Rönsy 4/2012. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012. Materialismin paluu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy 4/2012. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012. Materialismin paluu"

Transkriptio

1 Rönsy 4/ Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012 Materialismin paluu

2 2 Rönsy 4/2012 Materialismin Rönsy... Rönsy 4/2012 Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu Oy ISSN: Päätoimittaja: Janica Rantanen Toimitussihteeri: Emma Kolu Taitto: Janica Rantanen Rönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala, Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen Kirjoittajat ja kuvittajat: Hanna Hakko, Aleksi Laine, Arsi Alenius, Anna Koppanen, Petra Kosonen, Sarianna Mankki, Simo Raittila, Turkka Louekari, Jenni Stenman, Mertsi Murmann, Julianna Kentala, Vesa Kuosmanen, Taru Anttonen, Saara Ilvessalo, Laura Kuusisto, Jukka Pakkala Sisältö: Mihin kännykkä päätyy käytön jälkeen 4 Kuplatalous 5 Tasa-arvoinen päiväkoti 6 Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu 10 Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä 11 Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostettiin kanoilla ja kattopellillä 12 Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoon 13 Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan 13 Teollinen eläintuotanto 14 USA - suurkuluttamisen mekka 15 Suomen nuorin ympäristöpuolue 16 Alternative-joulu 17 Vakiopalstat: NokkaPokka 7 Kuluttamalla vaikuttaminen Pelastaako sankarikuluttaja maailman? Kolumni 14 Nosta statustasi ekoilemalla Kulttuurinurkka 17 USA - suurkuluttamisen mekka Jäsenjärjestöt esittäytyvät 18 Oulu ja Nokia Toimistolta 19 Vihreissä töissä kansi kattilan päällä Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine Me voitimme! Kunnallisvaalit ovat takana päin. Tulos oli siinä mielessä erikoinen, että kaikki puolueet tuntuivat samaan aikaan sekä voittaneen että hävinneen. Perussuomalaiset oli ainoa puolue joka kasvatti kannatustaan, mutta eduskuntavaalien tulokseen ja odotuksiin nähden tulos oli yllättävän heikko. Muut hävisivät prosentteja, mutta voittivat silti erilaisia torjuntavoittoja. Jokaiselle löytyi jokin optimismia luova voiton osa-alue Ṫästä voittojen etsimisen trendistä huolimatta uskallamme itsekin väittää voittaneemme. Vinolaisia ehdokkaita valittiin vaaleissa valtuustoihin 19 varsinaisiksi valtuutetuiksi ja 22 varavaltuutetuiksi. Kun lukuun laskee vielä mukaan muut kuin vinolaiset nuoret läpi päässeet, tulos on huikea. Ympäri Suomen saatiin tuoretta vihreää näkemystä kiinni päätöksentekoon. Ensi vuosi on vaaliton vuosi. Valtuusto- ja varapaikat saavutettiin määrätietoisella työllä ja kaikkien ehdokkaiden ja muiden aktiivien yhteispelillä. Suuri kiitos siis kaikille, jotka olivat itse ehdolla, auttoivat muita tukiryhmissä, osallistuivat yleiskampanjointiin ja pyörittivät paikallis- ja piirijärjestöjä vaalityön tiimellyksessäkin! Seuraavaksi alkaa vaalilupausten toteuttaminen. ViNO tarjoaakin ensi vuonna uusille valtuutetuille koulutusta ja vertaistukea valtuustotyön helpottamiseksi. Vaalihuumasta toipuessa on kuitenkin helpotus todeta, että ensi vuosi on vaaliton vuosi. Se on hyvä hetki palata periaatteellisempienkin kysymysten äärelle miettimään rauhassa omaa vihreyttään ja sen perusteluita. ViNOn periaateohjelmaa ollaankin juuri uudistamassa, ja ensi vuonna on aikaa myös uudelle poliittiselle kampanjalle. Tervetuloa mukaan pohtimaan ja kirjoittamaan!

3 Rönsy 4/ /2012 Pääkirjoitus Janica Rantanen Tasa-arvoa ja materialismia Kuluttamalla vaikuttaminen Arsi Alenius Vesa Kuosmasen kuvareportaasi s. 8-9 ViNOlla, kuten muillakin järjestöillä, on ainainen rahapula. Nousevien painokustannusten ja ilmoitusmyynnin takkuilun vuoksi myös Rönsyn tämän vuoden talous on jäämässä miinukselle. Marraskuun lopulla ensi vuoden talouteen saatiin pieni valopilkku, kun puoluevaltuuskunta päätti siirtää Vihreiltä Naisilta ViNOlle euroa. Siirto on herättänyt paljon keskustelua vihreiden sisällä. ViNan ja ViNOn tasa-arvoisuutta on vertailtu keskenään ja Rönsyn laatua on arvioitu, sillä puoluevaltuuskunnassa Rönsyä käytettiin esimerkkitapauksena siitä, mihin ViNO tarvitsee lisätukea. Todettakoon tähän keskusteluun liittyen lyhyesti, että ViNO on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestö. Periaateohjelmaamme päivitetään parhaillaan ja feminismi on yksi niistä arvoista, jotka ohjaavat ViNOn toimintaa myös tulevaisuudessa. Tästä keskustelusta innostuneena aloin pohtia Rönsyn tasa-arvoisuutta. Tein pikaisen katsauksen tämän vuoden lehtien sukupuolijakaumasta. Neljässä numerossa 51 % haastateltavista on ollut miehiä, 45 % naisia ja 4 % sukupuolivähemmistöjen edustajia. Kuvissa esiintyvien henkilöiden sukupuolijakauma on suunnilleen sama. Rönsyn ohjausryhmään kuului tänä vuonna kolme naista ja kaksi miestä. Toimituskunnassa, mukaan lukien kuvittajat, oli 19 naista ja 17 miestä. Voimme siis hyvällä omallatunnolla todeta, että Rönsyssä sukupuolten tasa-arvo toteutuu paitsi tilastollisesti myös sisällöllisesti: Olemme tänä vuonna kirjoittaneet muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä sekä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Vuoden neljäs ja viimeinen Rönsy rakentuu materialismin ympärille. Materialismi on ontologinen kanta, jonka mukaan maailma koostuu aineesta. Ontologisena ajatuksena se on siis idealismin vastakohta. Lisäksi materialismi on tapa käsittää historiaa ja yhteiskuntaa. Vihreille materialismiin on helppo tarttua ympäristökysymysten ja kulutusyhteiskunnan kautta. Materialismilla on kytköksensä myös feminismiin. Marxilaiset feministit ovat siitä yksi esimerkki. Feminismin ja materialismin kytkös ei ole kuitenkaan historiaa, sillä tällä hetkellä sukupuolentutkimuksessa eletään monien tutkijoiden mukaan neljättä, uusmaterialistista aaltoa. Antoisia ja tasa-arvoisia lukuhetkiä ja hauskaa joulun odotusta materian parissa tai siitä huolimatta!

4 4 Rönsy 3/2012 Mihin kännykkäsi päätyy käytön jälkeen? EU-direktiivistä ja valtioiden toimista huolimatta Euroopan elektroniikkajätteestä päätyy yhä merkittävä osa purettavaksi kehitysmaiden laittomille kaatopaikoille, joissa työoloja ei säädellä ja ympäristöongelmat rehottavat. Kulutuselektroniikan käyttöikä on lyhentynyt radikaalisti. Tästä aiheutuu valtava jäteongelma. Dumppausbisneksessä romu kuljetetaan ensin kehitysmaihin purettavaksi kyseenalaisissa oloissa ja sitten metallit tuodaan takaisin länsimaihin uudelleen käytettäviksi. Merkittävimpiä dumppauksen kohteita ovat Aasian ja Afrikan maat, erityisesti Kiina, Ghana ja Nigeria. Bisneksessä liikkuvat paitsi isot rahat, myös järjestäytynyt rikollisuus. Kulutuselektroniikan tuotantoon ja kierrätykseen liittyvät ongelmat eivät ole mikään salaisuus. Euroopan-laajuinen Make IT fair -kampanja levittää tietoa kulutuselektroniikan ongelmista ja kehottaa kuluttajia toimimaan eettisemmän ja ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta. EU on vuonna 2003 hyväksytyllä elektroniikkadirektiivillä pyrkinyt parantamaan elektroniikkaromun kierrätysprosessia, estämään dumppaamisen kehitysmaihin ja lisäämään kierrätysastetta. Ken on ympäristöystävällisin? Säännöllisesti päivitettävässä Vihreän elektroniikan oppaassaan Greenpeace listaa kansainvälisiä elektroniikkafirmoja sen mukaan, miten ympäristöystävällisiä niiden tuotanto- ja kierrätysprosessit ovat. Peränpitäjien joukossa on sellaisia tuttuja yrityksiä kuin Lenovo, Philips ja LGE. Ensimmäisellä sijalla on intialainen WIPRO. Kuudestatoista listatusta yrityksestä Apple on sijalla kuusi ja Nokia sijalla kolme. Listauksen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: vaikka yritys sijoittuisikin korkealle, kaikkein edistyksellisimmilläkin firmoilla on pitkä matka kuljettavana ennen kuin niiden tuotteita voidaan pitää eettisinä ja ympäristöystävällisinä. Ympäristöystävällisyyden asteikolla 1 10 WIPRO on saanut vain 7,1 pistettä, ja toista sijaa pitävän HP:n saldo on enää 5,7 pistettä. Mitä voin tehdä? Usein kulutustuotteiden kohdalla on mahdollista suosia reiluja, eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Elektroniikan kohdalla tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole mahdollista, sillä minkäänlaista reilun kaupan elektroniikkaa ei ole olemassa. Jos ostaa tietokoneen tai kännykän, ei voi mitenkään olla varma, että se kierrätetään käytön jälkeen asianmukaisesti tai että sen sisältämät arvokkaat materiaalit menevät uudelleen hyötykäyttöön. Make IT fair -kampanja ehdottaakin lähinnä tietoisuutta lisääviä toimia, kuten palautteen antamista suoraan elektroniikkaliikkeille, tempausten järjestämistä tai kampanjan Facebook-ryhmään liittymistä. Jokainen voi itse miettiä, riittävätkö tietoisuuden lisääminen ja yksittäisten kuluttajien vetoomukset muuttamaan tilannetta. Joka tapauksessa on selvää, että dumppaaminen on tällä hetkellä yrityksille edelleen liian helppoa ja kannattavaa. Muutos vaatii painetta kuluttajilta tai valtioilta. Teksti: Sarianna Mankki Kuva: Greenpeace, Kristian Buus

5 Rönsy 3/ Kuplatalous: kun materialismi ei ole edes materialismia Käyttämättömäksi jäänyttä elektroniikkaa kahden hengen taloudesta parin vuoden ajalta. Euroopassa elektroniikkajätteestä kierrätetään vain 25 %. Maailmassa heitetään joka vuosi pois miljoonaa tonnia elektroniikkaromua. Dumppaaminen on yrityksille liian helppoa ja kannattavaa. Intian kaltaisissa kehitysmaissa taloussuhdanteisiin vaikuttaa keskeisesti sadon onnistuminen. Länsimaiden markkinatalous on karannut kauas tällaisesta fyysisiin resursseihin pohjautuvasta ymmärrettävyydestä. Jokaiselle nousukaudelle ja lamalle luodaan oma tarinansa, mutta voisiko niitä ymmärtää yleisemminkin? Unkarilais-amerikkalainen suursijoittaja ja poliittinen aktivisti George Soros tarjoaa kiinnostavan selitysmallin taloussuhdanteille kirjassaan Kansainvälisen kapitalismin kriisi (1998/1999, Tammi). Voimakkaassa noususuhdanteessa omaisuuden, kuten kiinteistöjen, arvo nousee. Silloin nousee myös niiden arvo velkojen vakuutena, jolloin kaikki voivat myöntää ja ottaa enemmän lainaa. Kiinteistöjen arvo nousee lisää. Voimakkaassa laskusuhdanteessa kaikki käy päinvastoin. Rahoitusmarkkinat vaikuttavat reaalitalouteen, nyrkkisäännön mukaan puolen vuoden viiveellä, ja reaalitalous vetää niitä edelleen samaan suuntaan. Kokonaisuus ei ole ankkuroitunut mihinkään eikä ole hakeutumassa mihinkään ennustettavaan tasapainotilaan. Kolmantena epätasapainottavana tekijänä voi olla taloussuhdanteen psykologia, jossa talouden faktoja katsotaan liian optimistisessa tai liian pessimistisessä valossa. Emme kuitenkaan ole väärässä, vaan teemme uskomuksistamme yleensä totta. Eläviä esimerkkejä löytyy liiankin helposti. Kirjan kirjoittamisen aikaan 1990-luvun lopussa rahoituskriisi loikki Aasiasta Venäjän kautta Brasiliaan luvulla alettiin kehua sellaisia talouspolitiikan mallimaita kuten Espanjaa ja Irlantia, mutta niiden parhainakin aikoina jotkut kysyivät, tekeekö sellainen nousukausi ihmisistä onnellisia? Teksti ja kuva: Turkka Louekari

6 6 Rönsy 4/2012 Milla Paumo Naisasialiitto Unionista haastaa kasvattajia pohtimaan, ohjaavatko he lapsia leikkimään tietyillä leluilla näiden sukupuolen perusteella. Tasa-arvoinen päiväkoti kohtelee lapsia yksilöinä Naisasialiitto Unionin hankkeessa pyritään laajentamaan sukupuolirooleja varhaiskasvatuksessa. Naisasialiitto Unionin sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen pureutuvassa pilottihankkeessa kerättiin tietoa lasten kohtelusta päiväkodeissa. Syksyllä 2012 aloitetussa jatkohankkeessa hyödynnetään kerättyjä tietoja kokoamalla niiden avulla täydennyskoulutusohjelma tasa-arvokasvatuksesta päiväkotien henkilöstölle. Tavoitteena on tuoda kasvattajille tietoa tasa-arvotyöstä ja sen käytännöistä, herkistää koulutettavia pohtimaan omia tapojaan tehdä kasvatustyötä uudesta näkökulmasta, ja tätä kautta tarjota lapselle moninaisempia vaihtoehtoja olla yksilöllinen ihminen, hankkeen projektipäällikkö Milla Paumo kertoo. Monesti aikuisten käyttäytymistä lapsia kohtaan ohjaavat tietyt sukupuolittuneet ja usein tiedostamattomat tavat kohdella tyttöjä ja poikia. Tutkimusten mukaan aivojen erot tyttö- ja poikalasten välillä ovat pieniä, mutta vanhempien ja muiden lähiympäristön aikuisten lapsiin kohdistamat oletukset ja tietynlainen kohtelu muokkaavat eroja pysyviksi aivorakenteiksi. Arjen videoinneista tietoa tasa-arvotyön pohjalle Unionin pilottihankkeessa oli mukana kolme helsinkiläistä päiväkotia, joiden arkea videoitiin. Videoinnit analysoitiin tasa-arvonäkökulmasta ja niitä käsiteltiin yhdessä henkilökunnan kanssa. Paumo kertoo videoiden paljastaneen esimerkiksi sen, että tyttöjä käytetään poikia useammin henkilökunnan apulaisina. Poikia puolestaan autettiin useammin ilman, että pojat itse pyysivät apua. Taustalla voi olla ajatusmalli, että pojat ovat luonnostaan erityisen tottelemattomia ja auttamalla heitä pyyteettömästi kasvattaja suoriutuu haastatavasta tilanteesta nopeammin, Paumo kertoo. Päiväkotien henkilökunta suhtautui videointeihin yllättävän hyvin, vaikka ennakkoluulojakin oli. Eräs hankkeeseen skeptisesti suhtautunut kasvattaja yllättyi huomattuaan videolta, kuinka hän neljän lapsen ryhmässä puhutteli joukon ainoaa tyttöä vain silloin, kun tarvitsi avustajaa. Tiedostettuaan tämän hän alkoi aktiivisesti kiinnittää käytökseensä huomiota, Paumo kuvaa. Toimintatavat muuttuivat Hankkeen myötä leikkituokioiden sukupuolirooleja monipuolistettiin: pojille annettiin enemmän pieniä avustustehtäviä ja tytöille enemmän huomiota. Pienikin konkreettinen muutos, kuten kirjojen ja lelujen tutkiminen sukupuolisensitiivisin silmälasein on merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa kasvatusta. Muutos lähtee aikuisten ajatusmaailmasta, ei lapsista tai heidän muuttamisestaan. Jos vanhemmat haluavat lapsensa sukupuolisensitiiviseen päiväkotiin, Paumo suosittelee ottamaan yhteyttä oman kunnan varhaiskasvatusjohtajaan, jotta kunta ottaisi vastaan heille tarjotun täydennyskoulutuksen. Kunta voi ottaa yhteyttä myös Naisasialiitto Unioniin ja toivoa koulutusta alueelle. Jos kyselyjä tulee tarpeeksi, luo se myös poliittista painetta edistää sukupuolisensitiivistä kasvatusta laajemminkin yhteiskunnassa. Teksti ja kuva: Taru Anttonen

7 Nokkapokka Tällä palstalla vinolaiset väittelevät ajankohtaisista kysymyksistä Rönsy 4/ Pelastaako sankarikuluttaja maailman? Vaikuttaminen alkaa arjen valinnoista. Eettinen ja ekologinen kuluttaminen on herättänyt viime vuosina kiinnostusta ja keskustelua. Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Kysymykseen vastaavat ViNOn entinen puheenjohtaja Heikki Sairanen sekä Eettisen kaupan puolesta ry:n aktiivi Anna Saipio. Kuluttamalla vaikuttaminen antaa ihmisille valtaa arjessa. Eettisten ja ekologisten tuotteiden markkinointi lisää tietoisuutta oman kuluttamisen vaikutuksista. Heikki: Oman kulutuksen korostaminen vie julkisessa keskustelussa tilaa todellisilta ratkaisuilta, kuten siltä, että saadaan tarpeeksi rajoituksia ja veroja ympäristöä tuhoavalle toiminnalle. Nykyään suuri osa ihmisten ympäristötoimiin käyttämästä energiasta kuluu ekologisempien vaihtoehtojen etsintään tai huonon omantunnon potemiseen. Olisi parempi laittaa kaikki into yksittäisten kuluttajien sijaan saastuttajien kurittamiseen. Anna: En pidä kulutuspäätöksiä kovinkaan voimaannuttavina. Pikemminkin kuluttaminen on helppo ja nopea tapa vaikuttaa joka päivä muun arjen ohessa: harva jaksaa kirjelmöidä EU-komissiolle maatalouspolitiikan kehitysmaita kurjistavista vaikutuksista, mutta jokainen voi valita Reilun kaupan tuotteen. Kuluttamalla vaikuttaminen ei ole riittävä keino ratkaisemaan maailman ongelmia. Heikki: Kuluttamalla vaikuttaminen toimisi riittävästi vain, jos lähes sata prosenttia ihmisistä sitoutuisi siihen. Minä haluan toimia aiemmin, eli jo silloin, kun toimintaa haluavia on enemmistö. Nyt on siis pakotettava valtiot toimimaan. Anna: Ehdottomasti näin. Valtion tulee tehdä kestävä kuluttaminen helpoksi ja kestämätön vaikeaksi tai laittomaksi. Yhteiskunnassa muutkin kuin kuluttajat käyttävät rahaa: esimerkiksi suuryrityksillä tai julkisilla hankkijoilla on paljon isommat lompakot kuin yksittäisellä kuluttajalla. Kuluttamista politisoiva ilmapiiri synnyttää yrityksille painetta vastata kuluttajien vaatimuksiin eettisemmistä tuotteista. Heikki: Eettisen kuluttamisen suurin hyöty on, että luodaan markkinoita tuotteille, joita ei muuten olisi. Ilman vegaaneja meillä ei olisi näin hyviä lihan korvikkeita. Tästäkin huolimatta lihan kulutus on Suomessa noussut ennätyslukemiin. Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita syntymään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua. Anna: Kyllä, samoin markkinoilla jo olevien eettisten tuotteiden kysyntä ja hyvät myyntiluvut. Yhteiskunnallinen keskustelu on Suomessakin lisääntynyt ja pakottanut ainakin suurimmat yritykset kehittämään yhteiskuntavastuutaan, vaikka niillä onkin vielä paljon parannettavaa. Eettiset ja ekologiset tuotteet ovat vain yritysten tapa harjoittaa viherpesua: oikeasti useimmat tuotteet eivät ole niin puhtoisia miltä näyttävät. Heikki: Kuluttajien voi olla vaikea tunnistaa eettinen tai ekologinen tuote. Markkinointi keskittyy nostamaan esiin tuotteen hyviä puolia muun jäädessä vähemmälle huomiolle. Harva eettisemmin kasvatetun naudanlihan myyjä nostaa esiin lihan ympäristökuormaa. Sertifiointijärjestelmät, kuten reilu kauppa tai luomu, voivat auttaa, mutta osa eettisestä ja ekologisesta kaupasta on melkoista mielikuvamainontaa. Anna: Valitettavasti viherpesu on yleistä ja sen torjuminen vaatii kuluttajalta perehtymistä. Monesti eettisyyden illuusiota on luomassa joukko kovapalkkaisia markkinointiasiantuntijoita, ja heitä vastassa on väsynyt kuluttaja marketissa raskaan työpäivän jälkeen. Kuluttajan ei siis ole aina helppo nähdä sumutuksen läpi, mutta onneksi kansalaisjärjestöt ja media paljastavat vedätyksiä ja puolitotuuksia. Teksti: Kuvat: Julianna Kentala Sarianna Mankki Janica Rantanen Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita syntymään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua. Heikki Sairanen Harva jaksaa kirjelmöidä EU-komissiolle maatalouspolitiikan kehitysmaita kurjistavista vaikutuksista, mutta jokainen voi valita Reilun kaupan tuotteen. Anna Saipio

8 8 Rönsy 4/ Rönsy 4/2012 Tee itse Ostaminen ei ikinä ole eettistä. Mahatma Gandhi kieltäytyi käyttämästä vallitsevia britti-imperiumin tuotteita ja teki esimerkiksi vaatteensa itse. Kuluttamalla vaikuttaminen Vesa Kuosmanen Jokapäiväiset valintamme vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Yhä useammat meistä perustavatkin kuluttamisensa eettisyyteen, ja ostospäätöksestä on tullut poliittinen teko. Miten vaikutat kuluttamalla? Valitse elämäntapa Usein kulutuspäätöksistä tulee elämäntapavalintoja, joiden mukaan kuluttaja laitetaan tietynlaisiin kategorioihin, kuten kasvissyöjiin.

9 Rönsy Rönsy 4/2012 4/ Boikotoi Kenties yleisin tapa vaikuttaa kuluttamalla on boikotti. Esimerkiksi eteläafrikkalaisten tuotteiden boikotti sai maailmanlaajuisen mittakaavan apartheidin aikana. Suomessa monien boikottilistalle kuuluvat israelilaiset tuotteet ja turkikset. Kierrätä Maailmassa on jo enemmän tavaraa, kuin tulemme ikinä tarvitsemaan. Osta siis vanhaa. Jos ostat, osta kondomi Lapsen hankkiminen on eniten kulutusta lisäävä teko maailmassa. Jos siis ostat jotain, osta kondomi. Kuluta positiivisesti On kyseenalaista, voiko kuluttaminen ikinä olla positiivista, mutta luotettavan tahon hyväksymän tuotteen ostaminen on lähes varma valinta. Maailmanlaajuinen Reilun kaupan merkki on tunnetuin näistä. Ota yhteyttä Monet kampanjat kuten Greenpeacen Detox -kamppis kehottavat kuluttajaa olemaan suoraan yhteydessä valmistajaan epäkohtien korjaamiseksi. Tämä kyseinen kampanja on saanut useat vaatevalmistajat luopumaan saastuttavista kemikaaleista.

10 10 Rönsy 3/2012 Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu Sinivihreissä unelmissa talous kasvaa, mutta se on ohjattu kestävälle väylälle. Jätteet kierrätetään liki sataprosenttisesti, päästöttömiä palveluita ostetaan enemmän kuin roinaa ja uusiutuvalla energialla katetaan IT:n sähköntarve. Tätä on decoupling eli irtikytkentä ympäristöpolitiikassa: talouskasvun irroittamista sen ympäristörasitteista. Vuonna 2007 YK:n ympäristöohjelman alle perustettu International Resource Panel on irtikytkentää arvioiva itsenäinen tieteellinen paneeli, jossa on 28 tieteilijää eri puolilta maailmaa. Yksi paneelin puheenjohtajista Ernst U. von Weizsäcker lausui aikanaan haastattelussa auki sen projektin: - Yhä enemmän ja enemmän resursseja käytetään ympäristöä vahingoittavasti. Ihmiset haluavat yhä enemmän ja enemmän vaurautta. Ja me haluamme irrottaa nämä trendit toisistaan. Tehdä enemmän vaurautta vähemmillä resursseilla. Paneelin ensimmäinen työ olikin määritellä irtikytkentä ja pohtia miten sitä voitaisiin mitata. Paneelin arviot olivat optimistisia. Irtikytkentää sekä tapahtuu että ei tapahdu Ḃipolaarinen lopputulos käy järkeen, kun erotetaan toisistaan suhteellinen ja absoluuttinen irtikytkentä. Suhteelliseksi riittää, että raaka-aineiden käytön tehokkuus kasvaa (BKT kasvaa enemmän kuin ympäristörasite). Maailman pelastaminen vaatisi kuitenkin rasitteen absoluuttista vähenemistä. Enemmän valevihreyttä kuin vihreää kasvua Ihmiskunta ei ole pärjännyt irtikytkennässä erityisen hyvin. Esimerkiksi viime vuoden hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kuin koskaan ennen - 30,6 mrd. tonnia kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan. Brittiläisen kehitysyhteistyö- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tutkija Kate Raworth on vertaillut G20-maiden irtikytkennän asteita. Suhteellisessa irtikytkennässä onnistuu moni. Jopa ilmastopahikset Kiina ja USA ovat vähentäneet päästöjään suhteessa Alkuperäinen kaavio: Kate Raworth (oxfamblogs.org). Suomentanut Simo Raittila. talouskasvuun. Absoluuttiset päästöt ovat silti kasvaneet. Vielä surullisemmaksi kuva muuttuu, kun huomataan, mitä mittarit eivät yleensä mittaa. Raworth toteaa tammikuisessa blogikirjoituksessaan, että absoluuttisessa irtikytkennässä onnistuneita maita ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Britit putoavat joukosta, kun huomioidaan tuonnin aiheuttamat piilopäästöt. Omia luonnonresursseja voidaan käyttää vähänlaisesti, kunhan materiaaliset tarpeet tyydytetään tuonnilla rajan takaa. Globaali ympäristötuho voidaan näin salakuljettaa kotimaahan. Kasvun elementit revitään maasta Talouskasvu on perustunut kasva valle materiaalin kulutukselle. Kes tävyydessä ei ole kyse vain päästöistä. Resurssipaneeli kantaa huolta myös mm. veden, metallien ja biopolttoaineiden kestävyydestä. Vaikka maa onnistuisi yhden materiaalin irtikytkennässä, sen talous ei silti välttämättä ole kestävää. Resurssipaneelin vaatimukset valtioille eivät kummemmin eroa vihreästä politiikasta. Irtikytkennän saavuttamiseksi on ajateltava uudelleen resurssien ja talouden suhde, panostettava massiivisesti teknologisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin sekä autettava kehittyviä maita kestävälle uralle. Simo Raittila Jopa ilmastopahikset Kiina ja USA ovat vähentäneet päästöjään suhteessa talouskasvuun. PUNAVIHERNÄKEVÄ AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA

11 Rönsy 3/ Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä Espoon Otaniemessä vallitsee startup-buumi, ja iso osa uusista yrityksistä voidaan laskea kuuluvan cleantech-alalle. Cleantech tarkoittaa liiketoimintaa, joka pyrkii vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Yksi uusista yrityksistä on Enevo, mutta yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Fredrik Kekäläinen ei koe cleantech-tittelin olevan pelkästään positiivinen. Usein cleantechillä viitataan uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka ovat lopulta osoittautuneet kannattamattomiksi, sanoo Kekäläinen. Enevo toimii jätealalla. Sen päätuote on ONe Collect. ONe Collect koostuu jätesäiliöihin asennettavista ultraäänellä toimivista mittalaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankorkeutta ja koostumusta. Kerättyjen tietojen avulla pystytään optimoimaan keräyskaluston reitit, kun vajaita säiliöitä ei käydä tyhjentämässä ja toisaalta säiliöt eivät päädy pursuamaan yli. Lisäksi voidaan antaa asiakkaille kattavasti tietoja jätemäärien kehityksestä ja esimerkiksi lajittelun onnistumisesta. Tulevaisuudessa on tarkoitus saattaa tiedot myös käyttäjien saataville eikä vain keräysfirmoille. Ensimmäiset laitteet on toimitettu Itä-Uudenmaan Jätehuollolle. Kekäläisen mukaan tulokset ovat lupaavia ja jätteiden keräämisen kustannukset ovat laskeneet 23 % heinäkuussa aloitetun projektin myötä. Myös Itä-Uudenmaan Jätehuollossa ollaan tyytyväisiä. Tiheästi asutulla alueella täyttöasteanturit eivät tuottaisi samanlaista hyötyä, mutta täällä missä välimatkat ovat pitkiä ja täyttöasteessa on suuria piikkejä, kokemukset ovat olleet oikein hyviä, selventää Kekäläinen. Jätebisnes on kasvava ala. Maailmanlaajuisesti jätteidenkäsittely on satojen miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa. Logistiikka kattaa tästä jopa 50 %. Kaupungistumisen myötä jätevirtojen hallinnan merkitys tulee vain kasvamaan ja vaatimus tehokkaasta kierrätyksestä korostuu. Suomalaisessa toimintaympäristössä tuoreen startup-yrityksen perustaja kritisoi kuntien nykyistä kilpailutuspolitiikkaa, jossa ensisijaisena kriteerinä on lähes aina hankintahinta. Anna Koppanen Enevon päätuote ONe Collect koostuu jätesäiliöihin asennettavista ultraäänellä toimivista mittalaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankorkeutta ja koostumusta.

12 12 Rönsy 4/2012 Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostettiin kanoilla ja kattopellillä Presidentti Daniel Ortegan johtama sandinistipuolue kaappasi itselleen rökälevoiton marraskuun alussa järjestetyissä Nicaraguan kuntavaaleissa. Vaalien suurin häviäjä oli kuntien itsehallinto. Mehiläishoitaja Andres Palma vetää Solidaarisuuden hunajahanketta San Lucasin kunnassa Pohjois-Nicaraguassa. Nicaraguan tunnetuimman vaalitarkkailijajärjestön Etica y Transparencian toiminnanjohtajan Roberto Courtneyn mukaan kymmenissä kunnissa esiintyi vaali-vilppiä. Ääntenlaskijat muuttivat vaalien tulosta törkeästi sandinistien eduksi ainakin seitsemässä kunnassa. Nicaraguan vaalijärjestelmän uskottavuus on niin heikko, että tästä huonommaksi se ei voi enää mennä, Roberto Courtney toteaa. Virallisten lukujen mukaan sandinistit saivat yli 75% äänistä. Pienessä San Lucasin kunnassa asuva mehiläishoitaja Andres Palma on aina äänestänyt sandinisteja. Nyt hän on ymmällään. Puoluepamput selittivät hänelle ennen vaaleja, että kunnanhallinnolla ei ole merkitystä. Kaikista kehitysohjelmista päättää presidentti Ortega. Miksi ihmiset äänestäisivät kunnanjohtajaa ja valtuutettuja, jos sillä ei ole mitään väliä, Andres Palma puntaroi. Hän kävi silti äänestämässä periaatteen vuoksi. Muut Palman perheestä eivät vaivautuneet vaaliuurnille. Valtion rahalla ostetaan ääniä Valtio jakoi pari kuukautta sitten San Lucasin asukkaille sikoja, kanoja ja kattopeltejä. Andres Palma vastasi aluksi lahjojen jakelusta omassa kylässään. Kolmen päivän päästä sandinistien puoluetoimitsija sanoi, että tähän puuhaan laitetaan joku muu. Palman synti oli tasapuolisuus. Hän teki jakelulistansa ajatellen, että porsaat, kanat ja aaltopellit pitää antaa niitä eniten tarvitseville, vaikka he eivät kannattaisi sandinisteja. Eihän sellainen käy, irvailee Palman naapuri Ignacio Perez. Hän tietää, että apu jaetaan poliittisin perustein, jotta ihmiset tajuavat, minkä puolueen lippu kannattaa laittaa lepattelemaan kotimökin katolle. San Lucasin naapurissa Somotossa sandinistien kaupunginjohtajaehdokkaan nimi kerrottiin kuntalaisille vasta päivää ennen vaaleja. On tylsää, kun paikkakuntalaisten ääntä ei lainkaan kuunnella, valittaa Antonio Rivera. Hänen kuusihenkisestä perheestään kukaan ei käynyt äänestämässä. Sandinistit saivat kuitenkin Somotossa yli 80 % äänistä. Mikään muu puolue ei tehnyt näkyvää vaalityötä. Oppositiolla on linja hukassa Ihmiset ovat alistuneet siihen, että Nicaraguan politiikassa ei ole vaihtoehtoja, sanoo lastenhuollon kansalaisjärjestön INPRHU:n johtaja Adilia Amaya. Sandinistit jyräävät ja muut puolueet ovat hiljaa ikään kuin niillä ei ole mitään tarjottavaa. INPRHU on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt katulapsityötä yhdessä Managuan kaupungin kanssa. Enää tämä ei onnistu. Sosiaalisen kehityksen hankkeista päättää nyt Ortegan sisäpiiri, jonka paikallisedustajia ovat kunkin kaupunginosan puo-luetoimitsijat, Adilia Amaya toteaa. Kaupungin omien sosiaalityöntekijöiden täytyy saada puoluetoimitsijoilta lupa voidakseen tehdä työtään. Keskushallinto on niin vallanhaluinen, että se ei siedä kilpailua, arvostelee Adilia Amaya. Nicaraguan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen toimintakenttä on tuntuvasti kaventunut kuntien itsehallinnon romahtamisen myötä. Teksti ja kuva: Jukka Pakkala Kirjoittaja on kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa. Nicaraguan kuntavaalit: Nicaraguassa on 153 kuntaa Sandinistit voittivat 134 kunnassa Virallinen äänestysprosentti oli 47 % Tarkkailijat arvelevat, että todellinen äänestysprosentti oli alle 40 % Vaalien jälkeisissä yhteenotoissa kuoli kolme ihmistä

13 Rönsy 4/ Eurooppa kuuluu kaikille Talouskriisi on leikannut etenkin nuorien työpaikkoja ja toimeentuloa Euroopassa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat myös maiden välillä ja niiden sisällä. Yhä syvemmät hyvinvointierot uhkaavat jopa turvallisuuttamme, jos yhteiskuntarauha järkkyy. Satsaamalla vihreään talouteen ja tulevaisuuden kasvualojen työpaikkoihin rakennamme yhteistä Eurooppaa, joka kuuluu kaikille. Tule mukaan! Tarja Pidetään yhteyttä ZZZ WDUMDFURQEHUJ À acronberg rjacronberg rauhanaktiivi, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja ViNon uudet puheenjohtajat Veli-Matti Partanen ja Maria Ohisalo edustivat ViNOa itsenäisyyspäivänä Linnan juhlien jatkoilla Ravintola Teatterissa. Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoon Vihreät nuoret ja opiskelijat kokoontuivat Turkuun liittokokoukseen joulukuuta. Syksyn liittokokouksessa tehtiin vuoden 2013 henkilövalinnat sekä hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. ViNOn puheenjohtajiksi vuodelle 2013 valittiin tamperelainen taloustieteen opiskelija Veli-Matti Partanen, 25, ja helsinkiläinen VTM ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, 27. Hallitukseen valittiin lisäksi Senja Laakso, Laura Karjalainen, Anna Koppanen, Ville Korhonen, Anni Heinälä, Kim Tamio, Lilja Tamminen, Janette Huttunen, Reima Kuukka ja Otto Lehto. Liittokokous hyväksyi myös ViNOn Eurooppa-poliittisen ohjelman, jossa linjataan kantoja Euroopan unionin rakenteisiin sekä poliittisiin sisältöihin, joissa tarvitaan Euroopan laajuista päätöksentekoa. Ohjelmassa vaaditaan Euroopan unionin muuttamista liittovaltioksi. - Vahva liittovaltio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jäsenmaa. Ehtona EU:n liittovaltiolle on kuitenkin demokraattisempi päätöksenteko, edellyttää ViNOn vastavalittu puheenjohtaja Ohisalo. - Kansalaisten suoralla vaalilla valitsemalla Euroopan parlamentilla on oltava enemmän valtaa: sekä budjettivaltaa että oikeus tehdä lakialoitteita., linjaa ViNOn toinen puheenjohtaja Partanen. Vinolaisia mielenosoittajia Kainuussa 9. marraskuuta. Kuva: Marja Honkonen / Vihreät ViNO Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto järjesti Talvivaaran kaivostoimintaa vastustavan mielenosoitusmatkan Kainuuseen perjantaina 9. marraskuuta. Kohteena oli Kainuun Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kajaanissa. Mielenosoituksen jälkeen käytiin myös Talvivaaran kaivosalueen tuntumassa toisen marraskuussa vuotaneen kipsisakka-altaan luona. Mielenosoituksen ELY-keskuksella oli järjestänyt Stop Talvivaaraliike. Mielenosoittajia paikalla oli noin 85. ELY-keskuksen Ympäristösuojeluyksikön päällikkö Unto Ritvaselle luovutettiin adressi, jonka oli internetissä allekirjoittanut ihmistä. Myöhemmin nimiä on kertynyt tuhansia lisää. Mukana oli myös muita järjestöjä, muiden muassa ympäristöjärjestö Greenpeace. ViNOn bussi organisoitiin lyhyellä varoitusajalla. Mukaan innostui lähes 30 osallistujaa, joista suurin osa tuli Helsingistä, mutta myös Lahdesta ja Mikkelistä pääsi kyytiin. Seuraavalla viikolla sadat ihmiset marssivat Helsingissä järjestetyssä suurmielenosoituksessa. Kyseessä on Suomen pahin ympäristökatastrofi 2000-luvulla. Ympäristöministeriö on aloittanut ympäristönsuojelulain uudistuksen ja ministeriön erityistilanneryhmä jatkaa katastrofin selvitystä.

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestämätön tilanne? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella ellemme

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot