Rönsy 4/2012. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012. Materialismin paluu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy 4/2012. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012. Materialismin paluu"

Transkriptio

1 Rönsy 4/ Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 4/2012 Materialismin paluu

2 2 Rönsy 4/2012 Materialismin Rönsy... Rönsy 4/2012 Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu Oy ISSN: Päätoimittaja: Janica Rantanen Toimitussihteeri: Emma Kolu Taitto: Janica Rantanen Rönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala, Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen Kirjoittajat ja kuvittajat: Hanna Hakko, Aleksi Laine, Arsi Alenius, Anna Koppanen, Petra Kosonen, Sarianna Mankki, Simo Raittila, Turkka Louekari, Jenni Stenman, Mertsi Murmann, Julianna Kentala, Vesa Kuosmanen, Taru Anttonen, Saara Ilvessalo, Laura Kuusisto, Jukka Pakkala Sisältö: Mihin kännykkä päätyy käytön jälkeen 4 Kuplatalous 5 Tasa-arvoinen päiväkoti 6 Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu 10 Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä 11 Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostettiin kanoilla ja kattopellillä 12 Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoon 13 Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan 13 Teollinen eläintuotanto 14 USA - suurkuluttamisen mekka 15 Suomen nuorin ympäristöpuolue 16 Alternative-joulu 17 Vakiopalstat: NokkaPokka 7 Kuluttamalla vaikuttaminen Pelastaako sankarikuluttaja maailman? Kolumni 14 Nosta statustasi ekoilemalla Kulttuurinurkka 17 USA - suurkuluttamisen mekka Jäsenjärjestöt esittäytyvät 18 Oulu ja Nokia Toimistolta 19 Vihreissä töissä kansi kattilan päällä Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine Me voitimme! Kunnallisvaalit ovat takana päin. Tulos oli siinä mielessä erikoinen, että kaikki puolueet tuntuivat samaan aikaan sekä voittaneen että hävinneen. Perussuomalaiset oli ainoa puolue joka kasvatti kannatustaan, mutta eduskuntavaalien tulokseen ja odotuksiin nähden tulos oli yllättävän heikko. Muut hävisivät prosentteja, mutta voittivat silti erilaisia torjuntavoittoja. Jokaiselle löytyi jokin optimismia luova voiton osa-alue Ṫästä voittojen etsimisen trendistä huolimatta uskallamme itsekin väittää voittaneemme. Vinolaisia ehdokkaita valittiin vaaleissa valtuustoihin 19 varsinaisiksi valtuutetuiksi ja 22 varavaltuutetuiksi. Kun lukuun laskee vielä mukaan muut kuin vinolaiset nuoret läpi päässeet, tulos on huikea. Ympäri Suomen saatiin tuoretta vihreää näkemystä kiinni päätöksentekoon. Ensi vuosi on vaaliton vuosi. Valtuusto- ja varapaikat saavutettiin määrätietoisella työllä ja kaikkien ehdokkaiden ja muiden aktiivien yhteispelillä. Suuri kiitos siis kaikille, jotka olivat itse ehdolla, auttoivat muita tukiryhmissä, osallistuivat yleiskampanjointiin ja pyörittivät paikallis- ja piirijärjestöjä vaalityön tiimellyksessäkin! Seuraavaksi alkaa vaalilupausten toteuttaminen. ViNO tarjoaakin ensi vuonna uusille valtuutetuille koulutusta ja vertaistukea valtuustotyön helpottamiseksi. Vaalihuumasta toipuessa on kuitenkin helpotus todeta, että ensi vuosi on vaaliton vuosi. Se on hyvä hetki palata periaatteellisempienkin kysymysten äärelle miettimään rauhassa omaa vihreyttään ja sen perusteluita. ViNOn periaateohjelmaa ollaankin juuri uudistamassa, ja ensi vuonna on aikaa myös uudelle poliittiselle kampanjalle. Tervetuloa mukaan pohtimaan ja kirjoittamaan!

3 Rönsy 4/ /2012 Pääkirjoitus Janica Rantanen Tasa-arvoa ja materialismia Kuluttamalla vaikuttaminen Arsi Alenius Vesa Kuosmasen kuvareportaasi s. 8-9 ViNOlla, kuten muillakin järjestöillä, on ainainen rahapula. Nousevien painokustannusten ja ilmoitusmyynnin takkuilun vuoksi myös Rönsyn tämän vuoden talous on jäämässä miinukselle. Marraskuun lopulla ensi vuoden talouteen saatiin pieni valopilkku, kun puoluevaltuuskunta päätti siirtää Vihreiltä Naisilta ViNOlle euroa. Siirto on herättänyt paljon keskustelua vihreiden sisällä. ViNan ja ViNOn tasa-arvoisuutta on vertailtu keskenään ja Rönsyn laatua on arvioitu, sillä puoluevaltuuskunnassa Rönsyä käytettiin esimerkkitapauksena siitä, mihin ViNO tarvitsee lisätukea. Todettakoon tähän keskusteluun liittyen lyhyesti, että ViNO on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen järjestö. Periaateohjelmaamme päivitetään parhaillaan ja feminismi on yksi niistä arvoista, jotka ohjaavat ViNOn toimintaa myös tulevaisuudessa. Tästä keskustelusta innostuneena aloin pohtia Rönsyn tasa-arvoisuutta. Tein pikaisen katsauksen tämän vuoden lehtien sukupuolijakaumasta. Neljässä numerossa 51 % haastateltavista on ollut miehiä, 45 % naisia ja 4 % sukupuolivähemmistöjen edustajia. Kuvissa esiintyvien henkilöiden sukupuolijakauma on suunnilleen sama. Rönsyn ohjausryhmään kuului tänä vuonna kolme naista ja kaksi miestä. Toimituskunnassa, mukaan lukien kuvittajat, oli 19 naista ja 17 miestä. Voimme siis hyvällä omallatunnolla todeta, että Rönsyssä sukupuolten tasa-arvo toteutuu paitsi tilastollisesti myös sisällöllisesti: Olemme tänä vuonna kirjoittaneet muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä sekä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Vuoden neljäs ja viimeinen Rönsy rakentuu materialismin ympärille. Materialismi on ontologinen kanta, jonka mukaan maailma koostuu aineesta. Ontologisena ajatuksena se on siis idealismin vastakohta. Lisäksi materialismi on tapa käsittää historiaa ja yhteiskuntaa. Vihreille materialismiin on helppo tarttua ympäristökysymysten ja kulutusyhteiskunnan kautta. Materialismilla on kytköksensä myös feminismiin. Marxilaiset feministit ovat siitä yksi esimerkki. Feminismin ja materialismin kytkös ei ole kuitenkaan historiaa, sillä tällä hetkellä sukupuolentutkimuksessa eletään monien tutkijoiden mukaan neljättä, uusmaterialistista aaltoa. Antoisia ja tasa-arvoisia lukuhetkiä ja hauskaa joulun odotusta materian parissa tai siitä huolimatta!

4 4 Rönsy 3/2012 Mihin kännykkäsi päätyy käytön jälkeen? EU-direktiivistä ja valtioiden toimista huolimatta Euroopan elektroniikkajätteestä päätyy yhä merkittävä osa purettavaksi kehitysmaiden laittomille kaatopaikoille, joissa työoloja ei säädellä ja ympäristöongelmat rehottavat. Kulutuselektroniikan käyttöikä on lyhentynyt radikaalisti. Tästä aiheutuu valtava jäteongelma. Dumppausbisneksessä romu kuljetetaan ensin kehitysmaihin purettavaksi kyseenalaisissa oloissa ja sitten metallit tuodaan takaisin länsimaihin uudelleen käytettäviksi. Merkittävimpiä dumppauksen kohteita ovat Aasian ja Afrikan maat, erityisesti Kiina, Ghana ja Nigeria. Bisneksessä liikkuvat paitsi isot rahat, myös järjestäytynyt rikollisuus. Kulutuselektroniikan tuotantoon ja kierrätykseen liittyvät ongelmat eivät ole mikään salaisuus. Euroopan-laajuinen Make IT fair -kampanja levittää tietoa kulutuselektroniikan ongelmista ja kehottaa kuluttajia toimimaan eettisemmän ja ympäristöystävällisemmän tuotannon puolesta. EU on vuonna 2003 hyväksytyllä elektroniikkadirektiivillä pyrkinyt parantamaan elektroniikkaromun kierrätysprosessia, estämään dumppaamisen kehitysmaihin ja lisäämään kierrätysastetta. Ken on ympäristöystävällisin? Säännöllisesti päivitettävässä Vihreän elektroniikan oppaassaan Greenpeace listaa kansainvälisiä elektroniikkafirmoja sen mukaan, miten ympäristöystävällisiä niiden tuotanto- ja kierrätysprosessit ovat. Peränpitäjien joukossa on sellaisia tuttuja yrityksiä kuin Lenovo, Philips ja LGE. Ensimmäisellä sijalla on intialainen WIPRO. Kuudestatoista listatusta yrityksestä Apple on sijalla kuusi ja Nokia sijalla kolme. Listauksen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä: vaikka yritys sijoittuisikin korkealle, kaikkein edistyksellisimmilläkin firmoilla on pitkä matka kuljettavana ennen kuin niiden tuotteita voidaan pitää eettisinä ja ympäristöystävällisinä. Ympäristöystävällisyyden asteikolla 1 10 WIPRO on saanut vain 7,1 pistettä, ja toista sijaa pitävän HP:n saldo on enää 5,7 pistettä. Mitä voin tehdä? Usein kulutustuotteiden kohdalla on mahdollista suosia reiluja, eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Elektroniikan kohdalla tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole mahdollista, sillä minkäänlaista reilun kaupan elektroniikkaa ei ole olemassa. Jos ostaa tietokoneen tai kännykän, ei voi mitenkään olla varma, että se kierrätetään käytön jälkeen asianmukaisesti tai että sen sisältämät arvokkaat materiaalit menevät uudelleen hyötykäyttöön. Make IT fair -kampanja ehdottaakin lähinnä tietoisuutta lisääviä toimia, kuten palautteen antamista suoraan elektroniikkaliikkeille, tempausten järjestämistä tai kampanjan Facebook-ryhmään liittymistä. Jokainen voi itse miettiä, riittävätkö tietoisuuden lisääminen ja yksittäisten kuluttajien vetoomukset muuttamaan tilannetta. Joka tapauksessa on selvää, että dumppaaminen on tällä hetkellä yrityksille edelleen liian helppoa ja kannattavaa. Muutos vaatii painetta kuluttajilta tai valtioilta. Teksti: Sarianna Mankki Kuva: Greenpeace, Kristian Buus

5 Rönsy 3/ Kuplatalous: kun materialismi ei ole edes materialismia Käyttämättömäksi jäänyttä elektroniikkaa kahden hengen taloudesta parin vuoden ajalta. Euroopassa elektroniikkajätteestä kierrätetään vain 25 %. Maailmassa heitetään joka vuosi pois miljoonaa tonnia elektroniikkaromua. Dumppaaminen on yrityksille liian helppoa ja kannattavaa. Intian kaltaisissa kehitysmaissa taloussuhdanteisiin vaikuttaa keskeisesti sadon onnistuminen. Länsimaiden markkinatalous on karannut kauas tällaisesta fyysisiin resursseihin pohjautuvasta ymmärrettävyydestä. Jokaiselle nousukaudelle ja lamalle luodaan oma tarinansa, mutta voisiko niitä ymmärtää yleisemminkin? Unkarilais-amerikkalainen suursijoittaja ja poliittinen aktivisti George Soros tarjoaa kiinnostavan selitysmallin taloussuhdanteille kirjassaan Kansainvälisen kapitalismin kriisi (1998/1999, Tammi). Voimakkaassa noususuhdanteessa omaisuuden, kuten kiinteistöjen, arvo nousee. Silloin nousee myös niiden arvo velkojen vakuutena, jolloin kaikki voivat myöntää ja ottaa enemmän lainaa. Kiinteistöjen arvo nousee lisää. Voimakkaassa laskusuhdanteessa kaikki käy päinvastoin. Rahoitusmarkkinat vaikuttavat reaalitalouteen, nyrkkisäännön mukaan puolen vuoden viiveellä, ja reaalitalous vetää niitä edelleen samaan suuntaan. Kokonaisuus ei ole ankkuroitunut mihinkään eikä ole hakeutumassa mihinkään ennustettavaan tasapainotilaan. Kolmantena epätasapainottavana tekijänä voi olla taloussuhdanteen psykologia, jossa talouden faktoja katsotaan liian optimistisessa tai liian pessimistisessä valossa. Emme kuitenkaan ole väärässä, vaan teemme uskomuksistamme yleensä totta. Eläviä esimerkkejä löytyy liiankin helposti. Kirjan kirjoittamisen aikaan 1990-luvun lopussa rahoituskriisi loikki Aasiasta Venäjän kautta Brasiliaan luvulla alettiin kehua sellaisia talouspolitiikan mallimaita kuten Espanjaa ja Irlantia, mutta niiden parhainakin aikoina jotkut kysyivät, tekeekö sellainen nousukausi ihmisistä onnellisia? Teksti ja kuva: Turkka Louekari

6 6 Rönsy 4/2012 Milla Paumo Naisasialiitto Unionista haastaa kasvattajia pohtimaan, ohjaavatko he lapsia leikkimään tietyillä leluilla näiden sukupuolen perusteella. Tasa-arvoinen päiväkoti kohtelee lapsia yksilöinä Naisasialiitto Unionin hankkeessa pyritään laajentamaan sukupuolirooleja varhaiskasvatuksessa. Naisasialiitto Unionin sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen pureutuvassa pilottihankkeessa kerättiin tietoa lasten kohtelusta päiväkodeissa. Syksyllä 2012 aloitetussa jatkohankkeessa hyödynnetään kerättyjä tietoja kokoamalla niiden avulla täydennyskoulutusohjelma tasa-arvokasvatuksesta päiväkotien henkilöstölle. Tavoitteena on tuoda kasvattajille tietoa tasa-arvotyöstä ja sen käytännöistä, herkistää koulutettavia pohtimaan omia tapojaan tehdä kasvatustyötä uudesta näkökulmasta, ja tätä kautta tarjota lapselle moninaisempia vaihtoehtoja olla yksilöllinen ihminen, hankkeen projektipäällikkö Milla Paumo kertoo. Monesti aikuisten käyttäytymistä lapsia kohtaan ohjaavat tietyt sukupuolittuneet ja usein tiedostamattomat tavat kohdella tyttöjä ja poikia. Tutkimusten mukaan aivojen erot tyttö- ja poikalasten välillä ovat pieniä, mutta vanhempien ja muiden lähiympäristön aikuisten lapsiin kohdistamat oletukset ja tietynlainen kohtelu muokkaavat eroja pysyviksi aivorakenteiksi. Arjen videoinneista tietoa tasa-arvotyön pohjalle Unionin pilottihankkeessa oli mukana kolme helsinkiläistä päiväkotia, joiden arkea videoitiin. Videoinnit analysoitiin tasa-arvonäkökulmasta ja niitä käsiteltiin yhdessä henkilökunnan kanssa. Paumo kertoo videoiden paljastaneen esimerkiksi sen, että tyttöjä käytetään poikia useammin henkilökunnan apulaisina. Poikia puolestaan autettiin useammin ilman, että pojat itse pyysivät apua. Taustalla voi olla ajatusmalli, että pojat ovat luonnostaan erityisen tottelemattomia ja auttamalla heitä pyyteettömästi kasvattaja suoriutuu haastatavasta tilanteesta nopeammin, Paumo kertoo. Päiväkotien henkilökunta suhtautui videointeihin yllättävän hyvin, vaikka ennakkoluulojakin oli. Eräs hankkeeseen skeptisesti suhtautunut kasvattaja yllättyi huomattuaan videolta, kuinka hän neljän lapsen ryhmässä puhutteli joukon ainoaa tyttöä vain silloin, kun tarvitsi avustajaa. Tiedostettuaan tämän hän alkoi aktiivisesti kiinnittää käytökseensä huomiota, Paumo kuvaa. Toimintatavat muuttuivat Hankkeen myötä leikkituokioiden sukupuolirooleja monipuolistettiin: pojille annettiin enemmän pieniä avustustehtäviä ja tytöille enemmän huomiota. Pienikin konkreettinen muutos, kuten kirjojen ja lelujen tutkiminen sukupuolisensitiivisin silmälasein on merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa kasvatusta. Muutos lähtee aikuisten ajatusmaailmasta, ei lapsista tai heidän muuttamisestaan. Jos vanhemmat haluavat lapsensa sukupuolisensitiiviseen päiväkotiin, Paumo suosittelee ottamaan yhteyttä oman kunnan varhaiskasvatusjohtajaan, jotta kunta ottaisi vastaan heille tarjotun täydennyskoulutuksen. Kunta voi ottaa yhteyttä myös Naisasialiitto Unioniin ja toivoa koulutusta alueelle. Jos kyselyjä tulee tarpeeksi, luo se myös poliittista painetta edistää sukupuolisensitiivistä kasvatusta laajemminkin yhteiskunnassa. Teksti ja kuva: Taru Anttonen

7 Nokkapokka Tällä palstalla vinolaiset väittelevät ajankohtaisista kysymyksistä Rönsy 4/ Pelastaako sankarikuluttaja maailman? Vaikuttaminen alkaa arjen valinnoista. Eettinen ja ekologinen kuluttaminen on herättänyt viime vuosina kiinnostusta ja keskustelua. Voiko kuluttamalla vaikuttaa? Kysymykseen vastaavat ViNOn entinen puheenjohtaja Heikki Sairanen sekä Eettisen kaupan puolesta ry:n aktiivi Anna Saipio. Kuluttamalla vaikuttaminen antaa ihmisille valtaa arjessa. Eettisten ja ekologisten tuotteiden markkinointi lisää tietoisuutta oman kuluttamisen vaikutuksista. Heikki: Oman kulutuksen korostaminen vie julkisessa keskustelussa tilaa todellisilta ratkaisuilta, kuten siltä, että saadaan tarpeeksi rajoituksia ja veroja ympäristöä tuhoavalle toiminnalle. Nykyään suuri osa ihmisten ympäristötoimiin käyttämästä energiasta kuluu ekologisempien vaihtoehtojen etsintään tai huonon omantunnon potemiseen. Olisi parempi laittaa kaikki into yksittäisten kuluttajien sijaan saastuttajien kurittamiseen. Anna: En pidä kulutuspäätöksiä kovinkaan voimaannuttavina. Pikemminkin kuluttaminen on helppo ja nopea tapa vaikuttaa joka päivä muun arjen ohessa: harva jaksaa kirjelmöidä EU-komissiolle maatalouspolitiikan kehitysmaita kurjistavista vaikutuksista, mutta jokainen voi valita Reilun kaupan tuotteen. Kuluttamalla vaikuttaminen ei ole riittävä keino ratkaisemaan maailman ongelmia. Heikki: Kuluttamalla vaikuttaminen toimisi riittävästi vain, jos lähes sata prosenttia ihmisistä sitoutuisi siihen. Minä haluan toimia aiemmin, eli jo silloin, kun toimintaa haluavia on enemmistö. Nyt on siis pakotettava valtiot toimimaan. Anna: Ehdottomasti näin. Valtion tulee tehdä kestävä kuluttaminen helpoksi ja kestämätön vaikeaksi tai laittomaksi. Yhteiskunnassa muutkin kuin kuluttajat käyttävät rahaa: esimerkiksi suuryrityksillä tai julkisilla hankkijoilla on paljon isommat lompakot kuin yksittäisellä kuluttajalla. Kuluttamista politisoiva ilmapiiri synnyttää yrityksille painetta vastata kuluttajien vaatimuksiin eettisemmistä tuotteista. Heikki: Eettisen kuluttamisen suurin hyöty on, että luodaan markkinoita tuotteille, joita ei muuten olisi. Ilman vegaaneja meillä ei olisi näin hyviä lihan korvikkeita. Tästäkin huolimatta lihan kulutus on Suomessa noussut ennätyslukemiin. Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita syntymään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua. Anna: Kyllä, samoin markkinoilla jo olevien eettisten tuotteiden kysyntä ja hyvät myyntiluvut. Yhteiskunnallinen keskustelu on Suomessakin lisääntynyt ja pakottanut ainakin suurimmat yritykset kehittämään yhteiskuntavastuutaan, vaikka niillä onkin vielä paljon parannettavaa. Eettiset ja ekologiset tuotteet ovat vain yritysten tapa harjoittaa viherpesua: oikeasti useimmat tuotteet eivät ole niin puhtoisia miltä näyttävät. Heikki: Kuluttajien voi olla vaikea tunnistaa eettinen tai ekologinen tuote. Markkinointi keskittyy nostamaan esiin tuotteen hyviä puolia muun jäädessä vähemmälle huomiolle. Harva eettisemmin kasvatetun naudanlihan myyjä nostaa esiin lihan ympäristökuormaa. Sertifiointijärjestelmät, kuten reilu kauppa tai luomu, voivat auttaa, mutta osa eettisestä ja ekologisesta kaupasta on melkoista mielikuvamainontaa. Anna: Valitettavasti viherpesu on yleistä ja sen torjuminen vaatii kuluttajalta perehtymistä. Monesti eettisyyden illuusiota on luomassa joukko kovapalkkaisia markkinointiasiantuntijoita, ja heitä vastassa on väsynyt kuluttaja marketissa raskaan työpäivän jälkeen. Kuluttajan ei siis ole aina helppo nähdä sumutuksen läpi, mutta onneksi kansalaisjärjestöt ja media paljastavat vedätyksiä ja puolitotuuksia. Teksti: Kuvat: Julianna Kentala Sarianna Mankki Janica Rantanen Innostuneet aktiivit voivat auttaa markkinoita syntymään, mutta sen jälkeen tarvitaan valtion apua. Heikki Sairanen Harva jaksaa kirjelmöidä EU-komissiolle maatalouspolitiikan kehitysmaita kurjistavista vaikutuksista, mutta jokainen voi valita Reilun kaupan tuotteen. Anna Saipio

8 8 Rönsy 4/ Rönsy 4/2012 Tee itse Ostaminen ei ikinä ole eettistä. Mahatma Gandhi kieltäytyi käyttämästä vallitsevia britti-imperiumin tuotteita ja teki esimerkiksi vaatteensa itse. Kuluttamalla vaikuttaminen Vesa Kuosmanen Jokapäiväiset valintamme vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Yhä useammat meistä perustavatkin kuluttamisensa eettisyyteen, ja ostospäätöksestä on tullut poliittinen teko. Miten vaikutat kuluttamalla? Valitse elämäntapa Usein kulutuspäätöksistä tulee elämäntapavalintoja, joiden mukaan kuluttaja laitetaan tietynlaisiin kategorioihin, kuten kasvissyöjiin.

9 Rönsy Rönsy 4/2012 4/ Boikotoi Kenties yleisin tapa vaikuttaa kuluttamalla on boikotti. Esimerkiksi eteläafrikkalaisten tuotteiden boikotti sai maailmanlaajuisen mittakaavan apartheidin aikana. Suomessa monien boikottilistalle kuuluvat israelilaiset tuotteet ja turkikset. Kierrätä Maailmassa on jo enemmän tavaraa, kuin tulemme ikinä tarvitsemaan. Osta siis vanhaa. Jos ostat, osta kondomi Lapsen hankkiminen on eniten kulutusta lisäävä teko maailmassa. Jos siis ostat jotain, osta kondomi. Kuluta positiivisesti On kyseenalaista, voiko kuluttaminen ikinä olla positiivista, mutta luotettavan tahon hyväksymän tuotteen ostaminen on lähes varma valinta. Maailmanlaajuinen Reilun kaupan merkki on tunnetuin näistä. Ota yhteyttä Monet kampanjat kuten Greenpeacen Detox -kamppis kehottavat kuluttajaa olemaan suoraan yhteydessä valmistajaan epäkohtien korjaamiseksi. Tämä kyseinen kampanja on saanut useat vaatevalmistajat luopumaan saastuttavista kemikaaleista.

10 10 Rönsy 3/2012 Irtikytkentää tapahtuu ja ei tapahdu Sinivihreissä unelmissa talous kasvaa, mutta se on ohjattu kestävälle väylälle. Jätteet kierrätetään liki sataprosenttisesti, päästöttömiä palveluita ostetaan enemmän kuin roinaa ja uusiutuvalla energialla katetaan IT:n sähköntarve. Tätä on decoupling eli irtikytkentä ympäristöpolitiikassa: talouskasvun irroittamista sen ympäristörasitteista. Vuonna 2007 YK:n ympäristöohjelman alle perustettu International Resource Panel on irtikytkentää arvioiva itsenäinen tieteellinen paneeli, jossa on 28 tieteilijää eri puolilta maailmaa. Yksi paneelin puheenjohtajista Ernst U. von Weizsäcker lausui aikanaan haastattelussa auki sen projektin: - Yhä enemmän ja enemmän resursseja käytetään ympäristöä vahingoittavasti. Ihmiset haluavat yhä enemmän ja enemmän vaurautta. Ja me haluamme irrottaa nämä trendit toisistaan. Tehdä enemmän vaurautta vähemmillä resursseilla. Paneelin ensimmäinen työ olikin määritellä irtikytkentä ja pohtia miten sitä voitaisiin mitata. Paneelin arviot olivat optimistisia. Irtikytkentää sekä tapahtuu että ei tapahdu Ḃipolaarinen lopputulos käy järkeen, kun erotetaan toisistaan suhteellinen ja absoluuttinen irtikytkentä. Suhteelliseksi riittää, että raaka-aineiden käytön tehokkuus kasvaa (BKT kasvaa enemmän kuin ympäristörasite). Maailman pelastaminen vaatisi kuitenkin rasitteen absoluuttista vähenemistä. Enemmän valevihreyttä kuin vihreää kasvua Ihmiskunta ei ole pärjännyt irtikytkennässä erityisen hyvin. Esimerkiksi viime vuoden hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kuin koskaan ennen - 30,6 mrd. tonnia kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan. Brittiläisen kehitysyhteistyö- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tutkija Kate Raworth on vertaillut G20-maiden irtikytkennän asteita. Suhteellisessa irtikytkennässä onnistuu moni. Jopa ilmastopahikset Kiina ja USA ovat vähentäneet päästöjään suhteessa Alkuperäinen kaavio: Kate Raworth (oxfamblogs.org). Suomentanut Simo Raittila. talouskasvuun. Absoluuttiset päästöt ovat silti kasvaneet. Vielä surullisemmaksi kuva muuttuu, kun huomataan, mitä mittarit eivät yleensä mittaa. Raworth toteaa tammikuisessa blogikirjoituksessaan, että absoluuttisessa irtikytkennässä onnistuneita maita ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Britit putoavat joukosta, kun huomioidaan tuonnin aiheuttamat piilopäästöt. Omia luonnonresursseja voidaan käyttää vähänlaisesti, kunhan materiaaliset tarpeet tyydytetään tuonnilla rajan takaa. Globaali ympäristötuho voidaan näin salakuljettaa kotimaahan. Kasvun elementit revitään maasta Talouskasvu on perustunut kasva valle materiaalin kulutukselle. Kes tävyydessä ei ole kyse vain päästöistä. Resurssipaneeli kantaa huolta myös mm. veden, metallien ja biopolttoaineiden kestävyydestä. Vaikka maa onnistuisi yhden materiaalin irtikytkennässä, sen talous ei silti välttämättä ole kestävää. Resurssipaneelin vaatimukset valtioille eivät kummemmin eroa vihreästä politiikasta. Irtikytkennän saavuttamiseksi on ajateltava uudelleen resurssien ja talouden suhde, panostettava massiivisesti teknologisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin sekä autettava kehittyviä maita kestävälle uralle. Simo Raittila Jopa ilmastopahikset Kiina ja USA ovat vähentäneet päästöjään suhteessa talouskasvuun. PUNAVIHERNÄKEVÄ AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA

11 Rönsy 3/ Kierrätys kannattamaan älykkäillä jätesäiliöillä Espoon Otaniemessä vallitsee startup-buumi, ja iso osa uusista yrityksistä voidaan laskea kuuluvan cleantech-alalle. Cleantech tarkoittaa liiketoimintaa, joka pyrkii vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Yksi uusista yrityksistä on Enevo, mutta yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Fredrik Kekäläinen ei koe cleantech-tittelin olevan pelkästään positiivinen. Usein cleantechillä viitataan uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka ovat lopulta osoittautuneet kannattamattomiksi, sanoo Kekäläinen. Enevo toimii jätealalla. Sen päätuote on ONe Collect. ONe Collect koostuu jätesäiliöihin asennettavista ultraäänellä toimivista mittalaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankorkeutta ja koostumusta. Kerättyjen tietojen avulla pystytään optimoimaan keräyskaluston reitit, kun vajaita säiliöitä ei käydä tyhjentämässä ja toisaalta säiliöt eivät päädy pursuamaan yli. Lisäksi voidaan antaa asiakkaille kattavasti tietoja jätemäärien kehityksestä ja esimerkiksi lajittelun onnistumisesta. Tulevaisuudessa on tarkoitus saattaa tiedot myös käyttäjien saataville eikä vain keräysfirmoille. Ensimmäiset laitteet on toimitettu Itä-Uudenmaan Jätehuollolle. Kekäläisen mukaan tulokset ovat lupaavia ja jätteiden keräämisen kustannukset ovat laskeneet 23 % heinäkuussa aloitetun projektin myötä. Myös Itä-Uudenmaan Jätehuollossa ollaan tyytyväisiä. Tiheästi asutulla alueella täyttöasteanturit eivät tuottaisi samanlaista hyötyä, mutta täällä missä välimatkat ovat pitkiä ja täyttöasteessa on suuria piikkejä, kokemukset ovat olleet oikein hyviä, selventää Kekäläinen. Jätebisnes on kasvava ala. Maailmanlaajuisesti jätteidenkäsittely on satojen miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa. Logistiikka kattaa tästä jopa 50 %. Kaupungistumisen myötä jätevirtojen hallinnan merkitys tulee vain kasvamaan ja vaatimus tehokkaasta kierrätyksestä korostuu. Suomalaisessa toimintaympäristössä tuoreen startup-yrityksen perustaja kritisoi kuntien nykyistä kilpailutuspolitiikkaa, jossa ensisijaisena kriteerinä on lähes aina hankintahinta. Anna Koppanen Enevon päätuote ONe Collect koostuu jätesäiliöihin asennettavista ultraäänellä toimivista mittalaitteista, jotka mittaavat jätteiden pinnankorkeutta ja koostumusta.

12 12 Rönsy 4/2012 Nicaraguan kuntavaaleissa äänet ostettiin kanoilla ja kattopellillä Presidentti Daniel Ortegan johtama sandinistipuolue kaappasi itselleen rökälevoiton marraskuun alussa järjestetyissä Nicaraguan kuntavaaleissa. Vaalien suurin häviäjä oli kuntien itsehallinto. Mehiläishoitaja Andres Palma vetää Solidaarisuuden hunajahanketta San Lucasin kunnassa Pohjois-Nicaraguassa. Nicaraguan tunnetuimman vaalitarkkailijajärjestön Etica y Transparencian toiminnanjohtajan Roberto Courtneyn mukaan kymmenissä kunnissa esiintyi vaali-vilppiä. Ääntenlaskijat muuttivat vaalien tulosta törkeästi sandinistien eduksi ainakin seitsemässä kunnassa. Nicaraguan vaalijärjestelmän uskottavuus on niin heikko, että tästä huonommaksi se ei voi enää mennä, Roberto Courtney toteaa. Virallisten lukujen mukaan sandinistit saivat yli 75% äänistä. Pienessä San Lucasin kunnassa asuva mehiläishoitaja Andres Palma on aina äänestänyt sandinisteja. Nyt hän on ymmällään. Puoluepamput selittivät hänelle ennen vaaleja, että kunnanhallinnolla ei ole merkitystä. Kaikista kehitysohjelmista päättää presidentti Ortega. Miksi ihmiset äänestäisivät kunnanjohtajaa ja valtuutettuja, jos sillä ei ole mitään väliä, Andres Palma puntaroi. Hän kävi silti äänestämässä periaatteen vuoksi. Muut Palman perheestä eivät vaivautuneet vaaliuurnille. Valtion rahalla ostetaan ääniä Valtio jakoi pari kuukautta sitten San Lucasin asukkaille sikoja, kanoja ja kattopeltejä. Andres Palma vastasi aluksi lahjojen jakelusta omassa kylässään. Kolmen päivän päästä sandinistien puoluetoimitsija sanoi, että tähän puuhaan laitetaan joku muu. Palman synti oli tasapuolisuus. Hän teki jakelulistansa ajatellen, että porsaat, kanat ja aaltopellit pitää antaa niitä eniten tarvitseville, vaikka he eivät kannattaisi sandinisteja. Eihän sellainen käy, irvailee Palman naapuri Ignacio Perez. Hän tietää, että apu jaetaan poliittisin perustein, jotta ihmiset tajuavat, minkä puolueen lippu kannattaa laittaa lepattelemaan kotimökin katolle. San Lucasin naapurissa Somotossa sandinistien kaupunginjohtajaehdokkaan nimi kerrottiin kuntalaisille vasta päivää ennen vaaleja. On tylsää, kun paikkakuntalaisten ääntä ei lainkaan kuunnella, valittaa Antonio Rivera. Hänen kuusihenkisestä perheestään kukaan ei käynyt äänestämässä. Sandinistit saivat kuitenkin Somotossa yli 80 % äänistä. Mikään muu puolue ei tehnyt näkyvää vaalityötä. Oppositiolla on linja hukassa Ihmiset ovat alistuneet siihen, että Nicaraguan politiikassa ei ole vaihtoehtoja, sanoo lastenhuollon kansalaisjärjestön INPRHU:n johtaja Adilia Amaya. Sandinistit jyräävät ja muut puolueet ovat hiljaa ikään kuin niillä ei ole mitään tarjottavaa. INPRHU on yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt katulapsityötä yhdessä Managuan kaupungin kanssa. Enää tämä ei onnistu. Sosiaalisen kehityksen hankkeista päättää nyt Ortegan sisäpiiri, jonka paikallisedustajia ovat kunkin kaupunginosan puo-luetoimitsijat, Adilia Amaya toteaa. Kaupungin omien sosiaalityöntekijöiden täytyy saada puoluetoimitsijoilta lupa voidakseen tehdä työtään. Keskushallinto on niin vallanhaluinen, että se ei siedä kilpailua, arvostelee Adilia Amaya. Nicaraguan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen toimintakenttä on tuntuvasti kaventunut kuntien itsehallinnon romahtamisen myötä. Teksti ja kuva: Jukka Pakkala Kirjoittaja on kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa. Nicaraguan kuntavaalit: Nicaraguassa on 153 kuntaa Sandinistit voittivat 134 kunnassa Virallinen äänestysprosentti oli 47 % Tarkkailijat arvelevat, että todellinen äänestysprosentti oli alle 40 % Vaalien jälkeisissä yhteenotoissa kuoli kolme ihmistä

13 Rönsy 4/ Eurooppa kuuluu kaikille Talouskriisi on leikannut etenkin nuorien työpaikkoja ja toimeentuloa Euroopassa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat myös maiden välillä ja niiden sisällä. Yhä syvemmät hyvinvointierot uhkaavat jopa turvallisuuttamme, jos yhteiskuntarauha järkkyy. Satsaamalla vihreään talouteen ja tulevaisuuden kasvualojen työpaikkoihin rakennamme yhteistä Eurooppaa, joka kuuluu kaikille. Tule mukaan! Tarja Pidetään yhteyttä ZZZ WDUMDFURQEHUJ À acronberg rjacronberg rauhanaktiivi, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja ViNon uudet puheenjohtajat Veli-Matti Partanen ja Maria Ohisalo edustivat ViNOa itsenäisyyspäivänä Linnan juhlien jatkoilla Ravintola Teatterissa. Partanen ja Ohisalo ViNOn johtoon Vihreät nuoret ja opiskelijat kokoontuivat Turkuun liittokokoukseen joulukuuta. Syksyn liittokokouksessa tehtiin vuoden 2013 henkilövalinnat sekä hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. ViNOn puheenjohtajiksi vuodelle 2013 valittiin tamperelainen taloustieteen opiskelija Veli-Matti Partanen, 25, ja helsinkiläinen VTM ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, 27. Hallitukseen valittiin lisäksi Senja Laakso, Laura Karjalainen, Anna Koppanen, Ville Korhonen, Anni Heinälä, Kim Tamio, Lilja Tamminen, Janette Huttunen, Reima Kuukka ja Otto Lehto. Liittokokous hyväksyi myös ViNOn Eurooppa-poliittisen ohjelman, jossa linjataan kantoja Euroopan unionin rakenteisiin sekä poliittisiin sisältöihin, joissa tarvitaan Euroopan laajuista päätöksentekoa. Ohjelmassa vaaditaan Euroopan unionin muuttamista liittovaltioksi. - Vahva liittovaltio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jäsenmaa. Ehtona EU:n liittovaltiolle on kuitenkin demokraattisempi päätöksenteko, edellyttää ViNOn vastavalittu puheenjohtaja Ohisalo. - Kansalaisten suoralla vaalilla valitsemalla Euroopan parlamentilla on oltava enemmän valtaa: sekä budjettivaltaa että oikeus tehdä lakialoitteita., linjaa ViNOn toinen puheenjohtaja Partanen. Vinolaisia mielenosoittajia Kainuussa 9. marraskuuta. Kuva: Marja Honkonen / Vihreät ViNO Talvivaaran kaivostoimintaa vastaan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto järjesti Talvivaaran kaivostoimintaa vastustavan mielenosoitusmatkan Kainuuseen perjantaina 9. marraskuuta. Kohteena oli Kainuun Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kajaanissa. Mielenosoituksen jälkeen käytiin myös Talvivaaran kaivosalueen tuntumassa toisen marraskuussa vuotaneen kipsisakka-altaan luona. Mielenosoituksen ELY-keskuksella oli järjestänyt Stop Talvivaaraliike. Mielenosoittajia paikalla oli noin 85. ELY-keskuksen Ympäristösuojeluyksikön päällikkö Unto Ritvaselle luovutettiin adressi, jonka oli internetissä allekirjoittanut ihmistä. Myöhemmin nimiä on kertynyt tuhansia lisää. Mukana oli myös muita järjestöjä, muiden muassa ympäristöjärjestö Greenpeace. ViNOn bussi organisoitiin lyhyellä varoitusajalla. Mukaan innostui lähes 30 osallistujaa, joista suurin osa tuli Helsingistä, mutta myös Lahdesta ja Mikkelistä pääsi kyytiin. Seuraavalla viikolla sadat ihmiset marssivat Helsingissä järjestetyssä suurmielenosoituksessa. Kyseessä on Suomen pahin ympäristökatastrofi 2000-luvulla. Ympäristöministeriö on aloittanut ympäristönsuojelulain uudistuksen ja ministeriön erityistilanneryhmä jatkaa katastrofin selvitystä.

14 14 Rönsy 4/2012 Kolumni Petra Kosonen Teollinen eläintuotanto tuhoaa planeetan Eläintuotannon materialismi ulottuu eläinrehun kasvatukseen raivatuilta soijaplantaaseilta aina kotiemme roskiksiin. Nosta statustasi ekoilemalla! Statuksen tavoittelu on osa ihmisyyttä, jota tuskin saamme kitkettyä itsestämme aivan heti. Perinteisesti luksustuotteita pidetään statussymboleina, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Tavallisesti ihmiset suosivat ylellisiä tuotteita ekomerkittyjen sijaan, mutta statuksesta muistutettaessa useat valitsevat mieluummin ympäristöystävällisen tuotteen. Griskeviciuksen, Tyburin ja Van den Berghin tutkimuksessa 55 % statusta ajattelemaan johdatetuista koehenkilöistä valitsi hybridiauton luksusauton sijaan näiden ollessa samanhintaiset. Kontrolliryhmästä puolestaan vain 37 % valitsi ympäristöystävällisemmän auton. Vastaava tulos toistui myös puhdistusainetta ja astianpesukonetta valittaessa joskin lievempänä. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että ihmiset ovat merkittävästi taipuvaisempia valitsemaan ekologisia tuotteita, jos heitä muistutetaan sosiaalisesta asemasta ennen päätöstä. Kyseisessä kokeessa koehenkilöt lukivat tekstinpätkän, joka sisälsi lukuisia viittauksia korkeaan sosiaaliseen asemaan ja arvostukseen. Ekologiset valinnat toimivat keinona osoittaa välittävänsä ympäristöstä ja muista ihmisistä. Luksus puolestaan voi toimia osoituksena henkilön itsekeskeisyydestä ja itsekkyydestä. Tässä ekologisuuden ja sosiaalisen aseman tavoittelun kytköksessä piilee potentiaali eettisten valintojen edistämiseen. Eläintuotanto on teollista tuotantoa siinä missä muidenkin kulutushyödykkeiden tehtailu. Erotuksena tuotteiden valmistuksessa tehdään ja käytetään eläviä eläimiä. Ruokakaupoissa ei kuitenkaan myydä sikoja, lehmiä ja broilereita, vaan kinkkua, sisäfilettä ja siipipaloja. Kun elävät olennot typistetään hyödykkeiksi muiden arkipäiväisten tavaroiden tapaan, on ruoan alkuperä ja sen ongelmat helpompi häivyttää. Eläinten teollinen tuotanto on luonnonvarojen tuhlaamista, sillä lihakarja syö enemmän kuin tuottaa lihaa. Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua, josta suuri osa on myös suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa, kuten soijaa. Kasvava lihan kulutus edellyttää metsien muuttamista pelloiksi, mikä köyhdyttää luontoa ja vähentää maapallon hiilinieluja. Reilu neljäsosa maapallon maapinta-alasta on nykyään joko laitumena tai rehupeltona. Raskas maatalous kuluttaa maaperää, ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan neljännes kaikesta maa-alasta on jo köyhtynyt viljelykelvottomaksi. Lihatuotantoon kuluu myös paljon vettä, joka ei maailman johtavien vesitutkijoiden mukaan enää riitä vuonna 2050 koko maapallon tarpeisiin, mikäli lihansyönti jatkuu samaa tahtia. Resursseja vie myös eläinten kasvatus, kuljetus ja teurastus, öljyn käyttö lannotteissa ja torjunta-aineissa sekä maatalouskoneiden polttoaineena, huonosti säilyvien eläintuotteiden kylmäsäilytys sekä huonosta säilyvyydestä aiheutuva runsas ruokahävikki. Kotimaisen elintarvikeketjun ja -teollisuuden hävikki on vuosittain noin puoli miljardia kiloa. Kotitaloudet heittävät eläintuotteita ja muuta ruokaa roskiin vuosittain noin 130 miljoonaa kiloa. Eläintuotanto tuottaa noin viidenneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä enemmän kuin liikenne. Eläintuotanto aiheuttaa lähes 80 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä maailmalla. On arvioitu, että lihansyöntiä pitäisi vähentää teollisuusmaissa ainakin 50 prosentilla lähivuosikymmeninä ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Kuitenkin eläintuotteiden kulutus on jatkuvasti lisääntynyt, ja se myös lisääntyy kehittyvien maiden seuratessa länsimaiden kehitystä. Teksti: Kuva: Taru Anttonen Julianna Kentala Paula Pauliina Ruokakaupoissa ei myydä sikoja, lehmiä ja broilereita, vaan kinkkua, sisäfilettä ja siipipaloja. Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Pitäisikö esimerkiksi kasvissyöntiä mainostaa lauseilla kuten valitsemalla vegen näytät että välität ympäristöstä? Tutkimusten valossa vetoami-nen ekologisten valintojen tuomiin sosiaalisiin etuihin näyttää olevan tehokas keino ohjata ihmisiä valit-semaan vihreämmin. Tiedottamista tarvitaan, mutta parempia tuloksia saadaan, jos samalla muistutetaan mahdollisuudesta sosiaaliseen nousuun. Valitse hybridi ja muutkin huomaavat valintasi. Koska tulevaisuus on sen arvoinen. Sanotaan, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Ehkä itsekkäilläkin aikomuksilla voi puolestaan saada aikaan jotain hyvää.

15 Rönsy 4/ Floridalainen Katy McBride on aktiivisesti opetellut erottamaan kaupassa tarpeen ja halun toisistaan. USA suurkuluttamisen mekka Maailman suurimmassa taloudessa suosittu harrastus, shoppailu, aiheuttaa ongelmia yhä useammalle kotitaloudelle. Amerikkalaiset shoppailevat enemmän kuin tarvitsevat, atlantalainen vaatekaupan myyjä Kelli Hammock totesi minulle ottaessani kuvia tätä juttua varten. Jos asut täällä tarpeeksi kauan, teet ennen pitkää itsekin niin. Täällä on pakko yrittää näyttää paremmalta kuin naapuri, jatkaa Hammock. Yhdysvaltalaiset ovat maailman suurkuluttajia: vuonna 2010 yhdysvaltalaisten kotitalouksien kokonaiskulutus oli 71 % bruttokansantuotteesta, kun suomalaisten kotitalouksien vastaava luku oli 55 %. Yhdysvalloissa oli viime vuonna yksi kauppakeskus kolmeatuhatta asukasta kohden, kun Suomessa oli yksi kuuttakymmentätuhatta asukasta kohden. Keeping up with the Joneses Floridalainen Katy McBride, kolmekymppinen siivousalan yrittäjä, on samaa mieltä Hammockin kanssa siitä, mikä on amerikkalaisten pohjimmaisin syy kuluttaa niin paljon. Täällä ei tunnu hyväksytyltä, ellei omista isointa autoa tai lompakkoa, McBride toteaa viitaten tunnettuun sanontaan, keeping up with the Joneses, joka viittaa oman varallisuuden vertaamiseen naapurin varallisuuteen ja on tunnettu selitys amerikkalaisten ostovimmalle. Ei riitä, että saavuttaa saman kuin naapuri. Ihmisillä on tarve nokittaa toisiaan, sillä monen itseluottamus riippuu materian määrästä, pohtii McBride. Vaikka tutkimusten mukaan materialismi ja alentunut itseluottamus kulkevat käsi kädessä, media tukee McBriden näkemystä. Esimerkiksi tunnetun mediapersoonan Oprah Winfreyn TVohjelmassa toistetaan uudestaan ja uudestaan, Elä parasta elämääsi, ja heti perään: Ansaitset tämän. Winfrey kertoo ohjelmassa lempiasioistaan, joiden hän kertoo muuttavan ihmisten elämiä. Ohjelman jälkeen esitellyt tuotteet myydään loppuun. Jonesit eivät viittaa enää naapuriin vaan televisiossa nähtyyn julkimoelämäntapaan, joka pitäisi päihittää. Seurauksena paikallislehdessä yleisin finanssineuvo palstalle kirjoittaville lukijoille on: Kulutat yli varojesi. Vähennä kulutustasi. Osamaksulla ostaminen on yleistä, eikä mahdollista työttömyyttä pohdita liikaa. Amerikkalaisella kuluttajalla on keskimäärin neljä luottokorttia, ja kolmasosa kuluttajien kokonaisvelasta on luottokorttivelkaa. Henkilökohtaisten konkurssien määrä on kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Välitöntä mielihyvää vapaa-ajasta Amerikkalaiset ja suomalaiset eroavat merkittävästi myös vapaa-ajan määrässä: amerikkalaiset tekevät keskimäärin neljäsosan enemmän töitä vuodessa kuin suomalaiset. Suurin ero on vuosiloman määrässä, sillä suomalaisilla lomaa on kaksi kertaa enemmän kuin keskivertoamerikkalaisella. Käytännössä amerikkalaisten vuosilomat vaihtelevat työnantajakohtaisesti, sillä vuosilomalakia ei ole. Varmaan me kuluttaisimme vähemmän, jos meillä olisi enemmän aikaa viettää perheemme kanssa. Shoppailusta saa välitöntä mielihyvää, joka pitäisi mieluummin saada muiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, huomauttaa Mc- Bride. Haastattelun lopuksi Mc- Bride toteaa, ettei ehkä ole oikea henkilö antamaan realistista kuvaa amerikkalaisten ostoskäyttäytymisestä, sillä hänellä on todettu ostosriippuvuus. Richmondin yliopiston tutkimuksen mukaan samainen riippuvuus saattaa vaivata jopa joka kymmenettä amerikkalaista, ja vaiva yleistyy koko ajan. Kuva ja teksti: Jenni Stenman Rönsyn ulkomaan kirjeenvaihtaja, asemapaikkana Atlanta Ostosriippuvuus vaivaa joka kymmenettä amerikkalaista.

16 16 Rönsy 4/2012 Suomen nuorin ympäristöpuolue Sipoolainen Mikael Lönnroth kaipasi radikaalia muutosta ympäristön tilaan. Hän erosi vihreistä ja perusti maailmanpuolueen. Kyllä se harmittaa, kun ei pääse vaikuttamaan, Lönnroth sanoo. Maailmanpuolue toimii enimmäkseen internetissä, jossa pienpuolueet voivat toimia pienellä rahalla ilman suurta puoluekoneistoa. Lönnrothin mielestä kaikki maailman kansalaiset tulisi nähdä tasavertaisina. Hänen mukaansa politiikassa vallitsee Suomi ensin -ajattelu, jonka vihreätkin ovat omaksuneet. On vielä matkaa siihen, että nähtäisiin vaikkapa venäläiset ja suomalaiset yhdenvertaisina kansalaisina, sipoolainen sanoo. Yksi ratkaisu olisi ystävyyskoulujen hankkiminen Euroopan ulkopuolelta, kuten Somaliasta tai Palestiinasta. Vihreillä liikaa kompromisseja Pääministerinä Mikael Lönnroth ajaisi Suomeen... Uuden ulkomaalaislain. Vastakkainasettelu suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä on poistettava. Uuden eläinsuojelulain. Eläinten suojelun sijaan tulisi puhua eläinten oikeuksista....hiiliveron. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä verotettaisiin ja verotulot jaettaisiin kansalaisille. Näkemyseroista huolimatta Lönnroth arvostaa vihreitä. Kaksi samanhenkistä puoluetta voivat hyvin tehdä yhteistyötä. Mertsi Murmann Maailmanpuolue keräsi kannattajakortteja senaatorintorilla viime toukokuussa. Vuonna 2004 sipoolainen yrittäjä-kansalaisaktivisti Mikael Lönnroth teki vapaaehtoistyötä Intiassa. Hän havahtui maailman eriarvoisuuteen. Totesin, että kansalaisjärjestöjen työ ei yksin riitä eriarvoisuuden poistamiseksi. Toimia tarvitaan myös valtiotasolla, Lönnroth, 39, kertoo. Kaksi vuotta sitten hän ystävineen perusti globaaliin tasaarvoon ja kestävään kehitykseen tähtäävän Maailmanpuolue-yhdistyksen. Maailmanpuolueella on 22 jäsentä. Nuori yhdistys haalii kannattajakortteja, jotka virallistaisivat sen puolueeksi. Vaadittavista 5000 kortista koossa on Lönnrothin mu kaan pari sataa. Vietimme päivän keskustassa ja saimme 70 kannattajakorttia. Jäseniä ei kuitenkaan ole tarpeeksi kunnon kampanjointiin, mies harmittelee. Kuntavaaleissa neljä ehdokasta Maailmanpuolueella oli neljä kuntavaaliehdokasta vuoden 2012 vaaleissa. Sipoossa puolue sai enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto, mutta Lönnroth oli pettynyt tulokseen. Mikael Lönnroth oli vihreiden ehdokas kuntavaaleissa Hänestä perinteiset puolueet ovat liian hierarkkisia. Maaseudun kasvattia häiritsi myös vihreiden kaupunkikeskeisyys. Lönnroth sanoo vihreistä löytyvän monta radikaalia yksilöä, mutta puolueen olevan liian kompromissihakuinen. Hän näki ongelmia myös puolueen sisäisessä demokratiassa. Huomautan kaikkien puolueiden aloittavan horjumattomina idealisteina. Eikö maailmanpuolue joutuisi eduskunnassa tyytymään kompromisseihin? Lönnroth miettii tovin. Tietysti kompromisseja joutuu tekemään. Maailmanpuolueessa pyrimme soveltamaan uudenlaista dynamiikkaa ongelmien ratkaisemiseksi, hän vastaa. Riippumaton puutarha - Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet Riikka Kaihovaara energiasta riippumattoman ruoantuotannon puolesta ja opas ekologisesti kestävämpään viljelyyn. Hinta: 15 Avoin vihreä talous Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll Avoin vihreä talous on lähestymistapa talouden uudistamiseen ja vastaus siihen, miten suomalainen talous voi rakentua tulevaisuudessa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Hinta: 10 Perehdy, opi ja kyseenalaista! Kalavale - Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla Emma Kari & Kukka Ranta Into-kustannuksen kustantama tietokirja kalakaupan vaikutuksista kalakatoon ja siirtolaisuuteen. Mistä kalamme tulevat? Hinta: 22 Kemikaalit kulutuksessa Taru Anttonen (toim.) Artikkelikokoelma arjen kemikalisoitumisesta ja kulutustuotteiden kemikaaleista. Mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää ja miksi? Hinta: 10 VIHREÄSTÄ JÄRJESTÖPÄIVÄSTÄ TUKEA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN! Yhdistysdemokratia - Hallituksen rooli - Sujuvat kokoukset - Jäsenhankinta ja aktivointi - Taloudenhoito - Viestintä - Yhdistyksen innostava johtaminen VIHREÄ JÄRJESTÖPÄIVÄ TAMPEREELLA Aika: Lauantaina Paikka: Tampereen yliopiston Päätalo, Kalevantie 4 Mukana kansanedustaja Oras Tynkkynen!

17 Rönsy 4/ Alternative-joulu! Mitä tekee jouluna yksinäinen ihminen, joka ei ole tottunut perinteiseen suomalaiseen joulunviettoon? oulu on kulutuksen kansanjuhlaa. JOstetaan lahjat kavereille, kummeille, sukulaisille, vanhemmille, sisaruksille, naapureille ja parhaassa tapauksessa vielä lemmikeille. Perinteitä kunnioitetaan viettämällä aikaa perheen ja läheisten kanssa. Syödään ihan liikaa. Varpunen Jouluaamuna soi ja lahjapaperit kasaantuvat olohuoneen lattialle. Kuulostaako tutulta? Vaan mitä jos jouluna ei olekaan mahdollisuutta suunnata perheen tai läheisten luo juhlapyhienviettoon? Entä jos mahdollisuus on, mutta sitä ei syystä tai toisesta halua käyttää? Pari vuotta sitten Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta havahtui siihen, että Turun Ylioppilaskylässä näkyy itsemurhatilastoissa joulun kohdalla selvä piikki. Opiskelijakeskittymässä asuu paljon yksinäisiä opiskelijoita ja erityisesti vaihto-opiskelijoita, jotka eivät tiedä joulusta mitään. Heillä on myös harvoin varaa tai mahdollisuuksia matkustaa takaisin kotimaahansa joulun ajaksi, ja Suomi taas tarjoaa kovin vähän joulupuuhaa yksinäiselle ja verkostottomalle ihmiselle. Ammattikorkeakoulun vastaus yksinäisen jouluhuutoon oli Opiskelijajoulu. Ensimmäistä kertaa vuonna 2010 järjestetty tapahtuma on maksuton Ylioppilaskylän lähistöllä järjestettävä jouluvaihtoehto niille, jotka eivät voi tai halua osallistua perinteiseen sukulointikuvioon. Opiske lijajoulu on opiskelijoiden itsensä järjestämä, ja sitä tukevat sekä koulu että eri sponsorit. Tapahtumaa on mainostettu kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille ja vaihtoopiskelijoille, ja se onkin kerännyt suosiota sekä suomalaisten että ulkomailta tulevien opiskelijoiden keskuudessa. Tarkoituksena tapahtumassa on tarjota perinteisen suomalaisen kotijoulun kokemus erityisesti vaihto-opiskelijoille, jotka eivät välttämättä koskaan ole päässeet joulukinkun makuun ja -kuusen tuoksuun. Ideana on tarjota mahdollisuus kokeilemiseen: Opiskelijajoulu on tilaisuus maistella suomalaisia kotiruokia, ihmetellä joulukoristeita ja käydä saunassa kynttilän valossa, mutta osallistujien ei tarvitse noudattaa mitään ennalta laadittua ohjelmaa. Eri kulttuureiden ja uskontojen jouluperinteitä yritetään yhdistellä osallistujien toivomalla tavalla pitkin jouluaattoa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa, eikä suosio näytä olevan laskemassa. Erilaisille jouluille lienee tarvetta muuallakin, ja erilaisia konsepteja onkin järjestetty pitkin Suomea. Opiskelijajoulu on valtavan positiivisen palautteen saattelemana osoittanut olevansa tarpeellinen vaihtoehto sukulointiaatolle. Saara Ilvessalo Joulun hyvislahjat top 3 1. Aika Vietä aikaa läheistesi kanssa. Tämä aineeton joululahja on antoisa ja ympäristölle ystävällinen. 2. Lahjoitus hyväntekeväisyyteen Lahjan saajan nimellä iloa kohteeseen, lahjan saajalle ja antajalle. 3. Junalippu Matkalipulla läheisesi pääsee ympäristöystävällisesti näkemään maailmaa tai vaikka sinua. Joulun pahislahjat top 3 1. Turha krääsä Posliinikissat ovat lahjoja, joita kukaan ei halua eikä tarvitse. 2. Kapselikeitin Maailman turhin lahja, jolla voi keittää vain kupillisen kahvia kerralla. Tämä kuluttaa huomattavasti energiaa ja rahaa. 3. Kertakäyttötavarat Ei ole pitkäaikaista iloa, mutta kuormitusta ympäristölle. Laura Kuusisto Kulttuurinurkka Anna Koppanen Runokokoelmallinen kauneutta Tytti Heikkinen: Moulin Extra Beauté Poesia s. Tytti Heikkisen Moulin Extra Beautéa ei tunnista runokokoelmaksi. Teos on yltäkylläisen visuaalinen. Rakenne ja kuvasto on lainattu naistenlehdiltä: kirjan tekstit koostuvat pääkirjoituksesta, jatkokertomuksista, mainosjäljitelmistä ja vinkeistä. Heikkinen on graafinen suunnittelija ja se näkyy jokaisella aukeamalla. Runot on jaoteltu samaan naistenlehtityyliin sellaisten osastoiden alle kuin Lifestyle, Instant Tyyli Opas ja Kuukauden spektaakkeli. Kokoelman keskeinen teema on kauneus, ja kauneutta päädytään hakemaan kaikilta niiltä aloilta, joissa sen läsnäoloa on väheksytty ehkä juuri peittelemättömän feminiinisyyden vuoksi. Hyvin paljon liikutaan rajoilla, jotka erottavat taidetta tai kaupallisia tekstejä, ja samalla kysytään onko näitä rajoja edes olemassa. Käsittelytapa on humoristinen ja liioitteleva. Toisaalta kauneus näyttäytyy etäisyyden ja saavuttamattomuuden sekä toisaalta väki-vallan ja melankolian kokemuksina. Kuten eräässä mainosmukaelman muotoisessa säkeessä sanotaan, kauneus perustuu todellisen saavuttamisen mahdottomuuteen, MENETYKSEN EKSTAASIIN. Teoksen henkilöhahmot ovat osaksi oman estetiikkansa uhreja. Kertomuksissa esiintyvät 1980-luvulla AIDSiin kuolleet ja nyt jo unohdetut kuuluisuudet. Kun tavallisia ihmisiä kuvataan, heidät esitetään keskiluokkaisina alkoholin turruttamina, yliseksuaalisina ja eksyneinä. Lohtua haetaan tavaroista tai matkoilta. Toisaalta onnenhetkiä on siroteltu yhtä yltäkylläisesti kuin piikkejä ja kokonaiskuva on varsin kepeä. Kokoelman tulokulma kaupalliseen kauneuteen on lähinnä innostuneen nostalginen ja nautiskeleva. Lukija päätyy väistämättä hakemaan ironian sävyjä, mutta niitä ei juuri löydy vaan kirja on vilpittömän oloinen niin fanikulttuurin kuin statusesineidenkin tarpeellisuudesta. Taitavassa sävyssä ja kokonaisuuden moniulotteisuudessa teos luokin ainutlaatuisen näytteen nykyrunouden rikkaudesta.

18 18 Rönsy 3/2012 ViNOn jäsenjärjestöt Aaltovihreät (Aalto-yliopisto) vihreat.ayy.fi Aaltovihreät-ryhmä myös Facebookissa. Puheenjohtaja 2013 Patrick Jensen: EsViNO - Espoon vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja Sampsa Pietilä: sampsa. Helsingin Vihreät Nuoret - Nuhevi Puheenjohtaja 2013 Pilvi Nummelin: Toiminnanjohtaja Heidi Hiltunen: heidi. HYY:n Vihreät - De Gröna vid HUS Puheenjohtaja 2013 Toivo Laitinen: Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja 2013 Vera Kauppinen: Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat - Jyvioni twitter.com/jyvioni Puheenjohtajat 2013 Marjo Suvanto ja Anni Turunen: org Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat Kantis Toimii alueella: Forssa, Riihimäki, Hämeenlinna Puheenjohtaja 2013 Suvi Lehtinen: suvi. Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat - KuViO https://www.facebook.com/kuviory Puheenjohtaja 2013 Helena Rovamo: Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat Toimii pääasiassa alueella: Kotka Keski-Uudenmaan vihreät nuoret - Kurvi Ryhmä: vino.ku Yhteyshenkilö: Ari Kaukiainen, Puheenjohtaja Reima Kuukka: reima. Lahden Vihreät Nuoret - ViNOLa Puheenjohtaja 2013 Elli Latva-Hakuni: Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja 2013 Eveliina Paksuniemi: (Vara)puheenjohtaja 2013 Miikka Keränen: Nokian vihreät nuoret Yhteyshenkilö: Antti Sarjanen, antti. Oulun vihreät nuoret - OVN Puheenjohtaja Otto Simola: Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja Klaus Unkuri: klaus. Tampereen vihreät nuoret - Virnu Puheenjohtaja Olga Haapa-aho: olga. Turun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja 2013 Amro El-Khatib: Puheenjohtaja 2013 Laura Kuusisto: Järjestösihteeri Vaula Metso: Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat - Vasa gröna unga och studerande Seuraa blogia: Puheenjohtaja Lotta Alhonnoro: lotta. Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja 2013 Minni Räsänen: Jäsenjärjestöt esittäytyvät: vuorossa Oulu ja Nokia Harri Lempola (vas.), Timo Keränen, Mirja, minä ja Salla Kangas naulaamassa kuntien pelastuspakettia kunnantalon oveen. Hallituksen kyselytunti: 1. Mikä on parasta järjestössänne? 2. Tämän vuoden haasteet? 3. Terveiset muille järjestöille? Oulun vihreät nuoret - OVN Mirja Mustapirtti 1. Parasta järjestössämme on mutkattomuus. Asiat onnistuvat yleensä omalla painollaan. Kokeneet vetäjät Oulun ViNO:ssa osaavat järjestää tapahtumat hyvin. Kaikki ovat tosi mukavia. 2. Haasteena on uusien jäsenten löytäminen. Kuinka saada Oululaiset nuoret innostumaan toiminnasta ViNO:ssa ja lähtemään mukaan? 3. Antoisaa loppuvuotta! Työniloa! Väentapaamista Oulussa oli kiva järjestellä. Kun jokainen tekee osansa, kenenkään ei tarvitse tehdä liikaa. Hauskaa, että väentapaaminen järjestettiin näillä leveyksillä. Mielenkiintoisin luento oli Tarja Cronbergin EU:n talouskriisiä käsittelevä. Muuten en saisi juurikaan kuulla keneltäkään aiheesta käsitellystä näkökulmasta eikä tulisi itsekään otettua selville. Cronbergin kertoessa kuulumisia EU:sta ne olivat älyttömän mielenkiintoisia. Haluaisin vaikuttaa eniten ihmisten kulutustottumuksiin. Ja toivon, että kulttuuria voisi tuoda nykyistä enemmän mukaan arkielämään ja kaupunkiympäristöön. - Parasta on itse ViNO, toteaa Antti Sarioinen Nokian toimintaryhmästä. Nokian toimintaryhmä Antti Sarioinen 1. Parasta on itse ViNO. Toimintaryhmämme avaa tien ViNOon, sen kautta saamme tietoa asioista ja se toimii porttina valtakunnalliseen toimintaan. Jäsenemme ovat mahtavia. 2. Toimintaryhmän jatkuvuuden järjestäminen ja uusien jäsenten hankinta tulevaisuudessa. 3. Kiva nähdä teitä kaikkia! Toivottavasti kasvamme tulevaisuudessa yhtä isoiksi ja vaikutusvaltaisiksi kuin te. Teistä on hyvä ottaa mallia. Perustimme järjestön tavattuamme kavereiden kanssa Vihreitä poliitikkoja Nokialla, ja he ehdottivat toimintaryhmän perustamista. Haluamme vaikuttaa erityisesti ympäristöasioihin, kulttuuritoiminnan tarjoamiseen ja syrjäytymiseen Nokialla. Täällä on paljon syrjäytyneitä nuoria ja näemme ympärillämme pahoinvointia. Halusimme tehdä sille jotain ja päädyimme perustamaan ViNOn paikallisen toimintaryhmän tänä syksynä. Lopuksi tahdon vielä kiittää Nokian toimintaryhmäläisiä. Teidän kanssa on kiva jatkaa ja katsoa tulevaisuuteen! Petra Kosonen

19 Rönsy 4/ Toimistolta Emma Kolu Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin: joulukuuta, Helsinki Liittokokouksessa valitut luottamushenkilöt perehtyvät tehtäviinsä, tutustuvat ja suunnittelevat seuraavaa vuotta tammikuuta, Helsinki ViNOn ja jäsenjärjestöjen vuoden 2013 suunnitteluviikonloppu maaliskuuta FYEGin (Federation of Young European Greens) talvileiri Suomessa. Leirin teemana on vahva eurooppalainen demokratia maaliskuuta Kunnallispoliittinen foorumi, jossa nuoret vihreät valtuutetut ja muut kunnalliset luottamushenkilöt tapaavat. ViNOn järjestö- ja koulutuskoordinaattori Emma Kolu (vas.) ja pääsihteeri Minttu Massinen ahkeroivat toimistolla päivittäin. Ota yhteyttä: Tai Facebookissa: ViNON järjestösihteeri Emma Kolu ja Minttu Massinen. Vihreissä töissä kansi kattilan päällä 6. huhtikuuta Yhteispoliittinen seminaari 7. huhtikuuta Opiskelijabrunssi huhtikuuta Liittokokous, jossa käynnistetään uusi poliittinen kampanja ja hyväksytään ViNOn periaateohjelma toukokuuta Puoluekokouskoulutus ja puoluekokous kesäkuuta Kesäleiri - Mitäs sä teet työksesi? - Mä oon vihreillä nuorilla töissä. - Ai, kyl mäkin kierrätän! Ihmiset suhtautuvat hassuilla tavoilla siihen, että joku työskentelee Vihreissä. Yksi alkaa perustella omaa vihreyttään, toinen kysyy käytetäänkö toimistolla ollenkaan sähköä ja kolmas alkaa rantata vihreiden tekemästä politiikasta. Muutamat kollegat ovat jo päätyneet kertomaan työskentelevänsä järjestöpuolella, jottei jokaisessa sukukokouksessa tai lauantai-illanvietossa joudu keskelle poliittista väittelyä. Työntekijät kohtaavat samoja ennakkoluuloja kuin monet vihreät kertoessaan ulkopuolisille poliittisesta toiminnastaan. Paljastakaamme nyt, että puoluetoimistolla muun muassa kuljetetaan tavaroita autolla, tulostetaan asiakirjoja paperille, unohdetaan valot päälle vessaan, syödään lihaa, eikä aina olla samaa mieltä vihreästä politiikasta. Vihreät työntekijät eivät ole täydellisiä ihmisiä, eikä keneltäkään kysytä työhaastattelussa, onko kotona biojäteastiaa. Vihreä työpaikka on työpaikka siinä missä muutkin, ja usein tehokas työnteko vaatii kulutusta: sähköä, paperia, laitteita, matkustusta. Tyhjästä on paha nyhjästä vapaaehtoistakaan maailmanparannusta. Vihreät pärjäävät ilman suuria rahavirtoja aktiivien ansiosta, mutta ilman esitteitä tai vaalimainoksia eivät poliittiset päättäjät vaihdu. Näkyvyyden lisääminen teltalla ja sen kuljettaminen torille autolla aktiivien voimien säästämiseksi on järkevää. Vihreys tarkoittaa liian usein pieniä elämän valintoja, veden keittämistä kattilan kansi päällä. Vihreissä töissä ja vapaaehtoishommissa tavoitteena ovat suuret muutokset, kestävämpi maailma paremmalla politiikalla. Päivittäisen maailmanpelastamisen keskellä on se ja sama, tulostuiko paperi kaksipuolisena. ViNOssa työskentely on (erään vinolaisen sanoin) varmaan siisteintä ikinä (viittaamatta toimiston järjestykseen tai pölyttömyyteen). On siistiä tehdä kivoja töitä mahtavien ihmisten kanssa, ja loistavien Spotify-listojen tahdissa (joiden linkkejä voi omalla vastuulla toimistolta pyytää). Tätä tietoa saa levittää. Ehkä tuleville työntekijöille vastataan: - Ai, kyl mäkin kuuntelen Rihannaa! kesäkuuta Hallituksen ja ohjausryhmien kesäkokous Seuraa kalenteria: Kysy tulevista tapahtumista ja ViNOn toiminnasta: Pääsihteeri Minttu Massinen, puh Järjestö- ja koulutuskoordinaattori Emma Kolu, puh , Oletko kyllästynyt leikkimään puolueetonta maailman vääryyksien edessä? Tervetuloa vihreisiin nuoriin! Avoimuus Demokratia Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Perustulo Luonnon itseisarvo Maksuton koulutus Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen Stop Talvivaara! Liity jäseneksi jo tänään: Tulevaisuus on vinossa

20 20 Rönsy 3/2012 KESÄN PARHAITA JUHLIA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA RAJOITETTU ERÄ ERIKOISHINTAISIA TALVILIPPUJA ENSI KESÄN PARHAILLE FESTAREILLE MYYNNISSÄ NYT TIKETISSÄ Erikoishintaiset liput myynnissä asti RUISSALO TURKU Törnävänsaari, Seinäjoki Liput alk. 116, Suvilahti, Helsinki Liput alk. 61,50-111, Ruissalo, Turku Liput alk. 71,50-116, Laulurinne, Joensuu Liput alk.81,50 Lue! Säästä luontoa ja rahaa OSTO OPAS Pienilläkin arjen valinnoilla on merkitystä, kun meitä on monta.

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestämätön tilanne? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella ellemme

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot