Rock, rauta ja rakkaus

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Rock, rauta ja rakkaus Elinvoimasuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025

2 SISÄLLYS ELINVOIMASUUNNITELMAN TARKOITUS 3 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI 3 SUUNNITELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI 3 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA 5 ELINVOIMASUUNNITELMAN PAINO PISTEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE ROCK 6 RAUTA 8 RAKKAUS 10 HANKINTALINJAUKSET 12 LIITE 1. KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET JA MITTARIT 15 Osaamis- ja elinkeinolautakunta (OSELA) Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta (SIVELA) Yhdyskuntalautakunta (YLA) Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta (LANULA) Kaupunginhallituksen hyväksymä

3 ELINVOIMASUUNNITELMAN TARKOITUS Elinvoimasuunnitelma on osaamis- ja elinkeinolautakunnan, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan, yhdyskuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän yhteinen asiakirja, joka sisältää Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeiset elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset valtuustokauden ajalle. Nyt ensimmäistä kertaa laadittu elinvoimasuunnitelma on yksi neljästä kaupunkistrategian sisältöjä täsmentävästä toimintasuunnitelmasta. Suunnitelman valmistelu on toteutettu tiiviissä yhteydessä kaupunkistrategian ja muiden toimintasuunnitelmien kanssa. Yhteisellä valmistelulla on varmistettu strategian ja toimintasuunnitelmien yhdenmukaisuus ja ristiriidattomuus. Valmistelun lähtökohtana on ollut myös Anna-Kaisa Ikosen Uusi Tampere tervetuloa -pormestariohjelman elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista koskevat sisällöt. Kaupunkistrategia ja elinvoimasuunnitelma eivät ole kaiken kattavia kuvauksia kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvästä toiminnasta vaan ne sisältävät tärkeimmät valinnat ja painotukset. SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Elinvoimasuunnitelma on laadittu kaupungin asiantuntijoiden sekä lautakuntien toimesta. Lautakunnat käsittelivät ja ohjasivat elinvoimasuunnitelman valmistelua kokouksissaan kevään ja syksyn 2013 aikana. Keskeinen osa valmistelua oli myös kesällä 2013 järjestetyt neljä elinkeinoelämän sidosryhmätilaisuutta, joiden kautta saadut viestit ovat elinvoimasuunnitelman keskeistä sisältöä. Elinvoimasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään lautakuntien päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta osaamis- ja elinkeinolautakunnassa, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa, yhdyskuntalautakunnassa sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Koska suunnitelma sisältää useita kaupungin lautakuntia ja yksiköitä koskevia linjauksia, hyväksytään se myös kaupunginhallituksessa. Elinvoimasuunnitelman valmistelua on ohjannut kaupunginhallituksen suunnittelukokous. SUUNNITELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI Elinvoimasuunnitelma on kaupunkistrategiaan pohjautuva johtamisen väline, jonka tavoitteita toteutetaan osana lautakuntien laatimia vuosisuunnitelmia ja valtuuston hyväksymää talousarviota, johon kirjattavat valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet johdetaan kaupunkistrategiasta ja toimintasuunnitelmista. Elinvoimasuunnitelman toteutumista seurataan ja raportoidaan osana vuosisuunnitelmien raportointia sekä kolmesti vuodessa osana talousarvion toiminnallisten tavoitteiden raportointia. Elinvoimasuunnitelmaan pohjautuvat tavoitteet vastuutetaan tilaajaryhmän ja kaupunkikehitysryhmän tuloskorteissa. Elinvoimasuunnitelman toteutumisesta kokonaisuutena raportoidaan kaupunginhallitukselle kaksi kertaa valtuustokaudessa. 3

4 4 Kuva: Särkänniemen Elämyspuisto

5 YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Yhteinen Tampere NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tuemme vision toteuttamista TOIMIMALLA YHDESSÄ kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen TOIMIMALLA VASTUULLISESTI kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta TOIMIMALLA AVOIMESTI JA ROHKEASTI uudistamme toimintatapojamme Strategiset painotukset 2025 Kaupunkistrategian strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan 1 YHDESSÄ TEKEMINEN ENNALTAEHKÄISY JA HYVINVOINTI- EROJEN KAVENTAMINEN ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY KESTÄVÄ YHDYSKUNTA TASAPAINOINEN TALOUS JA UUDISTUVA ORGANISAATIO. 1 Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit ovat näkyvissä julkaisun lopussa. 5

6 ELINVOIMASUUNNITELMAN PAINO- PISTEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE ROCK TAMPERE ON KANSAINVÄLISESTI VETOVOIMAINEN KULTTUURI-, TAPAHTUMA- JA MATKAILUKAUPUNKI Kaupunkistrategiaan kirjattujen strategisten painotusten mukaan Tampereen kulttuurilaitokset, -palvelut ja -kohteet ovat vetovoimaisia ja tapahtumatarjonta on monipuolista. Kulttuuri on kuntalaisten peruspalvelua, jonka tulee olla kaikkien ihmisryhmien saatavilla. Lisäksi yksi kaupunkistrategian painotuksista on se, että kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien, opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta. 6 Kuva: Tampere-talo

7 Kaupunkistrategian tavoite vuosille Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Tavoite evs:ssa 1. Kulttuuritarjonnan kärkitoiminnot on tunnistettu ja niitä on vahvistettu Toimenpiteet a. Elävän musiikin monipuolista tarjontaa ja toimintaedellytyksiä parannetaan (SIVELA) b. Teatterien toimintaa tuetaan uudistetun tukikäytännön pohjalta (SIVELA) c. Museoiden vetovoimaisuutta lisätään tukemalla niiden vahvuuksia (esim. Muumilaakson brändi, Sara Hildénin säätiön kokoelma, kansainvälinen näyttelytoiminta, teollisuushistorian ja viestinnän museotoiminta) (SIVELA) d. Taidemuseoiden tilaratkaisuilla mahdollistetaan toiminnan kehittäminen (SIVELA) e. Kehitetään kansainvälistä kulttuuritoiminnan yhteistyötä (SIVELA) 2. Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina a. Laaditaan kaupungin tapahtumastrategia ja toteutetaan sen mukaiset toimenpiteet b. Ympärivuotisten kaupunkitapahtumien tarjontaa lisätään c. Hankitaan ja toteutetaan vuosittain kansainvälisesti näkyviä urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia d. Tuetaan paikallisia kulttuuritoimijoita ja -yhteisöjä monimuotoisten ja omaehtoisten tapahtumien järjestämisessä (SIVELA) e. Edistetään kongressi- ja messutoimintaa vahvistamalla sen kansainvälistä näkyvyyttä sekä kehittämällä alueita ja palvelutarjontaa kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi (OSELA, SIVELA, YLA) 3. Tampereella on hyvät olosuhteet, ympäristö ja tilat tapahtumille kaikkina vuodenaikoina a. Laaditaan keskustan tapahtumaverkon kehittämissuunnitelma ja kehitetään tapahtumapaikkoja sen mukaisesti (SIVELA, YLA) b. Asuinalueiden kehittämisen yhteydessä huomioidaan mahdollisuudet tapahtumien järjestämiselle (YLA) c. Hyödynnetään rohkeasti uusin tavoin rantoja ja kaupunkialueen muita luontaisia vahvuuksia tapahtumatoiminnassa 4. Tampere on Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnettu matkailukaupunki a. Matkailupalvelujen kokonaistarjontaa kehittämällä varmistetaan Tampereen asemaa Suomen vetovoimaisimpana matkailukohteena (OSELA) b. Hyödynnetään vahvojen kulttuurilaitosten mainetta kaupunkimarkkinoinnissa. 7

8 RAUTA TAMPERE ON UUDISTUVAN TEOLLISUUDEN JA MENESTYVÄN YRITYSTOIMINNAN EDELLÄKÄVIJÄ Kaupunkistrategiaan kirjattujen strategisten painotusten mukaan Tampereen kaupunkiseudulla on parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen synnylle. Elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan panostetaan vahvasti. Elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu älykkääseen kasvuun eli korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lisäksi Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT), Mediapolis, Kaupin kampus (terveysteknologia) ja muut yliopistokampukset. Pk-sektorin yritykset alueen suurimpana työllistäjänä otetaan sujuvien palvelujen järjestämisessä huomioon. Tampere kytkeytyy tiiviisti globaaliin talouteen ja osaamiseen. Kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien, opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Tampereen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. Tampere Pirkkalan lentokentän asema Suomen kakkoskenttänä on selkeä. Kaupunkistrategian tavoite vuosille Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Tavoite evs:ssa Toimenpiteet 5. Tampere on Suomen paras paikka yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle a. Tuetaan uusien yritysten ja liiketoiminnan syntymistä erityisesti osaamisintensiivisillä ja luovilla aloilla sekä kärkiosaamisten rajapinnoilla b. Kehitetään yrittäjyyskoulutusta ja kannustetaan opiskelijoita yrittäjyyteen kaikilla koulutusasteilla (OSELA, LANULA) c. Tampereen yrityspalvelut uudistetaan asiakaslähtöiseksi yhden luukun periaatteella (OSELA) d. Kehitetään, skaalataan ja monistetaan innovaatioalustoja ja -ympäristöjä uusille aloille uuden liiketoiminnan, kasvuyritysten ja työpaikkojen synnyttämiseksi (OSELA) e. Toteutetaan Avoin Tampere -ohjelman toimenpiteitä 6. Kaupunki edistää innovaatioita ja uutta liiketoimintaa omalla elinkeinopoliittisella toiminnallaan a. Kehitetään innovatiivisia julkisia hankintoja ja hyödynnetään kaupungin kehittämishankkeita edelläkävijämarkkinoiden luomisessa b. Kaupunki mahdollistaa hankinnoissaan usean toimijan yhteistarjouksia ja edistää uudenlaisia kumppanuusmalleja c. Jatketaan kaupungin tietovarantojen avaamista ja avoimeen dataan pohjautuvien innovaatioiden mahdollistamista 7. Valmistavan teollisuuden kehittymisen mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut a. Toteutetaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toimenpiteitä teollisuuden uudistumisen edistämiseksi b. Tuetaan korkeakouluja palveluliiketoiminta- sekä myyntiosaamiskoulutuksen vahvistamisessa (OSELA) c. Vahvistetaan yhteyksiä alueen kannalta merkittäviin globaaleihin osaamiskeskittymiin yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa 8

9 Tavoite evs:ssa 8. Keskustan turvallisuuden lisääntyminen on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä ja alueen viihtyisyyttä Toimenpiteet a. Lisätään kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä lähiympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden vahvistamisessa Kaupunkistrategian tavoite vuosille Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Tavoite evs:ssa 9. Aktiivisella edunvalvonnalla on turvattu elinkeinoelämän menestymistä ja parannettu alueen saavutettavuutta Toimenpiteet a. Kehitetään Tampere Pirkkalasta kansainvälisesti merkittävä lentoasema b. Tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken kansainvälisten lentoyhteyksien lisäämiseksi sekä Pietarin raideyhteyden ja eteläisen ohitusraiteen edistämiseksi c. Kehitetään Tampereen asemanseutua eri liikennemuotojen yhteisalueena d. Edistetään Helsinki Hämeenlinna Tampere-kehityskäytävän yhteisiä tavoitteita Kuva: Samuli Niva / Tampereen Messut 9

10 RAKKAUS TAMPERE ON KANSAINVÄLISESTI VERKOT - TUNUT OSAAMIS- JA INNOVAATIOKESKUS Kaupunkistrategiaan kirjattujen strategisten painotusten mukaan elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu älykkääseen kasvuun eli korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT), Mediapolis, Kaupin kampus (terveysteknologia) ja muut yliopistokampukset. Tampere kytkeytyy tiiviisti globaaliin talouteen ja osaamiseen. Kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien, opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Tampere kehittää koulutusta aktiivisesti ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Tampere on edelleen houkuttelevin opiskelijakaupunki. Kaupunkistrategian tavoite vuosille Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Tavoite evs:ssa Toimenpiteet 10. Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty kaikilla koulutusasteilla a. Tampereen kansainvälisen koulun konseptia kehitetään edelleen (LANULA) b. Kehitetään ja monipuolistetaan kansainvälistä opetustarjontaa (toisen asteen koulutus, TAMK ja oppisopimus) (OSELA) c. Toisen asteen koulutuksessa edistetään kansainvälisiä opiskelija- ja opettajavaihtoja (OSELA) d. Korkeakoulujen kansainvälistymistä edistetään Unipoli-yhteistyössä 11. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on edistetty a. Koulutuksen suuntaamis- ja mitoitusratkaisuilla vastataan työvoimatarpeeseen (OSELA) b. Kehitetään ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen työelämäsuhteita ja -palveluita (OSELA) c. Kehitetään aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kesken (OSELA) 12. Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu a. Työllisyydenhoidon palveluilla edistetään työvoiman saatavuutta ja tuetaan työnhakijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä (OSELA) b. Yritysyhteistyötä vahvistetaan kaupungin työllisyydenhoidon palvelujen toiminnassa (OSELA) c. Edistetään ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä ja tuetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä alueella (OSELA) 13. Tampere on Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki a. Laaditaan Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki -tavoiteohjelma ja toteutetaan ohjelman toimenpiteitä b. Kaupunki tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa niiden vetovoimaisuuden edistämiseksi 10

11 Kaupunkistrategian tavoite vuosille Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa. Tavoite evs:ssa 14. Alueen elinvoimaisuuden ja menestymisen tukena on vahva sidosryhmäyhteistyö ja verkostomainen toiminta Toimenpiteet a. Luodaan kaupungin ja elinkeinoelämän välille jatkuva ja monialainen vuorovaikutusfoorumi b. Kehitetään kaupungin yrityspalveluprosesseja asiakaslähtöisesti c. Laaditaan kaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyössä seudullisen elinkeinopoliittisen yhteistyön periaatteet d. Kehitetään kaupungin ja yliopistojen strategista yhteistyötä e. Siirretään kaupungin kansainvälisen kaupunkiyhteistyön painopistettä substanssipohjaiseen yhteistyöhön Biohajoavia implantteja/scaffdex Oy Kuva: Ville Ellä 11

12 HANKINTALINJAUKSET Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on oman tuotannon ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpailutusta. Periaatteet on esitelty tarkemmin talousarviokirjan strategiaosassa. Tampereen kaupunki järjestää asiakaslähtöiset palvelut monituottajamallilla. Omaa tuotantoa on aloilla, joilla sen säilyttäminen nähdään strategisesti tärkeänä tai muutoin tarkoituksenmukaisena. Kuntalaisen/asiakkaan valinnan vapaus. Palvelut hankitaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Kilpailuttaminen perustuu toimielinten päätöksiin. Kilpailuttaminen ja henkilöstömäärä sovitetaan yhteen. Tukipalveluja avataan kilpailulle Kaupunginhallituksen ohjauksessa. Oma tuotanto voi osallistua kilpailutuksiin tapauksissa, joissa sen kustannukset on saatu läpinä - kyvästi määriteltyä ja varmennettua. Oman tuotannon palvelujen myynti kaupungin ulkopuolelle on vähäisessä määrin mahdollista. Yllä mainitut palvelujen hankinnan ja kilpailutuksen periaatteet uudistetaan syksyn 2013 aikana Yhteinen Tampere -kaupunkistrategian pohjalta. Hankintaa koskevat lautakuntien yhteiset kehittämiskohteet: Uusia palveluja järjestettäessä hankinnan toteutus (oma tuotanto/kilpailutus) perustuu hinta ja laatu vertailuun sekä vertailuun palvelutuotannon jatkuvuudesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Palveluja kilpailutettaessa tehdään aina arvio soveltuvasta hankintatavasta ja -menetelmästä. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperustaista hankintaa sekä muita innovatiivisia hankintatapoja ja -menetelmiä. Palveluja hankittaessa huomioidaan palveluntuottajien yhteiskuntavastuu. Lisätään palvelusetelin käyttöä palvelujen järjestämisessä. Vahvistetaan oman tuotannon mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Kehitetään sopimusseurantaa laadun varmistamiseksi. Lisätään ydinprosessien välistä yhteistyötä hankintojen valmistelussa. 12

13 Lautakuntakohtaiset hankintalinjaukset Lasten ja nuorten palvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 341 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 81 %. Ostopalvelujen merkitys on suurin psykososiaalisen tuen palvelukokonaisuudessa, jossa 52 % palveluista hankitaan yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta. Palvelusetelin merkitys kasvaa jatkossa varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaiskasvatus- ja esiopetus Päivähoitopalveluissa hyödynnetään palvelusetelin antamia mahdollisuuksia. Väestöennusteiden mukaan vuosina päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa noin 1400 lapsella. Näistä kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piiriin arvioidaan tulevan noin 920 lasta lisää, joista 600 sijoitetaan omaan palvelutuotantoon ja 320 ohjataan palvelusetelipäivähoidon piiriin. Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Perusopetuksessa ei ole koulutuksellista tarvetta laajentaa muiden opetuksen järjestäjien osuutta. Koulujen kerhotoiminnan sekä koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan tarve kasvaa lähivuosina. Näissä palveluissa hyödynnetään erityisesti kolmannen sektorin toimijoita. Selvitetään mahdollisuus kilpailuttaa perusterveydenhuollon palvelujen kokonaisuus Vuoreksessa. Lasten ja nuorten palvelujen osalta kilpailutukseen tulisi mukaan äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut (benchmarking-kohde). Fysio- ja toimintaterapiapalveluissa selvitetään Taysin kautta tehtyjen ostopalvelujen määrä ja mahdollisuus siirtää palveluja omaan tuotantoon. Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun perhehoidossa on tavoitteena oman rekrytoinnin, koulutuksen ja perhehoidon tuen vahvistaminen. Täydentäviä palveluita perhehoidon tukeen ostetaan ulkoiselta palvelutuotannolta. Tavoitteena on, että vuonna 2017 perhehoidon osuus on 62 % sijaishuollon palveluista. Lastensuojelun laitoshoidossa oma tuotanto vastaa kriisihoidosta ja lyhytaikaisista sijoituksista, pitkäaikaiset sijoitukset ohjataan ulkoiseen palvelutuotantoon. Selvitetään mahdollisuus ottaa palveluseteli käyttöön nuorisopsykiatrian poliklinikan ja perheneuvolan terapiapalveluissa. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden erityisyksiköiden kokoaminen saman katon alle monituottajamallilla. Omaishoitajien vapaiden pidon mahdollistavat ympärivuorokautisen lyhytaikaishoidon palvelut kilpailutetaan vuonna 2013, palveluseteli on edelleen käytössä. Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut Palvelutarve kasvaa, markkinoiden kartoittaminen ja avustustoiminnan tehostaminen. 13

14 Osaamis- ja elinkeinopalvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 138 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 97 %. Operatiivisen elinkeinopolitiikan palvelut ja matkailupalvelut tilataan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Ammatillinen ja lukiokoulutus Palvelut hankitaan omalta tuotannolta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen koulutuspalveluja hankitaan Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) lisäksi myös muilta koulutuksen palveluntuottajilta. Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Päätettäessä työllisyydenhoidon kokonaisuudesta vuodesta 2013 eteenpäin linjattiin, että oman tuotannon roolia päätuottajana vahvistetaan. Päävastuullisena työllisyydenhoidon palveluiden tuottajana toimii palvelusopimuksen mukaisesti Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA ja muut palveluiden tuottajat ovat Typaan nähden pääsääntöisesti alihankkijan asemassa. TYPA myös selvittää/pilotoi pienimuotoisesti palvelusetelin käyttöä työllisyyspalveluissa. Tredean toiminnan arviointi on käynnissä pormestariohjelman kirjauksen mukaisesti. Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 79 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 79 %. Avustuksilla on keskeinen merkitys osana palvelujärjestelmää. Erityisesti uusien palvelujen osalta selvitetään aina yksityinen palvelutarjonta ennen lopullisen hankintalinjauksen tekemistä. Taidelaitosten ja kulttuuriyhteisöjen avustaminen tulee säilymään palvelujen järjestämistapana, koska siten voidaan varmistaa tarjonnan monipuolisuus. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Kehittyviä palvelumarkkinoita seurataan erityisesti uimahallipalveluissa ja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidossa. Erityisesti liikuntapaikkojen kunnossapidossa ja rakentamisessa painopistettä siirretään kumppanuuteen, jossa harrastajayhteisöt yhdessä kaupungin kanssa sopivat vastuista liikuntapaikkojen varustamisen ja hoitamisen osalta. Kaupunki tukee yhteisöjen toimintaa osallistumalla kustannuksiin. Omien taidelaitosten rooli korvaamaton (orkesteri, taide- ja muut museot), muiden ylläpitämiä taidelaitoksia (teatterit, museot) tuetaan avustuksin. Avustusten rooli mahdollistajana korostuu, kaupungin vahvuudet tunnistettava liikunta- ja kulttuuriohjelman mukaisesti. Kaupunkiympäristön kehittäminen Hankintalinjaukset kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa. 14

15 LIITE 1. KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET JA MITTARIT Yhdessä tekeminen Tavoite Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. 2. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Mittari Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa 4. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä 5. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoite Mittari 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuk sia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistet tu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 7. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 1 kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 8. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %) vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). 9. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Terveyden edistämisen toimenpiteet Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Nuorisotakuun toteutuminen: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 11. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä 1 Terveydenhuoltoon lasketaan seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut 15

16 Elinvoima ja kilpailukyky Tavoite Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 13. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 14. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. 15. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Mittari Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m 2 ) Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere Pirkkalan lentokentän matkustaja määrän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne 16. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtumaja matkailukaupunkina on vahvistunut. Kestävä yhdyskunta Tavoite Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). 20. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 23. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. 24. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertai levissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Mittari Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas 25. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) 16

17 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoite Mittari 26. Tilikausien tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä 27. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. 30. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. 32. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämis tilanne Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Pormestarimallin ja tilaaja tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimen piteet Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti ISBN Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Esa Print Oy 17

18 TALOUS- JA LIIKETOIMINTARYHMÄ PL 487, TAMPERE PUH