geometry Tutor, Kane) Tiedon keräämisen ja aineistojen analysoinnin ja visualisoinnin välineet Järjestelmät joiden avulla voidaan koota ja analysoida ja visualisoida tietoja mallintaen asiantuntija toiminnan käyttämiä menetelmiä (BlueSkies / KGS, CoVis Climate S/W) Yhteistoiminnallisen oppimisen välineet verkko-oppimisympäristöt, jotka mahdollistavat ryhmässä tapahtuvan tiedonrakentelun tai ongelmanratkaisun sekä kommunikoinnin (SpeakEasy, Belvedere, Collaboratory Notebook) Opiskelu partnerina. Oppimisympäristö, jossa koostettuna joukko työvälineitä sekä itsenäistä tutkimista ja opiskelua tukevia välineitä. (KIE, CLP E-LabBook, Convince Me!, BGuILE) Computational Media Pitkälle kehittyneitä ohjelmistoja tai sovelluskehittimiä, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä käyttötarpeen mukaan (Boxer, Lotus Notes) Opetusteknologian sovelluksia voidaan tyypitellä myös sen mukaan ovatko sovellukset sisältöspesifejä vai yleiskäyttöisiä, samoin sen mukaan millaista tukea tai ohjausta oppimisympäristö antaa sekä sen mukaan onko ympäristö yksilöllistä työskentelyä tukeva vai yhteistoiminnalliseen oppimiseen suunniteltu. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 3/8

4 Tärkeää on myös huomioida se kuinka mukautettavissa teknologia on kunkin oppilaan tarpeisiin tai miten teknologian käyttö on sovitettavissa luokkatyöskentelyyn. Jotkin oppimisympäristöt voivat seurata oppilaan opiskelun edistymistä ja reagoida antamalla palautetta edistymisestä (esim. Belvedere, Geometry Tutor). Tällaisen palautteen sisällyttäminen järjestelmään edellyttää monimutkaisuuden vuoksi usein huolellista tutkimusta. Järjestelmän antama palaute voi olla joko sisältöspesifiä (kuten Geometry Tutorissa) tai yleisempää taitoon liittyvää (argumentointi Belvederessä)[4] Jotkin oppimisympäristöt ovat mukautettavissa opettajan toimesta opetussuunnitelman ja opetettavan oppilasryhmän tarpeiden mukaan (esim. Kie, Wise). Tällaisen järjestelmän käyttöönotossa kehittämishaluinen opettaja joutuu perehtymään huolellisesti järjestelmään sekä paneutumaan syvällisesti opetussuunnitelmalliseen kehittämiseen. Järjestelmän joustavuuteen liittyy joskus mahdollisuus opetettavien aineiden ja sisältöjen väliseen integrointiin. Suoran opetuksen välineet ja mikromaailmat tai simulaatiot voivat olla sisältöspesifistä luonteestaan johtuen huonosti mukautettavissa eri oppiaineissa käytettäväksi. Sen sijaan yhteistoiminnallisen oppimisen välineet kuten verkkoympäristöt ovat useimmiten helpommin mukautettavissa tällaiseen käyttöön D. Kokeellisuutta sisältävät oppitunnit Huolellisella tuntien suunnittelulla voidaan edesauttaa oppilaan mielenkiinnon ja opiskelumotivaation saavuttamista ja ylläpitämistä, tässä yhteydessä vuorovaikutteiset välineet voivat tulla entistä merkityksellisemmiksi. Vuorovaikutteisuutta voidaan saada aikaiseksi opetuksellisesta päämäärästä riippuen seuraavasti [5]: Valikoitujen animaatioiden käyttö. Valitsemalla opetettavaan tilanteeseen ennakolta joukko animaatioita harjoitusten tueksi voidaan saada ilmeikäs ja kiinnostava esitystapa. Oppilaan tehtävänä voi olla tällöin esimeriksi asetella joittain tutkittavan ilmiön muuttujien arvoja ratkaisujen määrittämiseksi. Tämän lähestymistavan huonona puolena kuitenkin on se että ennalta valitut animaation menetettävät kiinnostavuuden ja käyttökelpoisuutensa nopeasti, heti kun kaikki vaihtoehdot on kokeiltu. Animaatioiden laatiminen on lisäksi kohtuullisen vaativaa ja aikavievää. Simulaatiot. Monipuolinen vuorovaikutteisuus voidaan saada aikaan tilanteissa, joissa simuloidaan laboratoriokokeita joko ohjelmisto pohjaisin ratkaisuin tai virtuaaili välinein. Suhteellisen kalleuden lisäksi tämän lähestymistavan riskinä on että niissä helposti yli yksinkertaistetaan todellisia kokeita (kuten koejärjestelyt ja laitteet). Tyypillinen seuraamus tästä on puolestaan se etteivät oppilaat hahmota tutkittavien Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 4/8

5 ilmiöiden simulaatioiden ja todellisen reaalimaailman kokeiden yhteyttä todellisen maailman toimintojen monimutkaisuudesta johtuen. Ilman kokeellisuuden mahdollisuutta, vaikka esimerkiksi simulaatioin tai virtuaalivälinein, luonnontieteellinen oppitunti voi esittää todellisesta maailmasta kuvauksen tai kuvan ja kosketus todellisen maailman tilanteeseen siirtyy toiseen ajankohtaan. Virtuaalivälinein tehtävässä opetuksessa pyritään oppija asettamaan tilanteeseen, jossa oppija on välineiden avulla suorassa kontaktissa todellisen maailman kanssa. Tällöin oppimisen kohteena on sellaisten tietojen ja taitojen omaksuminen, jotka liittyvät kokeen suorittamisen etenemisen kontrollointiin; käsiteltävänä olevan ilmiön toimintaan liittyvän informaation käsittelyyn ja kokeen etenemiseen sekä ohjaamiseen liittyvien ohjeiden laatimiseen. Yleisesti ottaen simulaatioin tai virtuaalivälinein pyritään parantamaan opetuksen tehokkuutta monipuolistamalla oppimisympäristöä. Esimerkiksi, kun opetuksessa hyödynnetään Internettai multimedia-teknologiaa opetuksen täydentäjänä, virtuaaliopettajana, voidaan opiskelijan toimintaa tukea seuraavin keinoin: Multimedia materiaalia hyödyntävin dokumentein; joukolla harjoitustehtäviä; arviointiin liittyvillä välineillä; yhteistoiminnallisen oppimisen välineillä. WWW-perustaisen, simulaatioita hyödyntävän, luonnontieteen oppitunnin laatiminen vaatii käsiteltävänä olevaa ilmiötä mallintavan koejärjestelyn simulaatiomallin laatimisen. Tässä yhteydessä voidaan perehtyä tähän tarkoitettuihin ohjelmistoihin kuten Crocodile, Cabri tai Virtual Lab (LabvView)?, näiden sovellusten käyttö helpottaa simulaatioiden laatimista. Seuraavassa tehtävässä sinua pyydetään laatimaan oppitunti, jossa on hieman selostettu opiskeltavana olevia käsitteitä, oppilaalle suunnattavia simulaatioita hyädyntäviä vuorovaikutteisia tehtäviä sekä opiskelun arviointiin liittyviä seikkoja. Tehtävässä annettavat suunnittelumallit hyödyntävät lähteissä [7] ja [8] esitettyjä www-oppituntien laadintamallien periaatteita. E. Tehtävät Ensimmäiseksi sinua pyydetään tutustumaan muutamiin simulaatioita hyödyntäviin oppituntien suunnitelmiin, joita on alla olevassa linkkilistassa. Tutustumisen jälkeen jokaisen tulisi kehitellä ideaa omaan opetettavaan aineeseen liittyvän kokeellisen laboroinnin opettamiseksi (simulaatioiden avulla). Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 5/8

6 Seuraavassa taulukossa on muutama suunnittelumalli ja työskentelypohja dokumentti, Ensimmäisenä on tekstinkäsittelyohjelmalla työstettävä suunnittelumalli, toivottavin osioin varustettuna, lisäksi toisessa sarakkeessa on www-editorilla työstettävät suunnittelumallit. MICROSOFT WORD työpohja Word dokumettipohja HTML työpohjat Yksinkertainen www-työpohja Useasivuinen työpohja Seuraavassa vaiheessa sinua pyydetään valitsemaan jokin esitetyistä malleista. Tarkastele mallin osoita ja pohdi kuinka valmistelisit oppitunnin oppilaillesi. Sinun tulisi laatia ensimmäinen alustava idea. Vaikka sinulla ei välttämättä ole tiedossasi tai käytössäsi tarvittavaa simulaatioympäristöä pyri dokumentoimaan keskeisimpiä opetuksellisia ideoita, käsitteitä ja opetus ja opiskelu esimerkkejä, jotka liittyvät käsiteltävän ilmiön opettamiseen. Kurssin aikana pyrimme opastamaan ja auttamaan sinua laatimaan oppitunnissasi tarvittavan simulaation tekemisessä. F. Aiheeseen liittyviä dokumenttejä Joitakin www-sivustoja: 1. Tuntisuunnitelmia www-sivustoissa: a. b. c. d. 2. Opetuksen suunnittelusta www-ympäristöä hyödyntäen a. Viisi erilaista opetuksen suunnittelumallia; Hotlists, Multimedia Gallery, Scavenger Hunt, Sampler, Webquests. b. Tee oma www-kierros 3. Fysiikan Appletteja: a. b. c. d. e. Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 6/8

7 4. Kemian appletteja: VccSSe a. b. c. d. e. 5. Biologian appletteja a. b. c. d. e. 6. Matematiikan appletteja a. b. c. d. e. 7. Muita luonnontieteiden opetuksen linkkejä (other science educational sites) a. OPH avauksia opsiin, kokeellisuus b. Lavonen, Meisalo & al Opetuksen kokeellisuus, c. Aksela & Juvonen, Kemian opetus tänään. G. Lähteet [1]Chiaverina, Chris and Vollmer, Michael.Learning physics from the experiments [2] Cheatham, T. A Web-based lab manual for CS 1: an experiment [3] Field Guide to Design Experiments in Education [4] Brown, A. L. (1992). Design experiments: Theoretical and methodological challenges in creating complex interventions in classroom settings. Journal of the Learning Sciences, 2(2), [5] Chirico, M. Giudici, F. Sappia A. and Scapolla A. M.. The Real Experiment execution approach to Networking courseware [6] Patton, J. B. Iavanetti, P. "The Making of Multimedia Power Systems Control and Simulation Labware", IEEE Trans. on Education, 1996, 39 3, pp Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 7/8

8 [7] Working the Web for Education: Activity Formats [8] Types of web lessons Module 3: Teaching methodologies using Virtual Instrumentation 8/8

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Virtual Instrumentation in Science Education

Virtual Instrumentation in Science Education A. Tutorin opas Tämän dokumentin tarkoitus on auttaa kurssin ohjaajaa työskenneltäessä Moodle oppimisympäristössä opiskelijoiden kanssa A. Johdanto Arvoisa tutor, Kurssi on tehty osana EU-rahoitteista

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

UNIT 2. Seminar. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa

UNIT 2. Seminar. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa UNIT 2 Seminar Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa Kesto: n. 4 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa C. Virtuaali-instrumentoinnista

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

B. Kurssilaisen opas Student s Guide

B. Kurssilaisen opas Student s Guide B. Kurssilaisen opas Student s Guide Tämän oppaan tavoitteena on auttaa kurssilaista kurssin sisältöihin, materiaaleihin sekä toimintaan liittyviin verkkoympäristöihin tutustumisessa. A. Johdanto Arvoisa

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Mitä sitten? kehittämishanke

Mitä sitten? kehittämishanke Mitä sitten? kehittämishanke Luonnontieteellinen integraatio ja ekososiaalinen sivistys Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos Vastuullinen johtaja: Sanna Mäki Projektityöntekijät: Marianna Kuusela

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos

Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos 1 Sisältö Määritelmä ja rajaaminen Lisensiaattitutkielmani tuloksia Tapaus: Molekyylimallinnusta

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa. 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985

2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa. 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985 6 2. Fysiikan opetuksen tavoitteet opetussuunnitelmissa 2.1 Opetussuunnitelman perusteet 1985 Vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa (Anon. 1985, s. 161, 164) fysiikan opetuksen tavoitteet on esitetty

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tervetuloa erikoisluokalle!

Tervetuloa erikoisluokalle! Tiedoilla ja taidoilla on pakattuna reppu. Täällä susta välitetään, olit ysi taikka eppu. Eskolanmäen koulu 4.1.17 Tervetuloa erikoisluokalle! 1 Ilmaisutaito Ilmaisutaidon tunneilla oppilas ilmaisee itseään

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv. 2017-2018 Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisaineiden valinta tapahtuu Wilmassa huoltajan Wilma-tunnuksella 4. lk oppilaan huoltaja valitsee varsinaisesta

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa

Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa LUMAT 2(2), 2014 Virtuaalilaboratoriot kemian opetuksessa Marko Telenius Turun normaalikoulu, Turun yliopisto mjtele@utu.fi Tiivistelmä Virtuaalilaboratorioita on eri muodoissaan kehitetty koulutuksen

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä luonnontieteiden opiskelu

Yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä luonnontieteiden opiskelu Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt osana perusopetusta - hanke Tuula Keinonen, Anu Hartikainen ja Seija Juntunen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang

TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Vesimolekyylien kiehtova maailma Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Ari Myllyviita MSc (Chem.Ed.), BSc (Chem.), BEd (soc.pedag.) Lecturer (Chemistry and Mathematics), Project Coordinator

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu Opetusharjoittelu 2 OKLA3029 (6 op) Osaaminen ja asiantuntijuus 2 1 Aikatauluja A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-14 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 24.10.2017 klo

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?

Lisätiedot

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kemian työtavat. Esitetty 8.3.2016. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori

Kemian työtavat. Esitetty 8.3.2016. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Kemian työtavat Esitetty 8..06 Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori normaalikoulussa 8..06 Kemian työtapoja Mieti - erilaista työtapaa? Kootkaa ryhmässä työtavat ja ryhmitelkää niitä yhdessä sovitulla

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot