Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä
|
|
|
- Olivia Mäki
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaisekotehokkuus Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä Vaihtoehtojen perustiedot Maapinta-ala (ha) 8 8 Rakennusten kerrosala (k-m 2) Rakennusten kerrosalan muutos (k-m 2) Aluetehokkuus 1,156 1,156 Rakennusaika (v) 4,0 4,0 Asukasmäärä Asukasmäärän muutos Asukastiheys (as./ha) 209,46 209,46 Työpaikkamäärä Työpaikkamäärän muutos Työpaikkatiheys (tp./ha) 9,46 9,46 Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä CO2 tonnia / asukas Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti, t/as. 87,76 58,95 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 CO2 tonnia / kerrosneliömetri 0,00 0,04 0,08 0,12 0,16 milj. CO2 tonnia Kasvihuonekaasupäästöt kerrosalaa kohti, t/k-m2 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä, milj. t 1,59 1,07 0,13 0,09 Kasvihuonekaasupäästöt eri päästölähteistä Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä asukasmäärää kohti, CO tonnia / asukas CO2 tonnia / asukas Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä kerrosalaa kohti, CO tonnia / kerrosneliömetri 2 0,00 0,15 0,30 0,45 0,60 CO2 tonnia / kerrosneliömetri Maankäyttö 2,07 2,14 0,55 0,42 26,91 21,81 Rakennusten energiankulutus 31,92 8,28 Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Henkilöliikenne 26,30 26,30 Yhteensä 87,76 58,95 Maankäyttö 0,04 0,04 0,01 0,01 0,49 0,40 Rakennusten energiankulutus 0,58 0,15 Henkilöliikenne 0,48 0,48 Yhteensä 1,59 1,07
2 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne tuhatta CO2 tonnia Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO 2 tonnia Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO 2 tonnia Maankäyttö Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Rakennusten energiankulutus Henkilöliikenne Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöjen kumulatiivinen kertyminen 50 vuoden aikana Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan tco vuotta Henkilöliikenne Rakennusten energiankulutus Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Maankäyttö tco vuotta Henkilöliikenne Rakennusten energiankulutus Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Maankäyttö
3 Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO 2 tonnia Päästöt 10 vuoden kuluttua Päästöt 20 vuoden kuluttua Päästöt 30 vuoden kuluttua Päästöt 40 vuoden kuluttua Päästöt 50 vuoden kuluttua Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO 2 tonnia Päästöt 10 vuoden kuluttua Päästöt 20 vuoden kuluttua Päästöt 30 vuoden kuluttua Päästöt 40 vuoden kuluttua Päästöt 50 vuoden kuluttua Luonnonvarojen käyttö rakennuksiin Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin asukasta kohti Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin kerrosalaa kohti tonnia / asukas Rakennusten materiaalinkulutus yhteensä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 tonnia / kerrosneliömetri tuhatta tonnia Rakennusten materiaalien kulutus Materiaalien kulutus asukasta kohti, tonnia/asukas 85,40 52,03 Materiaalien kulutus kerrosalaa kohti, tonnia/ kerrosneliömetri 1,55 0,94 Materiaalien kulutus yhteensä, tuhatta tonnia 127,08 77,42 Rakennusten materiaalien kulutus materiaalityypeittäin, tuhatta tonnia tuhatta tonnia Maamassat Uusiutumattomat Uusiutuvat Rakennusten luonnonvarojen kulutus materiaalityypeittäin, tuhatta tonnia Maamassat 34,99 34,99 Uusiutumattomat 92,06 33,29 Uusiutuvat 0,03 9,14 Yhteensä 127,08 77,42 Luonnonvarojen käyttö infrastruktuuriin Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa asukasmäärän muutokseen Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa kerrosalan muutokseen 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 tonnia / asukas Infrastruktuurin materiaalinkulutus yhteensä 0,00 0,75 1,50 2,25 3,00 tuhatta tonnia 0,0000 0,0075 0,0150 0,0225 0,0300 tonnia / kerrosneliömetri Infrastruktuurin materiaalien kulutus Materiaalien kulutus suhteessa asukasmäärän muutokseen, t/as. Materiaalien kulutus suhteessa kerrosalan muutokseen, t/k-m2 1,61 0,80 0,03 0,01 Materiaalien kulutus yhteensä, tuhatta t 2,49 1,25 Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käyttökohteittain, tuhatta tonnia Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käyttökohteittain, tuhatta tonnia
4 0,0 0,6 1,2 1,8 2,4 tuhatta tonnia Liikenneverkko Louhitut tilat Tekniset verkot Liikenneverkko 0,19 0,19 Louhitut tilat 0,00 0,00 Tekniset verkot 2,30 1,06 Yhteensä 2,49 1,25 Luontovaikutukset yhteensä Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon Biomassan Biomassan nettoprimäärituotanto nettoprimäärituotanto Maankäytön biodiversiteetti-indeksi 25,93 26,86 Maanpinnan läpäisevyys Arvokkaat luontoalueet Laajat viheralueet Yhteensä Biodiversiteetti-indeksi Maanpinnan läpäisevyys 24,82 23,26 25,91 24,40 Arvokkaat luontoalueet 127,35 127,35 Laajat viheralueet 11,75 11,94 Yhteensä 42,62 43,29 Luontovaikutukset indikaattoreittain Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon 0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 Nettoprimäärituotanto t/ha Ennen Jälkeen Nettoprimäärituotanto ennen, t/ha vuodessa Nettoprimäärituotanto jälkeen, t/ha vuodessa 8,66 8,90 1,94 1,94 Nettoprimäärituotannon muutos, t/ha vuodessa -6,72-6,96 Nettoprimäärituotanto ennen yhteensä, t vuodessa Nettoprimäärituotanto jälkeen yhteensä, t vuodessa Nettoprimäärituotannon muutos yhteensä, t vuodessa Biodiversiteetti Biodiversiteetti-indeksi Ennen Jälkeen Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), ennen Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), jälkeen 14,59 15,00 5,39 5,39 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), muutos -9,20-9,61 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) ennen yhteensä Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) jälkeen yhteensä Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) muutos yhteensä Läpäisevän ja läpäisemättömän maa-alan osuus Ennen Jälkeen Läpäisevän maa-alan osuus
5 Läpäisevän maan osuus ennen, % Läpäisevän maan osuus jälkeen, % Läpäisevän maan osuus muutos, %-yksikköä Läpäisevää maata ennen yhteensä, ha Läpäisevää maata jälkeen yhteensä, ha Läpäisevän maan muutos yhteensä, ha 97,30 100,00 42,48 42,48-54,82-57,52 7,20 7,40 3,14 3,14-4,06-4,26 Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus rakennustyypeittäin Rakentamisen kasvihuonekaasupäästöt rakennustyypeittäin, CO 2 tonnia Rakennustyyppi Teollisuus- ja muut tuotantorakennukset Yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta, CO 2 tonnia Lämpö Sähkö Jäähdytys Yhteensä Rakennusten energiankulutus rakennustyypeittäin, kwh Rakennustyyppi Teollisuus- ja muut tuotantorakennukset Yhteensä
6 KEKO-arvioinnin lähtötiedot MAANKÄYTTÖ, Pinta-ala, hehtaaria Yksikkö Kerrostaloalueet, ennen 0,0 0,0 ha Kerrostaloalueet, jälkeen 2,7 2,7 ha Pientaloalueet, ennen 0,0 0,0 ha Pientaloalueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, ennen 0,0 0,0 ha Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, jälkeen 1,0 1,0 ha Teollisuus-, muut tuotanto- ja varastoalueet, ennen 0,0 0,0 ha Teollisuus-, muut tuotanto- ja varastoalueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Loma-asumisen ja matkailun alueet, ennen 0,0 0,0 ha Loma-asumisen ja matkailun alueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Liikennealueet, ennen 0,0 0,0 ha Liikennealueet, jälkeen 1,6 1,6 ha Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jätteenkäsittely, maa-aineisten otto), ennen Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jätteenkäsittely, maa-aineisten otto), jälkeen 0,0 0,0 ha 0,0 0,0 ha Maatalousalueet, ennen 0,0 0,0 ha Maatalousalueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Virkistys-, metsätalous- ja suojelualueet, ennen 7,4 7,4 ha Virkistys-, metsätalous- ja suojelualueet, jälkeen 2,1 2,1 ha Virkistys- metsätalous- ja suojelualueet tarkemmin Rakennetut