TIETOHALLINTOMALLIN. soveltamisohje julkiselle hallinnolle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOHALLINTOMALLIN. soveltamisohje julkiselle hallinnolle. www.tietohallintomalli.fi"

Transkriptio

1 TIETOHALLINTOMALLIN soveltamisohje julkiselle hallinnolle

2 VALTIONVARAINMINISTERIÖN JA ICT STANDARD FORUMIN YHTEISTYÖ Julkisen hallinnon ICT-strategiassa on asetettu tavoite, että vuonna 2020 käyttäjien tarpeista lähtevät palvelut ja tiedot ovat helposti ja turvallisesti saatavilla. Tämä luo vaatimuksia julkisen hallinnon organisaatioiden tietohallinnon johtamisen ja organisaatioiden väliselle tietohallintoyhteistyön kehittämiselle. Tietohallinnon johtaminen tulee ottaa entistä kiinteämmäksi osaksi organisaatioiden johtamisjärjestelmiä ja toiminnan tavoitteiden toimeenpanomekanismia. Soveltamisohje julkiselle hallinnolle hyödyntää ICT Standard Forumin Tietohallintomallia. Ohjeen avulla luodaan edellytyksiä julkisen hallinnon organisaatioiden tietohallintojen toimintamallien kehittämiselle. Tietohallintoa kuvaavan yhteisen viitekehyksen ja kielen tarkoituksena on helpottaa myös organisaatioiden välistä yhteistyötä. Soveltamisohje on julkisen hallinnon yhteinen kehitysaskel Tietohallintomallin soveltamisesta julkisen hallinnon tietohallintotoimintaa tukevaksi viitekehykseksi. Timo Valli ICT-johtaja Valtionvarainministeriö Juha Huovinen Hallituksen puheenjohtaja ICT Standard Forum

3 TIETOHALLINTOMALLIN soveltamisohje julkiselle hallinnolle Verkkosivuilta löydät uusimmat artikkelit, julkaisut ja työkalut käyttöösi. Tämä kirja on tekijänoikeudella suojattu. Kirjasta tai sen osista voidaan ottaa vapaasti kopioita. Mikäli kirjasta tai sen osista tehdään edellä mainittuja kopioita, tulee tällaiset kopiot varustaa merkinnällä: Tekijänoikeudet ICT Standard Forum. ICT Standard Forum pidättää muut oikeudet kirjaan itsellään. Kirjaa käytettäessä tulee huomioida, että kirja sisältää aineistoa ja sisältöä, jotka saattavat olla kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksin suojattuja. Tällaisen aineiston ja/tai sisällön käyttö saattaa edellyttää kolmannen osapuolen lupaa. Tällaista aineistoa ja materiaalia ovat mm. ITIL, COBIT, PMBOK, PRINCE2, ISO/IEC 2000, ISO/IEC 38500, CMMI. JULKAISIJA: ICT STANDARD FORUM Päätoimittaja: Ilari Heikkinen Toimittajat: Seppo Kainomaa, Pirjo Myyry ja Tuomo Malinen. Taitto: ICT Standard Forum Paino: Laine Direct Oy 1. painos julkaistu 2013 ISBN (rengaskirja) ISBN (PDF) ICT STANDARD FORUM

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tietohallinto ja liiketoimintayhteistyö Esittely Julkisen hallinnon tietohallinnon erityispiirteitä Hallintomalli ja yhteistyö Tietohallinnon vuosikello Palveluiden johtaminen Esittely Jatkuvuuden varmistaminen Tietoaineistoturvallisuus Työkalut Soveltamisohjeen esimerkkityökaluja Strategia ja hallinto Esittely Tavoitteet, mittarit ja viestintä Kokonaisarkkitehtuuri...33 Takakansi: Tietohallintomallin osa-alueet ja tehtäväkokonaisuudet Hankinnat ja toimittajayhteistyö Esittely Julkisten hankintojen säädösperusta Hankintastrategia Markkinakartoitus ja esiselvitys Hankinnat ja kilpailutusprosessi Toimittajasuhteiden ja toimittajayhteistyö Projektien johtaminen Esittely Kehitystyön johtaminen ja Kehitysprojektien perustelu...59

5 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO 4 5

6 1 JOHDANTO 1 Johdanto Taloussuunnittelu ja -seuranta Toimittajasuhteet, sopimus ja markkina-analyysit Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva Valitut painotukset ICT Standard Forum on tuottanut ja ylläpitää Tietohallintomallia (3. uudistettu julkaisu 2012, Tietohallinto on toimintona samankaltainen organisaation toiminnan tarkoituksesta riippumatta. Tietohallintomalli soveltuu käytettäväksi niin yksityisissä ja julkisissa yrityksissä kuin julkisen hallinnon hallinnollisissa tai palveluja tuottavissa yksiköissäkin. Tietohallintomalli on koottu pääosin yritysten toimesta. Tämä soveltamisohje täydentää Tietohallintomallia julkisen hallinnon näkökulmasta. Soveltamisohjeessa malliin on lisätty sellaisia julkisen hallinnon toimintaan liittyviä reunaehtoja ja näkökulmia, joita yrityksillä ei ole. Samalla soveltamisohjeessa Tietohallintomallin käsitteistöä on sovitettu paremmin vastaamaan julkisessa hallinnossa vakiintunutta terminologiaa. Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Arkkitehtuuri ja rakennemuutosten Organisointi ja kyvykkyyksien johtaminen Strategia, hallinto- ja toimintamallit Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Hankinta- ja toimittajastrategia Koulutus ja käyttöönotto Toteutus, testaus ja ohjaus Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Valmistelu ja Business case Palvelutuotanto Palveluiden käyttöönotto Palveluiden suunnittelu Palvelustrategia Soveltamisohjeessa ei oteta kantaa kaikkiin Tietohallintomallin tehtäväkokonaisuuksiin. Ohjeessa on keskitytty lähinnä niihin Tietohallinomallin kohtiin, jotka eniten poikkeavat yritysmaailman ja julkisen hallinnon välillä. Soveltamisohjeen yhtenä tavoitteena on tukea kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään kunta- ja palvelurakennemuutosten yhteydessä oman tietohallinnon toimintaa palvelutoiminnan tukena. Tietohallintomalli läpikäytiin kuntatoimijoiden ja muun julkisen hallinnon edustajien työpajoissa kevään 2013 aikana. Julkisen hallinnon erityispiirteiden lisäksi kehitystyössä nostettiin esiin painotuksia ja tarpeita, joita yhteisillä käytännöillä ja ohjeistuksilla voidaan tukea. Soveltamisohje koostuu näistä julkisen hallinnon erityispiirteistä, valituista lisäohjeistuksista ja viitteistä julkisen hallinnon muuhun ohjeistukseen. LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Liiketoiminnan STRATEGIA JA HALLINTO Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien Konseptien HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ Prosessien PROJEKTIEN JOHTAMINEN Projektisalkun Kuva 1.1. Valitut painotukset soveltamisohjeen sisällössä. Perustiedon PALVELUIDEN JOHTAMINEN Jatkuvuuden 6 7

7 1 JOHDANTO Soveltamisohjeen kehitystyöhön ovat osallistuneet: STRATEGIA JA HALLINTO HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN PALVELUIDEN JOHTAMINEN Liiketoiminnan Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien Konseptien Prosessien Projektisalkun Perustiedon Jatkuvuuden Strategia, hallinto- ja toimintamallit Hankinta- ja toimittajastrategia Valmistelu ja Business case LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Palvelustrategia Organisointi ja kyvykkyyksien johtaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Arkkitehtuuri ja rakennemuutosten Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Koulutus ja käyttöönotto Palvelutuotanto Taloussuunnittelu ja -seuranta Toimittajasuhteet, sopimus ja markkina-analyysit Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuen valmisteluryhmä Tommi Oikarinen, VM / JulkICT (hankep.); Juhani Heikka, Oulu; Matti Franck, Espoo; Sirpa Mäntynen, Kouvola; Kari Hyvönen, Kajaani; Sami Sulkko, Punkaharju; Yrjö Koivusalo, Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri; Jaakko Riihimaa, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä; Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö; Tiina Pesonen, sosiaali- ja terveysministeriö; Kai Karsma, työ- ja elinkeinoministeriö; Anu Hernesmaa, VM / KAO; Simo Tanner, Suomen Kuntaliitto; Heikki Talkkari, VM / JulkICT (siht.); Mikael Vakkari, VM / JulkICT (siht.). Julkinen hallinto Hankinta- ja toimittajastrategia Kuntasektori Julkisen hallinnon erityispiirteet + Kuntasektorin painotukset Kuva 1.2. E simerkki julkisen hallinnon näkökulmien huomioimisesta. Soveltamisohjeen liitteeksi on koottu käytännön työn avuksi esimerkkejä Tietohallintomallin soveltamisesta tyypillisissä rakennemuutoksiin liittyvissä tilanteissa ja joitain työkaluja ja tarkistuslistatyyppisiä työpohjia, jotka laadittiin ohjeen kirjoittamisen yhteydessä. Ohjeen rakenne on pyritty muodostamaan sellaiseksi että sitä voidaan tulevaisuudessa kehittää modulaarisesti lisätarpeiden ja yhteisen kehitystyön avulla. Erityiskiitokset seuraaville soveltamisohjeen laatimiseen osallistuneille asiantuntijoille Matti Ahola, Ville-Veikko Ahonen, Antero Anttonen, Axel Ek, Matti Franck, Matti Hakomäki, Matti Hartikainen, Juhani Heikka, Jukka Heikkilä, Ilari Heikkinen, Eija Heiskanen, Heli Helminen, Anu Hernesmaa, Mikko Huovila, Kari Hyvönen, Harri Ihalainen, Arto Jalkanen, Antti Jokela, Tenho Jokelainen, Juho Jokinen, Juhani Jutila, Seppo Kainomaa, Tommi Kanto, Pekka Kantola, Kai Karsma, Kari Keinänen, Reijo Kemppainen, Matti Kinnunen, Timo Koivu, Yrjö Koivusalo, Pekka Kähkipuro, Christer Levander, Klaus Lindberg, Tuomo Malinen, Matti Matero, Riku Moisio, Jani Moliis, Marko Monni, Pirjo Myyry, Sirpa Mäntynen, Jari Nevalainen, Rami Nurmi, Olli Nykänen, Arto Näsi, Tommi Oikarinen, Jarkko Oksala, Leena Ollonqvist, Juhani Paavilainen, Tiina Pesonen, Kimmo Pettinen, Jukka Pitkänen, Markku Raitio, Hannes Rauhala, Juha Redsven, Jari Renko, Tuomo Riekki, Jaakko Riihimaa, Olli-Pekka Rissanen, Yrjö Saarikko, Ari Sainio, Ilkka Siissalo, Sami Sulkko, Kari Säkkinen, Antti-Olli Taipale, Heikki Talkkari, Mika Tammilehto, Jukka Tamminen, Simo Tanner, Marko Tanska, Minna Ulvila, Mikael Vakkari, Jussi Vira, Seppo Visala, Jukka Vornanen. 8 9

8 1 JOHDANTO Muistiinpanot Tietohallintomalli on syntynyt tarpeesta luoda tietohallinnolle selkeät, yksinkertaiset ja helposti sovellettavat johtamiskäytännöt. Tietohallintoa organisaation keskeisenä tukifunktiona tulee johtaa kuten mitä tahansa organisaation strategisesti merkittävää osaa. Ennen kaikkea tietohallintoa tulee johtaa liiketoiminnan tarpeista lähtien

9 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ 12 13

10 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ 2.1 Esittely Tietohallintomallin ensimmäisessä luvussa on esitelty Tietohallintomallin perusolemus ja sen rooli organisaatiossa. Tähän kannattaa perehtyä ennen tämän soveltamisohjeen lukemista osoitteessa tietohallintomalli. Tietohallintomallin liiketoimintayhteistyö-osa-alue koostuu kahdeksasta tehtäväkokonaisuudesta. Ohjeessa näitä tehtäväkokonaisuuksia käsitellään pääosin myöhemmin muiden osa-alueiden yhteydessä. Tietohallinto ja liiketoimintayhteistyö kohdassa otetaan esiin julkisen hallinnon toiminnan säädösperusta, tietohallinnon hallinto- ja organisointimallit, tietohallinnon ja substanssin sekä yli organisaatiorajojen menevä tietohallinnon yhteistyö. STRATEGIA JA HALLINTO HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN PALVELUIDEN JOHTAMINEN Liiketoiminnan Tavoitteet, mittarit ja viestintä Ekosysteemien Konseptien Prosessien Projektisalkun Perustiedon Jatkuvuuden Strategia, hallinto- ja toimintamallit Hankinta- ja toimittajastrategia Valmistelu ja Business case LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Palvelustrategia Organisointi ja kyvykkyyksien johtaminen Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Suunnittelu, organisointi ja käynnistys Palveluiden suunnittelu Toteutus, testaus ja ohjaus Palveluiden käyttöönotto Kuva 2.1. Painotukset liiketoimintayhteistyö osa-alueella. Neuvottelu, sopimukset ja päätöksenteko Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Koulutus ja käyttöönotto Arkkitehtuuri ja rakennemuutosten Palvelutuotanto Taloussuunnittelu ja -seuranta Toimittajasuhteet, sopimus ja markkina-analyysit Päätös ja hyötyjen realisointi Palvelun jatkuva 2.2 Julkisen hallinnon tietohallinnon erityispiirteitä Suomen julkisen hallinnon toiminta ja julkisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ja julkisessa toiminnassa viranomaisten on noudatettava lakia (Suomen perustuslaki /731). Julkinen hallinto toteuttaa ja edistää kaikessa toiminnassaan hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa sekä hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta (Hallintolaki /434). Nämä vaikuttavat myös suoraan julkisen hallinnon tietohallinnon tehtäviin, toimivaltaan ja toimintaperiaatteisiin. Julkisen hallinnon tietohallintoa velvoittava lainsäädäntö muodostuu 1) viranomaisia ja toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä sekä 2) yleisistä hyvää hallintoa, tietohallintoa, tiedona ja tiedon käsittelyä sekä tietoturvaa ja poikkeusoloihin varautumista ohjaavista säädöksistä. Tässä soveltamisohjeessa julkisen hallinnon tietohallinnon toimintaan liittyvien suositusten ja esimerkkien toteutuksessa on pyritty huomioimaan jälkimmäiseen kategoriaan liittyvät säädökset. Kukin tätä soveltamisohjetta hyödyntävä julkisen hallinnon viranomainen tai julkista palvelutehtävää toteuttava organisaatio voi täydentää ja tarkentaa ohjetta omaan toimintaa vaikuttavan lainsäädännön vaatimuksilla. Lainsäädännössä tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa, jonka tehtävänä on tuottaa tietojenkäsittely- ja tiedonvälineitä ja -palveluja organisaation toiminnan ja palveluiden käyttöön. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) 3 :n 1 kohdan mukaan tietohallinnolla tarkoitetaan tukitoimintoa (tietohallintolaki), jolla turvataan 14 15

11 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen. Tässä ohjeessa tietohallintolain näkökulmaa tietohallinnosta laajennetaan näkemällä tietohallinto osana organisaatioiden yleisjohtamista sekä sisällyttämällä tietohallintoon myös organisaation toiminnassaan tarvitsema tiedon. Ensimmäinen laajennus tuo soveltamisohjeen lähtökohdiksi organisaatioiden omat päätöksentekorakenteet ja toimivaltajaon. Jälkimmäinen kohta laajentaa tietohallintoa ohjaavaa lainsäädäntöä myös tiedona koskeviin perussäännöksiin, mm. laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) ja arkistolaki (831/1994). Näin tietohallintoon voidaan katsoa kuuluvaksi myös: Käsiteltävien ja säilytettävien tietojen määrittely, tiedon elinkaaren ja siihen liittyvien säilytysaikojen sekä -muotojen, tietojen suojaustason ja tiedonsaantioikeuksien määrittely Tietojen julkisuuteen, salassapitoon, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvien vaatimuksien mukaisesta toiminnasta huolehtiminen Asiakirjallisen tiedon tilan kirjaamis- ja rekisteröintitoimintojen avulla Tietopalvelun tuottaminen ja hoitaminen Kuva 2.2. Tietohallintomallin soveltamisohjeessa on otettu huomioon julkista hallintoa ohjaava lainsäädäntö, hallinnon käytännöt ja suositukset. Lainsäädännön lisäksi julkisen hallinnon tietohallintoa ja tiedona ohjaavat yhteiset suositukset, kriteeristöt sekä hyvä käytännöt, jotka yleisesti perustuvat kansainvälisiin vakiintuneisiin tietohallinnon ja palvelutoiminnan johtamisja laadunmalleihin. Tietohallintomallin termillä liiketoimintayhteistyö tarkoitetaan organisaatioon sen yhtenä osana kuuluvan tietohallinnon ja muun varsinaisesta toiminnasta vastaavan organisaation välistä yhteistyötä. Yleisempänä vastaavana terminä voitaisiin käyttää esim. avaintoimintoyhteistyö, mutta vakiintuneen käsitteen puuttuessa ja selvyyden vuoksi, tässä soveltamisohjeessakin käytetään termiä liiketoimintayhteistyö

12 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ 2.3 HALLINTOMALLI JA YHTEISTYÖ Tietohallintomalli esittää yleisen ratkaisun organisaatioyksikön ja siihen kuuluvan tietohallinnon hallintomalliksi ja keskinäisen yhteistyön järjestämisperustaksi. Kunnalliseen päätöksentekoon tietohallinnon näkökulmasta vaikuttavat kuntalain lisäksi erityisesti hallintolain ja julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) sekä tietohallintolain (634/2011) ja valmiuslain (1552/2011) säännökset. Ohessa on kaksi esimerkkiä julkisen hallinnon organisaatioiden hallintomalleista: 1) kuntaorganisaatio ja 2) valtionhallinnon organisaatio. Jokaisen organisaatioyksikön on kuvattava oma hallintomallinsa käytössä olevien nimikkeiden ja rakenteiden mukaisesti. Julkisen hallinnon toimielinten ja organisaatioiden hallintomalleissa johtaminen ja toimivalta perustuvat yleensä lainsäädäntöön ja organisaatioiden oman toimivaltansa nojalla vahvistamiin tarkentaviin sääntöihin. Johtamisen organisointi on usein perustaltaan hierarkkista. Valtionhallinto on organisoitu ylimmällä tasolla valtioneuvostoksi ja valtioneuvostolle omaan toimialaansa kuuluvien tehtävien valmistelusta vastaaviksi ministeriöiksi. Valtion keskushallintoon kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös virastoja, laitoksia ja muita toimielimiä sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia (Suomen perustuslaki /731). Kunnallisen itsehallintoon sisältyvät ylimmät päätöksentekorakenteet ja toimivalta on määritetty kuntalaissa (365/1995), jonka mukaisesti kunnan päätösvaltaa käyttää kunnan valtuusto. Kunta päättää hallintonsa järjestämisestä ja hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnan hallintomenettely on kuvattu kunnan hallintosäännössä. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus (vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta), lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Kunnan hallintoon kuuluvat myös tytäryhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) tarkoitettu määräysvalta. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kuva 2.3. Kuntaorganisaation hallintomalliesimerkki. Kuva 2.4. Valtionhallinnon hallintomalliesimerkki

13 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Tietohallinnon organisointi voidaan tehdä keskitetysti, hajautetusti tai osittain keskitetysti. Keskitetyssä mallissa kaikki resurssit raportoivat tietohallinnosta vastaavalle (tietohallintojohtajalle), jolloin nopea päätöksenteko ja nopea reagointi uusiin tarpeisiin mahdollistuu. Hajautetussa organisointimallissa tietohallinnon resurssit ovat toimialoilla ja ne vastaavat oman tietohallintonsa päätöksenteosta. Hajautettu malli voi edellyttää myös palvelujen hankintojen ja hankintaosaamisen järjestämistä hajautetusti. Osittain keskitetyssä mallissa on keskitetty osa resursseista ja päätöksenteosta yhteiseen tietohallintoon ja valitut osat on sijoitettu toimialoille. Keskitetty tietohallinto mahdollistaa helpommin tehokkaan konsernimaisen ohjauksen ja resurssien ohjaamisen koko organisaation tasolla. Organisointitarpeisiin vaikuttaa myös tietohallinnon palvelutuotannon ulkoistuksen määrä ja toimittajamäärä. Organisaation on tietohallintostrategiassa päätettävä hallinto- ja organisointimallista. Organisoinnin keskittämisasteen ja/tai keskitettävien toimintojen päätöksentekokriteereinä voidaan tarkastella: Päätöksenteko resursseista Päätöksenteko kehittämisestä Arkkitehtuurin Hankintojen järjestäminen Kehittämishankkeiden Jatkuvan palveluntuotannon järjestäminen Tietohallinnon tehokkuuden Organisaation sisäisen liiketoimintayhteistyön lisäksi menestyksellinen tietohallinto tunnistaa ulkoiset sidosryhmät. Käytännön esimerkkejä yhteistyökohteista ovat kilpailutukset ja tietojärjestelmien hankinta, koulutuksen järjestäminen, tietohallintostrategia, kokonaisarkkitehtuurityö, tietoliikenne, tietoturva, sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurit ja kansallisiin palveluihin liittyminen. Hyvän ennakointikyvyn omaava tietohallinto on aktiivinen sidosryhmäyhteistyössä ja pystyy ennakoimaan vaikutukset omassa toiminnassaan. Tavoitteellisen toiminnan dokumentoinnissa voi apuna käyttää Sidosryhmäyhteistyön lomakepohjaa (www.tietohallintomalli.fi/tyokalut). Loppukäyttäjät Pääkäyttäjät Toimialajohto Johtoryhmä Kunnanjohtaja / Ministeriö / Viraston ylin johto Sidosryhmäyhteisö "Palveleva" Itsepalvelu & Vuorovaikutus "Osaava" Projektit & Konseptit Strategia ja hallinto "Järkevä" Infra Sovellukset Projektit Hankinnat ja toimittajayhteistyö Mittarit & Johtamismalli "Johtajuus" Aloitteellisuus & Päätöksenteko "Mahdollistaja" Vuorovaikutus "Arvostettu" Yhteisöt & Mielipiteet Kuva 2.5. Julkisen hallinnon tietohallinnossa tavanomaisesti huomioitavia sidosryhmiä. Kaupunginhallitus & Valtuusto / Valtioneuvosto Asiakkaat Mielipidevaikuttajat Hallintomallissa kuvataan päätöksenteon ja organisoitumisen lisäksi toimintaperiaatteet, keskeiset suunnittelu-, raportointi- ja valvontaprosessit ja vastuut. Prosessien ja vastuiden kuvaamiseen voidaan käyttää RACI-matriisia (www.tietohallintomalli.fi/tyokalut)

14 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Julkisessa hallinnossa tehdään yhteistyötä yli organisaatiorajojen monessa muodossa ja tasolla. Kevyimmillään kategoriassa 1 yhteistyö käynnistyy nopeasti ja joustavasti, mutta vaikuttavuus on rajallista. Kategorioittain yhteistyö syvenee ja vaatii laajempia päätöksentekovaltuuksia ja vaikuttavuus kasvaa. Yhteistyömuodot yritysten ja kansalaisten kanssa ovat kehittymässä tietotekniikan verkostoitumisen myötä. Julkisen hallinnon ICT-strategia asettaa tavoitteeksi asiakas- ja käyttäjälähtöisen tietotekniikan kehittämisen ja tämä edellyttää nykyistä kiinteämpää ja monipuolisempaa yhteistyötä kohderyhmien kanssa. 2.3 Tietohallinnon vuosikello Organisaatiota ja sen osana tietohallintoa johdetaan strategisen suunnittelun ja tavoitteen asettelun sekä vuosisuunnittelun ja vuositavoitteiden avulla. Strategisen tason tavoitteet, niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden saavuttamista mittaavat mittarit asetetaan useaksi vuodeksi. Strategisia tavoitteita ja suunnitelmia tulee tarkastella ja ylläpitää vuosittain. Mahdolliset strategiset muutokset ajoittuvat usein keväälle. Keväällä päivitetyn strategian mukaisesti asetetaan syyskaudella seuraavaa vuotta silmälläpitäen vuositavoitteet, suunnitellaan toimenpiteet ja niiden toteutumisen mittaaminen. Julkisessa hallinnossa strategiakausi on tyypillisesti neljän vuoden mittainen, mutta budjetointi tehdään vuositasolla. Kuva 2.7. Strategiakauden jakaantuminen budjettikausiin. Taulukko 2.6. Julkisen hallinnon yhteistyömuotoja. Suunnittelussa ja johtamisessa jatkuva toiminta erotetaan organisaation toiminnan ja palveluiden kehittämisestä. Jatkuvan toiminnan tavoitteet asetetaan ja niihin pyritään päivittäisjohtamisen keinoin. Muutos- ja kehitystavoitteet asetetaan jatkuvasta toiminnasta erillisinä ja niihin pyritään muutos- ja kehityshankkeiden sekä -projektien johtamisen keinoin

15 2 TIETOHALLINTO JA LIIKETOIMINTAYHTEISTYÖ Tietohallinnon suunnittelu ja päätöksenteko on sopeutettava koko organisaation aikatauluihin ja vuosikelloon. Julkisessa hallinnossa vuotuinen taloussuunnittelu ja -ohjaus määrittää perusajoituksen. Tietohallintomalli suosittelee keskeisten tapahtumien ja ajoituksen merkitsemistä vuosikalenteriin toiminnan synkronoinnin ja tiedottamisen vuoksi. Liiketoimintayhteistyö on organisaation ICT-toiminnan pääasiallinen ja tärkein ohjausmekanismi. Liiketoimintayhteistyö yhdistää kaikkia muita Tietohallintomallin neljää osa-aluetta ja ohjaa niiden tavoitteita, toimintatapoja ja toiminnan kohteita. Sujuvalla liiketoimintayhteistyöllä varmistetaan, että organisaation strategiaa ja liiketoimintojen tahtotilaa toteutetaan myös tietotekniikan avulla. Kuva 2.8. Esimerkki tietohallinnon vuosikellosta

16 3 STRATEGIA JA HALLINTO 3 STRATEGIA JA HALLINTO 26 27

17 3 STRATEGIA JA HALLINTO 3.1 Esittely 3.2 Tavoitteet, mittarit ja viestintä Tietohallintomallin Strategia ja hallinto -osa-alueella on viisi tehtäväkokonaisuutta ja kaksi liiketoimintayhteistyön -osaaluetta. Näihin kannattaa tutustua osoitteessa Tässä soveltamisohjeen kohdassa tarkastellaan lähemmin julkisen hallinnon organisaation tietohallinnon tavoitteiden asettamista ja mittaamista sekä kokonaisarkkitehtuurin kytkemistä osaksi toimintaa ja toiminnan muutosta. Rakennemuutosta käsitellään ohjeen liitteenä olevassa tietohallintomallin soveltamisesimerkissä (www.tietohallintomalli.fi/tyokalut). Tietohallinnolla on strategisia, taktisia ja operatiivisia tavoitteita, joiden saavuttamista se mittaa. Tietohallinnolle tavoitteita asettaa organisaatio, jota se palvelee. Tietohallinto osallistuu tavoitteiden määrittelyyn. Yksittäisen organisaation tietohallinto on osa julkisen hallinnon tavoitehierarkiaa, jota kuvaa oheinen kuva. LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ STRATEGIA JA HALLINTO Liiketoiminnan Tavoitteet, mittarit ja viestintä Strategia, hallinto- ja toimintamallit Organisointi ja kyvykkyyksien johtaminen Arkkitehtuuri ja rakennemuutosten Tietoturva, riskien ja laadunvarmistus Taloussuunnittelu ja -seuranta Kuva 3.2. Organisaation strategiasta tietohallinnon toimintasuunnitelmaan. HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN PALVELUIDEN JOHTAMINEN Ekosysteemien Konseptien Prosessien Projektisalkun Perustiedon Jatkuvuuden Tarvemäärittely, Neuvottelu, Toimittajasuhteet, Hankinta- ja kilpailutus ja sopimukset ja sopimus ja toimittajastrategia evaluointi päätöksenteko markkina-analyysit Suunnittelu, Toteutus, Päätös ja Valmistelu ja Koulutus ja organisointi ja testaus ja hyötyjen Business case käyttöönotto käynnistys ohjaus realisointi Palvelun Palvelustrategia suunnittelu käyttöönotto tuotanto Palveluiden Palveluiden Palvelu- jatkuva Tietohallinnon on tunnistettava liiketoimintayhteistyön osapuolet ja oltava aktiivisesti mukana organisaationsa suunnittelutyössä. Näin tietohallinnolle syntyy mielekkäät tavoitteet ja toisaalta tietotekniikan mahdollistamat hyödyt osataan ottaa suunnittelussa huomioon ja tietohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat resurssit saadaan hyväksytettyä päätöksentekoelimissä. Kuva 3.1. Painotukset strategia ja hallinto osa-alueella. Tietohallintostrategia ylläpidetään kerran vuodessa kiinteässä vuoropuhelussa organisaation johdon kanssa. Tietohallin

18 3 STRATEGIA JA HALLINTO tostrategiassa huomioidaan myös strategisten toiminnan ja palvelujen kehittämisprojektien suunnitelmat sekä alueelliset ja valtakunnalliset kehitysvaatimukset. Tietohallintostrategian tavoitteet asetetaan yhdensuuntaisesti tukemaan organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli organisaatio on huomioinut tietohallinnon tavoitteet strategiassaan voidaan siitä suoraan johtaa tietohallinnon toimenpidesuunnitelma ilman erillistä tietohallintostrategiaa. Vuosisuunnittelussa strategiasuunnitelman ensimmäinen vuosi tarkennetaan usein toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa organisaation johdon kanssa käytävässä vuoropuhelussa tietohallinnon vuositavoitteiksi. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä tietohallinnon on sovittava mittareista, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Tavoitteita asetettaessa on jo sovittava tunnusmerkeistä, joiden perusteella voidaan todeta tavoite osittain tai kokonaan saavutetuksi. Mittareita on määriteltävä tarpeeksi, mutta ei liikaa. Tavoitteiden saavuttamisen ja ohjauksen kannalta keskeiset tekijät on saatava tasapainoisesti huomioitua. Toisaalta liian laaja mittaristo vie huomion olennaisesta ja tulee kalliiksi ylläpitää. Turhien kustannusten välttämiseksi on päätöksenteosta ja mittaustuloksiin reagoinnista vastuullisen henkilön säännöllisesti kyseenalaistettava mittaamisen tarpeellisuus. Tietohallinnon on tarpeen määritellä myös mittareita, joiden perusteella se voi ennakoida tavoitteiden saavuttamista ja siten ohjata toimintaa suunnitellun ajanjakson sisällä. Jokaiselle mittarille asetetaan suunnitteluajanjaksoittain tavoitearvo ja päätöksiä vaativat raja-arvot. Tietoon perustuvassa johtamisessa pidemmälle ehtineet organisaatiot analysoivat mitattujen tulosten historiaa ja lisäksi valitsevat lisäksi omien mittaustulosten vertailukohdaksi alan parhaiden toimijoiden vastaavat toteuma-arvot. Historia- ja vertailutietoja käytetään oman toiminnan kehittämisen ohjaamisessa. Luotettavien mittaustulosten ja vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi on mittarin määrittely tehtävä huolellisesti. Mittareiden määrittelyn avuksi on laadittu erillinen työkalupohja (www.tietohallintomalli.fi/tyokalut). Yksittäisistä mittareista voidaan koota käyttötarkoituksen mukaan mittaristoja. Mittaristoja voidaan käyttää tietohallinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen viestimiseen eri sidosryhmille ja tietohallinnon johtamiseen. Mittariston ajantasaisuus ja havainnollisuus varmistaa, että tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä. Mittariston kokoamiseen on laadittu erillinen työkalupohja (www.tietohallintomalli.fi/ tyokalut). Tietohallinnon tavanomaisimpia mittareita ovat Kustannukset (sovellusalueittain, kehitysprojekteittain ja perustietotekniikka omanaan) Tärkeimpien projektien projekti-indikaattorit (esim. liikennevalot määriteltynä resurssien, aikataulun ja tulosten suunnitelman mukaisuudella) ICT-palvelukyky tietohallinnon palveluittain tai palvelukoreittain Tyytyväisyys (päättäjät, käyttäjät, työtekijät, tuentarvitsijat tukipalvelujen ratkaisuihin) Kokonaisarvio tietohallinnon toiminnasta ja palvelukyvykkyydestä 30 31

19 3 STRATEGIA JA HALLINTO 3.3 Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation prosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaiskuvausta hyödynnetään organisaation tavoitteiden ja niiden toimeenpanon suunnittelussa, kehitystyön kohdentamisessa ja kehityksen aiheuttaman muutoksen tunnistamisessa. Kokonaisarkkitehtuurin tarjoaman kokonaiskuvauksen avulla on mahdollista myös paremmin varmistaa, että kehityshankkeille asetetut tavoitteet toteutuvat. Kuva 3.3. CAF mallin kytkentä tietohallinnon mittareihin, esimerkkinä prosessit. (Viite: VM CAF 2013) Tietohallinnon mittaristo koostuu organisaation tietohallinnolle asettamien tavoitteiden saavuttamisen mittaamisesta, tietohallinnon tuottamien palvelujen laadun mittaamisesta ja tietohallinnon sisäisen tehokkuuden mittaamisesta. Tietohallinnon toiminnan ja tulosten mittaamisen viitekehyksenä voidaan julkisessa hallinnossa käyttää CAF -arviointimallia (Common Assessment Framework), joka on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. Julkisessa hallinnossa käytetty kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä (JHS 179) jäsentää kokonaisarkkitehtuurin toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulmiin sekä arkkitehtuurin suunnittelua ohjaaviin yhteisiin periaatteisiin. Menetelmän tarkoitus on kytkeä yhteen organisaation tavoitteet, tavoitetta tukeva toiminta, toiminnan tarvitsema tietoa sekä toimintaa toteuttavat tukevat tietojärjestelmät. Kokonaisarkkitehtuurin periaatteisiin kuuluu, että kokonaisarkkitehtuurin avulla hallinnoitava sisältö suunnitellaan toiminnan tarpeista, johon vaikuttavat olemassa olevat säädökset, organisaation itselleen asettamat säännöt sekä erilaiset toiminnan järjestämismallit ja palveluiden tuotantomallit. Tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta /634) mukaan jokaisen julkisen hallinnon viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen tarkoituksena on edistää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, joka osaltaan luo paremmat edellytyksen julkisen hallinnon toiminnan tehostamiselle ja palveluiden parantumiselle. Kokonaisarkkitehtuurin toteutuksesta ja ylläpidosta 32 33

20 3 STRATEGIA JA HALLINTO organisaatiossa vastaa se toimielin, joka vastaa organisaation hallinnosta (esimerkiksi kunnissa kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta vastaa kunnanhallitus, koska se vastaa kuntalain 23.1 :n nojalla kunnan hallinnosta). Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin laatimisen lisäksi Suomen julkisessa hallinnossa on organisoitu myös koko julkisen hallinnon toiminnallisten kokonaisuuksien kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja ylläpitorakenne: julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Koko julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön avulla koordinoidaan ja kehitetään julkisen hallinnon organisaatioiden välistä yhteentoimivuutta suunnittelemalla ja kuvaamalla yhteisiä arkkitehtuureja. Kokonaisarkkitehtuurin johtaminen ja : Kokonaisarkkitehtuurityötä johdetaan ja hallitaan kokonaisarkkitehtuurin mallin avulla. Hallintamallissa määritellään kokonaisarkkitehtuurin, hyödyntäminen ja ylläpito osana organisaation toimintaa. Kokonaisarkkitehtuurin mallissa määritellään yleensä an liittyvät roolit ja vastuut, hallinnan organisointi sekä hallinnan toteuttamiseksi sovitut ohjaus- ja toimintamallit. Hallintamalli tulee olla jokaisella julkisen hallinnon organisaatiolla, jotta se voi toteuttaa mm. tietohallintolaissa säädettyjä vaatimuksia oman kokonaisarkkitehtuurin toteuttamisessa. Kokonaisarkkitehtuurin mallin tarkoituksena on varmistaa, että kokonaisarkkitehtuurityö tuottaa riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi sekä tavoitteiden toteuttamiseksi. Parhaimmillaan kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavoitteiden ja toteutuksen vuosisuunnittelua varten tilannekuvan koko organisaatiosta sekä arvioi suunniteltujen muutosten vaikutuksia suhteessa nykytilanteeseen. Tällöin kokonaisarkkitehtuurin avulla hallitaan organisaation kehityskokonaisuutta ja kokonaisarkkitehtuuri toimii yhtenä projektisalkkuun valittavien kehittämiskohteiden valintaperusteena ja -kriteerinä. Kuva 3.4. Yksittäisen organisaation ja koko julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri. Tietohallintolain mukaan julkisen hallinnon viranomaisten on otettava oman kokonaisarkkitehtuurinsa suunnittelussa huomioon julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja toimialakohtaisten kokonaisarkkitehtuurien tuottamia yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. Kuva 3.5. Kokonaisarkkitehtuuri osana strategia- ja toiminnan suunnitteluprosessia sekä tavoitteiden toimeenpanoa

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto JulkICT-toiminto ICT-johtaja Timo Valli Osastopäällikön sihteeri Maija Haltia Strateginen

Lisätiedot

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle. Säätytalo 10.9.2013 Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle Säätytalo 10.9.2013 Tiistai 10.9.2013, klo 12.00 14.00 Tilaisuuden ohjelma Säätytalo, Sali 15 (Snellmaninkatu 9, 00170 Helsinki) klo 12.00 12.15

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTEN ICT- TUKIOHJELMA - VALMISTELUHANKE - Kuntasektorin arkkitehtuuriseminaari 2.10.2012 Tommi Oikarinen, VM ICT -tukiohjelman tavoitteet ICT tukiohjelman toimintamallin tavoitteena

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori ICT-hankintojen vastuut kunnissa HANKINNAN SUUNNITTELU: KUKA VASTAA? HANKINTAMENETTELY: KUKA VASTAA? HANKINTAPÄÄTÖS: KUKA

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen. Kuntien tietohallinnon järjestäminen Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen Kuntien tietohallinnon järjestäminen 26.2.2015 Kuntien tietohallinnon oikeudellinen asemointi 2 Lähtökohta Tietohallintolaki 3 1 k: Tietohallinnolla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit

Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit Palveluhankintojen periaatteet ja toimintamallit 1 (9) 1. Johdanto... 2 2. Palveluhankinnat osana toiminnan ja talouden suunnittelua... 3 2.1 Tavoitteet ja päämäärät... 3 22.2 Raportointi ja seuranta...

Lisätiedot

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Osatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Poikkitien yritysalueen esirakentaminen Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää vertailuhintatarjoustanne Poikkitien yritysalueen esirakentamiseen liittyvistä töistä tämän

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Uudistuva hankintalaki

Uudistuva hankintalaki Uudistuva hankintalaki Kuntamarkkinat 2015 Johtava lakimies Katariina Huikko Valmisteluryhmän mietintö Kahden TEM:n työryhmän työn tulosta Julkaistiin 13.5.2015 Sisältää ehdotukset:» Laki julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012

Julkisen hallinnon ICT-strategia. O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategia O-P Rissanen Virve-päivä 20.3.2012 Julkisen hallinnon ICT-strategiahankkeen tavoite Julkisen hallinnon ICT -strategiahankkeessa luodaan ensimmäinen valtionhallinnon ja

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? 17.2.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Tiedon hallinnan ja tietohallinnon yleislainsäädäntö Hallinnon yhteisten ICT-palvelujen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot