ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY 137/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10890 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Työ ja tekijät kohtaamaan Etelä-Pohjanmaalla Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Projektin vastuuhenkilön nimi Virpi Lehtimäki Sähköpostiosoite virpi.lehtimaki@sedu.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Juha Jokelainen Sähköpostiosoite juha.jokelainen@sedu.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeella haettiin ratkaisuja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan ja rakennetyöttömyyteen, jossa työttömien ammattitaito ei vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia. Hankkeessa kartoitettiin seutukuntakohtaisesti työnhakijamääriä ja työttömyyden syitä, mm. työnhakijoiden osaamista suhteessa hakemaansa työhön. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan muuttuneeseen suhdannetilanteeseen, jossa useat yritykset lomauttavat ja irtisanovat henkilöstöään. Hankkeella etsittiin ratkaisua työvoimapulaan, joka seuraa talouden taantumaa. Hankkeella haettiin myös ratkaisuja, joiden avulla voidaan poistaa sukupuolten välisiä raja-aitoja työllistymisessä ja toisaalta ennakoimaan tulevaa työvoimapulaa. Maakunnallisen strategian mukaisesti alueen omat työttömät olivat ensisijainen kohderyhmä. Myös nuoret ja alueellemme muuttavat maahanmuuttajat olivat projektissa avainasemassa. Hanketta toteutettiin yhteistyössä kaikkien alueella toimivien kehittäjätahojen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 1/11

2 Tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehittää toimintatapoja, jolla työvoimaa ohjataan aloille, jotka työllistävät. Projektissa kartoitettiin seutukuntakohtaisesti työnhakijoiden osaamista ja pyrittiin selvittämään työttömyyden syitä, mm hakijoiden ammattitaitoa suhteessa hakemaansa työhön. Projektin määrällisenä tavoitteena oli toteuttaa 1000 osaamiskartoitusta TE-toimistojen asiakkaille. Projekti pyrki osaamiskartoitusten yhteydessä vaikuttamaan työnhakijoiden asenteisiin hakeutua joko suoraan tai koulutuksen kautta aloille, jotka tulevaisuudessa työllistävät paremmin. Katoitukseen valittiin osallistujat seuraavilta toimialoilta: - teollisuustyö (metalli- ja rakennusala) - hallinto- ja toimistoala - kaupan ala - terveydenhuolto- ja sosiaaliala - palveluala Kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan seutukuntien (Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen ja Järviseudun) TE-toimistojen asiakkaat, jotka hakevat työtä teollisuudesta, hallinto- ja toimistoalalta, kaupanalalta, sosiaali-ja terveydenhuoltoalalta sekä palvelualalta. Projketin toimenpiteitä kohdistettiin seutukuntakohtaisesti em. ammattiryhmiin kuuluviin henkilöihin. Tarkempi kohdentaminen tehtiin yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa. Toisena kohderyhmänä olivat työvoimapulasta kärsivät eteläpohjalaiset yritykset/työnantajat. Hankkeen toimenpiteet suunnattiin valituille toimialoille niin työntekijöiden kuin yritysten/työnantajienkin suhteen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteutuksen aloitus lykkääntyi kuukaudella, kun vastuuhenkilöiden valinnassa jouduttiin tekemään uudelleenvalintoja. Projekti päästiin aloittamaan huhtikuussa Projektin valmistelevat toimenpiteet saatiin toteutettua huhti- toukokuun aikana Projektilla oli ohjausryhmä, joka ohjasi ja kehitti toteutusta. Ohjausryhmän kokoonpano muutui projektin aikana ja se oli projektin päättyessä seuraava: Jäsen Varajäsen Organisaatio Pj. Kari Hakkola Katri Lehto TE-toimisto Suupohja Jani Karvonen Maarit Karvonen Tuulikello Oy EURA JÄRJESTELMÄ 2/11

3 Tommi Ylimäki Kirsi Kuusisto EP:n Yrittäjät Marko Rossinen Eira Hakola EP:n Liitto Jorma Uitto Sari Mattila PAMep Sanna Nyman Jari Aaltonen TE-keskus Maire Makkonen Jarmo Nurmela TE-toimisto Järviseutu Leena Tuohimaa-Kari Anne Kyngäs TE-toimisto Härmänmaa Jukka Huhtiniemi Hannele Koivumäki TE-toimisto Kuusiokunnat Annika Tuovinen Matti Keltamäki TE-toimisto Seinäjoki Virpi Lehtimäki Jorma Jussila Sedu aikuiskoulutus Johanna Latvala Asiantuntijajäsen ELY Terhi Pajumäki Asiantuntijajäsen ELY Siht. Juha Jokelainen Projektipäällikkö/sihteeri Ohjausryhmä piti kahdeksan kokousta. Lisäksi projektin aikana pidettiin useita työkokouksia projektin toteutukseen osallistuvien henkilöiden kesken. Projekti kuului yhtenä hankkeena TEM:n valtakunnalliseen Valtava -kehittämisohjelmaan, jonka järjestämiin tilaisuuksiin projektipäällikkö on osallistunut. Projektin toteutus osui aikaan, jolloin tapahtui lomautuksia ja irtisanomisia huomattava määrä. Tästä johtuen alkuperäisen suunnitelman mukainen työttömyyden syiden selvittäminen jäi vähemmälle huomiolle. Osaamiskartoitukset Projektissa kehitettiin työnhakijoiden ammatillisen osaamisen kartoittamiseksi osaamiskartoituksia. Projektin osaamiskartoitusten toteuttaminen useilla eri ammattialoilla ja monien eri alan kouluttajien toimesta vaati sisältöjen ja toimintatapojen kehittämistä. Yhteistyö TE-toimistojen kanssa oli hyvää. Alkuvaiheessa lähinnä projektipäällikön kokemattomuus TEtoimistojen toimintatavoista teetti hieman ylimääräistä työtä. Osaamiskartoitusten tulosten hyödyntäminen työtä tarjoavien tahojen näkökulmasta on ollut haasteellista. Projekti on ollut esillä yhteistyötahojen seminaareissa ja yrittäjien tapahtumissa. Projektipäällikön toimesta on projektia ja sen tavoitteita esitelty myös useissa yrityksissä. Osaamiskartoituksen vaiheet Työ ja Tekijät kohtaamaan -hankkeessa toteutettiin seuraavalla tavalla: 1. Projektin toimenpiteet kohdistettiin ao. ammattiryhmiin maakunnan TE-toimistojen alueella. Toimialapanotukset ja kartoitusten määrät vaihtelivat eri TE-toimistoissa ja niistä sovittiin toimistojen vastuuhenkilöiden kanssa. Sovittiin hankkeessa rajatuille toimialoille osaamiskartoituspäivät TE-toimistokohtaisesti. - Kaupan ala EURA JÄRJESTELMÄ 3/11

4 - Hallinto ja toimisto - Hoiva-ala - Teollisuus/metalli -Teollisuus/rakennus - Palveluala Osaamiskartoitukseen valituille henkilöille lähetettiin kutsu. Kutsun yhteydessä lähti haastateltavalle perusosaamiskartoituslomake. Tämän lomakkeen hakija toi täytettynä kartoitustilaisuuteen. Lomake toimii samalla tietosuojalain mukaisena lupana käyttää hankkeessa haastateltavan tietoja. Kutsut lähetettiin n. kaksi viikkoa ennen kartoitusta. TE-toimisto valitsi henkilöt, lähetti kutsut ja toimitti kutsutuista nimilistan projektipäällikölle. Osaamiskartoitukset toteutettiin 1,5 h jaksoina/haastateltava. 2. Projektipäällikkö sopi kunkin toimialan kouluttajan kanssa kyseisen alan osaamiskartoituksen toteutuksesta. Toimialasta riippuen käytettiin perusosaamistietolomakkeen lisäksi erilaisia ammattitaitoa mittaavia kartoituslomakkeita. Joillakin aloilla kartoituslomakkeiden kehittämisessä on vielä tekemistä. Käytäntö osoitti, että tietynlaista kädentaitoa tarvitsevat toimialat kuten metalli/rakennus vaativat toisenlaisen tavan edetä kuin esimerkiksi kaupan alan kartoitettavat. (hitsausluokat yms. erityisosaamisen esille saanti). 3. Haastattelija laati raportin, jonka tarkoituksena oli: - arvioida toimialakohtaisesti kartoitettavan osaamisen taso ja laajuus - mahdollinen lisäkoulutuksen tarve - onko henkilöllä toisenlaiset urasuunnitelmat, kun mitä hakuammatti osoittaa - tilanteen mukaan hahmottaa haastateltavalle toimialan nykyhetkeä ja osaamisvaatimuksia 4. Haastattelija toimitti laaditut raportit projektipäällikölle. Projektipäällikkö poimi raporteista tarvittavia tietoja, joita käytettiin mm. hankkeen raportoinnissa.tietojen perusteella voitiin myös antaa lausuntoja koulutus- ja kehittämistarpeista, joita maakunnassa ilmenee. Saadut hakijakohtaiset tulokset raportoitiin TE-toimistoille kahden viikon kuluessa kartoitustapahtumasta. Tämä onnistui parhaiten niin, että projektipäällikkö toimitti tiedot muistitikulla. Tietosuojalaki kieltää sähköisen lähettämisen ja paperituloste ei ole käyttökelpoinen. TE-toimistot hyödyntävät saatua informaatiota URA-järjestelmässä. URA:ssa oleva tila tiedoille on rajallinen, joten raporttien pitää olla tiiviitä. Onnistuneen osaamiskartoituksen tuloksena henkilö: - aktivoituu käyttämään paremmin TE-toimiston ja koulutusta antavien tahojen palveluja - tietää omat vahvuudet ja heikkoudet - tekee CV:n itselleen ja laittaa omat tiedot CV-nettiin - miettii oman hakuammatin valintaa EURA JÄRJESTELMÄ 4/11

5 Projektin ammattitaitokartoituksiin osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautetta kartoituksen toteutuksesta. Kartoitukset toteutettiin toimialakohtaisissa ryhmissä ja niiden kesto vaihteli yhdestä kolmeen päivään. Vastaajien mukaan kartoituspäivät vastasivat hyvin odotuksia. Useissa palautteissa mainittiin kehittämisehdotusten kohdalla kartoitusten lyhyt kesto. Toivottiin pidempikestoisia kartoituksia, jolloin on mahdollisuus testata perusteellisemmin hakijan osaamista sekä saada uutta tietoa mm. ammattitaitovaatimuksista ja kouluttautumismahdollisuuksista. TE-toimistojen palautteita on käsitelty mm. ohjausryhmän kokouksissa. Palautteilla on ohjattu projektin toimintaa, mm. kehitetty osaamiskartoitusten raportointia sekä projektin loppuvaiheessa toteutettu pidempikestoisia ammattitaitokartoituksia. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektista tehtiin esite, joka on PDF-muodossa ja sitä tulostettiin tarpeen mukaan nelivärisenä. Projektin esittely on toteuttavan organisaation internet- sivuilla ja Valtava kehittämisohjelman internet-sivuilla Projektipäälliköllä oli käyntikortit. Projekti on ollut esillä/mukana mm: - Valtava kehittämisohjelman konsultoinnit - Useat TE-keskuksen järjestämät seminaarit ja koulutustilaisuudet - TE-toimistojen info-tilaisuudet - Alueella toimivien muiden hankkeiden tilaisuudet ja esittelyt - Yrityskäynnit Projektille laadittiin tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jonka ohjausryhmä hyväksyi. Projektin tuloksista laaditaan lehdistölle tiedotteet. Erityisesti pyritään tuomaan julkisuuteen onnistuneita rekrytointeja ja sijoittumisia, joissa rikotaan perinteisiä sukupuolten välisiä toimialasidonnaisuuksia. Tiedotteet toteutetaan siten, että eri TE-toimistojen alueelliset kuntalehdet ja maakuntalehdet huomioidaan omilla tiedotteilla. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektisuunnitelma oli kirjoitettu ja hanke hyväksytty toteutettavaksi nousukauden aikana. Kaikki tahot yllättänyt nopea lama alkoi kuitenkin juuri ennen projektin aloitusta. Tämä loi haasteita projektin toteuttamiselle. Projektin toimenpiteet suunnattiin aiottua enemmän koskettamaan laman takia työnsä menettäneitä tai lomautettuja henkilöitä. Projektilla pyrittiin vastaamaan muuttuneeseen suhdannetilanteeseen ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/11

6 huomioimaan tuleva työvoimapula. Projektin loppuvaiheessa Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli palautumassa taantumaa edeltävälle tasolle. Nopein palautuminen tapahtui Härmänmaan TE-toimiston alueella. Ongelmaksi on maakunnassa muodostumassa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu, joka näyttää jäävän korkeammalle tasolle kuin ennen taantumaa. Etenkin nuoret pitkäaikaistyöttömät vaativat toimenpiteitä. Yhtenä hankkeen toteutukseen liittyvänä ongelmana oli, että TE-toimistojen osaamis- /ammattitaitokartoituksiin osoittamat henkilöt eivät kaikki saapuneet kartoituksiin eri syistä. Projektin osaamiskartoituksissa otettiin huomioon TE-toimistokohtaisesti työnhakijamäärät ja toimialakohtaiset muutokset. Työnhakijan hakuammatti saattaa olla eri kuin hakijan aikaisempi osaaminen. Tämä tulee jatkossa huomioida, sillä on nähtävissä, että kaikki menetetyt työt eivät enää alueellemme palaa. Jatkossa tarvitaan uudelleenkoulutusta ja ammattitaitoa täydentävää koulutusta yhä enemmän. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projekti toteutti osaamiskartoituksia määrällisesti niin paljon, kun kevään 2010 ohjausryhmässä linjattiin. Hanke keskittyi lähes 100 prosenttisesti osaamis- ja ammattitaitokartoitusten toteuttamiseen. Omalta osaltaan tavoitteen saavuttamiseen vaikutti tietysti hankeajan pidentäminen. Hankeajan muutos ei vaikuttanut myönnettyyn hankerahan suuruuteen. Osaamiskartoituksia toteutettiin projektin aikana seuraavasti: EP Yht Naiset Miehet Yhteensä Toimialat: Palvelu Kauppa Teollisuus Teollisuus (rakennus) Hallinto- ja toimisto Hoiva-ala IT-ala 7 7 Yhteensä TE-toimistoittain kokonaismäärät: EURA JÄRJESTELMÄ 6/11

7 2009 kutsuttu 2010 kutsuttu 2011 Suupohja Seinäjoki Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Yhteensä kutsuttu Kutsuttuja oli yhteensä 915, joista 637 osallistui kartoituksiin. Toteutumisprosentti oli 69,6 %. Hankkeen loppuvaiheessa oli useita järjestettyjä ammattitaitokartoitustilaisuuksia, jotka peruttiin eri syistä. Näitä tilaisuuksia ei ole huomioitu raportissa. Osaamiskartoitusten tuloksista ilmenee, että 456 kartoitettavaa ilmoitti halukkuutensa jatko/uudelleen koulutukseen. Erityisesti tämä ilmeni naisten keskuudessa. Koulutushalukkuus kirjattiin osaamiskartoituksista laadittuun raporttiin, joka toimitettiin TE-toimistolle kahden viikon sisällä osaamiskartoituksesta. Näiden raporttien perusteella TE-toimisto oli tietoinen hakijan suunnitelmista ja monissa tapauksissa henkilö ohjattiin tai hakeutui ammatilliseen koulutukseen. Kartoitettavista 45 ilmoitti halukkuutensa ryhtyä yrittäjäksi. Kartoitettavilla 27 oli maahanmuuttajatausta. Osaamiskartoituksiin osallistuneiden koulutus: Perusaste Keskiaste Keskiasteen jälkeinen, joka ei korkea-aste Joista naisia korkea-aste Osaamiskartoituksiin osallistuneiden ikärakenne: Joista naisia PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa on kehitetty ja laadittu projektin kohteena oleville toimialoille osaamisen ja koulutustarpeiden kartoitukseen tarvittavia lomakkeita. Kartoitusten yhteydessä on pyritty löytämään lomakkeiden käyttökelpoisuutta ja soveltuvuutta parantavia seikkoja. Kehitettävien lomakkeiden osalta voidaan esimerkiksi selvittää ja tutkia mahdollisuutta toteuttaa osaamiskartoituksia www-pohjaisilla lomakkeilla. Näin voitaisiin ainakin perustietojen osalta toteuttaa nopeasti laajamittaisempiakin osaamiskartoituksia. Projektin eri tahojen yhteistyön merkitys korostuu osaamiskartoitusten laadinnassa ja koonnissa sekä kartoitusten yhdenmukaisuutta vertailtaessa. Projekti on vahvistanut projektissa olevien osapuolten yhteistoimintaa ja tuonut esille uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia, joiden mukaan ottaminen toimintaan vahvistaa projektin mahdollisuuksia EURA JÄRJESTELMÄ 7/11

8 saavuttaa hyviä tuloksia. Näitä voidaan hyödyntää jatkossa kartoitusmateriaalien toteuttamisessa ja mm. koulutuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti rahoitettiin valtakunnallisesta VALTAVA-kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelman tavoitteena on mm. edistää sukupuolten tasa-arvoa. Hankesuunnitelmaa tehtäessä naisten työttömyys oli korkeampi kuin miesten ja miesvaltaisilla aloilla, kuten metalliteollisuudessa, oli työvoimapulaa. Naisten tasa-arvoisten ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen, että naiset siirtyisivät perinteisesti miesvaltaisille aloille, edellyttää asennemuokkaista ja sekä työnhakijoiden ja työnantajien keskuudessa. Lisäksi tarkkoituksena oli kiinnittää huomiota siihen, että miehiä siirtyisi perinteisesti naisvaltaisille aloille, esim. hoiva-alalle, jossa on työvoimapulaa. Taantuman myötä tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Miesten työttömyyys kasvoi samalla kun alan työpaikat vähenivät merkittävästi. Aluperäiseen naisvaltaiseen osallistujamäärään projeti ei päässyt. Toteutunut sukupuolijakauma oli 50/50. Tähän vaikutti osaltaan nopeasti alkanut teollisuuden taantuma, jonka seuraksena TE-toimistoissa oli paljon miehiä työnhakijoina. Projketissa kehitettiin uusia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä työkaluja, kuten osaamis- /ammattitaitokartoitukset, joissa selvitettiin esimerkiksi miesten mahdollisuuksia hakeutua hoiva-alalle. Projektin päättyessä ensimmäiset hankkeessa kartoitetut miehet valmistuivat lähihoitajiksi. Projektin toimenpiteillä edistettiin asenteiden muutosta kaikkien työmarkkinoilla olevien osapuolten keskuudessa. Projektissa oli myös mukana maahanmuuttajataustan omaavia henkilöitä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Toteutuksen aikana tuli esille mm seuraavanlaisia huomioita: - TE-toimistojen asiakkailla on huomattava määrä ns. hiljaista osaamista ja tietoa. Sen esille saaminen ja hyödyntäminen henkilön työllistymisessä ja ammattitaidon lisäämisessä on ensiarvoisen arvokasta. - TE-toimistojen näkökulmasta on selvää, että osaamista ja ammattitaitoa mittaavia toimenpiteitä tarvitaan. Tämän projektin toimenpiteet saatiin hankkeen kuluessa vastaamaan ajallisesti ja laadullisesti TEtoimistojen toivomuksia. Tulevaisuudessakin TE-toimistot tarvitsevat vastaavanlaisia, myös pidempikestoisia kartoituksia asiakkailleen. - TE-toimiston asiakkaalla on usein toiveammatti, jota ei tahdo saada perusteluineen esille. Se ilmeneekin usein jälkeenpäin käydyissä keskusteluissa. Asiakkaan on joissakin tilanteissa helpompi sanoa ulkopuoliselle todellinen toiveammattinsa. Tämän projektin osaamiskartoitukset toteutettiin toimialoittain ja kartoittajana oli aina toimialan kokenut aikuiskouluttaja. Tämä toi osaltaan tuoretta toimialan näkemystä osaamiskartoituksen toteutukseen. EURA JÄRJESTELMÄ 8/11

9 - Työttömänä tai lomautettuna oleva kokee, että osaamiskartoitukset eivät ole tarpeellisia, jos kartoituksen yhteydessä ilmitulleisiin kehittämistoimiin ei tartuta välittömästi. Tämä asettaa haasteita osaamiskartoitusten toteuttamisajankohdalle ja nopealle raportoinnille ja toimenpiteille. Tulevaisuudessa pitäisikin varata enemmän aikaa ja keskittyä laadullisiin tuloksiin. Projektin loppuvaiheessa toteutettiin osaamiskartoituksia eri toimialoille niin, että kerättiin ryhmiä TE-toimistojen alueilta. Nämä ryhmät olivat 1-3 päivää kartoituksessa, jota voidaan enemmänkin kutsua ammattitaitokartoitukseksi. Tämä toimintamalli osoittautui selvästi mielekkäämmäksi asiakkaan näkökulmasta. Pidemmän ajan puitteissa saatiin aivan eri tasolla asioita esille. Tämän mallin osalta pitää huomioida, että ryhmät eivät saa olla 10 henkilö suurempia ja ohjaavia aikuiskouluttajia pitää olla useampia paikalla. - Harjoittelujen osalta tulisi olla huomattavasti enemmän resursseja järjestävillä tahoilla. Tämä koskee myös maahanmuuttajia. Harjoittelupaikan puute tai/ja puutteet on asia, johon tulisi enemmän panostaa. - Selvästi on nähtävissä, että jo vuoden 2011 aikana avataan keskustelu työperäisestä maahanmuutosta uudelleen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS TE-toimistojen hakijoiden ammattitaitokartoituksia varten tulisi jatkossa saada luotua malli, joka mahdollistaisi kartoitusten toteuttamisen tarpeen mukaan. TE-toimistot tarvitsevat toimialakohtaisten aikuiskouluttajien tekemiä kartoituksia jatkossakin. Tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä tulee olemaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja vastaavuus: - Työmahdollisuuksien alueellinen sijainti - Ikärakenne - Koulutuksen sopivuus - Palvelut, Imago ja työpaikasta saatu kuva ratkaisee vetovoimaisuuden tai voimattomuuden. Rekrytoinnin keinoja, joilla pyritään osaavan työvoiman löytämiseen ja sen pysyvyyden varmistamiseen: - Koulutuksen työelämälähtöisyys (pitää vielä täsmällisemmin selvittää alueen erityispiirteet ja osaamisvaatimukset) - Koulutuksella (haku)ammatin vaihtoon/ammatillisen osaamisen ylläpitoon - Tarvelähtöiset ammattitaitokartoitukset, joista voidaan myös tulosvastuullisemmin ohjata koulutus/kehittämistarpeita - Ennakointi, yhdessä työtä tarjoavien tahojen kanssa. Yritysten oma käsitys siitä mitä tapahtuu jatkossa ja mitä se vaikuttaa työvoimatarpeisin - Maakunnan vetovoimaisuuden vahvistaminen alueen ulkopuolella EURA JÄRJESTELMÄ 9/11

10 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus , % , % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Työ ja tekijät kohtaamaan Etelä-Pohjanmaalla projektin ( ) tavoitteena oli hakea ratkaisuja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan ja rakennetyöttömyyteen, jossa työttömien ammattitaito ei vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia. Hankkeessa kartoitettiin seutukuntakohtaisesti työnhakijamääriä ja työttömyyden syitä, mm. työnhakijoiden osaamista suhteessa hakemaansa työhön. Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan työnhakijoiden asenteisiin hakeutua joko suoraan tai koulutuksen kautta aloille, jotka tulevaisuudessa työllistävät. Projektin keskeiset toimenpiteet Yhteistyössä TE-toimistojen kanssa kutsuttiin osaamiskartoituksiin 915 työnhakijaa, jotka hakivat työtä seuraavilta aloilta: teollisuustyö (metalli- ja rakennusala), hallinto- ja toimistoala, kaupan ala, terveydenhuolto ja sosiaaliala sekä palveluala. Määrät ja toimialat vaihtelivat TE-toimistokohtaisesti. Kutsutuista 637 työnhakijaa osallistui osaamiskartoituksiin. Osaamiskartoitusten perusteella tehtiin osaamisprofiilit ammattiryhmittäin sekä annettiin asiantuntijalausuntoja ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja työllistymisedellytysten parantamiseksi. Osaamisprofiilit toimitettiin TE-toimistojen käyttöön. Projektin toteutuksesta vastasi projektipäällikkö. Osaamiskartoituksia toteuttivat projektipäällikön lisäksi eri toimialojen kokeneet aikuiskouluttajat. Projektin kohderyhmänä olleet työnhakijat kokivat osaamiskartoitukset pääsääntöisesti mielekkäinä tapahtumina. Osaamiskartoitustilanteessa työnhakijalla oli mahdollisuus keskustella oman toimialansa kouluttajan kanssa ja saada ajantasaista tietoa omasta hakuammatistaan ja kehittämismahdollisuuksistaan. Monet työnhjakijat pohtivat myös ammatinvaihtoa. TE-toimiston näkökulmasta projektin aikana pystyttiin kehittämään osaamiskartoituksia siihen suuntaan, että ne antavat käyttökelpoista lisätietoa työnhakijan osaamisesta ja jatkosuunnitelmista. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että osaamis- ja ammattitaitokartoitukset olisivat osa työllistymiseen liittyvää polkua. TE-toimistojen tulisi voida osoittaa työnhakija tarvittaessa kartoituksiin, joita koulutusta antavat tahot tarjoaisivat säännöllisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 10/11

11 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Sedu Aikuiskoulutus Rastaantaival Seinäjoki Päiväys ja allekirjoitus Pasi Artikainen Aikuiskoulutusjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11