Ammattikuljettajien kokemuksia työaikaisesta ruokailusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikuljettajien kokemuksia työaikaisesta ruokailusta"

Transkriptio

1 Ammattikuljettajien kokemuksia työaikaisesta ruokailusta Keskivartalolihavuus ja metabolinen oireyhtymä ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan yleisiä ammattikuljettajien keskuudessa. Tyypin 2 diabetes ja sen liitännäissairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ja uniapnea ovat uhka ammattikuljettajan työkyvylle ja työvoiman riittävyydelle. Nämä terveysongelmat ja vääränlainen ruokailu erityisesti yövuorossa ovat tärkeitä kysymyksiä myös liikenne- ja työturvallisuuden kannalta. Ammattikuljettajien terveellisten ruokailutottumusten ja työkyvyn edistämiseen tarvitaan tietoa heidän työaikaisesta ruokailustaan ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kumipyöräliikenteen ammattikuljettajien kokemuksia työaikaisesta ruokailusta. Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa -tutkimukseen osallistui 11 ammattikuljettajaa (74 osallistuneesta). Ryhmäohjaustilanteet videonauhoitettiin ja ammattikuljettajien keskustelut työaikaisesta ruokailusta poimittiin videonauhoilta. Lisäksi aineistona käytettiin viiden ammattikuljettajan teemahaastatteluja. Litteroidut keskustelut ja haastattelut analysoidaan käyttäen sisällönanalyysiä. Alustavina tuloksina voidaan todeta, että ammattikuljettajien työssä on monia tekijöitä, joiden he kokevat vaikuttavan heidän työaikaiseen ruokailuunsa. Ruokailun terveellisyyteen vaikuttaa tienvarsiruokapaikkojen tarjonta ja ennakointi eväsruokailun osalta. Ammattikuljettajien keskuudessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tarvitaankin korkean riskin strategian ohella myös vaikuttamista heidän työjärjestelyihinsä, työkulttuuriinsa ja työaikaisen ruokailun toteutukseen. Laitinen J, Korkiakangas E, Alahuhta M, Keränen AM, Husman P, Olkkonen S, Työterveyslaitos

2 Brief Intervention in Changing Adults Nutrition Behaviour: Results from the EVI Study Conducted in Central Finland Health Care District during Background: Health behaviour related diseases such as type 2 diabetes are threatening the health of Finns and preventive actions are called for. Using brief intervention in primary care counselling would save time and costs. Whether the method is effective in changing nutrition, still needs to be investigated. Methods: The data was collected during in the Central Finland Health Care District. In 2006, 1211 adult patients, of whom 1020 gave permission to contact them for follow-up, completed the questionnaire. In 2007, 59% (n=599) responded to a follow-up enquiry. The data was analysed using Logistic regression, McNemar Test, and MANOVA. Results: Brief counselling was conducted to 48% of the patients (n=266) during a usual care visit. The data showed no significant change in the dietary fat use or the consumption of low-fat cheese and milk products, fish, wholegrain products, and fruits and vegetables. The regularity of meals, daily nibbling, and the use of fast food remained the same over time. The responses did not differ by age, BMI, or whether the person received counselling or not. Considering the diet as a whole, there was a significant difference in the nutrition index from baseline to follow-up between overweight and normal weight men (p=.008). Among women, there was no change in the nutrition index from baseline to follow-up, but the groups differed significantly by age (p=.000). Conclusions: According to the results, brief counselling has no influence on nutrition. More studies with longer follow-up times and detailed process evaluation are needed to evaluate the potential of brief intervention in changing nutrition behaviour. Authors: Kontinen H, M.Sc.; Villberg J, M.Sc.; Vanhala M, Professor, M.D.; Poskiparta M, Professor, PhD. Correspondence to: Hanna Kontinen, M.Sc. Research Centre for Health Promotion, Faculty of Sport and Health Sciences, Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland. Tel: ,

3 D2D Esitietolomakkeesta Terveysvalintojen kartoituslomakkeeseen D2D-hankkeessa käytetty esitietolomake koettiin hankeaikana monin paikoin hyväksi lomakkeeksi, jolla saatiin runsaasti tietoja korkean riskin asiakkaan terveydentilasta ja elintavoista, mutta hoitajan vastaanotolla liian pitkäksi ja aikaa vieväksi. Lisäksi lomakkeen toimivuus herätti kysymyksiä, sillä asiakkaiden vastaaminen lomakkeeseen oli toisinaan jäänyt vaillinaiseksi. D2D-hankkeen valtakunnallisen koordinaattorin ohjaustyöryhmässä esitettiin v. 2007, että Pohjois-Savon shp:n D2D-hanke työstäisi hankkeen jälkeiselle ajalle esitietolomakkeesta lyhyemmän version työkaluksi ja keskustelun herättäjäksi vastaanottotilanteessa. Pohjois-Savon shp:n D2D-Sydän-hankkeessa nimettiin esitietolomakkeen jatkotyöstöön työryhmä. ShAMK Annikki Sutinen teki esitietolomakkeen käytettävyyteen liittyvän esiselvityksen kyselytutkimuksena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esitietolomakkeen käytettävyyttä asiakasohjaustyön apuvälineenä ja kuinka lomaketta voitaisiin kehittää perusterveydenhuollon asiakastyötä paremmin palvelevaksi. Tutkimukseen osallistuivat Pohjois-Savon shp:n työterveys- ja perusterveydenhuollossa D2D-hanketyöntekijöinä /yhdyshenkilöinä toimineet sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (n=25) sekä Sisä-Savon (n=6) ja Siilinjärven (n=5) terveydenhuollon kuntayhtymän terveysasemilla D2D-hankkeen aloitusvaiheessa mukana olleet sairaan- ja terveydenhoitajat, joilla oli pitkäaikaisin kokemus lomakkeen käyttämisestä. Palautus-% oli 61. Esitietolomakkeen jatkotyöstön pohjaksi nostettiin esiselvityksen perusteella keskeisesti esille nousseet asiat: henkilötiedot, terveydentila, tupakointi, alkoholi, liikunta, ravinto, kuitu, rasva, sokeri sekä elintapamuutokset, jotka oli luokiteltu sisällön erittelyn avulla. Kukin osio käytiin läpi yksitellen ja huomioitiin esiselvityksessä esille tulleet asiat ja kehittämisehdotukset. Kehittämisvaiheessa lomakkeesta työstettiin rinnakkain kahta eri versiota, huomioiden lomakkeen ymmärrettävyys, käytettävyys ja selkeys. Asiasisällön muokkaaminen muotoon, jonka asiakkaat ymmärtävät ja joka olisi myös hoitajille selkeä keskustelun ja tarkentavien kysymysten apuväline, oli haastavaa. Kommenttien ja palautteiden huomioimisen jälkeen työryhmä sai lomakkeen tiivistettyä neljäsivuiseksi Terveysvalintojen kartoituslomakkeeksi. Lomake on tarkoitettu korkean riskin asiakkaiden terveysvalintojen kartoituksen ja asiakasohjaustyön tueksi erityisesti hoitohenkilökunnalle. Lomakkeen kysymyksiä ja vastauksia on mahdollista tarkentaa asiakkaalta suullisesti tai lisätestein. Lomakkeen levitys saatesivun kanssa aloitettiin Pohjois-Savon D2D-Sydänhankkeessa perusterveydenhuollon toimijoille marraskuussa 2008 ja lomake on kaikkien halukkaiden käytettävissä. Sutinen A., shamk; Schwab U., FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti; Rantalainen L., TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti; Kavilo M., TtM, th.; Pailamo U., th; Lehmusaho M., THM, laillistettu ravitsemusterapeutti Yhdyshenkilö: Mervi Lehmusaho Aluekoordinaattori D2D-Sydän-hanke, Pohjois-Savon shp. Studentia, Yliopistonranta 3B, PL 1777, KUOPIO gsm , ,

4 Dehkon 2D -hankkeesta pysyvään suurten kansantautien preventioon Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Tausta: Dehkon 2D -hankkeen päättyessä vuoden 2007 lopussa Keski-Suomessa D2D:n jatkohankkeeksi vuodelle 2008 muotoutui SVD-hanke (S=sydän, V=verisuonisairaudet ja D=diabetes). Vuoden 2008 toiminnan kärki on ollut valtimosairauksien sekundaaripreventiossa ja painopiste puolestaan sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä oli tahtotila pysyvän prenventiivisen työn vakinaistamisesta siten, että sairaanhoitopiiri ottaa maakunnallisen vastuun kansantautien preventiosta. Rakenne: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö ja perustettu kansantautien prevention ohjausryhmä vastaavat eri-ikäisten henkilöiden kansantautien prevention ja kansanterveyden edistämisen ohjauksesta maakunnan alueella. Kuntien kanssa on sovittu, että terveyden edistäminen ja kansantautien preventio siirtyy 2009 SHP:n ohjausvastuulle ja kustannukset jaettaan per capita periaatteella kuntiin. Perusterveydenhuollon yksikköön sijoitetaan maakunnallinen preventiotiimi, jossa työskentelevät ravitsemusterapeutti, liikuntakoordinaattori ja asiantuntijasairaanhoitaja. Preventiotyössä keskitytään ammattilaisten tietotaidon ja valmiuksien parantamiseen terveyden edistämisen ja sekundaariprevention alueella yhteistyössä sairaanhoitopiiriin ja kuntiin perustettujen moniammatillisten preventioryhmien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää preventiota erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisenä toimintana. Toiminnan kohteena ovat alueen terveydenhuollon, sosiaalitoimen, liikunta- ja kuntoutustoiminnan sekä ravitsemistyön ammattilaiset. Yhtenä työvälineenä on keväällä valmistunut Keski- Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma. Vuosittain vaihtuvat preventioteemat kuten ehkäisevä mielenterveystyö (sis. päihteet), keuhkosairaudet, osteoporoosi+kaatumiset+tules toteutetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Preventiotyön keskeisinä tavoitteina on: 1) kehittää maakunnallinen terveyden edistämisen ja sekundaariprevention toteuttamismalli, joka mahdollistaa asiakkaille palvelun saannin asuinpaikasta riippumatta 2) kehittää korkean riskin asiakkaan hoitoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä 3) tukea väestöä kansansairauksien omaehtoisessa hoidossa o erityisesti keskitytään sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, osteoporoosin ja kaatumistapaturmien, keuhkosairauksien, mielenterveyden ongelmien sekä päihteiden liikakäytön ehkäisyyn ja kuntoutukseen Preventiotyön muina tavoitteina on: edistää terveellisiä ruokailutottumuksia, terveyden kannalta riittävää liikuntaa, savuttomuutta, riittävää unta, mielen hyvinvointia, normaalipainoa sekä tervettä ja laillista suhdetta päihteisiin käyttää työvälineinä esimerkiksi varhaisen puuttumisen ja mini-intervention malleja, tuottaa tutkittua tietoa menetelmistä, tukea uuden tiedon ja hyvien käytäntöjen istuttamista käytännön terveyden edistämistyöhön, koordinoida ammattihenkilöstön koulutusta sekä seurata prevention ja terveyden edistämisen tilaa maakunnassa. tehdä yhteistyötä KANTEREen kanssa, joka vastaa väestötasolla terveyden edistämisestä ja kansantautien preventiosta yhteistyössä kansalaistoimijoiden kanssa. Kirjoittajat: Mauno Vanhala, professori Nina Peränen, osastonhoitaja Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti

5 Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yleislääketieteen professori, osastonylilääkäri

6 Raskausdiabeetikoiden seuranta neuvolassa raskauden jälkeen Taustaa: Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on Dehko-hankevuosina kehitetty diabeetikoiden ja suuressa sairastumisvaarassa olevien asiakkaiden hoitoa monin eri tavoin. Hoitopolkujen avulla on pyritty selkeyttämään työnjakoa ja turvaamaan hoidon jatkuvuus. Raskausdiabeetikot saavat raskauden aikana ohjausta ja terveydentilaa seurataan äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Aiemman hoitokäytännön mukaan seurantakäynnit siirtyivät raskauden jälkeen avosairaanhoitoon. Käytännön työssä huomattiin kuitenkin, että raskauden jälkeinen seuranta helposti unohtui jopa useiksi vuosiksi. Raskausdiabeetikot eivät omaaloitteisesti ottaneet yhteyttä jatkohoitopaikkaan, vaikka seurannan merkitystä ohjauksessa korostettiinkin. Työterveyshuollon terveystarkastuksetkaan eivät tavoittaneet kaikkia. Menetelmät: Raskausdiabeetikkojen hoitopolun kehittämistä varten perustettiin työryhmä, jossa oli 3 terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvolasta, vastaava terveydenhoitaja, osastonhoitaja avosairaanhoidosta, 2 diabeteshoitajaa ja ravitsemusterapeutti. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja kokoontumisten välillä asiaa käsiteltiin terveydenhoitajien palavereissa. Työryhmä totesi lastenneuvolakäynnit luontevaksi kontaktiksi huolehtia myös raskausdiabeetikoiden jatkoseurannasta. Hankkeen edetessä todettiin, että viimeiseksi seurantakerraksi suunniteltu nelivuotisneuvolakäynti on liian täynnä muuta asiaa. Toisaalta äitiysneuvolan terveydenhoitajat pitivät tärkeänä raskausdiabeetikoiden hoidon jatkuvuutta. Näistä syistä päädyttiin siihen, että raskausdiabeetikot kutsutaan erikseen terveystarkastukseen äitiysneuvolaan neljän vuoden kuluttua synnytyksestä. Tämän jälkeen seuranta siirtyy avosairaanhoitoon. Työryhmä laati hoitohenkilökunnalle kirjallisen hoitopolkuohjeen, raskausdiabeetikoille kutsukirjeen äitiysneuvolan terveystarkastukseen sekä lapsen neuvolakortin väliin mahtuvan muistilapun seurantakäynneistä. Tulokset: Hoito-ohjelma on ollut käytössä keväästä Terveystarkastuksiin osallistuneet äidit ovat olleet tyytyväisiä kun näin huolta pidetään. Tarkastuksissa on löytynyt ylipainon lisäksi koholla olevia verenpaine- ja kolesteroliarvoja sekä heikentynyttä glukoosinsietoa. Johtopäätökset: Raskausdiabeetikoiden seuranta neuvolassa raskauden jälkeen onnistuu ja kannattaa. Raskausdiabeetikot tavoitetaan hyvin, riskitekijät tunnistetaan varhain ja neuvolan antama ohjaus vaikuttaa äidin lisäksi koko perheen terveystottumuksiin ja hyvinvointiin. Marjukka Lauhkonen, ravitsemusterapeutti; Merja Ojanen, terveydenhoitaja; Kirsi Salminen, terveydenhoitaja, Marjukka Lauhkonen, ravitsemusterapeutti. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus, ,

7 Seinäjoen terveysyhtymä, työterveys: Diabeteksen ehkäisy työterveyshuollossa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lähti vuonna 2003 mukaan D2D-hankkeeseen. Hanke alkoi työterveyshuollossamme v. 2004, jolloin otettiin käyttöön diabeteksen riskipistekaavake ja otettiin järjestelmällisesti käyttöön riskihenkilöiltä laboratoriokokeina mm. sokerirasituskoe ja veren rasva-arvot. Suunnittelimme yhteistyössä D2D-hoitopolun ja sovimme käytännön toteutuksesta ja työnjaosta. Ohjausta toteutettiin aluksi yksilökäynneillä. Työn edetessä kehitimme myös omia ryhmätoimintoja. Tavoitteet: Henkilöstön sitouttaminen työhön. Vakiinnuttaa toimintamalli käytäntöön. Löytää keinoja diabeteksen ehkäisyyn ja vähentää diabeteksen riskitekijöitä. Muuttaa työterveyshuollon toimintatapoja. Arviointi yksilöasiakkaan näkökulmasta: Myönteinen suhtautuminen diabetesriskin toteamiseen. Samalla pystytty ennaltaehkäisemään muita valtimosairauksia. Työterveyshuollon joustava tuki diabeteksen ehkäisyyn (työterveyslääkäri/ - hoitaja/työfysioterapeutti/psykologi) Mahdollisuus yksilö- tai ryhmäkokoontumiseen. Arviointi työnantajan näkökulmasta: Työterveyshuolto panostanut omalta osaltaan työkyvyn ylläpitämiseen. Työterveyshuollon kustannukset edulliset, % Kelan korvausta. Pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti positiivinen vaikutus à sairaus poissaolojen väheneminen. Arviointia henkilöstön ja prosessin näkökulmasta: Kehitettiin yksikön resursseihin sopiva toimintamalli. Ideoitiin työterveyshuollolle uusia toimintamalleja (ryhmätoiminnot, moni ammatillinen liikuntaresepti, kuntotestit, atk ohjelma painonhallintaan). Vakiintunut normaaliksi käytännöksi. Resursseja kehitetty asiakkaan työterveyshuoltoa vastaavaksi. Sitoutuminen D2D-hankkeeseen hyvä. Ajansäästö. Ohjausta annetaan sekä yksilö- että ryhmätoimintana. Yksilökäynneillä asiakkaalla mahdollisuus yksilölliseen ja yksityiseen keskusteluun elämäntavoista. Ryhmäkäynneillä työaikaa säästyy ja on työnantajallekin edullisempi kuin yksilökäynnit. Ryhmässä korostuu ryhmäläisten vertaistuki ja kokemukset. Toimintatavan muuttuminen, mm. sokerirasituskokeen seulonta lisääntynyt v kpl v kpl v kpl Vastuuhenkilöt: Työterveyshoitajat Terttu Palokangas ja Mari Toivonen

8 Diabeteksen ja valtimotautien ehkäisystrategia Keski-Satakunnassa Tausta Suomalaisten terveyttä jo nyt ravistelevaa lihavuus- ja diabetesepidemiaa uhkaa seurata uusi valtimotautiepidemia. Tämä voidaan estää etsimällä aktiivisesti väestöstä riskihenkilöitä ja saattamalla heidät perusterveydenhuollon ohjauksen ja seurannan piiriin. Menetelmät Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä toteutettiin vv keski-ikäisen väestön diabeteksen ja valtimotautien vaaratekijöiden seulontatutkimus, Valtimo-projekti. Kaikille vuotiaille kuntalaisille (n = 9 348) postitettiin kutsu Valtimo-projektiin, paperinen mittanauha, tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake ja valtimotautien vaaratekijä-kysely. Kutsuttuja pyydettiin palauttamaan täytetyt kaavakkeet terveyskeskukseen (palautus-% 71), ja vaaratekijöitä omaavat henkilöt kutsuttiin terveydenhoitajan tutkimukseen. Näille riskihenkilöille (n = 4 126) tehtiin sokerirasituskoe, mitattiin plasman lipidit, painoindeksi, vyötärönympärys ja verenpaine. Mikäli verenpaine oli koholla, tutkittavalle lainattiin kotimittari viikon verenpaine-seurantaa varten. Kyselykaavakkeilla kartoitettiin elintapoja, joiden pohjalta tutkittavat saivat terveydenhoitajalta henkilökohtaisen elintapaneuvonnan. Lääkärin vastaanotolle ohjattiin henkilöt (n = 2 773), joilla todettiin diabetes, prediabetes, metabolinen oireyhtymä, painoindeksi 30, kohonnut verenpaine tai SCORE 5%. Tulokset Aiemmin diagnosoimattomia diabeetikkoja löytyi 205 (7 % tutkituista), heikentyneen glukoosinsiedon omaavia 462 (17 %) ja kohonneen paastosokerin omaavia 578 (21 %). Metabolinen oireyhtymä todettiin 1 881:lla (68 %), verenpainetauti 1 840:lla (66 %), kohonnut P-LDL 1 674:lla (60 %) ja painoindeksi :lla (45%). Riskihenkilöistä 15 % tupakoi säännöllisesti. Riskihenkilöiden suuren määrän vuoksi kuntayhtymään perustettiin erityinen valtimohoitajan toimi. Johtopäätökset 2-portaisella seulontajärjestelmällä löysimme väestöstä riskihenkilöt, joille terveydenhoitajien antama elintapaohjaus kannatti suunnata. Ohjaamalla suuren riskin henkilöt lääkärin vastaanotolle voitiin lääkärivastaanoton tarve rajoittaa niihin, jotka todennäköisesti hyötyisivät ennaltaehkäisevästä lääkehoidosta. Valtimoprojektin tulosten pohjalta kuntayhtymään luotiin uusi diabeteksen ja valtimotautien ehkäisystrategia, jossa valtimohoitaja, diabeteshoitaja ja kuntayhtymän sisätautilääkäri toimivat kuntien terveysasemia kiertävänä valtimo-tiiminä varmistamassa riskihenkilöiden ja jo sairastuneiden käypä hoito ja seuranta. Korhonen Päivi, sisätautilääkäri; Seppä Laila, diabeteshoitaja; Kolminniemi Minna, valtimohoitaja Päivi Korhonen, sisätautien erikoislääkäri Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä puh: ,

9 Diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä Tampereella läpi ihmisen elämänkaaren Tausta: Tampere on osallistunut D2D hankkeeseen vuodesta 2004 ja kehittänyt ennaltaehkäisevää toimintaa projektisuunnitelman mukaisesti keskittyen aikuisväestöön. Vuonna 2008 jatkettiin dehkotyötä Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy osaksi perusterveydenhuollon arkea -jatkohankkeessa, jolloin painopisteenä olivat raskausdiabeetikot, lapset ja koululaiset. Istuva elämäntapa ja epäterveelliset tottumukset lisääntyvät edelleen, joten niihin puuttuminen on tärkeää. Avoterveydenhuollon palveluissa on useita tilanteita, joissa voidaan ohjata asiakasta tai perhettä arvioimaan elintapojaan ja vaikuttamaan sairastumisriskiinsä. Menetelmät: Raskausdiabeetikoiden hoitopolkua synnytyksen jälkeen on täsmennetty. Raskausdiabeetikko lähetetään sokerirasituskokeeseen vuoden kuluttua synnytyksestä. Tämän jälkeen äiti ohjataan ottamaan yhteyttä dehkohoitajaan, joka antaa äidille elintapaohjausta huomioiden koko perheen. Myös raskausdiabeetikoiden ryhmäohjausta on kokeiltu. Moniammatillinen painonhallintaryhmä Perheen Pienet Päätökset 5-6-vuotiaille ylipainoisille lapsille ja heidän perheilleen on kehitetty. Perheet ohjautuvat ryhmiin lastenneuvoloista. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on otettu käyttöön lasten vanhemmille 1. ja 7.luokkalaisten terveystarkastuksissa. Vanhemmilla, joilla on kohonnut diabetesriski, on mahdollisuus hakeutua dehkohoitajan ohjaukseen. Lapset saavat liikuntasuositusten mukaiset liikuntakortit, ravitsemusmateriaalia ja pääsevät tarvittaessa liikuntaneuvontaan vanhempiensa kanssa. Tyypin 2 diabetesriskitesti tehdään 40-, 50- ja 70-vuotistarkastettaville. Yli 15 pistettä saaneet ohjataan dehkohoitajan neuvontaan. Myös aikuisten moniammatilliset PPP - ja ENE - painonhallintaryhmät ovat pysyvää toimintaa. Työikäisiä tavoitetaan myös työpaikoilla järjestettävissä riskitestaustapahtumissa. Vanhuksille kohdennetaan liikuntaneuvontaa Voimaa vanhuuteen -hankkeen liikuntaneuvonnan keinoin. ITE -pisteiden yhteydessä toimivat Liiku Ite - pisteet tiedottavat liikuntapalveluista. Pääasiallisina toimijoina ovat olleet aikuisneuvonta, vastaanottotoiminta, ikäluokittaiset terveystarkastukset, avokuntoutus, ravitsemusterapia, lasten ja nuorten palvelut ja diabetesvastaanotto. Tulokset: Raskausdiabeetikoiden seuranta ja ohjaus on tehostunut. Hanke on mahdollistanut lasten painonhallintaryhmien toteuttamisen. Koululaisten tarkastuksissa jaettavan materiaalin kehittäminen on helpottanut puuttumista koko perheen elintapoihin. Moniammatillisesta liikuntaja ravitsemusneuvonnasta on tullut vakiintunut osa elintapaohjausta. Diabetesriskitestin käyttämisestä perusterveydenhuollon eri palveluissa on tullut pysyvä käytäntö. Korkean riskin asiakasta tuetaan elämäntapamuutoksiin monen työntekijäryhmän yhteistyöllä. Johtopäätökset: D2D hankkeen aikana omaksuttuja toimintatapoja on syytä edelleen vahvistaa ja juurruttaa. Ydinsanoina Tiedotus, Kertaus ja Päivitys. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on mahdollista ja vaatii jatkuakseen riittävästi resursseja ja myönteistä asennetta. fysioterapeutti Helena Ivari, aikuisneuvonnan koordinaattori Anneli Salminen, dehkohoitajat Pirjo Aromaa, Pirkko Karvonen ja Marja-Leena Airaksinen, ravitsemusterapeutti Virpi Salminen. Anneli Salminen, aikuisneuvonnan koordinaattori, Tampereen kaupunki, Avopalvelut, Vastaanottotoiminta/aikuisneuvonta, Diabetesvastaanotto, Satamakatu 17 A, p

10 Diabetes osana elämää -luentosarjat Nilsiässä Nilsiässä on toteutettu vuodesta 2006 lähtien diabeteksen ensitietotyhmä/ diabetesluennot tyypin 2 diabeetikolle ja diabeteksesta kiinnostuneille. Luennot/ryhmä kokoontumiset on toteutettu moniammatillisena yhteistyönä. Luennot on pidetty luentokokonaisuuksina, esimerkiksi 1. ja 2., 3. ja 4. sekä 5. ja 6. Yksi aihekokonaisuus on kestänyt noin minuuttia. Näitä kahden luennon kokonaisuuksia on toteutettu sekä päivä- että iltaluentoina. Yhdistetyt luentokokonaisuudet ovat tukeneet hyvin toisiaan. Luentosarjaa on järjestetty myös yhteistyönä paikallisen kansalaisopiston kanssa. Luennoista saatu palaute on ollut positiivista ja luennoilla olleet ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun, luennot ovat olleet vuorovaikutteisia. Luentokokonaisuuksista on ilmoitettu ilmoitustauluilla, paikallislehdessä sekä lääkäreiden ja omahoitajien vastaanotoilla. Tätä ryhmäohjausta on hyödynnetty myös D2D:n korkean riskin asiakkaiden interventiossa ja se on myös kirjattu D2D- tiedonkeruun interventioksi niiltä asiakkailta, jotka ovat ohjautuneet ryhmään terveydenhuollon kautta. Luentoaiheet: 1. Mitä diabetes on? Luento sisältää mm. seuraavia asioita: yleistieto diabeteksesta, lääkkeetön hoito, lääkehoito, liitännäissairaudet. Luennoitsijana diabeteksesta vastaava lääkäri. 2. Tunteet ja diabetes. Luennolla käsitellään sairastumisen herättämiä tunteita ja keskustellaan niistä. Luennoitsijana psykologi. 3. Ruokavalio ja painonhallinta. Sisältää mm. terveellisen ruokavalion perusteet, painonhallintaan motivoinnin. Luennoitsijana diabeteshoitaja/terveydenhoitaja/ppp - ohjaaja. 4. Liikunta ja painonhallinta. Käsitellään seuraavia aiheita: liikunnan merkitys painonhallintaan, liikunta ja energian kulutus, liikuntapiirakka. Luennoitsijana fysioterapeutti/ppp ohjaaja 5. Suun ja hampaiden hoito. Luento sisältää mm. tietoa suun ja hampaiden terveyden tärkeydestä, suun ja hampaiden hoidon ja hoitovälineiden esittelyä. Luennoitsijana suuhygienisti. 6. Jalkojen hoito. Luennolla käsitellään mm. seuraavia aiheita: jalkojen omahoidon sisältö ja tärkeys, hyvä jalkine, jalkajumppa. Luennoitsijana diabeteshoitaja/terveydenhoitaja. Eija Miettinen, terveydenhoitaja, diabeteshoitaja Tuula Hukkanen, työterveyshoitaja, diabeteshoitaja Ritva Autio, diabetesvastuulääkäri Tuula Eronen, psykologi Sisko Sutinen, fysioterapeutti Sinikka Huttunen, suuhygienisti Eija Miettinen, terveydenhoitaja, Nilsiän terveyskeskus, , ,

11 Elintapaohjausprosessi tuo ryhtiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Päijät-Hämeessä Taustaa: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä palveluja on kehitetty Heimo hyvinvointipiiri hankkeessa ( ). Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen toimintamallin kehittämistyöstä on vastannut Hyve-osahanke. Hyveessä on luotu systemaattinen elintapaohjauksen toimintamalli valtimosairauksien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn yhdessä alueen 15 kunnan perusterveydenhuollon henkilöstön kanssa. Perustana ovat olleet alueen aiemmissa hankkeissa, kuten Ikihyvässä, kehitetyt toimintatavat. Elintapaohjausprosessissa keskeistä on terveydenhuollon asiakkaiden ja työntekijöiden vastuunjaon selkeyttäminen. Riskihenkilöt tunnistetaan T2D riskitestillä, elintapaohjaus toteutetaan Ikihyväryhmänohjausmallilla ja toiminnan seuranta ja arviointi varmistetaan sopimalla yhtenäisistä kirjaamiskäytännöistä. Menetelmä: Elintapaohjausprosessia on jalkautettu yhdessä perusterveydenhuollon kanssa syksystä 2007 lähtien. Prosessin toimivuutta ja vaikuttavuutta on arvioitu kentältä saadun palautteen ja sähköisistä sairauskertomuksista (Effica, Pegasos) saatujen raporttien perusteella. Tulokset: Päijät-Hämeessä on vuoden 2008 aikana toiminut 25 elintapaohjausprosessin mukaista ryhmää, joita on ohjannut 25 ryhmänohjaajaa. Ryhmiin on osallistunut 190 henkilöä. Lisäksi yhdessä kunnassa on järjestetty seurantaryhmä. Kirjaaminen on onnistunut parhaiten Nastola-Iitti alueella ja Orimattilan seudulla. Näissä kunnissa on kirjattu 270 tehtyä T2D riskitestiä, joista 44 %:lla riskipisteet olivat 15 tai enemmän. Nämä suurentuneessa sairastumisriskissä olevat henkilöt on ohjattu prosessin mukaisesti elintaparyhmiin. Alustavia vaikuttavuustuloksia on saatu kahdesta ryhmästä. Puolen vuoden elintapaohjauksen aikana ryhmäläisten paino on laskenut keskimäärin 2-5,5 %:a systolinen verenpaine on laskenut mmhg:ä ja vyötärönympärys on pienentynyt 1-3,4cm:ä. Johtopäätökset: Alustavat tulokset elintapaohjausprosessin vaikuttavuudesta ovat rohkaisevia. Prosessin toimivuutta ja kirjaamista voidaan kehittää saatujen raporttien perusteella. Prosessin mukaista riskihenkilöiden tunnistamista voidaan tehdä systemaattisesti vasta kun ryhmäohjauksen toimiminen on varmistettu. Ryhmäohjaus vaatii toteutuakseen koulutetun ja motivoituneen ryhmänohjaajan, jonka työnkuvaan kuuluu aikuisväestön terveyden edistäminen ja valtimotautien ehkäisy. Erityisen tärkeää on yhteisesti sopia, mille vastuualueelle aikuisväestön valtimotautien ja T2D:n ennaltaehkäisy kuuluu. Kuronen Risto, LL, asiantuntijalääkäri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Absetz Pilvikki, PsT, erikoistutkija, Kansanterveyslaitos Hokkanen Sari, asiantuntijahoitaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päätalo Anna, ravitsemuskoordinaattori, THM, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Valve Raisa, FT, kehittämispäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti Risto Kuronen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, asiantuntijalääkäri p ,

12 Ene-laihdutusryhmä osana perusterveydenhuollon diabeteksen hoitoa ja ennaltaehkäisyä Tausta: Vuosina Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella lihavuuden hoitoa porrastettiin siten, että erikoissairaanhoidossa ei järjestetty enää erittäin niukkaenergiaisella ruokavaliolla (ene) toteutettuja laihdutusryhmiä. Dehkon 2D-hanke järjesti koulutusta ene-laihduttamisesta vuosina 2006 ja Tampereella päätettiin tarjota vaikeasti ja sairaalloisesti lihaville mahdollisuutta ene-laihdutusryhmään, koska tiedettiin, että se on tehokas keino vaikuttaa lihavuuteen. Menetelmät: Suunnittelimme vuoden kestävän ryhmän, jonka alkuun sisältyi 10 viikkoa kestävä laihdutus eneruokavaliolla. Ene-vaiheen aikana ryhmä kokoontui viikoittain, jonka jälkeen kokoontumisia jatkettiin 2-4 viikon välein 8 kuukauden ajan. Tämän jälkeen oli seurantakäynti noin vuoden kuluttua ryhmän alkamisesta. Jo ene-vaiheen aikana ryhmäläiset miettivät elintapamuutoksia, joita he lähtevät toteuttamaan siirryttäessä tavalliseen ruokavalioon. Ene-vaiheen jälkeen muutosten tekemistä tuettiin ryhmän jatkumisella. Lähes jokaisella ryhmän tapaamisella vaihdettiin kuulumisia ja annettiin ryhmäläisille aikaa kertoa kokemuksista ja muutostavoitteista. Ryhmä toteutettiin moniammatillisesti. Päävastuu ryhmän ohjauksesta oli ravitsemusterapeutilla ja diabeteshoitajalla. Ryhmän ohjaukseen osallistui myös fysioterapeutti ja lääkäri. Ryhmäläiset haastateltiin ennen ryhmää, jolloin varmistettiin että henkilöt täyttivät ene-ryhmään pääsyn kriteerit ja olivat valmiita sitoutumaan ryhmään. Ryhmään otettiin vain henkilöitä, joiden BMI oli yli 35. Keskiarvopaino oli alussa 116,9 kg. Lähes kaikilla ryhmäläisillä oli metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes. Tulokset: Ene-ruokavalion aikana ryhmäläisten paino putosi keskimäärin 12,4 kg. Painon lasku jatkui myös ene-vaiheen jälkeen. Keskimäärin paino laski 14,6 kg koko ryhmän aikana. Useiden ryhmäläisten kohdalla veren rasva-arvot paranivat ja mm. diabetes-, verenpaine- ja kolesteroli lääkkeitä pystyttiin vähentämään. Ryhmäläisten palautteiden perusteella tärkeänä koettiin mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten vaihtoon muiden ryhmäläisten kanssa. Johtopäätökset: Ene-ruokavalio on tehokas tapa puuttua vaikeaan ja sairaalloiseen ylipainoon. Ene-ryhmä on mahdollista toteuttaa perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä. Ene-ruokavalion aikana tapahtuva nopea painolasku ja sen tuomat terveyshyödyt motivoivat pysyvään painonhallintaan. Ravitsemusterapeutti Virpi Salminen, sairaanhoitaja Tea Vatanen, fysioterapeutti Helena Ivari, sairaanhoitaja Liisa Calonius, terveyskeskuslääkäri Pekka Alarotu. Tampereen kaupunki, Sosiaalija terveyspalvelut, avopalvelut. Virpi Salminen Ravitsemusterapeutti Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Avopalvelut PL 98, Tampere p faksi

13 Eteläpohjalaisten tavoitteena tervehet mukulat Tausta: Dehkon 2D -hankkeen kuntakierroksella v.2003 vastuulääkäri toi esiin lasten ylipainon lisääntymisen. Viestejä koululaisten lisääntyvästä ylipainosta, vähentyneestä liikunnasta ja kunnon huononemisesta saatiin kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi myös opettajilta. Aikuisten korkean riskin henkilöiden seulonnan ja elämäntapaohjauksen rinnalla Dehkon 2D - hanke painotti toimenpiteitä myös päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin. Tavoitteena oli parantaa lasten lisäksi heidän läheistensä elämäntapoja ja terveyttä. Menetelmät: Tervehet Mukulat aineistokansion suunnittelu- ja toteutusyhteistyöhön Dehkon 2D -hanke kutsui v kolme pilottikoulua ja kaksi päiväkotia sekä moniammatillisen työryhmän. Tavoitteena oli tukea ja innostaa moniammatillisia toimijoita sekä lasten huoltajia elämäntapoihin liittyvän terveyskasvatuksen toteuttamisessa. Kansion teemoina ovat ravitsemus, liikunta, uni ja lepo sekä suun terveys. Aineistokansio ja CD luovutettiin v kuntien päivähoidon, koulutoimen ja terveydenhuollon käyttöön koulutustilaisuuksissa, joihin osallistui noin 1400 henkilöä. Kuntien ennaltaehkäisevää työtä tuettiin Dehkon 2D -hankkeen muilla koulutuksilla, aineistolla ja osallistumalla hoitopolkujen rakentamiseen. Tulokset: Dehkon 2D -hankkeen kannustamana koulut, päiväkodit ja terveydenhuoltohenkilöstö toteuttivat liikunnan lisäämiseen ja hyvien ruokailutottumusten sekä elämäntapojen kohentamiseen tähtääviä toimintamalleja, mm. vanhempainillat, liikunnalliset iltapäiväkerhot, tapahtumapäivät sekä koulu- ja päivähoitoruokailun muutokset. Muutamissa kunnissa käynnistyi ylipainoisten koululaisten hoitopolun rakentaminen. Aineistokansion valmistaminen ja kuntakohtaiset toimintatavat lisäsivät verkostoitumista. Dehkon 2D -hankkeen pyynnöstä saatiin 19 kunnasta yhteen vedetyt peruskoululaisten painotilastot. Kattavassa v laaditussa yli oppilaan otoksessa ylipaino tai lihavuus todettiin 23 prosentilla peruskoululaisista (pituus-paino yli +20 %). Lihavaksi luokiteltavia oppilaita oli peräti 9% ja heistä joka kolmas oli vaikeasti lihava. Lapsuusajan ylipainon yhteyttä aikuisiän sairastavuuteen on toistuvasti painotettu eri yhteyksissä, myös terveydenhuollon ulkopuolella. Painotilastot ovat osa kunnan ennakointitietoa. Niiden perusteella on käynnistetty monia lapsiin ja vanhempiin kohdistuvia toimintamalleja. Johtopäätökset: Dehkon 2D -hankkeen aikana kuntien moniammatilliset toimijat käynnistivät yhteisöllisyyttä ja perhelähtöisyyttä korostavia toimintamalleja. Toiveena on, että kaikki kunnat tekevät säännöllisesti yhteenvedot lasten painotilastoista ja hyödyntävät niitä moniammatillisen toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D -hanketyöryhmä Hyytiä Arja, Korpi-Hyövälti Eeva, Latvala Terhikki, Leikkainen Elina, Linjama Hilpi, Rekiaro Riitta-Liisa Yhteystiedot: Arja Hyytiä, aluekoordinaattori, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri p (vaihde)

14 Etävastaanotto tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ryhmäohjauksessa Ravitsemusterapeutin etävastaanottotoiminnan kehittäminen tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksena aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hankkeen puitteissa. Etävastaanotto tarkoittaa, että ravitsemusterapeutti oli Oulussa ja korkean riskin henkilöt kokoontuivat oman asuinpaikkakuntansa terveyskeskuksen neuvotteluhuoneessa. Ravitsemusterapeutin ja ryhmäläisten välinen vuorovaikutus tapahtui videoneuvotteluna. Tutkimushankkeemme selvittää etävastaanottona toteutettavan ryhmäohjauksen toteutettavuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimusaineistona toimi viisi etäryhmää (5-9 osallistujaa/ryhmä) Oulunkaaren seutukunnan terveyskeskuksissa ja kuusi lähiryhmää (yhteensä 74 osallistujaa). Diabeteshoitajat ja työterveyshoitajat kokosivat ryhmäläiset riskitestilomakkeella seulotuista korkean riskin henkilöistä. Ryhmäohjaukseen kuului neljä 90-minuutin ryhmätapaamista kahden viikon välein sekä viides tapaaminen kuuden kuukauden kuluttua aloituksesta. Ryhmäohjauksessa käytettiin aktivoivia ohjausmenetelmiä. Ryhmätapaamisten välillä heillä oli kotitehtäviä (mm. itsearviointi- ja itsehavainnointitehtäviä). Tutkimuksen alussa ja kuuden kuukauden kuluttua tehtiin mittauksia ja osallistujat täyttivät kyselylomakkeita. Ryhmäohjauksen etuja ovat tuen ja vinkkien saaminen ja antaminen, oman tilanteen vertaaminen muihin, ja sen tunnistaminen, että ongelmien kanssa ei ole yksin. Etäpaikkakunnalla osallistujien istuimien sijoittamiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota, jotta se edistää heidän keskinäistä vuorovaikutustaan. Etäryhmäläiset kokivat saaneensa hiukan enemmän tukea muilta ryhmäläisiltä ja hyötyneensä hiukan enemmän ryhmäohjauksesta ja ryhmästä kuin lähiryhmäläiset. Ryhmäohjaus edisti elintapamuutoksen tekemistä, eikä etä- ja lähiryhmien välillä ei ollut siinä eroa. Ryhmäohjaus on toteutettavissa etävastaanottona. Etävastaanotto mahdollistaa ravitsemusterapeutin palvelujen tarjoamisen kustannustehokkaasti. Ryhmäohjauksen alussa pitää ryhmäläisille kertoa käytännön asioista ja ohjaajan kiinnittää erityistä huomiota vuorovaikutukseen. Ryhmäohjauksen kulku, sisältö ja menetelmät oli suunniteltu huolellisesti ennakolta. Tämä on etävastaanottotoiminnassa tärkeää, koska ohjauksessa käytettävä materiaali pitää toimittaa ennakolta ryhmätilaan. Ohjauksessa käytetyt aktivoivat ohjausmenetelmät olivat toimivia ja mahdollistivat etävastaanoton niissäkin tilanteissa, joissa esiintyi teknisiä ongelmia esimerkiksi ohjaajan äänen kuulumisen osalta. Laitinen J 1, Keränen AM 1, Alahuhta M 1, Korkiakangas E 1, Jokelainen T 2, Keinänen-Kiukaanniemi S 3, Rajala U 3, Timonen O 3, Husman P 1, Olkkonen S 1 Työterveyslaitos 1, Oulun yliopistosairaala 2, Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto 3

15 Hyvään oloon porukassa (HOP) pitkäkestoinen (18 kk) elämäntapaohjauksen ryhmämalli Tausta: Etelä-Pohjanmaalla työikäisten sairastavuusindeksi on muuta maata korkeampi (Kela 2006) ja ylipainoisuus on maan kärkeä. Tavoitteena oli kunta-alan työntekijöiden terveyden ja työhyvinvoinnin parantaminen moniammatillisesti toteutetulla pitkällä interventiolla (18 kk). Kahdeksaan työpaikkakohtaiseen interventioryhmään osallistui työterveyshuollon lähettämänä yhteensä 90 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää. Hanke toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon, Dehkon 2D-hankkeen ja Sydänliiton kanssa. Samoin asiantuntija- ja rahoittajatahoina toimivat KEVA ja KKI ohjelma. Menetelmät: Työntekijöiden terveyttä edistävä ryhmäohjausmalli perustui mm. liikunta-alan, ravitsemuksen, psykologian ja jalkaterapian moniammatilliseen koulutuspalvelukokonaisuuteen. Ryhmämuotoisena interventio-ohjelma sisälsi kuusi sisällöltään etenevää 2-3 päivän jaksoa Kuortaneen Urheiluopistolla. Liikunta aktiivisuuden kannustimeksi ryhmäläisillä oli käytössään AinoActive aktiivisuusmittari. Vaikuttavuutta arvioitiin keskeisillä laboratorio- ja fyysisen kunnon mittauksilla, ravitsemuksen laatukyselyllä, liikunta-aktiivisuuden seuranta mittauksella, BPM voimavarakartoituksella sekä Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen suorittamilla prosessi- ja vaikuttavuusarvioinneilla. Tulokset: 1,5 vuoden interventio-ohjelman suoritti loppuun 79 henkilöä (88%). Paino laski keskimäärin 3,0 kg (3,5 %) ja vyötärönympärysmitta pieneni 3,7 cm (3,7 %). Hapenotto (vomax) parani 5,0 %. AinoActive-mittarien mukaan liikunta-aktiivisuus lisääntyi seuranta-aikana 66 %:lla. Käytännönläheinen ravitsemusohjaus vaikutti ryhmäläisten ruoankäyttöön edullisesti, mm. kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti yleistyi, rasvan laatu parani ja piiloenergiaa sisältävien juomien käyttö harveni. BPM voimavarakartoituksen yhteenvedossa erittäin merkitsevä positiivinen muutos tapahtui vapaa-ajan liikkumisen lisääntymisessä, mielialan ja vireystilan kohentumisena sekä poikkeuksellisen väsymyksen vähenemisenä. Lisäksi vastaajat arvioivat työkykynsä parantuneen merkitsevästi. Yhteensä 27 henkilöä (34%) ilmoitti sairauspoissaolojensa vähentyneen melko paljon. Johtopäätökset: Interventioon osallistuneiden saavutettuja tuloksia voidaan pitää hyvinä. Myönteisten vaikutusten pysyvyyttä selvitetään huhtikuussa 2009 noin vuosi ryhmän päättymisestä. Hanke osoitti, että parhaat tulokset saavutetaan henkilöillä, joilla havaitut terveysriskit eivät ole vielä aiheuttaneet huomattavia terveysongelmia. Palautteen perusteella sekä työterveyshuolto että ryhmäläiset toivoivat kestoltaan jopa kolmen vuoden mittaista interventiota. Tärkeä johtopäätös on myös, että työpaikkakohtaista ryhmäjakoa vaikuttavampi toimintamuoto olisi osallistujien jako eri teemaryhmiin henkilökohtaisten terveyshaasteiden perusteella. Anne Kettula, projektikoordinaattori; Jouko Kangasniemi, Hyvinvointikeskuksen johtaja; Jorma Hyytiä, rehtori Kuortaneen Urheiluopisto. Jouko Kangasniemi, Hyvinvointikeskuksen johtaja, Kuortaneen Urheiluopisto. Puh ,

16 Ikäkausitarkastuksilla tärkeä osa Tampereen Dehkon 2D -hankkeessa Tampereella tehdään ikäkausitarkastuksia aikuisten terveystarkastusyksikössä 40- ja 50- vuotiaille miehille ja naisille. Myös 70-vuotiaat kaupunkilaiset saavat kutsun terveystarkastukseen. Tarkastukset ovat kuuluneet jo 20 vuoden ajan alueellisten aikuisneuvonnan toimintaan. Vuonna 2003 valmistui Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tampereella, joka oli Tampereen sosiaali- ja terveystoimen DEHKO-työryhmän laatima paikallinen sovellutus ja käytännön ohjeisto Diabetesliiton kansallisesta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmasta vuosina Ohjelman mukaisesti Tampereella toteutettiin Ruotu-tutkimus (Riskiseulonnan osuvuuden arviointi terveyskeskuksen terveystarkastuksissa), jossa Diabetesliiton tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta käytettiin kaikissa näissä ikäkausitarkastuksissa. Silloin asiakkaan saadessa 12 pistettä tai enemmän, hänet lähetettiin sokerirasitus- ja lipiditutkimuksiin ja niistä seuraaviin interventioihin, kuten myöhemmin D2D-hankeessa. Ikäkausitarkastuksiin (40- ja 50-vuotiaat) tullessaan asiakas täyttää edelleen Diabetesliiton riskitestilomakkeen. Jos hän saa 15 pistettä tai enemmän, hänet ohjataan sokerirasitus- ja lipiditutkimuksiin. Vastauksiaan hän menee kuulemaan alueensa dehkohoitajan vastaanotolle. Dehkohoitajan luona asiakas käy kaksi kertaa, jolloin käynnistetään terveydenhoitajan käyntiin liittyvät interventiot Dehkon 2D -hankkeen ohjelman mukaisesti. Tämän jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa painonhallintaryhmään tai muihin interventioihin. Jos yksilöohjausta tarvitaan, se jatkuu alueellisen aikuisneuvonnan terveydenhoitajan vastaanotolla. Riskitestilomake lähetetään etukäteen myös 70-vuotiaitten terveystarkastuksiin tulijoille tarkastukseen liittyvän kyselylomakkeen mukana ja samoin kriteerein heidät lähetetään laboratoriotutkimuksiin ja käynnistetään D2D-hankeen mukaiset interventiot kuten 40- ja 50- vuotiaillakin. Ikäkausitarkastuksissa tavoitetaan suuri joukko valikoitumatonta väkeä. Dehkon korkean riskin strategian yhtenä kohtana on tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien tavoittaminen suunnatuissa terveystarkastuksissa. Tällä toiminnalla saadaan tavoitettua osa siitä joukosta joka ei tavallisesti käytä terveyspalveluja. Osallistumisprosentti tarkastuksiin vaihtelee 40- ja 50- vuotiailla miehillä ikäryhmästä riippuen % ja naisilla 84-90%. 70-vuotiaitten terveystarkastuksiin osallistuu n. 84 % ikäluokasta. Anneli Salminen Aikuisneuvonnan koordinaattori/d2d-hankkeen projektisihteeri Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut Vastaanottotoiminta/Aikuisneuvonta Diabetesvastaanotto, Satamakatu 17 A Tampere p

17 Konkretiaa terveyden edistämiseen: Keski-Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma Väestön ikääntyminen ja elintapasairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen nostavat terveydenhuollon kustannuksia jyrkästi. Tämän torjumiseksi maanlaajuisesti käynnissä on ollut lukuisia hankkeita, joissa on pyritty löytämään työkaluja väestön terveyden edistämiseksi. Monissa hankkeissa on saatu myönteisiä tuloksia, joita myös tutkimustieto tukee. Hyvät käytännöt eivät kuitenkaan ole levinneet laajempaan käyttöön, ja usein hankkeiden toimintamallien pysyvämpi juurruttaminenkin on osoittautunut hankalaksi. Kuntien henkilökunnassa on aistittavissa selvää hankeväsymystä. Päätimme laatia keväällä 2008 Keski-Suomessa kokonaissuunnitelman terveyden edistämisen koordinoimiseksi maakuntatasolla. Toimeksiantajina olivat Jyvässeudun seututerveyskeskushanke sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Tehtävänämme oli perehtyä pilottihankkeiden tuloksiin, eri ministeriöiden ja muiden tahojen julkaisuihin sekä keskeisiin kustannusvaikuttavuusanalyyseihin. Mukana oli noin 30 eri yhteistyötahoa ja tuloksena syntyi Keski-Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma (www.ksshp.fi/julkaisusarja, vuoden 2008 julkaisut). Suunnitelman laatimisen ensimmäinen peruslähtökohta oli sen käytännön toteutettavuus. Päätimme keskittyä vain toimenpiteisiin, jotka olivat 1) tutkittuja ja kustannusvaikuttaviksi todettuja, 2) käytännössä testattuja ja hyviksi havaittuja ja 3) mahdollisimman kustannusneutraaleja. Toinen pääkohta oli kuntien sitouttaminen suunnitelman toteuttamiseen. Suunnitelma lähetettiin hyväksyttäväksi kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntaan tai kuntayhtymien hallitukseen. Samalla ohjeistettiin kuntia nimeämään pysyvä monialainen preventioryhmä (terveydenedistämisryhmä) suunnitelman käytännön toteuttajaksi. Ryhmän perustaminen nimenomaan poliittisella päätöksellä nähtiin tärkeäksi, jotta ehdotettujen toimenpiteiden läpiviemiselle olisi myös riittävä poliittinen selkänoja. Kuntatasolla vaikuttavuuden arvioimiseksi suositettiin valtuustokausittain laadittavaa hyvinvointikertomusta ja sen pohjalta tehtävää hyvinvointistrategiaa. Sairaanhoitopiiri päätti puolestaan osana suurten kansantautien preventiohanketta perustaa pysyvän maakunnallisen preventiotiimin, jonka tehtävänä on tukea kuntien preventioryhmiä ja koordinoida mm. tiedotusta maakunnan tasolla. Suunnitelma keskittyy viiteen terveyskäyttäytymisen alueeseen: liikunta, ravitsemus, tupakointi, päihteiden käyttö sekä lepo ja nukkuminen. Suunnitelman keskeisin työkalu on normaalin asiakaskohtaamisen yhteydessä annettava lyhytneuvonta (mini-interventio), mutta myös ryhmäneuvontaa tehostavia menetelmiä tuodaan esille. Kansalaisia kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään perustamalla terveystietotupia mm. terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja kauppakeskuksiin sekä kehittämällä Internet-pohjaisia terveystietopalveluja. Suunnitelmassa on lisäksi lapsille, työikäisille ja ikääntyville erikseen räätälöityjä työkaluja, joilla näiden kohderyhmien terveyttä voidaan edistää. Näitä ovat mm. lasten ravitsemuskasvatustyökalut, työttömien terveystarkastukset, ikääntyvien suunnatut ennaltaehkäisevät kotikäynnit sekä seniorineuvolatoiminta. Pekka Puustinen, aluekouluttaja, terveyskeskuslääkäri; Mauno Vanhala, yleislääketieteen professori, KSKS, Yleislääketieteen yksikkö; Kaija Korpela, aluekoordinaattori; Nina Peränen, asiantuntijahoitaja; Arja Lyytikäinen, ravitsemuskoordinaattori; Jouni Airola, liikuntakoordinaattori Pekka Puustinen, LL, MPH, aluekouluttaja, KSSHP, Yleislääketieteen yksikkö ,

18 KUNTOKATSASTUS Mies 40 -hanke Jähmettyvätkö öljyt, kostuvatko tulpat? Tule ja kurkkaa konepeltisi alle tervetuloa Kuntokatsastukseen! Kirkkonummen terveyskeskuksessa käynnistyi syksyllä 2008 Mies 40 -hanke. Hankkeessa kehitetään ennaltaehkäisevän puuttumisen malli vaikuttaa keski-ikäisten miesten terveyteen. Kohderyhmänä ovat vuotiaat miehet 1, joilla on kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin ja näiden keskeiseen riskitekijään tyypin 2 diabetekseen. Mallilla pyritään löytämään nämä piilevät sairaudet varhaisessa vaiheessa sekä opastamaan kohderyhmää siten, että sairastumisriski pienenee. Hankkeessa kehitetään uusi terveyspalvelu Kuntokatsastus, ja se tarjotaan asiakkaille kolmella tavalla. Se tarjotaan kunnan www-sivuilla, jossa voi täyttää Kartoita tilanteesi -kyselyn. Se tarjotaan ensiavun, suun terveydenhuollon, neuvolan ja terveysaseman asiakkaille, jotka täyttävät kyselyn vastaanotolla tai sen jälkeen. Lisäksi se tarjotaan kutsukirjeessä kaikille 40 vuotta täyttäville. Hankkeessa kehitetään terveysasemille Katsastuspisteet, jossa asiakkaat voivat mitata pituutensa, painonsa, vyötärönympäryksensä ja verenpaineensa sekä vastata kyselyyn. Kyselyssä kartoitetaan edellä esitettyjen terveystietojen lisäksi suun terveystottumukset, tupakointi, liikunta, alkoholin käyttö ja henkinen hyvinvointi. Nettikysely ohjaa asiakkaat laboratorioon, johon terveydenhoitaja on kirjoittanut lähetteen saapuneiden vastausten perusteella. Verikokeesta otetaan rasva, sokeri- ja tulehdusarvot. Tämän jälkeen terveydenhoitaja tekee alustavan riskitekijäkartoituksen. Mikäli asiakkaalla on kohonnut riski sairastua selvitettyjen indikaattoreiden perusteella, hänelle tarjotaan elämäntapainterventio. Koska kyseessä on pilotti, hankkeen ote on tutkimuksellinen ja asiakkaat satunnaistetaan kolmeen interventioryhmään. Kolmasosalle tarjotaan ns. perus-elämäntapainterventio. Tämä tarkoittaa terveydenhoitajan ohjaustapaamista, joissa asiakas saa oman tilanteensa mukaista terveysneuvontaa ravinnon, liikunnan, alkoholin käytön, tupakoinnin ja levon suhteen. Lisäksi interventioon kuuluvat suuhygienistin tarkastus sekä ravitsemusterapeutin tietoisku. Kolmasosalle tarjotaan puolestaan liikuntapainotteinen elämäntapainterventio. Tämä sisältää edellä esitetyn lisäksi kuntokurssin, jonka järjestää kansalaisopisto. Viimeiselle kolmannekselle, verrokkiryhmälle interventio tarjotaan myöhemmässä vaiheessa. Tässä vaiheessa heille tarjotaan kuitenkin suuhygienistin tekemä suun tarkastus. Toimintamallia kehitetään saatujen kokemusten perusteella tutkimusyhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa. Tutkimus muodostuu kahdesta osahankkeesta. Toisessa verrataan liikuntapainotteisen intervention vaikutusta tavanomaiseen interventioon. Ja toisessa, myöhemmin toteutettavassa, hankkeessa verrataan ideaalisen hampaiden hoidon ohjauksen vaikuttavuutta tavanomaiseen ohjaukseen. Katsastukset alkavat keväällä 2009, ja kuntokurssit pidetään syksyllä. Kirkkonummen terveyskeskus Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö, liikuntalääkäri Jenni Leppävuori, johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly, johtava ylilääkäri Helena Varonen 1 Kirkkonummella on vajaa asukasta, joista vuotiaita miehiä on noin

19 Leppävirta ja Dehkon 2D -hanke Pohjois-Savossa, Leppävirralla osallistuttiin DEHKON 2D - hankkeeseen vuosina Tuona aikana löydettiin ja edelleen löydetään paljon diabeteksen ja valtimotautien suhteen korkeassa riskissä olevia henkilöitä. Etenkin jatkohankkeen aikana koimme, että aktiivinen toiminta pitäisi kohdentaa nuoriin ja parhaassa työiässä oleviin, jotka eivät vielä käytä paljon terveydenhuollon palveluja. Huomasimme, että riskihenkilöt eivät aina tienneet miksi kokeita ja seurantaa tehtiin. Mietimme, miten saamme nuoren, korkeassa riskissä olevan, tupakoivan asiakkaamme havahtumaan ehkä kymmenen vuoden kuluttua uhkaavan sairauden estämiseen. Vyötärön ympäryksen mittaaminen ei ollut hauska juttu. BMI:n tavoite onkin jo hämärtynyt, kun kaikki ystävätkin ovat yhtä tasaisen pyöreitä. Ulkopuolisen antama tieto ei välttämättä lisää ymmärrystä muutokseen. Koimme kuitenkin tärkeäksi kertoa, miksi diabetesta pitää ennaltaehkäistä ja sen että verenpaine ja kohonnut paastosokeri eivät tunnu. Lisäksi kerroimme, että diabetes ei ole yksittäinen sairaus, vaan valtimotauti, johon kakkostyypissä liittyy myös voimakas perinnöllisyys. Nykyään yhä useammassa perheessä on käytössä internet. Omahoidon tueksi netistä löytyy terveyteen liittyvää tietoa erittäin paljon. Viime vuosien aikaan Kansanterveyslaitos ja eri potilasjärjestöt ovat tuottaneet terveyden riskitestejä. Myös terveysneuvonnassa erilaiset opetusmenetelmät ja av-laitteiden käyttö on lisääntynyt. PPP- ryhmissämme ei mikään muu, kuitu- tai rasvatesti, ole saanut niin paljon keskustelua kuin konkreettinen FINRISKI- laskuri. Aiemmin käytetty Score - taulukko ei ole ollut yhtä havainnollinen. Myös yksilövastaanotolla olemme käyneet Finriski-laskurin avulla läpi asiakaslähtöisen keskustelun lääkkeettömistä hoitokeinoista ja siitä, miten korjaamalla edes yhtä riskitekijää, voidaan valtimotauteihin sairastumisen kokonaisriskiä pienentää. Tämä testi on saanut osan tupakoitsijoista havahtumaan! Käyttäytymisen muutosta ei tapahdu ennen kuin saamme asiakkaallemme uudenlaisen ajatuksen ja motiivien ristiriidan. Lääkkeettömien hoitokeinojen puheeksi ottaminen ja käyttäytymisen muutokseen vaikuttaminen on ollut helpompaa tämän testin avulla. Asiakkaita voi kannustaa myös kotikoneella pohtimaan asioita kaikessa rauhassa. FINRISKI- laskuri ja muut testit löytyvät osoitteesta tietoa terveydestä terveyden riskitestit. Th Ulla Pailamo, väestövastuuhoitaja Leppävirran terveyskeskus Dehkon hanketyöntekijä, Pohjois-Savon shp p

20 Kaikem paree ydinryhmä ja maailman ainoat dehkohoitajat Tampereella Tampereen Dehko-ohjelma valmistui syksyllä Siinä esitettyjen henkilöstölisäysehdotusten mukaan valtuusto hyväksyi kolmen terveydenhoitajan toimen perustamisen. Toimet täytettiin huhtikuussa 2004 ja työn painopisteeksi määriteltiin diabeteksen ennaltaehkäisy. Epäviralliseksi nimitykseksi näille terveydenhoitajille tuli DEHKOHOITAJA. Työn alkaessa sovittiin dehkotyöryhmän sihteerin kanssa koko kaupunkia koskevat yhtenäiset toimintamallit ja määriteltiin dehkohoitajien toimenkuva dehkotyöryhmän antamien raamien mukaan. Dehkohoitajille ohjautuu asiakkaita 40- ja 50-vuotiaitten ikäkausitarkastuksista, työterveyshuollosta, perusterveydenhuollon vastaanotoilta sekä yleisötapahtumista, joissa korkea sairastumisriski on todettu. Toimenkuvassa painottuu työikäisten riskiasiakkaiden tehostettu intervention käynnistäminen ja jatkohoidon suunnittelu, painonhallintaryhmien koordinointi, kehittäminen ja vetäminen yhteistyössä muiden terveydenhoitajien kanssa. Oman alueen henkilökunnalle ja väestölle tiedottamisesta myös huolehditaan. Yleisöä on tavoitettu erilaisissa tapahtumissa esim. terveystoreilla, yhdistyksissä, kauppakeskuksissa. Tapahtumista tietoa on levitetty laajasti myös median avulla. Yhtenäisestä kirjaamiskäytännöstä sovittiin, jotta asiakkaan muutosprosessia tukeva tiedonkulku toteutuu. Tampere laati Aikapommi-hankesuunnitelman lähtiessään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukana Dehkon 2D-hankkeeseen v Hanketta koordinoimaan palkattiin dehkotyöryhmän sihteeri kokopäiväiseksi projektisihteeriksi lokakuusta 2004 vuoden 2005 loppuun asti ja v alussa fysioterapeutti kehittämään liikuntainterventiota ja rakentamaan liikuntaketjua. Fysioterapeutti on jatkanut tässä työssä vuoden 2008 loppuun. Myös ravitsemusterapeutti on ollut muutaman kuukauden hankkeeseen palkattuna. Dehkohoitajien ja fysioterapeutin yhteistyö mahdollistaa asiakkaan etenemisen elämäntapamuutoksessaan. Terveysliikuntaneuvonnan pienryhmien, liikuntakokeilujen ja yksilöohjauksen avulla tuetaan asiakkaan ohjautumista itsenäiseen terveysliikuntaan. Fysioterapeutin toimenkuvaan kuuluu myös liikuntaneuvontaosaamisen kehittäminen, terveysliikuntapalveluista tiedottaminen ja yhteistyö liikuntapalvelutuottajien, kuten liikuntatoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakas saa perusterveydenhuollossa laadukasta ja moniammatillista liikuntaneuvontaa. Seuranta intervention eri vaiheissa tukee asiakkaan kanssa yhdessä laaditun tavoitteellisen suunnitelman toteutumista. Tasavertainen kohtaaminen ja vuorovaikutteisuus auttavat häntä pysyvään elämäntapamuutokseen. Päämääränä on työmuotojen laadullinen kehittäminen ja niiden saaminen osaksi koko perusterveydenhuollon arkityötä ja verkostoituminen mm. työterveyshuollon kanssa. Työryhmä: Dehkohoitajat Marja-Leena Airaksinen, Pirjo Aromaa, Pirkko Karvonen, fysioterapeutti Helena Ivari ja projektisihteeri Anneli Salminen Anneli Salminen Aikuisneuvonnan koordinaattori Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut Vastaanottotoiminta/Aikuisneuvonta p

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011 Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018

Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018 Aikuisten terveysneuvonnan strategia 2015-2018 Elise Lepistö, hoitotyön johtaja Päivi Kaartunen, laatusuunnittelija Maarit Niemistö, oh Ilmajoen neuvolatyö, pj Sinikka Kaakinen, oh Jalasjärven neuvolatyö

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön / elintatapohjauksen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

DEHKON 2D -hanketiedote. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke Etelä-Pohjanmaalla TIAROOTUS 7/2004

DEHKON 2D -hanketiedote. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke Etelä-Pohjanmaalla TIAROOTUS 7/2004 DEHKON 2D -hanketiedote Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke Etelä-Pohjanmaalla TIAROOTUS 7/2004 TIEDONKERUU KÄYNNISSÄ D2D-hankkeeseen liittyvää tiedonkeruuta tehdään parhaillaan korkean riskin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot