Ketterät kaverit -peli

Transkriptio

1 Julkinen tiedote NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Vesiosuuskuntien toimintaa haja-asutusalueilla sivut Aleksis Kivi -viikko ja muita kulttuuritapahtumia sivut 4 10 Ketterät kaverit -peli innostaa lapsia liikkumaan sivu 3 Joukkoliikenneliite liit sivut Lähde liikkeelle! -sivut 18 22

2 PÄÄKIRJOITUS Nurmijärvi lukuina Asukasluku (ennakkotieto ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19,50 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Joukkoliikenne uusiksi palvelutaso paranee Nurmijärven joukkoliikenteen palvelutaso ei ole ollut riittävä. Taso ei ole tyydyttänyt kuntalaisia ja vain murto-osa on voinut hyödyntää joukkoliikennettä työmatkoillaan. Vuorojen vähyys ja lippujen hintataso on rajoittanut myös lasten ja nuorten joukkoliikenteen käyttöä. Nurmijärven joukkoliikenne uudistuu vuoden vaihteessa. Sekä aikuisten että nuorten matkantekomahdollisuudet ja joukkoliikenteen houkuttelevuus ja mukavuus paranevat, kun uudet bussit tulevat liikenteeseen ja vuorotiheys lisääntyy merkittävästi. Lisäksi nuorten lippujen hinta halpenee, kun käyttöön tulee edullinen nuorten kuukausilippu. Linjastoon tulee myös merkittäviä muutoksia. Uusi entistä parempi joukkoliikenne odottaa uusia matkustajia. Muutoksiin varautumista ja joukkoliikenteen käyttäjäksi siirtymistä kannattaa harkita jo nyt, kun syksyn aikataulut ovat ilmestyneet. Kunnanhallituksen kesäkuinen päätös palvelutason parantamisesta merkitsee NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi ISSN myös kohtuullisen suurta kunnan taloudellista lisäpanostusta joukkoliikenteeseen. Linja- autossa on myös tunnelmaa... näin toivotan kaikki kuntalaiset ahkeriksi joukkoliikenteen käyttäjiksi. Helteinen ja upea kesä oli Nurmijärvellä kulttuurinkin kannalta vilkas. Konsertteja, kesäteatteria ja kesätapahtumia tultiin seuraamaan läheltä ja kaukaa. Myös syksyllä tarjonta on perinteisesti laaja. Aleksis Kivi -viikko tuo taas kerran tarjolle monipuolista kulttuuria eri -ikäisille kunnan taajamiin. Tähän kattaukseen tiedotuslehtemme antaa jälleen avaimet käteen. Kuuma kesä saattoi olla usealle meistä liian lämmin. Kunnosta huolehtiminen grillauksen ja vähän verkkaisemman liikunnan vuoksi jäi ehkä retuperälle. Nyt on aika tehdä se joka syksyinen päätös aloittaa säännöllinen fyysinen harjoittelu ja itsensä kuntoon laittaminen. Kunnan työikäisten liikuttaminen on aikuisväestön hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää ja kunnan tarjontaa on nyt yhä enemmän. Tervetuloa mukaan. Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Kansikuva: Suvi Aaltonen, Tornitien päiväkoti. Kuva: Krista Jännäri Nurmijärven kunnassa, niin kuin koko seudulla, on syksyllä käsittelyssä erityisen suuria kunnan tulevaisuuteen liittyviä asioita. Tätä lehteä tehtäessä odotetaan viimeisintä esitystä niin kutsutusta SOTE-laista lausuntokierrokselle kuntiin. Lisäksi kuntalaki uudistuu ja tuo jo ensi vuoden vaihteessa muutoksia muun muassa kuntien hallintoon ja toiminnan ohjaukseen. Kahdeksan Keski- Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys on valmistumassa ja päättäjät tulevat ottamaan kantaa asiaan syksyn aikana. Muutos on aina mahdollisuus. Muutoksia odotetaan ja ehkäpä pelätään. Toivon kuntalaisilta aktiivista seurantaa ja vaikuttamista, kun keskustelua Nurmijärven tulevaisuudesta julkisuudessa käydään. Parhainta upean syksyn odotusta ja lukuhetkiä tiedotuslehtemme parissa. KIMMO BEHM Kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( ) 0 6-vuotiaat 9,8 % 7 14-vuotiaat 12,7 % vuotiaat 11,3 % vuotiaat 52,6 % Yli 65-vuotiaat 13,6 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2012) Työllinen työvoima (1/2012) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Pääkirjoitus 2 ALEKSIS KIVI -VIIKKO Mieskuoro Huutajat Kiven päivän pääesiintyjä 4 Aino Sibeliuksen kirjeet kertovat voimakkaasta naisesta 4 Watti Walopää ihastuttaa ja hämmästyttää 5 Älämölöö, ai älämölöö 5 Seppeleet ja kunnianosoitukset Kiven patsaalla 5 Kirjailijavieraat 5 KULTTUURITAPAHTUMIA Syksy soi! 6 K60-ohjelmaa: Tapio Rautavaaran lauluja 6 Taidekieppi tulee taas 7 Satukissat Miina ja Manu 7 Galleria Villen syksy 7 KIRJASTOT Taiteiden Yö Klaukkalan kirjastossa 8 Tähtivieraana Tove Jansson -tuntija 8 Minna Lindgren ja Olli Löytty vieraina Taiteiden yössä 8 Miesten juttuja pääkirjastossa 8 K60-ohjelmaa 8 Kirjastoauto Sepeteus jää eläkkeelle 9 Senioreille opastusta surffaamisessa 9 Haamut ja kummitukset kutsuvat yökirjastoon 9 Joulukalenteri päättää Klaukkalan kirjaston vuoden 9 Lystikäs lauantai Rajamäen kirjastossa 9 JOUKKOLIIKENNELIITE Nurmijärvellä edistetään liikenneturvallisuutta 15 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä loppuraportti syyskuussa 15 Vesihuolto haja-asutusalueelle vesiosuuskunnan voimin 16 Perttulan vesiosuuskunta jo kymmenvuotias 17 LIIKUNTA Ketterät kaverit -peli innostaa lapsia liikkumaan 18 Työikäisten liikunta 19 Liikuntaa ikäihmisille 20 Erityisliikunta 21 Lasten ja nuorten liikunta 22 Elinvoimaa ja elämisen tilaa uusin keinoin 23 Ensimmäisestä hyvinvointikertomuksesta tietoa päätöksenteon tueksi 23 Tapahtumakalenteri elo-joulukuu 24

3 KUNTA TIEDOTTAA NUORTEN asiat fokuksessa Teksti ja valokuva: Virpi Tynkkynen Osallisuus? Että osallistuu siihen juttuun mihin olis halunnu. Haluaa osallistua kaikkeen. Tarkoittaa sitä, että osallistuu johonkin kilpailuun vaikkei voittaisikaan, että edes osallistuu. Et ei jätetä toista pois. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on nyt valmis. Seuraavaksi se pitää saada käytäntöön ja yleiseen tietoisuuteen, sanovat hyvinvointisuunnitelmaa koordinoinut Olli Laiho ja nuorisovaltuuston edustaja Aleksanteri Vuoristo. Nurmijärveläiset lapset ja nuoret voivat pääosin erittäin hyvin. Heidän äänensä kuuluu ja mielipiteillään on merkitystä. Tämän varmistamiseksi kunta on kesäkuussa päivittänyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille Edellinen suunnitelma oli vuodelta Teemme joka toinen vuosi terveyskyselyn yläkoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille sekä lukion ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Sen pohjalta meillä on pidemmältä ajalta käsitystä nuorten voinnista. Nurmijärveläisnuorten terveys seuraa pitkälti valtakunnallista trendiä, esimerkiksi päihteiden käyttö on vähentynyt, kertoo Olli Laiho. Laiho toimi suunnitelman laatineessa työryhmässä toimiala-asiantuntijana. Pääosin meillä on asiat tosi hyvin, vahvistaa myös nuorisovaltuuston edustaja, 16-vuotias Aleksanteri Vuoristo. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma huomioi erityisesti yhteisöllisyyden kasvattamisen, harrastukset, avioerolapset ja kouluruokailun. Nuorten ääni kuuluu Nuorilla on eri kanavia äänesä saamiseksi kuuluville. Näitä ovat esimerkiksi juuri nuorisovaltuusto, jolla on edustaja kaikissa kunnan lautakunnissa. Toisaalta myös oppilaskunnat välittävät päättäjille tietoa. Hyvinvointisuunnitelman laatimisessa mukana oli reilun 70 nuoren joukko. Uuteen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kuitenkin huomioitu erityisesti kuusi tärkeätä osa-aluetta, jolla nuorten ja lasten asemaa saadaan parannettua kunnassa, jossa on paljon lapsiperheitä. Ne ovat 1) lasten- ja nuorten harrastamisen tukeminen, 2) kouluruokailun kehittäminen, 3) ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden kehittäminen, 4) kannustavat kohtaamiset, 5) lasten ja vanhempien eroauttaminen ja 6) ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys. Liikuntaa edullisesti lähellä Harrastustoiminnasta tärkeätä on erityisesti omatoimisen liikkumisen tukeminen ja lähiliikuntapaikkojen, koulujen pihojen ja muiden liikkumista lisäävien paikkojen kehittäminen, Laiho pohtii. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Klaukkalan yläasteen yhteydessä olevan skeittiparkin, joka kokoaa yhteen eriikäisiä lapsia ja nuoria. Toinen esimerkki on niin kutsuttu supervälitunti eli puolen tunnin mittainen liikunnallinen välitunti alakouluissa. Siellä liikunnanohjaat järjestävät ohjattua liikuntaan kaikille oppilaille. Kouluruokailua kehitetään Kouluruokailun suosion pienuus huolestuttaa kuntapäättäjiä. 41 % yläkoululaisista ilmoittaa, ettei syö päivittäin kouluruokaa. Haasteita on valmistaa pienellä budjetilla maistuvuaa ja terveellistä ruokaa. Nurmijärveläiskoulujen ruokailusta vastaa kunnan liikelaitos Aleksia. Käytännön toimia kouluruuan maistuuvuden parantamiseksi on jo vireillä. Ruokapalveluohjaaja Iris Vikman kävi nuorisovaltuuston kokouksessa keväällä. Sovimme, että suunnittelemme heille menuehdotuksia. Tämä on tarkoitus toteuttaa heti syksyllä, Vuoristo kertoo. Puheeksiottaminen vaatii oppimista Vuoriston mielestä erityisesti opettajilla on iso rooli mietittäessä kannustavaa kohtaamista. Opettajat näkevät oppilaitaan päivittäin ja heidän pitää pystyä toiminaan, jos näkevät, että nuorella on huolia, Vuoristo sanoo. Kunta tarjoaa henkilökunnalleen koulutusta puheeksiottamisessa. Tärkeintä on varhainen ja avoin yhteistyö, jossa haetaan ratkaisuja eikä syytellä, Laiho selvittää. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä aikeena on esimerkiksi lisätä nuorille matalan kynnyksen toimipisteitä, joissa nuoret voivat saada esimerkisi päihde- ja mielenterveyspalveluja. Jokainen kuuluu ryhmään Hyvinvointisuunnitelmalla halutaan tukea yhteisöllisyyttä ja sitä, että jokainen nuori tuntisi olevansa osa ryhmää ja siinä arvokas. Eroperheiden auttaminen on viides uuden hyvinvointisuunnitelman nostoista. Kouluterveyskyselyssä selvisi, että noin 70 % perus- ja lukiolaisista asuu molempien vanhempiensa kanssa. Vaikka erolapsia on vähemmistö, heillä on omat haasteensa, joissa pyritään tarjoamaan tukea. Esimerkiksi liikkuminen kahden kodin välillä saattaa tuoda haasteita ja tätä kautta paikallisliikenteen toimivuus nousee tärkeäksi, Laiho mainitsee. Myös vanhempien tukeminen huomiomaan lapsi erotilanteessa on tärkeätä. Nuori Aleksanteri Vuoristo pitää nuorisovaltuustoa erinomaisena kanavana vaikuttaa kunnan tulevaisuuteen. Mies innostui mukaan toimintaan, kun valtuusto mainosti koululla toimintaansa. Nyt vaikuttamisesta kiinnostunut mies haaveilee aikuisena kuntapolitiikasta, sillä politiikkaa kiehtoo. Nuorisovaltuusto on säännöllisesti yhteydessä kunnan päättäjiien kanssa. Sitä kautta pystymme oikeasti vaikuttamaan, hän kehuu. Katso 3

4 ALEKSIS KIVI -VIIKKO Aino Sibeliuksen kirjeet kertovat vahvasta naisesta vuotta Aleksis Kiven syntymästä Mieskuoro Huutajat Kivi-viikon pääesiintyjä Kuva: Timo Heikkala Kun näyttelijä Tiia Louste lähti mukaan kolmen taiteilijan työryhmään tekemään Aino Sibeliuksesta kertovaa Ainon ääni -esitystä, hänen tehtäväkseen tuli pääroolin näyttelemisen lisäksi myös käsikirjoituksen tekeminen. Louste aloitti työn lukemalla läpi kolme Suvi-Sirkku Talaksen toimittamaa Ainon kirjeitä Jannelle -teosta. Käsikirjoitus syntyi niiden pohjalta. Minusta oli hyvä ajatus tehdä Ainon kirjeisiin perustuva esitys. Hän on jäänyt monilta osin säveltäjämiehensä Jannen varjoon, Louste sanoo. Ainon ääni kattaa ajan Sibeliuksen pariskunnan 1890 tapahtuneesta kihlautumisesta Jean Sibeliuksen 1931 tekemään viimeiseen ulkomaanmatkaan. Puolisot lähettelivät toisilleen kirjeitä ollessaan matkojen vuoksi erossa. Totta kai Janne on kirjeissä paljon esillä, mutta ennen kaikkea ne kertovat Ainon elämästä. Sitä hän tilittää miehelleen kymmenissä kirjeissään. Arkea ja kulttuurihistoriaa Aino kirjoitti miehelleen lapsista, sukulaisista, arkielämän huolista, Suomen kulttuurielämästä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Kirjeet antavat kattavan kuvan perheen elämästä iloineen, suruineen ja taloushuolineen. Lisäksi ne kuvaavat Jannen työtä ja elämää, johon kuului paljon matkustelua. Vastuu viisilapsisesta perheestä lepäsi pääasiassa Ainon harteilla. Lousteen mukaan kirjeistä välittyy kuva voimakkaasta naisesta, joka tunsi syvästi ja rakasti koko elämänsä ajan sekä puolisoaan että tämän mu siikkia. Aino ei ollut sokea miehensä niille puolille, jotka olivat vaimon ja perheen kannalta vähemmän miellyttäviä. Jean Sibeliuksella oli tunnetusti tapana istua Hotelli Kämpin ravintolassa iltaa taiteilijaystäviensä kanssa. Ryyppyreissut saattoivat venyä vuorokausien pituisiksi, mikä tietenkin turhautti yksin kotia pyörittävää vaimoa. Kirjeet sisältävät joitakin hyvin traagisia ja melankolisia mietteitä, mutta mukana on myös sarkastista huumoria, kun Aino esimerkiksi kertoo, miten Jannen takki oli toimitettu kotiin Kämpistä. Juhlavuosi tulossa Musiikki on olennainen osa Ainon ääntä. Sopraano Laura Pyrrö on valinnut esitykseen Jean Sibeliuksen säveltämiä yksinlauluja, jotka hän itse laulaa pianisti Tiina Korhosen säestyksellä. Esityksen ohjauksesta vastaa Kari Heiskanen. Sibeliuksen syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Säveltäjän työn ja elämän muistamiseksi valmisteilla oleva juhlavuosi tekee Ainon äänestä erityisen ajankohtaisen. Tiia Louste on hyvillään saadessaan nousta näyttämölle Aino Sibeliuksena. Esitän mielelläni Ainon ääntä. Toivottavasti siihen tarjoutuu juhlavuoden aikana useita tilaisuuksia. Ainon ääni: Jean Sibeliuksen yksinlauluja ja Aino Sibeliuksen kirjeitä ke klo 19 Nurmijärven yhteiskoulun sali Harvoin kukaan haluaa joutua tilanteeseen, jossa hänelle huudetaan. Mieskuoro Huutajien konsertit ovat poikkeustapaus. Niissä on kysymys taide-elämyksestä, jota ei saa usein kokea. Joukko vakavailmeisiä tumiin pukeutuneita miehiä astelee estradille. Ensin on hiljaista. Sitten alkaa huuto, jota jatkuu kokonaisen konsertin ajan. Huutajat antaa Petri Sirviön johdolla kuulua selkokieliset versiot kansallislauluista, kehtolauluista, kansanrunoista tai kansainvälisistä lakipykälistä. Kuoro aloitti uransa lähes 30 vuotta sitten tekemällä yllätysesiintymisiä siellä täällä. Ihmiset saattoivat joutua huudon kohteeksi kadulla, kaupunkitapahtumissa tai keskellä luontoa. Vähitellen maine levisi ja kuoro alkoi saada esiintymiskutsuja rokkiklubeille ja festareille. Lopulta Huutajat päätyi tiettävästi edelleenkin 4 ainoana suomalaisena ensemblena Roskilden päälavalle. Kuoro on esiintynyt myös Wienin Juhlaviikoilla, Münchenin Oopperajuhlilla ja Venetsian biennaalissa. Huutajia kuullaan Nurmijärvellä Aleksis Kivi -viikon pääesiintyjänä. Kuoro on luvannut huomioida kansalliskirjailijan merkkipäivän konserttinsa ohjelmistossa. Konsertin päätteeksi jaetaan Nurmijärven kunnan kulttuuripalkinto Konstiniekka. pe klo 19 Aleksis Kiven päivän juhla: Mieskuoro HUUTAJAT Nurmijärven yhteiskoulun sali Näyttelijä Tiia Louste (oik.) on eläytynyt muun muassa kirjailija Aino Kallaksen ja seurapiirikaunotar Tabe Slioorin elämään. Aleksis Kivi -viikolla hänet nähdään Aino Sibeliuksen roolissa. Sopraano Laura Pyrrö laulaa Sibeliuksen sävellyksiä.

5 ALEKSIS KIVI -VIIKKO Watti Walopää leijuu ilmassa, syö kymmeniä valoja ja kutistaa itsensä lilliputin kokoiseksi. Nurmijärven Rajamäellä asuvan taikuri Janne Raudaskosken luotsaama Taikateatteri 13:sta esitys Watti Walopää ja kadonnut hehku nähdään osana Aleksis Kivi -viikon ohjelmaa. Maailmaa paljon teatterinsa kanssa kiertänyt Raudaskoski on tyytyväinen saatuaan kutsun esiintyä kotikulmillaan. On hienoa päästä esiintymään kotikunnassa. Nyt kaikkien täällä asuvien tuttujenkin on helppo tulla katsomaan esitystä, kun ei tarvitse matkustaa kirkonkylää kauemmas. Kansainvälisesti toimivalla Taikateatterilla on ollut esiintymisiä peräti kolmella mantereella. Euroopan lisäksi esityksiä on ollut Aasiassa ja Pohjois- Amerikassa. Viime vuonna teimme ison kiertueen Kiinassa ja tänä vuonna esiinnyimme Off Broadwayllä New Yorkissa. Tarkoitus on, että kävisimme tämän vuoden puolella vielä Filippiineillä, Raudaskoski kertoo. Taikateatteri on otettu hyvin vastaan ulkomailla ja kiinnostusta sitä kohtaan on riittänyt. Kiinassa yhdessä näytännössä oli yleisöä enimmillään yli tuhatkaksisataa. Taikuutta kaiken ikäisille Taikateatterin esitykset rakentuvat modernin tekniikan, taikuuden, klovnerian ja huumorin varaan. Pohjalla on aina tarina ja yllätyksellisiä juonenkäänteitä. Seppeleet ja kunnianosoitukset Kiven patsaalla Aleksis Kiven patsaalla Nurmijärven kirkonkylän keskustassa vietetään kansalliskirjailijan syntymäpäivää perinteisin menoin. Nurmijärven kunta, Kivi-juhlat ja Nurmijärvi-Seura laskevat patsaalle seppeleet ja kukat kello 12 alkavassa tapahtumassa. Onneksi esityksessä ei ole yläikärajaa. Watti Walopää ihastuttaa ja hämmästyttää Kuva: Heikki Toivanen Raudaskoski loihtii lavalle illuusioita, jotka ihastuttavat yhtä hyvin pieniä kuin varttuneempiakin katsojia. Varsinkin aikuisyleisö hämmästelee, miten ihmeessä taikuri temppunsa tekee. Lapsille asia on itsestään selvä; tietysti taikomalla. Taikateatterin ohjelmistossa on tällä hetkellä kaksi esitystä: koko perheelle suunnattu Watti Walopää ja kadonnut hehku sekä aikuisemmalle yleisölle tarkoitettu Outsider. Molempien keskiössä on Raudaskosken esittämä tunteisiin vetoava hahmo. Lamppupäinen Watti Walopää tuo mieleen Aku Ankasta tutun Pelle Pelottoman Pikku apulaisen. Taikuri myöntää hahmojen sukulaisuuden. Sain idean Walopäästä aika nuorena, mutta kului viisitoista vuotta ennen kuin toteutin hahmon. Walopään piti alun perin olla keksijä, mutta hahmosta tuli kuitenkin sympaattinen lamppu. Walopää muokkautui vähitellen yöpöydällä pidettäväksi lampuksi. Olin lapsena innokas Aku Ankan lukija ja uskon, että Pikku apulainen on ollut yksi Walopään hahmon innoittajista. Watti Walopää ja kadonnut hehku ma klo 18, Nurmijärven yhteiskoulun sali Tervehdysten lisäksi patsaalla nähdään Aleksis Kiven tuotantoon pohjautuva esitys, jonka jälkeen pääkirjastossa tarjotaan yleisölle maksuttomat pullakahvit. Pe klo 12 Aleksis Kiven patsas, Punamullantie 1/Keskustie, Nurmijärvi Älämölöö, ai älämölöö Aleksis Kiven teosten kriittisten editioiden parissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa työskentelevä tutkija Ossi Kokko puhuu Klaukkalan kirjastossa Aleksis Kiven kielitaidosta ja -tiedosta. Kivi käytti teoksissaan jo aikanaankin hieman vanhentunutta kieltä, jossa oli paljon ruotsalaisuuksia ja murteellisuuksia. Hän käytti paljon sanoja, joita ei nykyisin enää käytetä, tai joiden merkitys on muuttunut. Nykynäkökulmasta hänen kielensä on jo varsin vaikeatulkintaista, Kokko miettii. Kivi-viikon kirjailijavieraat Suvi Ahola Kriitikkona, kolumnistina ja kirjailijana tunnetun Suvi Aholan uusin teos käsittelee lukupiirejä. Se pohjautuu hänen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 hyväksyttyyn väitöskirjaansa. Ahola tutki väitöskirjassaan suomalaisten lukupiirien koostumusta, toimintatapoja, ikä- ja sukupuolijakaumaa ja tarkoitusta. Hän osoitti, että lukupiirit ovat yhtäjaksoinen kulttuurinen jatkumo 1700-luvun kirjasalongeista nykypäivän nettiyhteisöihin asti. Monissa suomalaisissa lukupiireissä väitöstyönsä aikana vieraillut Ahola käy Aleksis Kivi -viikolla puhumassa aiheesta Klaukkalan kirjastossa. Suvi Ahola: Lukupiirien aika, ma klo 19, Klaukkalan kirjasto Mikko Porvali Kuva: Otto Rönkä Kuva: Tommi Anttonen Kirjailija Mikko Porvali on koulutukseltaan poliisi ja tutkii päivätyönään rikoksia. Kivi-viikolla Porvali puhuu suomalaisvakoilun järjestämisestä Neuvostoliittoon jatkosodan aikana. Hän käsitteli aihetta uusimmassa kirjassaan. Porvalin esikoiskirja Vakoojakoulu Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa ilmestyi vuonna Sen jälkeen Porvalilta on ilmestynyt uusi jatkosodan historiaa käsittelevä kirja vuosittain. Hä- Kielentutkija pitää Kiven kieltä mielenkiintoisena ikkunana vanhaan suomeen ja sen käyttövaroihin. Aleksis Kiven kieli on suomenkielisen kirjallisuuden perusta. Vaikka Kiven kieli ei ole saanut suoranaisia jäljittelijöitä, on hän innostanut monia myöhempiä kirjailijoita. La klo 13 FT Ossi Kokko: Aleksis Kiven kielitaito ja -tieto, Klaukkalan kirjasto nen kolmas kirjansa Operaatio Hokki Päämajan vaiettu kaukopartio oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Porvalin teoksia kuvaillaan kerrontatyyliltään kaunokirjalliseksi, mutta aiheiltaan asiallisiksi ja tarkasti tutkituiksi. Useimmiten Porvalin on onnistunut paljastaa jotain uutta käsittelemistään aiheista. Hän hyödyntää kirjailijantyössään muun muassa vakoilukouluttajana toimineen isoisänsä arkistoa ja jäämistöä. Mikko Porvali ti klo 18, pääkirjasto Ritva Ylönen Kuva: Studio Anri Rajamäen kirjastossa pureudutaan Kalle Päätalon teksteihin ja maailmaan aihetta tutkineen FT Ritva Ylösen johdolla. Erilaisissa toimisto- ja markkinointitehtävissä toiminut Ritva Ylönen aloitti yliopisto-opintoihin tähtäävät opinnot 50-vuotiaana iltalukiossa. Ylioppilaslakki oli haave, joka jäi nuoruudessa suorittamatta. Ylönen väitteli viime vuonna Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vastaanotosta. Väitöskirja Tervaksinen toteemi: Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vastaanotto ja vaikutus käsittelee lukijoiden ja kriitikoiden kokemuksia ja mielipiteitä Iijokisarjasta. Ylönen on kotoisin samalta seudulta kuin Päätalo. Hän on kertonut samaistuneensa aina Iijoki-sarjaan. Kirjat toimivat hänelle lääkkeenä koti-ikävään, jota hän poti muutettuaan pois kotiseudulta. Ritva Ylönen la klo 13, Rajamäen kirjasto 5

6 KULTTUURITAPAHTUMIA Kuva: Timo Mokkila jonkin verran avustusta sivistyslautakunnalta ja jotkut paikalliset yritykset ovat tukeneet sitä ostamalla ilmoitustilaa Kulttuuri kylässä -lehdestä. Lisärahoitukselle olisi kuitenkin tarvetta. Uudet tukijat ja sponsorit ovat erittäin tervetulleita. Yleisö mukaan tapahtuman suunnitteluun Saviojan toiveena on, että yleisö antaisi festivaalista palautetta suoraan järjestäjille ja osallistuisi siten sen kehittämiseen. Palautetta voi antaa helposti esimerkiksi festivaalin verkkosivujen kautta. Myös ohjelmatoiveita otetaan vastaan. Olemme ideoiden suhteen täysin ennakkoluulottomia. Meille on tärkeää saada kaiken ikäiset kuntalaiset osallistumaan yhdessä kunnan kulttuurielämän elävöittämiseen. Haaveenamme on, että festivaalistamme tulisi vuosien saatossa kunnan rajat ylittävä tapahtuma, jossa tekijät ja yleisö ovat keskenään vuorovaikutuksessa suunnittelusta lähtien. Syksy soi! Klaukkala ja Lepsämä Syksy Soi! on huippumuusikoiden lahja nurmijärveläisille Syksy Soi! -kulttuurifestivaalin vas tuuhenkilöihin kuuluvalla Satu Saviojalla riittää tekemistä. Syyskuun alussa Klaukkalassa ja Lepsämässä järjestettävää tapahtumaa on valmisteltu kuukausien ajan ja vauhti vain kiihtyy. Haluamme tarjota konsertteja monenlaisille yleisöille. Olemme nurmijärveläisiä klassisen musiikin ammattilaisia ja pidämme kunniatehtävänä sitä, että saamme tutustuttaa oman kotikuntamme ihmisiä musiikin maailmaan, Savioja sanoo. 6 Festivaalin ohjelma on ilahduttavan monipuolinen. Mukana on muun muassa elektronista musiikkia, skandinaavista kamarimusiikkia, lastenmusiikkia, sota-ajan sävelmiä ja jazzia. Esiintyjien joukkoon kuuluu suomalaisen musiikkimaailman tähtiä, kuten kapellimestari Santtu Matias Rouvali, harmonikkataiteilija Petri Ikkelä ja Emma-palkittu lastenmusiikin tekijä Satu Sopanen. Lähdimme liikkeelle sillä ajatuksella, että järjestämme yhden konsertin. Kun ideoita alkoi tulla ymmärsimme, että konserttien määrä pitää lisätä. Sitten hoksasimme, että haluamme soittamisen ohella kasvattaa uusia yleisöjä käymään musiikkitapahtumissa ja laajensimme sisältöä niin, että tarjontaa riittää erilaisista musiikkityyleistä kiinnostuneille. Musikantit talkoolaisina Syksy soi! toteutetaan pääasiassa talkootyönä. Festivaalin järjestää nurmijärveläisten ammattimuusikoiden perustama Nurmijärven Musikantit ry, jonka Syksy soi -festivaali syntyi muusikoiden halusta soittaa yhdessä ja tuoda jotain uutta kotikunnan kulttuuritarjontaan. perusfilosofiaan kuuluu pitää tapahtuman lippujen hinnat alhaisina ja taiteellinen taso korkeana. Festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman talkoohenkeä. Teemme kaiken järjestämiseen liittyvän työn ilman palkkaa, mutta mukana oleville esiintyjille pitäisi toki voida maksaa korvaus. Hehän ovat alansa huippuammattilaisia. Talkootöitä kolmepäiväisen festivaalin eteen on tehtävä paljon ja kiirettäkin pitää. Esiintyjät juoksivat viime vuonna kenraaliharjoituksista konsertteihin tukka putkella, mutta mahtavalla fiiliksellä. Meitä motivoi kova halu soittaa yhdessä. Rahoituksen hankkiminen on ollut järjestäjille suuri haaste. Festivaali saa Tapsa Rautavaaran lauluja ja muuta K-60 -ohjelmaa Kulttuuripalvelujen järjestämät K-60 kulttuuriklubit kokoontuvat marraskuussa kirkonkylässä, Kaukkalassa ja Rajamäellä. Rajamäen K-60 -tapahtuma järjestetään torstaina paikallisessa kirjastossa. Ohjelmassa on Terhi Kuparisen vetämä VirkistysVerso -musiikkituokio. Tuokiossa lauletaan yhdessä ikivihreitä muistoja herättäviä lauluja ammattimuusikoiden säestyksellä. Kirkonkylän Kino Juhassa nähdään torstaina kello 13 Riihimäen Teatterin Matkalaukkunäyttämön Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. Komeaääninen Tapio Rautavaaran laulujen tulkitsija Esa Niemitalo konsertoi Klaukkalassa nuorisoseurantalo Roinelassa torstaina kello 14. Esa Niemitalon konsertin maksuttomia lippuja jaetaan Klaukkalan kirjastossa alkaen. Mielensäpahoittajan ilmaisen lipun voi hakea pääkirjastosta kuukautta ennen tapahtumaa. VirkistysVersoon ei tarvitse hakea lippua.

7 KULTTUURITAPAHTUMIA Taidekieppi tulee taas Tapahtuman suosio yllätti järjestäjät viime vuonna Syyskuu on yksi taiteen ja kulttuurin superkuukausista Nurmijärvellä, eikä vähiten paikallisin voimin toteutettavan Taidekieppi-tapahtuman takia. Pop Up -tyylinen tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja jatkoa on luvassa. Taidekiepin takana on ryhmä innostuneita nurmijärveläistaiteilijoita ja -käsityöläisiä, joita yhdistää halu laittaa itsensä likoon ja tehdä porukalla uudenlaista kulttuuritapahtumaa. Haluamme tuoda Nurmijärveä ja nurmijärveläisiä taiteentekijöitä esille erilaisella tavalla kuin aikaisemmin on tehty, Taidekiepin tiedottaja Carita Kilpinen kertoo. Hop On, Hop Off Taidekiepin taiteilijat avaavat kotiensa ja työhuoneidensa ovet yleisölle syyskuussa kahden päivän ajaksi. Ilmainen bussikierros ateljeisiin, työhuoneisiin ja taiteilijakoteihin on olennainen osa tapahtumaa. Bussin kyytiin voi nousta Klaukkalan linja-autoasemalla ja pois voi hypätä missä tahansa Taidekiepin vierailukohteessa. Niitä on eri puolilla kuntaa yhteensä seitsemäntoista. Bussi pysähtyy muun muassa Altian tehtaalla, jossa nähdään kuvanveistäjä Juha Mennan, taidegraafikko Laura Pohjosen ja Nina Luoman teoksia. Keramiikasta kiinnostuneiden kannattaa hypätä bussista Teppo Honkalan keramiikkaverstaalla Klaukkalassa, Saviklaneetissa Lepsämässä tai Seenojen keramiikkaverstaalla Palojoella. Vuosi sitten bussikierrokset olivat niin suosittuja, että taidekieppiläisten piti vaihtaa tilausbussinsa suurempaan heti ensimmäisenä tapahtumapäivänä. Tällä kerralla olemme varautuneet isoilla busseilla ja useammilla bussikierroksilla, jotta kaikki kiinnostuneet varmasti pääsisivät mukaan. Ei pelkkää kuvataidetta Viikonlopun mittaisen tapahtuman ohjelma keskittyy pääasiassa kuvataiteeseen, mutta sisältö elää ja muuttuu vuosittain. Taidekieppi on aloittamassa yhteistyötä Syksy soi festivaalin muusikoiden kanssa, ja joitakin musiikkiesityksiä tullaan kuulemaan osassa vierailukohteita jo tänä vuonna. Järjestäjät haluavat tehdä Taidekiepistä tulevaisuudessa entistäkin monipuolisemman ja kiinnostavamman. Vain taivas on rajana sille, mitä kaikkea tässä vielä keksitään tehdä, Kilpinen hymyilee. Taidekieppi klo 10 16, bussikuljetuksen aikataulu: Johanna Johanssonin ja Niko Saarisen Villa Pauli on yksi Taidekiepin tutustumiskohteista. Miina ja Manu joulutunnelmissa Korvatunturilta kuuluu kummia. Joulupukki on hukannut muistitikkunsa, johon oli tallennettu kaikkien lasten lahjatoiveet ja kiltteystiedot. Onneksi pukkia ryhtyvät auttamaan satukissat Miina ja Manu yhdessä Jänkä Joonaksen ja yleisön kanssa. Saavatkohan lapset lahjansa? Suosittuihin suomalaisiin lastenkirjoihin perustuva teatteriesitys nähdään marraskuussa Nurmijärvellä ja Klaukka- Galleria Villen syksy Punamullantie 1, Nurmijärvi Ma to klo 10 20, pe 10 18, la lassa. Iloiset satukissat Miina ja Manu johdattavat sekä lapset että aikuiset ihanaan joulun tunnelmaan. M & M Teatteri: Miinan ja Manun joulu ke klo 18 Klaukkalan yläaste ja klo 18 Nurmijärven yhteiskoulun sali. Kuva: Carita Kilpinen Nurmijärveläisen taiteen vuosinäyttely Nurmijärven taideyhdistys Jonna Johansson Bunny and the Other Stories/ maalauksia Arvon mekin ansaitsemme kansakoululaulujen opetukset Nurmijärven museo Ipi Kärki Maalauksia Vappu Johansson Grafiikkaa Kuva Juan Kasari Jonna Johansson: Conversation, 2013, akryyli ja alkydi kankaalle. 7

8 NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Klaukkalan kirjaston Taiteiden Yö perjantaina Nurmijärven taiteen ja käsityön tekijät taidekirjan julkistaminen Nurmijärven tanssiopiston erikoiskoulutusluokkien avoimet harjoitukset kirjaston alakerrassa Nurmijärven tanssiopiston Tähtisalissa Teatteri Roinelan näytelmä Kolme pientä porsasta lapsille kirjaston alakerrassa, Nurmijärven musiikkiopiston Tello-salissa Havaintomaalarin tunnustuksia. Taiteilija Heinrich Ilmari Rautio kertoo kuvin ja sanoin luonnossa maalaamisestaan Tove Jansson Tee työtä ja rakasta. Taidehistorioitsija, FT Tuula Karjalainen kertoo Tove Janssonin elämästä Tuulen vihat. Kirjailija, FT Paula Havaste kertoo elokuussa ilmestyneestä kirjastaan, 1100-luvulle sijoittuvan sarjan ensimmäisestä osasta Sinfoniaanisin terveisin: kuinka lähestyä klassista musiikkia ummikkona. Aiheesta keskustelemassa toimittaja Minna Lindgren ja tutkija-tietokirjailija Olli Löytty Musiikillisia maistiaisia: Syksy soi! -kulttuurifestivaalin menu. Kulttuurifestivaalin muusikkojen konsertti Origameja kirjaston poistokirjojen sivuista. Nurmijärven kuvataidekoulun origamipaja Nopeita tussimuotokuvia halukkaille. Taiteilija Briitta Kotilainen. Runoja jaossa koko illan Näyttelyt Kuvanveistäjä Toivo Jaatisen reliefejä sekä 60-luvun piirroksia kirjastosalissa Tove Jansson -kirjanäyttely Soili Virtasen muumimukeja eri vuosikymmeniltä lasivitriinissä Alapihalla Rajamäen Metsänkävijöiden lettukestit MoniNaisten käsityömyyntitelttoja Nuorisopalveluiden tapahtumia Miesten juttuja pääkirjastossa O letko kiinnostunut musiikista, vinyylilevyistä tai kotioluesta? Nur mijärven pääkirjastossa järjestetään syksyn aikana kaksi erityisesti miehille suunnattua iltaa, joissa pureudutaan musiikin ja oluen saloihin. Syyskuussa Miesten jutuissa on aihee na olut. Kotiolutharrastaja Hannu Kilpeläinen kertoo maittavan oluen valmistusprosessista vierteen keittämisestä hiivan herättämiseen ja kantavierreväkevyyden mittaamiseen. Ohjelmassa on lisäksi olutvisailua. Toinen Miesten juttuja sijoittuu marraskuuhun. Silloin vieraaksi saapuu Yleisradion legendaarinen musiikkitoimittaja Jake Nyman, jonka johdolla syvennytään kevyen musiikin ja ennen kaikkea vinyylilevyjen maailmaan. ke klo 18 olutharrastaja Hannu Kilpeläinen ke klo 18 musiikkitoimittaja Jake Nyman Legendaarinen radioääni, toimittaja Jake Nyman vierailee pääkirjastossa. Kuva: Teemu Salminen T änä vuonna vietetään Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta. Klaukkalan kirjaston Taiteiden yön päävieraaksi on kutsuttu taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen, joka puhuu monilahjakkaan kirjailijan elämästä ja taiteesta. Tuula Karjalaisen viime vuonna ilmestynyt palkittu kirja Tove Jansson Tee työtä ja rakasta antaa syvällisen ja monipuolisen käsityksen Janssonista avaamalla uusia näkökulmia rakastetun taiteilijan elämään. Karjalainen on toi- T utkija-tietokirjailija Olli Löytty ja toimittaja-kirjailija Minna Lindgren esiintyvät kirjaston ja Syksy Soi! festivaalin vieraina Klaukkalan kirjaston Taiteiden yössä. Löytyltä ja Lindgreniltä ilmestyi keväällä yhteinen Sinfoniaanisin terveisin kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan -kirja. Teos on valloittava ja inspiroiva tutkimusmatka usein vaikeaksikin miellettyyn klassiseen musiikkiin. Löytty ja Lindgren kertovat Taiteiden yössä yhteisestä projektistaan ja soittavat yleisölle kirjaan liittyviä musiikkinäytteitä. Kirjan julkaisuun johtanut yhteistyö sai alkunsa keväällä 2009, kun Olli Löytty halusi laajentaa musiikin tunte- Kirjaston Taiteiden Yön tähtivieraana Tove Jansson -tuntija Kussakin Nurmijärven kirjastossa järjestetään lokakuussa ikäihmisille suunnattuja K-60 -kulttuuriklubitapahtumia. Klubit aloittaa Rajamäen kirjastossa torstaina klo 15 järjestettävä Ikäihmiset liikenteessä -luento. Vieraana on liikenneturvan asiantuntija, joka kertoo miten liikenneturvallisuutta voi edistää. Nurmijärven pääkirjastossa vierailee torstaina klo 13 kirjailija Kirsti Manninen. Hän puhuu historiallisten romaanien ja televisiosarjojen faktoista ja fiktioista. Klaukkalan kirjaston K-60 -tapahtumassa kurkistetaan lukujen naissäveltäjien tuotantoon. Toimittaja ja kirjailija Maarit Niiniluoto puhuu aiheesta torstaina klo 15 otsikolla Ruusuja hopeamaljassa. K-60 tapahtumiin on vapaa pääsy. minut ennen eläkkeelle jäämistään Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytaiteen museon Kiasman johtajana. Hän on kuratoinut Ateneumissa 7.9. asti olevan laajan Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn. Klaukkalan kirjaston Taiteiden Yö Tuula Karjalainen pe 5.9. klo Klaukkalan kirjasto Minna Lindgren ja Olli Löytty mukana Taiteiden Yössä K-60 -ohjelma kirjastoissa mustaan. Hän otti yhteyttä musiikista kirjoittavaan Lindgreniin. Alkoi kolme vuotta kestänyt kirjeenvaihto, jonka lähtöasetelma oli yksinkertainen: Kuinka lähestyä klassista musiikkia ummikkona? Löytty kysyi ja kyseenalaisti, Lindgren vastasi ja perusteli mielipiteensä. Välillä tunteet kuumenivat ja Löytyn kapinoiva rock-asenne nousi pintaan. Lukijalle on kiinnostavaa seurata kehityskertomuksesta, jonka lopputuloksena ummikosta kehittyi kriittinen ja analyyttinen klassisen musiikin kuuntelija. Pe 5.9. klo Taiteiden yö: Minna Lindgren ja Olli Löytty, Klaukkalan kirjasto 8

9 NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Kirkkonummen kirjastoauto Ella rakennusvaiheessa. Tältä tulee myös Nurmijärven uusi kirjastoauto näyttämään. Kirjastoauto Sepeteus jää eläkkeelle Hyvin käyttäjiä palvellut kirjastoauto Sepeteus jää ensi vuonna eläkkeelle. Vaikka 17-vuotias Sepeteus on kirjastouransa loppupuolella, sille kaavaillaan vielä uusia palvelusvuosia esimerkiksi keikkabussina tai matkailuautona. Nurmijärvelle on tilattu uusi kirjastoauto, jonka on tarkoitus valmistua helmi-maaliskuussa Uuden kirjastoauton toimittaa EKT. M. Vähämaa Oy Seinäjoelta. Auto rakennetaan kuorma-autoalustan päälle laitettavasta Kuva: Vähämaa kontista, joka kalustetaan kirjastotilaksi. Auton pohjaväri on valkoinen, ja ulkoasu toteutetaan teippauksin. Kunnalle on myönnetty kirjastoautohankintaa varten valtion avustusta noin 25 prosenttia hankintahinnasta. Uudesta kirjastoautosta kerrotaan lisää syksyn ja talven aikana. Kirjastoauton nimestä on tarkoitus järjestää nimikilpailu. Kilpailusta tiedotetaan myöhemmin paikallisissa lehdissä sekä sosiaalisessa mediassa ja kirjastoauton kotisivuilla. Joulukalenteri päättää Klaukkalan kirjaston vuoden Klaukkalan kirjaston Joulukalenteri tarjoaa maksuttomia tapahtumia joulukuussa kirjaston kaikkina aukiolopäivinä aatonaattoon asti. Joulukalenterin tapahtumista on tullut suosittu tapa virittäytyä joulun tunnelmaan. Viime vuonna esitysten yleisömäärä oli lähes seitsemänsataa. Ohjelmatarjonta on suunnattu koko perheelle. Mukana on konsertteja, teatteria, runoja, tanssia, laulua ja satuja. Esitykset ovat esiintyjien ja kirjaston lahja kirjaston asiakkaille. Kaikki esiintyjät ovat mukana talkoopohjalta. Esiintyjänä Kaj Chydenius Joulukalenterin tunnetuin esiintyjä lienee lähes 8000 laulua säveltänyt Kaj Chydenius, joka konsertoi Klaukkalan kirjastossa jo kuudetta kertaa. Vauhdikasta 75-vuotisjuhlavuottaan viettävä säveltäjä esiintyy yhdessä näyttelijä-laulaja Ritva Sorvalin kanssa. Klaukkalan kirjastoa varten suunniteltu ohjelmakokonaisuus Unohtaa ei tarvitse sisältää vanhoja ja uusia lauluja. Mukana on Kaarlo Sarkian, Eila Kivikk ahon, Marja-Leena Mikkolan, Aulikki Oksasen ja Eino Leinon kauneimpia runoja upeina tulkintoina. Kantaesityksenä kuullaan laulu Kivikk ahon runosta Muisto. Chydenius toimii itse lämminhenkisen konsertin juontajana ja säestäjänä. Chydeniuksen mielestä kirjasto on oikea paikka musiikiksi sävellettyjen runojen esittämiseen. Minun laulujeni lähtökohta on aina ollut runoilijan teksti. Juuri runon sisältöä ja runoilijan sanomaa olen pyrkinyt sävellyksilläni tuomaan kuulijan luokse. Hyvät kokemukset esiintymisistä Klaukkalan kirjastossa ovat kannustaneet säveltäjää jatkamaan kirjastovierailuja. -Monet laulajat ovat tunteneet kanssani, että juuri kirjasto on runoudesta kiinnostuneiden ihmisten paikka Klaukkalan kirjaston Joulukalenteri Kuva: Teemu Salminen Caj Chydenius esiintyy Klaukkalan kirjastossa maanantaina Senioreille opastusta verkossa surffaamisessa Lokakuussa vietetään valtakunnallista SeniorSurf-päivää. Nurmijärven kirjastot ovat mukana teemapäivässä tarjoamalla senioreille opastusta internetin käytössä. Surffaamisen saloihin voi tutustua Nurmijärven kaikissa kirjastoissa. SenioriSurf on Vanhustyön keskusliiton, kirjastojen ja vapaaehtoisten järjestämä teemapäivä, jonka tavoitteena on madaltaa ikäihmisten kynnystä tietokoneiden ja internetin käyttöön. Ti SeniorSurf, Nurmijärven kirjastot Haamut ja kummitukset kutsuvat Yökirjastoon P ääkirjaston Yökirjasto kietoo kävijät jännityksen verhoon. Haamut ja kummitukset avaavat yökirjaston ovet perjantaina klo 18. Tapahtuman aloittaa Nina Bellin vuorovaikutteinen laululeikkikonsertti, jossa lumotun metsän kummituslinnan vaari päättää järjestää kaikille Halloween-juhlat. Luvassa on tietenkin kauhistuttavat kekkerit. Laululeikkikonsertti soveltuu parhaiten 0 8-vuotiaille. Jännitys- ja kauhukirjallisuudesta kiinnostuneiden kannattaa olla paikalla klo alkaen, jolloin kirjavinkkari Reetta Sainio esittelee lasten- ja nuorten jännityskirjallisuutta. Sainio pitää kaksi erillistä kirjavinkkausta, joista toinen on suunnattu alakoulu- ja toinen yläkouluikäisille. Kauhukirjavinkkauksia suositellaan kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Milla Katajisto tutustuttaa kuulijansa japanilaisiin kauhutarinoihin ja urbaanilegendoihin klo 19 alkaen. Askartelusta innostuneet voivat valmistaa askartelupisteessä itselleen oman japanilaisen säämaskotin. Musiikkiosastolla pelataan konsolipelejä nuorisopalvelujen opastuksella klo 21 saakka. Kirjastossa saattaa vierailla illan mittaan myös teeman mukaisiin rooliasuihin pukeutunut Haamujengi. Yökirjasto päättyy klo 21, jolloin haamut ja kummitukset laittavat ovet lukkoon ja vetäytyvät takaisin koloihinsa odottamaan seuraavaa vuotta. Pe klo Yökirjasto Nurmijärven pääkirjasto Lystikäs lauantai Rajamäellä Rajamäen kirjasto järjestää marraskuussa erityisesti lapsiperheille suunnatun ohjelmallisen Lystilauantain. Täti Taikakynä tulee kirjastoon pitämään kuvitetun satutuokion, jonka päätteeksi yleisö saa halutessaan toivomuskuvapisteestä piirustuksen kotiin vietäväksi. Nurmijärven Kuvataidekoulu pitää kirjastossa origamityöpajaa, jossa annetaan opastusta origamien tekemisessä. Taidetta on tarjolla myös kasvomaalausten ja runo-onginnan muodossa. Pelaamisesta kiinnostuneet saavat Nurmijärven Shakkikerholta opastusta shakin pelaamisessa ja voivat osallistua kunnan nuorisopalvelujen järjestämään peliturnaukseen. Lystilauantain levittäytyy myös kirjaston pihamaalle, jossa Rajamäen Metsänkävijät pitävät lettupistettä. Rajamäen lähipoliisi poliisiautoineen on myös mukana tapahtumassa kertomassa työstään. La Lystilauantai, Rajamäen kirjasto 9

10 NURMIJÄRVEN MUSEO Arvon mekin ansaitsemme Lokakuussa Galleria Villessä muistellaan kansakouluaikaa. Nurmijärven museon näyttelyssä muistoja herätellään vanhojen koululaulujen kautta. Laulut ja niiden teemat kertovat paljon kansakoulun tavoitteista ja ihanteista. Vaikka vuoden 1865 kansakouluasetus oli luonut perustan kansanopetuksen järjestämiselle ja kouluverkoston luomiselle, eteni perusopetuksen kehittäminen Suomessa hitaasti. Oppivelvollisuuslaki tuli Suomessa voimaan vuonna Vielä tällöin maaseudun väestöstä kirjoitustaidottomia oli lähes puolet, kaupungeissa viidesosa. Kansakoululaitoksen mukanaan tuoma muutos oli merkittävä varsinkin maaseudulla: aktiivinen luku- ja kirjoitustaito muuttivat paitsi yksilön, myös yhteisön elämäntapaa ja maailmankuvaa. Omalta osaltaan kansakoululaitos purki vanhaan luokkajakoon ja sukupuoleen perustuvaa eriytymistä. Laulaminen ja laulutunnit olivat tärkeä osa kansakoulujen arkea. Koululaulujen tarkoituksena oli opettaa ja kasvattaa rakkautta kotia, kotiseutua ja synnyinmaata kohtaan. Luterilainen arvomaailma, ahkeruuden korostaminen ja maaseudun perinteitä vaaliva koti olivat koululaulujen tärkeimpiä teemoja. Kansakouluaika jäi historiaan peruskoulu-uudistuksen myötä, joka toteutettiin vuosina Uudistus aloitettiin Lapista ja se eteni vaiheittain kohti Helsinkiä. Nurmijärvellä peruskouluun siirryttiin vuoden 1976 syksyllä. Arvon mekin ansaitsemme kansakoululaulujen opetukset, Galleria Ville K-60 -retki kansakoulumuistoihin Nurmijärven museo järjestää syyskuussa kaksi maksutonta K-60 -bussiretkeä Nukarin koulumuseoon. Retkillä tutustutaan museoon ja muistellaan kansakouluaikoja. Kansakoulutoiminta alkoi Nukarilla vuonna Koulun perusti läheisen Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz. Hän piti tärkeänä, että kartanon alustalaisten, työmiesten ja torpparien lapset saivat oppia ja sivistystä. Koulussa oli opetustoimintaa vuoteen 1959 asti. Sen jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa terveystalo ja osuuskauppa Ahjo. Vuodesta 1981 museona toimineessa koulussa esitellään kansakouluhistoriaa 1800-luvulta peruskoulun tuloon saakka. Esineistöä on koottu Nurmijärven eri kouluilta. Ilmoittautuminen retkille 5.9. mennessä puh /Nurmijärven museo. K-60 -kulttuuriklubiretki bussilla Nukarin koulumuseoon lähtö to klo 13 kirkonkylän linja-autoasemalta ja klo Rajamäen linja-autoasemalta. Lähtö to klo 13 Klaukkalan linja-autoasemalta. Kuva: Teuvo Jännäri Kirjoituskutsu: OLETKO PAIKALLINEN? Mistä paikallisuus tulee ja mitä se merkitsee sinulle vuonna 2014? Kuusi Keski-Uusimaan kuntaa Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää tutkii ja tallentaa paikallis- ja kuntaidentiteettiä nykyhetken näkökulmasta. Hankkeen Karvanopat ja Kaukametsä elämää Kehä kolmosen tällä puolen tutkimuksellinen ikkuna on avoinna kesäkuun alusta joulukuun loppuun Kirjoittasitko meille paikallisuudestasi? Olisimme kiitollisia. Vapaamuotoiset kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen K&K-projekti, Taide- ja museokeskus Sinkka, Kultasepänkatu 2, Kerava tai sähköpostitse osoitteeseen: Kirjoitukset talletetaan museon kokoelmiin ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Lisätietoja: Harri Nyman, projektitutkija Outi Rissanen, tutkimusassistentti Keski-Uudenmaan paikallisidentiteetit lähitarkastelussa Paikka josta ihminen kokee olevansa kotoisin on identiteetin minäkuvan tyyssija. Millainen paikka on ja mitä siellä tapahtuu, ei ole yhdentekevää. Tuusulan, Hyvinkään, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Nurmijärven museot ovat aloittaneet paikallis- ja kuntaidentiteettitutkimuksen alueellaan Keski-Uudellamaalla. Hankkeen Karvanopat ja Kaukametsä Elämää Kehä kolmosen tällä puolen lähtökohtana on ajankohtainen todellisuus: paikallisuuden kokemukset nyt ja tässä. Kaksijäsenisen projektitiimin muodostavat FT Harri Nyman ja FM Outi Rissanen. Projekti on saanut Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avusta euroa. Keski-Uusimaa on kompakteista ja yksilöllisistä paikkakunnista muodostuva värikäs mosaiikki. Juuri tällaisella pohjalla paikallis- ja kuntaidentiteetit kukoistavat. Etelässä ja pohjoisessa seutukuntaa kehystävät isot, monoliittisen oloiset kaupungit. Mielikuvien tasolla tärkeimmäksi rajapinnaksi nousee Kehä kolmonen. Tässä kohtaavat Urbaani- Suomi ja Kylä-Suomi. Valtaväylän kaksi puolta peilautuvat tosiaan vasten ja ajatus omien ulottuvuuksien erityisyydestä kirkastuu. Tutkimusryhmä on jo aloittanut sukelluksensa Keski-Uudenmaan taajamiin. Havainto, että ihmiset ottavat katsekontaktia ja autoilijat viittilöivät jalankulkijaa menemään ensin, kertovat huomaavaisuudesta, ja siitä, ettei ihmisvirta ole anonyymiä massaa. Se että pyörät järjestyvät siisteihin riveihin juna-asemien liepeille eikä niitä lukita telineisiin kertovat yhteisymmärryksestä ja luottamuksesta. Sosiaalisessa mediassa poreilee vilkas osallistuva meininki. Myös kipupisteitä löytyy. Nopon kyläkoulu Hyvinkäällä on lakkautusuhan alla. Koulut ovat tärkeitä kiinnittymisen ja yhteenkuuluvuuden generaattoreita ja myös Nopon koulua puolustetaan kansanliikkeen voimalla. Nurmijärven Rajamäellä huolettaa Altian tehtaiden mahdollinen alasajo ja paikallisidentiteetin historiallisen pohjan rapautuminen. Etelä-Tuusulan kohdalla spekuloidaan Vantaaseen yhdistämisellä; paikallisidentiteetti on ikään kuin vaakalaudalla, tilanne varmasti hämmentää. Jo yksin kuntakentän myllerrys kuntaliitokset ym. pakottaa pohtimaan kotipaikkaihanteiden painoarvoa. Myönteisesti rakentunut ja kestävällä pohjalla lepäävä paikallisidentiteetti on merkittävä yksilöllinen ja yhteisöllinen voimavara. Miten huomioida ja tukea sellaisia hyvinvoinnin perustekijöitä kuten jatkuvuus ja identiteetti? Hyvä paikallisuus on elävä prosessi ja sen tärkeimpiä rakentajia asukkaat itse. Myös asukaskenttään nähden herkkäkuuloinen ja joustava kuntaorganisaatio on tärkeä. Kunnallisesta museotoimesta lähtevä nykydokumentointiprojekti Karvanopat ja Kaukametsä Elämää Kehä kolmosen tällä puolen skannaa ja läpivalaisee nykypaikallisuuden ilmiöitä Keski- Uudellamaalla kesäkuun alusta joulukuun loppuun Projekti tallentaa ajankuvaa: samalla se aktivoi käsityksiä paikallisuudesta ja haastaa arvioimaan paikallisuuden asemaa inhimillisen mittakaavan, oma-aloitteisen ja itseohjautuvan kuntalaisuuden voimavarana. 10

11 Nurmijärven Nukarilla asuva Kielo Pennanen on tyytyväinen bussimatkustaja ja edullisen Nurmijärvi-lipun käyttäjä. Ilman muuta voi suositella lippua ja bussimatkustusta. Hyvät bussit ja palvelu. Minulla ei ole mitään kielteistä sanottavaa, Pennanen kehuu. Ajokorttia Pennasella ei ole, eikä hän aio sitä koskaan hankkiakaan. Pennanen kulkee Nukarilta Kamppiin, josta vaihtaa Espoon seutubussiin. Yli kolme tuntia päivässä menee matkoihin. Muutimme Nukarille kolme vuotta sitten. Sitä ennen työmatkani oli 15 minuutin kävely. Nyt on sitten toinen ääripää. Työpäivälle kertyy kyllä enemmän pituutta kuin omalla autolla ajavalle, mutta se ei haittaa tai harmita. On asennekysymys, miten suhtautuu työmatkoihin. Mutta miten hän saa ajan kulumaan? Hyvin. Lukemaan en pysty, mutta usein aamuisin nukun. Aamulla ei ole vaaraa, että nukkuu pysäkin ohi, kun päätepiste Kielo Pennanen kulkee työmatkansa bussilla ja Nurmijärvi-lipulla Suosittelen lämpimästi on Kampissa, Pennanen nauraa. Bussimatkat sujuvat hänen mielestään sutjakkaammin henkilöautoiluun verrattuna. Tuusulanväylällä päästään ajamaan reippaasti, bussikaistoilla matka etenee huomattavasti muita kaistoja nopeammin. Toki ruuhkiakin on etenkin keväisin. Yksi sumppu on viime aikoina ollut Helsingin Mäkelänkadulla. Vaivattomuuden lisäksi hän arvostaa edullisuutta, jonka Nurmijärvi-lippu tarjoaa. Henkilöautolla ajettuna ja kaikki kustannukset Autoliiton tapaan laskien 110 kilometrin päivittäinen työmatka maksaisi kuukaudessa toista tuhatta euroa! Pelkillä bensakuluilla summa olisi 300 euron luokkaa. Nyt maksan Nurmijärvi-lipusta satasen ja lisäksi vajaan satasen HSL-lipusta, Pennanen ynnää. Kuljettajille kanta-asiakas antaa runsaasti kiitosta. Kuljettajat ovat ihania, juttelevat ja ovat kaikin puolin mukavia. Kaikki ovat hyviä, ja toiset vielä kivempia. Nurmijärvi-lipusta tuli hittituote Bussimatkat lisääntyneet 43 prosenttia Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun välisiin bussimatkoihin tarkoitettu Nurmijärvi-lippu on saavuttanut kolmessa vuodessa mittavan suosion. Lipulla tehtyjen matkojen määrä on kasvanut yli 43 prosenttia verrattuna lippu-uudistusta edeltäneeseen aikaan. Nurmijärvi-lippu muuttui vappuna 2011 rajattoman käytön tarjoavaksi 30 päivän kausilipuksi. Samalla asiakashinnat määriteltiin uudelleen erittäin edullisiksi, eikä hintoja ole korotettu tämän jälkeenkään. Nurmijärven ja Helsingin välisen 30 päivän lipun hinta on 100 euroa. Nurmijärven ja Espoon sekä Vantaan välisen vastaavan lipun saa 70 eurolla. Tuhat matkaa joka päivä Vuonna 2010 eli ennen muutosta sarjalipusta kausilipuksi Nurmijärvi-lipulla tehtiin noin matkaa vuodessa. Viime vuonna matkamäärä oli peräti eli lähes tuhat matkaa vuoden jokaisena päivänä. Myyntitilastojen mukaan Nurmijärvilipun suosio on jatkanut kasvuaan myös kuluvana vuonna. Lippuja myytiin esimerkiksi maaliskuussa yli tuhat kappaletta eli 25 % enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Nurmijärvi-lippu myydään myös pääkaupunkiseudun asukkaille, jotka matkustavat HSL-alueen suunnasta Nurmijärvelle. Näiden lippujen myynti on lisääntynyt alkuvuonna merkittävästi. Esimerkiksi Helsingin suunnasta myytiin lippuja tammi-maaliskuussa yli viidenneksen enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Parilla eurolla Stadiin... Jos Nurmijärvi-lipulla kulkee säännöllisesti työmatkansa eli kaksi matkaa päivässä, yhden matkan hinnaksi tulee runsaat kaksi euroa. Asiakkaalle kertyvät säästöt voivat olla suurempia, jos lippua käyttää kahden päivittäisen työmatkan lisäksi vapaa-aikana. Matkojen määrää ei ole mitenkään rajoitettu. KUSTANNUSVERTAILU Kuukausikustannukset (euroa) Tiedot esimerkkimatkoilla Henkilöautolla* Nurmijärvi-lipulla SÄÄSTÖ/vuosi** Klaukkala - Kaivoksela 16 km 316,80 70, ,80 Klaukkala - Helsinki 30 km 594,00 100, ,00 Klaukkala - Korpilampi 8 km 158,40 70,00 972,40 Kirkonkylä - Helsinki 40 km 792,00 100, ,00 Nukari - Helsinki 45 km 891,00 100, ,00 Rajamäki - Helsinki 50 km 990,00 100, ,00 * = Matkustuspäiviä 22/kk. Henkilöauton kustannukset 0,45 /km. Nykyisen verottoman km-korvauksen määrä on 0,43 /km. ** = Säästö Nurmijärvi-lipulla henkilöautoon verrattuna 11 kuukauden aikana. Nurmijärvi-lippuun sisältyy oikeus käyttää liityntäliikenteenä Kivenkyyti-palveluliikennettä ilman lisämaksua. Edullisista lipuista pääsevät samoilla hinnoilla hyötymään myös pääkaupunkiseudulla asuvat matkustajat, jotka kulkevat Nurmijärvelle. Nurmijärvi-lippu ostetaan ensimmäisen kerran Matkahuollon toimipisteestä, esimerkiksi Kirkonkylän tai Klaukkalan asiamiespisteestä (= linta-autoasemat) tai Helsingissä Kampin linja-autoasemalta. Lippu on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön. Ekonomiaa ja ekologiaa Nurmijärvi-lippu voittaa henkilöauton reippaasti, jos mittareina ovat edullisuus ja ekologisuus. Henkilöautoilun todellisiin kustannuksiin verrattuna säästöä kertyy vuositasolla tuhansia euroja. Vertailulaskelman voi tehdä esimerkiksi Autoliiton tai liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivuilta löytyvällä laskureilla. Tavanomaisella työmatkakäytöllä ja ajomäärillä keskihintaisella autolla kustannus on 45 sentin luokkaa kilomet riltä. Ympäristölle bussi on paljon ystävällisempi kuin henkilöauto. Henkilöauto tuottaa kilometrin matkalla hiilidioksipäästöjä 120 grammaa matkustajaa kohti, mutta tavallinen dieselbussi vain 20 grammaa. Nuorisolipulla pääsee pian Helsinkiin asti Nurmijärven nuorisolippuun tulee ensi vuoden alusta merkittävä parannus. Käyttöön tulee uusi lipputuote, jolla alle 17-vuotiaat nurmijärveläiset nuoret voivat matkustaa edullisesti myös Helsinkiin sekä Espooseen ja Vantaalle. Toivotusta kädenojennuksesta nuorille päätti Nurmijärven kunnanhallitus kesäkuussa. Laajennuksen myötä nuoret pääsevät entistä paremmin liikkumaan harrastuksiinsa ja muille asioille pääkaupunkiseudulle. Kunta toivoo parannuksen osaltaan lisäävän bussien käyttöä ja ohjaavan nuorten valintoja joukkoliikenteen suuntaan myöhemminkin. Laajennettu nuorisolippu Helsinkiin maksaa nurmijärveläisnuorille 70 euroa. Lipulla voi 30 päivän aikana matkustaa rajattomasti Nurmijärven ja Helsingin välillä kaikilla bussien vakiovuoroilla. Vastaava lippu Nurmijärveltä Espooseen tai Vantaalle maksaa 49 euroa. Valikoimassa pysyy jatkossakin nykyinen nuorisolippu, jolla voi matkustaa Nurmijärven kunnan sisäisillä bussivuoroilla. Lipun hinta 30 päivältä on edelleen 44 euroa.

12 NYT MENNÄÄN! Matkalaisten ja monien muidenkin palveluksessa Oy Matkahuolto Ab on jo vuonna 1933 perustettu bussiliikenteen palveluyritys, jonka omistavat Linja-autoliiton jäsenyritykset ja osastot. Mutta millainen fi rma Matkahuolto on nykyään? Nurmijärveläiset bussimatkustajat tuntevat varmasti Matkahuollon palvelut. Tuttu ja suosittu Nurmijärvi-lippukin on Matkahuollon tuote. Nurmijärvi-lipun merkitys Matkahuollolle on luonnollisesti tärkeä. Olemme iloisia, että olemme saaneet toteuttaa tämän lipputuotteen yhdessä kunnan kanssa. Kehitämme mielellämme Nurmijärvi-lippua kunnan toiveiden mukaisesti asiakkaiden kysyntää vastaavaksi, lupaa Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Jukka Ylitalo. Lippuja, aikatauluja, paketteja... Matkahuolto on läsnä ihmisten arjessa niin matka- kuin pakettipalvelujen osalta. Aikatauluinformaatiojärjestelmästämme löytyvät päivittäisen vuoron aikataulutiedot, listaa Ylitalo. Matkahuollon verkkosivujen suositussa aikatauluhaussa tehdään kuukausittain jo lähes kolme miljoonaa hakua ja verkkosivujen kautta ostettujen lippujen määrä tuplautui jälleen vuoden takaiseen verrattuna. Samoin verkkosivuilla myytävät edulliset tarjousliput ovat hyvin suosittuja. Säännöllisesti esimerkiksi työ- tai opiskelumatkoja bussilla tekeville asiakkaille Matkahuolto tarjoaa lukuisia matkakorteille ladattavia edullisia bussilippuja, Ylitalo sanoo. Matkahuollon palvelut ja tuotteet sekä niihin kiinteästi liittyvä Kampin kaukoliikenneterminaali ovat tuttuja bussia säännöllisesti käyttäville. Pakettipalvelut kuljetti viime vuonna 10 miljoonaa yritysten ja kuluttajien pakettia. Verkko-ostamisen suosio näkyy meillä ja kuluttajille olemme tulleet viime vuosina uudella tavalla tutuksi verkko-ostosten toimittajana. Paketteja voi nykyään lähettää ja noutaa myös mm. Siwoista ja Valintataloista. Matkahuollon perustehtävä, asiakkaiden kattava palveleminen matka- ja pakettiasioissa, on Ylitalon mukaan pysynyt samana perustamisesta lähtien. Sen sijaan Matkahuollon rooli on vaihdellut ja kehittynyt vuosien saatossa mm. lainsäädännön takia. Matkahuolto on nyt ja tulevaisuudessa valtakunnallinen, luotettava ja kehittyvä henkilö- ja pakettiliikenteen toimija. Matkahuolto on jatkossakin varteenotettava yhteistyökumppani myös toimivaltaisille viranomaisille muun muassa aikataulu-, lippu- ja maksujärjestelmien toimittajana. Moderni, mutta ihmisläheinen Matkahuollon toiminta perustuu Ylitalon mukaan modernien tietojärjestelmien käyttöön. Niiden ansiosta pystymme hallitsemaan valtavaa tietomäärää ja tarjoamaan asiakkaillemme aina oikeaa tietoa oikeaan aikana. Moderniudesta huolimatta Matkahuolto ei ole kadottanut henkilökohtaisuutta: Palvelunumeroissamme vastaa aina asiakaspalvelija, ei automaatti. Jokaisella Pakettipalvelujen yritysasiakkaalla on nimetty yhteyshenkilö, joka auttaa kaikissa kuljetuksiin liittyvissä asioissa. Joukkoliikenne ja bussiala elävät kovassa muutoksessa, mikä on heijastunut Matkahuoltoonkin. Joukkoliikennelain ja bussialan muutokset ovat pakottaneet myös Matkahuollon reagoimaan. Kevät on ollut erityisen kiireinen, koska toteutamme lukuisille kaupungeille viiveajan lippu- ja maksujärjestelmät. Liikennöintimallien muutokset ja liikenteen kilpailuttaminen ovat tuoneet yritykselle omat haasteensa, joista yksi merkittävimmistä on ollut tiukka aikataulu. Liikennöintimallien muuttuessa myös lukuisat aikataulut muuttuivat heinäkuussa, minkä vuoksi uusia aikatauluja jouduttiin tallentamaan järjestelmiin melkoinen määrä. Joukkoliikennelain muutokset ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen kilpailun syntymisen markkinaehtoiseen liikenteeseen. Tämä on hyvä asia siinä mielessä, että matkustajille tulee uusia vaihtoehtoja. Samalla se tuo meille aivan uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaamme esim. lipunmyyntiin liittyen, Ylitalo sanoo. Matkahuolto uudistaa sekä matka- että pakettipalveluitaan. Kontaktiluettavat matkakortit ollaan nyt vaihtamassa etäluettaviksi matkakorteiksi koko maassa. Etäluettava kortti nopeuttaa maksutapahtumaa merkittävästi, Ylitalo mainitsee. Pakettipalvelut toteutti uuden Huutopaketin yhdessä Sanoman Huuto.netin kanssa, joka on Suomen suurin vertaisverkkokauppa. Lisäksi Matkahuolto lanseerasi toukokuussa yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa uuden kuluttajien PINS-etuohjelman. Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut Liput, aikataulut ja lisätiedot Lippujen myyntipaikat Esimerkiksi Nurmijärvi-lipun ja Keski-Uudenmaan seutulipun voit ostaa näistä paikoista: Nurmijärven linja-autoasema (Matkahuoltoasiamies) Mahlamäentie 1 Puhelin Avoinna ma-pe klo 9 17 Klaukkalan linja-autoasema (Matkahuoltoasiamies) Kuljetus Santamaa Oy, Ylitilantie 2 Puhelin Avoinna ma-pe klo , Helsinki (Kampin linja-autoasema) Narinkka 3, HELSINKI Avoinna ma-pe klo 7 18, la 8 16, su HSL:n liput: katso NYT MENNÄÄN! Nurmijärven joukkoliikennelehti vuosikerta Jaetaan kunnan tiedotuslehden liitteenä. Aikataulutiedotus Internetissä /joukkoliikenne (nuorille suunnattu sivusto) Reittioppaat netissä (pääkaupunkiseudun joukkoliikenne) Puhelimella (1,99 /puhelu+pvm) Matkahuollon aikatauluneuvonta ma-pe klo Muina aikoina: (Eniro Senraali) Puhelun hinta arkisin klo ,99 / puhelu + 0,38 /10 sekuntia + pvm tai mpm. Muina aikoina 1,90 /puhelu + 0,48 /10 sekuntia +pvm tai mpm (0,98 /puhelu+pvm) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ma-pe klo 7 19, la-su klo Julkaisija ja kustantaja: Nurmijärvi-lippu -työryhmä Päätoimittaja: Suunnittelupäällikkö Juha Oksanen Nurmijärven kunta, Suunnittelu, toimitus, tekstit ja ulkoasu Viestintä Omniplus, Pekka ja Mikko Paloranta ISSN NURMIJÄRVI-LIPPU-työryhmässä ovat edustettuina Nurmijärven kunta, Nurmijärven Linja Oy, Linjaliikenne Kivistö Oy, Pekolan Liikenne Oy, Ventoniemi Oy, Linja-autoliitto ry, Oy Matkahuolto Ab sekä Uudenmaan Ely-keskus. Kivenkyyti on ollut menestys: Parempaa palvelua ja kustannussäästöjä N urmijärven palveluliikenne eli tutummin Kivenkyyti on osoittautunut menestykseksi. Joustavasti palveleva Kivenkyyti edustaa uutta ajattelua parhaimmillaan: kustannuksia säästyy merkittävästi, mutta käyttäjät saavat laadukasta palvelua ja ovat tyytyväisiä. Kivenkyyti kehittyy koko ajan ja saa jatkuvasti uusia käyttäjiä, toteaa tyytyväisenä kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Vertailu vajaan viiden vuoden takaiseen matkustustilastoon kertoo huimasta kasvusta. Vuoden 2009 joulukuussa Kivenkyydillä tehtiin 627 matkaa. Viime maaliskuussa matkamäärä oli liki kymmenkertainen eli Kolme neljästä matkustajasta on koululaisia, minkä takia joku voi luulla Kivenkyydin olevan vain koululaisille. Kivenkyyti on kuitenkin kaikille avointa joukkoliikennettä, johon ovat kaikki matkustajat tervetulleita. Matkan voi maksaa kaikilla samoilla lipputuotteilla kuin muissa bussivuoroissa, Oksanen muistuttaa. Kivenkyyti - ajaisihan sillä myös Aleksis alkaen Säästöjä Kivenkyyti i kerryttää kunnalle, koska tarve koululaisten erilliskuljetuksiin on selvästi pienempi. Kunta säästää Kivenkyydin ansiosta parisataa tuhatta euroa vuodessa. Reittejä on kehitetty ja kehitetään edelleen joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi menneenä kesänä linjan 20 vuorot ajettiin Rajamäellä tarvittaessa Sääksin uimarannalle saakka. Kivenkyydin reitit ja aikataulut sekä tarkemmat ohjeet selviävät kesäkuun alussa ilmestyneestä vihkosta, joka on jaettu kaikkiin koteihin. Julkaisua saa maksutta Kivenkyytiautoista, Matkahuollon toimipisteistä sekä kunnantalolta. Tietopaketti löytyy myös kunnan sivuilta osoitteesta Korsisaari 85 vuotta liikenteessä Korsisaari-yhtiöiden perustaja Emil Korsisaari, silloinen Emil Korzard, ajoi ensimmäisen linja-autovuoronsa vapunpäivänä 1929 Nurmijärveltä Helsinkiin. Matka kesti tuolloin noin puolitoista tuntia. Ensimmäisenä päivänä Emil ajoi kaksi vuoroa. Nykyisin Korsisaari-yhtiöt ajaa päivittäin 250 vuoroa. Toiminta on laajentunut bussiliikenteen lisäksi taksi- ja invataksikyyteihin sekä matkojenvälitys- ja sairaankuljetuspalveluihin. Korsisaari-yhtiöiden vaiheista on kirjoitettu Yhtä matkaa -historiateos, joka ilmestyi 80-vuotispäivien kunniaksi 5 vuotta sitten.

13 Nurmijärven ja Tuusulan kunnat olivat kärjessä koko maassa, kun bussiliikenteen työmatkalippuja alettiin kehittää. Näin kertoo alusta asti Nurmijärvi-lipun työryhmässä mukana ollut Ventoniemi Oy:n varatoimitusjohtaja Juhani Puro. Edullisille, jopa normaaleja sarjalippuja halvemmille bussilipuille oli ollut tarvetta jo pitkään. Matkustustarve kehyskunnista oli kasvussa, ja kuntalaisille haluttiin tarjota parempia yhteyksiä sekä edullisempia hintoja. Tärkeässä roolissa uusien lippujen toteutumisessa oli valtio eli liikenne- ja viestintäministeriö, joka lähti mukaan alennettujen asiakashintojen osarahoittajana. NYT MENNÄÄN! Nurmijärvi eturivissä lippujen kehittäjänä Työmatkalippu käytössä jo 17 vuotta Tuusulan ja Nurmijärven lippuja kehitettiin yhtä aikaa, ja niistä tuli aluksi varsin samantyyppiset. Vuonna 1997 kokeiluna ja 1999 vakinaisesti käyttöön tulleet uudet työmatkaliput olivat Puron mukaan lajinsa ensimmäiset koko valtakunnassa. Puro oli alusta asti mukana molemmissa lipputyöryhmissä. Keskeisissä rooleissa kehitystyössä kuntien puolelta olivat silloiset Tuusulan kunnaninsinööri Antti Kalliomäki ja Nurmijärven elinkeinopäällikkö Hannu Haukkasalo. Nurmijärvi-lippu muuttui 44 matkan sarjalipusta 30 päivän rajattoman käytön kausilipuksi vappuna Se oli hyvä uudistus. Samoin nykyiset hinnat ovat osoittautuneet oikein asetetuiksi. Tästä kertoo lipun myynnin ja matkustuksen merkittävä kasvu uudistusten jälkeen. Tykkään asiakkaista Onnistuneen bussimatkan avaintekijä on asiansa osaava ammattilainen. Ventoniemi Oy:n linja-autonkuljettaja Mirka Saarentaus on iloinen esimerkki työhönsä tyytyväisestä ammattilaisesta. Saarentaustan tapaa usein esimerkiksi Ventoniemen Hyvinkää-Helsinki -vuoroilla, jotka ajavat kolmostietä. Tykkään asiakkaista. Tässä saa tehdä työtä ihmisten kanssa. Alun perin Saarentaus kouluttautui apuvälineteknikoksi, muttei ole tehnyt sen alan työtä lainkaan. Juhani Puro (63) on toiminut bussialalla lähes koko ikänsä. Linja-autot tulivat tutuksi jo lapsuudessa, sillä hänen sukulaisensa omistivat Karkkilan Linja Oy:n. Firmasta tuli sittemmin myös työpaikka nuorelle miehelle. Puro on työskennellyt Ventoniemi Oy:n palveluksessa vuodesta Hän aloitti ajomestarina. Nimike vaihtui pian liikennepäälliköksi ja edelleen liikennejohtajaksi. Toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin vuonna Puro on siirtymässä eläkkeelle ja vähentänyt työtehtäviään, minkä takia titteli vaihtui varatoimitusjohtajaksi kesäkuussa. Bussiliikenteen etujärjestö Linja-autoliiton (LAL) luottamustehtävissä Puro on ollut vuodesta 2001 alkaen. Hän oli useita vuosia LAL:n hallituksessa ja myös varapuheenjohtajana. LAL:n Helsingin osaston hallituksessa Puro on ollut vuodesta Hän toimii myös Bussialan Kehittämispalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Puro on saanut ansioistaan useita tunnustuksia, mm. Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin sekä Moottoriliikenteen Keskusjärjestön myöntämän Moottoriliikenteen ansiomitalin. Bussialalle vaihtoaan Saarentaus ei ole katunut. Tämä työ mukavaa, itsenäistä ja sitä saa tehdä yksin. Silti ei ole yksinäistä, muotoilee kuljettajan työtä 14 vuotta tehnyt Saarentaus. Huonoja puolia työstään nauttiva nainen ei juurikaan keksi. Työpäivän pituus voi olla tuntia. Esimerkiksi tänään aloitin 6.25 ja kotiin pääsen illalla puoli kuuden aikaan. Pekkaset ja lyhyet viiden tunnin työpäivät onneksi tasoittavat tilannetta. Ventoniemi Oy:n pääreitti on perinteisesti ollut Hyvinkää-Helsinki, joten kovin mittava rooli Nurmijärvi-lipulla ei voi olla kokonaisuudessa. Mutta kyllä se meille tärkeä tuote on. Kolmostien varresta ja myös Nukarin suunnasta olemme saaneet uusia käyttäjiä. Tällä alalla jokainen asiakas on erittäin tärkeä ja osaltaan turvaamassa palvelujen jatkuvuutta, Puro kiittää. Nurmijärvellä on viime vuodet muutenkin satsattu joukkoliikenteen markkinointiin erilaisten kampanjoiden ja aktiivisen tiedottamisen avulla. Tuloksia on syntynyt tälläkin puolella. Kyllä Nurmijärvi on yksi harvoista alueista, joilla bussimatkustus on ollut viime vuodet selvästi kasvusuunnassa, Puro kertoo. Vaikka Nurmijärvellä bussiliikenteen suosio onkin kehittynyt varsin myönteisesti, Puro näkee tulevaisuudessa myös liikennöitsijää koskettavia huolenaiheita. Helsingin seudun liikenne HSL ja mahdollisesti muodostettava metropolihallinto saattavat jatkossa olla kehyskunnissa merkittävässä roolissa asioista päätettäessä aina Hyvinkäätä ja Riihimäkeä myöten. Kyllä silloin kuntien oikeus määrätä itse asioistaan saattaa jäädä vähäiseksi, Puro ennustaa. Hänen käsityksensä mukaan kehyskunnissakin liikenne muuttuu paikallisliikenteen tyyppiseksi ja samalla kehyskuntien läpi ajavien reittiliikenteen vuorojen asema heikkenee, kun liput eivät mahdollisesti enää kelpaa niihin. Matkustajan kannalta on tietysti hyvä, että palvelu paranee. En kuitenkaan usko, että lippujen hinnat halpenevat. Yhteiskunta joutuu käyttämään tällaiseen liikenteeseen huomattavasti nykyistä enemmän rahaa. Käytännössä ostetaan palvelutasoa ilman tietoa siitä, onko matkustajia vai ajetaanko tyhjillään, toteaa Juhani Puro. Klaukkalan liityntäpysäköinti laajenee Bussinkäyttäjille tarkoitettujen maksuttomien liityntäpysäköintialueiden käyttö kasvaa Nurmijärvellä, kun joukkoliikenteen suosio on pirteässä kasvussa. Lisääntyneeseen kysyntään vastatakseen kunta laajentaa Klaukkalan liityntäpysäköintialuetta. Syksyn aikana aloitettavan laajennuksen myötä S-Marketin läheisyyteen saadaan 29 uutta paikkaa nykyisen 42:n lisäksi. Liityntäpysäköintialueet ovat käytössä myös Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Ekoille ja yseille joukkoliikennevalistusta syksyllä Viihdyn Ventoniemellä. Täällä on sopivasti tarjolla linjavuorojen ja tilausajojen ajamista, sanoo linja-autonkuljettaja Mirka Saarentaus. Miten käytän bussia niin, että matka on turvallinen ja kaikilla on kivaa? Tähän kysymykseen saavat Nurmijärven ekaluokkalaiset vastauksia syksyllä, kun koulujen joukkoliikennekampanja jalkautuu alakouluille. Kampanjoinnin kohteiksi pääsevät myös kouluputken toisessa päässä olevat 9-luokkalaiset nuoret. Heille om joukkoliikenne-infon lisäksi myös aiheeseen liittyvä kilpailu, jossa menestyneille on luvassa hyvät palkinnot. Koulukampanjat tavoittavat yhteensä noin lasta ja nuorta. Jo viidennen kerran toteutettavat kampanjat rahoittaa Nurmijärvi-lippu -työryhmä.

14 NYT MENNÄÄN! Kouluun, tanssimaan ja kaverien luo nuorisolipulla Rajamäkeläinen Melisa Muhonen (16) on tottunut bussinkäyttäjä, joka käyttää ahkerasti edullista Nurmijärven nuorisolippua. Muhonen hankki nuorisolipun viime vuoden syksyllä, kun aloitti lukio-opinnot Nurmijärven Yhteiskoulussa. Nuorisolippu maksaa 44 euroa ja sillä voi 30 päivän aikana matkustaa rajattomasti kaikilla Nurmijärven kunnan sisällä kulkevilla bussivuoroilla. Hinta on mielestäni edullinen etenkin kertamaksuihin verrattuna. On hyvä juttu, että sillä voi matkustaa niin paljon kuin haluaa, Muhonen kiittää. Ja paljon hän reissaakin. Joka päivä matkoja kertyy vähintään kolme, sillä tanssiharjoitukset Klaukkalassa ja Kirkonkylällä saavat nuoren naisen sukkuloimaan useamman kerran päivässä. Yleensä lähden kotoa aamulla seitsemän aikaan. Koulun jälkeen menen bussilla kirkolta yleensä Klaukkalaan tanssitunneille. Kotiin tulen sitten puoli kymmenen aikaan bussilla. Voisi kuvitella, että harrastaminen matkoineen vie pontta opinnoilta. Nykytanssia ja showtanssia neljä-viisi kertaa viikossa treenaavan Muhosen mukaan asia on juuri päinvastoin. Ei tanssiharrastus haittaa opintoja. Pärjäisin koulussa varmasti huonommin, jos en harrastaisi. Kun päivät ovat täysiä ja aikataulu tiukka, hommat tulee tehtyä ajallaan. Päivittäisiä bussimatkoja ja odotusaikoja Muhonen hyödyntää opiskeluun. Bussissakin voi lukea vaikka sanakokeisiin. Viikonloppuisin Muhosella ei ole aikataulutettuja harrastuksia. Silloin on oivallinen tilaisuus tavata kavereita, joiden luo pääsee bussilla ja nuorisolipulla. Nurmijärven nuorisolippu kannattaa hankkia, jos käyttää paljon bussia, kannustaa Rajamäeltä eri puolille kuntaa sukkuloiva Melisa Muhonen. Joukkoliikenne uudistuu Palvelutaso paranee Joukkoliikenteen palvelutaso paranee Nurmijärvellä ensi vuoden alusta. Parannus tarkoittaa nykyistä uudempia busseja ja tiheämpää vuoroväliä. Ensi vuonna vanhinkin Nurmijärvellä liikennöivä bussi on 16-vuotias, eikä näitä Euro 2 -päästötason vanhuksia ole 29 auton joukossa kuin viisi. Euro 5 -päästönormit täyttää kahdeksan autoa, ja mukana on yksi Euro 6 -normitkin täyttävä bussi. Vuorot lisääntyvät varsinkin siihen suuntaan, johon enemmistö nurmijärveläisistä työikäisistä työmatkansa tekee, siis etelään. Klaukkalasta Helsinkiin bussivuorojen määrä on tuolloin jo varsin hyvällä tasolla. Nyt kilpailutetun liikenteen lisäksi klaukkalalaisia palvelee jatkossakin kunnan pohjoispuolelta tulevat Klaukkalan läpi ajavat vuorot. Kirkonkylän ja Helsingin välisten vuorojen määrä kasvaa hieman, ja esimerkiksi moottoritietä ajavia pikavuoroja tulee yksi Helsingistä iltapäivällä lähtevä vuoro lisää, mikä lyhentää monen matka-aikaa. Rajamäen ja Helsingin välinen liikenne kulkee kirkonkylän kautta, joten nämä parannukset palvelevat myös rajamäkeläisten etua. Valitettavasti parannukset koskevat vain liikennöintiä maanantaista lauantaihin. Sunnuntaivuorojen määrä jää kunnanhallituksen äänestyspäätöksellä nykytasolle. Tänä vuonna hyväksytyissä kuntastrategiassa ja hyvinvointisuunnitelmassa joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on tärkeä painopiste. Parantamisen mahdollistaa vuonna 2009 uudistettu joukkoliikennelaki. Vanhan lain mukaiset liikennöintisopimukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa. Sopimuskausien taitteessa palvelutasoa voi muuttaa. Nurmijärven osalta joukkoliikenneviranomainen on valtion ELY-keskus. Se on kilpailuttanut Nurmijärveltä Helsinkiin ja Hyvinkäälle suuntautuvan ja kunnan sisäisen liikenteen. Kehäradan valmistuttua vuorot Klaukkalasta ja Kirkonkylästä Kivistön asemalle voidaan kilpailuttaa omana kokonaisuutenaan. Kunta on prosessin eri vaiheissa antanut lausuntonsa palvelutasosta ja sen kriteereistä, järjestämisvastuu on ELY-keskuksella. Nurmijärvi-lipun hinta on tarkoitus pitää nykyisen edullisena. Koska emme ole HSL-kuntayhtymän jäsen, lipulla voi matkustaa vain kunnan ja Kampin välistä reittiä. Muualle Helsingin seudulle matkustavat tarvitsevat edelleen Nurmijärvi-lipun lisäksi HSL:n matkakortin. Nurmijärven bussit eivät ole samalla tavalla synkronissa HSL:n vuorojen kanssa kuin olisivat, jos liikenne olisi HSL:n järjestämää. Eikä kännykästä vieläkään näe, millä pysäkillä kulkuvälinettä kannattaa vaihtaa tiettyyn määränpäähän pääsemiseksi. Nurmijärveläiset saavat kuitenkin ostaa HSL-matkakortin samaan hintaan kuin HSL-alueella asuvatkin. Vuodenvaihteesta alkaen bussilla kulkeminen on siis selvästi nykyistä houkuttelevampaa. Toivottavasti se lisää joukkoliikenteen käyttöä. Jos joku uusista vuoroista jää vähälle käytölle, on turhia vuoroja mahdollista karsia sopimuskauden aikanakin. Nyt kilpailutettu sopimuskausi ulottuu vuoden 2017 loppuun. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on seuraavan kerran mahdollista siis aikaisintaan vuoden 2018 alusta siitä riippumatta, liitymmekö HSL:n jäseneksi vai emme. Juha Peltonen Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanhallituksen ja sen asettaman joukkoliikenteen ohjausryhmän jäsen (sd.). Linjamuutoksia oukkoliikenneuudistus tulevassa vuoden- tuo muutoksia myös linjoihin ja Jvaihteessa reitteihin. Pari linjaa on nykyisessä muodossaan lakkaamassa. Kokonaan loppuu linja 934. Linjasto on samankaltainen kuin nykyisinkin, joskin reittivariaatioita on hiukan enemmän ja palvelutaso maanantaista lauantaihin nykyistä parempi, sanoo joukkoliikenteen projektipäällikkö Tom Heino Etelä-Suomen ELY-keskuksesta. Merkittävä osa Nurmijärven alueen bussiliikenteestä uudistuu vuodenvaihteessa. Uusimuotoisen liikenteen kilpailutuksen toteutti ja hankintapäätöksen teki yhdessä kunnan kanssa Uudenmaan ELY-keskus. Liikennöintiä jatkaa tarjouskilpailun voittanut Nurmijärven Linja Oy. Millaisia muutoksia käyttäjille on tiedossa? Miten alkava uudistunut joukkoliikenne poikkeaa nykyisestä? Arkipäivien ja lauantaiden palvelutaso paranee huomattavasti nykyisestä ja sunnuntain palvelutaso säilyy nykyisenlaisena. Käytettävä kalusto on keski-iältään 7-8 vuotta, enimmillään 16 vuotta ja tuoreimmillaan aivan uutta. Nuorisolippu, joka on ollut käytössä vain Nurmijärven sisäisessä liikenteessä, laajenee kattamaan myös matkat Vantaalle/ Espooseen ja Helsinkiin, lipulle tulee siis kolme erihintaista vaihtoehtoa. Suorien moottoritievuorojen määrä arkiaamuisin Helsinkiin ja arki-iltapäivisin Helsingistä lisääntyy hiukan. Miten muutokset näkyvät matkustajille? Matkustaminen on parantuneen palvelutason myötä helpompaa, ja kaluston nuorentuessa myös mukavampaa. Nuorten matkustajien lipputuotevalikoima kasvaa. Miten uskot uusien aikataulujen ja reittien toimivan käytännössä? Liikennöintisuunnitelma on tehty erittäin tarkasti ottaen huomioon kaikkien matkustajaryhmien tarpeet koululaisista ja työmatkalaisista vanhuksiin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteivät aikataulut toimisi. Uusien reittien tai reitinosien ja HSL:n toiveesta muuttuvien linjanumeroiden opettelu vaatii tosin hetken totuttelua. Miten muutoksista tiedotetaan ennen liikenteen alkua? Syksyn mittaan sekä kunta että liikenteenharjoittaja tiedottavat kunnan asukkaita Nykyiset A-vuorot Vanhaa Hämeenlinnantietä korvautuvat moottoritietä ajettavilla vuoroilla. Siten kaikki Helsingin vuorot ajavat moottoritietä ainakin välin Klaukkalan liittymä Ruskeasuo. Linja 637 on tarkoitus muuttaa poikittaislinjaksi Nurmijärvi-Hyrylä-Kerava -tunnuksella 964. Tosin vielä ei ole päätetty, valitaanko siitä lyhyempi versio Nahkela-Hyrylä-Kerava. Tämän linjan kilpailuttaa Tuusulan kunta. Nykyinen yksittäislähtö linjalla 937 Hyrylä-Nurmijärvi jää samoin pois. Nykyinen 964 Nurmijärvi-Karhunkorpi-Rannikonmäki- Mikä muuttuu? Monella kaverilla on mopo tai mopoauto, mutta tällaisen menopelin hankkimista Muhonen ei ole edes harkinnut. Hän on pääasiassa tyytyväinen bussien reitteihin, aikatauluihin ja vuoromääriin. Tietysti joskus toivoisi, että voisivat paremmin sopia omiin menoihini. Mutta eihän bussien aikatauluja voi tehdä pelkästään minun aikataulujeni mukaan! Muhonen nauraa. Bussit pysyvät hänen mukaansa yleensä hyvin aikataulussa. Talvella voi joskus olla myöhästymisiä, jos on oikein hirveä keli. Sillehän ei voi mitään. Asiakaspalvelu pelaa hienosti: Kuljettajat ovat tosi mukavia, kehuu Melisa Muhonen. Kysymyksiin vastaa Etelä-Suomen ELY-keskuksesta joukkoliikenteen projektipäällikkö Tom Heino. laajasti, sillä molempien intressissä on saada runsaasti matkustajia joukkoliikenteeseen. ELY-keskus tukee kumpaakin, vuoropuhelu on jatkuvaa koko sopimuskauden ajan. Jos matkustaja havaitsee selviä virheitä/puutteita palveluissa, voiko niihin saada muutoksia/parannuksia? Totta kai. Useimmiten palaute kannattaa suunnata liikenteenharjoittajalle, mutta aikataulu- ja reittiasioissa myös kunnalle ja ELY-keskukselle. Mitä uusi liikennesysteemi maksaa? Liikenne sitoo enimmillään yli 30 bussia yhtä aikaa ja maksaa vuositasolla noin 3,4 miljoonaa euroa. Hintataso on liikenteen määrään nähden ja yleensäkin vertailussa varsin maltillinen. Miten kustannukset jaetaan? Kustannukset jakautuvat ELY-keskuksen ja Nurmijärven kunnan kesken yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi Hyvinkää ja HSL osallistuvat kustannuksiin lippukelpoisuuden kautta. Onko odotettavissa korotuksia lippujen hintoihin? Nurmijärven kunta ei ole nähnyt tarvetta korottaa lippujen hintoja. Hyrylä korvautuu Heinon mukaan Tuusulan sisäisellä järjestelyllä. Siirtymäajan sopimusten vuorojen suojan takia valikoimassa on myös vaihdollisia yhteyksiä esimerkiksi Pekolan Liikenteen ja Linjaliikenne Kivistön vuoroista. Linjan 339 nykyiset kaksi sunnuntaivuoroa lakkaavat vähäisen kysynnän vuoksi. Linjan 45 reitti pysyy ennallaan, joskin pari vuoroa kääntyy Herusissa. Helsingin Seudun Liikenne eli HSL pohtii vielä linjanumerointia, joka on tarkoitus toteuttaa HSL:n numerointiperiaatteiden mukaisesti.

15 KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärvellä edistetään liikenneturvallisuutta Teksti ja kuva: Virpi Tynkkynen Nurmijärven liikkenneturvallisuus on tilastojen valossa erittäin hyvä. Kunnan alueella tapahtuu harvoin vakavia onnettomuuksia. Nurmijärven tyypillisin onnettomuustyyppi on törmääminen peuran kanssa. Tämän hyvän tilanteen halutaan jatkuvan. Silti kunta voi ainoastaan tukea turvallista liikennettä. Isoin asia on jokaisen oma liikennekäyttäytyminen ja esimerkin näyttäminen lapsille. Oma työryhmä liikenneturvallisuudelle Nurmijärvellä toimii liikenneturvallisuustyöryhmä. Sen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä on pitkänlinjan linja-autoilun ammattilainen Raimo Salminen Nurmijärven Linjalta. Tänä keväänä työryhmä päivitti liikenneturvallisuussuunnitelman, joka oli alun perin tehty vuonna Olen todella tyytyväinen ryhmämme toimintaan. Liikenneinsinööri Pia Korteniemen johdolla kokoontuva ryhmä koostuu kunnan virkamiesten lisäksi liikenneturvan, poliisin, autokoulun, taksiautoilijoiden, paikallisen liikennöitsijän, lapsiperheiden etujärjestön ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajia, Salminen kertoo. Näiden ammattilaisten kesken paneudutaan Nurmijärven kunnnan liikenneongelmiin sekä pyritään vaikuttamaan kuntalaisten liikennekäyttäytymiseen. Kasvatus- ja valistustyö aloitetaan jo päiväkodeissa ja työtä jatketaan esiopetuksen yhteydessä sekä perusopetuksessa. Turvalllinen liikenne ei aina vaadi rahaa Suunnitelmassa esitetään pieniä ja edullisia liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, kuten nopeusrajoituksien tiputtamista asuntoalueilla ja maanteillä, liittymäalueiden väistämisvelvollisuuksien tarkastamista sekä näkemäraivauksia. Lisäksi liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty mittavia ja kustannuksiltaan kalliita hankkeita, kuten joidenkin tie- ja katuliittymien muuttamista nykyisestä nelihaaraliittymästä liikennevalo-ohjatuksi liittymäksi tai kiertoliittymäksi sekä uusien kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti valtion maanteiden varsille. Saamme kuntalaisilta hienosti palautteita ja ehdotuksia, missä on ongelmallisia liikennekohteita, Salminen sanoo. Kuntalaiset vinkkaavat Vuosina tekninen lautakunta on käsitellyt yhteensä 150 kuntalaisten tekemää aloitetta, joista osa on johtanut toimenpiteisiin maastossa. Tyypillisesti kuntalaiset vinkkaavat oman asuinalueensa nopeusrajoituksista. Kuntaan soitetaan, kun koetaan, että asuinalueella ajetaan liian kovaa. Pelkkä asukaspalaute ei riitä, vaan sen perusteella voidaan tarvittaessa aloittaa asian selvittäminen. Voimme esimerkiksi viedä alueelle anturit, jotka mittaavat autojen nopeudet. Sen pohjalta nopeusrajoituksia voidaan sitten laskea tai nostaa. Sitä voidaan sitten tehostaa poliisien tehovalvonnalla, Salminen sanoo. Raimo Salminen Nurmijärven Linjalta tuntee Nurmijärven liikenneasiat, sillä mies on jo usean vuoden ajan istunut kunnan iikenneturvallisuustyöryhmässä. Salminen muistuttaa, että nopeusrajoitusten muutostoiveet ovat monesti hyvinkin yksilöllisiä. Toinen haluaa madaltaa nopeuksia ja toinen nostaa. Ja kyse voi hyvinkin olla samasta tien pätkästä. Lopulta kyse on omasta asenteesta Liikennemerkit, keskikorokkeet tai isojen pensaiden raivaaminen risteyksien näkyvyyttä heikentämästä eivät ole lopulta kuitenkaan yhtä merkittäviä seikkoja kuin ne ratkaisut, joista jokainen meistä liikenteessä tekee. Kunpa saisi ihmiset tajumaan, että välittäisivät muista liikenteessä kulkevista samalla lailla kuin väliteään omasta perheestä, Salminen huokaa. Linjurimies näkee päivittäin tutun näyn: äiti kaahaa autollaan kännykkä korvalla ylinopeutta punaisia päin, haukkuu muita kulkijoita ja autossa istuu pieniä etupenkillä. Pahimmillaan kaikilla lapsilla ei ole edes turvavöitä. Koulussa oppilaille annetaan liikennevalistusta, mikä on hieno juttu. Mutta se ei pelkästään riitä, jos oman lähiympäristön esimerkki ei tue toisia huomioonottavaa liikennekäyttäytymistä, Salminen toteaa. Keski-Uudenmaan kuntien YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ loppuraportti syyskuussa Kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys käynnistettiin viime vuoden kesäkuussa. Selvityksen loppuraportti sekä eri työryhmien raportit tulevat julkisiksi hankkeen ohjausryhmän käsittelyn jälkeen Selvityksessä mukana olevien kuntien ja kaupunkien valtuustojen yhteistilaisuus järjestetään ke klo 18. Tilaisuutta voi myös seurata netin kautta. Loppuraportti sekä ohjausryhmän lausuntopyyntö on tarkoitus käsitellä valtuustoissa lokakuun puoleen väliin mennessä. Hän muistuttaa, että koulujen ympäristössä syntyy päivittäin karmean näköisiä tilanteita. Kouluun lapsia tuovat vanhemmat pysähtyvät jalkakäytävälle ja autojen välistä sitten pienet koululaiset puikkelehtivat kouluunsa. Muutenkin lapset liikkuvat tänä päivänä vähemmän itsekseen liikenteessä, koska heitä kuskataan paljon autolla. Niinpä lasten oma kyky liikkua liikenteen seassa ei pääse kehittymään. Ennakoiva ajaja ei juuri jarrua tarvitse Salminen on opettanut enakkoivaa ajoa Nurmijärven Linjan kuskeille. Ennakoiva ajo on jäänyt miehelle itselle tavaksi. En tavallisessa ajossa juurikaan käytä jarrua muuten kuin auton pysäyttämiseen. Hassua on, että ennakoiva ajo onkin oikeasti jopa nopeampi kuin perinteinen kiihdytys-jarrutus ajotyyli. Lisäksi se säästää polttoainetta ja on enemmän aikaa tarkkailla liikennettä, Salminen kehuu. Päätökset mahdollisesta kuntien yhdistymisestä tehdään kesään 2015 mennessä. Selvitysalue kattaa Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat ja kaupungit. Lisätietoa: Kuuma-sivuilla: Kunnan kotisivuilla: 15 Kuva: Krista Jännäri

16 KUNTA TIEDOTTAA Vesihuolto haja-asutusalueelle vesiosuuskunnan voimin Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevan hajajätevesiasetuksen siirtymäaika päättyy maaliskuussa 2016, jolloin kiinteistökohtaisten järjestelmien tulee olla vaatimusten mukaisia. Yksi ratkaisu on vesihuoltoverkoston rakentaminen asukkaiden yhteenliittymän avulla. Nurmijärven vesihuollosta huolehtii asemakaavoitetuissa taajamissa Nurmijärven Vesi -liikelaitos. Haja-asutusalueella vesihuollon järjestämisestä huolehtivat kiinteistöt itse. Nurmijärvellä on hyväksytty hajaasutuksen kehittämisen periaatteet vuonna 2000, jossa määritellään, että hajaasutusalueella vesihuolto on asukkaiden omatoimisuuteen perustuvaa toimintaa, jota kunta ja muut tahot tukevat. Kunnanvaltuuston toukokuussa hyväksymän kuntastrategian pääteemoja ovat mm. kestävä kehitys, yhteistyö yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kuntalaisten aktiivisuus. Pääteemat tukevat hyvin haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämistä vesiosuuskuntien voimin ja vesiosuuskunta onkin yksi hyvä esimerkki kuntalaisten aktiivisuudesta. Nurmijärven kunnan vuonna 2005 hyväksytyssä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on arvioitu monella kylällä asutuksen olevan niin tiheää, että keskitettyjen vesihuoltoverkostojen rakentaminen olisi kannattavaa esimerkiksi asukkaiden yhteenliittymän, osuuskunnan, voimin. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistyö on aloitettu kuluvan vuoden toukokuussa lähtötietojen hankkimisella. Alustavan aikataulun mukaan työ valmistuu ensi keväänä. Vesihuoltolaitoksia jatkossa vain laitokset, joille kunta on hyväksynyt toiminta-alueen 16 Hankekoordinaattori Hanna Nieminen viimeistelee Perttulan vesiosuuskunnan vesihuoltosuunnitelmia Omat suuntaviivansa työlle antaa muutokset vesihuoltolakiin. Eduskunta on hyväksynyt vesihuoltolain muutokset , joiden on tarkoitus tulla voimaan Yksi merkittävin muutos on, että vesihuoltolaissa tarkoitettuja vesihuoltolaitoksia ovat tulevaisuudessa vain laitokset, joille kunta on hyväksynyt toiminta-alueen. Nurmijärvellä kunnanhallitus hyväksyy vesihuoltolaitoksille toiminta-alueen joko laitosta kuultuaan tai laitoksen hakemuksesta. Toiminta-alueella vesihuoltolaitos huolehtii asutuksen vesihuollosta ja kiinteistöjä koskee pääsääntöisesti liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kiinteistöjen liittymisvelvollisuuteen on tehty vesihuoltolain muutoksessa lievennyksiä, mutta ne eivät koske tilastollisen taajaman alueita, joihin iso osa Nurmijärven haja-asutusalueista kuuluu. Vesihuoltolain muutoksessa painotetaan myös vesihuoltolaitoksen valmiutta toimia häiriötilanteissa. Kunta tukee vesiosuuskuntien perustamista Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset vaihtelevat esimerkiksi maaperästä, tarvittavasta pumppaamojen määrästä ja tien alitusten kustannuksista johtuen eri alueiden välillä. Kunta tukee vesiosuuskuntien perustamista ja toteuttaa yhteistyössä vesiosuuskunnan kanssa alueen vesihuoltoverkostojen suunnitelmat. Tällöin asukkaat pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun alusta saakka. Lisäksi kunta avustaa verkoston rakentamista pienellä avustuksella ja takaamalla vesiosuuskuntien lainoja tietyin ehdoin. Myös ELY-keskukselta on mahdollisuus hakea avustusta verkoston rakentamiseen. Keskitetty vesihuoltoverkosto tuo mukanaan hyvää palvelutasoa, tasalaatuista talousvettä ja huolettomuutta kiinteistön omistajalle sekä lisäarvoa kiinteistölle. Kiinteistökohtainen järjestelmä voi ajan mittaan tulla hintavaksi ja on täysin kiinteistön omistajan huollettavana. Samoin esimerkiksi huollosta ja käytöstä riippuen kiinteistökohtaisen järjestelmän käyttöikä saattaa todellisuudessa olla merkittävästi ilmoitettua lyhyempi. Kunnassa kahdeksan vesiosuuskuntaa Nurmijärvelle on syntynyt 2000-luvun alusta kuusi vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat sekä alueensa talousveden jakelusta että jätevesien poisjohtamisesta: Haaran, Hakapellon, Leppälammen, Numlahden, Nummimäen ja Perttulan vesiosuuskunta. Näiden lisäksi Nukarin ja Punamullantien jätevesiosuuskunnat huolehtivat alueensa jätevesien poisjohtamisesta Nurmijärven Veden hoitaessa talousveden jakelun. Vesiosuuskunnilla voidaan sanoa olevan suuri merkitys Nurmijärven kunnan vesihuollossa, sillä noin vakituista asukasta, joukko loma-asuntoja sekä mm. kouluja ja päiväkoteja on näiden vesihuoltoverkostojen piirissä. Osa osuuskunnista toimii sopimusperusteisesti ja päättää itsenäisesti siitä, kenelle tarjoaa vesihuoltopalveluita. Nummimäen, Numlahden ja Perttulan vesiosuuskunnalle Nurmijärven kunta on jo hyväksynyt toiminta-alueen, jolloin vesihuoltolaitos on velvollinen huolehtimaan alueen asukkaiden vesihuollosta tulevaisuudessakin. Nykyisten vesiosuuskuntien verkostojen laajentaminen vaihtoehtona uudelle Nurmijärven kunta on kannustanut asukkaita vesiosuuskuntatoimintaan ja se on edelleen hyvä tapa järjestää alueen vesihuolto. Kylällä voi perustaa vesityöryhmän ja ottaa yhteyttä kuntaan, jolloin voidaan ensimmäiseksi järjestää asukastilaisuus ja kartoittaa asukkaiden halukkuutta liittyä keskitettyyn vesihuoltoon. Ensisijaisena vaihtoehtona on, että nykyiset vesiosuuskunnat laajentavat verkostojaan sen sijaan, että perustettaisiin täysin uusi vesiosuuskunta, sillä on parempi mitä enemmän osuuskunnassa on Leppälammen vesiosuuskunta Perttulan vesiosuuskunta Haaran vesiosuuskunta kustannusten jakajia. Samalla osuuskunnalla voi siis olla vesihuoltoverkostoja ympäri kuntaa. Uudenmaan ELY-keskus on samalla linjalla suunnatessaan vesihuoltoavustuksia nimenomaan verkostoaan laajentaviin vesihuoltolaitoksiin. Asukkailla suora mahdollisuus vaikuttaa Nykyiset vesiosuuskunnat ovat osoittaneet pystyvänsä toimimaan ammattimaisesti ja asiakkaiden turvallisuuden ja edut huomioiden. Ylin päätösvalta vesiosuuskunnissa on jäsenillä, jolloin asukkailla on suora mahdollisuus vaikuttaa elinympäristönsä asioihin. Yhteistyöllä ja tehtävien jakamisella on syytä varmistaa, että tehtävät eivät kasaannu liian pienelle porukalle. Vesiosuuskuntien välinen yhteistyö on tuottanut tulosta ja palvelutaso sekä valmius häiriötilanteissa ovat parantuneet entisestään vuoden 2014 alusta, kun suurin osa vesiosuuskunnista solmi yhteistyössä päivystystä ja huoltoa koskevan sopimuksen paikallisen yrityksen kanssa. Lisäksi kunta opastaa ja toimii yhteistyössä jo olemassa olevien osuuskuntien kanssa. Teksti: hankekoordinaattori, Hanna Nieminen, puh , hanna.nieminen@nurmijarvi.fi Numlahden vesiosuuskunta Nukarin jätevesiosuuskunta Vesiosuuskunta Hakapelto Punamullantien jätevesiosuuskunta Nummimäen vesiosuuskunta

17 KUNTA TIEDOTTAA Perttulan vesiosuuskunta jo kymmenvuotias Osuuskunta merkittiin kaupparekisteriin 10 vuotta sitten ja ensimmäiset 12 kiinteistöä kytkettiin verkostoon vuoden 2008 keväällä. Tällä hetkellä kokonaisliittyjämäärä on 202. Vesiosuuskunnan perustaminen lähti perttulalaisen Pekka Koljosen aloitteesta ja kutsusta keskustelutilaisuuteen. Osuuskuntaan halukkaista liittyjistä järjestettiin tämän jälkeen kysely ja positiivisen tuloksen seurauksena toimia jatkettiin. Ryhmä oli yhteydessä kunnan edustajiin ja kylän vesihuollon kehittämistä suunniteltiin. Vesiosuuskunnan perustamiskokoukseen vuoden 2004 huhtikuussa osallistui 111 perttulalaista. Osuuskuntakokouksen valitsema hallitus laittoi osuuskunnan rekisteröinnin vireille ja Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta teki lokakuussa 2004 päätöksen Perttulan vesiosuuskunnan alueen vesi- ja viemärijohtojen suunnittelusta. Perttulan vesiosuuskunta merkittiin kaupparekisteriin saman vuoden joulukuussa. Osuuskunta huolehtii alueen vesihuollosta siten, että kaikilla verkoston jäsenillä on mahdollisuus saada tasalaatuista vettä. Liittymismaksuksi päätettiin euroa. Loppuosa rakennuskustannuksista rahoitettaisiin lainarahalla, jota osakkaat lyhentäisivät kuukausittain. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkoi keväällä 2007 Perttulanmäellä ja Uotilassa. Vuoden 2008 tammikuussa solmittiin toisen vaiheen, Mikkolanmäen ja Kurrinkaaren urakkasopimus ja ensimmäiset kiinteistöt, kaikkiaan 12 kappaletta, kytkettiin verkostoon keväällä Kolmannen vaiheen, Metsähaka-Sahamäen, urakkasumma ylitti kustannusarvion huomattavasti ja hallitus päätti hakea lisälainaa euroa. Lainaa oli tämän jälkeen yhteensä yli euroa. Lainoilla oli Nurmijärven kunnan takaus ja vastavakuutena yrityskiinnitys osuuskunnan verkostoon. III-vaiheen valmistuttua keväällä 2009 oli koko suunniteltu verkosto rakennettu. Osuuskunnan kokonaisliittyjämäärä on ns. ennakkoliittyjäsopimuksen tehneet mukaan lukien 202, joista verkostoon jo liitettyjen kiinteistöjen määrä on tänä päivänä 167 kiinteistöä. Talousvesi Nurmijärven Vedeltä Perttulan vesiosuuskunta ostaa talousveden Nurmijärven Vedeltä. Saman sopimuksen mukaisesti jätevedet toimitetaan Nurmijärven Veden Rajamäki-Röykkä- Klaukkala siirtoviemäriin, mikä johtaa alueen jäteveden puhdistettavaksi moderniin jätevedenpuhdistamoon Klaukkalaan. Vesiosuuskunnan vuosittainen vedenkulutus on tänä päivänä hieman runsas m³ vuodessa. Rakennetun verkoston pituus on yli 12 km ja arvo n. 1,5 milj. euroa. Rakentamiseen osuuskunta sai avustuksia Uudenmaan ELYkeskukselta ja Nurmijärven kun nalta. Nurmijärven kunnanhallitus on hyväksynyt päätöksellään Perttulan vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusprosessin jälkeen. Kunnanhallituksen hyväksymä toiminta-alue kattaa myös osan Lopentien pohjoispuolista aluetta, jonne vesihuoltosuunnitelmien laatiminen on kunnan toimesta työn alla. Rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan tämän vuoden loppupuolella ja alueella olevat 13 kiinteistöä voivat liittyä vesiosuuskunnan palvelujen käyttäjiksi. Vuoden 2014 alussa vesiosuuskunta on solminut sopimuksen vikapäivystyksen hoitamisesta paikallisen yrityksen kanssa. Kilometrien mittainen vesihuoltoverkosto Vaikka osuuskunnan toiminta ei ole ollut aina yhtä harmoniaa eikä innostus enää ole alkuaikojen tasolla, osuuskunta huolehtii alueen vesihuollosta siten, että kaikilla verkostoon liittyneillä on mahdollisuus tasalaatuiseen talousveteen. Kilometrien mittainen vesihuoltoverkosto kiemurtelee lähes näkymättömissä maan alla. Työ ei ole mennyt hukkaan, sillä loka-autoja vierailee kylällä entistä huomattavasti vähemmän, eivätkä jätevedet virtaa kylän ojissa. Perttulan vesiosuuskunnan hallituksen jäsenistä kuvassa vas. Markku Lindfors pj, Pertti Mikkola ja Arto Laaksonen. Tiedonkulkua käyttäjien ja osuuskunnan hallinnon välillä pyritään jatkossa kehittämään mm. ajanmukaistamalla verkkosivut. Tulevan syksyn aikana pyritään järjestämään myös palautekysely mittarilukuilmoitusten yhteyteen. Toivottavasti uudistusten ja rakentamisen myötä kiinnostus osuuskunnan toimintaan jälleen herää. Teksti: Perttulan vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Lindfors 17

18 LIIKUNTAPALVELUT IKÄIHMISTEN LIIKUNTA Ketterät kaverit -peli innostaa lapsia liikkumaan Lastenhoitaja Hannele Rissanen Tornitien päiväkodista iloitsee pelin monipuolisuudesta: Liikuntaan innostamisen lisäksi peliä voi käyttää päiväkodissa esimerkiksi saduttamiseen ja opitaan muun muassa laskemista. Ketterät kaverit -peli antaa mahdollisuuden lasten omatoimiseen pelaamiseen, sillä säännöt ovat yksinkertaiset ja pelaajien itsensä muokattavissa. Suomea valloittamaan Tavoitteena on saada Ketterät kaveritliikuntapelistä myyntituote, joka liikuttaisi lapsia ympäri Suomen. Ideoita on myös ollut kuvituksen hyödyntämisestä väritys- ja tehtäväkirjan muodossa tai kasvatuskumppanuuden tueksi lasten ja vanhempien yhteisiä liikunnallisia tehtäviä kotiin, kertoo Mika Vänni. Peliä voi tilata kuka tahansa, kunhan siihen liittyvät käytännön asiat on saatu kuntoon. Ketterät kaverit -liikuntapeli on ensisijaisesti päivähoitoikäisille suunnattu peli, jota on mahdollista hyödyntää myös alaluokilla ja erityisopetuksen parissa, kertoo lasten ja nuorten liikunnansuunnittelija Mika Vänni. Peli on lautapeli-tyyppinen ja pelialusta on tulostettu vinyylimatolle, jonka koko on 1335 x 2000 mm. Pelin perusajatuksena on edetä noppaa heittämällä pelialustalla eri tehtävien kautta. Tehtävät muodostuvat liikunnallisista perustaidoista, joista kustakin on eläinhahmoin kuvattuna kolme eritasoista vaihtoehtoa. Peliä voi pelata yhteisellä pelimerkillä tai jokaisella pelaajalla voi olla oma merkkinsä. Kun joku pelaajista saapuu tehtäväkohtaan, kaikkien pelaajien tehtävänä on liikkua kuvan mallin mukaisesti. Vaikka kyseessä onkin ns. liikuntapeli, niin sitä voidaan hyödyntää muun muassa numeroiden ja laskemisen opettelussa, värien ja eläinten tunnistamisessa sekä saduttamisessa. Pelialustan värikäs ja yksityiskohtia täynnä oleva kuvitus tarjoaa lisäksi mielenkiintoisen satumaailman. Pelimaton lisäksi tarvitaan vain noppa. Pelinappulana voi olla vaikka sammakko. Idea, joka valui seinältä lattialle Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut sai opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta Hyvinvointia liikunnasta -hankkeelle, jonka yhtenä tavoitteena oli löytää keinoja liikunnan lisäämiseen päivähoidon arjessa. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen edustajien kanssa kartoitimme mitä hyviä käytänteitä on jo olemassa varhaiskasvatuksessa ja mitä siellä tarvittaisiin liikunnan lisäämisen mahdollistamiseksi ja tueksi, kertoo Mika Vänni. Sisältöryhmän, johon kuuluivat Marita Huikari, Hannele Rissanen ja Mika Vänni, tehtävänä oli tuottaa käytännön ideoita ja välineitä tarpeiden pohjalta. Aluksi lähdimme suunnittelemaan käytännön liikuntatuokioiden lisäksi eräänlaista vuosikalenteria, jossa olisi ideoita liikkumiseen eri vuoden aikojen mukaan. Pian ajatus seinällä olevasta julisteesta valui kirjaimellisesti lattialle ja pohdimme kuinka voisimme lisätä suoraan lasten omaehtoista liikkumista ja aktiivisuutta päiväkodin arjessa. Ja niin ajatus lattiapelistä sai alkunsa hyvien keskusteluiden ja pohdintojen jälkeen. Syntyi idea pelistä, jonka halusimme päivänvaloon. Enää tarvittiin piirroskuvitus ja apu löytyi Nukarista, paikallisilta piirtäjiltä Mainospalvelusta, iloitsee Mika. Peli on elokuun ajan ns. koekäytössä kolmessa päiväkodissa, jonka jälkeen kerätään yhteen kokemuksia pelistä ja sen toimivuudesta sekä käyttömahdollisuuksista päivähoidossa. Sen jälkeen kootaan lopullinen ohjeistus ja ideapankki pelin hyödyntämiseksi. Tavoitteena on saada peli mahdollisimman moneen nurmijärveläiseen päiväkotiin. Positiivista palautetta Päiväkodeista, joissa peli on ollut viikon verran kokeilussa, on tullut positiivista palautetta pelin soveltamismahdollisuuksista, värikkäästä kuvituksesta ja siitä, kuinka lapset innostuvat tutkimaan mitä kaikkea kuvasta löytyy. Osa vanhemmistakin on ihaillut, että onpas värikäs ja kivannäköinen pelimatto! Mika näyttää mallia päälläseisontaan. Veetin mielestä paras liikuntatehtävä on kuperkeikka Rajamäkeläisessä Tornitien päiväkodissa Ketterät kaverit -liikuntapeli on ollut käytössä vajaan viikon verran. Lapset pelaavat sitä mielellään ja pelin ympärillä viihdytään myös muuten vain iloisia piirroskuvia katselemassa. Lastenhoitaja Hannele Rissanen kertoo, että Tornitien päiväkoti on mukana Valon pilottihankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä liikettä päiväkodeissa. Ketterät kaverit tukee mukavasti tätä hanketta. Tavoitteemme on lisätä lasten omaehtoista liikkumista entisestään, Hannele toteaa. Meidän aikuisten on hyvä huomata, kuinka pienestä lapsi voi innostua liikkumaan. Omaehtoinen liikkuminen on päiväkoti-ikäiselle luontaista jos aikuiset sen sallivat. Teksti: Krista Jännäri / Mika Vänni Kuvat Krista Jännäri 18

19 TYÖIKÄISTEN LIIKUNTA Kunnossa Kaiken Ikää -liikuntakalenteri Syyskausi ja kevätkausi Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai klo KUNTOJUMPPA (Mäntysalon koulu) klo KUNTOJUMPPA (Kivenpuiston koulu) klo KAHVAKUULA (Rajakaari, sali) klo NISKA-SELKÄJUMPPA (Kivenpuiston koulu) klo SÄHLY (Rajakaari) klo RVP-MUOKKAUS (Rajakaari, sali) klo STEP-JUMPPA* (Rajakaari, yläaula) klo KEHONHUOLTO* (Rajakaari, yläaula) klo KUNTOJUMPPA (Nummenpää) klo MIESTEN KLUBI (Maaniitun koulu) klo KUNTOJUMPPA (Mäntysalon koulu) klo STEP-JUMPPA (Kunto Center) klo JÄTTIPALLOJUMPPA* (Rajakaari, yläaula) klo KEHONHUOLTO (Mäntysalon koulu) klo SÄHLY (Harjulan koulu) Viikoilla 42 (syysloma) ja 8 (talviloma) ei ole tunteja. Pidätämme oikeuden ohjelman ja ohjaajan muutoksiin, niistä ennalta ilmoittamatta. *- merkatut saakka KKI liikuntatunnit ovat: naisille ja miehille tarkoitettuja laadukkaita liikuntatunteja tehokasta ja helppoa liikuntaa tunteja myös liikunnan aloittelijoille ammattilaisten ohjaamia tunteja Maksuvälineenä hyväksymme: KKI-liput (5 ) Nurmijärven kunnan henkilökuntakortin saakka KKI-tunnit maksavat yhden lipun/kerta Liikuntapalveluiden KKI-lippuvihkoja saa ostaa Liikuntapalvelujen toimistolta (käteinen, liikuntasetelit*) Pääkirjastosta ja Klaukkalan kirjastoista (pankkikortti, käteinen) Klaukkalan yhteispalvelusta (käteinen, pankkikortti, liikuntasetelit*) Rajamäen Uimahallista (käteinen, pankkikortti, liikuntasetelit*) * Smartumin- liikuntasetelit, Tyky-, Virike-, tai Kulttuurisetelit klo NISKA- SELKÄJUMPPA (Rajamäen koulu) klo KUNTONYRKKEILY (Kivenpuiston koulu) klo ZUMBA (Rajakaari, yläaula) klo KAHVAKUULA (Rajakaari, sali) klo JOOGA90 (Rajakaari, yläaula) klo KAHVAKUULA + KUNTONYRKKEILY (Mäntysalon koulu) klo KUNTOJUMPPA (Röykän koulu) 10 kerran lippuvihko maksaa 50 Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat saavat ostaa KKI-lippuvihkon 30 hintaan perusteena olevaa korttia esittämällä. KKI-liikuntatunneille ei ole ennakkoilmoittautumista! Ryhmäläiset merkkaavat käyntinsä KKI-kansioon! Syksyn 2014 Starttiryhmät kuntoilua aloittaville Vesijumppa aloittelijoille Vesijumpassa tutustutaan vesiele menttiin ja vesijumppaan liikuntamuotona. Tunneilla voidaan käyttää erilaisia välineitä tehostamaan veden vastusta liikkeissä. Vesijumpassa uimataito ei ole välttämätön. Kuntosalistartit aloittelijoille Salilla tutustutaan kuntosalilaitteisiin ja siellä tehtävään harjoitteluun. Ryhmäläiset saavat henkilökohtaisen saliohjelman Startti-ryhmän aikana. Kuntosaliharjoittelu on helppo ja turvallinen tapa aloittaa lihaskuntoharjoittelu. Kuntosaliharjoitteluun sopii joustavat sisäliikuntaan tarkoitetut vaatteet (esim. verkkarit tai shortsit ja T- paita) ja kengät (lenkkarit tai sandaalit). Kuntosaliryhmiin mahtuu 6 henkilöä ja vesijumpparyhmiin 12 henkilöä. Kuntosalistarttikurssi kokoontuu 4 kertaa/ryhmä. Vesijumppastarttikurssi kokoontuu 13 kertaa aikavälillä Kuntosalikurssi maksaa 30.Maksu tulee suorittaa käteisellä tai kki-lipuilla ohjaajalle kurssin alussa. Vesijumppa maksaa KKI-lipun/käynti. KKI-lippuja voit ostaa kirjastoista, liikuntapalveluiden toimistolta ja Klaukkalan yhteispalvelupisteestä. Päivä Aika Vesijumppastartit Paikka maanantai Päivä Aika Kuntosalistartit Paikka tiistai keskiviikko Ilmoittautuminen Starttiryhmiin: Lisätietoja: Petra Kela p , petra.kela@nurmijarvi.fi Nurmijärven terveyskeskus, fysioterapia-allasosasto Rajamäen uimahallin väliaikainen kuntosali (Hellaskiinteistö,Kievarintie 14) Fitnesse, Klaukkala (Klaukkalantie 72/Aitohelmi) Löydä omat lajisi Jooga Jooga on ikivanha kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan kiinnostuneille. Jooga lisää kehon liikkuvuutta ja elävyyttä sekä notkeutta, kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa sekä opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä Jättipallojumppa Tunti soveltuu kaikentasoisille ja -ikäisille liikkujille, jotka haluavat kehittää lihaskuntoa, -koordinaatiota sekä liikkuvuutta. Jättipallojumppa koostuu alkulämmittelystä, tasapainoon ja kehonhallintaan painottuvista lihaskuntoliikkeistä sekä n. 15 min venyttelyosuudesta. Kuntonyrkkeily + Kahvakuula Kuntonyrkkeily on tehokasta ja kohtuullisen raskasta liikuntaa. Tunnit sisältävät nyrkkeilytekniikoiden harjoittelua ja monipuolista lihaskuntotreeniä. Kahvakuulalla tehtävät harjoitteet kehittävät monipuolisesti jalkojen, keskivartalon, selän ja käsien lihasvoimaa sekä kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Kehonhuolto Kehonhuoltotunti koostuu rauhallisesta alkulämmittelystä, vartalonhallintaharjoitteista sekä liikkuvuutta lisäävistä harjoitteista. Tunnin tavoitteena on tuoda rentoutta ja hyvää oloa niin keholle kuin mielelle. Soveltuu kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Kuntojumppa Kuntojumppa on helposti ja turvallisesti yksinkertaisilla liikkeillä suoritettavaa jumppaa mukavan musiikin tahdissa. Sopii niin aloittelevalle kuin pitkään jumpanneellekin. Miesten klubi Monipuolista ohjattua liikuntaa vuotiaille miehille. Joukkuepelejä pelaillen ja ennakkoluulottomasti uusia lajeja kokeillen. Niska-selkäjumppa Niska- ja selkäoireisille tarkoitettu jumppa vahvistaa heikentyneitä lihaksia, venyttää kireitä ja rentouttaa jännittyneitä lihaksia sekä parantaa nivelten liikkuvuutta. Sopii hyvin vasta-alkajille. RVP-muokkaus Alkulämmittelynä helppoa askellusta n.15 minuuttia, jonka jälkeen keskitytään reisi, vatsa- ja pakaralihasten vahvistamiseen Steppi-jumppa Step- laudalle askellusta musiikin tahdissa. Aerobinen askellus osuus min. Tämän lisäksi tunnit sisältävät erilaisia lihaskuntoharjoittelu- ja venyttelyteemoja. Sähly Hauska ja helppo peli pelata yhdessä taitotasosta riippumatta ja silti kaikki saavat hien pintaan ja kuntokin kohenee. Tunneilla ei ole varsinaista ohjaajaa, vain vastuuhenkilö. Zumba Zumba on latinorytmeihin perustu va tanssifitness-tunti. Zumba on rytmikästä, helppoa ja hauskaa tanssia. 19

20 IKÄIHMISTEN LIIKUNTA Ohjattua liiikuntaa ikäihmisille Syyskausi Tunteja ei ole syyslomalla Kevätkausi Tunteja ei ole talvilomalla eikä pyhäpäivinä Maksut Woimaa Wanhuuteen -kuntosalikurssit Chi Ball, seniorijooga, vesijumppa 28,50 /ryhmä KKI-lipulla 3 / 5 kerta KKI-liput 10 kertaa: Eläkeläiset 30 KIRKONKYLÄ Woimaa Wanhuuteen -kuntosalikurssit maanantaisin ja torstaisin klo Kunto Center (Kauppanummentie 6) 1. ryhmä ryhmä ryhmä ryhmä Ilmoittautuminen alkaen: tai p Chi Ball tiistaisin klo Nurmijärven terveyskeskus, fysioterapian osasto (Sairaalantie 2, F-ovi) Ilmoittautuminen alkaen: tai p Vesijumppa keskiviikkoisin klo keskiviikkoisin klo Nurmijärven terveyskeskus, fysioterapian allasosasto (Sairaalantie 2, F-ovi) Ilmoittautuminen alkaen: tai p KLAUKKALA Woimaa Wanhuuteen -kuntosalikurssit Klaukkala Fit24 (Isoseppälä 14) tiistaisin ja perjantaisin klo ryhmä ryhmä ryhmä ryhmä ryhmä Ilmoittautuminen alkaen: tai p RAJAMÄKI Seniorijooga keskiviikkoisin klo Rajakaaren peilisali (Kuntolanpolku 2, sisäänkäynti Keskusraitin puolelta) Ei ilmoittautumista. Woimaa Wanhuuteen -kuntosalikurssit maanantaisin ja torstaisin klo Rajamäen uimahalli (Kuntolanpolku 1, saakka Kievarintie 14) 1. ryhmä ryhmä ryhmä ryhmä Ilmoittautuminen alkaen: tai p KUNTOTANSSIT klo Työväentalo Männikkö (Kiikkaistenkuja 21, Klaukkala) , 12.2., Ahjola (Nahkurintie 6, Nurmijärvi) Sisäänpääsy 4 TUNTISISÄLLÖT Ikäihmisten liikuntapalvelut on suunnattu yli 60-vuotiaille. Liikuntapalveluiden sisältö on suunniteltu tukemaan ja kehittämään eläkeikäisten henkilöiden liikunta- ja toimintakykyä sekä vastaamaan erityisesti ikääntyneiden terveysliikunnan tarpeisiin. Woimaa Wanhuuteen -kuntosalikurssit Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa viiden viikon ajan. Tunti sisältää alkulämmittelyn, harjoittelun kuntosalilaitteilla sekä ohjatut venyttelyt. Tavoitteena on antaa valmiudet itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun. Ryhmäläisille laaditaan henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Kesto 1,5 tuntia. Seniorijooga Jooga on ikivanha kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Jooga lisää kehon liikkuvuutta ja elävyyttä sekä notkeutta, kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa sekä opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä. Seniorijoogassa harjoitukset tehdään lempeästi kehoa kuunnellen. Piirrokset: Gribby Bullock Vesijumppa Lihaskuntoharjoittelua ja liikkuvuusharjoituksia koko kehon lihaksille veden vastusta hyväksikäyttäen.tunti on tarkoitettu liikkumisläheteasiakkaille, liikuntaa aloitteleville ja henkilöille, joille vamman, sairauden tai muun toimintakyvynrajoitteen vuoksi liikkuminen on haasteellista. Chi Ball ChiBall on kokonaisvaltainen harjoitusohjelma, jonka perusta on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. ChiBall menetelmä yhdistää ainutlaatuisella tavalla väri- ja aromaterapian sekä kuuden eri lajien ja menetelmien vaikutukset. Liikkeet tehdään tuoksuvan ChiBall pallon kanssa. Pallon väri ja tuoksu yhdessä auttavat fyysisiin epätasapainotiloihin, tasapainottavat tunteiden vuoristorataa ja ravitsevat väsynyttä mieltä. Lisätiedot: Liikuntapalvelut Marjo-Kaisa Konttinen p marjo-kaisa.konttinen@nurmijarvi.fi Vertaisveturikoulutus 2014 Kiinnostaako sinua kouluttautua vertaisveturiksi, ja mahdollisesti toimia vertaisohjaajana erilaisissa iäkkäille suunnatuissa liikuntaryhmissä? Koulutus on kaikille kiinnostuneille avoin, eikä se vaadi aiempaa kokemusta ohjaamisesta. Vertaisohjaaja -koulutuksen käynyt voi toimia liikuntapalveluiden ryhmissä tai omassa yhdistyksessään ohjaajana mm. ikääntyvien voima- ja tasapainoharjoittelun parissa. Koulutuksen käyminen ei sitouta mihinkään toimintaan. Tänä vuonna koulutuksessa keskitytään Kiljavan osapäiväkuntoutuksessa vertaisveturina toimimiseen. Koulutuspäivät syksyllä 2014 ovat: ke klo Nurmijärven terveyskeskus, kokoushuone 3 ke klo Nurmijärven terveyskeskus, kokoushuone 3 Lisäksi koulutukseen kuuluu kaksi tutustumiskertaa Kiljavan osapäiväkuntoutukseen vapaavalintaisina päivinä. Koulutus on maksuton ja sen järjestää Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut ja fysioterapia. Lisätietoja vertaisveturikoulutuksesta ja Kiljavan osapäiväkuntoutuksesta: liikuntasuunnittelija Marjo-Kaisa Konttinen p tai marjo-kaisa. konttinen@ nurmijarvi.fi. Ilmoittautuminen Marjo-Kaisalle tai osoitteessa 20