puistot, lähivirkistys- ja urheilualueet, ennen 0,0 0,0 ha Rakennetut puistot, lähivirkistys- ja urheilualueet, jälkeen 1,2 1,2 ha Nuoren metsän alueet, ennen 0,0 0,0 ha Nuoren metsän alueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Täysikasvuisen metsän alueet, ennen 7,2 7,4 ha Täysikasvuisen metsän alueet, jälkeen 0,9 0,9 ha Harvapuustoiset alueet, ennen 0,0 0,0 ha Harvapuustoiset alueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Avosuot, ennen 0,0 0,0 ha Avosuot, jälkeen 0,0 0,0 ha Avoimet luontoalueet, ennen 0,0 0,0 ha Avoimet luontoalueet, jälkeen 0,0 0,0 ha Rantakosteikot, ennen 0,0 0,0 ha Rantakosteikot, jälkeen 0,0 0,0 ha Vesialueet, ennen 0,0 0,0 ha Vesialueet, jälkeen 0,0 0,0 ha MAANKÄYTTÖ, Kerrosala, kerrosneliömetriä Yksikkö Kerrostaloalueet, ennen 0 0 k-m2 Kerrostaloalueet, jälkeen k-m2 Pientaloalueet, ennen 0 0 k-m2 Pientaloalueet, jälkeen 0 0 k-m2 Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, ennen 0 0 k-m2 Keskustatoimintojen ja palvelujen alueet, jälkeen k-m2 Teollisuus-, muut tuotanto- ja varastoalueet, ennen 0 0 k-m2 Teollisuus-, muut tuotanto- ja varastoalueet, jälkeen 0 0 k-m2 Loma-asumisen ja matkailun alueet, ennen 0 0 k-m2 Loma-asumisen ja matkailun alueet, jälkeen 0 0 k-m2 Liikennealueet, ennen 0 0 k-m2 Liikennealueet, jälkeen k-m2 Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jätteenkäsittely, maa-aineisten otto), ennen Erityisalueet (yhdyskuntatekninen huolto, energiahuolto, jätteenkäsittely, maa-aineisten otto), jälkeen 0 0 k-m2 0 0 k-m2 Maatalousalueet, ennen 0 0 k-m2 Maatalousalueet, jälkeen 0 0 k-m2 Virkistys-, metsätalous- ja suojelualueet, ennen 0 0 k-m2 Virkistys-, metsätalous- ja suojelualueet, jälkeen 0 0 k-m2 ARVOKKAAT LUONTOALUEET JA VIHERRAKENNE Yksikkö Rakennuskäyttöön tai liikennealueiksi otetaan aluetta, jolla on yksi luonnon kannalta arvokas ominaisuus 0,0 0,0 ha kaksi luonnon kannalta arvokasta ominaisuutta 0,0 0,0 ha kolme tai usempia luonnon kannalta arvokkaita ominaisuuksia 5,3 5,3 ha Tuotetaan uutta aluetta, jolla on yksi luonnon kannalta arvokas ominaisuus 0,0 0,0 ha kaksi luonnon kannalta arvokasta ominaisuutta 0,0 0,0 ha kolme tai usempia luonnon kannalta arvokkaita ominaisuuksia 0,0 0,0 ha Rakennuskäyttöön tai liikennealueiksi otettavasta tällä hetkellä rakentamattomasta maasta sijoittuu Vähintään 3 hehtaarin kokoiselle luontoalueelle 5,3 5,3 ha Vähintään 40 hehtaarin kokoiselle luontoalueelle 0,0 0,0 ha Vähintään 100 hehtaarin kokoiselle luonnonydinalueelle tai sen rakentamattomalle 250 metrin reunavyöhykkeelle 0,0 0,0 ha
7 SIJAINTI YHDYSKUNTARAKENTEESSA (väestön osuus eri vyöhykkeillä) Yksikkö Etäisyys kaupunkikeskukseen Sisempi ydinalue, ennen 0,00 0,00 % Sisempi ydinalue, jälkeen 0,00 0,00 % Ulompi ydinalue, ennen 100,00 100,00 % Ulompi ydinalue, jälkeen 100,00 100,00 % Sisempi kehysalue, ennen 0,00 0,00 % Sisempi kehysalue, jälkeen 0,00 0,00 % Ulompi kehysalue, ennen 0,00 0,00 % Ulompi kehysalue, jälkeen 0,00 0,00 % Sijainti yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä Keskustan jalankulkuvyöhyke, ennen 0,00 0,00 % Keskustan jalankulkuvyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 % Keskustan reunavyöhyke, ennen 0,00 0,00 % Keskustan reunavyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 % Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ennen 100,00 100,00 % Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, jälkeen 100,00 100,00 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke, ennen 0,00 0,00 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 % Joukkoliikennevyöhyke, ennen 0,00 0,00 % Joukkoliikennevyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 % Autovyöhyke, ennen 0,00 0,00 % Autovyöhyke, jälkeen 0,00 0,00 % Vyöhykkeiden ulkopuolella, ennen 0,00 0,00 % Vyöhykkeiden ulkopuolella, jälkeen 0,00 0,00 % Asuinaluetyyppi aluetehokkuuden perusteella Alle 0,02, ennen 0,00 0,00 % Alle 0,02, jälkeen 0,00 0,00 % 0,02 0,08, ennen 0,00 0,00 % 0,02 0,08, jälkeen 0,00 0,00 % 0,08 0,16, ennen 0,00 0,00 % 0,08 0,16, jälkeen 0,00 0,00 % 0,16 0,32, ennen 100,00 100,00 % 0,16 0,32, jälkeen 0,00 0,00 % Yli 0,32, ennen 0,00 0,00 % Yli 0,32, jälkeen 100,00 100,00 % Etäisyys lähimpään suureen päivittäistavarakauppaan 0-500m, ennen 0,00 0,00 % 0-500m, jälkeen 0,00 0,00 % 500-1km, ennen 0,00 0,00 % 500-1km, jälkeen 100,00 100,00 % Yli 1km, ennen 100,00 100,00 % Yli 1km, jälkeen 0,00 0,00 % RAKENNUSKANTA Yksikkö Kerrosala yhteensä m k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 6 6 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 %
8 Kerrosala yhteensä m 0 0 k-m 2 2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m2 0 0 k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m2 0 0 k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m2 0 0 k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m2 0 0 k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % Kerrosala yhteensä m2 0 0 k-m2 Keskimääräinen kerrosten lukumäärä 1 1 lkm Uudisrakennusten osuus 100,00 100,00 % Energiakorjaukseen menevien osuus vanhasta 0,00 0,00 % OLEMASSA OLEVAN RAKENNUSKANNAN KERROSALAN JAKAUTUMINEN RAKENNUSVUOSITTAIN Yksikkö
9 MUIDEN RAKENNUSTEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSTYYPEITTÄIN Yksikkö Tyyppi 1 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 2 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 3 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 4 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 5 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 6 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Tyyppi 7 Osuus 0,00 0,00 % Lämmityksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Sähkön energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2 Jäähdytyksen energiankulutus 0,00 0,00 kwh/m2
10 OLEMASSA OLEVAN RAKENNUSKANNAN KERROSALAN JAKAUTUMINEN RAKENNUSVUOSITTAIN Yksikkö KÄYTTÖTAVALTAAN MUUTETTUJEN RAKENNUSTEN KÄYTTÖTARKOITUKSET MUUTOSTEN JÄLKEEN Yksikkö Rakennustyyppi 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %
11 UUDISRAKENNUSTEN MATERIAALI Yksikkö Puurunko 0,00 100,00 % Betonirunko 100,00 0,00 % Raskas betonirunko 0,00 0,00 % Puurakenne 0,00 0,00 % Puurunko, tiiliverhoilu 100,00 100,00 % Tiili 0,00 0,00 % Puurakenne 0,00 0,00 % Puurunko, tiiliverhoilu 100,00 100,00 % Tiili 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 100,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 0,00 % Puurunko 0,00 100,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 0,00 % Puurunko 0,00 100,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 0,00 % Puurunko 0,00 100,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 0,00 % Puurunko 0,00 100,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 100,00 0,00 % UUDISRAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTASO Yksikkö Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 % Matalaenergiataso 100,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 100,00 %
12 UUDISRAKENNUSTEN PERUSTUSOLOSUHTEET Yksikkö Tavanomaiset 50,00 50,00 % Vaativat 50,00 50,00 % Tavanomaiset 50,00 50,00 % Vaativat 50,00 50,00 % Tavanomaiset 0,00 0,00 % Vaativat 0,00 0,00 % Tavanomaiset 0,00 0,00 % Vaativat 0,00 0,00 % Tavanomaiset 0,00 0,00 % Vaativat 0,00 0,00 % Tavanomaiset 50,00 50,00 % Vaativat 50,00 50,00 % Tavanomaiset 0,00 0,00 % Vaativat 0,00 0,00 % Tavanomaiset 0,00 0,00 % Vaativat 0,00 0,00 % ENERGIAKORJATTAVIEN RAKENNUSTEN MATERIAALI Yksikkö Puurunko 0,00 0,00 % Betonirunko 0,00 0,00 % Raskas betonirunko 0,00 0,00 % Puurakenne 0,00 0,00 % Puurunko, tiiliverhoilu 0,00 0,00 % Tiili 0,00 0,00 % Puurakenne 0,00 0,00 % Puurunko, tiiliverhoilu 0,00 0,00 % Tiili 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 % Puurunko 0,00 0,00 % Teräs, betoni, kevytsoraharkko ja lasi 0,00 0,00 %
13 ENERGIAKORJATTAVIEN RAKENNUSTEN KORJAUSTEN JÄLKEINEN ENERGIATEHOKKUUSTASO Yksikkö Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % Matalaenergiataso 0,00 0,00 % Passiivitaso 0,00 0,00 % LÄMMITYKSEN ENERGIANLÄHTEET Yksikkö Kaukolämpö CHP 100,00 0,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 50,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 50,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 %
14 Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 0,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 50,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 50,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 %
15 Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % Kaukolämpö CHP 100,00 100,00 % Erillistuotettu kaukolämpö 0,00 0,00 % Biopolttoaineet (talokohtainen) 0,00 0,00 % Takkalämmitys (talokohtainen) 0,00 0,00 % Öljykattila (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maakaasu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Maalämpö (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) 0,00 0,00 % Sähkölämmitys 0,00 0,00 % Aurinkolämmitys 0,00 0,00 % Ei lämmitystä 0,00 0,00 % JÄÄHDYTYKSEN ENERGIANLÄHTEET Yksikkö Lämpöpumput 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 % Lämpöpumput 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 % Lämpöpumput 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 % Lämpöpumput 0,00 0,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 100,00 100,00 % Lämpöpumput 0,00 0,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 100,00 100,00 % Lämpöpumput 100,00 100,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 0,00 0,00 % Lämpöpumput 0,00 0,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 100,00 100,00 % Lämpöpumput 0,00 0,00 % Muu jäähdytys kuten kaukokylmä 100,00 100,00 % MUUN KUIN YHTEISTUOTANNOLLA (CHP) TUOTETUN SÄHKÖN ENERGIANLÄHTEET Yksikkö Sähköverkko 100,00 50,00 % Aurinkosähkö 0,00 50,00 % Tuulisähkö 0,00 0,00 % ENERGIANTUOTANNON OLETUSARVOT Yksikkö LÄMMITYS Kaukolämpö CHP Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,90 0,90 suhdeluku Erillistuotettu kaukolämpö Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,92 0,92 suhdeluku
16 Biopolttoaineet (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt 0 0 CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 suhdeluku Takkalämmitys (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt 0 0 CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 suhdeluku Öljykattila (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Vuosihyötysuhde 0,85 0,85 suhdeluku Maakaasu (talokohtainen) Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Maalämpö (talokohtainen) COP-luku 3,00 3,00 luku Ilmavesilämpöpumppu (talokohtainen) COP-luku 3,00 3,00 luku Ilmalämpöpumppu (talokohtainen) COP-luku 2,50 2,50 luku JÄÄHDYTYS Lämpöpumput jäähdytyksessä COP-luku 3,00 3,00 luku Muu jääähdytys kuin kaukokylmä, keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh SÄHKÖVERKKO Keskimääräiset päästöt CO2ekv g/kwh Marginaaliset päästöt CO2ekv g/kwh SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON (CHP) HYÖDYNJAKOMENETELMÄ Sähkön vuosituotanto CHP-laitoksessa GWh Kaukolämmön vuosituotanto CHP-laitoksessa GWh ENNAKOITAVISSA OLEVAT MUUTOKSET ENERGIANTUOTANTOON Sähköverkko 0,98 0,98 kerroin Kaukolämpö 0,96 0,96 kerroin Talokohtaiset fossiiliset polttoaineet 0,96 0,96 kerroin TIEVERKKO JA RADAT Yksikkö Pientaloalueen asuntokatu Päällysteen leveys 4,50 4,50 m Asuntokatu tai pientaloalueen kokoojakatu Päällysteen leveys 7,50 7,50 m Pääkatu, kokooja- tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen katu (ajokaistoja 1 + 1) Päällysteen leveys 13,00 13,00 m Raskaasti liikennöity moottori- tai pääkatu (ajokaistoja 2 + 2) Päällysteen leveys 23,50 23,50 m Yhdystie Päällysteen leveys 7,10 7,10 m Seututie Päällysteen leveys 10,00 10,00 m Valtatie Päällysteen leveys 13,00 13,00 m Moottoritie Päällysteen leveys 23,50 23,50 m Erillinen pyörätie tai jalkakäytävä Päällysteen leveys 3,00 3,00 m Junarata, yksiraiteinen sähköistetty Junarata, kaksiraiteinen sähköistetty
17 TIEVERKON PERUSTAMISOLOSUHTEET Yksikkö Pientaloalueen asuntokatu Tavalliset 100,00 100,00 % Asuntokatu tai pientaloalueen kokoojakatu Tavalliset 100,00 100,00 % Pääkatu, kokooja- tai vilkasliikenteinen kerrostaloalueen katu (ajokaistoja 1 + 1) Tavalliset 100,00 100,00 % Raskaasti liikennöity moottori- tai pääkatu (ajokaistoja 2 + 2) Tavalliset 100,00 100,00 % Yhdystie Tavalliset 0,00 0,00 % Seututie Tavalliset 0,00 0,00 % Valtatie Tavalliset 0,00 0,00 % Moottoritie Tavalliset 0,00 0,00 % Erillinen pyörätie tai jalkakäytävä Tavalliset 0,00 0,00 % PYSÄKÖINTIALUEIDEN JA -RAKENTEIDEN MÄÄRÄ Yksikkö Pysäköintinormi, ennen 0,0 0,0 k-m 2/ap Pysäköintinormi, jälkeen 125,0 125,0 k-m 2/ap Parkkiruudun keskimääräinen ala 12,50 12,50 m2 AUTOPAIKKOJEN JAKAUTUMINEN ERILAISTEN PYSÄKÖINTIRATKAISUJEN KESKEN Yksikkö Maantasopysäköinti, ennen 0,00 0,00 % Maantasopysäköinti, jälkeen 0,00 0,00 % Kadunvarsipysäköinti, ennen 0,00 0,00 % Kadunvarsipysäköinti, jälkeen 2,00 2,00 % Maanalaispysäköinti, ennen 0,00 0,00 % Maanalaispysäköinti, jälkeen 0,00 0,00 % Pysäköintitalo, ennen 0,00 0,00 % Pysäköintitalo, jälkeen 98,00 98,00 % LOUHITUT TILAT Yksikkö Tilavuus, ennen 0 0 m3 Tilavuus, jälkeen 0 0 m3
PERUSTIEDOT PERUSURA EKOVAIHTOEHTO KEVENNETTY TULOKSET
anna mari.kangas@vantaa.fi KIRJAUDU ULOS ETUSIVU PROJEKTIT YK0045 KAIVOKSELA PROJEKTI PERUSTIEDOT PERUSURA EKOVAIHTOEHTO KEVENNETTY TULOKSET PDF Kokonaisekotehokkuus Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS MAANKÄYTÖNVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU LUONNOS
TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS MAANKÄYTÖNVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU LUONNOS 7.3.2016 2 / Raportin nimi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Suunnittelualueen kuvaus 6 3. Eteläpuiston kehittämiseen
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
TAMPEREEN ETELÄPUISTO ASEMAKAAVA 8581 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU KEKO-TYÖKALULLA
TAMPEREEN ETELÄPUISTO ASEMAKAAVA 8581 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU KEKO-TYÖKALULLA Tekijät: Karoliina Saarniaho, Anni Laurila / WSP Finland Oy 2016 Taitto: WSP Design Studio / Jenni Hyttinen
Asko Vuorinen Ekoenergo Oy
Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Keski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
Ekologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 217 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 13.6.217 Ekologisesti kestävä kehitys
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
Iltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
Keski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Yhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Nyky... Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 38' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:.11.217.35.18
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
Yhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN RÄSKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA
EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN RÄSKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kuntien Ilmastokonferenssi 2014, sessio Kaavoituksen keinot 9.5.2014 Tampere Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan kaupunki, kaupunkisuunnittelu
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
Matalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012
RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
Yksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
Lämmitystapavalinnat muuttuvat
SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia
REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen
Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa 24.8.2017 Jani Kemppainen Millä Suomi lämmittää nyt? Lämmitystapa, osuus kerrosalasta (474 Mm 2 ) kaikissa rakennustyypeissä Rakennusteollisuus
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän