Projektitoiminta ja johtaminen. Johtamistehtävät 1-2 (esseet) Projektinhallinta (teoreettinen osuus) Ulla Viskari-Perttu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektitoiminta ja johtaminen. Johtamistehtävät 1-2 (esseet) Projektinhallinta (teoreettinen osuus) Ulla Viskari-Perttu"

Transkriptio

1 Projektitoiminta ja johtaminen Johtamistehtävät 1-2 (esseet) Projektinhallinta (teoreettinen osuus) Ulla Viskari-Perttu Projektitoiminta ja johtaminen 1/2 Lehtori Jari Klemola Humanistinen ammattikorkeakoulu

2 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN 3 2. ESIMIES VALMENNUKSEN KESKIÖSSÄ 9 3. PROJEKTITOIMINTA LIITE 1 21

3 3 1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Riitta Viitalan kirja Henkilöstöjohtaminen strateginen kilpailutekijä on oivallinen teos oman työhistorian läpikäymiseen ja peilaamiseen. Henkilöstöjohtamisen määritelmä antaa työkalun omien hyvien ja huonojen kokemusten purkamiseen teoreettisessa kontekstissa. Siitä on varmasti hyötyä myös tulevaisuuden työpaikoissa kulttuurituottajana esimiehen roolissa tai alaisena. Olen työskennellyt urani aikana ravintola-, hotelli- ja matkailualalla asiakaspalvelutehtävissä, media-alalla tuotantoassistenttina eri työnantajan tehtävissä sekä kulttuurin parissa monipuolisissa tuotantotehtävissä. Suurin osa työnantajista on ollut yksityiseltä sektorilta, kolme työpaikkaa julkiselta ja yksi kolmannen sektorin puolelta. Olen luonut uraa horisontaalisesti koulutustani vastaavissa ns. asiantuntijatehtävissä. Vertailemalla kokemuksiani huomaan paljon eroja henkilöstöjohtamisessa näiden sektoreiden välillä. Henkilöstöjohtamisen yksi keskeisimmistä tehtävistä on henkilöstövoimavarojen johtaminen. Käyn läpi kokemuksiani vahvasta ja heikosta johtamistaidosta. Pisin työkokemukseni viestintäalalla on Yleisradiossa kuvaussihteerin tehtävässä. Aloitin Ylellä vuonna 2001 juuri digi-television lanseerauksen jälkimainingeissa. Tuolloin Yle kävi läpi valtavan organisaatiomuutoksen. Yksittäiset toimitukset yhdistettiin suuremmiksi osaamiskeskuksiksi, joille nimitettiin yksi yhteinen osaamiskeskuspäällikkö. Organisaatiomuutos oli yhtälailla seurausta yhtiön digiinvestointien aiheuttamista säästötoimenpiteistä kuin yhtiön kilpailukyvyn lisäämisestä sekä palveluiden kehittämisestä. Muutaman vuoden aikana yhtiö kävi läpi suuria muutoksia, jotka heijastuivat yleiseen työilmapiiriin. Osa pitkäaikaisimmista työntekijöistä koki uudistuksen vastenmielisenä. Heille esimiessuhteiden ja työn tilaajien muutokset sekä osittainen tuotantopalveluiden ulkoistaminen aiheuttivat stressiä ja sopeutumisongelmia, vaikka henkilöstöjohto koitti parhaansa mukaan keskustella ja auttaa muutoksessa. Suurin osa työntekijöistä koki kuitenkin uudistuksen positiivisena ja työntekoa tehostavana ratkaisuna. Henkilöstöjohtaminen jakautui toimitustyötä tekevän alaisen näkökulmasta eri yksiköihin; toimitusjohtajan, kanavajohtajan, osku-päällikön, tuottajan ja HR-keskuksen kesken hierarkisesti eri tasoille. Näitä yksiköitä

4 4 organisaation konsernin sisällä nimitetään konsultointi- ja tulosyksiköiksi (Viitala 2007, 261). Ylen tapauksessa oli omin silmin nähtävissä, kuinka yhtiön toimintakulttuuri muuttui rysäyksessä. Varsinkin tekniikan tuotantotyöntekijät kokivat, että päätös- ja kehittämisvapaus supistui ja osaamista rapautettiin. Yhtiö on kuitenkin selvinnyt ja nykyaikaistanut palvelunsa, ja nostanut tilikautensa tuloksen kymmenessä vuodessa suurista tappioista lähelle nollatulosta. Ylen organisaatio on edelleen muuttunut. Viime vuosien aikana osaamiskeskukset on edelleen jaettu viiden suuremman yksikön alaisuuteen, jonka lisäksi yhtiön yhteiset toiminnot, mm. HR -keskus, on jaettu kuuteen itsenäiseen tulosyksikköön. (YLE 2012). Tämä kertoo Yleisradion vahvasta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä yrityksen menestystekijänä. Henkilöstöjohtaminen voidaan jakaa neljään erityyppiseen rooliin: strateginen henkilöstöjohtaminen, yrityksen infrastruktuurin johtaminen, henkilöstön ohjaus ja tukeminen sekä uudistuminen ja muutoksen johtaminen (Viitala 2007, 30). Esimerkiksi Ylen kokoisessa yhtiössä nämä roolit on luontevaa ja elintärkeää jakaa eri johtoportaille. Yksityisellä työnantajalla nämä roolit saattavat olla kaikki yhden henkilön harteilla. Työskentelin urani alkuvaiheessa pienessä tv-tuotantoyhtiössä, jossa toimitusjohtajan alaisuudessa työskenteli kaksi tuotantopäällikköä, kirjanpitäjä, ohjaaja, editoija ja tuotantoassistentti. Hyvinä puolina suoraan toimitusjohtajan eli tuottajan alaisuudessa työskentelyssä oli mutkaton kommunikointi. Työasioista oli kätevä sopia marssimalla suoraan tuottajan työhuoneeseen, koska hän oli usein paikalla ja helposti saavutettavissa. Jos hän oli työmatkoilla, hän siirsi juoksevien asioiden vastuun lähimmälle tuotantopäällikölle. Avoimessa konttorissa informaatio kulki ja monia työtehtäviä voitiin kierrättää tuotantopuolen työntekijöiden kesken. Henkilöstöjohtaminen oli välitöntä ja portaatonta. Huonona puolena tässä henkilöstöjohtamisen mallissa koen sen, että myös työlainsäädäntöä saatettiin katsoa läpi sormien. Ylityöt korvattiin vapaina, jotka saattoivat kertyä pitkiksikin vapaiksi. Se taas rasitti organisaatiota, koska yhtiössä oli tapana tuurata työkaveria omien töiden lisäksi. Tästä työkokemuksesta on kulunut jo 15 vuotta, mutta työehtosopimusasioita rikotaan edelleen varsinkin elokuvatyöntekijöiden keskuudessa. Järjestely ei ollut tasa-arvoinen, mutta kankean

5 5 byrokratian puuttumisen vuoksi työ oli kokonaisuutena minulle mukavimmista työpaikoista. yksi urani Olen myös työskennellyt viestintätehtävissä evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa. Kirkolla on hyvin vahva sisäinen kulttuurinsa ja arvopohjansa. Kirkon sisäistä kulttuuria hallitsevat arvojen lisäksi artefaktit ja perusoletukset (Viitala 2007, 35). Henkilöstöjohtamista leimaa byrokraattisuus ja etäisyys. Tässä tapauksessa tuore ja erikoistunut ammattitaitoinen viestintäalan henkilöstö koki tarvetta yrityskulttuurin uudistamiseen toimintamalleja ja sääntöjä kehittämällä. Liikkuvaa journalismityötä tekevät alaiset kokivat esimerkiksi virastotyönajan noudattamisen kellokortteineen mahdottomaksi yhtälöksi laadukkaan ja tehokkaan työnteon aikaansaamiseksi. Joitakin vähäisiä uudistuksia saatiin aikaan viestintäjohtajan vaihtuessa. Henkilöstöjohtaminen oli kuitenkin tässä tapauksessa ristiriitaista, koska rekrytoinnissa haettiin uudistuskykyisiä työntekijöitä, mutta rakenteet eivät kuitenkaan lopulta sallineet uudistuksia, jotka alaiset kokivat tarpeellisiksi. Yrityskulttuuria yritettiin sillä hetkellä uudistaa luomalla avartavia yhteyksiä muihin organisaatioihin ja sidosryhmiin, keskustelemalla, suunnittelemalla sekä koulutusten avulla (Viitala 2007, 37). Lisäksi esimiehet saivat organisaation ulkopuolista työvalmennusta, jolla pyrittiin kehittämään johtamistaitoja. Couching vahvistaa vuorovaikutusta, kuuntelemista, palautteen antamista, tavoitteista keskustelemista, ohjaamista ja neuvomista (Viitala 2007, 207). Kahden vuoden kuluessa uudistusmieliset ja ammattitaitoiset alaiset vaihtoivat työpaikkaa, koska kokivat saavansa parempaa vastinetta ammattitaidolleen muissa organisaatioissa. Hyvinä puolina kirkon tiedotuskeskuksen henkilöstöjohtamismallissa pidän selkeää henkilöstöasioiden hallintaa ammattitaitoisen henkilöstöyksikön kanssa sekä etuna työterveyshuoltoa ja työpaikkaruokalaa. Järjestöpuolella olen työskennellyt suoraan viestintäjohtajan assistenttina. Johtajan työn sisältö oli hyvin laaja. Hän johti viestintäyksikön operatiivista ja strategista toimintaa, sekä istui organisaation johtoryhmässä. Lisäksi hänellä oli paljon aikaa vievä luottamustehtävä kansainvälisessä kattojärjestössä. Hän on erittäin taitava ja aikaansaava persoona, joka jakaa aikansa tehtävien välillä menestyksekkäästi. Kehityskeskustelut käytiin ajallaan ja palkkausjärjestelmä perustui työn vaativuuden

6 6 arviointiin, ja lisäksi maksettiin henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva toinen palkanosa. Valitettavasti osaston työilmapiiri oli huono. Se kärsi organisaatiomuutoksesta, jonka myötä alaisten työnkuvia muutettiin ja resursseja karsittiin YT-neuvottelujen myötä. Muutos aiheutti osastolla pitkiä sairaus poissaoloja ja epävarmuutta. Johtaminen oli kuitenkin vankalla pohjalla, ja muutoksista selvittiin. Työ ei kuitenkaan pidemmän päälle vastannut odotuksiani. Tästä kokemuksesta opin, ettei vahva johtajuus kuitenkaan kompensoi työympäristön heikkouksia. Vai oliko johtaminen sittenkään kokonaisuudessaan vahvaa, koska se ei kyennyt parantamaan huonoa työilmapiiriä? Järjestö- ja yksityisen sektorin työantajan johtamisopeissa on nähtävissä eroja. Järjestöt tekevät tunnetusti arvoperusteista työtä, joten johtamiseen vaikuttaa erityisesti yhteiskuntavastuu sekä kumppanuudet ja strategiset liittoumat. Kirjassa käsitellään näitä johtamisoppeja, jotka ovat kehittyneet eri vuosikymmenien ajan. Firmoissa painopiste on selkeämmin joustavassa liiketoiminnassa sekä suorituskyvyn ja osaamisen johtamisessa. Kokemukseni mukaan järjestöissä on kuitenkin herätty liiketoiminnallisen osaamisen ja johtamisen välttämättömään tarpeeseen. Tämä näkyy järjestöjen rekrytointi-ilmoituksissa, jossa yhä enemmän haetaan korkeakoulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstösuunnittelu perustuu henkilöstön määrään, laatuun ja kohdentumisen määrittelyyn (Viitala 2007, 55). Kulttuurialan työnantajia löytyy myös kolmelta sektorilta ja niiden rajapinnoilta. Kulttuurialan työt ovat usein olleet projektiluonteisia. Joskus selkeää johtajaa ei ole, vaan vastuu työn johtamisesta on jaettu työryhmän kesken. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaan kentät apurahatuotannot. Usein vastuu jaetaan tuottajan ja taiteilijan kesken. Tuottajan koettu pätevyys eli kompetenssi korostuu tällaisissa tuotannoissa. Tuottajan on huolehdittava, että tuotanto etenee suunnitelmien ja aikataulujen puitteissa, mutta tuottaja vastaa myös henkilöstöjohtamisesta. Tuottaja tekee mahdolliset rekrytoinnit, perehdyttämiset, sopimukset ja hankkii tarvittavat luvat. Tuottaja valvoo että projektissa noudatetaan työlainsäädäntöä ja työturvallisuutta. Hän huolehtii pienissä projekteissa myös palkkiosta ja muista työntekijämaksuista. Taiteilijoita ajaa työssä tunnetusti sisäinen motivaatio sekä voimakkaat omat arvot ja vahva moraali. Tuottajan tehtävä on valvoa, ettei taiteilija vaadi muilta työntekijöiltä epäinhimillistä sitoutumista työhön. Tuottajan kompetenssiin kuuluu myös palautteen

7 7 kerääminen, arviointi ja työn kehittäminen. Tuottajat ovat myös keskeisessä roolissa sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Hyvä johtamistaito sisältyy olennaisesti kulttuurituottajan kompetenssiin. Lukemani ja omien kokemuksieni perusteella pidän hyvänä, mutta erittäin haastavana henkilöstöjohtamisena, taitoa yhdistää henkilökunnan hyvinvointi ja yrityksen menestyminen. Johtajan tehtävänä on tavallaan toimia inhimillisenä tulkkina kahteen suuntaan, sekä alaisille että yrityksen johdolle. Hyvä henkilöstöjohtaminen on siis ihmisläheistä. Johtaminen vaikuttaa siihen, saako työntekijä työstään ulkoisen palkkion lisäksi sisäistä tyydytystä. Toimiva henkilöstöjohtaminen vaatii realistisen henkilöstösuunnitelman, sillä tehtävään palkattavalla henkilöllä tulee olla sopiva osaaminen ja oikeanlainen persoona tehtävän onnistuneeseen hoitamiseen. Hyvä johtaja kommunikoi alaistensa kanssa säännöllisesti ja hänen tulee perehtyä alaistensa työn sisältöön. Hyvä johtajan edellytys on, että johtaja tuntee työn sisällön eli on asiantuntija työssä. Hänen tulee huolehtia siitä, että työ on mielekästä ja sopivan haastavaa. Hän antaa sekä kiitosta että tarvittaessa rakentavaa palautetta, jotta alainen voi kehittyä työssään. Hyvään henkilöstöjohtamiseen kuuluu sisäisen viestinnän lisäksi myös laadukas ulkoinen viestintä. Muistammehan vielä, kuinka Metso epäonnistui viestinnässään (sekä henkilöstöjohtamisessaan) tiedottamalla ensin omistajien osingon jaosta ja seuraavalla viikolla henkilöstön irtisanomisista. Yksi tärkeä hyvän johtamisen ominaisuus on työhön sitouttaminen. Ulkoisten palkkioiden lisäksi tulee kiinnittää suurta huomiota työilmapiiriin ja työyhteisön hyvinvointiin. Hyvä henkilöstöjohtaminen noudattaa yleisiä työsäännöksiä ja huolehtii niistä työntekijän koko työkaaren aikana, perehdytyksestä työn loppumiseen saakka. Tiedän työpaikkoja, jotka muistavat entisiä työntekijöitään vielä eläkkeelle siirtymisenkin jälkeen. Tulevaisuutta varten pistän korvan taakse erityisesti kirjasta lauseet: On havaittu, että mitä paremmat päätöksentekomahdollisuudet työntekijällä on, sitä tyytyväisempi hän on työhönsä Työ voi kehittyä suotuisasti siten, että työn vaativuus kehittyy sopusoinnussa työn hallinnan kanssa.

8 8 LÄHTEET Viitala, Riitta Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita Publishing Oy. Vuosikertomus Yle yhtiönä. Viitattu

9 9 2 ESIMIES VALMENNUKSEN KESKIÖSSÄ Opintoni kulttuurituottajana ovat vaiheessa, jossa on tehtävä suuria päätöksiä. Olen tilanteessa, jossa tarvitsen itseltäni vahvaa johtajuutta esimerkiksi opinnäytetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Olen tienhaarassa, ja näen urapolullani kaksi vaihtoehtoa. Niistä haastavampi on kulttuuriyrittäjän tie. Sillä tiellä tulee olemaan monia mäkiä ja se voi olla kuoppainenkin tie. Sillä tiellä näen kuitenkin enemmän mahdollisuuksia ja uskoisin olevani vapaampi tienkulkija, oman tieni johtaja. Toinen tie vie tuottajan tehtäviin kulttuurialalle jonkun toisen alaiseksi ja mahdollisesti useamman ihmisen esimieheksi. On todella ajankohtainen hetki pohtia ja puntaroida käytännön esimiestyötä alaisen, johtajan ja organisaation näkökulmasta ja peilata tuloksia tulevaisuuteeni kulttuurituottajana. Mitkä ovat vahvuuteeni ja kehittämiskohteeni? Mitä minulta vaaditaan tuottajana/yrittäjänä ja mitä minä itse toivon esimieheltäni? Timo Erämetsän Teoriasta todeksi esimiestyö käytännössä tarkastelee esimiestyön arkipäivän tilanteita käytännön tasolla. Esimerkit perustuvat todellisiin tilanteisiin ja niihin onkin helppo samaistua. Kirja avaa esimiestyön haasteet ja mahdollisuudet konkreettisella tavalla esimiestyön olemuksesta työn jatkuvaan kehittymiseen. Kirjan avulla oppii ymmärtämään myös esimiesten toiminnan taustaa. Mikko Räsäsen toimittama kirja Coaching ja johtajuus Valmentava ote esimiestyössä käsittelee esimiesvalmennusta Erämetsän teosta enemmän organisaation näkökulmasta. Tavoitteet tulevat valmennettavalta ja organisaatiosta käsin. Hyvän esimiehen tulisi olla alaisten valmentaja, mutta myös johdon valmennettava. Esimieheksi voi päätyä kolmella tavalla: edetä omasta tahdostaan, pakottamalla tai neuvottelemalla (Erämetsä 2009, 19). Persoonallisuus ja luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, miten esimiestyöhön suhtautuu. Olen luonteeltani enemmän introvertti kuin ekstrovertti. Olen kuitenkin sosiaalinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vahvuuteni on kyky kuunnella ja tuntea empatiaa toista ihmistä kohtaan. Osaan ratkaista asiat diplomaattisesti ja kannan vastuuni sovitusti. Vieroksun kuitenkin suuria ristiriitatilanteita. Sellaisessa olen yleensä henkilö, joka keventää tilannetta huumorin keinoin. En uskalla pureutua ongelmaan syvällisesti, vaan toivon sen mielummin unohtuvan, tai jonkin muun tarttuvan siihen. Minun on haastavaa puhua suoraan, mutta olen joutunut tällekin epämukavuusalueelle useamman

10 10 kerran viime vuosien aikana, ja olen oppinut keinoja olla suorapuheinen. Suorapuheisuus on esimiehen tärkeä ominaisuus. Todenmukainen tieto ja todelliset mielipiteet ovat pohja oikeanlaisen päätöksen aikaansaamiseksi ja tarvittavan toiminnan käynnistämiksi. Timo Erämetsä neuvoo esimiehiä astumaan epämukavuusalueille säännöllisesti, jolloin epämukavuus hellittää pikkuhiljaa ja alueesta voi kokemuksen kautta tulla jopa mukavuusalue. Mukavuusalueen ulkopuolelle joutuminen tarkoittaa sitä, että itsensä joutuu haastamaan ja tekemään jotain täysin uudella tavalla, ilman täydellistä hallinnan tunnetta (Erämetsä 2009, 108). Myös minulle on käynyt kirjan esimerkin kaltainen tilanne, jossa olen esiintymisjännitykseni muuttui siedettävämmäksi ja huomasin jopa nauttivani esitelmän pitämisestä. En kuitenkaan voi sanoa, että esiintyminen olisi muuttunut mukavuusalueeksi, niin paljon sitä vieläkin jännitän. Huolellinen valmistautuminen auttaa jännityksen lieventämisessä. Esimiehen on tärkeätä tunnistaa omat vahvuutensa sekä kehittämiskohteensa. Esimiehen tulee nostaa kehittämistä tarvittavat taidot sellaiselle tasolle, joilla hän kykenee suorittamaan työnsä. Näiden heikkouksien jatkuvan kehittämisen sijaan esimiehen kannattaa panostaa vahvuuksiensa kehittämiseen. Ne ovat ominaisia taitoja, jotka ovat jo hyvät ja niiden käyttäminen ja kehittäminen motivoi työssä ja niiden kehittämisen tuloksena voi syntyä uudenlaisia innovaatioita. Esimiehen tulee huolehtia myös alaisensa vahvuuksien kehittämisestä. Organisaation näkökulmasta tämä kehittämistyö sitouttaa henkilökuntaa ja uusien innovaatioiden kautta parantaa organisaation tulosta ja/tai näkyvyyttä julkisuudessa. Tämän tiedon valossa minun tulee kehittää vahvuuksiani ja harjoittaa heikkouksiani sille tasolle, että tunnen pärjääväni tuottajana tai yrittäjänä ihmisten ja asioiden johtajana. Kulttuurituottaja saattaa johtaa työssään vaihtelevassa määrin ihmisiä ja heidän työtään, mutta yleensä tuotantoportaan tuottaja johtaa myös erilaisia hallinnollisia ja tuotannollisia asioita, kuten sopimusmenettelyt, luvat ja palkkiot. Tuottaja toimii erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välittäjänä. Siksi tuottajalla tulee olla teoreettista ja käytännön tietoa laajasti näistä hallinnollisista ja tuotannollisista asioista, jotta niiden johtaminen on mahdollista. Tuottajan työ on usein projektiluonteista. Kulttuurituottajan status voi vaihdella projektissa projektipäälliköstä tuotantokoordinaattoriin ja kaikkeen siltä väliltä. Työn

11 11 vastuualue vaihtelee projektin luonteen mukaisesti. Ihmiset vaihtuvat projekteissa, joten hyvä ihmistuntemus, sopeutuvuus ja tilannetaju ovat vahvuuksia tuottajan työssä. Muita hyviä esimiehen ominaisuuksia ovat esimerkiksi inhimillisyys, kuuntelu- ja vuorovaikutustaito sekä kyky tehdä päätöksiä. Inhimillisyys näkyy esimiehen työssä taitona johtaa ihmisiä aidosti ja omana itsenään. Esimiehen ei tarvitse korostaa statustaan johtajana, jos hän on ansainnut luottamuksen johdettaviensa keskuudessa. Luottamus esimiehen ja alaisten kesken synty silloin, kun esimies on aidosti kiinnostunut johdettavistaan, heidän mielipiteistään ja kuulumisistaan. Luottamuksen ansainnut esimies pitää lupauksensa ja tekee aktiivisesti johtamistekoja. Kuuntelutaito ei tarkoita pelkästään sitä, että kuuntelee, vaan sitä miten kuuntelee. Hyvä esimies kuuntelee vastavuoroisesti. Kuuntelemalla esimies osoittaa arvostusta, hyväksymistä ja välittämistä. Dialogia käymällä esimies saa samalla ohjausta johtamiseen. (Erämetsä 2009, 34, 39.) Organisaation näkökulmasta esimiestyötä kannattaa kehittää, koska johtajuus vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin, motivaatioon ja tuloksen tekemiseen. Hyvinvointi on työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä työssä viihtyvyyteen vaikuttava seikka. Esimies voi toiminnallaan lisätä tai vähentää stressiä työyhteisössä. Lisääntynyt stressi näkyy yksilötasolla alentuneena työsuorituksena, organisaation tehokkuuden laskuna ja työpaikan vaihtohalukkuuden lisääntymisenä. Vuorovaikutteisesti ja tehtäväsuuntautuneesti toimiva esimies edistää työyhteisön hyvinvointia. (Romana 2007, 115). Esimiestyön ja johtamisen näkökulmasta on tärkeätä, että esimies päättää ja kantaa vastuun päätöksestä. Vastuullinen päättäminen perustuu tietoon ja näkemyksen kannalta päätös voi olla mieleinen tai vähemmän mieleinen, mutta alaisen on esimiehen päätöksen jälkeen noudatettava päätöstä. Esimiehen on varmistettava ns. jaettu ymmärrys, jolla tarkoitetaan sitä, että tiimi ymmärtää asian samalla tavalla kuin esimies. Vain jaetun ymmärryksen jälkeen on päätöksen tai strategian jalkauttaminen mahdollista. (Erämetsä 2009, 50, 78.) Jaettu ymmärrys on esimiehen, alaisen ja myös organisaation kannalta keskeinen organisaation menestymisen edellytys. Kun organisaation strategia toteutuu johtamisteoissa sekä käytännön työssä, organisaatio näyttäytyy luotettavana sekä organisaation sisällä että ulkopuolella.

12 12 Sekä esimiehen että alaisen kannalta on merkittävää, että työstä annetaan palautetta muutoinkin kuin virallisissa kehityskeskusteluissa. Suoralla arkipäivän tilanteessa tapahtuvalla palautteella, kiitoksella tai rakentavalla, esimies osoittaa olevansa tietoinen ja kiinnostunut alaisensa työstä. Palautetta annetaan sellaisista asioista, jotka ovat yhteisesti sovittu tai ovat muuten yleisesti tiedossa. (Erämetsä 2009, 211.) Myönteisellä palautteella on sekä alaisen että organisaation kannalta sitouttava merkitys. Business coaching liittyy organisaation tavoitteiden saavuttamiseen ja tuloksellisuuteen. Coaching-metodin keskeisimpiä tieteenaloja ovat psykologia, liiketaloustieteet, filosofia ja aikuiskasvatustiede, ja sen juuret ovat urheiluvalmennuksessa. Metodi perustuu vahvuuksien vahvistamiseen ja onnistumisiin. Valmentaja voi olla organisaation ulkopuolinen ammattilainen tai sen jäsen. Keskeiseksi nousee myös kysymys arvoista ja etiikasta, siitä mikä lopulta on tärkeintä. Couching on ajattelutyyli, taitopohja ja työkalupakki. (Räsänen 2007, 16). Henkilöstön kehittäminen on osa organisaation kokonaistoimintaa. Yhtenä perusteena on organisaation johdon halu vahvistaa sellaista toimintaa, jonka uskotaan olevan suoraan kytköksissä organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. (Luoma, Salojärvi 2007, 21.) Tällaisia toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin kehittäminen. Toinen perustelu kehittämistoimenpiteille on halu edistää organisaation oppimista. Kokonaisuutena ehyt, hyvinvoiva ja kehittyvä organisaatio saa aikaan parempaa tulosta eri sidosryhmien, henkilöstön kuin yrityksen johdonkin näkökulmasta. (Luoma, Salojärvi 2007, 22.) Lähestymistapa on toimiva esimerkiksi tilanteessa, jossa organisaatio kokee muutostilanteen. Sellainen voi olla esimerkiksi fuusioituminen, palveluiden ulkoistaminen tai henkilöstön saneeraus. Kolmas lähestymistapa esittää, että henkilöstön kehittämistoimenpiteet ovat hyödyllinen keino tasapainottaa yrityksen ja henkilöstön erilaisia odotuksia. Osaamisen kehittäminen on tällöin tärkeää yksilön työmotivaation ja sitoutumisen kannalta. Ne edistävät yksilön suoriutumista ja johtavat suosiolliseen lopputulokseen yrityksen näkökulmasta. Henkilöstön kehittäminen on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään operatiivisen toiminnan, työyhteisön sekä avainhenkilöiden kehittämisen.

13 13 Johdon kehittäminen nähdään keinona varmistaa organisaation jatkuva menestys ja kilpailukyky. (Luoma, Salojärvi, 22, 24.) Esimiehen työvalmennuksen tavoitteet liittyvät esimerkiksi seuraaviin teemoihin: Oma työrooli sekä sen vaatimukset ja roolin selkeyttäminen, oman roolin muutos, johtamistyön vaatimat yleiset taidot, yksilön ja ryhmän käyttäytymisen ymmärtäminen sekä muutosprosessin toteuttaminen omassa organisaatiossa. (Pohjanheimo 2007, 48). Coaching pureutuu myös tiedostavaan ja eettiseen johtamiseen. Etiikka ja moraali ohjaavat hyvään johtajuuteen. Erilaisissa tehtävissä joudumme tarkastelemaan etiikkaamme kyseisen tehtävän vaatimusten valossa. Tiedostava johtajuus tarkoittaa mahdollisuutta käyttää etiikkaa jokapäiväisessä toiminnassa, valinnoissa ja ratkaisuissa. Johtaminen tarvitsee hyvää etiikkaa, jotta johtamisen ja organisaation tavoitteet ovat tasapainoisia ja yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttäviä. Etiikka on pohjana elämän, myös työelämän normeille, säännöille ja malleille. (Aaltonen 2007, ) Media nostaa kuitenkin jatkuvasti esille uutisia johtajuudesta, joka rikkoo käsitystämme eettisyydestä. Uutiset työpaikkakiusaamisista, laittomista irtisanomisista, lahjusepäilyistä ja rikoksista horjuttavat uskoamme hyvästä johtajuudesta ja kyseisten organisaatioiden moraalista. Yhteisten pelisääntöjen rikkominen tahraa johtajan ja organisaation maineen. Yritys tai organisaatio voi myös yleisesti toimia epäeettisesti esimerkiksi ympäristönormien tai ihmisoikeuksien lainlyömisenä. Yrityskulttuurit rakentuvat siinä toimivien ihmisten arvomaailmoista, yhteisistä tavoitteista ja kokemuksista. Omien arvojen tunnistaminen on keskeinen osa itsensä johtamista. Eettisiin kysymyksiin ja itsensä johtamiseen kuuluu myös omien vastuiden, roolien ja velvollisuuksien ymmärtäminen ja hyväksyminen. (Kurtén 2007, 200) Kulttuurialan yleiset arvot, esimerkiksi taiteen ja yhteisöllisyyden merkitys hyvinvointia vahvistavana, vastaavat omia arvojani ja elämänkatsomustani. Taiteilijan ja tuottajan yhteistyössä näkemykset voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, vaikka arvot ja tavoite olisi yhteinen. Tällöin tuottaja auttaa ratkaisukeskeinen tapa toimia. Ratkaisukeskeisyys on eteenpäin katsomista ja tapa päästä irti ongelmatilanteesta.

14 14 Tunnistan itsessäni taidon tehdä ratkaisuja ja siirtyä asioissa lupauksista tekoihin. Ne ovat hyviä johtajan ominaisuuksia ja niiden kehittäminen on avain hyväksi tuottajaksi. Olen opintojeni aikana sisäistänyt vaatimuksia, joita kulttuurituottajalta vaaditaan. Kulttuurituottaja voi toimia alaisena tai esimiehenä. Esimieheltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja, inhimillisyyttä, aitoa läsnäoloa ja kiinnostusta työtehtävääni kohtaan, päätöksenteko- ja kuuntelukykyä sekä asiantuntijuutta. Organisaation näkökulmasta hyvä esimies osaa johtaa siten, että organisaation strategiset tavoitteet, operatiivinen toiminta ja henkilökunnan hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Näin toimii esimiestyö parhaimmillaan valmennettu esimies luotsaa henkilöstöä kohti organisaation uusia satamia.

15 15 LÄHTEET Erämetsä, Timo Teoriasta todeksi. Esimiestyö käytännössä. Talentum Media Oy. Räisänen, Mikko 2007 (toim.) Coaching ja johtajuus. Valmentava ote esimiestyössä. Edita Publishing Oy. Luoma, Mikko & Salojärvi, Sari Coachingilla menestykseen. Tulevaisuuden lupaavin johdon kehittämisen menetelmä. Teoksessa Räsänen Mikko (toim.) Coaching ja johtajuus. Edita Publishing Oy, Pohjanheimo, Esa Valmennusprosessi ja roolit. Teoksessa Räsänen Mikko (toim.) Coaching ja johtajuus. Edita Publishing Oy, Aaltonen, Tapio Tiedostava ja eettinen johtajuus. Teoksessa Räsänen Mikko (toim.) Coaching ja johtajuus. Edita Publishing Oy, Romana, Anneli Coaching edistää esimiestaitoja. Teoksessa Räsänen Mikko (toim.) Coaching ja johtajuus. Edita Publishing Oy, Kurtén, Staffan Kohti autenttista johtajuutta. Teoksessa Räsänen Mikko (toim.) Coaching ja johtajuus. Edita Publishing Oy,

16 16 3 PROJEKTITOIMINTA 1) Millainen on yleinen projektin etenemiskulku? Projekti voidaan määritellä monella eri tavalla. Projektin tärkein tunnusmerkki on toiminnan kertaluontoisuus. Projektilla on elinkaari, jolla on selkeä alku ja päätepiste. Projekti lähtee liikkeelle tunnistetusta tarpeesta tai ideasta. Projektin päävaiheet voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: valmistelu, projektipäätös, projektin suunnittelu, toteuttaminen, projektin tulosten toteaminen ja projektin päättäminen (Anttila 2001, 43). Nämä vaiheet pitävät sisällään useita prosessoituja työvaiheita ja menetelmiä. Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa vasta vasten peruistettu, johtosuhteisltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt voimavarat ja panokset. (Kauhanen-Juurakko-Kauhanen 2002, 24.) 2) Millaisin keinoin työstäisit projektin tavoitteita ja suunnittelua? Projektin tavoitteita työstetään projektin määrittelyvaiheessa, joka tehdään projektin omistajan johdolla. Määrittelyvaihe edeltää varsinaista projektisuunnitelmaa. Projektin luonne vaikuttaa siihen, miten syvällisesti määrittely tapahtuu. Kulttuurituotannossa määrittelyvaihe voi olla esimerkiksi ideariihi, kysely tai keskustelutilaisuus tuottajan sekä sidosryhmien edustajien kesken. Määrittelyvaiheen tuloksena luodaan raamit projektille, esimerkiksi projektin vaatimat taloudelliset ja henkilöresurssit, aikataulu, projektit tuotos/tulokset. Määrittelyvaiheen lopuksi tehdään päätös siitä, lähdetäänkö projektia viemään eteenpäin suunnitteluvaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa syvennetään määrittelyvaiheessa asetettuja tavoitteita ja täsmennetään resursseja. Suunnittelua työstetään suunnittelukokouksissa ja tuotoksena syntyy kirjallinen projektisuunnitelma.

17 17 3) Mitä ottaisit huomioon projektityöryhmää sekä muuta organisaatiota ja hallintoa kootessasi? Huomioon otettavia asioita ovat: projektin työmäärän arviointi, ohjausmenetelmien valinta, miehittäminen, kilpailuttaminen, sisäinen markkinointi, riskien kartoittaminen, toimintamenetelmien ja tilojen suunnittelu, koneiden, laitteiden ja henkilöiden alustava käyttösuunnitelma. Lisäksi projektisuunnitelman hyväksyttäminen ja johdon sitoutumisen varmistaminen. 4) Mitä on otettava huomioon projektin resurssi- ja kustannussuunnitelmaa laatiessasi? Projektin resurssi- ja kustannussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon projektiin vaikuttavat tekijät, kuten tavoite, toimintatapa, tekijät, budjetti ja aikataulu. 5) Mitkä ovat mielestäsi projektipäällikön tehtävät projektissa? Projektipäällikön tehtävä on vastata siitä, että projekti valmistuu ajoissa, pysyy budjetissa ja aikataulussa ja että lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita. Projektipäällikön tulee ymmärtää roolinsa ja kantaa vastuunsa projektista. Projektipäällikön tehtävät ovat projektin suunnittelu (sisältää dokumenttien laadinnan), projektiryhmän vetäminen, asiakassuhteen ja sidosryhmien hoitaminen sekä projektiryhmän jaksamisesta huolehtiminen. Projektipäällikkö valvoo projektin etenemistä, jakaa ja priorisoi tehtäviä, raportoi ja seuraa projektin riskejä riskianalyysin avulla. (Kettunen 29-38) 6) Miten hoitaisit projektin kokousten / palaverien, dokumentoinnin, tiedottamisen ja seurannan järjestämisen? Kokouskutsun lähettäisin sähköpostitse ja pyydän vastausta osallistumisesta. Projektin luonteesta riippuen kokouskutsut voidaan lähettää kerralla useammasta kokouksesta, esimerkiksi viikkopalaverikutsut. Mahdolliset kokoustarjoilut ja tarvittavien kokousvälineiden hankinnan delegoin projektiryhmän assistentille.

18 18 Projektipäällikkönä vastaan kokousten johtamisesta, jolloin kokousmuistion tekemisen delegoin sihteerille, joka valitaan ensimmäisessä kokouksessa. Pyydän muistion itselleni, ja tarkistamisen jälkeen lähetän sen kaikille projektiryhmän jäsenille. Näin muistiot toimivat sisäisenä tiedotuksena ryhmän jäsenille. Ulkoisen tiedotuksen delegoin projektiryhmän tiedottajan vastuutehtäväksi. Projektipäällikkö hyväksyy ulkoiset tiedotteet ennen toimenpiteitä. Muistiot ja muut asiakirjat dokumentoin projektihallintakansioon, jonka tallennan läppärilleni ja sen lisäksi varmuuskopion tiedostot ulkoiselle kovalevylle. Projektin seuranta tapahtuu säännöllisesti kokouksissa, joissa tehtävät, tilanne ja tarvittavat toimenpiteet käydään läpi. Sen lisäksi projektin etenemistä seurataan budjetti- ja aikataulujärjestelmän avulla. Budjetin toteutumista ja siinä pysymistä seurataan esimerkiksi Excel -taulukon avulla. Projektilla voi olla välitavoitteita, joiden seuraaminen auttaa lopullisen tuloksen ennustamista. 7) Mitä asioita olisi hyvä tuoda esille projektiraporttia laadittaessa? Projektiraportin sisältö on sidoksissa projektin luonteeseen. Siinä esitettään yleensä projektiorganisaatio ja projektin tulokset, ja selvitys toimenpiteistä joilla projektin tavoite saavutettiin ja millä keinoin. Raportissa on hyvä esittää myös arvio siitä, kuinka projektin tulosta voidaan kehittää ja käyttää jatkossa. On esitettävä mittarit, joilla projektin tulosta arvioidaan. Projektiraportti voi sisältää koko projektia koskevan dokumentaation ja numeraalisen seurannan tai olla vapaamuotoisempi selonteko projektin etenemisestä. Raportti voi myös olla esimerkiksi valmistuneen tuotteen käyttöohje, lehdistötiedote, tutkimus tai markkinointimateriaali. 8) Mitkä ovat mielestäsi onnistuneen projektin tunnusmerkit? Kerro esimerkki onnistuneesta projektista. Onnistuneen projektin tunnusmerkkejä ovat tavoitteen saavuttaminen, budjetissa ja aikataulussa pysyminen, tiedon kulkeminen ja projektin positiivinen palaute ja arviointi työryhmän ja sidosryhmän sisällä.

19 19 Onnistunut projekti on esimerkiksi pieni mutta yhteisöllisesti arvokas projekti, uuden asuinalueeni yhteisöllisten Kotimäen Katukarkelot - tapahtuman järjestäminen elokuussa Idea tapahtumasta syntyi kadun päällystämisen jälkeen omakotitaloalueellamme, jonka rakentaminen aloitettiin kolme vuotta sitten. Alueelle on rakennettu 29 omakotitaloa, ja viimeiset talot ovat juuri valmistumassa. Yksittäinen asukas ehdotti muutamalle lähinaapurille yhteisten juhlien järjestämistä. Kannustavan palautteen jälkeen hän perusti tapahtumalle yksityisen sivuston Facebookiin, jossa naapurit vaihtoivat ajatuksia tapahtuman ajankohdasta ja sisällöstä. Projekti määriteltiin, sille annettiin tavoitteeksi naapurustoon tutustumisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Sovittiin ensimmäinen suunnittelukokous, jossa perustettiin juhlatoimikunta, valittiin projektipäällikkö, tiedotusassistentti sekä tarjoiluvastaava. Projektipäällikkö arvioi tarvittavat resurssit ja työmäärän sekä laati projektisuunnitelman, joka piti sisällään budjetin, rahoitusvaihtoehdot, tarvittavat luvat ja rakennelmat, aikataulun ja toimikunnan jaetut tehtäväkohtaiset vastuut. Tiedotusassistentti teki kokouksesta muistion, joka jaettiin postilaatikkoihin ja sosiaalisen median kautta. Seuraavassa kokouksessa käytiin läpi tapahtuman sisältöä ja jaettiin asukkaiden tapahtumapisteet sekä valittiin tapahtumaan ehdotusten ja budjetin pohjalta livebändi. Riskit kartoitettiin yhteisesti. Tapahtuman riskit liittyivät ohjelmaan ja turvallisuuteen. Riskit minimoitiin hankkimalla viranomaisilta tarvittava huvilupa sekä miettimällä vaihtoehtoinen ohjelma illaksi, jos bändille sattuisi ylitsepääsemätön este. Tiedotusassistentti suunnitteli tapahtumalle visuaalisen ilmeen ja tapahtumasta tiedotettiin kaikille naapureille. Projektisuunnitelmaan lisättiin ohjelmavastaavan rooli ja tehtävät. Bändin ohjelmapalkkio sovittiin katettavaksi yleisövierailulla tv-ohjelman nauhoituksissa, josta maksettiin naapuruston aikaisemmin perustamalle asukasyhdistykselle vierailijapalkkio. Tarjoilu päätettiin järjestää buffet-pöydässä, johon jokainen talous toisi etukäteen ilmoittamansa ruoan. Alueen omakotiyhdistys lahjoitti tapahtumalle käyttöön telttakatoksen. Ohjelma ja aikataulu lyötiin lukkoon ja tiedotusassistentti laati kutsun, joka jaettiin postilaatikoihin. Kolmas ja viimeinen kokous järjestettiin tapahtumaviikon alussa, jolloin tarkistettiin tapahtuman aikataulu, alueen rakentaminen ja muut vastuutehtävät.

20 20 Tapahtuma sujui suunnitelmien mukaan ja tilaisuuteen saapui paljon uusia naapureita. Tapahtuman jälkeen juhlatoimikunta kokoontui päätöskahveille, jossa tapahtumaa arvioitiin ja esitettiin kehitysehdotuksia. Projektipäällikön ja muiden vastuuhenkilöiden tehtävien kierrättämistä ehdotettiin, koska osa henkilöistä koki tapahtuman suunnittelun liian paljon aikaa vieväksi. Palaute oli kuitenkin yleisesti positiivista ja se kannusti tapahtuman kehittämiseen ja tradition jatkamiseen vuosittain. Projektipäällikkö kiitti kaikkia tapahtumaan osallistuneita ja tiivisti tapahtuman tulokset suullisesti sekä dokumentoi tulokset kirjallisesti facebookin tapahtumasivulle nähtäväksi. Projektin asiakirjat tallennettiin muistitikulle projektikansioon. Projektin tärkein tavoite, naapureiden tutustuminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtui suunnittelukokouksissa kuin itsessään ja tapahtuman aikana yhteisöllisyys laajeni myös uusiin asukkaisiin yhteisen toiminnan kautta. Kadun avajaiset. Kuva: Ulla Viskari-Perttu

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Pekka T. Järvinen, Jukka Rantala, Petri Ruotsalainen Kansi: Ea Söderberg,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Diasarjan tavoite Esitetään malli/työskentelytapa, jonka avulla oikeudenmukaisuuden kokemista lisääviä käytäntöjä voidaan kehittää työpaikoilla

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot