Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita"

Transkriptio

1 Tietopaketti Oulunkylän historiaa: Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Tämän pdf-tekstin tiedot ja kuvat on v 2010 koonnut työryhmä: Marja Mesimäki Annikki Piilonen Harri Nygrén Kari Sundvall Nettijulkaisu: Oulunkylä-Seura / HUOM! Web-sivua päivitetään jatkossa uudella tiedolla: kerro kotisivu työryhmälle, jos sinulla on tietoa tai kuvia käyttöön! Projekti tehdään ilman palkkiota lukuun ottamatta museoiden ja järjestöjen historiallisia kuvia, joiden julkaisusta Oulunkylä-Seura on maksanut kyseisille tahoille. Jos olet aikeissa käyttää omilla kotisivuilla tai painattaa historiallisia kuvamateriaaleja, ota yhteys kyseiseen tahoon ja maksa julkaisuluvasta maksu! SISÄLTÖ Johdanto 3 Johanna Charlotta Maexmontan - aikansa mahtinainen 7 Sigfrid Edvard Maexmontan 27 Oulunkylän Seurahuone - Juhannusmäen helmi 33 Maexmontanin puiston vaiheita 51 Lähdeluettelo 66 1

2 2

3 Johdannoksi: Maexmontaninpuisto - puistolle nimi Oulunkylän Seurahuoneen loistoajan emännän mukaan Oulunkylän Seurahuoneen edustan puisto on keskeinen näyttämö Oulunkylän ja erityisesti Veräjämäen historiassa. Puisto on sekä kukoistanut palmuistutuksineen että elänyt rappion päiviä kulottuneine nurmikenttineen, mutta alueelle ei ole toistaiseksi annettu virallista nimeä. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on hyväksynyt OulunkyläSeuran tekemän ehdotuksen puiston nimeämisestä ravintoloitsija Johanna Charlotta Maexmontanin mukaan. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan esittää asemakaavoituksen yhteydessä muodostuvan puiston nimeksi Maexmontaninpuisto, toisella kotimaisella Maexmontanparken. Puisto nimetään virallisesti ja sen rajat määritellään Raidejokeriin liittyvän asemakaavoituksen yhteydessä. Oulunkylä-Seura on ehdot tanut, että Maexmontanin puisto rajataan Larin Kyöstin tien, Kirkkoherrantien, Oulunkyläntien ja Maaherrantien väliselle alueelle. 3

4 4

5 Puiston vierestä kulkeva Larin Kyöstin tie liittyy Veräjämäen 1900-luvun alkupuolen vilkkaaseen taiteilijayhteisöön ja Seurahuoneen silloiseen vakioasiakaskuntaan. Nykypäivän kasvavissa kaupungeissa puistot ovat tärkeitä henkireikiä, virkistyspaikkoja ja asukkaidensa yhteisiä olohuoneita. Oulunkylä-Seura haluaa nostaa esiin Oulunkylän vihreää idylliä, asukkaille tärkeää käyttömahdollisuuksia nimeäminen vehreää urbaanin naispuolisen mielenkiintoisen ympäristöä ja hyvinvoinnin merkkihenkilön tuulahduksen menneiltä sen monipuolisia tuottajana. mukaan ajoilta Puiston tuo ja myös herättää kiinnostusta koko alueen historiaa kohtaan. Maexmontanin puisto on oleellinen osa Oulunkylän Seurahuoneen miljöötä ja nykyisin myös monenlaisten tapahtumien värikäs areena. Lähiöiden ja esikaupunkien kehittämisessä korostetaan alueiden omaleimaisia imagon rakennusaineksia, jotka edistävät asukkaiden kuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä omasta asuinalueesta. Oulunkylän Seurahuone miljöineen tarjoaa oivallisen mahdollisuuden rakentaa alueen kulttuurihistoriaan kytkeytyvää paikallista imagoa. Alueen viheraluesuunnitelman kausi ( ) lähenee myös loppuaan, joten on aika kiinnittää huomiota puiston tulevaisuuteen. Esittelemme puiston ja Seurahuoneen historiaa ja nykypäivää. Oman lukunsa saa itse rouva Maexmontan, jonka vaiherikas elämäntyö vaikuttaa Oulunkylässä vielä tänäkin päivänä. 5

6 6

7 Johanna Charlotta Maexmontan aikansa mahtinainen Johanna Charlotta Maexmontan (omaa sukua Andersson) syntyi Ruotsissa 4. helmikuuta Hän muutti Helsinkiin ilmeisesti jo varsin nuorena. Johanna Charlotta meni naimisiin Piikkiöstä kotoisin olleen apteekkari Sigfrid Edvard Maexmontanin kanssa. Häitä vietettiin Pariskunta oli naimisissa 17 vuotta, aina herra Maexmontanin kuolemaan saakka vuonna Sigfridin kuoleman jälkeen Johanna väkiviinatehdasta, Charlotta ja hoiti ryhtyi perheyritystä, 1890-luvun Maexmontanin alkupuolella myös ravintoloitsijaksi. Leskirouva Maexmontan avioitui uudelleen saksalaissukuisen kauppiaan Louis August Christian Kniefin kanssa tammikuussa Toinen avioliitto päättyi eroon, eikä kummastakaan liitosta syntynyt jälkeläisiä. Sekä kuolinilmoituksissa herra mainitaan Maexmontanin kuitenkin että suremaan Johannan jääneenä fosterson ja styfson eli heillä oli kasvattilapsi. Johanna Charlotta kuoli ja hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle ensimmäisen miehensä viereen Komea hautapaasi on edelleen olemassa. Se löytyy Hietaniemen hautausmaan vanhalta puolelta, korttelista 19, linja 9, hauta 74. 7

8 Johanna Charlotta Maexmontanin hauta Hietaniemen hautausmaalla (Kuva: Harri Nygrén) Hufvudstadsbladetissa julkaistusta muistokirjoituksesta piirtyy kuva määrätietoisesta, voimakkaasta, harvinaisen toimeliaasta naisesta. Hän keräsi alkoholikaupankäynnin avulla huomattavan omaisuuden, jonka sijoittaminen helsinkiläisen ravintolatoiminnan kehittämiseen koitui kuitenkin kohtalokkaaksi: 8

9 Dödsfall Natten mot gårdagen afled i Åggelby fru ]ohanna Charlotta MaexmontanKnief, född Andersson, efter ett längre lidande vid 58 års ålder. Född i Sverige kom den hädangångna redan i unga år till Helsingfors, där hon ingick gifte med framlidne apotekaren Sigfrid Maexmontan. Efter dennes död för 16 år tillbaka dref hon vin- och spirituosahandel i stor omfattning och med sådan framgång, att hon ägde en icke obetydlig förmögenhet, då hon för ett årtionde sedan öfvertog societetshusets hotell och restaurant härstädes. Därjämte arrenderade hon Brunnshusets restaurant jämte därtill hörande paviljonger. Slutligen inrättade hon å det henne tillhöriga området i Åggelby ett pensionat och en vattenkuranstalt. Med ovanlig energi och administrations förmåga dref hon alla dessa företag en tid bortåt; men ensam kvinna som hon var, blef denna nervslitande verksamhet slutligen hennes krafter öfvermäktig. Hon förlorade till sist på dessa företag då motigheter af hvarjehanda slag tillstötte ej blott sin förmögenhet, utan ock sin hälsa. Börande namnet Knief efter ett senare äktenskap, äfven det upplöst långt före hennes död, sörjes den aflidna närmast af en styfson och tvenne systrar. Hautausjärjestelyjä hoiti Johanna Charlotan sisar Mathilda Floberg, joka kutsui ystäviä ja tuttavia hautajaisiin ilmoituksella (Hufvudstadsbladet no 73A). 9

10 Kuolleita Niille ystäville ja tuttaville, jotka haluavat saattaa edesmenneen sisareni rouva Johanna Charlotta Maexmontanin viimeiselle leposijalleen annetaan täten tiedoksi, että surujuna lähtee sunnuntaina 15. maaliskuuta klo 4¼ Rautatieasemalta vanhalle luterilaiselle hautausmaalle. Matilda Floberg 10

11 Ravintolaviihteen uranuurtaja Johanna Charlotta Maexmontania voidaan hyvällä syyllä pitää aikansa merkkihenkilönä, jonka persoona ja teot niveltyvät monella tavalla niin suomalaiseen talous- ja sosiaalihistoriaan kuin kulttuurihistoriaan. Hän työskenteli ilmeisen pitkäjänteisesti ja tarmokkaasti saadakseen Helsin kiin kansainvälisen tason ravintolaelämää wieniläisoperetteineen, varie teeviihteineen ja tarjoiluineen. Hän oli varmasti neuvokas liikenainen, joka joutui luovimaan miesten hallitsemassa maailmassa. Lähteet anta vat ymmärtää, että rouva Maexmontan uupui vaikean asemansa haas teisiin ja joutui sen takia jopa ennenaikaiseen hautaan. 11

12 Rouva Maexmontan hallitsi Helsingin Seurahuonetta ja Oulunkylän Pensionaattia (Åggelby Pensionat) 1800-luvulla ja vuosisadan vaihteessa, lähes kuolemaansa saakka. Lisäksi hän toimi Kaivohuo neen ravintoloitsijana. Näitä aikansa huvielämän keskuksia hän sisus tutti ja rakennutti uudelleen viinatehtailun tuottamalla huomattavalla omaisuudella. Helsingin Seurahuoneen eli nykyisen Helsingin kaupungintalon hän otti haltuunsa vuoden 1892 keväällä. Seurahuone kalustettiin tämän jäl keen täysin uudestaan ja avattiin juhannukseksi Sven Hirn ker too Huvia ja herkkuja -teoksessaan, kuinka keittiöön kiinnitettiin rans kalaisia ja venäläisiä mestarikokkeja. Esikuvana pidettiin Pariisin teolli suusnäyttelyn yhteydessä ollutta ravintolaa, joka oli tunnettu hienoista mutta edullisista aterioista. 12

13 Kireän kilpailun vuoksi ruokavieraita oli houkuteltava uusilla elämyksil lä. Johanna Charlotta sisustutti kellariin vuonna 1896 uuden ravintola sali Orcuksen, jonka seinät koristettiin sammalilla, tippukivillä ja näkin kengillä. Luolamaista tunnelmaa täydensi värikäs valaistus. Keittiöönkin hankittiin oma erikoisuutensa, grilliuuni. On ilmeistä, että rouva Maexmontanin aikana näissä aikansa viih teen keskuspaikoissa tapahtui paljon. Johanna Charlotta kehitti erilais ta viihteellistä ohjelmatarjontaa. Esimerkiksi Helsingin Seurahuone huo lehti talvikaudella varieteehuveista ja täydensi siten ulkoilma- ja kesära vintoloiden tarjontaa. Kaivohuoneen edustalle hän rakennutti teatterila van, joka purettiin vasta 1930-luvun alussa. Rouvan toiminnalle oli eduksi, että Ruotsissa oli vuonna 1896 kielletty alkoholitarjoilu varie teetiloissa. Käytännössä tämä merkitsi likipitäen huvittelumuodon kuoliniskua, kuten Sven Hirn kuvaa. Ruotsalaiset artistit joutuivat mil tei tuuliajolle ja siirtyivät halukkaasti Suomeen, missä vastaavaa kiel toa ei yleensä sovellettu. Aivan ongelmattomia varieteehuvit eivät Helsingin Seurahuoneellak aan olleet. Viihde ei (silloinkaan) ollut kaikkien mieleen. Hirnin mukaan populaarikonsertit joskus häiriintyivät varieteemusiikin torvisoitosta ja rumpujen päristyksestä, jolloin rouva Maexmontan puolustautui sano malla, että kevyet ohjelmat olivat välttämättömiä koko laitoksen kannat tavuudelle. Rouva myös muistutti, että Johansson (Anders Johan Jo hansson, Helsingin Seurahuoneen aiempi isäntä) oli luvannut pystyttää hänelle patsaan Kustaa Aadolfin torille Tukholmaan, sillä hotellin pitä minen oli naishenkilölle yleensä ylivoimaisen vaikeaa. 13

14 Helsingin Seurahuoneella nautittiin kansainvälisestä tunnelmasta. Rouva Maexmontan vaikuttaa pyörittäneen melkoista ohjelmatoimistoa. Sven Hirn kertoo, kuinka hetkittäin Seurahuoneen artistit olivat aivan mainioita. Muiden muassa pieni mustien miesten ryhmä The Caminos pystyi soittamaan miltei millä tarvekalulla tahansa. Tunnettu luuttulaulaja Sven Scholander ( ) aloitti vuonna 1894 Helsingin Seurahuoneelta lukuisat vierailunsa Suomessa. Kättentaputuksista ei tahtonut tulla loppua. Myöhemmin saapui Anna Hoffman(-Uddgren ), joka lienee ollut Ruotsin tunnetuin naisartisti ja lahjakkuus, jonka yleisösuosio oli hämmästyttävä. Ajan lehtitietojen mukaan rouva Maexmontan sai useita eri anniskelulupia ja alkoholin vähittäismyyntilupia eri osoitteisiin 1890luvun alkupuolella. Toiminimenä oli J.C. Maexmontan. Huhtikuussa 1890 Hufvudstadbladet kertoo seuraavasti: Utminuteringen och utständningen af spritdrycker fru Johanna Charlotta Knief (firman J. C. Maexmontan) n:o 21 wid Unionsgatan eller annan lämplig lokal. Nya Pressen puolestaan 1893: Partihandel med bränvin. Guvernören i länet har tillåtit handlandshustrun Johanna Charlotta Knief, såsom innehafvare af handelsfirman J. C. Maexmontan i denna stad, att i Helsingfors idka partihandel med bränvin. 14

15 Maexmontanin väkiviinatehdas ja alkoholin tuontiliike toimi ja kukoisti kaikesta päätellen 1890-luvulla, ja tuotteita varmasti käytettiin myös rouvan emännöimissä huvittelupaikoissa. Kiista viihteellisten anniskelupaikkojen paheellisuudesta kärjistyi vuonna 1896, jolloin Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistö halusi seurata ruotsalaista esimerkkiä ehdottoman alkoholikiellon suhteen varieteissa. Hirn kirjoittaa, että myös Seurahuoneen johtokunnan puheenjohtaja Uno Alfons Wasastjernan mielestä oli paikallaan, että kevytmieliset ohjelmat lopetettaisiin. Rouva Maexmontanin kanssa tehty sopimus sisälsi itse asiassa jo pykälän, joka periaatteessa kielsi varieteen järjestämisen. Maexmontan huomautti jälleen, että taloudelliset syyt pakottivat järjestämään kevyttä viihdettä, ja syksyn 1896 ohjelmistostakin oli artistisopimuksin jo huolehdittu. Johtokunta pysyi kannassaan, mikä sai Johanna Charlotan tolaltaan olihan hän uhrannut miltei koko omaisuutensa eli peräti markkaa Helsingin Seurahuoneen tilojen kunnostamiseen, muun muassa uudistamiseen. aiheuttaisi kelvottomassa Jo kunnossa solmittujen olleiden artistisopimusten huoneiden purkaminen vielä markan lisäkustannukset! Ahdinkoa todennäköisesti lisäsi se, että samoihin aikoihin rouva Maexmontan oli avaamassa Oulunkylään pensionaattia eli täysihoitolaa ja kylpylää. 15

16 16

17 Helsingin Seurahuoneella Suomen ensimmäiset elokuvat Varieteeohjelmat saivat jatkoaikaa joulukuuhun 1896 saakka. Tämä saattoi osaltaan johtaa elävien kuvien yllättävän varhaiseen tuloon Suomeen. Elokuvia saatiin nimittäin katsella rouva Maexmontanin emännöimän Helsingin Seurahuoneen Sofiasalissa kesä-heinäkuussa 1896, siis vain puoli vuotta ensimmäisen Pariisin näytännön jälkeen. Lumièren veljekset järjestivät 28. joulukuuta 1895 Pariisin Boulevard des Capucines -kahvilassa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Elokuvainnostuksen taustalla oli pyrkimys markkinoida Lumiéren keksintö mahdollisimman tehokkaasti Venäjälle. Veljekset Arthur ja Ivar Grünwaldt toivat kuvat Helsinkiin Pietarin Aquarium-teatterista. Eläviä kuvia esiteltiin ensi kertaa lehdistölle, joka kertoi innostuneesti asiasta ja mm. Hufvustadsbladetissa ennakoitiin äänielokuvan tulemista lähivuosina. Yleisönäytöksissä oli numeroituja ja numeroimattomia paikkoja, kahden tai yhden markan hintaan. Suomen ensimmäinen elokuvateatteri, Kinematograph International avattiin Helsingissä Teatteri suljettiin kuitenkin jo saman kuun aikana. Huhtikuussa 1904 perustettiin ja aloitti Suomen ensimmäinen varsinainen elokuvateatteri, joka sai nimekseen Maailman ympäri. Kotimainen elokuvatuotanto alkoi vuonna

18 Vesi- ja täysihoitolan ilmoitus toukokuulta 1898 Vastoinkäymiset vievät voiton 1890-luvun loppupuolella Johanna Charlotan aikaa vei Oulunkylän Pensionaatin ja kylpylän toiminnan pyörittäminen muiden liiketoimien ohella. Vielä keväällä 1899 hän vuokrasi Helsingin Kaivohuoneen ja kunnosti omalla kustannuksellaan näyttämötilan ikkunarakenteet ravintolarakennuksessa. Samalla hän kiinnitti tallinnalaisen Eduard Berentin seurueen kesäkautta 1902 varten ja aloitti toukokuussa ns. Oberbrettl-ohjelman. Kyseessä oli oikeastaan kuuluttajan ohjauksella toteutettu kabaree, ja Sven Hirn tulkitsee aloitteen Maexmontanin yritykseksi kiertää varieteekieltopykälää. 18 rouva

19 Johanna Charlotan aika Oulunkylän Pensionaatin emäntänä jäi valitettavan lyhyeksi. Hän avasi paikan kesäkaudeksi 1897, ja vaikeudet alkoivat Hufvudstadsbladetissa jo vuosisadan julkaistiin alussa. useampia Kesällä 1900 myynti-ilmoituksia Maexmontanskan omistuksista Oulunkylässä. Kokonaisuuteen kuului useita huvilarakennuksia, joissa oli yhteensä noin 45 tulisijaa talvikäyttöäkin varten. Lisäksi oli mm. leipomorakennus leivinuunilla ja vaunuvaja, joissa oli myös useita asuinhuoneita, hevostalli, sikala ja kanala, mankelitupa ja pesutupa ja tietysti kylpylä puutarhoineen, vesilähteineen ja peltomaineen ja oma puhelinjohto! Kaikki olivat moitteettomassa kunnossa, ja myyntihinta markkaa. Keväällä 1901 rouva Maexmontan myi täysihoitolan huviloineen kondiittori K.J. Björkqvistille, joka pyöritti paikkaa jonkin aikaa. Hänelläkin oli ilmeisesti vaikeuksia ylläpitää toimintaa, sillä jo loppuvuodesta 1901 Oulunkylän Pensionaatti oli taas myynnissä, nyt yhteyshenkilönä asianajaja Aksel Ålander. Johanna Charlotta osti paikan kuitenkin takaisin pidetyssä huutokaupassa. Vain runsaan kuukauden päästä, Hbl:ssä julkaistiin Fru J.C. Maexmontan-Kniefin myynti-ilmoitus täysihoitolasta vaihtoehtoisesti tilojen ja palstojen vuokraamismahdollisuudesta: 19 ja

20 Ja taas muutamaa kuukautta myöhemmin, heinäkuussa 1902 Pensionaatti ja Vesiparantola olivat myynnissä, nyt huutokaupalla: Päivälehti : Huviloita ja huvilapalstoja Oulunkylässä Julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimitetaan torstaina kuluvan heinäkuun 17 p:nä klo ½ 2 päivällä myydään Oulunkylän Pensionaatille ja Vesiparantolalle kuuluva maa-alue siihen kuuluvine rakennuksineen, joko kokonaisuudessaan tai noin ½ hehtaarin palstoissa ynnä 3 makasiinitonttia. Alue on aivan Oulunkylän rautatieaseman vierellä, 15 minuutin matka Helsingistä. Tarkemmin ilmoittaa I. C. Maexmontan-Knief, Kaivohuone 20

21 Pian tämän jälkeen lehdissä alkaa näkyä lisää konkurssimyynti-ilmoituksia: 21

22 Syyskuussa 1902 Maexmontan-Kniefin myytäväksi pidetyssä velkojan konkurssipesän Rawintoloitsijan kokouksessa omistama rwa päätettiin Oulunkylän J. Ch. tarjota pensionaatti. Päätettiin myös, että ellei hyväksyttäviä tarjouksia konkurssipesälle tehdä ennen maaliskuun alkua, myydään tila huutokaupalla. Syksyllä 1902 rouva Maexmontanin konkurssi mainittiin toistuvasti: velkoja arvioitiin olevan ja varoja markkaa. Suomalainen Wirallinen lehti julisti ravintolanpitäjä Johanna Charlotta Maexmontanin tuomion Johanna Charlotta eli tämän jälkeen enää runsaan kuukauden. Johanna Charlotta Maexmontan hankki liiketoimillaan omaisuuden, mutta menetti sen vain yhden vuosikymmenen aikana ja samalla myös terveytensä. Voimme vain kuvitella, mitä lukuisten myynti- ja konkurssi-ilmoitusten taakse kätkeytyy Johanna Charlotan viimeisinä elinkuukausina! Hän joutui luopumaan vaivalla rakennuttamastaan, loisteliaaseen kuntoon perheyrityksen perinnöllä kohentamastaan Pensionaatista. Rouva Maexmontan vaikuttaa taistelleen paikan omistuksesta kynsin, hampain viimeiseen saakka, mutta lopulta oli luovutettava ja myönnyttävä konkurssiin. Sven Hirn näkee J.C. Maexmontanin uhraukset muistomerkin arvoisina. Nyt muistomerkki on olemassa ja jää aikakirjoihin Maexmontanin puistona. 22

23 Kaupungin huvielämästä Huveja on aina sekä kannatettu että vastustettu. Vielä 1800-luvun puolivälissä jako herrasväen ja rahvaan huvituksiin oli jyrkkä. Myös niukat ansiot ja pitkät työpäivät rajoittivat palkollisten ilonpitoa. Kapakkahuveja Helsingissä oli tarjolla runsaasti myös kaupungin työväestölle, jolle krouvit, majatalot ja salakapakat olivat harvoja viikonvaihteen virkistysmahdollisuuksia. Yhteiskunta suhtautui varauksellisesti taiteilijoihin, ja yleisöä pyrittiin suojelemaan erityisesti ulkolaisten temppujentekijöiden turmiolliselta vaikutukselta. Vähitellen huvittelunhalua alettiin ohjailla kansan valistamiseksi, säätyvastakohtien tasoittamiseksi ja kaupunkilaisten yhteishengen luomiseksi. Syntyi sivistäviä kansanhuveja, kansan juhlia, joita ensin järjestettiin yksityisten voimin luvun lopulla sekä kotimaiset että ulkomaiset taiteilijat ottivat ohjelmiinsa suurelle yleisölle tarkoitettuja konsertteja. Niitä kutsuttiin usein helppotajuisiksi konserteiksi luvun Helsingissä yhdistykset ja järjestöt ryhtyivät innolla huvien pitoon. Työpäivä alkoi lyhentyä ja ansiotaso nousta, mikä lisäsi yleisöä. Juhlaesitelmissä jaettiin hyödyllistäkin tietoa, ja musiikki sekä 23

24 teatteri rikastuttivat rahvaankin elämää. Yhdistysten jäsenet, tavalliset kansalaiset saivat esiintymisvarmuutta ja valmiutta erilaisiin tehtäviin, kun he järjestivät huvitilaisuuksia ja esiintyivät niissä itsekin. Erilaisia kaupungin huveja olivat esi merkiksi akrobaatit, teatterit, eloku vat, eläinnäyttelyt, tivoli ja varietee. Varietee tarkoittaa estraditaidetta näyttämöltä teatterisalille tai ravinto layleisölle. Varhaisin kiintopiste löy tyy Kaivopuiston ulkoilmateatterista. Ohjelmisto oli usein vaatimattomien perheyritysten esittämää, mutta mo nipuolista. Kilpailu kiristyi 1870-lu vulla, kun Hesperian ravintola val mistui. Vuosisadan lopussa varietee ta seurattiin ensisijaisesti Kaivohuo neella ja Helsingin Seurahuoneella eli nykyisellä kaupungintalolla. Vastapäisellä sivulla esimerkki katta vasta ohjelmatarjonnasta Maexmon tanin Seurahuoneella 1895: 24

25 25

26 26

27 Sigfrid Edvard Maexmontan S. E. Maexmontan oli kotoisin Turun läheltä Piikkiöstä. Hän valmistui farmaseutiksi vuonna 1853 ja tuli apteekkariksi Jyväskylään Helsingistä Maexmontan osti apteekin 1860 ja myi sen jälleen Hän toimi ilmeisesti Suomenlinnan apteekkarina vuodesta Jossain vaiheessa apteekin mainitaan menneen konkurssiin, minkä jälkeen Maexmontan perusti menestyvän viinatehtaan ja alkoholin tuontiliikkeen, joiden yhteydessä toimi myös pelikorttitehdas. Sigfrid Edvard kuoli Helsingissä pit källisen sydäntaudin murta mana. Kuva: Helsingfors Dagblad no 83. Herra Maexmontan toimi vuosina ateljeeku vaajana ja jonkin aikaa il meisesti myös kiertävänä kuvaajana. Hän käytti Turus sa toimineen norjalaissyntyi sen valokuvaaja Ole Jonsen Aunen kulissia ja liikemerk kiä. Tämä viittaa siihen, että 27

28 Sigfrid olisi oppinut valokuvaustaidon tämän ateljeessa. Harrastus jäi kuitenkin melko lyhytaikaiseksi sijoittuen siihen kauteen, jolloin hän ei hoitanut omaa apteekkia. Helsingissä Sigfrid Maexmontan vuokrasi Pohjoisen kadun Esplanadin ja kulmasta Kluuvikadun ateljeehuoneis ton, jota neidit Hilda ja Karin Magito olivat käyttäneet. Hänen käyntikorttikuvansa yleensä olivat kaavamaisen yksitoikkoisia ja käytetty rekvisiitta niukkaa. Käynti korttikuvien kääntöpuolella oleva sinisellä ornamentiikka painettu on sama kuin Ole Jonsen Aunen käyttämä. Valokuvataiteen museossa oleva S.E.Maexmontanin ottama visiittikorttikuva tuntemattomasta naisesta Maexmontan vain vaihtoi oman nimensä ornamentin sisälle (S.E. Maexmontan). Maexmontan otti myös vaimostaan Johannasta visiittikorttikuvan, joka on tallessa Museovirastossa ja Helsingin kaupunginmuseossa. 28

29 Sven Hirn kertoo Kameran edestä ja takaa -teoksessaan, että 1800-luvun puolivälissä valokuvaus siirtyi apteekkarikauteen, koska valokuvien tekeminen edellytti melkoista kemikaliota, ja eri vaiheet eril lisiä reseptejä. Liuoksia ei ollut aluksi valmiina, joten kuvaajan oli itse huolehdittava laboratoriopuuhasta. Näppäryyden ohella tarvittiin kär sivällisyyttä. Erilaisten tököttien käsittely oli lisäksi sekä siivotonta, ha juaistia koettelevaa että määrätyissä olosuhteissa myös paloturvalli suutta arveluttavasti vaarantavaa. Esimerkiksi paperivedoksia varten käytettiin munanvalkuaisella käsiteltyä albumiinipaperia, jota tosin ryh dyttiin valmistamaan teollisesti sangen pian. Joka tapauksessa tuon ajan valokuvaajilta vaadittiin taiteellisen silmän ja kohtalaisen kätevyyden ohella auttavaa kemiallisten prosessien hallitsemista. Huomattavan moni varhaisimmista valokuvaajistamme olikin saanut proviisorin koulutuksen. Apteekkarin ammatti mahdollisti myös valokuvausta rahakkaamman uran, sillä viinatehtailukin vaati aikanaan kemistin taitoja luvun jälkipuoliskolla Suomessa ryhdyttiin voimakkaasti propagoimaan viinien valmistusta kotimaisista raaka-aineista. Tällaiset tehtaat eivät vaatineet suuria perustamispääomia eivätkä monimutkaisia koneita. Maukkaat ja terveellisinäkin mainostetut hedelmä- ja marjaviinit kasvattivat suosio taan etenkin, kun niiden huokea hinta toi juomat vähemmän varakkai den ulottuville. Ilmeisesti Maexmontan iski tähän saumaan jossain vai heessa ennen kuolemaansa ja aloitti menestyvän alkoholikaupankäyn nin ja viinatehtailun. Valtaosa tuon ajan viinatehtaista sijaitsi kaupun 29

30 geissa, ja erityisesti Helsingissä alalla oli apteekkareita ja proviisoreita. Heidän taitonsa lääkkeiden valmistuksessa antoi hyvät edellytykset myös viinasekoitusten laatimiseen. Joidenkin lähteiden mukaan Maex montanin viinatehdas olisi sijainnut Töölössä, mutta ainakin yksi Maex montanin viinatehdas sijaitsi Siltavuorenrannalla tuolloin vielä puisen Pitkänsillan kupeessa. Tehdas paloi vuonna 1918 dramaattisten tapah tumien keskellä. Pitkänsillan eteläpäässä valkoiset olivat käyttäneet veneitä suojava rusteina. Kts: Sivustolla kerrotaan seuraavaa: Taistelujen tuhot ympäri Helsinkiä olivat Tampereen tuhoihin nähden verraten pieniä., mutta kaupunkilaisille 30

31 järkyttäviä. Eniten kärsivät ne rakennukset, joihin punaiset linnoittautuivat. Suurimpia tuhot olivat perjantaina 'Turun kasarmilla', joka tuhoutui tulipalossa lähes täysin. Näyttävä tulipalo syttyi myös Pitkänsillan eteläreunassa, jossa sijainnut 'Maexmontan' väkiviinatehdas paloi suurella roihulla. Palokunta saapui taistelujen keskelle palopaikoille, muttei kyennyt sammuttamaan paloja. (Nyström Samu: Helsinki ja helsinkiläiset sodassa. Teoksessa Kolbe Laura & Nyström Samu, Helsinki Pääkaupunki ja sota. Minerva, Helsinki.) Sigfrid Edvardin lisäksi Maexmontanin suvussa on vaikuttanut mui den muassa kuuluisa kuvataiteilija Frans Maexmontan ( ), jonka isä oli apteekkari. Suvusta löytyy myös kauppaneuvos Jakob Maexmontan ( ), Suomen Kaartin viimeinen komentaja Niko lai Maexmontan ( ) ja yliopiston lähinnä viimeinen miekkai lunopettaja Mauritz Maexmontan ( , ilmeisesti kuvataiteilija Frans Maexmontanin veli). 31

32 32

33 Oulunkylän Seurahuone - Juhannusmäen helmi Oulunkylän Seurahuoneella on monipolvinen historia, jonka juuret ulot tuvat keskiajalle. Oulunkylän Seurahuoneen tontti on nimittäin alun pe rin ollut osa Kottbyn yksinäistilaa, joka on luultavasti keskiaikaista räls siä oleva tila luvulla tilan omisti rälssimies Jöns Andersinpoika, mutta sitä viljeli lampuoti luvulla tilalla asui profossi ( sotilasvirkamies) Eskil Henrikinpoika luvulla omistajana toimi Helsingin koulun rehtori, maisteri Johan Gråå, ja tuolloinkin taloa viljeli hänen lampuotinsa. Luutnantti Henrik Ernst Blåfield osti tilan vuonna 1693, mutta joutui vuokraamaan sen neljä vuotta myöhemmin 33

34 velkojalleen, raatimies Hans Toftille. Toft lähti Kottbystä vuonna 1702, koska joutui riitoihin Blåfieldin kanssa. Seuraava vuokraaja ja velkoja oli raatimies Hans Foss, Helsingin rikkain mies vuosisadan vaihteessa. Ernst Blåfieldin poika Benjamin Blåfield joutui myymään Kottbyn tullimies Peter Wetterille, isänsä suurimmalle velkojalle. Kottby enstaka hemman eli Käpylän yksinäistalo, jonka pinta-ala oli 175,10 hehtaaria, merkittiin maarekisteriin vuonna Kantatilasta erotettiin Johannisbergin palsta , samaan aikaan muiden loh komisten kanssa. Johannisbergistä erotettiin vuonna 1907 Emilielundin tila. Seurahuoneen nykyinen tontti muodostuu Emilielundin tilasta ja osasta Nybondsin tilaa, joka oli alkuaan kruunun lahjoitusmaa kaupun gille luvulla Oulunkylään alkoi rakentua omaleimainen huvila-alue, jonne asettui asumaan varakkaita ja tunnettuja henkilöitä. Esimerkiksi vuonna 1884 Oulunkylässä vietti kesää kolmisenkymmentä perhettä, joiden puhekielenä oli ruotsi, saksa, venäjä tai ranska. Nämä virkamiesja upseeriperheet toivat paikkakunnalle kansainvälistä sävyä ja rohkai sivat yrittäjiä tarjoamaan uusia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia, kuten täysihoitola- ja kylpyläpalveluja tarjonnut Oulunkylän Pensionaatti. Oulunkylän Seurahuoneen tarina sai alkunsa vuonna 1881, jolloin värjärimestari Berndt August Ölander osti tilanomistaja M.W. Nyströmin ja J.H. Eklundin antaman tienrakennuslupauksen jälkeen Magnus Leo nard Lönngreniltä Kottbyn yksinäistaloon kuuluvan rakennuksen ja kol 34

35 me tynnyrinalaa (noin 1,5 heh * Tynnyrinala on vanha pinta- taaria*) alamitta, joka on ollut Veräjämäen hakamaan pohjoispäästä aivan tulevan rau käytössä Pohjoismaissa. tatiepysäkin oli Alkujaan tynnyrinala oli kasvava peltoala, jolle kylvettiin viereltä. luonnonkaunis, Paikka koivuja rinne. Olander perusti tontille vuonna tynnyrillinen viljaa. Vuonna 1882 kylpylaitoksen, jonka yhtey 1633 tynnyrinala määriteltiin dessä toimi pensionaatti eli täysihoitola. Paikalla maanmittaustarpeiden vuoksi neliökyynäräksi, mutta vuoteen 1688 mennessä mitta olleiden rakennusten oli vakiintunut neliöjalaksi, joka vastasi historia on hieman sekava, mutta se neliökyynärää eli noin tiedetään, että 0,49 hehtaaria (4940 m²). laitoksen päärakennus Olanderin kylpy tuhoutui tulipalossa ainakin osittain 1890-luvulla. Olander myi laitoksen 1890luvun aikana rouva Johanna Charlotta Maexmontanille, jonka aikana rakennettiin vanhojen piirustusten mukaan pääosin uusi talo palaneen tilalle. Uutta oli lisäsiipi ja torni, joka kohosi maamerkin tavoin maisemasta. Rakennus valmistui vuonna

36 Maexmontanin pensionaatti ja vesiparantola Kuvernööri myönsi rouva Maexmontan-Kniefille vuonna 1897 luvan kesäkuukausina toimivan täysihoitolan ja sen yhteyteen rakennettavan laillistetun lääkärin johtaman parantolan perustamiseen. Pensionaatti sai luvan myös juovutus- ja mallasjuomien anniskeluun edellyttäen, että näitä tarjoiltiin ainoastaan parantolan potilaille ja täysihoitolan vie raille. Muille tarjoilu oli sallittu vain ruokailun yhteydessä. Pensionaatti avattiin ensimmäisen kerran kesäkuussa Täysi hoitolassa oli tuolloin useita kymmeniä mukavasti sisustettuja huoneita, niin suurempia huoneistoja kuin yksittäisiä huoneita. Huoneiden suuren määrä mahdollistivat täysihoitolaan kuuluvat useat huvilarakennukset, joita tontilla tuohon aikaan vielä oli. Huoneissa oli hienot englantilaiset rautasängyt ja muita mukavuuksia. Pian pensionaattiin saapui suuri joukko kesävieraita, joista valtaosa oli ulkolaisia, ja lisää vieraita virtasi päivittäin. Vieraat asuivat huviloissa ja kävivät kylpylaitoksessa hoidoissa. Vuosisadan vaihteessa pääkaupunkiseudun lehdistö kirjoitti Oulun kylän Pensionaatin viihtyisyydestä ja kauniista sijainnista havumetsän keskellä sekä ensiluokkaisesta ravintolasta. Täysihoitolan laadukkaita palveluja suositeltiin kesävieraille, kylpylävieraille ja matkustavaisille. Kylpylässä, tai pikemminkin parantolassa oli tarjolla hoitoja muiden muassa hermosairauksiin, vähäverisyyteen, yleiseen heikkoudentilaan ja reumasairauksiin. 36

37 (Kuva: lehti-ilmoitus Hufvudstadsbladet ) Vilpoisalla terassilla tarjoiltiin päivittäin aamiaisia, päivällisiä ja illalli sia. Täysihoitola- ja kylpylävieraita viihdytettiin ruoka- ja juomatarjoilun ohella musiikilla ja maalaismaisemaan sopivalla viihteellä kuten kukko tappeluilla, joiden maineikas sankari oli rautatiekirjuri Candelinin suuri ja kirjava Pettersson-niminen kukko. Oulunkylän Pensionaatin ohjelma tarjonta poikkesi rouva Maexmontanin samaan aikaan pyörittämän Heksingin Seurahuoneen varieteeviihdepainotteisesta ohjelmasta. Yhte nä syynä tähän saattaa olla, että päärakennuksesta puuttui kunnollinen juhlasali näyttämöineen, eikä ravintola aluksi ollut avoinna muille kuin ruokavieraille. Anniskeluoikeuksiin vaikuttaa liittyneen myös melkoinen lupabyrokratia. Esimerkiksi Päivälehden numerossa kerro taan myönnetystä anniskeluoikeudesta: 37

Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita

Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Johanna Charlotta Maexmontanin, Oulunkylän Seurahuoneen ja Maexmontanin puiston vaiheita Tämän pdf-tekstin tiedot on v 2010 koonnut työryhmä: Marja Mesimäki, Annikki Piilonen, Harri Nygrén ja Kari Sundvall.

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913.

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913. .. - K E R TOM U S Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Pyörä~ly-, luistelu- ja hiihtojaostohallinnon toiminnasta v. 1913. Pyöräily-, luistelu-ja hiihtojaostohallinnon jäseni~si valit tiin LIiton VUOSiKoKouKsessa

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013 Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 TELA 153 Liikuntapaikka- ja leikkipuistoselvitys on tehty aiemmin vuonna 2005. Pattijoen ja Raahen kuntaliitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/5 08.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (6) 245 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sanna Hellströmin valtuustoaloitteesta, joka koskee uusien ja laajojen koira-aitausten perustamista HEL 2012-002571

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Hintzellit Suomen lehdistöss sata vuotta sitten Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella

Naantalin kaupungin asemakaavan mukaisten omakotitonttien luovutusehdot Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueella Kaupunginhallitus 234 25.05.2009 Kaupunginvaltuusto 34 08.06.2009 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 11 02.02.2015 Kaupunginhallitus 73 23.02.2015 Kaupunginvaltuusto 16 30.03.2015 Naantalin kaupungin asemakaavan

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ . AJm Ä f Ä 4m. rnri ' ii HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ HYVINKÄÄNHIIHTOKESKUKSENKARTTA paperiliuskoilla. paperiliuskoilla. punaisilla merkitty latu km. 10 oleva

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset:

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale Kaupunginhallitus 258 20.10.2014 Kaupunginhallitus 294 07.12.2015 Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale 141/522/2013 Kaupunginhallitus 20.10.2014 258 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot