EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen

Transkriptio

1 EURAJOEN PILOTIN LOPPURAPORTTI Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tekniikkaa hyödyntäen Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa juurruttamishanke Marjo Hamilas

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PILOTIN ETENEMINEN JUURRUTTAMISHANKKEESSA Pilotin tarkoitus ja tavoitteet Pilotin organisointi Pilotin toteutus Pilotin arviointi PILOTIN TULOS JA ARVIOINTI LOPUKSI 11 2

3 1. JOHDANTO Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa vuosina (1. vaiheessa) Eurajoella päädyttiin kohdentamaan Kaste-hankkeen taloudelliset resurssit rajapintakäytänteiden osalta hoitotyön sähköisen dokumentaation käyttöönottoon ja neuvontakeskus-teeman osalta olemassa olevan neuvontakeskustoimintojen parantamisen ja laajentamisen suunnitteluun. Sähköinen dokumentaatio saatiinkin tässä ajanjaksossa loppuun ja juurtumaan arjen toimintaan. Neuvontakeskustoimintojen osalta suunnittelu saatiin valmiiksi, mutta koska uusia neuvontakeskustiloja rakennettiin vuonna , oli liian aikaista toteuttaa juurruttamishanketta neuvontakeskustoiminnan aloittaiseen. Tämän vuoksi Eurajoella päädyttiin täysin uudenlaiseen kehittämiskokeiluun juurruttamishankkeen aikana, tekniikan hyödyntämiseen kotona asumisen tukemisessa. Ikäihmisten palvelujen uudistettu laatusuositus linjaa voimakkaasti palvelujen siirtämistä varhaiseen puuttumiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumiseen (STM, 2008). Kaste-hankkeessa tavoitellaan näitä samoja päämääriä. Eurajoella päädyttiin juututtamishankkeessa kehittämään muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen turvallisuutta tekniikkaa hyödyntäen. Hankkeessa päädyttiin koekäyttämään kahta eri apuvälinettä, paikantavaa GPSranneketta ja kotiin asennettavaa HoivaTurvaa. Seuraavassa raportoidaan lyhyesti pilotoinnista. Pilotoinnista tehtiin hyvinvointiteknologiaan kuuluva opinnäytetyö, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tässä opinnäytetyössä pilotin eteneminen on yksityiskohtaisesti kerrottu. 2. PILOTIN ETENEMINEN JUURRUTTAMISHANKKEESSA 2.1 Pilotin tarkoitus ja tavoitteet 3

4 Tässä hankkeessa on tarkoitus turvata ikääntyneen ja erityisesti muistisairautta potevan henkilön kotona selviytymistä, hyödyntämällä olemassa olevia teknisiä apuvälineitä. Tavoitteet: 1. selvitetään olemassa olevia, muistisairaalle soveltuvia kodin turvallisuutta lisääviä teknisiä apuvälineitä. 2. valitaan apuvälineet, joita kunnassa halutaan lähteä pilotoimaan 3. tehdään suunnitelma pilotoinnin toteuttamiseksi ja arvioimiseksi 4. hankitaan apuvälineet 5. luodaan toimintatapa apuvälineiden käyttöön 2.2 Pilotin organisointi Pilotin resurssit mahdollistivat kokoaikaisen projektityöntekijän 3 kuukauden ajalle, Kokonaisuus suunniteltiin siten, että pilotin vastuuhenkilö koordinoi koko kehittämishanketta ja projektityöntekijä toteutti tiiviin 3 kuukauden jakson pilotointia ja siihen liittyviä asiakokonaisuuksia. Teknisenä tukena toimi insinööri, joka suoritti hyvinvointiteknologian opintojaan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ja toteutti pilotista opinnäytetyön. Ohjausryhmänä toimi Eurajoen kunnan viranhaltijoista muodostunut ryhmä. Vastuuhenkilö Projektityöntekijä vanhustyön johtaja Marjo Hamilas kotipalvelun hoitaja Virpi Hannila- Salonen Hyvinvointiteknologia opiskelija insinööri Miina Brodkin Taulukko 1. Eurajoen pilotin organisoituminen 4

5 2.3 Pilotin toteutus Pilotti suunniteltiin toteutettavan seuraavien vaiheiden kautta. Tämän vaiheistuksen lisäksi valituille asiakkaille ja heidän omaisilleen tehtiin pilotoinnissa alku- ja loppukyselyt, henkilöstölle ja esimiehille tehtiin omat haastattelut ja kyselyt. Koulutus Teknisiin avuvälineisiin liittyvää esittelyä ja laitteisiin tutustumista on ennen kuin päätöksiä hankittavista/pilotoitavista laitteista tehtiin. Kouluttajina toimivat hankkeessa toimiva hyvinvointiteknologiaa opiskeleva insinööri, sekä eri laitetoimittajat. Koulutusta saatiin myös käyttöönottovaiheessa laitetoimittajien taholta. Pilotoinnin aikana näitä koulutustilaisuuksia oli 5 tilaisuutta ja niihin osallistui kotipalvelun henkilökunta ja pilotin ohjausryhmä. 5

6 Projektityöntekijä ohjasi ja mentoroi vanhustenhuollon henkilöstöä ja tuki heitä pilotoinnin aikana teknisiin apuvälineisiin liittyvissä pulmissa ja huolissa. Tätä ohjaustyötä tehtiin pienryhmissä ja osittain yksityisopetuksena. Näitä opastuskertoja oli yhteensä 11. Sidosryhmäyhteistyö Pilotin tärkeimmät sidosryhmät olivat valitut laitetoimittajat ja yhteistyö heidän kanssaan. Erityisesti ongelmatilanteissa oli välttämätöntä kysyä neuvoa, opastusta ja pyytää heiltä apua. Valittujen, kokeiluun osallistuvien asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa tehty yhteistyö oli aikaa vievää, mutta välttämätöntä, jotta he ymmärsivät koekäytön tarkoituksen. Omaisten kanssa käytiin tarkasti läpi myös erilaiset lupa-asiat ja eettiset kysymykset. Verkostoituminen ja viestintä Pilotti oli selkeästi rajattu ja kosketti lähinnä vain vanhustenhuollon henkilöstöä. Tiedotus ja ohjaus suunnattiin siis lähinnä heille. Koko vanhusväestölle ja asiasta kiinnostuneille tiedotettiin pilotista kunnan tiedotuslehdessä MAKASIINISSA. 2.4 Pilotin aikainen arviointi ja päätöksenteko Pilotoinnin edetessä ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti ja arvioi tilannetta ja teki päätöksiä. Seuraavasta kuvasta näkyy, missä kohtaa tarvittiin erityisesti arviointiin perustuvaa päätöksen tekoa. 6

7 Arviointi ja päätöksenteko, mille asiakasryhmälle? Määrittely, mitä ominaisuuksia tarvitaan? Arviointi, mitkä laitteet valitaan alustavasti ja mihin tutustutaan perusteellisemmin? Arviointi ja päätös, mitkä laitteet valitaan pilotointiin. Arviointia, ketkä asiakkaista täyttävät asiakasprofiloinnin kriteerit ja keitä ehdotetaan koekäyttäjiksi.? Arviointia, kertyneen faktatiedon perusteella, otetaanko koekäytön jälkeen tekniset turvallisuutta lisäävät apuvälineet käyttöön. tekniset faktat; luotettavuus, käytettävyys jne. henkilöstön palaute asiakkaiden ja omaisten palaute 7

8 3. PILOTIN TULOS JA ARVIOINTI Paikantava GPS-ranneke Pilotointiin lähdettiin suurin odotuksin ja usko laitetoimittajien lupauksiin oli vahva. Odotukset erityisesti paikantavasta GPS-rannekkeesta oli suuret, sillä toimiessaan luotettavasti tämä turvalaite olisi muistisairaalle erinomainen apuväline. Jos muistisairas eksyisi ympäristössään, hän saisi nopeasti yhteyden auttajaan, tai mikäli hän itse ei pysty apua pyytämään, auttajat saisivat häneen nopeasti yhteyden ja hänet pystyttäisiin paikantamaan. Tämä laite toimiessaan luotettavasti olisi mahdollistanut muistisairaan asumisen pidempään tutussa kotiympäristössä ja myöhentävän mahdollista ympärivuorokautiseen hoivaan joutumista. Juuri tämän tietyn GPS-paikantimen valinta perustui siihen, että sillä hetkellä laite oli selkeästi paras markkinoilta löytyvä tuote joka täytti monia käyttäjän sille asettamia ominaisuuksia. Pilotoinnin tulos oli GPS- painantimien osalta niin epäluotettava, että kokeilun jälkeen tehtiin päätös, olla enää jatkamatta niiden käyttöä. Perustelut käytön lopettamiselle olivat seuraavat: Ranneke paikantaa suurimman osan aikaa GSM-tasoisesti, jolloin paikannus tarkkuus on erittäin huono. Turvaraja ei toimi GSM paikannuksen kanssa. laitteen käytössä ilmeni paljon virhehälytyksiä, erityisesti yöaikaan ja tällöin siitä aiheutui paljon haittaa muistisairaalle (hänen yöuntaan jouduttiin häiritsemään). Henkilöstö joutui tekemään tarkastussoittoja tai käyntejä asaikkaan luona. Uusia teknisiä vikoja löytyi kokeilun aikana ja niihin ei saatu laitetoimittajalta selkeää vastausta. Kaikkia vikoja ei pysty havainnoimaan. Toimittajan asenne ei yhteistyöhaluinen. Todennäköisesti laitteen kehitys vie vuosia. 8

9 Edellä mainittujen heikkouksien ja vikojen vuoksi, kunnan viranhaltijat, eivät voi taata asiakkaan turvallisuutta ja ei voi luvata vanhuksen välitöntä löytymistä. Tämän vuoksi käyttö tuli keskeyttää. HoivaTurva HoivaTurva eli turvatolppa on ns. passiivinen hälytysjärjestelmä, jossa asiakkaan ei tarvitse itse olla aktiivinen, jotta hälytys lähtisi. Tämä tekninen apuväline valittiin koekäyttöön, koska HoivaTurvan avulla voidaan saada hälytys, jos asiakas on esimerkiksi kaatunut, tai poistunut luvatta asunnostaan. HoivaTurvan tekniikka perustuu liiketunnistimiin. HoivaTurvan tekniikka on sijoitettu helposti liikuteltavaan muotoon, kukkatolpaksi, joka voidaan sijoittaa asiakkaan kotiin. HoivaTurvan osalta päädyttiin jatkamaan kotihoidossa HoivaTurvan käyttöä. Perustelut päätökselle ovat seuraavat: Toimittajan lupaukset ovat toteutuneet Ei virhehälytyksiä Toimittaja on halukas kehittämistyön HoivaTurva sopii melko kapealle asiakasryhmälle, juuri sellaisille henkilöille, joiden muistisairaus on edennyt jo niin pitkälle, että he eivät pysty aktiivisesti ottamaan yhteyttä ja kutsumaan apua. Omaiset eivät ole nähneet selkeää lisäarvoa aikaisempaan turvapuhelimeen verrattuna. Käyttöä jatketaan kunnassa. Oppiminen Pilotti on ollut antoisa ja erilaisten turvalaitteiden koekäyttö on opettanut henkilöstölle ja esimiehille paljon. Koekäyttöön lähdettäessä kukaan ei osannut arvioida, miten paljon projektityöntekijältä menee aikaa asiakkaan ja omaisten kanssa keskusteluun ja heidän motivointiin, ohjaukseen ja tukemiseen. Samoin vanhustenhuollon henkilöstö on tarvinnut paljon ohjausta, tukea ja mentorointia asiassa. Kun kotihoitoon valitaan teknisiä apuvälineitä ja turvalaitteita, on teknisen asiantuntijan tuki välttämätöntä. Varsinkin ristiriitatilanteessa hoitotyön koulutus ei anna riittäviä valmiuksia neuvotella laitetoimittajien kanssa teknisistä yksityiskohdista, tarvitaan siis puolueeton tekninen asiantuntija. Insinööri pilotissamme oli korvaamaton tuki. 9

10 Oli upeaa huomata, miten nuorissa hoitajissa on henkilöitä, jotka ovat teknisesti orientoituneet ja heitä kiinnostaa tekniikan hyväksikäyttö. Oma projektityöntekijämme osoitti pärjäävänsä loistavasti tässä hankkeessa. Pilotointi opetti, että jatkossa osaamme olla kriittisempiä laitetoimittajien lupauksia kohtaan! Vertaisarvioinnin palaute Keski-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymästä koostunut ryhmä antoi vertaispalautetta Eurajoen pilotista Tässä heidän raportistaan muutamia kommentteja: Vaikutuksen teki kokonaisuus; selkeä tavoite/tavoitteet, tapa jolla pilotti toteutettiin. Teknisen asiantuntijan mukaan ottaminen pilotointiin toi mukaan selkeästi lisäarvoa. Miina Brodkinin opinnäytetyöstä selviää koko pilotin eteneminen. Vaikutuksen teki myös kaikkien pilottiin osallistuneiden innostus työstään ja keskinäisen yhteistyön helppous ja välittömyys. Muistisairaan ikäihmisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia GPS-paikantimen valinnassa (14 kriteeriä) pitäisi saada laitehankintoja harkitsevien henkilöiden käyttöön/tiedoksi. Mitä opimme? o Opimme GPS-laitteen paikannusperiaatteen. o saimme perusteellista perehdytystä siihen, mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan ikääntyneen muistisairaan henkilön GPSpaikantimen valintaa. o Kannattaa kysellä alueen oppilaitoksista opinnäytetyöntekijöitä tai toimittaa oppilaitoksiin opinnäytetyön aiheita. o Saimme esimerkin hyvin toteutuneesta pilotista. 10

11 4. LOPUKSI Eurajoen kunnassa on tehty systemaattista kehittämistyötä pitkäjänteisesti, osana arkista työtä. Kaste-rahoitus mahdollisti lisäresurssien saamista kehittämistyöhön ja siten työntekijöiden vapauttamista omista työtehtävistään ja siirtymistä lyhytaikaiseen projektityöhön. Tässä tilanteessa oma organisaation sisältä tuleva projektityöntekijä on ollut erinomainen ratkaisu. Kehittämistoiminnan kokonaisuuden koordinointi on tärkeää, jotta toiminta on tavoitteellista, kehittämistoimet selkeästi rajattuja ja tuloksekkaita. Kaste-hankeen tuella on pystytty kehittämään juuri Eurajoella keskeiseksi koettuja asiakokonaisuuksia. Suhteellisen pienellä rahoituksella ja osa-aikaisilla projektityöntekijöillä on kuitenkin saavutettu vähintäänkin kohtuullisia tuloksia. Kaikki kehitysaskeleet ovat olleet tarpeellisia ja ne on otettu sellaisenaan jatkuvaan käyttöön. Keski-Satakunnan kuntayhtymän laajentuminen ja kuntien eri vaiheet kehittämistyössä, aiheuttivat sen, että yhteistä pilottia, johon Eurajoki olisi osallistunut, ei tällä kertaa löytynyt. Eurajoki päätyi omaan pilottiin, kuitenkin niin, että sitä tehdään kiinteässä yhteistyötä Keski-Satakunnan kuntayhtymän kanssa. Kehittämällä rajapintakäytänteitä rakennetaan samalla kivijalkaa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa entistä paremman alueellisen yhteistyön. Toisaalta pienen kunnan oma pilotti, aiheuttaa paljon hankehallinnointia ja byrokratiaa. Byrokratian määrä, ei ole aina tuntunut kohtuulliselta tai mielekkäältä, kun sitä vertaa pilotin kokoon. Mielekkäämpää oli tehdä alueellista hanketyötä. Silloin taas hanke ai välttämättä kohdentuisi täsmällisesti oman kunnan tarpeisiin. 11