Gramexpress. Karita Mattilan. joulu on lämmin. Keikka alkaa ripustamisesta s. 16. Gramexilta 9,7 miljoonaa kotimaiselle musiikille s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gramexpress. Karita Mattilan. joulu on lämmin. Keikka alkaa ripustamisesta s. 16. Gramexilta 9,7 miljoonaa kotimaiselle musiikille s."

Transkriptio

1 Gramexpress ESITTÄVIEN TAITEILIJOIDEN JA ÄÄNITTEIDEN TUOTTAJIEN TEKIJÄNOIKEUSYHDISTYS GRAMEX RY:N ASIAKASLEHTI Keikka alkaa ripustamisesta s. 16 Gramexilta 9,7 miljoonaa kotimaiselle musiikille s. 10 Karita Mattilan joulu on lämmin KUVA: MINNA ANNOLA Antti Tuisku lauloi radion kotimaisen jouluhitin s. 12 1

2 Lordin euroviisuvoitto oli odotetusti Vuoden tapahtuma. ALKUSOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. KUVA: SONY BMG Hanna Pakarinen ja Beats & Styles pääsivät viisukarsintoihin. Paikasta Euroviisuissa karsii 12 artistia Suomen edustaja vuoden 2007 Euroviisuissa ratkeaa 17. helmikuuta Suomen edustaja on ennennäkemättömässä tilanteessa itse kilpailussa, sillä ensimmäistä kertaa suomalainen puolustaa voittoa ja vieläpä kotikentällä. Yleisradio on kutsunut levy-yhtiöiden ja artistien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Suomen omiin viisukarsintoihin 12 artistia, joista edustaja valitaan. Mukana ovat Beats & Styles, Hanna Pakarinen, Humane, Jani & Jetsetters, Jann Wilde & Rose Avenue, Johanna Kurkela, Jukka Kuoppamäki, Katra, Kentala, Laura, Lovex ja Thunderstone. Musiikki ja media palkitsi Musiikki ja media -tapahtumassa jaettiin lokakuussa vuosittaiset Industry Awards -palkinnot musiikkialalla ansioituneille. Palkituista äänesti kuhunkin sarjaan valittu henkinen raati, jonka jäsenet antoivat äänensä kolmelle mielestään parhaiten ansioituneelle. Bisnessarjassa Stupido Shop uusi voittonsa vuoden levykauppana, Fullsteam Records valittiin vuoden indie-yhtiöksi, Helsinki Music Companyn Asko Kallonen oli jälleen vuoden tuotantopäällikkö ja Spinefarmin Tuula Salminen vuoden tiedottaja. Mediasarjassa koettiin yllätys, kun toimittaja Ilkka Mattilan hallitseman vuoden kirjoittava journalisti -sarjan ykkössijan otti vapaa toimittaja Timo Isoaho. Sony BMG valittiin vuoden levy-yhtiöksi. Livesarjassa vuoden tapahtumaksi valittiin Lordin Euroviisu-voitto, Jouko Karppanen vuoden ohjelmamyyjäksi ja Juhani Merimaa vuoden promoottoriksi. Erikoispalkinnon saivat Seppo Kahilainen ja Gugi Kokljuschkin elämäntyöstä suomalaisen musiikin hyväksi. KUVA: JAAKKO SALO KUVA: SAARA VUORJOKI KUVAT: SONY BMG Vaasasta tulee popcity. Vaasasta Popcity 2007 Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus on valinnut Vaasan vuoden 2007 Popcity-kaupungiksi. Vaasalaisille pop- ja rock-maailman toimijoille se tulee merkitsemään näkyvyyttä musiikkiteollisuuden, median ja suuren yleisön silmissä. Ensimmäisenä joulukuuta alkaneissa karsinnoissa Vaasan elävän musiikin yhdistys Welmu ry valitsee 3 4 lupaavaa paikallista yhtyettä. Nämä saavat ensi vuoden aikana julkaista sarjan singlejä sekä pääsevät esiintymään musiikkiteollisuuden ja median edustajille showcase-tapahtumissa. Heille on luvassa myös festivaalikeikkoja. Popcityn arvonimeä on jaettu vuodesta 2001 alkaen. Aikaisemmin popcity-julkisuutta ovat nauttineet Joensuu, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Kuopio ja Rovaniemi. Meta4-kvartetissa soittavat (oikealta ) Antti Tikkanen, 1. viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Tomas Djupsjöbacka, sello, ja Minna Pensola, 2. viulu. Meta4 debytoi Carnegie Hallissa Meta4-jousikvartetti konsertoi lokakuussa Washingtonissa sekä Carnegie Hallin Weill-salissa New Yorkissa. Ohjelmassa olivat Dmitri Šostakovitšin jousikvartetto nro 3, Kaija Saariahon Nymphea jousikvartetille ja elektroniikalle sekä Sibeliuksen Voces intimae. Carnegie Hallin resitaali kuului Finlandia Foundationin New York Metropolitan -jaoston ja Sibelius-Akatemian yhteistyössä toteuttamaan Artist Debut -sarjaan. 2

3 PÄÄKIRJOITUS KUVA: HEIKKI TUULI Leikataanko perhosen siivet? Lauri Kaira Helena Juntunen hengittää persialaisen ruusuöljyn tuoksua Monica Groopin ojentamasta hopearuususta Straussin Ruusuritarissa. Karita Mattila -palkinto Helena Juntuselle Karita Mattila -palkinnon sai tänä vuonna sopraano Helena Juntunen. Palkinto, suuruudeltaan euroa, luovutettiin hänelle lokakuussa Suomen Kansallisoopperassa järjestetyn konsertin yhteydessä. Konsertin solistina lauloivat edellisen vuoden palkittu Essi Luttinen sekä Petri Bäckström pianistinaan Kristian Attila. Palkintolautakuntaan kuuluivat Karita Mattilan itsensä lisäksi Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen ja palkinnon rahoittavan Senaatti-kiinteistöjen edustajana toimitusjohtaja Aulis Kohvakka. Karita Mattila -palkinto on suurin Suomessa vuosittain myönnettävä laulajille tarkoitettu palkinto ja se jaettiin nyt kuudennen kerran. Gramexpress 4/ Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Karita Mattila ja elävän esityksen lumo 09 Gramex hoitaa korvaukset ulkomailtakin 10 Gramexilta 9,7 miljoonaa kotimaiselle musiikille 12 Joulun 2005 soitetuimmat 13 Gramex till din tjänst 14 Välisoitto 15 Soolo / Jussu Pöyhönen 16 Ennen keikkaa ripustetaan ja rakennetaan 20 Pykäläviidakko / Taina Kämäräinen 21 ESEKin päätöksiä 23 Yksi 600:sta / Suomen Musiikki ja Kari Hynninen 24 Gramexin palvelukortti Kansi: Karita Mattila. Kuva: Sakari Viika / Ondine Gramexpress 4/2006 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. Suomalaiset päättäjät hehkuttavat kulttuuri- ja viihdealan kasvu- ja vientimahdollisuuksista. Syytä onkin. Luova ala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Onnistumiset musiikin, elokuvan ja tietokonepelien alalla osoittavat, että Suomella on aito tilaisuus päästä hyötymään tästä kasvusta. Luova ala ei kuitenkaan voi kasvaa, ellei sen anneta kasvaa. Jotta syntyy vientiä ja työpaikkoja, on luovalla alalla oltava mahdollisuus kehittyä omilla kotimarkkinoillaan. Päättäjien soisi olevan tässä asiassa tarkkoina. Luova ala on vielä kapea verrattuna vanhempiin teollisuusaloihin. Kasvamassa olevan alan intressit unohtuvat helposti, kun suuret ajavat omia etujaan vallan kammareissa. Erityisesti suuret tv- ja radioyhtiöt ovat kunnostautuneet tässä. Koska ne ostavat luovan alan tekemiä ohjelmasisältöjä esittäväkseen, luovan alan tulot ovat niille menoja. Ja menojahan halutaan aina karsia. On luonnollista, että tv- tai radioyhtiö tahtoisi saada ohjelmasisältönsä mahdollisimman halvalla, osin jopa ilmaiseksi. Valitettava totuus kuitenkin on se, että halvalla ei voi saada hyvää. Tätä ei muuta se, missä ministeriössä tekijänoikeusasioita valmistellaan. Eikä se, saako yhdellä kaupalla oikeudet yhteen tai useampiin lähetysverkkoihin. Eivätkä muutkaan muutoshankkeet, joita suuret mediatalot omaksi edukseen keksivät. Luovuus ja kotimainen kulttuuri ovat olleet Suomelle tärkeitä aina. Nyt kulttuurin henkisen arvon rinnalle on tullut kansantaloudellinen arvo. Elokuva, musiikki ja kirjallisuus ovat rajat ylittäviä vientituotteita ja merkittäviä työllistäjiä. Lähivuodet ratkaisevat, pääsemmekö me suomalaiset hyötymään luovan alan kasvusta. Siihen on mahdollisuus. Toivottavasti päättäjät pitävät huolta siitä, että tämä mahdollisuus toteutuu. Kyse on sekä kansallisesta kulttuuri-identiteetistä että työpaikoista. 3

4 ALKUSOITTO Suomenkielinen musiikinhistoria verkkoon Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. Sibelius-Akatemia on avannut ensimmäinen suomenkielisen esityksen länsimaisen taidemusiikin historiasta verkossa. Muhi Musiikinhistoriaa verkossa -sivusto palvelee kaikkia musiikkialan opiskelijoita, alan harrastajia, toimijoita ja kirjoittajia. Se on alati laajeneva artikkelitietokanta, joka hyödyntää semanttisen verkon käsitepohjaista tiedonhallintaa. Siitä voi toki etsiä tietoa myös perinteisin hakutoiminnoin. Muhin sisällöstä vastaavat professorit Veijo Murtomäki ja Ilkka Oramo Sibelius-Akatemiasta, professori Leena Hyvönen Oulun yliopistosta sekä tutkija-opettaja Leena Unkari-Virtanen ammattikorkeakoulu Stadiasta. Musiikkiviennin arvo kasvaa yhä Suomalaisen musiikkiviennin arvo kasvoi vuonna 2005 yli seitsemän miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Music Export Finlandin vuosittain teettämän tutkimuksen mukaan viennin arvo oli vuonna 2005 lähes 29 miljoonaa euroa. Luku tarkoittaa peräti 33 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna, ja se heijastaa suomalaisten musiikkialan yritysten kasvanutta aktiivisuutta ulkomailla. Viennin pääpaino on edelleen saksankielisissä maissa sekä Pohjoismaissa, mutta Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Aasia ovat kasvattaneet tärkeyttään vientikohteina. Yrityksiltä vaaditaan kansainvälistä kilpailukykyä ja resursseja panostaa artistien kehitykseen, jotta suomalainen osaaminen ei karkaa ulkomaille. Kun tukitoiminta ja rakenteet kehittyvät paremmin suomalaisten ammattilaisten tarpeita vastaavaksi, voimme odottaa vielä parempia tuloksia sekä useampia menestystarinoita, sanoo Musexin johtaja Paulina Ahokas. KUVA: MAARIT KYTÖHARJU Iro Haarlalle Yrjö Suomen Jazzliitto on myöntänyt vuoden 2006 Yrjö-palkinnon Iro Haarlalle. Haarla tunnetaan pitkän linjan jazzmuusikkona: säveltäjänä, kapellimestarina, pianistina ja harpistina. Palkinnon perusteluissa hänen balladivoittoista musiikkiaan luonnehdittiin ilmaisuvoimaiseksi ja tunnistettavan skandinaaviseksi, kuitenkin impressionismissaan erittäin omaleimaiseksi. Haarlan Loco Motife -yhtyeen viime vuonna julkaistu Penguin Beguine -levy palkittiin Jazz-Emmalla. Hänen suomalais-norjalaisen kvintettinsä levyttämä Northbound puolestaan on noteerattu kansainvälisesti yhdeksi vuoden parhaista levytyksistä. Sibelius-Akatemialle uusia ystäviä Yhdysvaltoihin on perusteilla Sibelius-Akatemiaa tukeva säätiö. The Friends of Sibelius Academy -säätiön tarkoituksena on kerätä varoja Sibelius-Akatemian ja sen kumppaneiden väliseen yhteistyöhön USA:ssa. Ensimmäisiä suuria hankkeita ovat Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin vierailu Los Angelesissa Esa-Pekka Salosen johdolla ja sen yhteydessä järjestettävä kapellimestarikurssi lokakuussa Säätiön suojelijoiksi ovat tähän mennessä lupautuneet kapellimestarit Sir Colin Davis, Esa-Pekka Salonen, Osmo Vänskä sekä New York City Operan johtaja Paul Kellogg. Colin Davis kuuluu Sibelius-Akatemian ystäviin. KUVA: SIBELIUS-AKATEMIAN KUVA-ARKISTO TILITYSINFO Vuoden 2005 soittoaikatilastot Tuottaja tai taiteilija-asiakas voi halutessaan saada erillisen listan omista soitoistaan vuodelta Listan voi pyytää tilityksen asiakaspalvelusta. Listalta käy ilmi, missä radiossa omat äänitteet ovat soineet ja kuinka paljon siitä on kertynyt korvauksia. Listat voidaan toimittaa joko paperiversioina tai sähköpostitse. Ääniteilmoitukset vuodelta 2006 Loppuvuonna 2006 julkaistujen äänitteiden ilmoitusten pitää olla Gramexissa tammikuun 2007 loppuun mennessä. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme Rokumentti veti väkeä Brasilian ja USA:n yhteistuotanto Favela Rising oli vaikuttava selviytymistarina Rio de Janeiron slummeista. Joensuussa järjestettiin marraskuussa rockdokumenttien ja -elokuvien Rokumentti-festivaali järjestyksessään toisen kerran. Kaikkiaan festivaalin eri tapahtumiin osallistui kolmen päivän aikana hieman yli 3500 kävijää. Tulevaksi vuodeksi Rokumentin vetovastuu siirtyy Joensuun Popmuusikot ry:lle. Kaksi ensimmäistä Rokumenttia järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman DEK-projektin, Savon Kinot Oy:n ja Popmuusikoiden tuotantoyhtiö Nuori Rytmi Oy:n kanssa. 4

5 RYTINÄÄ KUVA: SUSANNA MAJURI Hypeä vai sinappia Porvoosta Risto Ryti KUVA: JOHANNES WIEHN Islaja keinuu maineeseen. Suomalaisia Hollannin Eurosoniciin Keikkamyyjille erityisesti suunnattu Eurosonic-tapahtuma Hollannin Groeningenissa esittelee laajasti eurooppalaista musiikkia tammikuussa. Suomea tapahtumassa edustaa neljä yhtyettä: Fullsteam Recordsin rock-yhtyeet Lapko ja Rubik, Fonalin avantgardistista poppia esittävä Islaja sekä Merceedesin hard rock -yhtye Bloodpit. Yhteensä tapahtumassa esiintyy 180 yhtyettä. Eurosoniciin kokoontuu 1800 musiikkialan ammattilaista tekemään uusia löytöjä ja kohtaamaan kollegoitaan. Kymi Sinfoniettalle uusi taiteellinen johtaja Kymi Sinfoniettan taiteelliseksi johtajaksi ensi vuoden alusta alkaen on valittu japanilaissyntyinen Yasuo Shinozaki. Shinozaki tuli Suomessa tunnetuksi Sibelius-kapellimestarikilpailun kautta saavutettuaan toisen palkinnon vuonna Tuolloin hänen Sibeliuksen toisen sinfonian koskettava tulkintansa teki kuulijoihin lähtemättömän vaikutuksen. Kilpailumenestyksen jälkeen Shinozaki on työskennellyt Suomessa mm. Turun kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian ja Tapiola Sinfoniettan kanssa. Kymi Sinfonietta on tehnyt yhteistyösopimuksen Shinozakin kanssa kaksivuotiskaudeksi , johon liittyy yksi optiovuosi. Teknologiaan kuuluvassa keskustelussa hypellä tarkoitetaan teknisen uutuuden aiheuttamaa yli-innostusta. Määritelmästä voidaan suoraan päätellä, että hype on joko katastrofin syy tai niin kuin esimerkiksi maailman suurimman matkapuhelinvalmistajan tapauksessa loistavasti käytetty kannustuskeino uusiin innovaatioihin. Hypen esi-isä on ilmaistu vanhoissa strategiaja johtamisopeissa sanonnalla nousukiidossa olevaa ideaa ei saa ampua alas. Mitä konkreettisempien asioiden pariin siirrytään alkuperäisestä hype-ympäristöstä, sen vähemmän on tilaa yli-innostukselle. Tämä koskee kaikkea toimintaa yhteiskunnassa. Sen ymmärtäminen on kaiken rationaalisen ja menestyksekkään toiminnan edellytys. Lakeja ei voi säätää hypettämällä. Yhtä lailla on tassut pidettävä maassa niin sorvaamossa kuin leikkaussalissakin. Muoti-ilmiönä hype tarttuu ja leviää sinnekin, minne se ei kuulu. Hauska esimerkki tällaisesta hypetyksestä on mediatalojen, kustantajien ynnä muiden tekemä esitys tekijänoikeushallinnon siirtämisestä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Luin innostuneena hakemuksen ylikivoja perusteluja. Niiden innoittamana esitän nyt joukkoliikennettä koskevien asioiden siirtämistä pois liikenneministeriöstä. On nimittäin niin, että porvoolaisella nakkikioskilla on maan paras sinappi. Helsingin keskustan taksi ei kuitenkaan suostu ajamaan sinne samalla hinnalla kuin kotiini Espooseen. Tämä asia pitäisi nyt kerta kaikkiaan saada kuntoon substanssiministeriössä, joka tässä sinapin laatua koskevassa asiassa on maa- ja metsätalousministeriö. Hypen sekoittaminen ympäristöön, johon se ei kuulu, tekee hypetyksestä höpötyksen synonyymin. Sinappia kinkun päälle ja hyvää joulua! Risto Ryti on Gramex ry:n hallituksen puheenjohtaja. 5

6 Se on hyvän proggiksen merkki että sen rundin aikana esitykset kasvavat. Elävä esitys oivaltaa joka kerta jotain uutta. Karita Mattila Giacomo Puccinin Toscan 1. näytöksessä, Vladimir Kuzmenko Mario Cavaradossina. Ihanaa kun on tenori jota saa koskea. 6

7 Ammattitaidolla virheetkin kääntyvät voitoksi. Karita Mattila & elävän esityksen lumo Karita Mattilaa kuullaan nykyään Suomessa harvoin. Siksi hänen Toscansa ja hänen kaksi resitaaliaan Kansallisoopperassa olivat laulun ystäville juhlaa. TEKSTI: ANU KARLSON KUVAT: SAKARI VIIKA Karita Mattila ilahdutti syksyllä suomalaisia ihailijoitaan laulamalla Puccinin Toscan nimiosan Suomen Kansallisoopperassa. Ehkä hieman yllättäen se oli hänen roolidebyyttinsä. Onhan Karita laulanut jo vuosia sitten Manon Lescaut n, ja Wagnerin Elsa ja Eva ovat olleet hänen ohjelmistossaan jo toistakymmentä vuotta. Tosca on raskas rooli niin näyttämövaatimuksiltaan kuin laulullisestikin. Mutta alkusyksyn harjoitusrupeaman ja sitä seuranneiden esitysten jälkeen Tosca tuntui Karitan mielestä ihan omalta roolilta. Se kasvoi joka kerta selvästi, siihen tuli uusia elementtejä, ja asiat loksahtelivat kohdalleen, hän kuvailee. Elävän esityksen kuvaan kuuluu Karitan mielestä, että aina sattuu jotakin pientä. Mutta virheitä paikkailtaessa ei lopputuloksena olekaan ainoastaan moitteeton esitys, vaan teokseen aukeaa aivan uusia ulottuvuuksia. Karita kiittää oopperan taitavaa ja kannustavaa tiimiä, jossa kaikki ovat samalla innostuksella mukana. Se on hyvän proggiksen merkki että sen rundin aikana esitykset kasvavat. Elävä esitys oivaltaa joka kerta jotain uutta. Karita Mattila tunnetaan totaalisesta heittäytymisestään jokaiseen rooliin. Toscan ensiiltaan valmistautuessaan hän estottomaan tapaansa iloitsi siitä, että hänellä on vastanäyttelijänään tenori, jota saa koskea. Sillä hän ei tunne kompromisseja omassa laulamisessaan eikä näyttelemisessään, ja jos vastanäyttelijä ei ole valmis panemaan itseään likoon samalla tavalla, syntyy ristiriita. On meitä laulajiakin moneen junaan. On sellaisia joille on hirveän tarkkaa, missä vaiheessa ja millä tavalla heistä saa ottaa kiinni, minkä fraasin aikana saa ylipäänsä koskea, saati tarttua käteen, hän selittää hieman vaivautuneena. Kehitys on kasvua Karita Mattilalla on pohjoismaisen vaalea ääni, joka on samalla kertaa sekä lyyrisen taipuisa että dramaattisen kestävä. Hän otti ohjelmistoonsa ensimmäiset Wagner-roolinsa jo kolmekymppisenä. Siten hän on laulanut pitkään Mozartia ja Wagneria rinnakkain. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä eteenpäin: Mozart saa jäädä kokonaan. Vaikka minulla oli luontainen Mozartääni, tiesin jo varhain, että minulla on kapasiteettia johonkin muuhun, ja siihen laulunopettajanikin ovat minua valmistaneet. Taikahuilun Pamina, Don Giovannin Donna Elvira ja Anna sekä Così fan tutten Fiordiligi olivat pitkään Karita Mattilan paraatirooleja. Nyt niitä on kuitenkin käännelty eri produktioissa ja eri kollegojen kanssa riittävästi, ja suurin osa on päätynyt levyllekin. Paminan Karita jätti pois aivan ensimmäisenä. Tiesin jo ennen ensimmäistä Elsaani, että Taikahuilua ei lauleta samalla pillillä kuin Lohengriniä. Ja olen aina tiennyt, että en päätä uraani Mozart-laulajana. Sanotaan, että Mozart on öljyä äänelle, jos on joutunut laulamaan raskaita rooleja suurissa taloissa. Samoin Mozartin oopperaroolit kertovat laulajalle lahjomattomasti hänen äänensä kulloisenkin tilan. Karitalla tämä testikenttä on siirtynyt piirun verran dramaattiseen päin. Nyt minulle on Straussin Arabella semmoinen rooli, jossa tsekkaan missä kunnossa ääneni on. Ääntä on työstettävä niin, että se ei menetä kimmoisuuttaan, vaikka se tulee raskaiden roolien myötä suuremmaksi. Hyviä töitä hyvissä rooleissa Entä mitä Toscan jälkeen? Lisää Puccinia, vai kenties sittenkin Wagneria? Tähän Karita ei uskalla eikä tunne tarpeelliseksikaan vielä vastasta. Hänen almanakkansa on täynnä niin Taikahuilua ei lauleta samalla pillillä kuin Lohengriniä. pitkälle, että hän voi keskittyä hiomaan tähänastista ohjelmistoaan. Välillä minulla oli sellainen vaihe, että jokin rooli tuli eteen yhdessä tai kahdessa produktiossa, ja sitten tuli pitkä tauko. Esimerkiksi Manon Lescaut oli sellainen meni varmaan kuusi vuotta, ettei minulla ollut yhtään Manon Lescaut ta sen jälkeen, kun tein sen ensimmäisen kerran Tampereella. Nyt niitä on kuitenkin ruvennut tulemaan: olen tehnyt sen San Franciscossa, ja se tulee Metiin jonkun vuoden päästä. Toivon että saisin tehdä sen kaltaisia rooleja myös Euroopassa. Toscaksi Karita Mattilalla on tilaus New Yorkin Metropolitaniin vuodelle 2009, ja hän toivottaa tervetulleeksi lisääkin tätä uutta alue- 7

8 Radiolähetykset ovat arvokas tapa kuunnella oopperaa ja päästä sen lähelle. valtaustaan. Mutta on se semmoinen rooli ettei sitä ihan joka vuosi halua tehdä. Livelevy on paras Karita Mattilan levytysten luettelo on suorastaan pökerryttävä laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. On oopperaa, on liediä, on perinteistä ja modernia; vakavaa ja hieman kevyempääkin musiikkia. Kaikkia äänityksiään pystyy tuskin itse edes muistamaan, mutta pari oikein hyvää muistoa erottuu ylitse muiden. Kun tein soololevyni Colin Davisin kanssa, saksalaisia aarioita Eratolle, siitä jäi valtavan hyvä maku silloin. Ja vaikka tämä ehkä kuulostaa yllättävältä, olen hyvin tyytyväinen myös siihen levyyn, joka tehtiin 40-vuotiskonsertistani. Juhlakonsertin tallensi Ondine suoraan paikan päällä, eikä sen enempää levy-yhtiö kuin taiteilija itsekään tiennyt etukäteen, olisiko äänitteestä levyksi. Se on varmaan musiikillisesti kaikkea muuta kuin perfekti, Karita Mattila vähättelee, koska sehän otettiin siitä yhdestä livekonsertista, eikä pahemmin ollut mahdollisuuksia paikkailla sitä. Mutta niin me taas näytimme, että ollaan ammattilaisia, ja siitä tuli levy. Se on minulle ihana dokumentti. Samanlainen dokumentti on tekeillä myös Karitan lokakuisesta Helsingin konsertista. Karita Mattila äänilevyllä (valikoima) Opera Arias. Mozart, Weber, Rossini, Gounod, v Dvorák. Philharmonia-orkesteri /John Pritchard. Philips (1987) Wonderful. Musikaalisävelmiä (Lloyd Webber, Loewe, Kern, Porter, Bernstein ym.). Tapiola Sinfonietta / Pekka Savijoki. Ondine ODE (1995) Sibelius Songs. Ilmo Ranta, piano. Ondine ODE (1995) Sydän Suomessa. Kuula, Merikanto, Melartin, Kilpinen. Ilmo Ranta, piano. Ondine ODE (1996) Wild Rose. Beethoven, Schubert, Brahms ym. Ilmo Ranta, piano. Ondine ODE (1997) Lauluja merelle. Mårtenson: Myrskyluodon Maija ym. Jyväskylän sinfoniaorkesteri / Riku Niemi. Ondine ODE (1997) Karita Live! Juhlakonsertti Helsingissä v Wagner, Dvorák, Verdi, Puccini, J. Strauss, Sibelius, Madetoja, Merikanto. Radion sinfoniaorkesteri / Jukka-Pekka Saraste. Ondine ODE (2000) German Romantic Arias. Beethoven, Weber, Mendelssohn. Staatskapelle Dresden / Colin Davis. Erato (2001) Joululauluja. Tiirismaan musiikkiluokkien kuoro / Seppo Korhonen; Kalevi Kiviniemi, urut; Markku Krohn, lyömäsoittimet. Lahti Organ Festival LOFCD-101 (1992) Karitan joulu. Kauneimpia joululauluja. Chorus Cathedralis Aboensis ja Turun filharmoninen orkesteri / Pertti Pekkanen. Ondine ODE (2002) Oopperaa suoraan New Yorkista Suomalainen yleisö on saanut kuulla Karita Mattilaa viime vuosina ennen muuta New Yorkin Metropolitanin lauantain iltapäivänäytännöistä, joita on radioitu suorina lähetyksinä. Suomessahan ne tulevat mukavasti lauantai-iltojen iloksi. Myös Karitan henkeäsalpaava Salomen tulkinta kuultiin Suomessa kaksi vuotta sitten mutta vain kuultiin, ei nähty. Eivätkö oopperan radioesitykset ole aina vähän puolinaisia? Ainakin sen perusteella mitä yleisöpalautetta saan, ne ovat valtavan suosittuja, Karita Mattila vakuuttaa. Se on monelle arvokas tapa kuunnella oopperaa ja päästä sen lähelle. Minä nostan hattua ja olen iloinen siitä yleisön osasta! Muistan itsekin joskus opiskelijana Suomessa ollessani kuunnelleeni jotain oopperalähetystä jostain, enkä minä silloinkaan ajatellut, että siinä olisi jotain kummallista. Karita Mattilan mielestä live-esitys radiosta kuultuna on paljon lähempänä totuutta kuin äänilevy, studiossa steriiliyteen asti viimeistelty ja hiottu. Levyillä on oma arvonsa, mutta niiden perusteella ei pidä muodostaa käsitystään oopperasta. Valitettavasti monet kuuntelevat oopperaa sillä korvalla, ja sitten he ihmettelevät ja vähän pettyvät, kun tulevat katsomaan oopperaa, että ei se olekaan tällaista. Että ei se kuulostakaan linnunlaululta koko ajan. Levyllä laulaja voi kuulostaa vielä kolmannessa näytöksessä täysin levänneeltä, mutta oikeassa näyttämöesityksessä hänen äänestään kuuluu, että takana on kaksi kokonaista näytöstä ja saa Karitan mielestä kuuluakin. Oikeassa oopperaesityksessä äänen väriin hiipii illan mittaan tietty uupumus, mutta ammattilainen kääntää sen voitokseen. Lauluun tulee uusia värejä ja tulkintaan liittyviä hengityksiä ja kaikkea sellaista, mikä minusta kuuluu live-esitykseen. Kaikki nämä hyväkkäät, jotka kritisoivat oopperaa sillä perusteella, että ovat ensin kuunnelleet levyjä olohuoneessaan, ovat kyllä lähinnä säälittäviä! Suomalainen laulu kiehtoo Karita Mattilan ammatillinen elämä ei täyty pelkästä oopperasta. Myös resitaaleilla, omilla konserteilla pianistin kanssa, on siinä oma tärkeä paikkansa. Ohjelmiinsa hän sijoittaa usein suomalaista musiikkia, muutakin kuin Sibeliusta. Kaikkein uusinta musiikkiakaan hän ei vieroksu, ja Kaija Saariaho on omistanut hänelle laulusarjansa Quatre instants, jonka hän lauloi myös syksyisessä Helsingin konsertissaan. Edelliseen soolo-ohjelmaani olin koonnut ulkomailla tuntemattomia suomalaisia, jotka kuitenkin ovat meidän kansallissäveltäjiämme: Juha Uusitalon Scarpia ei tunne armoa. Melartinia, Merikantoa, Madetojaa, Kuulaa. Se oli valtava hitti. Tein sen Lontoossa, Lissabonissa ja Strasbourgissa, ja ihmiset pitivät erityisesti juuri näistä suomalaisista lauluista. Kieli ei tuntunut olevan minkäänlainen este. Jouluksi lämpöön Karita Mattila asuu nykyään virallisesti Lontoossa, mutta määrittelee olevansa siellä vain kirjoilla. En vietä siellä paljonkaan aikaa, ja kun teen töitä Amerikassa, kotini on Floridassa. Vuodenajoissa Karita tunnustaa ruvenneensa arvostamaan lämpöä, eikä siten maailmalla ollessaan hirveästi kaipaa Etelä-Suomen talvea. Toista olivat lapsuuden lumiset talvet, kun oli pakkasta ja puhdasta lunta! Alkusyksyn koen aina kauniiksi, mutta kevät on mielestäni masentava vuodenaika. En käy keväällä mielelläni Suomessa ollenkaan. Sehän on sellaista, että melkein on jo lämmin, mutta sitten tulee takatalvi, ja siinä floskassa rämmit... Suomen kesää Karita Mattila kuitenkin rakastaa. Suomessa täytyy saada olla kesällä, olkoon sitten kylmä tai lämmin. Mutta muuten olen täysin sopeutunut elämään niissä olosuhteissa, jotka kulloisessakin työskentelypaikassani vallitsevat. Joulukuun alussa Karita Mattila laulaa vielä Manon Lescaut ta San Franciscossa. Jouluksi hän matkustaa Floridaan, jossa on hänen tärkein tukikohtansa kotimaan ohella. Pidän nykyään esiintymisistä joulutaukoa, samoin kuin pidän tauon kesällä, jotta pääsen Suomeen mökille. Mutta jouluna tykkään olla siellä kotonani Floridassa. 8

9 Gramex tilittää korvaukset Gramex hoitaa korvaukset ulkomailtakin Gramex hoitaa suomalaisille taiteilijoille ja tuottajille korvauksia myös ulkomailta, lyhentämättöminä ja suomen kielellä. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVA: JOUKO INNANEN Suomalaiset muusikot ja tuottajat voivat saada tekijänoikeuskorvauksia myös ulkomailta. Helpoimmin asia hoituu suomalaisen tekijänoikeusjärjestön, Gramexin kautta. Kun meillä on worldwide-mandaatti asiakkailtamme, voimme hakea heidän puolestaan korvauksia mistä maasta tahansa, kertoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Gramex voi asiakkaan pyynnöstä hoitaa yhteydenpidon ja paperit kuntoon tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä on olemassa kollektiivinen korvausvaatimus USA:han. Kaikissa tilanteissa tilitämme oikeudenhaltijalle sata prosenttia siitä, mitä me saamme tänne kyseisen maan järjestöltä, sanoo Marttila. Laaja sopimusverkosto Tiettyjen maiden kanssa homma hoituu jopa automaattisesti. Kun Gramexilla on vastavuoroisuussopimus jonkin maan tekijänoikeusjärjestön kans- sa, järjestö toimittaa korvaukset automaattisesti meille, kertoo Gramexin tilitysosastoa johtava apulaisjohtaja Jorma Härkki. Gramex laittaa summan täysimääräisenä, mitään kuluja ottamatta, suomalaiselle muusikolle ja tuottajalle. Vastavuoroisuussopimus on Englannin, Espanjan, Hollannin, Irlannin, Itävallan, Norjan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan järjestöjen kanssa. Määrä on kasvanut koko ajan; seuraavaksi mukaan odotetaan Ranskaa. Muutama, josta ei saa Marttilan mukaan on kuitenkin muutama maa, joista korvauksia ei Gramexin kautta vielä saa. Joidenkin maiden järjestöjen kanssa on sovittu niin sanotulla B-sopimuksella, että kumpikin järjestö käyttää omassa maassaan kerätyt rahat oman maansa musiikin edistämiseen. Merkittävimpiä B-sopimusmaita ovat nykyisin Ranska ja Italia. Muusikoiden korvauksia ei toistaiseksi sieltä tule eikä sinne lähetetä, el- lei saaja liity korvausten keruumaan järjestöön suoraan, sanoo Kari Niemelä Gramexin ulkomaan tilityksestä. Ranskan osalta asian uskotaan muuttuvan melko pian. Lisäksi joissakin maissa ja maanosissa tehokkaan korvaustoiminnan rakentaminen on kesken. Tilanne kehittyy kuitenkin koko ajan. Härkin mukaan Gramex seuraa kehitystä. Me Suomen Gramexissa lähdemme siitä, että hoidamme korvaukset asiakkaillemme niin monesta maasta kuin pystymme, ilman mitään lisäkuluja ja selvällä suomen kielellä palvellen. Tiedot Gramexin koko korvaustilityksestä seuraavalla aukeamalla 9

10 Gramex tilittää korvaukset Gramexilta 9,7 miljoonaa kotimaiselle musiikille Gramex jakoi marraskuussa 9,7 miljoonaa euroa kotimaiselle musiikille ja aiemmin vuoden aikana 2,6 miljoonaa euroa ulkomaiselle musiikille. Gramexin korvaushallinnoinnin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: JORMA HÄRKKI KUVA: JOUKO INNANEN Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti marraskuun alussa 9,7 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Tästä menee taiteilijoille 5,0 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 4,7 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2005 kotimaisista esitys- ja kopiointikorvauksista. Lisäksi Gramex on tänä vuonna jakanut ulkomaisille oikeudenomistajille noin 2,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti ulkomailta tilitettiin suomalaisille euroa. Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Yksi kymmenys jää korvaushallinnon kuluihin. Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisten muusikoiden toi- seksi suurin tulonlähde, esiintymispalkkioiden jälkeen. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat? Korvauksia sai yhteensä taiteilijaa ja tuottajaa. Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen vuosikorvaus on 568 euroa, ja 102 heistä ylittää euron vuosikorvauksen rajan. Tuottajien keskikorvaus taas on euroa vuodessa euron vuosikorvauksen rajan ylittää 59 tuottajaa, joista 15 saa vuodessa euroa tai enemmän. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2005 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset, YleQ ja Yleisradion tv-lähetykset MTV3 Radio Nova Puolivaltakunnalliset ja erikoisradiot: Radio City, Classic, Radio Dei, Groove FM, Kiss, SuomiPop, Iskelmäketjun radiot ja kau- punkiradiot (Jyväskylä, Mega, Tampere, Sata ja Ramona). Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Iskelmä 969, Majakka, NRJ (Energy), NRJ (Kouvola), Pooki, Radio Pori, Radio 88.2, Radio 99, Radio Helsinki, Rex, Salminen, Sun FM, Sävelradio, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. ESEK edistää musiikkia Edellä kuvatut korvaukset Gramex jakaa sen mukaisesti, kuinka paljon kunkin muusikon ja tuottajan musiikkia on esitetty ja kopioitu ammattimaisesti. Sen lisäksi Gramex myös edistää uuden kotimaisen säveltaiteen tekemistä. Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus ESEK on merkittävimpiä kotimaisen musiikin tukijoita. ESEK jakoi viime vuonna tukea noin 1,56 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukea jaettaneen yli 40 prosenttia aiempaa enemmän. 10

11 Gramex tilittää korvaukset TAHTIPUIKKO Vuonna 2006 tilitetyt kotimaiset ja ulkomaiset korvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Ulkomaille tilitetyt korvaukset AIE Espanja 4 219, ,36 Gramex Tanska , , ,50 PPL Englanti , ,56 SAMI Ruotsi , ,04 RAAP Irlanti ,35 Major-tuottajat , ,67 Indie-taiteilijat , ,23 Indie-tuttajat , ,34 Yhteensä , , ,05 Ulkomailta saadut korvaukset AIE Espanja 2 300, ,44 Gramex Tanska , , ,92 LSG Itävalta , ,44 PPL Englanti , , ,84 SAMI Ruotsi , ,34 RAAP Irlanti 718,20 718,20 GVL Saksa , ,59 Yhteensä , , ,77 Kotimaiset korvaukset 2005 Kollektiivikorvaus , , ,24 Paikallisradiokorvaus soittojen perusteella , , ,30 MTV-korvaus soittojen perusteella 389,21 389,21 778,42 Kopiointikorvaus tapahtumien perusteella , , ,07 Yle TV soittojen perusteella , , ,34 Yle radiosoittokorvaus , , ,80 Markkinaosuusmaksut , ,07 Yhteensä , , ,24 Taiteilijoiden saamat esityskorvaukset 2005 Eurorajat Taiteilijoiden lkm euroa 39 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: 39 taiteilijaa sai yli euroa vuodessa, 44 taiteilijaa sai euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, laulajat, solistit ja kapellimestarit. Tuottajien saamat esityskorvaukset 2005 Eurorajat Tuottajien lkm euroa 8 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: Kahdeksan tuottajaa sai yli euroa vuodessa, seitsemän tuottajaa euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten mm. levy-yhtiöt. Paljonko on merkittävässä määrin? Hannu Marttila Kuluttaja voi tehdä omaan yksityiseen käyttöönsä kopioita musiikista, elokuvista ynnä muista teoksista. Tätä käyttöä kompensoidaan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuilla, jotka sisältyvät tiettyjen tallennusalustojen hintaan. Hyvitysmaksullisia tallennusalustoja ovat nykyään tyhjät DVD- ja CD-levyt, kasetit ja videonauhat sekä tietyt digitaaliset video- ja audiotallentimet. Käytännössä viimemainittuihin kuuluvat kovalevylliset digisovittimet ja muut digitaaliset av-tallentimet sekä MP3-soittimet. Oikeudenhaltijat ovat olleet huolissaan teknisen laitekehityksen vaikutuksista. Vaikka tutkimukset osoittavat, että yksityinen kopiointi edelleen kasvaa, hyvitysmaksukertymä on pudonnut ja putoaa jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että kopiointi on siirtynyt uusiin laitteisiin ja sellaisille tallennusalustoille, jotka eivät ole tällä hetkellä hyvitysmaksun piirissä. Oikeudenhaltijajärjestöt ovat tästä syystä esittäneet opetusministeriölle, joka päättää sekä maksun piiriin kuuluvista laitteista että maksun tasosta, että maksun piiriin tulisi ottaa uusia tallennusalustoja. Esitys kattoi sekä musiikkipuhelimet että niin sanotut kodin mediakeskukset. Tätä perusteltiin myös tasavertaisuuskysymyksenä. Puhelimeen sisältyvän MP3-laitteen tulisi olla samassa asemassa kuin pelkkä soitin, joka on tältä osin sen kanssa identtinen. Myös tekijänoikeuslain uudet säännökset hyvitysmaksusta edellyttävät, että maksu asetetaan tallentavalle laitteelle sen muista ominaisuuksista riippumatta, mikäli sitä käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Teoston yhteydessä toimiva hyvitysmaksuja keräävä hyvitysmaksuyksikkö teki äskettäin tutkimuksen musiikin tallentamisesta musiikkipuhelimiin. Yli 20 % vastaajista oli käyttänyt musiikin tallentamisominaisuutta ja piti kyiseistä ominaisuutta tärkeänä tai hyvin tärkeänä. Oikeudenhaltijat katsovat, että lain edellytykset täyttyvät, koska laitetta käytetään yksityiseen kopiointiin merkittävässä määrin. On arvattavissa, että jotkut ovat tästä asiasta toista mieltä. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 11

12 Viiden kärjessä kolme kotimaista Joulun soitetuimmat 12 Soitetuin joulubiisi Last Christmas Wham! Lämmin lumi peittää maan Antti Tuisku Joulumaa Katri Helena Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loiri Happy Xmas (War Is Over) John Lennon & Yoko Ono Do They Know It s Christmas? Band Aid White Christmas Bing Crosby Toive Paula Koivuniemi All I Want for Christmas Is You Mariah Carey Driving Home for Christmas Chris Rea Jossain on kai vielä joulu Leevi & The Leavings Musta joulu Nylon Beat Muistojen kultaamat joulut Katri Helena Lumilinna Jari Sillanpää Joulun kosketus Johanna Debreczeni 132 Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Sylvian joululaulu ja Joulupuu on rakennettu eivät juuri soi kaupallisten radioiden joululistoilla. Eniten soitetut joululaulut olivat niissä viime vuonna Whamin Last Christmas, Antti Tuiskun Lämmin lumi peittää maan ja Katri Helenan Joulumaa. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ KUVA: JOUKO INNANEN Gramex selvitti edellisvuosien tapaan, mitkä olivat viime vuoden soitetuimmat joululaulut kaupallisissa radioissa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki raportoivat kaupalliset radiot. Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen jakaa soittokorvaukset eteenpäin oikeudenmukaisesti. Listassa otettiin huomioon kappalekokonaisuus eli esittäjän tulkinta sävelteoksesta. Kolme kotimaista viiden kärjessä Selvityksen tuloksena kaupallisten radioiden eniten soitettu joululaulu oli Whamin Last Christmas 352 soittokerralla. Niin monta kertaa sitä soitettiin yhteensä kaikilla kaupallisilla radioasemilla. Listan toinen oli Antti Tuiskun esittämä Lämmin lumi peittää maan. Se oli 299 esityskerrallaan myös eniten soitettu kotimainen joulukappale.

13 Gramex till din tjänst Gramex sai lokakuun 13. päivänä ottaa vastaan huomattavan kunnianosoituksen: suomenruotsalaisten kansankäräjien Päivää Goddag-diplomin. TEKSTI: ANU KARLSON KUVA: ANNA JUNGNER Katri Helenan Joulumaata soitettiin 265 kertaa. Listan neljäs eli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen taas soi 257 kertaa. Viidenneksi listalla nousi John Lennonin ja Yoko Onon kappale Happy Xmas (War Is Over), joka soi 245 kertaa. White Christmas kahdeksas Band Aidin Do They Know It s Christmas? oli kuudentena 239 soittokerralla. Vanha klassikko Bing Crosbyn White Christmas päätyi seitsemänneksi 216 soitolla. Paula Koivuniemen esittämä Toive oli kahdeksantena 185 soittokerralla. Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You oli yhdeksäs 174 soittokerralla. Kymmenen kärjen viimeisenä oli Chris Rean Driving Home for Christmas 167 soittokerralla. Päivää Goddag-diplomi myönnetään henkilölle tai yritykselle, joka on osoittanut myötämielistä suhtautumista sekä suomen että ruotsin kieleen. Gramexin palkitsemisen perusteena olivat esimerkillisen kaksikieliset nettisivut. Samanaikaisesti tunnustuksen saivat Radio Vasa kaksikielisestä radiotarjonnastaan ja Radio Yle 1 kesäisestä ohjelmakokonaisuudestaan Pakållinen heinäkuu. Päivää Goddag-diplomeja jaettiin nyt kahdeksannen kerran. För morgondagens musik Tämän huomionosoituksen saaminen oli meille suuri kunnia, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Gramexissa on jo pitkään pidetty kaksikielistä palvelua tärkeänä. Toimimme tekijänoikeusalalla, ja ihmisten on joskus vaikea ymmärtää, mistä on kyse, kun puhutaan aineettomista oikeuksista. Tekijänoikeusjärjestönä Gramex on kritiikin kohteena usein ja monilta suunnilta. Kritiikkiä tulee sekä tärkeistä että vähäpätöisistä asioista, usein aivan syyttä mutta joskus aiheestakin. Me Gramexissa päätimme jo kauan sitten, että emme halua saada kritiikkiä huonosta tai puuttuvasta asiakaspalvelusta ruotsin kielellä, Hannu Marttila kertoo. Fråga mera! Asiakaspalveluvirkailijamme ovat harjoitelleet suullista kielenkäyttöä. Kaikki esitteet ja muu asiakasmateriaali, kuten sopimuslomakkeet, on käännetty ruotsiksi, toteaa Hannu Marttila ylpeänä. Myös kotisivumme palvelee ruotsiksi. Gramexin henkilökunta on saanut ruotsinkielen koulutusta jo toista vuotta. Kouluttajana toimii Barbro Söderman, jonka käsialaa on myös Gramexin verkkosivujen ruotsinkielinen versio. Gramexilla on pieni organisaatio ja pienet resurssit. Lähtökohtaisesti melkein kaikki Gramexin työntekijät ovat suomenkielisiä, mutta Marttila on ilokseen todennut, että henkilöstön keskuudessa vallitsee positiivinen asenne ruotsin kieleen. Saamamme diplomi kannustaa meitä kehittämään edelleen ruotsinkielistä palveluamme, hän myhäilee. 15:n kärjessä yhdeksän kotimaista Sijoilla oli vuorostaan kotimaista musiikkia: Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu (150 soittokertaa), Nylon Beatin Musta joulu (150), Katri Helenan Muistojen kultaamat joulut (140), Jari Sillanpään Lumilinna (137) ja viidestoista Johanna Debreczenin Joulun kosketus (132). Kotimaisen menestys joulun hittilistalla riippuu siten siitä, minkä mittaista kärkeä katsoo. Viiden kärkeen mahtui kolme kotimaista, kymmenen kärkeen vain neljä, mutta viidentoista kärkeen yhdeksän kotimaista. Gramexin lisäksi palkittiin Radio Yle 1 viime kesän teematuotannosta Pakållinen heinäkuu ja Radio Vaasa ohjelmatarjonnan esikuvallisesta kaksikielisyydestä. Kuvassa vasemmalta Radio Vaasan toimittaja Hippi Hovi, Folktingetin puheenjohtaja Astrid Thors ja Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. 13

14 VÄLISOITTO Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Talvikauden avajaiset Gramex, ÄKT ja Muusikkojen liitto pitivät talvikauden avajaiset. KUVA: MIKKO HARMA Neljä Ruusua Mari Rantasila ihastutti yleisöä esiintymisellään. KUVAT: SAA RA VUORJOKI Viihtymässä olivat mm. kansanedustaja Marja Tiura, Hannu Marttila Gramexista ja Arto Alaspää ÄKT:stä, kansanedustajat Saara Karhu ja Kirsi Ojansuu......kansanedustaja Tero Rönni, PMMP:n Paula Vesala, Martti Heikkinen Texicalli Recordsista, Ville Vilen YLEstä, kansanedustajat Veijo Puhjo ja Timo Kalli......Ismo Kosonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Pekka Rislakki Kopiostosta, kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Timo Elo, muusikko Mikko von Hertzen ja Gramexin Taina Kämäräinen......kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä, toimittaja Vesa Kallionpää MTV3:sta, kansanedustajat Suvi Lindén, Mika Lintilä ja Minna Lintonen sekä Jussi Raittinen, Universal Music OY:n Gugi Kokljuschkin ja välillä yleisönkin joukkoon ehtinyt Mari Rantasila. Musiikkivideo kännykkäkameralla Jälleen on keksitty uusi tapa käyttää luovasti kännykkää: Neljä Ruusua -yhtye on tehnyt musiikkivideon kännykkäkameralla. Video Ensi-ilta perustuu materiaaliin, joka kuvattiin yhtyeen esiintymisessä 11. marraskuuta. Tuotantokustannukset ovat hieman perinteistä kuvausta edullisemmat ja tuotantoprosessi nopeampi. Sikäli myös pienille bändeille ja indieyhtyeille avautuvat mahdollisuudet oman videon kuvaamiseen, sanoo Neljän Ruusun levy-yhtiön, EMIn, tuotantopäällikkö Gabi Hakanen. Maailman ensimmäinen kännykällä kuvattu video on tiettävästi 10. marraskuuta Los Angelesissa julkaistu Rob Dickinsonin video. Neljän Ruusun videon ohjasi ja tuotti Sami Turunen. Tekijänoikeusneuvosto asetettu Valtioneuvosto on asettanut tekijänoikeusneuvoston kolmivuotiskaudeksi Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien edustajina tekijänoikeusneuvostossa ovat Suomen Muusikkojen Liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen (esittävä taide), Ääni- ja kuvatallennetuottajien toiminnanjohtaja Arto Alaspää (äänija kuvatallenneala) ja asianajaja Risto Ryti (tekijöiden yhteisvalvontajärjestöt). 14

15 SOOLO Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. KUVA: LEENA PITKÄNEN KUVA: MIKA OKKO/STILLKUVA OY I m too old for this shit? Jussu Pöyhönen Gramex Itä-Helsingin messuilla Helsingin Itäkeskus oli punaisenaan ilmapalloista, kun Gramex tapasi perinteiseen tapaan kuluttajia Itä-Helsingin messuilla. Ilmapalloja olivat jakamassa mm. Gramexin vanhat kesätyöntekijät Teemu Pitkänen, Jonatan Seeskari ja Tiina Juvonen. Messuille osallistui yli helsinkiläistä. Mitä taustamusiikki maksaa? Musiikki viihdyttää ja luo tunnelmaa. Moni yritys parantaa asiakkaidensa ja työntekijöidensä viihtyvyyttä taustamusiikilla. Musiikki ei synny itsestään. Jokaisella levyllä on monen ihmisen työpanos. Siksi laki edellyttää, että siitä maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Kun käyttää toisen työn tuloksia, on reilua maksaa hänelle korvausta. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä. Yritysten ei tarvitse hoitaa korvauksia erikseen kaikkien taiteilijoiden ja levy-yhtiöiden kanssa. Ne hoituvat kahden järjestön kanssa Gramexin ja Teoston. Alla on esimerkkejä hinnoista. Hinnastot perustuvat muun muassa asiakaspaikkamääriin tai tilan kokoon. Tähän on valittu tavallisen kokoisia yrityksiä. Koska korvauksia menee kahden järjestön kautta, mukana ovat kummankin hinnat. Viimeisessä sarakkeessa yhteishinta on laskettu yhtä päivää kohden. Tarkempia tietoja: Musiikin esityskorvauksia 2006 Teosto/ Gramex/ Yht/ Yht/ vuosi vuosi vuosi päivä Kauppa (400 m 2 ) 240,60 214,85 455,45 1,25 Työpaikka (100 henkeä) 480,00 137,12 617,12 1,69 Puhelinmusiikki (150 liittymää) 192,00 114,24 306,24 0,83 Taksi (1 auto) 31,00 30,00 61,00 0,17 Parturi (alle 30 m 2 ) 107,40 56,38 163,78 0,45 Ravintola (50 paikkaa) 234,00 148,44 382,44 1,05 Tässä taannoin havahduin ajatukseen, joka sai innokkuuden murenemaan mielestäni kuin huonon rappauksen. Tuokin kriitikko/toimittaja/promoottori/artisti/ voisi ikänsä puolesta olla lapseni, huomasin ajattelevani. Taidan tosiaan olla melko vanha. Ainakin tälle alalle. Kun kompastuu moiseen ansaan, paniikki valtaa mielen, ja huomaa jopa tutkivansa työpaikkailmoituksia. Onneksi on kursseja myös aikuisille, mietin. Ehkä timpuriksi tai putkimieheksi? Ainakin tienaisi jotain. Olisi pitänyt aikoinaan uskoa äitiäni, joka sanoi, että ammatti ensin, sitten popparina pelleily. Vaikka töitä nyt onkin, ei koskaan tiedä, milloin keikkapaikkojen ja levy-yhtiöiden ovet sulkeutuvat ja itse huomaa seisovansa oven väärällä puolella. Pitäisi ehkä vetäytyä jonnekin, takavasentakin kauemmaksi: meditoimaan Himalajalle, lammaspaimeneksi Espanjaan tai vapaaehtoistyöntekijäksi Afrikkaan. Myöhemmin voisi sitten palata karismoituneena ja tehdä johnnycashit. Esittää elämän koulimalla äänellä ja kokemuksella hienoja kappaleita. Levyt menisivät kaupaksi kuin häkä, vaikka tietysti itse olisi kaukana kaiken maailman myyntitilastovouhotuksen yläpuolella. Toisaalta, mihinkäs tästä nyt lähtisi, kun on tuo remonttikin vähän kesken, ja vauvakin on vielä aika pieni, eikä vaimokaan varmaan haluaisi jättää omaa uraansa ihan tuosta vaan. Ja bändin uusi levykin on työn alla. Sitä paitsi, kun poppareiden elintavat ovat huolestuttavan terveellisiä nykyään, on joskus tulevaisuudessa odotettavissa aivan liikaa kokeneen artistin elämänmakuisia tulkintoja suurimmista klassikoista ja omista suosikeistaan -tyyppisiä levyjä. Etelän lomakohteiden nostalgiakeikoille tulee olemaan melkoinen tunku, jos tämä meno jatkuu. Äkkiarvaamatta innokkuuteni palasi; olin lomalla jenkeissä ja tapasin muutamia paikallisia sessiomuusikoita. He kutsuivat jammaamaan kanssaan, ja pian huomasin soittavani bassoa kiitospäivän jameissa. Jokainen aloitti vuorollaan biisin, ja hauskaa piisasi. Huomasin, että nuoruuden treenikämppäinnostuksen voi sittenkin vielä saavuttaa. Kaikkein kuluneimmatkin renkutukset tuntuivat loistavilta teoksilta, eikä viidentoista minuutin blues haukotuttanut missään vaiheessa. Ennen kaikkea syntyi hirmuinen hinku lähteä tekemään uusia biisejä siltä istumalta. Elämä kantaa. Odottamatta ja varoittamatta se tuo valoa ja raikasta ilmaa iäkkäämmänkin popparin kuluneella plyyshillä vuorattuihin ja tupakansavun tuoksuisiin sielun sopukoihin. Jussu Pöyhönen on lauluntekijä ja Suurlähettiläät-yhtyeen laulaja. 15

16 16 Perusroudausta on isoissa tapahtumissa paljon, ja siihen tarvitaan työvoimaa.

17 Ennen keikkaa ripustetaan ja rakennetaan Kun astut jäähalliin tai stadionille konserttiin, on kaikki valmista ja täydellistä. Tilaisuus alkaa, ja saat nauttia musiikista, valoista ja lavasteista. Mutta miten tämä kaikki on saatu aikaan? Tätä kysyimme ripustajilta ja heidän yhteistyökumppaneiltaan. TEKSTI: MINNA AUVINEN KUVAT: SAARA VUORJOKI Istun Helsingissä, Hartwall Areenan katsomossa numero 120. Kokemus ei sinänsä ole uusi, mutta näkymä on tällä kertaa hieman erilainen kuin normaalisti. Edessäni kootaan pala palalta rakennelmaa illan artistia, Iron Maidenia varten. Katsomot ammottavat tyhjyyttään, jää on peitetty levyillä, ja valot roikkuvat katon sijasta vain metrin korkeudella lavan pinnasta. Massan määrä on huikaiseva. Miehiä (ja yksi nainen) häärii valorakennelmien ja pa-laitteiden ympärillä. Touhu on ammattitaitoista ja tehokasta. Jokainen tietää tehtävänsä ja paikkansa. Virheisiin ei ole varaa, ja jälki on sen mukaista. Kun yleisö illalla vyöryy paikalle, on kaikki kohdallaan. Sen varmistaa kuukausia aiemmin aloitettu työ. Tila taipuu Meillä on tuotantoryhmä, jonka työtä valvon paikan päällä, kertoo Hartwall Areenan tuotantovastaava Aki Kallio. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että tila taipuu järjestäjän toiveiden mukaiseksi. Tapahtuman rakentaminen on pitkä prosessi. Runko on selvillä pari kolme viikkoa ennen tapahtumaa, mutta yksityiskohdat selkiytyvät vasta loppuvaiheessa. Hartwall Areenan oma väki alkoi laittaa taloa kuntoon maanantaina puolilta päivin, ja sen osuus oli valmiina iltaan mennessä. Tiistaiaamuna paikalle tulivat Iron Maidenin roudarit yhdessä tapahtumajärjestäjä Welldonen tilaaman suomalaisyrityksen, WorkLincin väen kanssa. Iltapäivällä kaikki oli valmista soundcheckiä varten. Kun tieto keikasta tulee, perutaan lomat. Eilen otettiin kaukalolasit ja päätyverkot pois sekä purettiin laita lavapäädystä, Kallio selostaa. Rakennettiin lava, mikseri, pukuhuoneet ja catering. Samalla kierrettiin koko talo läpi, siltä varalta, että edellisestä tapahtumasta olisi joitakin rakenteita jäänyt purkamatta. Juhlasta takaisin arkeen Kun H-hetki koittaa, talon vastuulla on huolehtia siitä, että yleisö ei pääse aitioihin liian aikaisin. Keikan aikana areenan oma väki hoitaa talon valoja, ja keikan jälkeen odotellaan, että artisti purkaa omat tavaransa. Sitten poistetaan peittolevyt jään päältä, puretaan lava ja asennetaan paikoilleen lasit sekä jääkiekkokaukalo. Kaiken pitää olla valmiina aamukahdeksalta, jolloin tulee jäähuolto. Tuntia myöhemmin Jokerit pääsevät jo aamujäälle. Kallio ei usko yleisön juuri kiinnittävän huomiota siihen, miten keikka on rakennettu. 17

18 Suomesta on tullut hyvä keikkamaa mille tahansa bändille. Meillä on hyviä teknikoita, jotka ovat kiertäneet ulkomailla tsiigaamassa isompia juttuja. 18 Itse huomaa, jos on jotain vinksallaan, mutta koskaan en ole keneltäkään kuullut mitään kommenttia, hän toteaa. Heviyleisö on parasta yleisöä. Kaikki diggaa musaa eikä kukaan tule tappelemaan. Suomi kestää vertailun Suomen suurimman tapahtumajärjestäjän Welldonen operatiivinen johtaja Tumppi Haaranen on jo ehtinyt tehdä töitä noin 1500 ulkomaalaisen artistin kanssa. Hän aloitti kotimaisten huippubändien roudarina vuonna Samalla hän oppi isojen konserttien tekemistä, kävipä Ruotsissakin ikään kuin jatkoopintoja harjoittamassa. Suomesta on tänä aikana Tumpin mielestä kehittynyt hyvä keikkamaa mille tahansa huippubändille. Myös tekniikassa Suomi kestää vertailun. Meillä on hyviä teknikoita, jotka ovat kiertäneet isojen suomalaisten bändien kanssa ulkomailla tsiigaamassa isompia juttuja, Tumppi perustelee. Suomessa on myös hyviä areenoita sekä muutama hyvä pienehkö konserttisali. Olympiastadion ja Hartwall Areena ovat huippumestoja tehdä keikkoja, Tumppi kehuu, mutta yleensä suomalaiset konserttisalit ovat liian pieniä ulkomaanbändien konserttien järjestämiseen. Klubeja taas löytyy joka lähtöön. Euroopan reunalla Artistien tuonnissa Tumpin mielestä suurin ongelma on edelleen syrjäinen sijaintimme Euroopan reunalla. Ongelmaa voidaan parhaiten lievittää rakentamalla kiertueita yhteistyössä lähialueen, kuten Skandinavian ja Baltian maiden kanssa. Suomen konserttiin kuluu bändiltä kolme päivää. Mutta nyt on onneksi hyvät hallit Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa. Ne ovat avanneet reitin Eurooppaan keikka per päivä -pohjalla. Välittämisestä ripustamiseen Jaska Erkinheimon yhtiö WorkLinc aloitti välittämällä työvoimaa tapahtumien järjestäjille. Siitä sen toimiala on pikku hiljaa laajentunut tapahtumaripustuksiin. Lisäksi osallistumme jonkin verran erilaisten tapahtumien tuotantosuunnitteluun. Sitten valvomme miten tapahtumat lavalla toimivat, eli olemme myös stagemanagereita, Erkinheimo luettelee. Stagemanageri on tapahtumatuotannossa lähinnä esiintymislavasta vastaava henkilö, eräänlainen työnjohtaja. Ripustukset tuovat mieleen taidenäyttelyn, mutta keikanrakennuksessa niillä tarkoitetaan äänentoiston ja valaistuksen toteuttamista tilaajan ohjeiden mukaan. Maine leviää Viihdealan tekniikkapalvelut ovat syntyneet samalla periaatteella kuin palveluyritykset yleensä. Joku haluaa järjestää tapahtuman tai juhlatilaisuuden ja toteaa, että on mahdotonta suoriutua itse kaikista käytännön järjestelyistä. Ei riitä aika, eikä riitä myöskään ammattitaito. Vaihe, jossa ulkopuolinen palveluyritys tarvitaan avuksi, vaihtelee asiakkaittain. Tulemme yleensä mukaan muutama kuukausi ennen tapahtumaa, vähän ennen lipunmyynnin alkamista. Ihan perusroudausta on isoissa tapahtumissa paljon, ja siihen tarvitaan sen mukaisesti työvoimaa, Erkinheimo selittää. Kiertueella on aina mukana yksi bändin

19 Jos rakentaessa on liikaa aikaa, ennakkosuunnittelu jää ehkä puolivillaiseksi. oma ripustaja, joka tietää mitä halutaan ja ohjeistaa keikkapaikan väkeä. Suorittava ryhmä on paikallinen tavalla tai toisella. Työryhmä voi olla paikallinen vaikka Saksassa, jos sieltä haluaa joku heidät tilata. Olemme käyneet rakentamassa Tallinnassa ja Ruotsissa, Erkinheimo kertoo. Se johtuu osaavista ihmisistämme ja hyvästä maineestamme. Hyvä maine kasvaa sillä, että tekee pitkään mokaamatta. Armotonta menoa Kun tieto keikasta tulee, perutaan lomat, luonnehtii Jaska Erkinheimo keikanrakentajan lähtölaukausta. Yksi ihminen hoitaa kaikki buukkaamiset ja työntekijöiden palkkaukset. Muuten voi sama ihminen olla yhtä aikaa monissa paikoissa. Kerron siis ensin buukkaajalle, että keikka on tulossa. Buukkaaja kirjoittaa sen henkilökuntakuluista myös laskun ja tarkistuttaa minulla. Kun keikka on näin pantu vireille, se jää pitkäksi aikaa lepäämään. Tällä välin käydään läpi ripustukseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia. Mikäli bändin vaatimukset saadaan tietoon ajoissa, kaikki on toteutettavissa pienellä kädenväännöllä. Erkinheimo kertoo esimerkin viime kesältä: Ankkarockissa amerikkalainen Ministry ilmoitti aika myöhäisessä vaiheessa tarvitsevansa sellaista äänikalustoa, jota ei ole Suomessa eikä kovin yleisesti missään. Vääntöä käytiin aiheesta kaksi päivää ennen bändin tuloa jokseenkin omintakeisella tavalla. Lavalla pidettiin puhelinneuvottelu, jossa kumpikin tahollaan siirsi kännykkää kädestä toiseen, Erkinheimo kuvailee. Bändi oli Saksassa festivaaleilla ja meidän porukka puolestaan lavalla Korsossa. Ministryn kiertuemanageri oli nimittäin onnistunut pudottamaan kannettavansa ja hajottamaan sen täysin. Koneella oli ollut kaikki tieto siitä, miten bändi aikoi hoitaa keikan, joten nyt jokainen oli muistinsa varassa. Siksi puhelinneuvottelu käytiin yksitellen jokaisen osallisen kanssa. Organisaatio kehittyy Useimmat konsertit on rakennettava valmiiksi yhdessä päivässä, ja silloin peruskonsepti on yksinkertainen. Tapahtuma tehdään aamulla sisään, illalla on konsertti, ja heti perään ulos, tiivistää Erkinheimo. Monissa muissa tapahtumissa rakennuspäiviä on kuitenkin kaksi, jopa kolme. Erkinheimo on havainnut, että kiireettömyydessä on huonojakin puolia. Jos rakentaessa on liikaa aikaa, ennakkosuunnittelu jää ehkä puolivillaiseksi. Se taas johtaa moniin ongelmiin. Suunnittelutyötä tekevät monet ihmiset päällekkäin, oikeastaan puuttumatta toistensa osa-alueisiin. Tästä seuraa väistämättä, että aina ei olla täysin selvillä toistensa tekemisistä. Ripustamisessa tarkkuus ja keskittymiskyky ovat koetuksella. Mutta se on parantunut koko ajan vuosien varrella, Erkinheimo kertoo. Kuka tahansa, joka on ollut messuilla, tietää mikä se fiilis on, kun on ihan tolkuttomasti tyyppejä pörräämässä ympärillä ja aina joku lava on tiellä, kun pitäisi roudata ne omat kamat siihen osastolle. Ripustaja kulkee edellä Konsertin tekniseen kasaamiseen tarvitaan monenlaista ammattimiestä. Stagehandit (ent. roudarit) siirtävät tavaroita paikasta toiseen, steelhand rakentaa lavoja ja telineitä ja rigger eli tutummin ripustaja on taakkojen ripustamiseen erikoistunut ammattilainen. Juki Tuominen on tätä nykyä yksi Suomen kokeneimmista ripustajista. Hän tekee yhteistyötä kiertueripustajien kanssa, joita jokaisella kiertävällä bändillä on aina ainakin yksi mukanaan. Käymme yhdessä piirustukset läpi, ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, ilmoitan sekä keikkapaikalle että konsertin järjestäjälle, että konsertti voidaan tehdä. Rakentaminen alkaa vasta, kun bändin henkilökunta tulee paikalle. Kiertueripustajien kanssa vedetään liidulla merkkejä lattiaan, ja sitten jo alkaakin rekkaa peruuttaa pihaan. Ripustus menee aina kaiken edelle, Tuominen tähdentää. Mitään ei ruveta rakentamaan, ennen kuin ripustus on jo aika pitkällä, ja sama toisin päin: kun ripustajat ovat saaneet rakennelmansa puretuksi, työnnetään jo viimeisiä laatikoita ulos. Hyvin valmisteltu Tuominen kertoo, että ulkomaalaisten bändien kiertueet ovat erittäin hyvin valmisteltuja. Näin ollen isokin keikka ehditään rakentaa, kun aloitetaan esityspäivänä kello seitsemän aamulla. Ripustus on valmiina puoleenpäivään mennessä ja koko rakennus kahden ja neljän välillä. Tällöin voidaan tehdä soundcheck. Ripustamisen suurimmiksi haasteiksi Tuominen arvioi erilaisten laitteiden ja lavasteiden painon. Tarkkuus ja keskittymiskyky ovat siinä koetuksella, ja on tiedettävä tarkkaan, mitä mikäkin palkki kestää. Kun Iron Maidenin kitaristit päästävät ilmoille ensimmäiset riffit, voivat Hartwall Areenalla puurtaneet 50 miestä ja naista Tumppi Haarasen säestyksellä todeta: Work well done! Ja kuulijaa on samaa mieltä. Kuvat Iron Maidenin keikan rakentamisesta Helsingin Hartwall Areenalla Konserttien tekijänoikeuskorvaukset Kun Iron Maidenin tapainen yhtye esiintyy Areenalla, tapahtuman järjestäjä suorittaa tekijänoikeuskorvauksia musiikin julkisesta esittämisestä. Korvaukset jakaantuvat kahteen osaan: Elävästä musiikista kerää korvaukset Teosto Ennen keikkaa, mahdollisilla tauoilla yms. soitetusta äänitemusiikista (mm. cd-levyt ja nauhoitteet) keräävät korvaukset sekä Teosto että Gramex. Teosto-korvaukset perustuvat lipputuloihin. Teoston nettisivujen konserttihinnaston mukaan maksetaan korvauksia, mikäli lipputulot ylittävät euroa, vähintään euroa + 3 prosenttia euron ylittävästä osasta. Gramex-korvauksia taas maksetaan tilan suurimman sallitun henkilömäärän mukaan. Areenan konserttien istumapaikkojen perusteella Iron Maidenin konsertista maksetaan Gramexkorvauksia 285 euroa. 19

20 PYKÄLÄ VIIDAKKO Gramexin lakimies Taina Kämäräinen vastaa lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. PIIRROS: JOUKO INNANEN Musiikkivideoiden suojasta Tällä kertaa Pykäläviidakko keskittyy musiikkivideoiden suojaan, erityisesti niiden käyttöön ravintoloissa. Musiikkivideoita koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2006 alussa. Kun tähän asti vain musiikkivideon taloudellinen tuottaja on saanut korvauksen videon esittämisestä, nyt säädettiin myös muusikoille korvausoikeus. Lain mukaan kaupallisessa tarkoituksessa julkaistulla kuvallisella musiikkitallenteella esiintyvillä taiteilijoilla on oikeus korvaukseen, kun tallennetta esitetään julkisesti esimerkiksi ravintoloissa. Heillä on samoin oikeus korvaukseen, kun musiikkivideota esitetään esimerkiksi televisiossa. Musiikkivideon tuottajalla on edelleenkin yksinoikeus määrätä musiikkivideon julkisesta esittämisestä. Käytännössä tämä merkitsee, että musiikkivideon esittämiseen ravintolassa tarvitaan musiikkivideon tuottajan lupa, ja lisäksi siitä on maksettava korvaus sekä tuottajalle että videolla esiintyville taiteilijoille eli muusikoille. Näiden lisäksi luvat ja korvaukset pitää hoitaa myös säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien kanssa. Gramex linkkinä Miten ravintola siis käytännössä järjestää tämän kaiken yhteensä viiden tahon kanssa? Asia hoituu Gramexin ja Teoston kautta. Kun on kyse kaupallisista musiikkivideoista, Gramex hallinnoi niiden käyttöä ravintoloissa sekä muusikoiden että tuottajien puolesta. Säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien osalta musiikkivideoiden käyttöä hallinnoi Teosto. Asioiminen Gramexin ja Teoston kanssa riittää ravintolalle. Muita tekijänoikeuslupia ei tarvita. Videoista eri korvaus Meillä on iso tanssiravintola, asiakaspaikkoja yli tuhat. Alakerrassa toimii yökerho, yläkerrassa ruokaravintola. Soitamme molemmissa tiloissa äänitemusiikkia. Olemme tähän mennessä maksaneet Gramexille ja Teostolle käyttämästämme musiikista. Nyt olemme päättäneet alkaa esittää tiloissamme myös musiikkivideoita. Gramexille pitäisi kuulemma maksaa tästä lisää. Onko korvausta maksettava kaikista musiikkivideoista? Laki vaatii maksamaan korvaukset sekä äänitemusiikista että musiikkivideoista. Jos käytätte sekä musiikkivideoita että taustamusiikkia, teidän täytyy suorittaa Gramexille korvaukset kummastakin erikseen. Korvausta musiikkivideoiden käytöstä maksetaan, jos musiikkivideo on tekijänoikeuden suojaama. Kotimaa ratkaisee Vaikuttaako asiaan se, missä maassa musiikkivideo on valmistettu? Kyllä, se vaikuttaa osittain asiaan. Musiikkivideoiden tuottajien osalta kaikki musiikkivideot ovat käytännössä suojattuja, jos vain videon valmistumisvuoden tai julkaisemis- /julkistamisvuoden päättymisestä ei ole kulunut 50 vuotta. Muusikot puolestaan ovat oikeutettuja korvaukseen, jos musiikkivideon sisältämä äänite (useimmiten siis äänilevy) on tallennettu Suomessa ja jos kuva on kuvattu Suomessa tai muualla ETA-alueella ja musiikkivideon valmistumisvuoden tai julkaisemis-/julkistamisvuoden päättymisestä ei ole kulunut 50 vuotta. Näiden kolmen ehdon täytyy siis täyttyä. Älä maksa liikaa Mitkä ovat musiikkivideokäytön hinnoitteluperusteet? Gramex kerää musiikkivideokorvauksia kahteen osoitteeseen, kahden eri lainkohdan mukaan. Lisäksi muusikoiden saamiin korvauksiin vaikuttaa äänitteen ja kuvan tallennusmaa, toisin kuin tuottajien korvauksiin. Tästä seuraa valitettavasti se, että joudumme käyttämään kahta eri hinnastoa, joista toinen koskee muusikoita ja toinen tuottajia. Ravintola tekee siis Gramexin kanssa musiikkivideoiden käytöstä kaksi sopimusta: toisen tuottajien ja toisen muusikoiden oikeuksien osalta. Tällä tavalla pystymme turvaamaan sen, ettei ravintola päädy maksamaan liikaa. Jos käytätte ainoastaan ETA-alueen ulkopuolella kuvattuja musiikkivideoita tai musiikkivideoita, joiden musiikkia ei ole äänitetty Suomessa, teidän ei tarvitse maksaa Gramexille muusikoiden korvausosuutta. Tuottajien korvaus sen sijaan maksetaan tuolloinkin. Koolla on väliä Miten hinta käytännössä määritellään? Hintaan vaikuttavia seikkoja ovat tv-kuvaruutujen lukumäärä kyseisessä tilassa onko esittämisellä keskeinen funktio sekä käytettävien tv-kuvaruutujen koko. 20

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuositilaisuus 26.1.2012 Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuosi 2012 Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 30.1.2014

Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Tilaisuuden avaus Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2013 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

SPORT EVENTS FINLAND OY

SPORT EVENTS FINLAND OY SPORT EVENTS FINLAND OY SPORTS EVENTS FINLAND OY Juha Salonen 040 708 7989 Petri Varis 040 747 7433 ENEMMÄN KUIN OSAAT PYYTÄÄ Suunnittelemme, tuotamme, valvomme ja toteutamme produktioita avaimet käteen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Janne Silvonen Media Clever Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 28.1.2015

Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Tervetuloa! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2014 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex)

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö GRAMEX U P P H O V S R A T T S O R G A N I S A T I O N 1 (5) Sopimus 1. Osapuolet Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri kevät 2008

Tapahtumakalenteri kevät 2008 2 nseudun musiikkiopisto 3 Tammikuu pe 18.1. 18.00 Vapaasti viululla ja huilulla Sipoo Artborg 35 la 19.1. 12.30 Vapaasti huilulla ja viululla 16.00 Romantiikan iltapäivä Pikkukirkko to 24.1. 18.00 Vihkiäisjuhlat,

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013)

Konserttikalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) kalenteri 2013 (päivitetty 5.11.2013) Menneet tapahtumat W.A. Mozart: Requiem pe 1.11.2013 19 la 2.11.2013 15 Loviisan kirkko Anu Komsi, sopraano, Tuija Knihtilä, altto, Jorma Silvasti, tenori, Jyrki Korhonen,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Käyttöohje Nokia Musiikki

Käyttöohje Nokia Musiikki Käyttöohje Nokia Musiikki 1.0. painos FI Aloita Nokia Musiikki -sovelluksen käyttö Nokia Musiikki -palvelussa voit tutustua uusiin kappaleisiin ja kuunnella vanhoja suosikkejasi. Voit ladata Nokia Musiikki

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot