Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma - Palveluverkon vaihtoehdot

2 1 Sisällys 1. Palveluverkon vaihtoehdot Palveluverkon lainsäädännöllinen perusta Terveys- ja sosiaalipäivystys Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy Erikoissairaanhoitoon pääsy Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut Perhepalvelut Hoidon ja palvelutakuun nykytila Eksoten ja Imatran järjestämien palveluiden käytön jakautuminen v Alijäämät kunnittain Vaihtoehtojen kuvaaminen Maakunnallisen kokonaissuunnitelman laadintaa ohjaavat strategiset linjaukset Vaihtoehto Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset Vaihtoehto Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset Vaihtoehtojen riskianalyysi Vaihtoehtojen yhteenveto...27

3 2 1. Palveluverkon vaihtoehdot Tässä dokumentissa kuvataan kaksi erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon rahoitusvaihtoehtoa Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan kunnat ovat hyväksyneet seuraavan sisältöisen päätöksen Eksoten talouden osalta: - Jäsenkunnat toimittavat Eksotelle laskelmansa maakunnallisesta talouden kantokyvystä, jonka puitteissa Eksoten on laadittava mennessä viranhaltijaesityksenä koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kattava palvelusuunnitelma ensisijaisesti ajanjaksolle Kantokykylaskelma on tämän esityslistan oheismateriaalina. - Palvelusuunnitelman laadinnassa ensisijainen tavoite on pyrkiä maakunnalliseen kokonaisratkaisuun, jossa kuntien taloudellinen kantokyky riittää alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kattamiseen. Vasta toissijaisesti selvitetään kuntakohtaiset maksuosuudet kulujen kattamiseksi. - Palvelusuunnitelman laadintaan osallistuvat valmistelijat toimivat valmistelutyössään täysin ammatillisin perustein, mutta ehdottomasti annettu talousraami huomioiden. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa ei oteta valmisteluvaiheessa huomioon mahdollista tulevaa hallintomallia, eli sitä, järjestääkö palveluita maakunnassa kuntayhtymä, monta kuntaa yhteistyösopimuksella, vastuukunta tai muu orgaani, eikä myöskään kuntakohtaisia laskutusperusteita. - Palvelusuunnitelmaesitys annetaan mennessä samansisältöisenä kuntajohtajien neuvottelukunnalle ja Eksoten hallitukselle. - Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla. Talousraamia koskevat laskelmat ilmenevät esityslistan liitteenä olevasta kantokykylaskelmasta: Vaihtoehto 1: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Vaihtoehto 2: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. - Jäsenkuntien valtuustot käsittelevät Eksoten palvelusuunnitelmaesityksiä elo-syyskuun 2013 aikana siten, että syyskuun 2013 aikana valtuustot joko hyväksyvät Eksoten tekemän esityksen, tai tekevät konkreettisen muutosesityksen, tai päättävät antaa esitettyä suunnitelmaa kattavamman

4 3 palvelurakenteen edellyttämän lisärahan siinä tapauksessa, että eivät hyväksy palvelusuunnitelmassa esitettyjä mahdollisia palvelujen leikkauksia. - Eksoten valtuusto hyväksyy lokakuussa 2013 budjetin, jossa kuntien maksuosuuksien yhteenlaskettu summa vastaa maksukykyraamia. - Eksoten vetämää laskenta-asiantuntijoista koostuvaa ryhmää laajennetaan tiedonkulun parantamisen tarkoituksessa siten, että mukana on Lappeenrannan, Imatran, Pohjoisten kuntien ja Länsi-Saimaan kuntien edustaja. Tarkoituksena on päästä valmisteluun, jossa jäsenkuntien tosiasiallinen ymmärrys Eksoten taloudesta paranee. Esitystä ovat olleet valmistelemassa nimetty valmisteluryhmä ja yhdeksän alatyöryhmää, joissa on ollut edustajia Imatran hyvinvointipalveluista ja Eksoten eri vastuualueilta (Liite 1). 2. Palveluverkon lainsäädännöllinen perusta Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti ne lainsäädännölliset perusteet, jotka sitovat terveyspalvelujen järjestäjää ja määrittävät asiakkaiden ja potilaiden subjektiivisia oikeuksia palveluihin. Lisäksi lainsäädäntö luo perustan valvontaviranomaisille käyttää valvonnan toteuttamiseen tarpeellisia keinoja. Käytännössä palveluiden perustuminen lakiin tarkoittaa sitä, että kussakin palvelutilanteessa lainmukaisuutta joudutaan arvioimaan. Määrärahan suuruudesta tai sen puuttumisesta huolimatta palvelu tulee tuottaa erityisesti niissä tapauksissa, joissa hengen ja terveyden vaara on ilmeinen. Perustuslain 19 :n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslakia täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ja erikoissairaanhoitolain säännökset kuntien yleisestä palvelujen järjestämisvelvollisuudesta. Erityislainsäädännöllä kunnille on säädetty velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto asukkailleen ja eräissä tapauksissa kaikille kunnassa oleskeleville. Julkisen vallan tulee aktiivisesti luoda tosiasialliset edellytykset perusoikeuksien toteuttamiseksi. Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja voimavaroja myöntämällä sekä kuntien asianmukaisella rahoituksella ja toiminnan järjestämisellä huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toiminnan edellyttämä rahoitus ja voimavarat toteutetaan pääosin valtion kunnille myöntämillä valtionosuuksilla ja kuntien verotusoikeudella. Lakiin perustuvat henkilön subjektiiviset oikeudet tai hoito- ja palvelutakuut ja niiden seuranta ja niihin liittyvät uhkasakot rajoittavat mahdollisuuksia vähentää palveluja tai merkittävästi alentaa palveluiden peittävyyttä tai tasoa. Valvira ja AVI seuraavat hoito- ja palvelutakuun toteutumista ja voivat asettaa uhkasakkoja laiminlyönneistä. Jos kunta tai

5 4 kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa lain mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. 2.1 Terveys- ja sosiaalipäivystys Päivystyshoito on pääsääntöisesti alle 24 tunnin kuluessa annettavaa arviointia ja hoitoa. Päivystyksellisille terveysongelmille on luonteenomaista, että arviointia tai hoitoa ei voida siirtää ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista, jonka takia palveluja on saatava kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysasetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysyksikön perustehtävä on antaa kiireellistä hoitoa, joka sisältää tutkimuksen, hoidon ja palvelujen tarpeen selvittämisen, välittömän hoidon antamisen sekä tarpeenmukaiseen hoitoon ja palveluihin ohjaamisen. Terveydenhuoltolain mukaan päivystysyksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystys voidaan toteuttaa joko erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksenä tai yhteispäivystyksenä taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, jonka kunta tai kuntayhtymä päättää. Päivystysasetuksen mukaan ympäri vuorokauden toimivissa päivystysyksiköissä tulee olla käytettävissä potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon tarvittava riittävä tutkimusvalikko sekä kuvantamis- että laboratoriotutkimuksia. Ympärivuorokauden toimivassa päivystysyksikössä tulee olla edellytykset päivystyksellisen lausunnon saamiseen radiologian erikoislääkäriltä tai radiologiaan perehtyneeltä lääkäriltä tarvittaessa teleradiologisen etäkonsultaation avulla. Päivystyksellinen lausunto radiologilta tulee saada ilman pitkää odotusta siten, että se palvelee potilaan kiireistä hoitoa. Päivystyspisteen työ on epätasaisesti kuormittavaa ja kiireen kannalta vaihtelevaa ja siihen kuuluu olennaisena osana varalla olo. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat tärkein yksittäinen asia ympärivuorokautisen päivystyksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kannalta. (Kansanterveyslaki, Erikoissairaanhoitolaki, Terveydenhuoltolaki, Päivystysasetus) Erikoissairaanhoidon järjestämisestä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella tehdyn sopimuksen (jäljempänä järjestämissopimus) 4 kohdan (Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet) mukaan sopijapuolet ylläpitävät sopimuskaudella mukaiset erikoissairaanhoidon päivystyspisteet. Eksote on sitoutunut ylläpitämään ympärivuorokautista sairaalapäivystystä usealla erikoisalalla. Järjestämissopimusta tarkistetaan valtuustokausittain eli se on voimassa vuoden 2016 loppuun. Erikoissairaanhoidon päivystyksen vähentäminen edellyttäisi neuvotteluja erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa siitä, miten päivystys erityisvastuualueella järjestettäisiin. Päivystysasetuksen säännösten ja edellä mainitun järjestämissopimuksen takia selvityksen lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius säilytetään. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan jälkeen siten, että pystytään eri

6 5 vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Lastensuojelulaki edellyttää valmiutta kiireelliseen sijoitukseen. Päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat palvelut. Sosiaalipäivystyksen toteuttaminen edellyttää, että Välittömään avun tarpeeseen vastataan Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluita Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen Hyvin järjestetty tuki arkipäivän kriisitilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon Päivystystyö on työntekijälle turvallista Seuranta tukee työn kehittämistä 2.2 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Suun terveydenhuollossa tätä kolmen kuukauden enimmäisaikaa voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilaa vaarantumatta. (Terveydenhuoltolaki, Kansanterveyslaki) 2.3 Erikoissairaanhoitoon pääsy Päivystystä ja kiireellistä hoitoa sekä erikoissairaanhoidon järjestämistä määrittävät: - Terveydenhuoltolaki - Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

7 6 - Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisestä hoidosta Päivystyspisteistä ja työnjaosta sekä yhteistyöstä erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuksessa on sovittu järjestämissopimuksella Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella valtuustokaudelle Sopijaosapuolina ovat HUS, Carea ja Eksote. Sopimuksessa määritellään keskitettävästä palvelutarjonnasta erikoisala- ja tautikohtaisesti. Päivystyspisteistä päätettäessä on huomioitu alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve. Sopijapuolet laativat vuoden 2013 aikana ehdotuksen toiminnallisesta vastuu- ja tehtäväjaosta erikoissairaanhoidon eri toimipisteiden välillä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ottaen huomioon eri alueille laaditut thl:n mukaiset järjestämissuunnitelmat. Päivystysasetuksessa määritetään päivystyksen edellyttämät henkilöstöresurssit ja muut toimintaedellytykset, kuten kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Käytännössä päivystyksen kautta kulkee merkittävä osa erikoissairaanhoidon potilasvirrasta ja jopa puolet terveyskeskuksen toiminnasta on päivystysluonteista. Riittävän päivystysvalmiuden ylläpito ja olemassa olevien resurssien tehokas käyttö taas edellyttää myös elektiivistä toimintaa. Valtaosa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta on hoitotakuun alaista toimintaa. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. 2.4 Vanhuspalvelut Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Kunnan on järjestettävä sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta.

8 7 Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolaissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin, kunnan on osoitettava vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista) Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. 2.5 Sosiaalipalvelut Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. Yleislakina sosiaalihuollon järjestämistä ohjaavan sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä, toimeentulotuen antamisesta, sosiaaliavustusten suorittamisesta, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta, sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan, koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä, sosiaalisen luoton myöntämisestä ja toiminnasta sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä asian kiireellisyyden mukaan säädetyissä määräajoissa (1-7 arkipäivää). Lisäksi toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Lastensuojelulaissa säädetään menettelystä lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa, työprosesseista sekä yksilökohtaisten lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Lastensuojelulaissa säädetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestettävästä ehkäisevästä lastensuojelusta, mikä tarkoittaa esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa tukea ja erityistä tukea lapselle ja hänen perheelleen. Lisäksi tulee laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja

9 8 kehittämisestä ja se on otettava huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä (Lastensuojelulaki 12 ). Tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle ja ne ovat viranomaistyötä, jota ei voi siirtää ostopalveluna toteutettavaksi ja myös laitoshuollon henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Lastensuojelun laitoshuollon lastensuojeluprosesseista on suoriuduttava säädetyissä määräajoissa. Lastensuojeluasian tultua vireille ilmoituksella tai muuten on lapsen kiireellisen lastensuojelun tarve arvioitava välittömästi. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, ryhdytäänkö asiassa lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelulaissa on säädetty yhdessä hoidettavien lasten määrästä sekä henkilöstön koulutuksesta ja määrästä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa enintään seitsemää lasta tai nuorta. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Tämän lisäksi laissa säädetään, että lastensuojeluyksikössä on oltava lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä asiakaskunnan erityistarpeisiin ja toiminnan luonteeseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä lastensuojelulain mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä. Vaikka osa avohuollon tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia sosiaalipalveluja, joihin asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta, niiden järjestämisen lähtökohtana on tarveperiaate eikä perusoikeuksia voida jättää turvaamatta resurssien puutteeseen vedoten. Toimielimen on niin ikään ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi ja sijaishuoltoon sijoittamiseksi, mikäli niiden edellytykset täyttyvät. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia palveluja järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle sopivia palveluja ja etuuksia muiden lakien nojalla. Osaan palveluista kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus ja osa palveluista ja tukitoimista järjestetään määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta palvelujen saamiseksi. Päätökset palveluista on tehtävä pääsääntöisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen. Kehitysvammaiset saavat palvelunsa yleislainsäädännön kautta. Silloin kun yleislainsäädäntö ei riitä turvaamaan palveluja, kehitysvammaisten palveluita sääteleviä erityislakeja ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimukset yksilöllisen palvelu- ja huollontarpeen selvittämiseksi, lääketieteelliset tutkimukset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset ja soveltuvuuskokeet, erityishuollon edellyttämä terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskuntaan sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, kehitysvammaisten

10 9 läheisten ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminta, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. 2.6 Perhepalvelut VNA 338/2011 määrittää tarkasti neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen mukaan äitiysneuvolassa perheille kuuluu määräaikaistarkastusten (terveydenhoitajan tekemä tarkastus) lisäksi laaja terveystarkastus (terveydenhoitaja ja lääkäri), jossa huomioidaan koko perheen hyvinvointi. Näitä laajoja terveystarkastuksia on tehtävä tietty määrä myös lastenneuvolassa ja perusopetuksessa. Määräaikaistarkastus kuuluu tehdä vuosittain. Terveystarkastuksissa on annettava yksilöllistä ikäkauteen sopivaa terveysneuvontaa sekä arvioitava erityisen tuen tarve, joka kuuluu myös järjestää (lisäkäynti, kotikäynti tai monialainen hoitosuunnitelma). Terveystarkastuksesta poisjäävän tuen tarve tulee selvittää. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tehtävä oppilaitosten terveydellisten olojen valvontaa yhdessä henkilöstö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa joka kolmas vuosi ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuma on arvioitava vuosittain. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan sairaudenhoito. Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Erityistä huomioita tulee kiinnittää mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asetuksessa em. toimijoita velvoitetaan yhteistyöhön kasvatus- ja opetustoimien kanssa mm. toimintaohjelma tehdään yhteistyössä ja siihen on kuvattava moniammatillisen työn rakenteet. Tavoitteena on, että perheiden palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden hallituksen esityksen mukaan voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa tulee tiukempia palvelu- ja hoitotakuuvaateita terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille pääsystä. 3. Hoidon ja palvelutakuun nykytila Taulukko 1. Hoidon saatavuus terveyskeskuksessa: kiireettömän hoidon jonot ( ) Avoterveydenhuolto lääkärin vastaanotto sairaanhoitajan vo Lappee 6 viikkoa 2-4 viikkoa Länsi-Saimaa 2-4 viikkoa < 5 päivää Pohjoinen alue 2-4 viikkoa < 5 päivää Suun terveydenhuolto hammaslääkärin vastaanotto suuhygienistin vastaanotto Lappee < 6 kuukautta 7 viikkoa (jonossa 450 pot.) Länsi-Saimaa 3-5 viikkoa 4-6 viikkoa (paitsi Luumäki: < 6 kk, jonossa 37 pot.) Pohjoinen alue 3 5 viikkoa 4-6 viikkoa

11 10 Taulukko 2. Sosiaalipalveluiden palvelutakuun toteutuminen Eksotessa vuonna 2013 Toimeentulotukihakemuksen käsittelyajat päivinä, ka. Lastensuojeluilmoituksesta tehtävä arvio toteutunut % Lastensuojelutarpeen selvitys toteutunut % Palvelutakuu=7 arkipäivää Palvelutakuu= 7 arkipäivää Palvelutakuu=3 kuukautta Lappeenranta 4,6 96 % 92 % Lemi 1,5 100 % 100 % Luumäki 3,6 97 % 69 % Parikkala 1,6 98 % 100 % Rautjärvi 3,3 100 % 100 % Ruokolahti 1,9 100 % 100 % Savitaipale 1,3 100 % 100 % Taipalsaari 0,8 97 % 90 % Eksote 4,1 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen vuonna 2013 Toteutunut Erikoissairaanhoidon hoitotakuu % Esh hoitoonpääsy 99,45 Esh hoidon tarpeen arviointi 94,50 Esh lähetteen käsittely 97,85 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoonpääsy 69,23 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoidon tarpeen arviointi 100,00 Tällä hetkellä erikoissairaanhoidossa on vaikea joillakin erikoisaloilla pysyä hoitotakuussa. Tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstö on tehnyt säännöllisen työajan lisäksi lisä- ja ylityötä. Eksotessa maksettiin pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon henkilöstölle erilliskorvauksia (säännöllisen työajan lisäksi tehty lisä- ja ylityö) vuonna 2012 yhteensä 1,95 miljoonaa euroa. Jonojen ja ruuhkahuippujen purkamiseen perustuvia korvauksia maksettiin 0,36 miljoonaa euroa. Hälytysrahaa, joka maksetaan silloin kun henkilö hälytetään vapaalta töihin, maksettiin yhteensä 0,12 miljoonaa. Korvauksia maksettiin siten vuonna 2012 yhteensä 2,43 miljoonaa, kustannus oli sivukuluineen yhteensä 3,18 miljoonaa euroa. Laskennallisesti kustannus vastaa yli 40 henkilötyövuoden suuruista työpanosta, mutta kustannukset ovat keskimäärin kaksinkertaiset. Lisä- ja ylitöiden tekeminen perustuu osittain paikallisiin sopimuksiin ja on vapaaehtoista. Jos henkilöstöresursseja vähennetään, mutta toiminta pysyy ennallaan, niin riskinä on, että lisä- ja ylitöiden määrä lisääntyy ja syntyy paineita korvausten korottamiseen. Riskinä on toisaalta myös se, että henkilöstön työssäjaksaminen heikentyy niin vakavasti, että he eivät enää ole halukkaita tekemään lisä- tai ylitöitä.

12 11 4. Eksoten ja Imatran järjestämien palveluiden käytön jakautuminen v Alla olevassa kuvataan millä tavalla Eksoten ja järjestämien palvelujen rahoittaminen eri palvelujen osalta jakautui vuonna Lisäksi kunkin palvelun osalta on kuvattu palveluun liittyvien suoritteiden määrä. Taulukko 4. Eksoten eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Eksote Milj. Suorite NETTOTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 352 PERUSPALVELUT 207, kontaktia Avopalvelut 68,6 avo- ja suun terveydenhuolto 27,6 ensihoito, seulonnat ja muut avoterveydenhuollon yhteiset 7,9 lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 14,9 vammaispalvelut 11,1 mielenterveys- ja päihdepalvelut 7,1 *kaikissa palveluissa ei kontaktitietoja Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 13,9 toimeentulotuki 9, asiakasta työmarkkinatuen kuntaosuus asiakasta Laitoshoito 50, hoitopäivää Ikäihmiset ja akuutti hoito 37,7 lastensuojelu 10,7 päihdehuolto 1,3 vammaispalvelut 1,1 Asumispalvelut 36, hoitopäivää ikäihmiset 20,5 vammaispalvelut 10,6 mielenterveys- ja päihdepalvelut 5,4 Kotiin annettavat palvelut 27,8 kotihoito 22, kontaktia omaishoito 5, asiakasta Yhteiset palvelut 10,3 milj. (muu kuin erikoissairaanhoidon osuus) 10,3 sisältää hallinto/johto, talous, henkilöstö, työterveys, tietojärjestelmät ja kehittäminen ERIKOISSAIRAANHOITO 144, avohoitokäynti oma toiminta 120, hoitopäivää (sis. Drg-jaksot) ostopalvelut 18 jäsenmaksu 5,7 Luvut sisältävät Imatran toiminnan vain erikoissairaanhoidon osalta.

13 12 Taulukko 5. Imatran eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Imatra milj Peruspalvelut 83,2 suorite suorite Avopalvelut 19,2 avoterveyspalvelut 8, asiakas käynnit kuntouttavat palv, fys 0, asiakas käynnit suunterveydenhoito 1, asiakas käynnit ensihoito 1, kuljetusta lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 2, asiakas vammaispalvelut 2, asiakas mielenterveys- ja päihdepalvelut 1, Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 3,8 toimeentulotuki, 1, asiakasperheet työmarkkinatuen kuntaosuus 1,4 aikuissosiaalityö ja velkaneuvonta 1,1 Laitoshoito 16,1 ikäihmiset ja akuutti 9, hoitopäivät lastensuojelu 4, hoitopäivät 125 asiakas päihdehuolto 0, hoitopäivät vammaispalvelut 0, hoitopäivät psykiatrian osasto 1, hoitopäivät Asumispalvelut 10,4 ikäihmiset 5, hoitopäivät vammaispalvelut 3, hoitopäivät mielenterveys- ja päihdepalvelut 2, hoitopäivät 83 asiakas Kotiin annettavat palvelut 5,8 kotihoito 5,0 792 asiakasta oman toiminnan käynnit omaishoito 0,8 203 asiakasta Yhteiset palvelut 1,7 hallinto, toimistotiimi, välinehuolto 0,8 vanhat eläkkeet 0,9 Erikoissairaanhoito 26,2 Eksote maksuosuus 26,2

14 13 5. Alijäämät kunnittain Taulukko 6. Alijäämät kunnittain. 6. Vaihtoehtojen kuvaaminen 6.1 Maakunnallisen kokonaissuunnitelman laadintaa ohjaavat strategiset linjaukset Molemmissa vaihtoehdoissa esitettyjen toimenpiteiden lähtökohtina ovat strategian linjaukset, joilla 1. Siirretään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin, ympärivuorokautisesta hoidosta kotona asumisen tukemiseen. 2. Toisena linjauksena on kansalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sähköisten palvelujen ja asioinnin lisääminen sekä prosessien automatisointi. Ne asiat, mitkä kansalainen voi tehdä itse, siirretään kansalaisille itse tehtäviksi esim. sähköiset ajanvaraukset ja ilmoittautumiset. Ammattilaisten työprosesseja automatisoidaan henkilötyövuosien vähentämiseksi. 3. Maakunnassa on päivystävä sairaala ja sen edellyttämää toimintavalmiutta sitoudutaan ylläpitämään. Erikoissairaanhoito keskitetään Lappeenrantaan.

15 14 4. Yhteisellä maakunnallisella palvelurakenteella ja palvelu- sekä logistiikkakeskuksella sitoudutaan vähentämään myös kuntien muiden hallintokuntien asiantuntija- ja toimistopalvelujen henkilötyövuosia hyödyntäen maakunnallisia yhtiöitä, sähköisiä palveluja ja yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja 5. Tiivistetään kehittämisyhteistyön maakunnallisia rakenteita (Saita, Saimia, LUT, Eksote, Wirma, Kehy) Yhtenäisen maakunnallisen palvelutuotannon edellytyksenä on alueen yhteiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät sekä muut tarvittavat ohjelmat. Yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan yhtä järjestelmäkokonaisuutta, jonka avulla kaikkea sähköisessä muodossa olevaa tietoa voidaan käyttää palvelutuotannon johtamiseen ja ohjaamiseen. Sähköisten palvelujen ja prosessien automatisoinnista syntyvät taloudelliset vaikutukset on laskettu osaksi palvelutuotannon kustannuksia. Toimenpiteissä on esitetty kohdennettuja lomautuksia henkilöstölle, joka ei tee välitöntä asiakastyötä. Lomautukset tulee suunnitella yhtenäisin perustein kaikissa maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä. Toimenpiteissä on arvioitu miten taloustilanteen edellyttämä keskittäminen vaikuttaa palvelujärjestelmään. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu henkilöstörakenteen ja joitakin työnjaon muutosten vaikutuksia sekä muutokset ostopalveluihin. Vaihtoehdoissa ei ole kuvattu niitä vaikutuksia, joita toimenpiteillä saattaa olla kunnan tai muiden toimijoiden muuhun kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon välittömästi liittyvään toimintaan. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esim. tyhjenevien kiinteistöjen vuokraaminen muuhun käyttöön, apteekkien toiminnan supistuminen tai loppuminen, kunnan työpaikkojen ja verotulojen väheneminen ja korvattavien matkakustannusten määrän kasvaminen. Kunnat ovat hyväksyneet kaksi kuntien kantokykyä kuvaavaa erilaista vaihtoehtoa. Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla (Vaihtoehto 1) tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla (Vaihtoehto 2). Kuntien esittämä vaihtoehto 2 on maakunnan sote-palvelutuotannon näkökulmasta realistisemmin toteutettavissa kun taas vaihtoehto 1 edellyttää huomattavasti raskaampia toimenpiteitä. Tämän vuoksi tässä dokumentissa vaihtoehtojen esittäminen aloitetaan esittämällä ensin kuntien vaihtoehto 2. Seuraavaksi on kuvattu maakunnallista palveluverkkoa pyydetyn kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: Vaihtoehto 2 perustuu kahden palvelukeskittymän malliin ja Vaihtoehto 1 perustuu täysin keskitettyyn palvelujärjestelmään

16 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 kuvaa palvelusuunnitelmaesitystä, jonka mukaan kuntien sotemenojen kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Tämä vaihtoehto edellyttää toiminnan kehittämistä ja säästötoimenpiteitä euron verran Eksoten ja Imatran vastaavalle ajankohdalle laadittuun taloussuunnitelmaan nähden. Eksoten alijäämien kattaminen aloitetaan vuodesta 2014 ja ne tulevat katetuiksi vuoteen 2018 mennessä (alijäämä noin 43 milj. euroa vuoden 2013 lopussa). Maakunnan sote -tuotantokustannukset voivat olla euroa. Nämä ovat v syntyneen alijäämän verran (43 milj. euroa) kuntien sote menoja pienemmät. Edellä esitettyyn kustannusten vähennykseen pääseminen edellyttää esim. 16 milj. euron kertaleikkausta vuonna 2014 ja sen jälkeen maltillista kasvua tarkastelujakson muina vuosina niin, että keskimääräinen vuosittainen nettotoimintamenojen kasvu voi olla n. 2,3 %. Mikäli kertaleikkausta v ei pystytä toteuttamaan, tarvitaan suurempia toimenpiteitä muina vuosina, koska menetetään kertaleikkauksen yhden vuoden vaikutukset (liite 2). Vaihtoehto 2 perustuu osittain keskitettyyn palvelurakennemalliin.

17 Strategiset linjaukset vaihtoehto 2 1. Lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius ja ensihoidon nykyiset valmiudet säilytetään. Päivystävän sairaalan päivystysvalmius edellyttää tietyn kapasiteetin ylläpitoa 24/vuorokaudessa jokaisena vuoden päivänä kuormituksesta riippumatta. Sairaalassa toimintaa tehostetaan tasaamalla kuormitusta osastojen välillä. Tavoitteena on, että henkilöstömitoitus suhteutetaan kuormitukseen. Organisaatiouudistuksessa muodostetaan useamman osaston muodostamia suurempia kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan se, että hoitajat työskentelevät nykyistä useammalla osastolla. Toimenpide-ehdotus sisältää myös henkilöstörakenteen muutoksen, jossa lisätään lähihoitajien määrää suhteessa sairaanhoitajiin niissä yksiköissä joissa se on toiminnan kannalta mahdollista. Myös prosessien läpikäynneillä ja tähän liittyvillä prosessinohjaustyökaluilla esim. leikkaus- ja anestesia toiminnassa sekä äitiyshuollossa saadaan lisättyä toiminnan tuottavuutta. Uudistetut prosessit toteutetaan vanhoissa rakenteissa, mutta ne toimivat pohjana sairaalan modernisoinnin prosesseille. 2. Imatralla virka-ajan ulkopuolinen päivystys jatkuu ennallaan turvaten myös maakunnan pohjoisen alueen päivystyksen. Koko maakunnan päivystyksen keskittämistä keskussairaalan tarkasteltiin, mutta kustannusten näkökulmasta pohjoisen alueen ilta klo ja viikonloppu klo 8 22 päivystyksen keskittämisen kustannushyötyä ei tässä vaiheessa ole pystytty analysoimaan riittävän monipuolisesti. 3. Terveysasemien vastaanottotoimintoja keskitetään. Kuntiin jää hyvinvointiasemat. Avoterveydenhuollon lääkäripalveluiden ostoista luovutaan ja asiakkaat hoidetaan omien lääkäreiden toimesta. Imatralla tämä tarkoittaa terveysasemien yhdistämistä ja luopumista Mansikkalan terveysasemasta. Eksotessa tämä tarkoittaa joidenkin kuntien / terveysasemien kohdalta lääkäripalveluiden hakemista osittain tai kokonaan toisen kunnan / terveysaseman alueelta. 4. Ikäihmisten palvelujen linjaukset perustuvat laatusuosituksen linjauksiin. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa korvataan kevyemmillä asumisratkaisuilla. Tavoitteena, että pitkäaikainen laitoshoito loppuu vuoteen 2016 mennessä. Ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) mitoitetaan 7 %:iin yli 75-vuotiaita. Tämä edellyttää tehokasta laitos- ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, ensihoidon ja kotihoidon tiivistä yhteistyötä sekä kattavaa omaishoitoa. Eksoten alueella Ikäkeskukseen kootaan vammais- ja vanhusten palveluneuvonnan ja ohjauksen palvelukeskittymä. Imatralla toimii IsoApu -palveluneuvontapiste. 5. Kotihoidossa hyödynnetään maakunnallisesti yhteisiä sähköisiä työkaluja. Kotihoidon palvelujen alueellinen hyödyntäminen edellyttää yhteistä potilas- ja asiakastietojärjestelmää, SAS-ohjelmaa sekä toiminnanohjaus- ja vuorosuunnittelujärjestelmää. Järjestelmien taustalla täytyy toiminnallisesti olla yhteinen vuorosuunnittelu sekä yli maakunnallisten rajojen menevät tiimi- ja potilassuunnittelu. Kotihoidon toimintaa tehostettua kotihoitoa (Tehosa) järjestetään koko maakunnan alueella.

18 17 6. Sairaalatasoinen kuntoutus keskittyy Armilan ja Honkaharjun sairaalaan. 7. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus yhdenmukaistetaan maakunnallisesti. 8. Omaishoidon tuen kriteerit yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 9. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 10. Kotihoidon tukipalveluiden (esim. ateria-, saunapalvelut) myöntämisen periaatteet yhtenäistäminen maakunnallisesti 11. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuodeosastohoitoa vähennetään ja psykiatrinen ympärivuorokautinen hoito keskitetään keskussairaalaan. Päihde- ja psykiatrista avovastaanottotoimintaa on Lappeenrannassa ja Imatralla. Hyvinvointiasemien yhteydessä on psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. 12. Perhepalveluissa toimintaa integroidaan kahteen keskittymään lasten ja nuorten taloon (toinen Imatralla ja toinen Lappeenrannassa). Maakunnassa jatkaa kaksi perheneuvolaa. 13. Neuvolaverkkoa tiivistetään. Neuvolat toimivat hyvinvointiasemien tai koulujen yhteydessä. Lappeenrannassa ja Imatralla jatkavat hyvinvointineuvolat. 14. Nuorten sijaishuollossa siirrytään ympärivuorokautisista palveluista kevyempiin avopalveluihin. Ostopalvelua korvataan omalla toiminnalla. 15. Aikuisten psykososiaalisissa palveluissa toimeentulotuen etuuskäsittely keskitetään ja sähköistä asiointia laajennetaan. 16. Työelämäosallisuutta tukevat palvelut keskitetään maakunnassa sosiaalisen työllistämisen yksikköön. 17. Kehitysvammahuollossa palvelurakennetta kevennetään. Tuettu asuminen korvaa nykyiset asuntolat. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden sekä päivä- ja työtoimintayksiköiden henkilöstöjärjestelyt hoidetaan keskitetysti. 18. Lasten ja nuorten yhteinen vastaanottokoti korvaa nykyiset kaksi yksikköä. Vastaanottokodin yhteyteen sijoittuvat lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot sekä nuorten päihdekatkaisu ja kuntoutus. Palveluja ostetaan maakunnan ulkopuolta vain erityisen vaativissa tilanteissa. Tämä toimintamalli edellyttää henkilöstö- ja tilajärjestelyjä. 19. Sähköisiä palveluja lisätään ja palveluprosesseja automatisoidaan. Sähköisiä palveluja kehitetään ja lisätään sekä palveluprosesseja automatisoidaan. Asiakkaalle mahdollistetaan asioida ammattilaisen kanssa OmaHyviksen kautta. Liikkuvia palveluja ja etäyhteyksiä ja laitteita otetaan käyttöön.

19 Strategiset tukipalveluilla tarkoitetaan tässä raportissa yleis-, talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä laki- koulutus- kehittämis-, logistiikka- ja toimistopalveluja. Näitä tukipalveluja tuotetaan sekä omana palveluna että tukipalveluyhtiöiden toimesta. Joitakin asiantuntija palveluja hankitaan ostopalveluina. Strategisten tukipalvelujen resurssit on kokonaisuudessaan sopeutettu ydintoiminnoissa esitettyihin muutoksiin, minkä lisäksi on alla esitetty toteutettavaksi kohdennettuja toimenpiteitä 21. Toimistopalvelujen vähentäminen perustuu ensisijaisesti terveysasemien mahdolliseen muuttamiseen hyvinvointiasemiksi, minkä on arvioitu vähentävän toimistohenkilöstön tarvetta merkittävästi. 22. Toimitila- ja tukipalveluissa terveysasemien mahdollinen muutos hyvinvointiasemiksi vähentää teknisen henkilöstön tarvetta Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset Vaihtoehdon 2 mukaiset toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 4. Toimenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus on noin 122 milj. euroa vuosien aikana. KUNTIEN VAIHTOEHTO 2 (KEVYEMPI): SÄÄSTÖEHDOTUKSET YHTEENSÄ milj. EUR TEUR HTV 19,5 24,8 23,9 26,0 27,6 121,8 301

20 19 Taulukko 6. Vaihtoehdon 2 mukaisten toimenpiteiden säästövaikutus yhteensä vuosina TOIMENPITEIDEN Perhe- ja Hallinto ja SÄÄSTÖT, milj. EUR Avoterveytus Hoiva palvelut toiminnot Yleinen Yht. Kuntou- sosiaali- tuki- ESH Keskittäminen 1,6 12,8 0,0 0,0 14,1 2,3 0,0 30,8 Palvelurakenteen keventäminen 0,0 4,0 0,0 16,4 12,3 0,0 0,0 32,8 Henkilöstörakenne, toimintatavat ja mitoitus 8,2 2,5 0,0 13,6 4,4 0,0 2,9 31,5 Hallinnolliset asiantuntijapalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,9 0,5 10,5 Kriteereiden yhdenmukaistaminen 0,5 0,0 0,0 12,3 0,3 0,0 0,0 13,2 Hankinnat 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,4 2,0 Luovutaan ei lakisääteisestä toiminnasta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ostoja omaksi palveluksi 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 YHTEENSÄ 11,9 19,3 0,0 42,4 31,1 12,2 4,9 121,8 Investointien vaikutus tuottavuuteen Tarkempi investointilaskenta toimitetaan esityksen liitemateriaalina. Sekä investointilaskelmassa että kuntien pyytämien vaihtoehtojen laskennassa tarkasteluajanjaksolle ajoittuvat investointien rahoituskustannukset on otettu huomioon vuosittaisten poistojen ja korkojen kautta. Kuntien pyytämä viiden vuoden aikajakso ei investointien tuottavuustarkastelun näkökulmasta ole riittävä vaan erilaisten investointivaihtoehtojen vaikutuksia tulee tarkastella pidemmällä aikajaksolla. Maakunnan koko, välimatkat ja väestömäärä huomioiden pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koko maakunnan päivystys sekä lyhytaikainen ja kuntouttava osastohoito olisi tehokkainta ja laadukkainta tuottaa keskitetysti yhdessä paikassa. Tämä edellyttää tulevina vuosina investointeja päivystävän sairaalan yhteyteen. Investointien tarve riippuu valittavasta palveluiden tuottamistavasta: 1. Jos palvelut päätetään tuottaa nykyisellä rakenteella, kohdistuu investointipaine tulevina vuosina kuntien olemassa oleviin rakennuksiin ja keskussairaalassa tehdään vain välttämättömät peruskorjausinvestoinnit (Investointivaihtoehto 0) 2. Päivystystoiminnan ja avovastaanottojen keskittäminen edellyttää investointia vähintään päivystysosioon (Investointivaihtoehto 1) 3. Lyhytaikaisen osastohoidon ja kuntouttavan hoidon keskittäminen yhteen pisteeseen edellyttää lisäksi näiden tilojen rakentamista (Investointivaihtoehto 2) Vaihtoehto 2 perustuu hallittuun palvelurakennemuutokseen, jossa avoterveydenhuollon palvelut ja sosiaalipalvelut tuotetaan nykyistä rakennetta kustannustehokkaammin, mutta samalla palveluiden saatavuus ja laatu edelleen turvaten. Lyhyelläkään tähtäimellä pelkillä toiminnallisilla muutoksilla ei päästä täysimääräisesti vaihtoehdon edellyttämiin säästöihin,

21 20 vaan tarvitaan päivystystilojen rakentamista keskussairaalan yhteyteen (Investointivaihtoehto 1). Päivystystilojen rakentamiseen liittyvän investointikustannuksen (n. 40 milj. euroa) tarkasteluajanjaksolle kohdistuvat pääomakustannukset on huomioitu kantokykylaskelmissa. Merkittävä osuus investoinnin hyödystä kohdistuisi kuitenkin pidemmälle aikavälille. Keskitetyt päivystystilat on suunniteltu otettavaksi käyttöön v alusta, jolloin kaikki päivystys siirtyy keskussairaalaan ja muu vastaanottotoiminta Armilaan, Honkaharjuun ja Parikkalaan. Tässä vaihtoehdossa Joutsenon, Luumäen, Savitaipaleen, Rautjärven, Taipalsaaren, Lauritsalan ja Lemin terveysasemat muuttuvat hyvinvointiasemiksi kuitenkin jo v alusta ja Ruokolahti Ylämaa hoidetaan liikkuvilla palveluilla. Vuoteen 2020 asti kuntoutus ja akuutti vuodeosastohoito jatkuu keskussairaalassa, Armilassa ja Honkaharjussa. Vuoden 2020 alusta kaikki avoterveydenhuollon toiminta sekä osastohoito järjestettäisiin investointien valmistuttua keskussairaalan yhteydessä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna eri investointivaihtoehdot vaikuttavat merkittävästi tuottavuuteen: Investointivaihtoehdon 0 mukaisella rakenteella palveluiden nettokustannukset nousevat 30 vuoden tarkastelujaksolla 94 milj. euroa nykyisestä Investointivaihtoehdon 1 mukaisella rakenteella kustannukset nousevat 31 milj. euroa nykyisestä Investointivaihtoehdon 2 seurauksena kustannukset laskevat 20 milj. euroa nykyisestä Taulukko 7. Vaihtoehdossa 2 toteutettavien toimenpiteiden säästöpotentiaali. Investointivaihtoehto 0 Investointivaihtoehto 1 Investointivaihtoehto 2 YHTEENSÄ Toteutettavissa olevat toimenpide-ehdotukset Investoinnin kannattavuus 5 % korolla Vuodet v. käyttöaika milj. EUR HTV milj. EUR 116, ,9 5, ,1 0, ,9 121,8 301 Siirtymäaikana ennen investointien valmistumista olisi varauduttava merkittäviin puutteisiin palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Mikäli investointeja ei toteuteta, poikkeustilajärjestely jäisi pysyväksi. Riskejä on kuvattu erikseen riskianalyysissä.

22 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1 kuvaa palvelusuunnitelmaesitystä, jonka mukaan kuntien sotemenojen kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Tämä vaihtoehto edellyttää toiminnan kehittämistä ja säästötoimenpiteitä euron verran Eksoten ja Imatran vastaavalle ajankohdalle laadittuun taloussuunnitelmaan nähden. Eksoten alijäämien kattaminen aloitetaan vuodesta 2014 ja ne tulevat katetuiksi vuoteen 2018 mennessä (alijäämä noin 43 milj. euroa vuoden 2013 lopussa). Maakunnan sote -tuotantokustannukset voivat olla euroa. Nämä ovat v syntyneen alijäämän verran (43 milj. euroa) kuntien sote menoja pienemmät. Edellä esitettyyn kustannusten vähennykseen pääseminen edellyttää esim. 29 milj. euron kertaleikkausta vuonna 2014 ja sen jälkeen maltillista kasvua tarkastelujakson muina vuosina niin, että keskimääräinen vuosittainen kustannusten kasvu voi olla n. 1,6 %. Mikäli kertaleikkausta v ei pystytä toteuttamaan, tarvitaan suurempia toimenpiteitä muina vuosina, koska menetetään kertaleikkauksen yhden vuoden vaikutukset (liite 3). Vaihtoehto 1 perustuu täysin keskitettyyn palvelujärjestelmään Strategiset linjaukset vaihtoehto 1 1. Lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius ja ensihoidon nykyiset valmiudet säilytetään. Päivystävän sairaalan päivystysvalmius edellyttää tietyn kapasiteetin ylläpitoa 24/vuorokaudessa jokaisena vuoden päivänä kuormituksesta riippumatta. Sairaalassa toimintaa

23 22 tehostetaan tasaamalla kuormitusta osastojen välillä. Tavoitteena on, että henkilöstömitoitus suhteutetaan kuormitukseen. Organisaatiouudistuksessa muodostetaan useamman osaston muodostamia suurempia kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan se, että hoitajat työskentelevät nykyistä useammalla osastolla. Toimenpide-ehdotus sisältää myös henkilöstörakenteen muutoksen, jossa lisätään lähihoitajien määrää suhteessa sairaanhoitajiin niissä yksiköissä joissa se on toiminnan kannalta mahdollista. Myös prosessien läpikäynneillä ja tähän liittyvillä prosessinohjaustyökaluilla esim. leikkaus- ja anestesia toiminnassa sekä äitiyshuollossa saadaan lisättyä toiminnan tuottavuutta. Uudistetut prosessit toteutetaan vanhoissa rakenteissa, mutta ne toimivat pohjana sairaalan modernisoinnin prosesseille. 2. Koko maakunnan päivystys on keskitetty päivystävään sairaalaan. 3. Terveysasemien vastaanottotoimintoja keskitetään nopealla aikataululla. Lääkärin ja hoitajan ajanvarauksella toimivia vastaanottoja on Lappeenrannassa Imatralla ja Parikkalassa. Kotihoidon ja hoivayksiköiden lääkäripalvelut hoidetaan kiertävillä lääkäreillä. Avoterveydenhuollon ja osittain suun terveydenhuollon lääkäripalveluiden ostoista luovutaan ja asiakkaat hoidetaan omien lääkäreiden toimesta. Imatralla tämä tarkoittaa terveysasemien yhdistämistä ja luopumista Mansikkalan terveysasemasta. 4. Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämisen muutosta nopeutetaan. Tavoitteena, että pitkäaikainen laitoshoito loppuu vuoteen 2015 mennessä. Ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) mitoitetaan 6 % yli 75-vuotiaita. Tämä edellyttää tehokasta laitosja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, ensihoidon ja kotihoidon tiivistä yhteistyötä sekä kattavaa omaishoitoa. Eksoten alueella Ikäkeskukseen kootaan vammais- ja vanhusten palveluneuvonnan ja ohjauksen palvelukeskittymä. Imatralla toimii IsoApu -palveluneuvontapiste. 5. Kotihoidossa käytetään maakunnallisesti yhteisiä sähköisiä työkaluja. Kotihoidon palvelujen alueellinen hyödyntäminen edellyttää yhteistä potilas- ja asiakastietojärjestelmää, SAS-ohjelmaa sekä toiminnanohjaus- ja vuorosuunnittelujärjestelmää. Järjestelmien taustalla täytyy toiminnallisesti olla yhteinen vuorosuunnittelu sekä yli maakunnallisten rajojen menevät tiimi- ja potilassuunnittelu. Kotihoidon toimintaa tehostettua kotihoitoa (Tehosa) järjestetään koko maakunnan alueella. 6. Sairaalatasoinen kuntoutus keskittyy Armilan ja Honkaharjun sairaalaan, mutta kuntoutuspaikkojen määrää vähennetään noin 30 kuntoutuspaikan verran 7. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus yhdenmukaistetaan maakunnallisesti 8. Omaishoidon tuen kriteerit yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla 9. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla

24 Kotihoidon tukipalveluiden (esim. ateria-, saunapalvelut) myöntämisen periaatteet yhtenäistäminen maakunnallisesti 11. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avovastaanottotoiminta keskitetään yhteen paikkaan ja ympärivuorokautinen hoito on keskussairaalassa 12. Aikuisten sosiaalipalvelut hoidetaan keskitettyinä palveluina. Hyvinvointiasemien ja kahden palvelukeskittymän sijaan on vain yksi. Sähköisen asiointi ja puhelinneuvonta korvaa lähipalvelun. 13. Neuvoloiden ja oppilashuollon toiminta keskittyy 1 2 paikkaan 14. Lasten ja nuorten talon palvelut keskitetään yhteen paikkaan 15. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen ympärivuorokautista hoitoa korvaavia ratkaisuja tarvitaan 2 vaihtoehtoa useammalle asiakkaalle 16. Työelämäosallisuutta tukevat palvelut hoidetaan keskitetysti ja palvelujen piirissä on 2 vaihtoehtoa enemmän asiakkaita. 17. Sähköisiä palveluja lisätään ja palveluprosesseja automatisoidaan. Asiakkaalle mahdollistetaan asioida ammattilaisen kanssa OmaHyviksen kautta. Liikkuvia palveluja ja etäyhteyksiä ja laitteita otetaan käyttöön. 18. Strategisilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä raportissa yleis-, talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä laki- koulutus- kehittämis-, logistiikka- ja toimistopalveluja. Näitä tukipalveluja tuotetaan sekä omana palveluna että tukipalveluyhtiöiden toimesta. Joitakin asiantuntija palveluja hankitaan ostopalveluina. Strategisten tukipalvelujen resurssit on kokonaisuudessaan sopeutettu ydintoiminnoissa esitettyihin muutoksiin, minkä lisäksi on alla esitetty toteutettavaksi kohdennettuja toimenpiteitä 19. Toimistopalvelujen vähentäminen perustuu ensisijaisesti terveysasemien mahdolliseen muuttamiseen hyvinvointiasemiksi, minkä on arvioitu vähentävän toimistohenkilöstön tarvetta merkittävästi. 20. Henkilöstöpalveluista on kuntien 1. vaihtoehdossa vähennetty kaikki palvelut, joita ei joko ole ehdottoman pakko hoitaa, tai joita ei ole pakko hoitaa keskitetysti. Tuottavuushyötyjä arvioitaessa on huomioitava, että keskitetysti tuotettujen palvelujen hajauttaminen tarkoittaa tehtävien siirtämistä ydintoiminnoille, joten tuottavuushyöty ei toteudu esitetyn suuruisena. Lisäksi esimerkiksi työhyvinvoinnin tukemiseen liittyvien palvelujen ja työterveyshuollon kanssa tehtävän suunnitelmallisen yhteistyön vähentäminen vaikuttaa kielteisesti henkilöstön työssä jaksamiseen, kuten myös työterveyshuollon kustannuksiin. Talouspalveluissa on palveluja vähennettäessä pyritty turvaamaan keskeisimmät kirjanpitoon ja laskentaan kohdennetut resurssit. 21. Toimitila- ja tukipalveluissa terveysasemien mahdollinen muutos hyvinvointiasemiksi vähentää teknisen henkilöstön tarvetta.