Koulukiusaaminen voi pilata koko elämän. Huutjärven tähtitaivas kertoo... Ryota Omura vaihtoopettajana Japanista. Nuokkarin lapset.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulukiusaaminen voi pilata koko elämän. Huutjärven tähtitaivas kertoo... Ryota Omura vaihtoopettajana Japanista. Nuokkarin lapset."

Transkriptio

1 Huutjärven koulun koululehti 2011 Huutjärven tähtitaivas kertoo... Ryota Omura vaihtoopettajana Japanista Nuokkarin lapset 5B teki oman runokirjan eivät jää yksin Koulukiusaaminen voi pilata koko elämän

2 Kannen suunnittelu ja taitto Marianna Ruotsalainen ja Assi Mansikka.

3 Sisällysluettelo Toimituksen terveiset: Syksyllä 2010 koululehteä aloitti tekemään noin 20 nuorta, joille vähitellen selvisi, ettei lehden tekeminen olekaan ihan yksinkertainen juttu. Osa joukosta siivilöityi pois vedoten joko harrastuksiin tai henkilökohtaisiin syihin. Vankka tiimi jäi jäljelle. Nämä nuoret ovat jaksaneet rakentaa "Jälki-istunnon" luettavaksemme. Yli 60 tuntia on vuodatettu hikeä. Aikaa on palanut niin ohjelmien opiskeluun, juttujen kirjoittamiseen kuin taittoonkin. Vuoden 2011 Huutjärven koulun lehden toimituksen aktivistit, jotka kestivät hyytymättä matkalle, ovat Ebba Kaurio, Suvi Ylönen, Elli Mansikka, Assi Mansikka, Saku Viinanen, Marianna Ruotsalainen, Valtteri Taponen, Elina Parkkinen ja kuvataideopettaja Tuula Huittinen. Toimitus kiittää äidinkielen opettaja Eija Kauralaa tekstien oikoluvusta. Lämmin kiitos myös lehden avustajille, opettajille ja luokille, jotka ovat lähettäneet meille juttuja ja piirroksia. Kouluvuotta ovat leimanneet muun muassa japanilaisen vaihto-opettajan vierailu ja KiVakoulun rantautuminen Huutjärvelle. Teemamme on ollut ME-henki ja yhteisestä työstähän tämäkin aviisi on syntynyt Toimituksen terveiset ja sisällysluettelo Teemoja ja tekemisen iloa Rehtorin tervehdys Kakkua innokkaille yrittäjille Koulun ympäristöystävällisyys Kouluisäntä ja sen veli Haastattelussa Marja Klemola ja Aki Nokka Vierailijamme Japanista Ryotan MoKu-viikko Luontoretki KiVa-koulu karkottaa kiusaamisen Koulussa kiusattu Oppilaskunta 2011 Nuokkari, partio ja VPK Monikulttuurisuusviikko Joulun valojuhla Novelleja kuudesluokkalaisilta -Pahat unet -Eväsretki puistoon Tupakointi ei ole tyylikästä 5B:tä alkoi runottaa Äiti ja kuja vetivät pisteet kotiin Taideretki Kiasmaan Tähtitaivas Ystävyyden räppi Pipomuoti Luontotaidetta Mitä oppilaat harrastavat Tietoa skeittauksesta Mä harrastan... Liikkuva koulu liikuttaa jokaista Eläintilalla Peruskoulun loppu Horoskoopit 1

4 Markus Kantola Tonin muotokuva Vermeerin Maantieteilijän mukaan. Akryyli. Valokuva Tuula Huittinen. Mustavalkoista vaan ei väritöntä on nuori maailma kaikkine ilmenemismuotoineen. Kuvisluokasta on kajahtanut vuoden aikana välistä iloinen puheensorina, kikatus, suoranainen mölinä ja silloin tällöin opettajan epätoivoinen ulvahdus: "Olkaa nyt edes hetki hiljaa, että saan ääneni kuuluville." Mitä pidemmälle kevät ehtii, sitä enemmän on riemua rinnassa ja levottomuus virtaa mieleen kuin mahla kiivaasti kasvavaan puuhun. On niin paljon tekemistä, näkemistä ja kokemista. Ei nuori mieli meinaa millään mahtua koulun ahtaiden seinien sisäpuolelle. Onneksemme koulumme katto on korkealla ja seinät avarat. Kyllä sinne ääntä mahtuu. Pääasia on, että myös tulosta syntyy. 2 Todistuskappaleeksi talvisesta aherruksestamme kokosimme seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kanssa tämän jutun otsikon nimeä kantavan näyttelyn vuoden aikana tehtyjen töiden parhaimmistosta Pyhtään kirjaston näyttelytilaan. Opettaja keikkui pari pitkää iltaa tikapuilla katon rajassa näyttelyä pystyttämässä. Muutaman päivän ajan kulki kansainvaellusta muistuttava joukko edestakaisin kirjaston ja koulun väliä kanniskellen saviotuksia, linoleikkauksia, piirustuksia, maalauksia, vasaroita ja nupeja, niin että kaikki nähtäville tarkoitettu saatiin varmasti ripustukseen. Olemme talven aikana tutustuneet barokin raskauteen ja rokokoon keveyteen muotoilussa. Renessanssiin perehdyimme Leonardon piirrosten avulla. Kubismissa pyrähdimme Picasson vanavedessä. Yksi ihanimmista projekteista on ollut Jan Vermeerin jalanjäljissä tapahtunut omakuvien maalaaminen akryyliväreillä kangaspahvipohjille.

5 Eikä syksyinen aloituksemme Hutikan rantapoluille rakennettujen merkkien ja jälkien parissa ollut hassumpi juttu sekään. Varsinkin kun se jalostui aikanaan varsin kelvollisiksi linoleikkaustöiksi. Silkkaa ekspressionistista ilottelua oli "taideterapeuttinen" kokeilumme paljain käsin maalaamisesta. Voimme syystä olla töistämme ylpeitä. Varsinkin kun muistamme, että näkyvillä on vain pieni osa kaikesta siitä, mitä on kuvataideluokasa tehty ja koettu. Ja varsinkin kun tiedostamme, että se mitä kuvataideluokassa tapahtuu on vain pieni osa kaikesta siitä, mitä koko koulussa vuoden aikana on meneillään. Kaikki ei tule näkyville näyttelyn muodossa. Suurin osa asioista tapahtuu aivan hiljakseen. Opitaan verbejä ja substantiiveja, rakennetaan lauseista kokonaisia ajatuksia. Puhutaan kielillä. Lasketaan, jaetaan ja otetaan prosentteja. Murehditaan murtolukuja, väistellään neliönjuuria ja muita hankalampia esteitä. Juostaan, palloillaan ja tutustutaan kotimaan ja koko maailman maantieteeseen ja eliösysteeemiin. Opitaan leipomaan pullaa ja tekemään syömäkelpoista lasagnea - vihanneksilla tai il- man. Veistetään puuta, ommellaan ja maalataan. Käytetään tietoteknisisä apuvälineitä, vieraillaan museoissa, näyttelyissä ja työpaikoilla. Koulun pajoissa on hengähdetty ja kerhoissa askarreltu, taiteiltu ja tehty lehteä innolla. Oppilaiden ja opettajien lisäksi koulussa työskentelee laaja verkosto ihmisiä: on kouluisäntää, siistijää, terveydenhoitajaa, kuraattoria, opoa, talonmiestä, atk-vastaavaa, keittiöhenkilökuntaa ja iso joukko sijaisia. Kaikkien kanssa pitäisi oppia tulla tulemaan toimeen ja luovimaan erilaisten odotusten viidakossa. Tämän vuoden koululehdessämme olemme pyrkineet antamaan äänen mahdollisimman monille koulun toimijoille. Kuten laulussa sanotaan: "yhdessä kun ollaan niin tullaan tuttaviksi". Ja siitä tuttuudesta se opetussunnitelmassakin painotettu ME-henki ehkä lähtee kasvamaan. Nykykoulu on kovin aktiivinen ja täynnä toimintaa. Ei ihme, että kesäloman lähestyessä sekä oppilaiden, että opettajien keskittymiskyky ja jaksaminen alkaa nuupahtaa. Kesä on tervetullut tauko kaikkeen aherrukseen. On mukava välillä vain olla nauttia siitä kun elämä kulkee lävitse, hengittää leppeää kesätuulta ja maistella suolaheinän vartta - vai saako sitä nykyisin enää tehdä? Kun on työnsä hyvin tehnyt, voi kesään lähteä hyvin mielin. Lohduksi voin kyllä myös sanoa, että jos omatunto vähän pistää, ja tuntuu siltä, että olisi voinut tehdä jotain paremmin, olla aktiivisempi, opetella enemmän, ei kannata murehtia vaan katsoa eteenpäin. Ensi syksynä alkaa taas uusi mahdollisuus. Hyvää kesää kaikille ja kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille, niin kollegoille kuin teille ihanille oppilaille. Eniten tekee tietysti mieli kiittää koululehden aktiivista ydintoimitusta ja avustajia, joita ilman tätä lehteä ei olisi syntynyt: Kiitos Marianne, Elli, Assi, Suvi, Ebba, Elina, Valtteri ja Saku. Te olette rautaa. Tuula Huittinen, kuvataideopettaja ja lehden päätoimittaja Jasmin Klaus Hommage à Picasso. Jacquelinen muotokuva. Valokuva Tuula Huittinen. 3

6 Todellinen koulu ja mielikuvia koulumatkasta. Päiviä on monenlaisia. Kesäloma alkaa ja rehtorin kansliassa valmistellaan jo syksyä. Kulunut lukuvuosi on ollut täynnä muutoksia ja odottamattomia tapahtumia. Huutjärven koulun pitkäaikainen rehtori Markku Auranen siirtyi muihin tehtäviin ja tulin sijaistamaan häntä tammikuun lopulla. Tätä kirjoittaessa on kuitenkin jäljellä enää kaksi viikkoa kesälomien alkuun. Sen jälkeen kaikki oppilaat, opettajakollegat ja avustajat ovat kesälaitumilla. Ysit ja osa opettajista ovat kokonaan poissa, uusien haasteiden edessä. Rehtorilla työ jatkuu lähes samanlaisena. Paperien pyörittelyä ja tulevan lukuvuoden suunnittelua riittää. Onneksi koulusihteeri ja kouluisäntä, siistijät sekä osa keittiöhenkilökuntaa löytyy vielä paikalta kesäkuun loppuun asti etten aivan erakoituisi. Koulu pitää puunata tulevaa lukuvuotta varten ja eskaripäätykin taitaa olla täynnä kuhinaa tulevien esikoululaisten päivähoidon siirtyessä sinne kesäksi. Heti elokuun alussa väkeä alkaa kuitenkin ilmaantua lähes samaa tahtia uusien kirjojen ja koulutarvikkeiden kanssa. 4 Uusi lukuvuosi tulee tuomaan monia uusia juttuja: alkuopetus ja luokkalaisten iltapäivätoiminta siirtyvät toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä esiopetuksen kanssa. Jopo eli joustavan perusopetuksen toiminta alkaa yläkoulussa. Tukioppilastoiminta lähtee käyntiin uusin voimin ja koulusihteereitä onkin vuorottelemassa kaksi. Myös uuden perusopetuslain mukanaan tuomat muutokset opetussuunnitelmaan ja oppilashuoltoon on siihen mennessä hyväksytty. Itse palaan kesän jälkeen kunnanvirastolle omaa varsinaista sivistystoimenjohtaja-opetuspäällikön virkaani hoitamaan ja Huutjärven koulun ruoriin astuu silloin virallisesti Sari Hakulinen, koulun uusi vasta valittu rehtori. On todella mukava jättää näin mainio koulu hänelle johdettavaksi. OIKEIN HYVÄÄ JA RENTOUTTAVAA KESÄLOMAA KAIKILLE! Tiina Rosberg vs. rehtori-sivistystoimenjohtaja P.S. Vielä suuret kiitokset kaikille koululehden tekemiseen osallistuneille!

7 Yllä vasemmalla: Runsaiden coctailpöytien äärellä onniteltiin kilpailun voittajia ja kuuunneltiin musiikkiesityksiä. Yllä oikealla: Kaunis kattaus on puoli ateriaa Huutjärven koululla järjestettiin yrittäjyyspäivä, jonka teemana tällä kertaa oli ruoka ja ravintolayrittäjyys. Yrittäjyyskasvatuksesta vastaavat opettajat, Jussi Hartikainen ja Margit Sakki, olivat saaneet mukaan päivän järjestelyihin tunnetun ravintolayrittäjä Sami Garamin ja paikallisia yrittäjistä Katja Kytösen Patruunantalosta, Tim Juurimon Bakkanaalista ja Mark Waseniuksen Mäntyniemi Resortista. He kertoivat oman yrittäjyystarinansa oppilaille. Voittajaksi selvisi veikeä Ravintola Hurtta, joka toivotti asiakkaat tervetulleeksi lemmikkeineen. Monet muutkin ideat todettiin omaperäisiksi ja huomattiin, että ryhmissä oli mietitty ravintolan tehtäväjako ja esittelyt hienosti. Päivän aikana myös Ekamin ravintolaalan opiskelijat, opettivat oppilaille hyviä pöytätapoja, kattausta sekä lautasliinojen taittelua. Varsinkin yhdeksäsluokkalaisia kiinnosti myös kysellä Ekamin opiskelijoilta koulutukseen liittyviä asioita. Onhan moni yhdeksäsluokkalaisista itse aloittamassa omaa ammattikoulutusputkeaan ensi syksynä. Kuudennen luokan ranskankielen ryhmä maistatti ranskalaisia ruokaherkkuja hienosti sisustetussa esittelytilassa. Opettaja Kaisa Korhonen voi syystä olla ryhmänsä toiminnasta ylpeä. Päivän aikana oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa työskenteli oppilaita eri luokka-asteilta. Ryhmät ideoivat ravintoloita ja kehittelivät niihin liikeideaa, nimeä, ruokalistaa, hinnoittelua, mainosta ja logoa. Kaksi arviointiraatia kierteli luokissa ja tutustui ryhmien tuotoksiin sekä antoi palautetta. Lopuksi jokainen ryhmä valmisti täytekakun. Ryhmissä tehdyt kakut yhdistettiin yhdeksi suureksi kakuksi, jonka pituus oli lähes kymmenen metriä. Päivä päättyi parhaiden ryhmien palkitsemiseen ja coctail buffet tilaisuuteen. Taustamusiikista huolehtivat oman koulun oppilaat. Pyhtään pisin täytekakku teki kauppansa yrittäjyyspäivän cocktail-tilaisuudessa. 5

8 Koulun arkeen kuuluu kierrätys ja ympäristöstä huolehtiminen. Kuvat yllä: Ebba Kaurio ja Suvi Ylönen. Koulumme pyrkii olemaan mahdollisimman ympäristöystävällinen. Luonnon säästämiseen osallistuvat niin siivojat ja keittäjät kuin oppilaat ja opettajatkin. Keittiön osallisuus 6 Keittiö on suurin sähkön ja veden tuhlaaja koulussa. Tiskaamiseen ja ruuan valmistamiseen kuluu yllättävän paljon energiaa. Keittiöstä löytyy monta sähköä vievää laitetta: tiskikone, raekone, uunit, padat, kylmiöt, hauteet, pakastimet ym. Kaikkein eniten sähköä ja vettä menee tiskikoneeseen. Päivässä ruuan valmistukseen, tiskiin ja keittiön siivoukseen kuluu huimat 1508 l. Tämä ei kuitenkaan ole paljon verrattuna siihen, kuinka monelle ruokaa valmistetaan. Huutjärven koulun lisäksi ruokaa toimitetaan Pyhtään muihin laitoksiin n. 300 ihmiselle. Yhteensä ruokaa valmistetaan siis n. 800:lle. Ei ihme, että joskus on vaikea arvioida kuluvan ruuan määrä, ja näin ruokaa ja siihen käytettyä energiaa joutuu hukkaan. Ruokaa voidaan säilyttää seuraaville päiville, mutta perjantain lounasta on vaikea hyödyntää viikonlopun yli. Huutjärven koulun keittiö on kuitenkin melko säästeliäs muihin suurtalouskeittiöihin verrattuna. Keinoja, joilla energian kulutusta pyritään vähentämään keittiössä: -Pyritään ostamaan isoja pakkauksia pakkausjätteen määrän vähentämiseksi -Samalta tuottajalta pyritään ostamaan mahdollisimman paljon eri tuotteita kuljetuksen vähentämiseksi -Energiaa säästetään esijäähdytyksillä ja ovia suljettuina pitäen -Tuotteita ostetaan vain tarpeen mukaan

9 -Sesonkituotteita, kuten eri vuodenaikojen vihanneksia pyritään käyttämään kotimaisuuden ja lähituotannon kannalta -Ruuanvalmistus on mahdollisimman energiaa säästävää -Vältetään turhaa veden käyttöä -Jätteet lajitellaan, kierrätetään tai hyötykäytetään -Kaikilla astianpesuaineilla on ympäristömerkki Pesukoneet ja sähkölaitteiden latautuminen ovat ainoat sähkön kuluttajat siivouksessa. Siivoojat pyrkivät mahdollisimman ympäristöä säästävään siivoustyyliin. Kaikissa pesuaineissa on pohjoismainen ympäristömerkki. Siivoojat lajittelevat kaikki lajiteltavaksi sopivat jätteet kaatopaikka-, pahvi-, bio- ja paperijätteisiin. Silti jätesäkkejä täyttyy joka päivä neljä 150 litran säkkiä. Siivoojien osallisuus Mitä on tehty ympäristön säästämisen eteen: Koulun siivous ei ole vedetöntä. Siivoojilla pesukone pyörii päällä kahdeksan tuntia päivässä. Vettä ei kulu ainoastaan siivousrättien pesuun, vaan lattiat pestään joka toinen päivä. Viikottain siivoukseen kuluu vettä miltei 4000 litraa. Suursiivous vie tätäkin enemmän vettä. Siivouslaitteiden vedenkulutus: -Esihuuhtelu n. 140 l/päivä -Pyykinpesukone n 210 l/päivä -Ajettava lattianpesukone n. 30 l/kerta. Pesu kolme kertaa viikossa. -Työnnettävä lattianpesukone n. 80 l/kerta. Koulusiistijä Teija Arponen kertoo: Tein aluksi töitä keittiössä. Minua pyydettiin tuuraamaan siistijää tilapäisesti, mutta jäinkin alalle pysyvästi. Teija luetteli työn huonoiksi puoliksi mm. sen, että joutuu kävelemään ja olemaan epämukavissa asennoissa pitkin päivää. Pääsääntöisesti mukavat työtoverit ja ystävällinen kohtelu tekevät työn miellyttäväksi. Teija toivoo kuitenkin, että siistijöitä ja heidän työtään huomioitaisiin ja arvostettaisiin enemmän. Haastattelu ja kuva Jasmin Klaus ja Tiia Reinola -Ostettu uusi yksittäin irtoava käsipyyhepaperi, -valoja ei jätetä turhaan päälle, -mopit pestään täysissä koneissa, -muovipussit säästyvät, kun pienet roskikset tyhjennetään isoon, -kahvipakkauksista tehdään mm. kasseja, -oppilaiden jättämät pullot kierrätetään (rahoilla ostetaan pipareita siivojien sosiaalitilaan) Mitä jokainen voi tehdä: -Piirustuspaperin yms. säästö luokissa -Laittaa kaikki roskat roskakoriin - omat ja myös toisten -Huolehtii itse, että ottaa vain yhden paperin käsiä pestessä -Ruokaa vain sen verran kuin syö, ei tarvitse heittää menemään -Vain yksi lasi. Juomaa voi hakea lisää ja tiskikone ei täyty -Älä laske turhaan vettä -Sammuta valot ja muut laitteet poistuessasi luokasta Helpoin "ympäristöystävällinen" teko on kuitenkin, että muistat huolehtia viihtyvyydestä olemalla ystävällinen kanssaihmisillesi. Ota esimerkkiä kouluisännästämme, ja hymyile ja tervehdi aina vastaantulijoita. Teksti: Suvi Ylönen ja Ebba Kaurio 7

10 Lempi... Väri? -Taivaansininen Ruoka? -Hernekeitto ja näkkileipä Eläin? -Hirvi Oppiaine? -Musiikki ja liikunta TV-ohjelma? -Urheiluohjelmat Sarjakuva? -Fingerpori Elokuva? -Tuntematon sotilas Laulu? -CCR -Have you ever seen the rain Kirja? -Päätalo Iijoki -sarja, Harry Potterit Koululehti haastatteli kouluisäntä Pasi Piristä koulun ruokalassa. Haastattelijat: Kaurio, Parkkinen, Viinanen ja Ylönen Pasi Mikael Pirinen aloitti Huutjärven koulussa vuonna 1997 koulunkäyntiavustajana ja opettajana. Nykyään 49-vuotias Pasi tunnetaan kouluisäntänä. Kuinka aikaisin tulet kouluun? -Herään klo 5.00 ja tulen kouluun seitsemäksi. Työt alkavat 8.00 Luonnonkatastrofi iskee. Sinulla on mahdollisuus pelastaa joko itsesi tai oppilaat. Kumman valitset? -Ehdottomasti oppilaat. Monelta käyt arkisin/viikonloppuna nukkumaan? -Käyn nukkumaan aina klo Pahin moka/noloin tilanne työsi aikana? -Eipä oikein muistu mieleen. Nolotkin tilanteet ovat muuttuneet vähitellen mukaviksi muistoiksi. Millaista oli, kun itse olit koulussa? -Olen aina tykännyt koulunkäynnistä. Se oli mukavaa aikaa. Miten päädyitte samaan työpaikkaan? -Johtuu kai sukulaisuudesta. Veljesten oletetaan tekevän samankaltaista työtä. Unelma-ammattisi pienenä? Mistä muusta haaveilit? -Unelma-ammattejani olivat poliisi, pastori sekä opettaja. Haaveilin myös huippuurheilijan urasta. Oletteko parhaita ystäviä? -Kyllä! Mitä haluaisit muuttaa Hutikan koulussa? -Paljon ei ole muutettavaa. Oppilaat ja työtoverit ovat kivoja, samoin koulurakennus. Toivon kuitenkin, että pihan roskaaminen loppuisi. Salaako koulu jotain mitä oppilaat eivät tiedä? -No ehkä jotain, mutta se on salaisuus (vinkkaa silmää). 8 -En haluaisi mihinkään muuhun työhön, mutta jos olisi pakko, menisin opettamaan tai opiskelemaan muualle. Jos joutuisit jättämään työsi, minne menisit töihin? Missä tilanteessa olet raivostunut oppilaille pahimman kerran? -Hallitsen hermoni melko hyvin, mutta epärehellisyys on sellainen asia, joka saa vihastumaan. Miten vietät lomasi? Oletko matkustellut? Mitä paikkaa suosittelet? -Kesäisin tulee käytyä Lapissa kesämökillä. Vaimon kanssa ollaan käyty myös Prahassa ja Kanarian saarilla. Prahaa suosittelisin. Muutama sana jotka kuvaavat itseäsi? Entä veljeäsi? -Itse olen hyväntuulinen, onnellinen, leppoisa

11 ja pulska pappa. Vesa on samanlainen, paitsi vähemmän pulska. Salaako koulu jotain, mitä oppilaat eivät tiedä? -Varmasti jotain... myös minulta. Tätä et tiennyt Pasista! -Pasilla on ollut kolme veljeä, nykyään neljä lasta ja viisi lastenlasta. Hän on entinen kauppias ja lihamestari. Nykyään hän harrastaa metsästystä ja on innokas penkkiurheilija. Jos joutuisit jättämään työsi, minne menisit töihin? -Johonkin sellaiseen paikkaan, missä saa toimia ihmisten kanssa. Vesa Pirinen aloitti Huutjärven koulussa vuotias, vain 10 minuuttia Pasia nuorempi Vesa tekee opettajien sijaisuuksia. Pahin moka/noloin tilanne työsi aikana? -Minulle ei ole sattunut noloja tilanteita, joita jäisin häpeämään. Luonnonkatastrofi iskee. Sinulla on mahdollisuus pelastaa joko itsesi tai oppilaat. Kumman valitset? -Oppilaat tietenkin! Heissä on tulevaisuus. Miten päädyitte samaan työpaikkaan? -Sanoppas se. Liittyy varmasti kaksoisuuteen ja siihen, ettei osata olla erillään. Vesa, kuinka aikaisin tulet kouluun? -Aina ajoissa. Viimeistään Oletteko parhaita ystäviä Pasin kanssa? -Kyllä! Monelta käyt arkisin/viikonloppuna nukkumaan? -Erittäin aikaisin, heti kahdeksan jälkeen. Missä tilanteessa olet raivostunut oppilaille pahimman kerran? -En ole koskaan raivostunut pahasti, vaikka se olisi siltä vaikuttanutkin. Millaista oli, kun itse olit koulussa? -Todella mukavaa! Kaverit olivat kivointa. Unelma-ammattisi pienenä? Mistä muusta haaveilit? -Unelma-ammattini oli kauppias. Haaveilin jalkapalloilijan urasta. Mitä haluaisit muuttaa Hutikan koulussa? -Onko tässä muka jotain muutettavaa? Miten vietät lomasi? Oletko matkustellut? Mitä paikkaa suosittelet? -En ole matkustellut. Vietän lomat kotona ja Myllykylän metsissä. Suosittelen Myllykylän metsää. Se on ainoa paikka, jonka tunnen hyvin. Muutama sana joka kuvaa itseäsi? Entä veljeäsi? -Itse olen iloinen, sosiaalinen, nokkela, suurpiirteinen, kilpailuhenkinen sekä innokas laulaja. Pasi on täysin samanlainen, mutta hän ei koskaan ole pahalla tuulella. Hän on todella pehmeäluonteinen. Tätä et tiennyt Vesasta! -Vesa on omistanut terrierin, ja nykyään hänellä on 11-vuotias norjanharmaahirvikoira nimeltä Rekku. Vesalla on kaksi lasta, ja hän harrastaa metsästystä ja penkkiurheilua, erityisesti ravien seuraamista. Lempi... Väri? -Harmaa Ruoka? -Liharuuat Eläin? -Hirvi ja hirvikoira Oppiaine? -Liikunta ja musiikki TV-ohjelma? -Urheiluohjelmat, myös uutiset Sarjakuva? -Lucky Luke Elokuva?-Tuntematon sotilas Laulu? -Kari Tapion iskelmät Kirja? -Seitsemän veljestä 9

12 Kuvassa opettaja Marja Klemola etsii Pyhtäätä kartalta, ja näyttäähän tuo löytyvän. Ainakin melkein. 10 Marja Klemola käyttää rohkeasti karttakeppiä kertoi, että hän valvoo arkipäivisin ja viikonloppuisin klo 23:een saakka. Hän sanoi kui- t enkin, että pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan. Klemolan mielestä häntä kuvaavat seuraavat sanat: vilkas, utelias, lyhytpinnainen, ystävällinen ja pedantti. Marja Klemolan unelma-ammatti pienenä oli liikunnanopettaja. Marja kertoi, että hän päätyi opettajaksi ihan kokeilun vuoksi. Marja opettaa koulussamme historiaa ja yhteiskuntaoppia. Suurista kouluista Marjalla onkin kokemusta, kun hän kävi Suomen suurinta koulua ollessaan itse yhdeksännellä luokalla. Opettaja Klemolan suuri toive on, että oppilaat olisivat enemmän mukana jutuissa. Hän haluaisi myös kaataa seiniä koulusta, jotta saisi isomman luokan. Hänen lempiruokiaan tässä koulussa ovat kalaruuat. Marja Klemola Historia voi olla hauskaa. Sen olemme saaneet huomata, kun Marja värittää tuntejaan Indiana Jonesin seikkailuilla.

13 Vuonna 2007 opettajamme Aki Nokka katsoi, onko Eteläisen Kymenlaakson seudulla matematiikan/fysiikan ja kemian opettajan virkaa auki. Huutjärvi toivotti tietenkin Akin tervetulleeksi, niinpä hänestä tuli opettajamme. Aki aloittaa työt aamulla pirteänä. Hän tulee kouluun noin kahdeksaksi, että ehtii juoda kahvinsa. Kun kelataan aikaa monta vuotta taaksepäin niin päästään siihen aikaan kun Aki Nokka oli koulussa. Hän oli hyvä matematiikassa. Hänen kouluaikoinaan nukuttiin enemmän, koska telkkarista ei tullut niin paljon ohjelmia kuin nyt iltaisin. Akilla ei ollut pienenä erityistä unelma-ammattia. Tässä koulussa ovat asiat ihan hyvin. Aki on melko tyytyväinen kouluumme, mutta joitain pieniä asioita voisi muuttaa. Hänen mielestään koulu ei salaa oppilailta mitään mielenkiintoista, mitä oppilaat edes haluaisivat tietää. Jos Aki joutuisi vaihtamaan työpaikkaa, hän yrittäisi lukioon matematiikan opettajaksi. Ja jos ei pääsisi, niin hakisi jonnekin, missä tarvitaan matemaatikoita. Akin mielestä oppilaat ovat etusijalla. Eli jos vaikka luonnonkatastrofi iskisi, niin hän pelastaisi itsensä vasta oppilaiden jälkeen. Aki ei ole törppöillyt työaikoina ainakaan suuresti. Mutta pientä hölmöilyä sattuu aina. Kerran Aki oli palauttanut kokeet, eikä ollutkaan kirjannut koenumeroita ylös. Mutta onneksi kokeet saava luokka oli Akin oma valvontaluokka, ja niin hän muisti jotenkin numerot ulkoa. Akilla on paras ystävä, joka ei ole samalla alalla kuin hän. He ovat tunteneet noin 25 vuotta. Aki ei suutu usein, mutta hänestä on tyhmää, jos joku tekee jotain todella typerää aivan tahallaan. Esimerkiksi laittaa liimaa pulpettiin, länttää siihen kirjansa ja sitten huutaa, ettei kirja irtoa pulpetista. Lomalla Aki yleensä vain on. Saattaa mennä kyläilemään. Loman lopussa jo kuulemma tuntuu, että töihin meno on mukavaa. Akin mielestä lomalla pitäisi urheilla. Hänen lempilomakohteekseen ovat jääneet risteilyt. Positiivisella tavalla hullu, ovat Akin kolme sanaa itsestään. Aki on valtaosaa opettajista nuorempi. Hän niin sanotusti puhuu samaa kieltä oppilaiden kanssa, ja hän myös ymmärtää oppilaita. Parrasta tunnistaa Akin hyvin. Ilman partaa Aki hölmistyilsi peilin edessä. Et ehkä tiennyt, että Akin kengän numero on 44. Lempiasioita: Lempiväri - sininen Lempiruoka - kanaviilokki Lempieläin - kissa Lempioppiaine nuorena - matematiikka Lempi TV-ohjelma - 24 Lempimusiikki - melkein kaikki Jos partani katoaisi, hölmistyisin peilin edessä Kuvassa opettaja Nokka työnsä ääressä. Haastattelut Henna Ihalainen, Carol Petrauskas, Valtteri Taponen, Assi Mansikka, Julia Siipo ja Lotta Koivula. Kuvat Valtteri Taponen ja Carol Petrauskas. 11

14 Japani-aiheista taidetta. Tekijät: yllä: Sakri Koskimies 7D, sivulla: Marianna Ruotsalainen 7D, alla: Roosa Metsola 7A. Japanilainen opettaja Ryota Omura vieraili koulussamme keväästä 2010 vuoden 2011 alkuun. Hän kertoi meille japanilaisesta koulustaan ja kulttuuristaan. Kotiin viemisiksi hän sai tietoa Suomen kulttuurista ja Pyhtään kouluista. Ryota Omura on 31-vuotias Tokion yläasteen englanninopettaja. Hän pitää matkustelusta, tenniksestä, salibandysta, japanilaisesta popista sekä eläimistä. Seuraavaksi saamme tietää, mitä varten Ryota saapui Suomeen. Japanissa on nykyään sellainen käsite, että Suomi on kaikkein paras opiskelumaa. PISA-nimisen suuren tutkimuksen pohjalta saatu tulos, jossa Suomi sijoittui ensimmäiseksi, saa muut maat, mukaan lukien Japanin, ihannoimaan Suomen koulutustasoa. Näin Ryota päätti tulla Suomeen. Pyhtäälle hän saapui IIP-yhtiön päätöksestä. 12 Alunperin Ryota lähti Suomeen etsimään tietoa suomalaisten opettajien opetustyylistä. Hän kertoo, että Japanissa opettajat selostavat koko ajan, eikä oppilailla ole paljon itsenäistä työskentelyä, toisin kuin Suomessa. Ryota on huomannut suomalaisen opetuksen olevan tehokkaampaa, eikä asioita tarvitse toistella montaa kertaa. Ennen Suomeen tuloaan Ryota oletti suomalaisten olevan ujoja. Hän sai kuitenkin todeta, etteivät suomalaiset ole yhtään sen ujompia kuin japanilaisetkaan. Asioita, joita Ryota tiesi Suomesta ennen saapumistaan, ovat sauna, Muumit, Joulupukki ja porot. Hän myös tiesi, että Suomen presidentti on nainen, ja että Suomen talvet ovat kylmiä. Ryota on oppinut Suomesta paljon. Ensiksikin opetuksesta, josta hän alunperin tulikin tietoa etsimään. Hän on myös oppinut pelaamaan salibandya sekä tuntemaan muita urheilulajeja.

15 Vierailuaikansa Ryota on asunut isäntäperheensä kanssa Huutjärvellä. Hän on käynyt vain kerran Japanissa ystävänsä häiden takia. Ryota viipyi kotimaassaan vain neljä päivää. Muut tärkeät juhlat, mukaan lukien jouluaaton, hän vietti isäntäperheensä luona. Ryota ei missään tapauksessa kadu Suomeen tuloaan ja aikookin vielä palata tilaisuuden tullen.täällä ollessaan hän kaipasi kotimaastaan vain ruokaa. Ryota kertoo pitävänsä erityisesti sushista. Suomesta sen sijaan hän tulee kaipaamaan saunaa, grillimakkaraa, kesää sekä ihmisiä, joihin hän on tutustunut. Pyhtää on Ryotan mielestä hiljainen ja rauhallinen paikka, jossa linnut laulavat. Parasta on myös ollut suomalainen sauna. Ongelmana ovat huonot kulkuyhteydet Pyhtäältä muihin paikkoihin. Ryota on reissaillut ympäri Suomea. Hän on käynyt Kuusamossa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Isäntäperheensä kanssa Ryota on vieraillut useaan otteeseen Kotkassa. Perheen arki on kulunut myös shoppailessa sekä rauhallisilla kävelylenkeillä ympäri Huutjärveä. Iltaisin he ovat viettäneet aikaa TV:n ääressä. Lukuisat japanilaiset tavat eroavat Suomen tavoista, mutta Ryota mainitsee niistä tervehdystapana kumartamisen kättelyn sijaan. Japanilaiset myös kokevat vieraisiin ihmisiin koskemisen epäkohteliaisuutena toisin kuin suomalaiset. Maitamme yhdistää kuitenkin esimerkiksi tapa, jonka mukaan kengät on otettava pois sisään tultaessa. Suomalaiset ovat Ryotan mielestä parempia puhumaan englantia sekä ystävällisempiä verrattuna japanilaisiin. Suomalaisen koulun ominaisuuksista pienemmät luokat ja sen myötä helpompi opettaminen ovat puuttuvia ominaisuuksia Japanissa. Ryota kertoo, että Japanin koulun luokissa on aina yli 30 oppilasta. Onneksi he eivät ole kuitenkaan sen vaikeampia pitää kurissa. Ryotan toiveena on saada englannin opetus alkamaan jo kolmannelta luokalta myös Japanissa. Japanilaisille ystävilleen Ryota kehuu Suomen kaunista kesää, saunaa ja Huutjärven koulun oppilaita sekä opettajia. Hän myös kertoo uusista ystävistään Pasista ja Vesasta ja heidän metsästysharrastuksestaan. Suomalaisista ruuista Ryota ihastui grillimakkaraan sekä perheen emännän tekemään karjalanpaistiin. Ryota ihmettelee perunan ja porkkanan käytön paljoutta Suomessa. Ryota on käynyt erittäin monessa maassa; Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Italiassa, Virossa, Kiinassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Australiassa. Suomen vierailun jälkeen Ryota lähti tutustumaan myös Australian opetukseen. Ryota kertoo Japanin olevan meluisa maa, mutta siellä on monta kivaa paikkaa joissa on kauniit maisemat. Näitä ovat esimerkiksi Kioto, Tokio, Hiroshima ja Hokkaidon saari. Jos sinulla on mahdollisuus matkustaa Japaniin, Ryota on luvannut näyttää näitä paikkoja sinulle. Arigato, Ryota! Kuvassa opettaja Omura. Teksti: Suvi Ylönen ja Ebba Kaurio Kuvat: Ebba Kaurio 13

16 Tämän kuvan sumopainijoista on piirtänyt Tara Kaipiainen. Millaisen monikulttuurisuusviikon Ryota vietti koulussamme? Viime vuoden monikulttuurisuusviikko käsitteli pääasiassa Japania ystävämme Ryota Omuran kunniaksi. Viikko alkoi kendo-näytöksellä, jossa Kotkan kendoa harrastava seura näytti japanilaista taistelulajia. Sen jälkeen Ryota kiersi luokissa opettamassa Japanilaisten syömäpuikkojen käyttöä ja paperisumopainin pelaamista. Muistatteko asennon, jossa syömäpuikkoja piti pitää kädessä? Hyvä! Tietenkään monikulttuurisuusviikko ei ollut pelkkää Japania, vaan muidenkin maiden kulttuureja tutkittiin. Saku Viinanen 14 Giuseppe Baggin suunnittelema Origami-rasia. Toteutus ja valokuva Saku Viinanen.

17 Julian piirtämä kuva luontoretkeltä Ihania muistoja 2 A-luokalta. Syksyllä oli hyviä ilmoja. Teimme monta kesäretkeä. Kummiluokka teki kanssamme majoja metsässä. Pari päivää myöhemmin kirjoitimme kummien kanssa tarinat majoista.tarinat päätyivät lehteen. Kävimme myös mustikkaretkellä. Koulussamme on ollut monta teemaviikkoa esim. liikenneviikko, monikulttuurisuusviikko ja hyvien tapojen viikko. Ryota tuli Japanin pääkaupungista Tokiosta. Me opetimme Ryotalle suomalaista kulttuuria ja Ryota opetti meille origameja. On ollut talvisää. Olemme pystyneet luistelemaan ja hiihtämään. Mutta kaikkein parasta on ollut se, että olemme oppineet uusia asioita! Inkan käsitys luontoretkestä 15

18 Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kiusaamista. Kuten väkivaltaa, haukkumista, nimittelyä, toisen mielen pahoittamista ja ärsyttämistä. Myös syrjintä ja töniminen on kiusaamista. Haastattelimme kahta Huutjärven yläkoulun KiVa-koulu tiimiin kuuluvaa opettajaa, Petra Paavolaista ja Eija Kauralaa. Kyselimme heiltä mm. huomataanko kiusaamista helposti ja miten kiusaajia rangaistaan. Opettajien mielestä kiusaamista ei ole helppo huomata. Opettajat toivovat, että oppilaat, vanhemmat tai muut kertoisivat kiusaamisesta, silloin kiusaamista olisi helpompi estää. Yksilöt eivät pysty lopettamaan kiusaamista, vaan teemme sen yhdessä, sanovat opettajat. KiVa-koulun lopullisia tuloksia ei pysty vielä sanomaan, koska projekti on vasta alussa. Jokainen saa itse miettiä, mitä ajatella, kun opettaja tulee kiusaamisen väliin. Yleensä ensimmäiset ajatukset ovat rangaistus. Opettajat eivät kuitenkaan halua rangaista oppilaita, vaan miettiä henkilön kanssa yhdessä miten tässä näin kävi. Koulussamme on ollut KiVa-koulu oppitunteja, joiden pääasioina on ollut kiusaaminen ja yhdessä tekeminen. Yhdessä tekemistä konkretisoi, vaikkapa ruokalan seinällä näkyvä tämän vuoden seitsemännen luokan oppilaiden yhteisteos. He tekivät sen yhdessä kuvaamataidon tunnilla. Jokainen oppilas teki oman palan, minkä aiheena olivat rannikon pieneliöt. Oppilaat kokosivat yhdessä palat kokonaisiksi ja ripustivat sen ruokalan seinälle. Seitsemäsluokkalaisten, tekstiilityön opettaja Marjaana Rongaksen ja teknisen työn opettaja Jyrki Majurin yhteistyönä syntyi myös Ryota Omuralle luovutettu kouluamme kuvaava suurikokoinen linoleikkaustyö. Teimme kirjallisen kyselyn 36 ylä- ja alakoulun oppilaalle. Kyselyssä kysyttiin kysymyksiä KiVa-kouluun ja kiusaamiseen liittyen. Kysyimme oppilailta, ovatko he kiusanneet koskaan tai joutuneet kiusaamisen kohteeksi ja ovatko he huomanneet kiusaamista ympäristössään. Kyselyyn osallistui 21 tyttöä ja 15 poikaa. Yli 70% kyselyyn osallistuneista tiesi, mitä KiVa-koulu tarkoittaa. Tytöistä noin 20% ilmoitti joskus joutuneensa kiusaamisen kohteeksi. Pojista hieman alle puolet myönsi tulleensa kiusatuksi ja puolet toimineensa kiusaajina. Tytöista kiusaajia löytyi huomattavasti vähemmän. Huomattavaa on, että yli puolet sekä tytöistä että pojista ilmoittaa, ettei ole osallistunut kiusaamiseen. Oppilaista suurin osa kertoo huomanneensa kiusaamista ympäristössään. Seitsemänsien luokkien paperimassateos "Rannikon pieneliöt", Valokuva Tuula Huittinen. 16

19 KiVa-koulun merkitys kiusaamisen vähentäjänä on vielä melko epävarmaa. Puolet kyselyyn osallistuneista oppilaista ei ole huomannut KiVa-koulun vähentävän kiusaamista. Vain noin viidesosa oppilaista uskoo KiVakoulun jo vähentäneen kiusaamista. KiVa-koulun -toimintaa kehittämään ehdotettiin muun muassa, että kaikki olisivat ystä- vällisiä toisilleen. Opettajien toivotaan huomaavan kiusaaminen ajoissa ja oppilaiden toivotaan kertovan kiusaamisesta varhain sitä havaitessaan. KiVa-koulu -tunteja ja informaatiota toivotaan enemmän ja uusia erikoisia rangaistuksiakin, kuten luokan siivoamista tai Assi Mansikka ja Marianna Ruotsalainen Huutjärven koulu, linoleikkaustyö. Tekijänä seitsemännet luokat vuonna Valokuva Marianna Ruotsalainen. Kaksi alakoulun oppilasta kertoo koulukiusaamisesta. Arasta aiheesta johtuen, he haluavat pysyä nimettöminä. Milloin kiusaaminen alkoi? Oppilas 1: -Minua alettiin kiusata esikoulussa, joten minua on kiusattu noin viisi vuotta. Oppilas 2: -Ensimmäisellä luokalla. Koulukiusaaminen on ollut monien koulujen ja varsinkin oppilaiden harmina jo monta vuotta. Viime vuonna meidänkin kouluumme järjestetty KiVa-koulu-kampanja toimii lopettaakseen koulukiusaamisen. Mutta miten kiusaamisen saa loppumaan? Mikä on niiden kiusattujen salaisuus, joita ei enää kiusata? Ainakin se on hyvä muistaa, että kiusaamiseen ei kannata osallistua, ei edes vaikenemalla siitä. Kiusaamisesta pitää puhua. Saku Viinanen Miltä kiusaaminen tuntui? Oppilas 1: -Olin aika yksinäinen kun minua kiusattiin... Oppilas 2: -Se ei ollut kovin kivaa. Millaista kiusaaminen oli? Oppilas 1: -Minua on haukuttu ja välillä tönitty, ja minusta on puhuttu selkäni takana pahaa. Oppilas 2: -Rasismia (syrjintää), "Ollaan ystäviä jookos, niin kuin ananas ja kookos. Juodaan yhdessä kokista, eikä välitetä mokista. Mennään rannalle vaikka, tai ollaan laita taikka aita. Oot erilainen kuin mä, mut sä oot silti sä." Rosana Gontzalez Torres Roosa Ryti 5B Runokirja

20 Oppilaskunta 2011 kuvattuna koulun sisääntuloaulassa. Kuva Ville Elomaa. Toimiva, vuosittain valittava oppilaskunta on osa viihtyisää ja turvallista koulua. Oppilaskunnan kautta voi oikeasti vaikuttaa. Oppilaskunnan jäsenet ja tehtävät 2011 Hallituksen puheenjohtaja Atte Ilonen (8C) suunnittelee ja johtaa kokoukset sekä edustaa oppilaita koulun tilaisuuksissa. Varapuheenjohtaja Nonna Bertling (9D) suunnittelee kokoukset ja sijaistaa puheenjohtajaa. Sihteeri Teemu Lehtonen (8C) suunnittelee kokoukset ja kirjoittaa päätökset ja keskustelun aiheet sekä edustaa oppilaita koulun tilaisuuksissa. 18 Tiedotusvastaavat 1.Elina Sopanen (9A) tiedottaa 2.Ninna Hyytiäinen (9B) hoitaa ilmoitustaulun 3.Iiro Vuorela (6A) vastaa infotv:stä 4.Lotta Holmsten (9C) vastaa koulun sivuille menevästä tiedosta (Aki Nokka) Kioskivastaavat 1. Viivi Meriläinen (6A) 2. Enni Grönroos (6B) 3. Lila Knihtilä (6 ) 4. Matias Lindholm (7D) - vastaavat kioskin myyjien hankkimisesta, hoitavat ohjaajilta ohjeet ja välittävät tiedot luokkien luottamusoppilaille. He myös kasaavat nimet listoilja vastaavat kioskin toimintaa koskevista asioista.

21 Keittiövastaavat 1. Julia Siipo (7A) 2. Pinja Kaartinen (7B) 3. Janni Ylätalo (7C) 4. Tiia Rajala (8A) 5. Roosa Halinen (8C) - yhteistyössä ruokapalvelupäällikkö Riitta Kujalan kanssa hankkivat esim. oppilaat laatimaan ruokalistoja tai koristelemaan ruokalaa Juhlavastaavat 1.Petra Luukkainen (5A) 2.Suvi Niemelä (5B) 3.Hanna Sopanen (5A) 4.Ida Lindholm (5B) 5. Anni Kottila (8B) - kasaavat oppilaat suunnittelemaa juhlia (nimilistat) ja varaavat kouluisäntä Pasi Piriseltä paikan, ajan ja tarvittavat välineet yms. Teksti: Atte Ilonen ja Teemu Lehtonen Nuokkari järjestää iltapäivänuokkkarin 3-6 luokkalaisille kello Seitsemäsluokkalaisille ja sitä vanhemmille toimintaa on maanantaina, tiistaina ja perjantaina. Nuokkarilla voi pelata pelejä, kuunnella musiikkia, hengailla kavereitten kanssa, olla tietokoneella netissä... Nuokkarilla voi tahdä periaatteessa tehdä kaikkea mikä on sallittua! VPK:ssa on nuorille harkat aina keskiviikkoisin kello VPK:ssa opetellaan esimerkiksi tekemään kieppejä, käyttämään letkuja ja avaamaan paloposteja. Partiossa on ohjelmaa 7-15 vuotiaille tytöille ja pojille. Henri Saaraista, joka toimii Kirkonkylän monitoimitalo Olkkarin ohjaajana, nähdään myös usein Huutjärven koulun nuokkarilla. Mitä teet koululla, Henri? -Työskentelen oppilaiden ja erityisoppilaiden kanssa. Olen mukana nuorisotoimessa. Millaisten ihmisten kanssa työskentelet? -Olen koulutukseltani lasten ja nuorten erityisohjaaja. Työskentelen enimmäkseen erityislasten ja -nuorten kanssa. Viihdytkö koululla? -Viihdyn, täällä on mukavia lapsia ja nuoria, sekä aikuisia. Onko tässä koulussa mitään parannettavaa? -Meidän kaikkien tulisi välillä tarkastella omia asenteitamme, jolloin moni asia olisi helpompaa. Horoskooppi: härkä Pahe: joskus liian joustava Lempi kouluruoka: uunikala "Koko ikäni olen oppilas, hautajaiset ovat minun valmistujaisjuhlani" Henkka Teksti: Valtteri Taponen, Suvi Ylönen ja Ebba Kaurio Haastattelu ja kuva: Nea Nuuttila ja Elli Nikula 19

22 Monikulttuurisuusviikko 20

23 Vietimme monikulttuurisuusviikkoa Saimme nauttia kotkalaisen GU DO KEN KAI -kendoseuran esityksistä ja ihailla kouluamme somistavista koristuksista. Ruokalassa maistelimme erimaalaisia ruokia, joita oli mm. Japanista, Venäjältä ja Turkista. Japanilaisia kirjoitusmerkkejä oli mahdollista opetella Japanin suurlähetystöstä saapuneiden vieraiden johdolla. Ikebanaa eli japanilaista kukkien asettelua kokeiltiin innokkaasti. Kauniit ja kestävät lopputulokset koristivat ruokalaa useamman viikon ajan. Erilaisuudessa on voimaa, sen todistavat geisha, afromies ja romaninainen yllä olevassa tintamareskissa. Marianna Ruotsalainen ja Elli Mansikka. Kuvat viereisellä sivulla ja alla: Minna Lappalainen, kuva yllä: Elli Mansikka. 21

24 Huutjärven koulun vuoden 2010 Lucia seurue ja ohjaavat opettajat. Koulumme liikuntasalissa järjestettiin Lucia-näytös Lucian päivän kunniaksi Lucia-juhlaa vietetään Suomessa 13. päivä joulukuuta joka vuosi. Lucian juhla on valon juhla ja se on pyhitetty pyhälle Lucialle. Lucianeito esiintyy aina kynttilöin koristellussa kruunussa ja valkoisessa puvussa kynttilää kädessään kantaen. Lucian mukana kulkee Lucia-seurue, joka yhdessä Lucian kanssa tuo valon pimeyteen. Vuonna 2010 meillä Huutjärven koulussa Luciana oli Janni Ylätalo ja seurueeseen kuuluivat Taru, Viola, Pinja, Julia, Carol, Pinja, Marianna, Eerika ja Henna. Tonttupojat olivat Kaapo ja Teo ja pianolla säesti Roosa. Lucia-näytöstä oli harjoiteltu viikkokaupalla innokkaasti. Näytöksen ohjaajina toimivat Petra Paavolainen ja Kirsi Korhonen. Lucianeito Janni Ylätalo kauniissa kruunussaan.

25 Hei, minä olen Noora. Olen ihan normaali tyttö, tai ainakin olin, siihen asti kunnes jouduin autokolariin. Kaikki meni silloin ihan sekaisin. Silloin lopetin puhumisen, ja lähes kaiken muunkin. Ehkä on kuitenkin parasta, että kerron teille mitä tapahtui. Minä ja sukulaiseni olimme tulossa juhlista, kaikki olivat iloisia. Nauroimme ja puhuimme, mutta silloin se tapahtui. Ensin oli iso rysäys ja valon välähdyksiä, kunnes koko maailma mustenee. Kun heräsin löysin itseni sairaalasta ympärilläni erilaisia lääkäreitä ja hoitajia. Lääkärit kyselivät kaikenlaista, mutta minä en saanut sanaa suustani. Lääkärit hokivat, että olen shokissa ja että olin loukkaantunut. En muista, kauanko olin sairaalassa, mutta palataanpa hiukan eteenpäin. Olin hiukan hämmästynyt, mutta hymyilin tytölle. "Anna kun autan sinua", tyttö sanoi ja aloimme kerätä kadulle levinneitä tavaroita. Kun tavarat oli kerätty, tyttö katsoi minuun ja sanoi. "Olen muuten Jane, olemmeko me tavanneet jossain? Näytät tutulta." Tiesin etten pystyisi sanomaan mitään, joten otin maasta kepin ja kirjoitin hiekkaan. Noora, Jane luki hiekasta. Hymyilin Janelle. "Sittenhän sinä olet se tyttö joka oli uutisissa, olit autokolarissa." Oli kulunut muutama vuosi tapahtuneesta. Olin jo lähes tottunut elämääni ilman puhetta sillä minulla ei ole ystäviä eikä sukulaisia. Ainoa ongelmani olivat painajaiset. Unissa kaikki tapahtuu aina samalla tavalla. Ensin kaikki nauravat ja hymyilevät, tunnistan joitain tuttuja kasvoja, ja lopulta tulee välähdys ja huutoja, kunnes kaikki hiljenee. Ei enää naurua tai iloisia kasvoja, silloin herään. Huoneessa on aina hiljaista, enkä tiedä, olenko hereillä vai nukunko vielä. Sitten tuli se syksyinen iltapäivä. Ilma oli aika kolea ja olin juuri tulossa kaupasta. Sidoin kaulahuiviani tiukemmin kasvojeni suojaksi. Olin ajatuksissani enkä katsonut eteeni, eikä aikaakaan kun törmäsin yhteen tyttöön. Kaikki tavarani levisivät pitkin katua. "Oi anteeksi, olen niin kömpelö, en nähnyt sinua", tyttö sanoi hätäisesti ja auttoi minut pystyyn. Kuva: Jasmin Mäntyvaara 6B. 23

26 Silloin hymyni haihtui. En voinut olla iloinen muistettuani sen tapahtuman. "Voi anteeksi, en halunnut tehdä sinua surulliseksi. Olen oikea taulapää." Hymyilin taas hiukan ja nyökkäsin. "Hei kuule, minähän voin olla sinun ystäväsi." Katsoin Janea. Kukaan ei ollut pyytänyt minua ystäväkseen, sitten autokolarin. Joten niinpä meistä tuli ystäviä ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Eräänä iltana, olin juuri tullut kotiin, oltuani Janen kanssa ulkona lenkillä. Menin nukkumaan ja pian vajosinkin uneen. Uni oli sama niin kuin aina. Naurua, iloisia kasvoja ja sitten tulee välähdys. Mutta tällä kertaa uni ei loppunutkaan. Välähdyksen jälkeen maisema muotoutui kauniiksi metsäaukeaksi. Näin metsäaukean laidalla jyrkänteen. Äkkiä viereeni ilmestyi Jane. Näin kuinka hänen suunsa liikkui, mutten kuullut puhetta. Jane juoksi jyrkänteen luokse ja kurkisteli alas reunalta. Yritin vetää hänet pois reunalta, mutta hän oli liian kaukana ja jalkani eivät suostuneet liikkumaan. Minä yritin kiljua vaikka ääntäni ei tietenkään tullut. Jane horjahti ja kaatui allas rotkoon. Mieleeni tuli kuva jossa Jane makasi rotkon pohjalla. Seuraavaksi heräsin taas tyhjään huoneeseen. Haukoin henkeäni ja vilkuilin ympärilleni. Loppuyöstä ei tullutkaan mitään. Aika kului ja vuodenajat vaihtuivat. Pitkän talven jälkeen tuli vihdoin kevät. Jane tuli yhtenä aamuna kysymään, lähtisinkö eväsretkelle? Pari tuntia myöhemmin olimme jo matkalla, eväät pakattuna. Jane ei suostunut kertomaan, minne olimme menossa. Pian saavuimme pienelle metsäaukealle, jossa oli kaunis nurmikko ja jyrkänne. Järkytyin pahasti kun näin jyrkänteen ja muistin uneni. Jane ei huomannut kuinka peloissani olin, vaan juoksi suoraan rotkon luo ja nauroi. "Eikö olekin ihana retkipaikka", hän kysyi. 24 Silloin näin kuinka maa alkoi sortua, mutta en aikonut sen tapahtua. Ryntäsin Janea kohti ja huusin: "Jane varo!" "Mitä?" Silloin Jane huomasi kuinka maa alkoi sortua. Tartuin hänen käteensä ja vedin hänet pois jyrkänteeltä. Katselimme, kuinka pala maata vajosi rotkoon ja halasimme toisiamme. Olin niin onnellinen kun sain pelastettua hänet. Lisäksi sain ääneni takaisin. Jasmin Mäntyvaara Ulkona oli kaatosade. Olin suunnitellut lähteväni tänään puistoon ystäväni kanssa. Retkestä ei tulisi minkäänlaista, jos sade jatkuu kokopäivän. Katsahdin kysyvästi koiraani, ihan kuin olisin odottanut jonkinlaista vastausta siihen, menenkö ulos vai en. Heräsin kuvitelmistani kun koira nuoli paljaita jalkojani, oli kesä enkä käyttänyt kenkiä, tai sukkia. Asuin maalla eikä tarvinnut varoa kovin paljon humalaisten jättämiä rikkoutuneita pulloja ulkona kävellessä, ei täällä koskaan tapahtunut mitään, ei täällä koskaan käynyt ketään. Joskus saatan nähdä kaukaa jonkun ajavan tiellä autolla. Kesällä pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä näkyy sitäkin useammin, mutta iltaisin täällä on ihanan rauhallista. Ainoa ääni minkä täältä kuulee, on lintujen kaunis laulu ja se, kun naapurini ulkoiluttaa ärsyttäviä koiriansa. Voisin tappaa ne koirat, välillä ne karkaavat puutarhaani ja rikkovat sen. Katsoin ulos uudelleen ja huomasin sateen heltyneen. Pääsisin ehkä sittenkin ulos Marian kanssa, se oli ystäväni nimi. Olimme sopineet ettemme ottaisi koiriamme mukaan, saisimme viettää rauhallisen hetken kahden. Puisto oli yleensä hyvin autio tähän aikaan, koska useimmat olivat viettämässä viikonloppua muualla suomessa.

27 "Moi, Julia täällä!" vastasin juuri soivaan puhelimeeni "Moi, tavataanko puistossa tunnin kuluttua?" Maria kysyi "Hmm, kai se käy!" hymähdin ystävälleni "Okei, heippa", Maria sanoi ja sulki puhelimen Menisin tunnin päästä puistoon Marian kanssa. Aloin miettimään mitä ottaisin mukaan, olihan alunperäinen suunnitelma mennä eväsretkelle. Pesisin vielä nopeasti koneellisen pyykkiä ja pakkaisin olkalaukkuuni ruoat mitä tarvitsisin mukaan. Kävelin keittiöön ja avasin pienen jääkaappini, ei siellä ollut paljon ruokaa mutta tarpeeksi. Kauppa oli aika kaukana mutta sain sieltä kaiken tarvittavan aina kun ruoka loppui. Otin jääkaapista omenamehun ja toisesta vetolaatikosta keksipaketin. Pakkasin tavarani ja lysähdin mustalle nahkaiselle sohvalleni. Olin ansainnut hetken torkut. Heräsin ja kello näytti 15:59. APUA, minun piti tavata Maria neljältä. Myöhästyisin pahasti. Pitäisi vielä mennä bussipysäkille odottamaan bussia, en ehtisi kävellen paikalle tuskin millään. Otin laukkuni ja juoksin pihalle. Pääsin bussiin ja istuin ikkunapaikalle. Seuraavalla pysäkillä luultavasti noin kahdeksan kymppinen nainen astui kyytiin ja istui viereeni. En olisi juuri nyt kaivannut seuraa, mutta kai se käy. Päästin naisen viereeni ja tuo istahti siihen. Vihdoin tuli minun pysäkkini ja nousin pois bussin kyydistä. Juoksin nopeasti puiston portille ja näin jo Marian odottamassa minua. Kävelin ystäväni luo ja tervehdin tätä. "Moi. Sori et oon myöhässä, nukuin liian pitkään", sanoin ja irvistin samaan aikaan. "Ei se mitään, pääasia et kuitenkin edes tulit." Maria hymyili minulle "Hyvä, tuletko?" sanoin kaverilleni ja lähdin kävelemään pitemmälle puistoon. Maria juoksi perääni ja otti kädestäni kiinni, olimme olleet todella hyviä ystäviä tarhasta asti, jopa parhaat. Kävelimme puiston taaimpaan nurkkaan ja levitimme vilttimme sinne. Sara Virtanen, 8 VKU2. Asetimme eväät viltille ja istuimme siihen. Juttelimme niitä ja näitä ja nauroimme paljon. Päätimme jättää tavaramme siihen ja menisimme kävelemään. Ottaisimme tietenkin puhelimet, avaimet ja kaiken muun tärkeän mukaan. Ei minua haittaisi, jos vilttini viedään, mutta kaikki edes vähän arvokaskin. Nousimme ylös ja siistimme itsemme ruohosta. Nurmi oli kai vasta leikattu ja sen takia hyvin märkä ja muutenkin sotkuista. Tulimme kävelyltä ja huomasimme iloksemme, että tavaroitamme ei oltu varastettu. Avasimme eväskortin ja kävimme syömään. Syötyämme hyvää välipalaa, korjasimme tavaramme ja pakkasimme ne laukkuumme. Lähdimme rauhallisesti kävelemään kohti puiston porttia ja ilma alkoikin jo hämärtää. Päästyämme vihdoin bussiasemalle odottamaan bussia, joka lähtisi asemalta sinne, minne me menisimme. Nea Ilonen 6B 25

28 Tupakointi ei suinkaan osoita rohkeutta tai aikuisuutta, vaan kyvyttömyyttä sanoa ei. Noin joka neljäs vuotias polttaa tupakkaa päivittäin. Syy siihen on yleensä kavereiden tupakointi ja halu liittyä porukkaan. Myös vanhempien ja sisarusten tupakointi vaikuttaa valinnan tekoon. Tupakan myynti ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on laitonta. Monet eivät silti uskalla kieltäytyä tupakasta, koska pelkäävät tulevansa hylkiöiksi ja menettävänsä kaverinsa. Kun nuori aloittaa polttamisen, hän ei ilmeisesti ajattele, millaista loppuelämä tulee olemaan. Sitä samaa nuoruusiän porukkaa tuskin enää on, mutta tupakoija kärsii nikotiiniriippuvuudesta, tupakkayskästä ja ehkä myös keuhkosyövästä. Verisuonet supistuvat ja hapenottokyky huononee. Tupakoinnista ei siis seuraa mitään muuta hyvää kuin muutaman vuoden ystävyys toisten polttavien nuorten kanssa. Nuoret kuvittelevat olevansa kovia ja rohkeita, kun polttavat. Minusta tupakointi ei todellakaan osoita rohkeutta vaan itsepuolustuskyvyttömyyttä, koska he eivät uskalla sanoa "ei". Tupakointi myös rumentaa. Se aiheuttaa iholle epäpuhtauksia ja lisää aknea. Siksi ihmettelen, mikä siinä varsinkaan tyttöjä houkuttelee. Kuulin kerran, kun ikäiseni tupakoiva tyttö kehui tupakan laihduttavan. Onhan se totta, koska tupakka vie ruokahalun. Mutta se ei ole hyvä asia kasvavalle nuorelle, eikä hänellä edes ollut mitään syytä laihduttaa. 26 En vastusta pelkästään nuorten tupakointia, vaan myös vanhempien. Kun kysyn jolta- Joanna Joas Tupakka tappaa. Grassrootsarjakuva, kuvituskurssi. kin vanhemmalta tutultani, miksi hän aloitti tupakanpolton, vastaus on, että se oli silloin muotia. Nykyäänkin sen sanotaan olevan hienoa ja tyylikästä, vaikka kaikki tietävät sen vaarat. Koulussa ainakin on mielestäni tarpeeksi tietoa tupakan haitoista, eli sitä ei ainakaan voi syyttää. Valinta on kuitenkin nuoren oma. Jos kieltäydyt, kun joku tarjoaa tupakkaa, eikä hän sen jälkeen halua enää olla kaverisi, tiedät ansaitsevasi oikeita ja parempia ystäviä. Kaverit, jotka haluavat vaarantaa terveytesi, eivät ole oikeita ystäviäsi. Nuorethan katsovat myös paljon televisiota ja näkevät mainoksia tupakanpolton lopettamista auttavista tuotteista. Eivätkö he edes siitä ymmärrä, että lopettaminen tulee olemaan vaikeaa? Monet vanhemmat ihmiset onneksi edes yrittävät lopettaa tupakoinnin ja useat ovat siinä myös onnistuneet. Tupakointi ei myöskään vahingoita pelkästään heitä, vaan myös lähistöllä olevia, jotka joutuvat hengittä-

29 tämään savua. Myös tupakkapelloilla työskentelevät lapset joutuvat käsittelemään tupakanlehtiä päivittäin. Eivätkö nuoret voisi hankkia jonkin vähemmän vaarallisen tavan, joka yhdistäisi heitä? Jos sen pitää olla jollain tavalla haitallista ja terveyttä vahingoittavaa, mikseivät he joisi vaikka limsaa? Se on huonoksi hampaille ja aiheuttaa reikiä, mutta ei silti tuhoa keuhkojamme. Sano siis rohkeasti "ei" tupakalle, koska kyseessä on tulevaisuutesi, etkä todennäköisesti halua pilata sitä pahanmakuisilla ja haisevilla pienillä kääröillä. Miisamaria Leinonen Cannattaisiko sanoa ei? Grassroot-sarjakuva, kuvituskurssi. 5B luokkalaisille kävi kuin laulavalle lintukoiralle Elina Karjalaisen Uppo-Nalle-kirjoissa: alkoi vain niin kovasti runottaa, että syntyi oikein kirja. 5B:n Runokirja 5B -luokka aloitti runokirjan kirjoittamisen opettajansa Margit Sakin johdolla jo syksyllä Kirjaa kuvitettiin ja kirjoitettiin yksin ja ryhmissä. Opettajien lomautukset kuitenkin katkaisivat projektin kuukaudeksi, mutta sen jälkeen homma alkoi taas luistaa. Jokainen oppilas kirjoitti ainakin kaksi runoa. Nopeimmat ehtivät tehdä useammankin. Jokaiselta kirjoittajalta tuli ainakin 1-2 runoa julkaisuun. Kirjaa painettiin yhteensä 400 kappaletta. Rahoitukseen saatiin apua joidenkin oppilaiden vanhempien yrityksiltä. Runokirjan julkistamistilaisuus pidettiin Huutjärven koululla Luokan oma bändi, Jukka-Pekka Putkosen johtamana esiintyi tilaisuudessa. Julkistamistilaisuudessa oli myös kahvio, arvontaa ja taidemyyntinäyttely. YES-keskuksen projektipäällikkö piti vielä puheen yrittäjyydestä. 27

30 Yllä: Evgenia Golantin Äiti ja muki ja Riitta Streilin Klovni. Viereisellä sivulla: Ossi Rosenbladin metsämaisema ja Jon Oscar Estin merimaisema. Valokuvat Tuula Huittinen. Tavallisesti kunnan julkisiin tiloihin hajasijoitetut taideteokset joutuivat kirjaston näyttelyssä yhden kriitikon ja kahden viidesluokkalaisen armottomaan syyniin. Marraskuussa tarjoutui kuvataipajassa oiva tilasiuus tutustua kunnan omistamaan taiteeseen kirjastoon avataun kokoomanäyttelyn puitteissa. Taiteen arviointi on aina vaikeaa. On helppoa sanoa hyvä tai huono, mutta on ihan toinen juttu perustella sanomaansa. Miksi jokin työ miellyttää tai ei miellytä on hyvin yksilöllinen juttu. Meitä oli arvioimassa kolme: opettaja ja kuudesluokkalaiset Artturi ja Roope. 28 Artturin ylivoimaiseksi suosikiksi kipusi yksi Pyhtään kunnan uusimmista hankinnoista, monessa paikassa tunteita herättänyt Evgenia Golantin Äiti ja muki. Muki ei Artturin mielestä ollut kaksisesti maalattu, mutta jättiläisäiti on parasta. Siinä on värikkyyttä ja mielikuvitusta on käytetty reilusti eikä mitään ei ole jätetty kesken. Kaikenkaikkiaan mielettömän hieno taulu. Kuvataidekriitikkona minun on helppo yhtyä Artturin kantaan. Roopen mielestä näyttelyn paras taulu puolestaan on Erkki Halmeen Kuja, jonka rauhoittavia värejä hän jaksaa mielikseen katsella. Halmeen suoraviivainen muotokieli on tasapainoista ja turvallista. Myös Artturi piti Erkki Halmeesta, tosin hänen mielestään Jon Oscar Estin neljäkymmentäluvun merimaiseman perinteinen, nähtyyn maisemaan tukeutuva kieli oli kiehto-

31 vampaa.varsinkin kun aihe käsittelee merta, josta hän erityisesti pitää. Roope toisaalta vierasti Estin maalauksen värimaailmaa, muttei oikein osannut sanoa, mikä siihen on syynä. Uudempaa maisematuotantoa edustavat Jean-Erik Kullbergin leveällä, harmaantuenella laudalla kehystetyt, väreiltään kuluneen näköiset maaseutumaisemat. Artturi kuvasi niitä hauskalla uudissanalla peltoisia, metsästysmaiseman ja aidon näköisiä. Hyvin todentuntuisena pidettiin myös Ossi Rosenbladin talvista metsää. Venäläisen maisemamaalarin metsäaiheen pojat puolestaan kokivat kuin lapsen tuhertamaksi ja liian kirkkaaksi. Voimakas punainen puiden rungoissa on poikien mielestä häiritsevää. Pyhtääläisen ekspressionistin, Merita Koskimiehen, kasvotutkielma jakoi mielipiteitä. Sen raju väritys koettiin tummana, mutta mielenkiintoisena ja villi muotokieli hauskana, mutta lapsellisena. Pojat miettivät onko se kenties sormin, tai sormiväreillä maalattu? Ilmeisesti pojat tavoittavat Koskimiehen taiteen keskeiset ulottuvuudet. Kriitikkona sanoisin, että jos jotakin, varsinkin ekspressiivistä taidetta, sanotaan kuin lapsen tekemäksi, se ei mielestäni useinkaan ole puute vaan ansio. Itse arvostan Mari Sihvosta ja Feodor Porokaraa akvarellisteina, mutta nuoret kriitikkoni lyttäävät kummankin laimeana ja kehnonpuoleisena. Ehkä tässä on kyseessä ikäkausiero, mene ja tiedä. Eräs toinenkin kestosuosikeistani, Helena Kalke, kokee myös tylynpuoleisen kohtelun nuorten kuvainraastajain ankarassa käsittelyssä. Riitta Streilin kevysti Marc Chagall tai Alice Kaira-vaikutteinen Klovnikaan ei kovin hyvin pärjää kilvassa, vaikka sen sadunhohteisuutta ja taidehistoriallisia aspekteja yritän tuoda esille. Sen sijaan Kristiina Tohmon Holvista pojat pitävät. Sen arvoituksellinen syvyysvaikutelma on hyvä ja kokonaisvaikutelma arkkitehtonisen kaunis. Tuula Huittinen Artturi Mäkinen Roope Karlsson Pyhtään taidekokelmat. Pyhtään kirjaston monitoimitila. Marraskuu

32 Annina Elomaa, Wilhelmiina Renlund, Miisamaria Leinonen ja Anni Kottila Charles Sandisonin voittajateoksen sisällä. Valokuva Tuula Huittinen. Kahdeksasluokkalaisten taideretki läpi tuulen ja tuiskun peililasista ja värillisistä nauhoista koottuun todellisuuteen Huutjärven koulun kahdeksasluokkalaiset valinnaisen kuvaamataidon ja/tai kuvaamataitokurssien valinneet oppilaat pääsivät päiväretkelle Helsinkiin, nykytaiteen museo Kiasmaan. Kiasmassa oli tarkoitus tutustua Järjestetty juttu- ja Ars Fennica näyttelyihin. (Ars Fennica on merkittävä suomalainen kuvataidekilpailu.) Matkat kuljettiin bussilla. Valvojina retkellä toimivat Ryota Omura, Markku Auranen ja Tuula Huittinen. 30 Kahdeksasluokkalaisten päivä alkoi kello yhdeksältä. Bussimatkalla Helsinkiin oppilaat söivät koululta saatuja eväitä: sämpylöitä ja mehuja. Helsinkiin bussi saapui melkein puoli tuntia aikataulustaan jäljessä huonon säätilan johdosta. Perille päästyä oppilaiden piti kiirehtiä Kiasman opastettuun kierrokseen, joka alkoi puoli kahdeltatoista. Opastus kesti noin tunnin, jonka aikana syvennyttiin hiukan itse rakennukseen, Kiasmaan, Järjestetty juttu- ja Ars Fennica näyttelyyn. Kiasmassa heille jaettiin tehtävämoniste, jossa oli kaksi tehtävää. Ensimmäisessä tehtävässä piti valita yksi teos, joka herätti mielenkiinnon. Sen jälkeen piti arvioida ja tulkita teosta, kuten miettiä mikä teoksessa kiinnostaa ja miten teos on sommiteltu ym. Toisessa tehtävässä piti valita omasta mielestä Ars Fennica-näyttelyn voittaja Markus

33 Konttisen (taidemaalari), Jorma Purasen (valokuvaaja), Anne Koskisen (kuvanveistäjä), Jaakko Niemelän (kuvataiteilija) ja Charles Sandisonin (kuvataiteilija) teoksista. Näyttelyn oikea voittaja ilmoitettiin jo aikaisemmin, ja siksi paljastui Charles Sandison. Opastuksen päätyttyä oppilaat kiersivät omatoimisesti näyttelyissä ja täyttivät tehtävämonisteitaan.varttia yli yksi Huutjärven koulun väki siirtyi takaisin bussiin, jossa oppilaat palauttivat tehtävämonisteensa Tuula Huittiselle. Helsingistä lähdettiin puoli kaksi ja takaisin koululla oltiin kello kolme. Tämän jälkeen koulupäivä päättyi. Tässä hiukan kartoitusta tehtävämonisteiden vastauksista. Oppilaiden mielipiteiden kirjo oli valtava, mutta myös heidän mielestään Charles Sandison oli ehdoton Ars Fennican voittaja. Järjestetty juttu -näyttelyssä eniten huomiota ja kiinnostusta herätti ruotsalaisen Jacob Dahlgrenin teos, The Wonderful World of Abstraction. Sen lukuisien värillisten nauhojen muodostamaan kolmioon pystyi itsekin sujahtamaan sisälle. Onni Karttunen 8A Tähtitaivas Kun illalla katson tähtitaivaalle, niin tähdet paljon valoa tuovat mulle. Kun mietin minkälaisia tähdet ovat, ne mieleeni saa ajatukaset somat. Miten tähdet ovat syntyneet? Tietääkö ne mihin ovat ryhtyneet? Päivällä pitää piilossa olla, kun ilta tulee ne katsovat ylhäällä tuolla. Miten ne illalla sinne pääsee? Sammuuko ne päiväksi? Tunteeko ne olonsa väkeväksi? Mutta aina ne illalla näämme, vaikka minkälainen olisi säämme. Roosa Kuitunen 5B 5B:n Runokirja Ystävyyden räppi Ystävät on tärkeitä, vaikka joskus törkeitä. Ystävälle ei huutaa voi, muuten sen korvissa kauan soi. Ystäväräppi, ystäväräppi tää on ystäväräppi!!! Jenna Puhakka, Iida Lindholm ja Iida Kallunki 5B 5B:n Runokirja Ruotsalaisen Jacob Dahlgrenin teos The Wonderful World of Abstraction. Valokuva Tuula Huittinen. 31

34 3B -luokan oppilaat ovat suunnitelleet ja tehneet mieleisensä pipot talven pakkasiin. Aukeaman kuvat ja teksti: 3B ja 6A opettajineen, sivunvalmistus Saku Viinanen, Ebba Kaurio ja Suvi Ylönen. Lämmin, värikäs ja iso tupsu = tämän talven pipomuoti. Kallo kannattaa suojata pipolla, koska päänupin kautta haihtuu huisisti lämpöä. (Koululainen 11/2011) Maaliskuun loru: Talvi otteensa päästää, kylmiltä kouriltaan säästää. Siis paiskaa keväälle kättä, tartu siihen empimättä. Anna auringon kutittaa, piposi alle kurkistaa. Jopa alkaa naurattaa, pajunkissatkin kikattaa. Räystäät vettä kippaa, leikittäisiinkö hippaa. - Kati Söderberg3B -luokan oppilaat suunnittelivat ja tekivät itselleen pipot, joilla he selviävät kovimmistakin pakkasista. 32 3B -luokka ulkona pipojensa kanssa.

35 6A teki kuviksen tunnillaan elo-/syyskuussa tämän näköistä luontotaidetta. 33

36 Toimittajan oma Flick Trix pyörä, josta poljin irronnut ja rengas vaihdettu. Taustan akryyliteos: Manu Hämäläinen 8E. Kuva Saku Viinanen Tässä muutamia sattumia koulun oppilaiden lukuisista hauskoista harrastuksista... NETTIPELIT Nettipeleistä 4-5 -luokkien pojilla suureen suosioon päässyt nettipeli on Ikariam. Pelillä on suuri määrä pelaajia. Eikä vain koulusta! Ikariamissa on kolme serveriä: Alpha, Beta ja Gamma. Suosituimmalla serverillä Alphalla pelaajia on yli 3000, ja koko ajan tulee lisää. Ikariamin tavoite on rakentaa kaupunkeja ja rakennuksia, perustaa liittoumia ja liittyä niihin. Muistuttaa vanhaa Roomaa, ja joka saari palvoo omaa jumalaansa. Peliä voi pelata lähes millä tahansa kielellä. KERÄILYESINEET Näitä esineitä alakoulu kerää: 34 Tech Deck Miniskeittilaudat ovat saavuttaneet suursuosion alakoulun puolella, sillä niitä meinaa näh- dä melkein joka paikassa. Niillä on hauska leikkiä, eikä käyttäessä tarvitse kypärääkään! Flick Trix Pienet BMX -pyörät ovat nekin olleet muodissa, mutta vain vähän aikaa. Merkkejä on monta, esimerkiksi Mongoose, jonka paketista voi hyvällä tuurilla löytää värilliset pyörät, ne ovat yleensä mustat. Superpallot Nämä esineet ovat suosiossa enemmän tyttöjen keskuudessa. Superpallothan eivät esittelyjä kaipaa, koska kaikkihan tietävät mitä ne ovat tai mitä niillä tehdään. Top Model Näitäkin piirtokansioita keräävät vain tytöt. Sivuilla on malleja, joita voi kopioida ja muokata, kertoi asiasta haastateltu Kia Heiskanen.

37 TIETOA SKEITTAUKSESTA Kun opettajat olivat pieniä, rullalautoja oli vain Tupulla, Hupulla ja Lupulla. Nyt skeittaus on on tuttua lähes kaikille teini-ikäisille. Rullalautailu aloitettiin yhdysvalloissa 1950luvulla. Modernin skeittauksen yksi tunnetuimpia nimiä ja kehittäjiä on vuonna 1968 syntynyt kalifornialainen Tony Hawk. Skeittilauta koostuu kolmesta eri osasta, laudasta, trukista ja pyöristä. Eri lautoja ovat elementit, mooset, enjoy ja esimerkiksi heikompilaatuiset markettilaudat. Myöskään kypärää skeittarin ei kannata - oman turvallisuutensa takia - varusteistaan unohtaa Sarjakuvan "Tahdonvoimaa" on tehnyt Maria Häärä 8B -luokalta. Kesälomalla koulun urheilukentälle ja sen vieressä olevalle parkkipaikalle järjestää Pyhtään Yritys erilaisia urheilulajeja, joista muutamia ovat esimerkiksi jalkapallo ja pesäpallo. Pienemmille on tarjolla eräänlainen sekoitus eri lajeja ja pelejä. Koulurakennuksessa voi myös harrastaa urheilulajeja, esimerkiksi salibandya. Liikuntatunneillakin näitä lajeja on ohjelmassa. Vapaaaikanaan oppilaat saattavat käydä hiihtämässä tai luistelemassa, tai laskemassa mäkeä. Koulussa voi välitunnillakin harrastaa jotakin. Pihalla voi pelata jalkapalloa, koripalloa tai kesällä skeitata. Saku Viinanen Temppuja, joita laudalla voi tehdä, ovat esimerkiksi kickflip, 360 astetta, ollie, heelflip, pop shove-it, varial kickflip. Tempuissa on kivaa vauhti ja liike. Temppuja joutuu harjoittelemaan paljon. Nuorten skeittivaatteita ovat skeittikengät, iso huppari ja shortsit. Nuorten mieleisimpiä skeittauspaikkoja ovat rampit ja skeittihallit. Lähin skeittihalli löytyy Kotkasta ja ulkoilmaramppi tutusti Huutjärven koulunpihalta. Valtteri Taponen Koulun rampit, puolet koripallokenttää sekä jalkapallokentän laitaa tammikuussa. Kuvassa Santtu Tervonen, Daniel Ibragimov, Ville Ihalainen ja Jere Ahola. Kuva: Saku Viinanen. 35

38 Kuvassa Roosa Luukkanen ja Sharon Danielsbacka, jotka harrastavat ratsastusta. "Siinä saa liikuntaa ja näkee ystäviä" Toimitus haastatteli viittä oppilasta näiden harrastuksista. Kaikille esitettiin samat kysymykset: 36 Sharon Danielsbacka & Roosa Luukkanen ovat parhaita kavereita, jotka harrastavat ratsastusta. Haastattelussa kävi ilmi, että he ovat monesta asiasta samaa mieltä. 1.R: Kahdeksan vuotta S: Kolme vuotta 2.R&S: Riippuu hevosesta 3.R: Hevosten kanssa oleminen S: Kun saa ratsastaa 4.R&S: Tippuminen 5.R&S: Pakolliset kypärä, hanskat, kannalliset kengät, ja vapaaehtoisia housut, raippa, kannukset ja turvaliivi. 6.R&S: Yleensä ei ilmene mitään ongelmia. 7.R: Kerran viikossa S: Joka toinen viikko 8.R&S: Kaikille, erityisesti niille, jotka pitävät hevosista ja ratsastuksesta 9.R: Aloita talutustunneilla S:Muista, että ratsastus on kallista ja aloita helpoista harjoituksista. 10.R&S:Ratsastus on ihanaa ja monipuolista. Se kehittää tasapainoa.

39 Nuutti Heikkilä harrastaa innokkaasti laskettelua, ja suosittelee sitä muillekin innostuneille vuotta 2.Minulle ihan helppoa, kun olen harrastanut niin kauan. Aluksi vaikeaa. 3.Kavereiden kanssa olo, ja vapaa-ajan vietto. 4.Ei oikein mitään, paitsi melko kallista. 5.Sauvat, sukset, monot, lasketteluvaatteet, kypärä ja laskettelulasit. 6.Välineitä voi mennä rikki. 7.Melkein joka toinen viikko, välillä enemmän. 8.Sellaiselle, joka huomaa kokeiltuaan osaavansa lasketella. Hyvälle tyypille 9.Rohkeasti mäkeen! Jos olet nuori, kannattaa ottaa tunteja. 10.Ei muuta. tekee mieli. 8.Sellaiselle, joka on kiinnostunut orkesterimusiikista, sekä on tunnollinen ja kärsivällinen. 9.Älä osta heti omaa torvea, vaan lainaa sellainen, koska ne ovat todella kalliita: n e. Oma torveni maksoi 1500e. 10.Musiikkiopistossa joutuu myös teoriaan, jos ottaa torvensoiton. Eedit Grönholm Julia Siipo harrastaa kuulantyöntöä ja Nuutti Heikkilä Eedit Grönholm harrastaa baritonitorven soittoa. Hän antoi taidokkaan soittonäytteen toimitukselle haastattelun yhteydessä. 1.1½ vuotta. 2.Se on helppoa, jos sen osaa. 3.Orkesterissa soittaminen, yhtelöllisyys, se kun tuntee kuuluvansa johonkin ja itse nauttii siitä. 4.Opettelu vie aikaa. 5.Torvi, suukappale, tuki ja nuotit. Suuressa orkesterissa myös korvatulpat ovat tarpeelliset. 6.Jos ei jaksa harjoitella tarpeeksi, tulee ongelmia. Suuressa orkesterissa voi tulla kuulo-ongelmia. 7.Harjoittelen joka päivä, esiinnyn yleisölle n. kerran kuukaudessa, mutta välillä useammin. Harjoittelen kotona pääasiassa silloin, kun VPK:ta. Valitettavasti häneltä ei herunut kuvaa. 1.V:3 vuotta k:1½ 2.V&k:Vaikeaa, mutta kun harjoittelee niin helppoa. 3.V&k:Saa liikuntaa ja näkee ystäviä. 4.Ei ole mitään huonoa. 5.V:Ei tarvitse omia varusteita, niitä voi lainata VPK:n tiloista. k:kengät sekä ulko- ja sisävaatteet paikasta riippuen. 6.V:Tulen kanssa voi sattua jotain, muttei pitäisi jos on varovainen. k:revähdykset yms. 7.V&k:Kerran viikossa. 8.V&k:Kaikille. 9.VPK ei maksa mitään. 10.Ei muuta. 37

40 Edessä: Patrick Grahn, takana: Teemu Mikkola. Kuva: Ville Elomaa Huutjärven koulusta löytyy monta liikunnan ystävää. Harrastusmahdollisuuksia onkin paljon tarjolla, sillä koulullamme järjestetään runsaasti ohjattua liikuntaa. Huutjärven koulussa liikutaan aktiivisesti. Vuosittain järjestetään monia urheilukilpailuja mm. hiihto-, yleisurheilu- ja juoksukilpailuja sekä liikuntapäivänä kisattava salibandyturnaus. Vuoden 2011 salibandyturnauksen voitti 8b luokka. Hiihtokilpailuissa ensimmäiseksi sijoittuneita ovat esimerkiksi alakoulusta Fiia Majander, Markus Etholen, Kiia Tervonen, Hanna Sopanen ja Markus Salo sekä yläkoulusta Jenni Marttila, Eetu Kujala ja Elina Marttila. 38 Koulun ulkopuolella järjestetyissä hiihtokilpailuissa on menestynyt mm. Nea Katajala, joka voitti KLL-mestaruuden hiihdossa viime talvena. Hän myös sai omassa sarjassaan hiihdon SM-kisoissa kultaa ja hopeaa. Syksyllä 2010 järjestetyissä yleisurheilumestaruuskilpailuissa 15-vuotiaiden tyttöjen 100 metrin juoksun voitti Suvi Ylönen ja 400 metrin juoksun Nea Katajala. Muita yleisurheilulajien voittajia ovat mm. Julia Siipo (kuula), Miisamaria Leinonen (pituus), Tatu Puhakka (keihäs), Ida Virolainen (kuula), Elli Mansikka (pituus)ja Mikael Långvik (keihäs). Vuoden 2010 No Hätä kilpailun voittivat Lefa Alevyzakis, Konsta Kosonen ja Johannes Liimatainen.Voittajajoukkue pääsi Haminassa pidettävään lisäkoulutukseen ja huhtikuussa

41 hyrriä edustava Setälä menestyi parinsa Roope Antilan kanssa Tampereella pidetyissä vakiotanssin kilpailuissa, tullen alle 19vuotiaiden sarjassa neljänneksi. Hyvä Liisa! pidettävään lisäkoulutukseen ja huhtikuussa pidettävään aluekarsintaan Kouvolassa. Tanssikin on urheilua, vaikkei sitä aina välttämättä muistakaan. Ja koulussammehan on oikea tanssimestari Liisa Setälä. Kotkan Vasemmalla: Tomas Töyrylä, oikealla: Teemu Perlinen. Kuva: Ville Elomaa. Kuvassa yllä vasemmalla: Nea Katajala (kuva: Tuula Huittinen) ja kuvassa yllä oikealla: Liisa Setälä (kuva: Kotkan Hyrrät). 39

42 Raija Halsaksen luokka 2 A kävi viime talvena eläintilalla. Eläintilan lampaita ja koulun pipopäitä. Kävimme katsomassa villasikoja ja lampaita. Retki tehtiin torstaina. Tilan emäntä Silja Hartikka kertoi eläimistä ja niiden hoidosta. Saimme harjata Suomessa harvinaisia villasikoja. Lampaat olivat arkoina eläiminä vain katseltavia, mutta kissa ei meitä kummemmin pelännyt. Se antoi armollisesti silittää itseään. Koulussa sitten piirsimme ja kirjoitimme tästä mukavasta vierailusta. Raija Halsas ja 2 A:n oppilaat Tiesitkö, että lampaita voi liisata? Helsingin Sanomat kertoo: -Lampaita pitää olla vähintään kolme. Ne siirretään "sijaiskotiin" noin kolmeksi kuukaudeksi. -Lauman määrä vaihtelee laitumen koon ja ravinnon määrän mukaan. -Kasvattajan ja leasing-lampaiden ottajan tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa mainitaan kaikki vastuukysymykset. -Lampaan omistaja huolehtii kuljetuksesta ja eläinten vakuutuksista. -Ottaminen sinällään ei maksa mitään. 2 A näki eläintilalla villasikoja ja lampaita. 40 Sivun taitto: Saku Viinanen Piirretty lammas värittänyt Saku Viinanen.

43 Peruskoulun loppuminen on jonkin elämänvaiheen päätös, saavutus tai jopa helpotus. Ensimmäinen koulupäivä. Haluan kuunnella opettajaa, haluan oppia kirjoittamaan oman nimeni siistillä käsialalla, haluan saada uusia kavereita, haluan kertoa opettajalle oikean vastauksen. Nyt, jätän tuon kaiken. Haluan pois. Vai haluanko sittenkään? Uskon, että monelle 9.-luokkalaiselle peruskoulun loppuminen on jonkin elämänvaiheen päätös. Toiselle se on saavutus. Kolmannelle helpotus. Minulle itselleni se on tuo viimeinen. Ehkä? Olen saanut tarpeekseni päivistä, jotka alkavat yhdeksältä aamulla ja loppuvat kolmelta, päivistä jolloin haluaisit matematiikan tunnin sijasta levätä auringonpaisteessa ulkona, päivistä kun olet liian väsynyt pitämään kynää kädessä. Voisin sanoa, että olen peruskoulun asiantuntija. Me kaikki 9. luokkalaiset olemme. Olemmehan viettäneet koulussa puolet elämästämme. Koulussa olen itse oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan muita ihmisiä, kantamaan vastuuta, ja miettimään, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä. Vaikka kaikki nämä yhdeksän vuotta ovat olleet raskaita, olen kuitenkin ymmärtänyt, että kaikella tällä on ollut tarkoituksensa. Kaikki meistä 9. luokkalaisista olemme hakeneet jo eri jatkokoulutuspaikkohin. Itse mietin kauan, ennen kuin päädyin lukioon. Monet vanhemmat ystäväni usein jauhavat: Älä tuu lukioon, siel on tosi rankkaa. No, lukio on kuitenkin minulle se ainoa vaihtoehto, koska en tiedä, mikä haluaisin olla isona. Pohdin kauan, miten määritellään iso. Milloin ihminen oikeasti on iso? Ehkä sitten olen iso, kun ymmärrän mitä sana iso kokonaisuudessaan sisältää. Olen kysellyt ystäviltäni, miten he suhtautuvat siihen, että kohta kävelemme koulun ovesta ulos, emmekä enää tule takaisin seuraavana syksynä. He ovat vastanneet: Onhan se haikeaa, mutta kyllä sitä on odotettu pitkään. Olen täysin samaa mieltä. On vaikeaa lähteä, mutta samalla helpotus. Me olemme tehneet sen. Me olemme suorittaneet loppuun sen, minkä olemme yhdeksän vuotta sitten aloittaneet. Kuin kirja, jonka on juuri saanut luettua loppuun. Vihdoin. Mieleen tulee 5. luokan leirikoulu. Rikoimme ikkunan, itkimme melkein kaikki, mutta oliko hauskaa? No oli! Pian 4.5 lähdemme kaikki ysit omiin suuntiimme, kyyneleet poskilla, hymy korvissa. Ysiluokkalainen Karoliina Koivula Emmu, hommage á Vermeer. Akryyli. 41

44 42

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot