YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUALUE

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUALUE 1

2 Sisällysluettelo: A) varhaiskasvatuspalvelut B) perusopetus ja nuorisotoimi C) lukiokoulutus D) kasvun ja oppimisen tuen palvelut 2

3 A) VARHAISKASVATUSPALVELUT 1. NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA RESURSSIT KUOPIOSSA JA TUUSNIEMELLÄ Kuopion varhaiskasvatuspalveluiden johtajana on varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatuspalvelut avainprosessi jakautuu palveluprosesseihin, joita ovat: 1. Päiväkotihoito ja esiopetus, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö A 2. Perhepäivähoito, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö A 3. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö B 4. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen, vastuuhenkilönä varhaiskasvatusjohtaja Palvelupäälliköiden ja päivähoidon hallinnon työntekijöiden esimiehenä on varhaiskasvatusjohtaja. Päiväkodinjohtajien ja perhepäivähoidon ohjaajan esimiehenä on palvelupäällikkö. Hallinnollisia päiväkotiyksiköitä on 37, kaikkien johtajat ovat päätoimisia päiväkodinjohtajia. Päiväkodinjohtajan tehtävään on 12:ssa päiväkodissa yhdistetty perhepäivähoidonohjaajan tehtävät. Varhaiskasvatuspalveluissa on lisäksi yksi perhepäivähoidon ohjaaja, jolla ei ole vastuullaan päiväkotia sekä yksityisestä päivähoidosta vastaava yksityisen päivähoidon palveluohjaaja. Päiväkodinjohtaja toimii esimiehenä yleensä vähintään 25:lle työntekijälle. Lapsia vastuulla on useimmiten yli 100. Varhaiskasvatuspalveluiden suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen tehostamiseksi sekä pedagogisen johtamisen mahdollistamiseksi varhaiskasvatuspalveluihin on nimetty kaikille kuudelle palvelualueelle aluevastaavan päiväkodinjohtajan tehtävä yhdelle alueen päiväkodinjohtajista. Aluevastaava päiväkodinjohtaja vastaa alueensa asiakkaiden palveluohjauksesta, suunnittelee resurssien tehokasta käyttöä alueella ja osallistuu johtoryhmätyöskentelyssä varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistyöhön. Päivähoidon johtoryhmän muodostavat varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt, aluevastaavat päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuspalveluiden hallintosihteeri sekä henkilöstön edustaja. Esiopetuksen järjestämisvastuu on Kuopiossa Karttulan ja Vehmersalmen alueita lukuun ottamatta varhaiskasvatuspalveluilla. Tuusniemen varhaiskasvatuspalvelut kuuluvat sosiaalijohtajan vastuulla olevaan tulosalueeseen, varhaiskasvatuspalveluista vastaa perhepäivähoidon ohjaaja. Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään - 5:ssä ryhmäperhepäiväkodissa, joissa työskentelee n. 10 työntekijää, palvelun piirissä on n. 50 lasta - 8:n perhepäivähoitajan omassa kodissa, palvelun piirissä 32 lasta - kolmiperhepäivähoitona, 2 hoitajaa 3

4 Esiopetuksen järjestämisvastuu on Tuusniemellä perusopetuksella. Tuusniemellä on käynnistetty päiväkodin rakentamishanke. Kirkonkylän ryhmäperhepäivähoitopaikka Neuvokasta remontoidaan/laajennetaan siten, että tiloihin valmistuu 33-paikkainen päiväkoti kesään 2015 mennessä. 2. PALVELUIDEN HAASTEET JA TULEVAT PALVELUTARPEET Palveluiden tuottamisen haasteita ovat kysynnän määrälliseen kasvuun vastaaminen, perhepäivähoitajien rekrytointi sekä toimitiloihin liittyvät kysymykset. Toimitilojen vähentäminen ja palveluiden keskittäminen toisi henkilöstön käyttöön tehokkuutta, mutta voimakas keskittäminen ei tue päivähoidon lähipalveluluonnetta. Tuusniemen päivähoidossa painopiste on ollut ryhmäperhepäivähoidossa, Kuopiossa ryhmäperhepäiväkodeista on mahdollisuuksien mukaan luovuttu ja henkilöstörakenne muutettu päiväkodin henkilöstörakenteeksi. Tuusniemen päiväkodin rakentamishanke yhdenmukaistaa osaltaan kuntien varhaiskasvatuspalveluiden rakennetta. 3. HAASTEISIIN VASTAAMINEN JA PALVELUMUUTOKSET LIITOKSEN TOTEUTUESSA Kuntaliitoksen toteutuessa ja nykyisten kuntarajojen poistuessa asiakkaiden palvelut voidaan rajaalueilla järjestää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja vanhempien työmatkaliikenne huomioon ottaen; tämä voi tarjota luontevan mahdollisuuden palveluverkoston tiivistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tuusjärven toisen ryhmäperhepäivähoitoyksikön tarve todennäköisesti loppuu, koska vanhemmat voivat viedä lapsensa hoitoon Melalahden päiväkotiin. Melalahden päiväkodin rakentamishanke valmistuu vuoden 2015 alkuun mennessä. Päiväkodin tilaohjelmassa on varauduttu mahdollisen kuntaliitoksen myötä kasvavaan kysyntään. Tuusniemen keskustaan valmistuu kesällä paikkainen päiväkoti. Tämän lisäksi päivähoitoa järjestetään kuntaliitoksen jälkeenkin Tuusjärvellä yhdessä ryhmäperhepäivähoitoyksikössä ja keskustan alueella hoitajien kotona tapahtuvana perhepäivähoitona (8 hoitajaa). 4

5 B) PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI 1) NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA RESURSSIT TUUSNIEMELLÄ Kouluverkosto Tuusniemen perusopetuksen oppilasmäärä on nyt 269 (josta esioppilaita 20). Ennusteiden mukaan lv perusopetuksen oppilasmäärä ilman esioppilaita on 210. Oppilasmäärä säilynee tällä tasolla. Koulutoimi järjestää Tuusniemen esiopetuksen. Alle kouluikäisten ikäluokka vaihtelee välillä Tuusniemellä on kouluja kirkonkylässä (luokat 0-6 ja 7-9, sisältäen joustoluokan 0-9) ja Tuusjärvellä (n. kymmenen kilometriä Tuusniemen kirkonkylästä Kuopion suuntaan). Tuusjärven koulussa on 3 opettajaa, kaksi avustajaa, talonmies-siivooja. Ruokahuolto ostetaan kunnan ruokahuoltoyksiköltä, joka vastaa myös ruuan jakelusta ja astiahuollosta. Koulussa on nyt 40 oppilasta, joista 2 esioppilaita. Oppilasmäärä pysyy tällä tasolla seuraavat vuodet, mutta alenee n. viidellä -kuudella syksystä 2017 alkaen. Tuusjärven koulun lakkauttamisesta on aloitettu keskustelu. Kirkonkylässä aloittaa luokkien yhtenäiskoulu, jonka valmistelu on käynnissä lv Yhtenäiskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori. Koulut ovat samassa pihapiirissä ja jatkossa samassa rakennuksessa. Luokilla 0-9 on yhteensä 230 oppilasta. Luokkien 7-9 n. sadasta oppilaasta kolmannes on muualta kuin Tuusniemeltä. Merkittävin osa tulee Kaavilta. Kaavilaisoppilaiden määrä onkin merkityksellinen opetuksen järjestämisen kannalta. Päätoimisia opettajia kirkonkylän peruskouluissa on yhteensä 25, joista 10 työskentelee myös lukiossa. Henkilökuntaan kuuluvat lisäksi 2 vakinaista ja 3 määräaikaista koulunkäyntiavustajaa ja 1 koulusihteeri. Lisäksi joudutaan käyttämään pienituntisia aineopettajia (mm. musiikki ja kuvaamataito). Nuoriso-ohjaajan työstä osa on koulunkäynnin avustajan työtä (vaihdellen 8-20h/vko). Siivous- ja kiinteistönhuolto ostetaan tekniseltä toimistolta. Maahanmuuttajien opetusta varten on erillinen ryhmä lv Lokakuussa tuli neljä maahanmuuttajaa ja aiempi oli entuudestaan kaksi (alle vuoden sisällä muuttaneita) Hallinto-ohjelmat Opiskelijahallintojärjestelmänä on MultiPrimus, johon liittyy Wilma. Palkkahallinto-ohjelma on manuaalinen. Laskut hyväksytään Pro Economicassa ja sähköpostijärjestelmänä on Microsoft Officen Outlook. Lukujärjestysohjelmana on Starsoftin Kurre. Talous Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan perusopetuksen nettokustannukset per oppilas olivat (sis. poistot). 5

6 Vuoden 2012 talousarviossa peruskoulun toimintatulot ovat , toimintamenot ja toimintakate (netto) Koulujen opetusvälineistö ja kalusto on välttävässä kunnossa. Toimintaa rajoittavia puutteita ei ole. Tuntikehys Lukuvuodelle sivistyslautakunta on päättänyt perusopetuksen tuntikehyksen (oppilasmäärät Koulu Tuntikehys(h) Oppilaita h/oppilas Pidennetty oppiv. Erityisopetus (h) Tuusjärvi ,9 8 (10) Tuusniemi , Yläkoulu 191 (+10) 98 1, UO -opetus Oppilasmäärissä mukana joustoryhmän oppilaat Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat joustoryhmässä, kaksi on kotiopetuksessa. Joustoryhmän oppilaat on integroitu taito- ja taideaineissa yleisopetukseen. Mukana tarvittaessa avustaja, opettajille maksetaan TVA-palkkio. Tukiopetus- ja kerhotuntien järjestäminen on toiminut alakoulussa. Yläkoulussa kerhotyön vetovoiman löytäminen on ollut haasteellista. Keskimääräinen luokkakoko on Tuusniemen perusopetuksen 1 luokalla on 10, 2-luokalla 24 ja Tuusjärven 1-2 luokalla esioppilasta. Tuusniemen alakoulun luokkakoot 3-6 luokilla ovat 17, 12, 14, 13 ja 16 (kaksi viimeistä ovat kuudensia luokkia). Tuusjärven 3-4 -luokassa on 15 oppilasta ja 5-6 luokassa 10 oppilasta. Yläkoulun keskimääräinen luokkakoko on 15. Valinnaisuus Perusopetuksen valinnaisainetarjotin on monipuolinen Valintojen toteutuminen ja valinnaisaineryhmien syntyminen on oppilaslähtöistä. Yläkoulun valinnaiskurssit: Kursseja on A) pitkiä valintoja (näistä saa lisäpisteitä ammatillisiin jatko-opintoihin hakeutuessa 9.luokan keväällä: kotitalous, käsityö, kuvataide, musiikki, liikunta). B) Lyhytvalintakurssit (1-3 kurssia kahdeksannella ja 1-2 kurssia yhdeksännellä luokalla). 6

7 Työelämäyhteistyö Työelämään tutustumista tapahtuu kahdeksannella yhden viikon ja yhdeksännellä luokalla kahden viikon ajan. Alakoulut osallistuvat Itä-Suomen alueelliseen Yrityskylä-toimintaan. Erityisopetus Kirkonkylässä on joustavan perusopetuksen (luokat 0-9) ryhmä, monilla on kehitysvammastatus. Yläkoulussa on erityisopettaja ja käytännössä pienryhmä (yksilöllistetyt lukuaineet). Luokilla 0-6 on laaja-alainen erityisopettaja, joka hoitaa myös Tuusjärven koulun. Erityisopetuksesta on keväällä 2013 toteutettu arviointi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Integraatiota toteutetaan pääasiassa taito- ja taideaineissa, samanaikaisopetusta ei ole. Koulunkäyntiavustajat toimivat esiopetuksessa, luokilla 1-6 ja joustoryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmä Kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja (yläkoulu), erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Osa koulun opettajista on saanut aiemmin valtakunnallisen KIVA-koutuksen, jonka tarkoituksena on vähentää koulukiusaamista ja antaa työkaluja kiusaamistapausten selvittelyyn. Koulutuksen saaneet opettajat jatkavat edelleen KIVA-käytänteitä lukuvuonna Kuraattori ja psykologi ovat sosiaalitoimen palveluksessa. Kouluterveydenhuollon toteuttaa Kuopion kaupunki yhdessä muun perusterveydenhuollon kanssa. Hankkeet Tällä hetkellä perusopetuksessa on seuraavat hankkeet: Kerhotoiminnan kehittäminen Kiinteistöt Koulutoimen käyttämät kiinteistöt tarvitsevat peruskorjauksen. Tuusjärven koulun viimeisin perusparannus on 1980-luvun alusta. Kirkonkylässä alakoulun 1930-luvun rakennus on tullut elinkaarensa päähän. Yläkoulu- ja lukiorakennuksesta osa on ollut vuosia käyttämättä. Rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnittelu on käynnissä ja peruskorjattu rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön Viimeisin osakorjaus on 2000-luvun alusta. 7

8 Koulujen keittiöt ovat jakelukeittiöitä. Koulujen piha-alueet vastavalmistuneine (2012 ja 2013) lähiliikuntapaikkoineen ovat asianmukaisessa kunnossa. Yleisurheiluun tarkoitettu kenttä on vaatimaton. Kirkonkylän sisäliikuntatilat ovat asianmukaiset. Kirkonkylän koulukeskuksen salin pinta-ala on 480 neliötä, rakennuksessa on lisäksi monitoimisali liikuntaa ja kulttuuritapahtumia varten. Monitoimitila on varustettu nousevalla katsomolla. Täydennyskoulutus Perusopetuksen opetushenkilöstölle täydennyskoulutuskustannukset ovat n /vuosi. Tuusniemi on mukana Kuopion täydennyskoulutusyhteistyöryhmässä. Toiminta Kuopiossa Perusopetus- ja nuorisopalveluiden johtajana toimii perusopetusjohtaja. Palvelupäällikköinä toimivat perusopetuspäällikkö ja nuorisopäällikkö. Peruskoulut on jaettu kolmeen alueeseen, joilla jokaisella on vastuurehtori. Lisäksi erityisopetuksella on oma vastuurehtori. Aluerehtorit, perusopetuspäällikkö ja perusopetusjohtaja sekä muut päälliköt muodostavat perusopetuksen johtotiimin. Kuopiossa on alkaen 36 kaupungin ylläpitämää peruskoulua, joiden lisäksi erityisopetusta järjestetään myös Alavan sairaalakoulun ja Paloahon yksiköissä. Peruskoululaisia on lukuvuonna yhteensä Yksityisinä perusopetusta antavina oppilaitoksina kaupungissa toimivat Steinerkoulu Virkkula ja Kuopion kristillinen koulu. Väestöennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä säilyy lähes nykyisellään 2020 saakka 9690 oppilasta), minkä jälkeen on odotettavissa pientä kasvua. Oppilaita ennustetaan olevan vuonna 2030 noin ALAKOULUT Peruskouluista on alakouluja 24. Kouluista 7 on ns. yhdysluokkakouluja, joissa on pääsääntöisesti yhdistetty esiopetus ja 1-2 luokat, 3-4 ja 5-6 luokat. Kaupunginvaltuusto on päättänyt 2003, että pienin koulukoko on 36 oppilaan koulu. Mikäli oppilasmäärä laskee alle rajan, koulu lakkaa, mikä oppilasmäärässä ei ole odotettavissa kasvua. Aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty koulun tiloissa. Mikäli koulussa on tilallista väljyyttä, esiopetusta pyritään sijoittamaan vapaana oleviin tiloihin. Useammalla koululla voi olla yhteinen hallinto. Perusopetusryhmien keskikoko on 19,3. Koulujen toimintaresurssi jaetaan isoille kouluille euroa/oppilas ja pienemmille kouluille tuntikehyksenä. Kaikki koulut ovat euromääräisessä budjetissa. 8

9 Kouluverkosto: Kouluverkostossa pyritään pedagogisesti toimiviin ja taloudellisesti tehokkaisiin kouluyksiköihin. Kouluja tarkastellaan palvelukeskuksina, joissa voidaan järjestää opetuksen lisäksi, päivähoitoa, nuorisopalveluita, vapaa-ajan palveluita kuten kansalaisopisto ja muuta harrastustoimintaa. Parhaillaan on valmisteltavana kolmen koulun lakkauttaminen. Verkostotarkastelua jatketaan edelleen vuonna 2014 tavoitteena kouluverkon tiivistäminen. Lähivuosien suurimpina rakennusinvestointeina ovat Karttulan koulukeskuksen ja Jynkän koulun rakentaminen. Suurehkoon peruskorjaukseen on tulossa Kalevalan koulu. Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle (Kuopion perusopetus- ja lukioverkoston loppuraportti 2011) Toiminnalliset ja pedagogiset tavoitteet Väestöennusteiden mukainen oppilaspaikkojen mitoitus Lähipalvelu/ -kouluperiaate Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt Erityisopetuksen alueellinen järjestäminen Maahanmuuttajaopetus ja perusopetuksen lisäopetus Yhtenäinen koulupolku: päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteys Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset periaatteet Taloudelliset tavoitteet Kouluverkoston tiivistäminen talouden tasapainottamiseksi Säästöä seinistä, ei toiminnasta Koulujen pedagoginen ja taloudellinen toimivuus Tilojen ja resurssien tehokas käyttö Investointien ennakoiva suunnittelu ja aikataulutus Muut tavoitteet Seudullinen yhteistyö Kestävän kehityksen periaate Koulut monipuolisina toimintakeskuksina YLÄ- JA YHTENÄISKOULUT Yläkouluja on 5 ja yhtenäiskouluja 7. Kouluilla on europohjaiset käyttösuunnitelmat. Perusopetuksen käyttömenot 7354 euroa/oppilas v PERUSOPETUKSEN KUSTANNUKSIA TP 2012 Oppilasmäärä Toimintakulut/opp 33 (1-6 lk) (1-6 lk) (1-6 lk) (7-9 lk) Käyttömenot 7454 Taulukko on otettu oppilasmäärältään lähinnä vastaavia kouluja. 9

10 Koulukuljetukset Tuusniemellä on päätetty, että peruskoulun oppilaiden kuljetus järjestetään 0 6 luokan oppilaille, jos koulumatka on yli 3 km (olemassa olevilla koulukuljetusreiteillä). Perusopetuksessa kuljetusoppilaiden osuus on 64,6%. Kustannukset vuonna 2012 olivat Kuopiossa koulukuljetus järjestetään oppilaan lähikouluun, jos esi- tai perusopetuksen 1-2 luokkalaisen koulumatka on yli 3 kilometriä. Muille oppilaille järjestetään koulukuljetus, jos matka on yli 5 kilometriä. NUORISOTOIMI Nuorisopalvelut järjestetään kunnan omana työnä. Vapaa-aikasihteerin työajasta menee 40 % nuorisotyöhön. Vapaa-aikasihteerin lisäksi palveluksessa on vapaa-ajanohjaaja, jonka työpanoksesta osa kohdentuu koulutoimeen. Vapaaajanohjaajan tehtävä on määräaikainen. Nuorisotila on koulukeskuksen yhteydessä ja se on avoinna neljänä iltana viikossa. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti, kouluyhteistyö on toimivaa. Vapaa-aikasihteeri on kunnan nimetty etsivä nuorisotyöntekijä. Kunnan kesänuorten työharjoittelut hoidetaan, määrärahat keskushallinnolla. Talous Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Tuusniemen nuorisotoimen toimintamenot (ei sisällä vapaa-aikatoimen henkilöstön palkkoja). Nuorisotoimella on talousarviossa kolme pääkohtaa: - nuorisotilat nuorisotoimi nuorisovaltuusto Vapaa-aikatoimen henkilöresurssit (vain yksi vakinainen työntekijä, vapaa-aikasihteeri) sairasym. poissaolojen sijaisratkaisut haastavia tai sitten nuorisotalo on kiinni. Nuorisotila Päätalo toimii koulukeskuksen yhteydessä. Päiväsaikaan tilaa käyttävät kokoontumispaikkanaan järjestöt ja muut erilaiset ryhmät. Henkilöstö: Nuorisotoimen hallinnossa toimii nuorisopäällikkö, nuorisotyönsuunnittelija ja toimistosihteeri. Perusopetuksella ja nuorisopalveluilla on yhteinen asiakkuusjohtaja. Eteläisen Kuopion nuorisotyöllä ja Vinkkelin etsivällä nuorisotyöllä on vastuunuorisonohjaaja. Kuopion kaupungin nuorisopalveluissa työskentelee 23 nuorisotyöntekijää. Heistä 19 on nuorisonohjaajia ja 4 erityisnuorisotyöntekijöitä ja 5 OKM valtion avustuksella palkattua etsivää nuorisotyöntekijää, jotka työskentelevät samassa tiimissä ja työpareina. Nuorisopalveluilla on 10 nuorisotaloa, erityisnuorisotyön tukikohta Vinkkeli sekä nuorten erityisharrastustiloja kuten 10

11 bändikämppiä, lennokki-, pingisharrastustilat, skeittihalli ja -parkit sekä paintball-alue. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät kantavat vastuun kolmen kerhotilan toiminnasta asuinalueilla, joilla ei ole nuorisotiloja käyttäen mm. asukastupia. Kuopion maaseutualueilla, pois lukien Vehmersalmi, Nilsiä, Karttula ja Riistavesi, ei ole nuorisopalvelujen järjestämää toimintaa. Julkulan kaupunginosan nuorisotoiminnasta on tehty kumppanuussopimus Suomen nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston kanssa. Kaupungin nuorisopalveluiden tiloissa ja toiminnoissa on vuosittain noin kävijää. 2) PALVELUIDEN TUOTTAMISEN HAASTEET JA TULEVAT PALVELUTARPEET Varhaiskasvatus (esiopetusta edeltävä) on Tuusniemellä ollut sosiaalitoimen hallinnoima. Yhteistyö perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa on päivittäistä, välttämätöntä ja taloudellista. Tilojen, henkilöstön ja erilaisten toimintojen yhteisjärjestely on oleellista myös jatkossa. 3) PALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMISTAPA JA TASO LIITOKSEN TOTEUTUESSA (alustavia arvioita) Palveluissa ei tapahdu kuntaliitoksesta johtuen juurikaan muutoksia. Tuusniemellä on jo ennen kuntaliitosta selvitettävänä esi- ja perusopetuksen keskittäminen kirkonkylään. Koulukuljetuksissa 3-6 luokkalaisten osalta palataan Tuusniemelläkin koululainsäädännön mukaiseen malliin, eli ilmaisen kuljetuksen kilometriraja on viisi kilometriä. Paikallistason yhteistoiminnan jatkaminen on kannattavaa, mm. henkilöstön joustavan yhteiskäytön ja mahdollisimman tapahtumien/hankkeiden näkökulmasta. Yhtenäiskoulun myötä rakentuu myös yhtenäinen tuen oppimispolku, mikä parhaimmillaan ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä ja nuorisotoimen kuormitusta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan joustoryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Nuorisotoimen tilaratkaisut ovat valmiina, kun yläkoulu-lukion saneeraus käynnistyy. Tavoitteena on sijoittaa perus- ja lukio-opetus samoihin tiloihin ja löytää samasta rakennuksesta tilat nuorisotointa varten. Kirkonkylän vanha koulurakennus on tarkoituksenmukaisinta poistaa käytöstä. 11

12 C) LUKIOKOULUTUS 1) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Tuusniemellä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toimintaympäristö Tuusniemen lukiossa opiskelijoita on 62. Tuusniemen lukiossa aloituspaikkoja on 30, joista täyttyy. Yhteistyö perusopetuksen kanssa on välttämätöntä. Hyödynsaajia ovat sekä peruskoulu että lukio. Ilman lukiota perusopetuksen aineopetuksen laadukas järjestäminen on mahdotonta. Kuopion seitsemässä päivälukiossa on opiskelijoita yhteensä 2196, aikuislukiossa 212, aikuislukion aineopiskelijoita 605 ja kaksoistutkinnonsuorittajia 290 ( tilasto). Päivälukioiden aloituspaikkoja vuosittain 717, kasvun ja oppimisen lautakunnan asettama lukioraja on 7,0. Ulkopaikkakuntalaisten osuus vuosittain noin 25 %. Yhteistyön tarve perusopetuksen kanssa opetusjärjestelyissä on vähäinen. Kuopion näkökulmasta mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen uuden Kuopion ns. maaseutualueen lukioverkosto on tarkasteltava kokonaisuutena ja toisen asteen lukiokoulutuksen tarjonnan periaatteet tulee linjata ottaen huomioon mm. hallituksen rakennepaketin vaikutukset toisen asteen koulutuksen tarjontaan. Henkilöstö, tilat, investoinnit Lukiossa opettaa 10 lehtoria ja päätoimista tuntiopettajaa. Näistä kahdeksan on yhteisiä perusopetuksen kanssa (viroista yksi on lukio+ perusopetus, muut perusopetus + lukio) Rehtori, jolle kuuluu yläkoulu ja alakoulu (tuleva yhtenäiskoulu) on jatkossa sivistystoimen toimialapäällikkö. Vararehtori, jolle on osoitettu tiettyjä tehtäviä (lyhyet sijaisuudet jne.) Tuusniemen lukio toimii perusopetuksen kanssa yhteisessä rakennuksessa. Kiinteistön tiloja korjataan syksyyn 2015 mennessä. Huonetilaohjelma on työn alla. Liikuntasali, lähiliikuntapaikka, talviliikunta-alueista ladut ja jääkiekkokaukalo ovat asianmukaisia. Lukion luokkavarustus: dataprojektori, dokumenttikamera, tietokone. Kaksi luokkaa on ISOverstaan virtuaaliluokkahankkeen mukaan varustettu tuotantoluokiksi. ATK-luokka päivitettiin v uudella tietokoneella. Syksyllä 2013 hankittiin 40 kannettavaa tietokonetta pääasiassa lukion käyttöön. Nettiyhteys, myös langattomana nopeutuu mennessä. Kuopion lukioiden opetushenkilöstö (175) opettaa pääsääntöisesti vain lukiossa; kuitenkin opetushenkilöstön yhteiskäyttö lukioiden kesken on yleistä ja se tarkistetaan vuosittain. 12

13 Jokaisessa lukiossa on rehtori ja yksi tai useampi apulaisrehtori lukion hallintomallista riippuen. Kallaveden lukiolla ja Kuopion aikuislukiolla on yhteinen hallinto. Karttulan lukion rehtorin tehtäviä hoitaa Kissakuusen koulun rehtorin virassa oleva henkilö ja Nilsiän lukion rehtorin tehtäviä Nilsiän yhtenäiskoulun rehtori. Lukiotoimenpäällikön tehtäviä hoitaa rehtorin virassa oleva henkilö 2,5 pv viikossa. Opetustilojen varustelu on samaa tasoa kuin Tuusniemellä. Opetushenkilöstöllä on käytössään henkilökohtainen päätelaite. Opetustarjonta Lukio toteuttaa valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Lukio on mukana OnEdu-hankkeessa. Kansainvälinen toiminta (Saksa, erityisesti Hameln) ja vaelluskurssit kuuluvat lukion tarjontaan Opetusryhmät, tuntikehys/oppilas Tuntikehys vuodelle 2012 on 112vvt. Opiskelijaa kohti tämä tarkoittaa 1,8 vvt Ryhmäkoko vaihtelee välillä 5 n. 30 opiskelijaa. Kuopion päivälukioiden opetuksen määrä opiskelijaa kohti on noin 1,62 1,65 vvt. Laskennallinen ryhmäkoko vaihtelee välillä Kuopion lukiot ovat 5-jaksojärjestelmässä. Talous Opetushallituksen viimeisimmät vertailutiedot vuodelta 2012 RAPORTTI: K06C3YS Lukioiden kustannusvertailu 2012/Kuopio ja Tuusniemi Opetus Sis.hallinto yht: Kuopio Tuusniemi Ruokailu Kuopio 408 Tuusniemi 882 Kiinteistökustannukset Kuopio Tuusniemi Pienet hankkeet Kuopio 16 Tuusniemi 74 13

14 Toiminnottaiset menot/opisk Kuopio Tuusniemi Toteutuneiden ja laskennallisen valtionosuuden erotus OPH:n raportti K06G6OS Toteuma Yksikköhinta Kuopio Tuusniemi Opetussuunnitelmatyö Lukion tavoitteena on olla mukana alueellisessa opetussuunnitelmayhteistyössä. Opetussuunnitelmatyö lomittuu opetuksen sähköisen oppimisympäristön kehittämisen kanssa. Hankkeet, kehittämistyö / -suunnitelmat Lukio on mukana ISOverstas -virtuaaliluokkahankkeessa. Verkko- ja virtuaaliopetusta on alettu toteuttaa asteittain. Tuusniemen lukio tekee kansainvälistä yhteistyötä mm Hamelnin lukion kanssa. Täydennyskoulutus Koulutusmäärärahaa on lukion käytössä n euroa /vuosi. Ruokahuolto Ruoka ostetaan keskushallinnon hallinnoimalta keskuskeittiöltä. Kiinteistössä jakelukeittiö ja yhteiset ruokalatilat perusopetuksen kanssa Hallinto+järjestelmät Opetushenkilöstöllä viikkopalaveri sekä opettajainkokous jakson päättyessä. Opiskelijahallintojärjestelmä on MultiPrimus, johon liittyy Wilma ja Kurre. Ei sähköistä henkilöstöhallinto-ohjelmaa. Kuopion lukioiden rehtorit muodostavat lukiokoulutuksen johtotiimin, joka kokoontuu kolmen viikon välein ja jonka puheenjohtajana toimii lukiotoimenpäällikkö. Lukiotoimen päällikkö kuuluu Kasvun ja palvelualueen johtotiimiin ja ryhmään lukiokoulutuksen edustajana. Lukioissa on johto- tai suunnitteluryhmät, joiden puheenjohtajan toimii lukion rehtori. Lisäksi lukioissa on erilaisia kehittämistiimejä ja työryhmiä. Opiskelijahuolto Tuusniemen koulutoimella ei ole omaa oppilashuoltohenkilöstöä, vaan palvelut tuottaa Kuopion kaupungin terveystoimi ja Tuusniemen sosiaalitoimi (kuraattori ja psykologi). 14

15 Lukiossa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa opiskelijan ryhmänohjaaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa ja tarvittaessa. Tutor-opiskelijoita ohjataan opastamaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Tukiopetusta eri oppiaineissa annetaan tarvittaessa. Kuopion lukioiden opiskelijahuollosta vastaa moniammatillisesti Kasvun ja oppimisen tuki. Lisäksi jokaisessa lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti jaksoittain. Koulukuljetukset Koulukuljetukseen pääsevät tilan salliessa myös lukiolaiset. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa on poikkeuksellisen pitkä koulupäivä, johon on järjestetty kuljetus. KELA:n koulumatkatuki tulee kunnalle. Kuopion kaupunki ei tue lukiolaisten koulumatkoja. 2) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa (tarkasteluajanjaksona vuodet ) Yhteistyö perusopetuksen kanssa on maaseutukouluissa päivittäistä, välttämätöntä ja taloudellista. Tilojen, opetushenkilöstön ja erilaisten toimintojen yhteisjärjestely ja -käyttö on oleellista myös jatkossa. Lukio-opetuksen tarjonta säilyy Tuusniemellä osana koko koillisen alueen tarjontaa, lukioopetuksen kehittäminen on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeinen asia mm. verkkoopetuksen ja digioppimisen muodossa. Kuopion näkökulmasta mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen uuden Kuopion ns. maaseutualueen lukioverkosto on tarkasteltava kokonaisuutena ja toisen asteen lukiokoulutuksen tarjonnan periaatteet tulee linjata yhdessä koko koillisella alueella ottaen huomioon mm. hallituksen rakennepaketin vaikutukset toisen asteen koulutuksen tarjontaan. Lukio-opetusta tarjotaan Tuusniemellä jonkun Kuopion lukion alaisena ja monimuoto-opetusta hyödyntäen Lukion koulukuljetuksissa siirrytään Kuopion malliin, jolloin KELA:n koulumatkatuki menee opiskelijalle. Koillis-Savon kuntien välinen yhteistyö on ollut merkittävää mm kansainvälisessä toiminnassa. Opetussuunnitelman kehittämiseen kuntaliitos voi tarjota lisämahdollisuuksia. Oppituntien kestot ja etenkin työpäivien aloitus- ja lopetusajankohdat ovat sidoksissa kuljetuksiin. jolloin Kuopion mukaisiin koulupäivän pituuksiin siirtyminen olisi erittäin vaikeaa. Ne säilynevät reunaehtojen vuoksi entisellään. Paikallisen yhteistoiminnan jatkaminen on taloudellisesti kannattavaa, mm. henkilöstön joustavan yhteiskäytön ja mahdollisimman edullisten tapahtumien/hankkeiden näkökulmasta: jatkossa suunniteltava, miten koordinointi järjestetään. 15

16 D) KASVUN JA OPPIMISEN TUEN PALVELUT Perheneuvola-, koulukuraattori- ja psykologipalvelut Tuusniemellä 1.1 Perheneuvola ja koulupsykologipalvelut Tuusniemen kunnalla on ollut kokoaikainen psykologi (kunnan oma) alkaen. Psykologi toimii perheneuvola- ja koulupsykologina sekä kolmena päivänä viikossa terveyskeskuspsykologina. Vuonna 2012 psykologilla oli asiakkaina (perheneuvola- ja koulupsykologi) yhteensä 30 eri asiakasta. Työaika psykologilla riittää nykyisiin tehtäviin. Psykologin työajasta on mahdollisuus tarjota 1 päivä viikossa muihin (lisä)tarpeisiin. 1.2 Koulukuraattoripalvelut Tuusniemen kunnan sosiaalityöntekijä (tekee yhdentyvää sosiaalityötä) toimii koulujen yhteisenä koulukuraattorina noin kahtena päivänä kuukaudessa. Tässä haasteena on työajan riittäminen kaikkiin nykyisiin tehtäviin. Perheneuvola-, koulukuraattori- ja psykologipalvelut Kuopiossa Kuopion kaupungin organisaatiossa perheneuvola-, koulupsykologi- ja koulukuraattori-palvelut kuuluvat Kasvun ja oppimisen tuen vastuualueelle. Lisäksi Kasvun ja oppimisen tuki vastaa lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja 2. asteen opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja resursoinnista; palveluiden tuottamisesta vastaa Terveydenhoidon palvelut. 2.1 Perheneuvolapalvelut Perheneuvolan tehtävänä on tarjota konsultaatioapua ja asiantuntemusta lasten kasvusta ja oppimisesta päävastuussa oleville tahoille (vanhemmat, varhais-kasvatus, perusopetus) jalkautuvaa työtapaa käyttäen, ja varustaa näitä tahoja tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään lasten ja perheiden psyykkiseen hyvinvointiin kohdistuvia uhkia. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun - on huolta lapsen tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvistä asioista - vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset mietityttävät - lapsella on pulmia päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa - kotona on ristiriitoja, joihin tarvitaan selvittelyapua - perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita - alle esikouluikäisten lasten psykologisissa tasotutkimuksissa - avioerotilanteisiin liittyviin kysymyksiin lapsen kannalta tarkasteltuna tarvitaan tukea Kuopiossa 0-12 vuotiaiden lasten kasvatus- ja perheneuvontaan on v resursoitu 6 kokoaikaisen työntekijän työpanos eli kolme sosiaalityöntekijää sekä kolme psykologia. Lisäksi Nilsiän alueella kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut hoidetaan yhden sosiaalityöntekijän ja yhden psykologin toimesta. Nilsiän alueella sekä sosiaalityöntekijä että psykologi tekevät n. puolet työajastaan koulukuraattorin/koulupsykologin työtä. 16

17 Haasteena kuntaliitoksissa on yleensä asiakaspohjan riittämättömyys kokoaikaisille työntekijöille. Karttulan liittyessä Kuopioon päätettiin, että kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut tarjotaan Kuopiossa. Nilsiän osalta päädyttiin siihen, että kahden työntekijän (psykologi ja sosiaalityöntekijä) työpanos ohjataan sekä oppilashuolto- että perheneuvolatyöhön. Maaningalla tullaan toimimaan myös samalla tavalla. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä tekee n. puolet työajastaan koulukuraattorin työtä. Perheneuvolan psykologin työpanos on ostettu yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli Tuusniemen ja Kuopion kuntaliitos toteutuu, niin on todennäköisesti järkevintä toimia samoin. Eli muodostaa ns. yhdistelmätehtäviä sekä sosiaalityöntekijälle että psykologille tai pyrkiä ostamaan palvelut. Yksi mahdollinen malli olisi maaseutualueiden tiimimalli, jossa olisi mukana useampia maaseutualueita Tuusniemen lähistöltä. Kuopion kaupungilla tehdään parhaillaan selvitystä lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Yhtenä haasteena tulevaisuudessa on mm. se, kuinka saadaan nykyisillä resursseilla turvattua ja vahvistettua ennaltaehkäiseviä palveluita. Yhtenä ratkaisuna on esitetty, että Kuopiossa siirrytään ns. tiimimäiseen työskentelymalliin, jossa nykyinen useista eri yksiköistä muotoutuva palvelurakenne kootaan suurempaan kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä, että perheneuvola yhdistyisi joihinkin muihin lasten ja nuorten palveluihin. 2.2 Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut Nykytila Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut ovat osa esiopetuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää oppilas-/opiskelijahuoltotyötä (opiskeluhuolto). Opiskeluhuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä tehdään yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulupsykologi ja koulukuraattori kuuluvat koulun opiskeluhuoltoryhmään, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskeluhuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Kuopiossa toimii esi- ja perusopetuksessa yhteensä 6 koulupsykologia sekä lisäksi Nilsiän alueella koulupsykologi-perheneuvolapsykologi-yhdistelmätyötä tekee 1 psykologi (sisältäen Nilsiän lukion psykologipalvelut). Lukiokoulutuksessa Kuopion keskustan lukioilla toimii 1 psykologi. Esi- ja perusopetuksessa toimii 6 koulukuraattoria, joista yksi tekee 60 % kuraattorityötä ja 40 % lastensuojelutyötä Karttulan alueella. Lisäksi Nilsiän alueella koulukuraattori - perheneuvolan sosiaalityöntekijä yhdistelmätyötä tekee 1 sosiaalityöntekijä. Psykologit ja kuraattorit toimivat nimetyillä kouluilla. Oppilasmäärät / työntekijä perusopetuksessa vaihtelevat oppilaan välillä ja koulujen lukumäärä / työntekijä on 3-9. Lukiokoulutuksessa opiskelijoita on yli 2000 / psykologi. 17

18 Palvelut alkaen Mikäli Tuusniemen ja Kuopion kuntaliitos toteutuu, niin Tuusniemen psykologi tekee edelleen sekä perheneuvolan että terveyskeskus- ja koulupsykologin tehtäviä. Psykologin työpanoksen kohdentuminen tarkentuu vuoden 2016 aikana. Koulukuraattorin ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut hoidetaan maaseutualueiden tiimimallilla. Tiimissä on mukana useampia maaseutualueita Tuusniemen lähistöltä. 18

19 VASTAUKSET KUNTALAISTEN KYSYMYKSIIN Kasvu ja oppiminen (Varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, toisen asteen yhteistyö, erityistuki ja nuorisopalvelut) Mikä huolettaa eniten, jos Tuusniemi ja Kuopio liittyvät yhteen? - Miten säilyttää pienen lukion tason korkeana? Yhteinen päättökoe (yo-koe) on se, joka haastaa opettajat ja opiskelijat. - Onko Tuusniemellä vähintään yksi koulu? Kyllä - Mikä on lukion kohtalo? Lukio-opetuksen tarjonta säilyy osana koko koillisen alueen tarjontaa, lukio-opetuksen kehittäminen on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskeinen asia, mm. verkkoopetuksen ja digioppimisen muodossa. Kuopion näkökulmasta mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen uuden Kuopion ns. maaseutualueen lukioverkosto on tarkasteltava kokonaisuutena ja toisen asteen lukiokoulutuksen tarjonnan periaatteet tulee linjata koko koillisella alueella ottaen huomioon mm. hallituksen rakennepaketin vaikutukset toisen asteen koulutuksen tarjontaan. - Päiväkotitoiminta Tuusniemellä? Keskustan alueella päivähoito järjestetään päiväkodissa tai hoitajien kotona tapahtuvana perhepäivähoitona. Tuusjärvellä on yksi ryhmäperhepäiväkoti, Melalahden päiväkodin palvelut ovat myös käytettävissä. - Mitä Kuopio tekee että saadaan opiskelijoita Tuusniemen lukioon? Toisella asteella valinnan tekevät opiskelijat. - Säilyvätkö nykyiset koulut? Kouluverkko on jo nyt tarkasteltavana - Minne Tuusniemen lapset ja nuoret kouluun? Tuusniemelle ja ks vastaus yllä. - Tuusjärven koulun kohtalo? Perusopetuksen keskittäminen kirkonkylän on jo nyt selvitettävänä. - Huolettaa erityisopetuksen, tukiopetuksen, lasten koulukyytien kohtalo? Säilyvät - Saadaanko riittävästi kouluavustajia? Todellisen tarpeen mukaan, - Perheneuvolan kohtalo? Kyseessä lakisääteinen palvelu. Yksi mahdollinen malli olisi maaseutualueiden alueellinen tiimimalli, jossa olisi mukana useampia maaseutualueita Tuusniemen lähistöltä. - Nuorisolle harrastuksia, opinto-ohjaajia yläasteella? Kyllä - Voisiko Tuusniemi ottaa vastaan lisäopiskelijoita? Kyllä - Maahanmuuttajille mahdollisuus opiskeluun? Kyllä - Kansalaisopiston toiminta? Ennallaan, on jo nyt Kuopion järjestämä 19

20 - Säilyykö koulukuljetukset? Kyllä, lukiossa KELA:n koulumatkatuki menee liitoksen jälkeen opiskelijoille. - Kuinka nuorisotoimi hoidetaan ja kehitetään Tuusniemellä? Nuorisotyö jatkuu - Kuinka meillä säilyy sama määrä käytettäväksi edellä mainittuihin asioihin rahaa kuin ennen liitosta? Verotulot ja valtionosuuden kehittyminen ratkaisevat,. Ks taloushallinnon kohdalta. - Lisääntyykö oppilasmäärä jos Riistavedellä ei ole lukiota? Riistavesi on Kuopiota, Kuopion lukioista yksikään ei sijaitse Riistavedellä. - Tuleeko peruskoulun oppilaita esim. Riistavedeltä, Vehmersalmelta Tuusniemelle? Kunta osoittaa lähikoulun. - Miten järjestetään nuorisotalon toiminta? Ennallaan - Vakituisessa virassa olevien opettajien kohtalo jos kouluverkostoa supistetaan? Henkilöstö mitoitetaan tarpeen mukaan, laissa säädetään tietystä siirtymäajasta. - Kuinka käy nuorisotalon ja tulisiko Tuusniemelle oma nuoriso-ohjaaja? Nuorisotyö jatkuu, ja tilat säilyvät. - Lukion ansiosta meillä pätevät opettajat yläkoululla, jos lukio loppuu, miten käy opettajien? Kuntaliitossopimus ja lainsäädäntö määrittää henkilöstön aseman - Kasvatetaanko luokkakokoja? Luokkakoko riippuu ikäluokan koosta Tuusniemellä. - Jääkö liian pienten ryhmäkokojen vuoksi yläkoulu/lukion tilat liian suurten ylläpitokustannusten vuoksi tyhjilleen? Tiloja Tuusniemellä on ollut vuosia yli tarpeen. - Liikkuuko työvoima, opettajat/henkilökunta eri paikkoihin tarpeen mukaan? Tarpeen mukaan. Mitä hyvää odotat ja toivot palveluiden osalta - Positiivista on koulujen yhteistyö, tietotaito ja sen jakaminen, opetusjärjestelyt. - Toisiko liitos nuorisolle lisäaktiviteetteja ja /tai erilaisia palveluita? - Positiivisena seikkana tulee valinnanvara päivähoitopaikan, koulunkäyntipaikan suhteen. 20