MUISTUTUS KOSKIEN LUONNOSTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEKSI NOKIAN KAUPUNGIN 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 34 (Dno KAN )

Transkriptio

1 Nokian Luonto ry /5 c/o puheenjohtaja Timo Lepistö Aaroninkatu 14, Nokia MUISTUTUS NOKIAN KAUPUNGIN TEKNINEN LAUTAKUNTA ASIA MUISTUTUS KOSKIEN LUONNOSTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEKSI NOKIAN KAUPUNGIN 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 34 (Dno KAN ) JOHDANTO Nokian kaupungin teknisen keskuksen kaavoitusyksikkö on laatinut luonnoksen asemakaavan muutokseksi Siuronkalliolla. Kaavamuutoksen alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maakunnallisesti arvokkaaseen Nokian kulttuurimaisemaalueeseen. Tämä on otettava huomioon aluetta koskevassa suunnittelussa ja tekee sen haasteelliseksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoituksia ja rajauksia niin, että entisen pappilan alueesta muodostetaan erillispientaloaluetontti. Tarkoitus on myös laajentaa kirkon tonttia niin, että siihen liitetään suurin osa kaupungin omistamasta korttelimaasta kirkon pohjoispuolella. Yhtenä tavoitteena on rakentaa pysäköintialue kirkon pohjoispuolelle kirkkovieraiden käyttöön maisemalliset arvot säilyttäen. Muu osa kaupungin omistamasta maasta on tarkoitus liittää vieressä olevaan virkistysalueeseen. Kirkon eteläpuolelle jyrkkään rinteeseen on osoitettu istutusalue. Mielestämme Siuronkallion asemakaavaluonnosta ei tule hyväksyä alla esitettyjen luonnoksessa olevien ristiriitojen, puutteiden ja vakavien riskien vuoksi: 1. Asemakaavaluonnoksen toteutuksesta seuraisi peruuttamattomia menetyksiä kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Asemakaavaluonnoksen kulttuurihistoriallisiin ja maisema-arvoihin kohdistuvien tavoitteiden ja toteutuksen ristiriidat ovat sovittamattomia. 2. Asemakaavaluonnoksessa esitetyt liikennejärjestelyt aiheuttaisivat vakavia turvallisuusriskejä ja hulevesien valumaa. 3. Välittömässä läheisyydessä asemakaava-alueen länsipuolella esiintyvän uhanalaisen liito-oravan elinympäristöä ei ole otettu huomioon. 4. Kirkon eteläpuolelle osoitettu istutusalue on ympäristöön sopimaton.

2 PERUSTELUT 2/5 1. KULTTUURIHISTORIALLISET PERUSTEET 1.1. Kulttuuriset ja maisemalliset perusteet Siuron kirkko on rakennettu noin sata vuotta sitten. Kirkon sijainniksi valittiin kylän kaunein paikka, pieni ja jyrkkärinteinen kallionlaki. Sieltä avautuu etelään kaunis järvimaisema rinteen kilpikaarnaisten ikimäntyjen lomasta. Nykyään kirkon pohjoispuolen kallio on ainoa rakentamiselta säilynyt alue, mitä alkuperäisestä Siuronkalliosta on jäljellä. Siuro on ollut asuttuna tuhansia vuosia. Ensimmäiset asukkaat olivat saamelaisia, jotka ovat antaneet kylälle nimenkin: Siuro tarkoittaa kapeaa kohtaa vesistössä luvun puoliväliin saakka kylä oli vilkas teollisuus- ja kauppakeskus, jonka aikaisia rakenteita ja rakennuskantaa on säilynyt näihin päiviin. Tällä perusteella osa Siuron taajamasta on nykyään valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Tähän kulttuurimaisemaan ja kumpuilevalle avokalliolle kaupungin kaavoitusyksikkö on suunnitellut 20 x 40 metrin laajuisen pysäköintipaikan. Toteutuessaan se veisi lähes puolet kallion rakentamattomasta pinta-alasta. Kirkon luoteiskulmassa kiinni oleva kallio on lähes kaksi metriä kirkon edustaa korkeammalla. Pysäköintipaikan rakentaminen olisi mahdotonta ilman kallion louhimista ja tasoittamista. Lähimmillään autot pysäköitäisiin kymmenen metrin päähän kirkosta. Louhiminen ja tasoittaminen muuttaisivat Siuronkallion kulttuurimaisemaa pysyvästi ja peruuttamattomasti. Kirkon kylkeen tehty pysäköintialue autoliikenteineen loukkaisi sata vuotta vanhan kirkkorakennuksen arkkitehtoonista arvoa Hulevesien luontoon aiheuttama rehevöityminen Siuronkalliolla kasvaa useita järeitä mäntyjä ja rauduskoivuja tuomen ja vaahteran seurana. Kallion kasvillisuustyypissä vaihtelevat tuoreen niityn ja kalliokedon laikut. Vaikka kalliolla on asutuksen mukana tullutta kasvillisuutta, jäljellä on vielä alkuperäistä lajistoa, kuten maksaruohoja (Sedum ssp.), ketohopeahanhikkia (Potentilla argentea) ja palmusammalta (Climacium dendroides). Länsi- ja koillispuolen rinteiden kasvillisuustyyppi on runsasravinteista tuoretta sinivuokko-tyypin lehtoa (HeT). Ilmentäjälajin ohella lehdossa kasvaa vaateliaita lehdon kasveja, kuten lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja lehto-orvokkia (Viola mirabilis). Toteutuessaan jyrkän rinteen päällä kalliolla sijaitseva pysäköintipaikka aiheuttaisi hulevesien valumisen sekä ravinne- ja typpikuorman alapuoliseen lehtoon. Tämä merkitsisi koiranputken ja nokkosen kaltaisten typensuosijalajien ja rikkakasvien leviämistä lehtoon. Pitkällä aikavälillä lehtokasvillisuus taantuisi. Hulevesien valumaa olisi vaikeaa ja mahdotonta torjua tai estää.

3 3/5 Yleisölle osoitetun pysäköinnin järjestäminen kirkonmäelle on mahdoton tehtävä kulttuurihistoriallista ympäristöä, maisemaa ja luontoarvoja vaurioittamatta ja tuhoamatta. 2. LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TURVALLISUUSRISKIT Siurontieltä kirkolle johtava liittymä sijaitsee kaarteessa mäenkumpareella, josta on erittäin huono näkyvyys länteen. Turvallisen liittymän järjestäminen kyseiseen paikkaan ei ole mahdollista tilan puutteen vuoksi. Lisääntyvä liikenne lisäisi vakavien onnettomuuksien riskiä, ja niiden tahallinen ottaminen olisi vastuutonta. Siurontieltä kirkolle johtaa idästä noin 40-asteen kulmassa kulkeva neljä metriä leveä tie. Näin kapealla tiellä turvallisen kaksisuuntaisen moottoriajoneuvoliikenteen järjestäminen on mahdotonta. Pellit kolisisivat muulloinkin kuin liukkailla keleillä. Vielä huonompi on jalkaisin kirkkoon tulijoiden turvallisuus. Jalkakäytävä ei mahdu kapealle tielle moottoriajoneuvoliikenteen sekaan. Luonnoksen mukaan autot kulkisivat pysäköintipaikalle kirkon editse sen länsipuolelta kirkkorakennuksen portaita nuollen. Kirkon portaiden kohdalla tie on viiden metrin levyinen. Jalkakäytävä ei mahdu portaiden ja ajoradan väliin. Kirkosta tulijat joutuisivat astumaan portailta suoraan ajoradalle. Suunnitelman toteuttaminen olisi vastuuton turvallisuusriski. Asemakaavaluonnoksessa ei ole lainkaan huomioitu liikenteen ja jalankulun turvallisuutta eikä onnettomuusriskien kasvamista. Liikenteen turvallisuutta ole käsitelty millään tavoin. Kohtaavan autoliikenteen ja jalankulun osoittaminen näin ahtaaseen paikkaan olisi käytännössä katastrofi. Kirkko rakennettiin sata vuotta sitten ennen autoistumista olleisiin tarpeisiin. Tuolloin kirkkoon tultiin hevosilla, jotka jätettiin puomiparkkiin kolmen sadan metrin päässä olevan Siuronkosken molemmin puolin. Kirkkoon tultiin myös kävellen pitkistäkin matkoista. Nykyajan ihmisten mukavuudenhalun tuottama pysäköinnin tarve on sovittamaton ristiriita sata vuotta sitten tehdyn kirkon ympäristöön ja maisemaan. Huomautamme, että Nokian kirkon kupeeseen ei ole esitetty pysäköintipaikkaa, vaikka sinne on sekä etelän että pohjoisen puoleisilta pysäköintipaikoilta lähes yhtä pitkä matka kuin Siurossa. Äärimmäisenä vaihtoehtona pysäköintipaikan voisi järjestää kirkon koillispuolella olevalle kaupungin nyt omistamalle tontille. Ympärisön kannalta sekään ei ole ongelmaton, koska siinäkin pitäisi rikkoa kalliota ja turmella maisemaa. Kirkon edustan turvallisuusriski poistuisi, mutta se ei ratkaisisi liittymän ja kaltevan ja kapean tien liikenneongelmia. Mielestämme paras vaihtoehto on jättää suunniteltu pysäköintipaikka rakentamatta. Kirkon viereen mahtuu kolme inva- ja/tai lapsimerkillä varustettua paikkaa. Pienet lapset ja liikuntarajoitteiset voi liikennemerkein ohjata kuljetettaviksi autoilla kirkonmäelle ja pysäköidä autot kosken rantaan.

4 4/5 Kaikkiin ihmisten mukavuusvaatimuksiin ei tarvitse suostua, kun kyseessä ovat historiallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön peruuttamattomia vaurioita aiheuttavat ja turvallisuutta vaarantavat hankkeet. 3. LUONTOARVOIHIN KOHDISTUVAT PERUSTEET Liito-oravan elinympäristö Asemakaava-alueen länsipuolella on uhanalaisen liito-oravan (Pteromys volans) reviiri. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2010 toteuttaman uhanalaisarvioinnin mukaan liito-orava on vaarantunut (VU) eliölaji (Suomen lajien uhanalaisuus Rassi, P. jne. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 2010). Liito-orava on myös luonnonsuojelulain 49 ja Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteiden II ja IV erityissuojeltava laji. Liito-orava käyttää kirkon pohjoispuolella olevia vanhoja puita yhtenä ruokailu- ja levähdyspaikkanaan ja kulkureittinä itään. Ruokailu- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 perusteella. 4. KIRKON ETELÄPUOLEN ISTUTUSALUE Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu istutusalue kirkon eteläpuolelle. Kyseinen yli 50-asteen kulmassa oleva rinne on kasvillisuustyypiltään tuoretta lehtoa, jossa ilmentäjälajeina kasvaa muun muassa sinivuokkoa, lehtonurmikkaa (Poa nemoralis) ja taikinamarjaa (Ribes alpinum). Rinteen puusto on järeää ja varttunutta kilpikaarnaista mäntyä tikankoloineen. Männyissä esiintyy männynkääpää (Phellinus pini), joka on vanhan metsän ilmentäjälaji. Sekapuuna on muutamia rauduskoivuja sekä vaahteran ja pihlajan vesoja. Rinteen maaperä on lehtomultaa. Rinteessä on luonnon lohkareikkoa ja kirkon edustalta louhittua kiveä. Mäntyjen, lehtipuiden ja pensaiden juuret pitävät maannoksen rinteessä ja estävät sitä valumasta Siurontielle. Asemakaavaluonnos ei kerro, missä tarkoituksessa istutusalue on luonnokseen osoitettu. Yleensä istutusalueille istutetaan koti- tai ulkomaisia koristekasveja, koristepensaita tai puita. Kyseinen paikka sijaitsee multavan lehdon kyljessä. Tästä seuraa koristekasvien lehtoon leviämisen riski. Koristekasvien kaltaisten vierasperäisten lajien istuttaminen luontoon on kielletty luonnonsuojelulain 6. luvun 43 mukaan: Luonnonsuojelulaki 43 Vierasperäisten lajien leviämisen rajoittaminen Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi

5 syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa. 5/5 Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Asemakaavaluonnoksessa istutusaluetta ei ole esitelty tai perusteltu millään tavoin. Mielestämme koristepuut tai pensaat tai kukkaistutukset eivät sovi rinteen alkuperäisen puuston ja luontaisen kasvillisuuden joukkoon tai sitä korvaamaan. LOPUKSI Kaavaluonnoksen ongelma on se, että siinä ei ole esitetty pysäköinnin tarpeen arviointia eikä vaihtoehtoja pysäköinnille. Kun on kyseessä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue, pysäköinnin tarveharkinta ja vaihtoehtojen selvittäminen olisi pitänyt tehdä ennen kaavoituksen aloittamista. Jos tarveharkinta ja vaihtoehtojen selvittäminen sekä maisema- ja ympäristövaikutusten arviointi tehdään vasta kaavaehdotusvaiheessa, vaikutusten arvioinnit eivät estä kaavaluonnoksen tuhoisia seurauksia toteutumasta. Jälkikäteen tehdyt arvioinnit jäävät sisällöllisesti vaille merkitystä ja vain kuorrutukseksi kaavan pinnalle. Maankäyttö- ja rakennuslain kirjain tosin toteutuu, mutta lain henki jää leijumaan ilmaan ja turhauttamaan suunnitelmasta huolestuneita kansalaisia. Yhdistyksellä ei ole huomauttamista asemakaavaluonnoksen muutokseen, jossa vanhan pappilan tontti rajataan erillispientaloaluetontiksi. Vanhan pappilan luvun alkuvuosina tehty rakennus on oleellinen osa Siurontien niin sanottua paremman väen raittia ja sellaisena merkittävä. Kaavamerkinnän osalta esitämme, että rakennus osoitetaan säilytettäväksi. Vaadimme, että pysäköintialue ja istutusalue poistetaan asemakaavaluonnoksesta edellä kerrotuin perustein. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja maisema ansaitsevat säilymisen nykyisessä arvokkuudessaan. Timo Lepistö Puheenjohtaja Kaija Helle Sihteeri