ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry."

Transkriptio

1 ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry. Jäsenlehtí N:o 9 Toukokuu

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 9 Toukokuu 2003 Tämän lehden toimituskunta: Toimituksen osoite: Taitto: Paino: Etukannen kuva: Takakannen kuva: Juhani Silván (vastaava) Risto Hakomäki ja Pekka Wikberg Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. c/o Juhani Silván Vaiveronkatu 32 A 1, Hyvinkää Puh Sähköposti: Nina Heinonen Karkkilan Painopalvelu Oy Jukka Laitinen: Omenankukkien aikaan Marjo Laitinen: Uudenmaan maakuntakukka on valkovuokko Sisältö: 3... Albert Kirjanen, yksi Karkkilan inkerinsuomalaisista... Juhani Silván 5... Albert Kirjasen pitkä matka... Juhani Silván Antiikkipalsta: Keinutuoli... Risto Hakomäki Hajamietteitä uusmaalaisuudesta... Hannu Niklander Miksi kyläkirjoja tehdään?... Marja Holli Seurasaaressa Karkkilasta peräisin oleva vilja-aitta... Klas Alander Kuuselan kapina... Reino Luoto Juhlitaan aiheesta kun juhlitaan... Raimo Laaksonen Kyllä Öhmanska tiätää ja Lintin Kallei osaa... Marja Holli Alimmaisten kyläkirjaa kootaan vauhdilla... Marja Holli Kulonsuonmäen kaivoksesta uutta nosteta matkailuun... Tommi Kuutsa Aikamatkoja, tinavalua ja taidetta Karkkilan kesässä Kuka oli Parta-Ooperi?... Pekka Wikberg Kesämatkoja Pariisiin joulun alla, Viroon ensi syksynä Retki Hiidenlinnaan Teatteriretkiä Willatehtaan Ulla Toimintasuunnitelma 2003, jäsenmaksulomake Kotiseutuyhdistyksen tuotteiden myyntihinnat... 2

3 Pääkirjoitus Albert Kirjanen, yksi Karkkilan inkerinsuomalaisista Lapsuudessaan Fagerkullan Teatterissa asunut ja nykyään Hyvinkäällä eläkepäiviään viettävä Pertti Vuorinen soitti ja kyseli, muistaisinko sotaaikana Fagerkullankadun tiilitalossa asunutta inkeriläisperhettä. Muistinhan toki, mutta hämärästi vain sen, että heitä siinä talossa asui ja lasten kanssa silloin tällöin leikittiin. Asuimme silloin itse tuon tiilitalon yläpuolella Uudessa Hakalassa. Pertti Vuorinen kertoi yhdyttäneensä yhden tuon perheen silloisista lapsista, Albert Kirjasen, Mäntsälästä. Albert joutui lähtemään perheensä kanssa takaisin Neuvostoliittoon joulun välipäivinä 1944, mutta palasi iäkkäänä miehenä takaisin Suomeen kuusi vuotta sitten, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Albert Kirjanen on lapsuusvuosiensa jälkeen muutaman kerran poikennut pikaisesti Karkkilassa. Tarjosimme Pertti Vuorisen kanssa hänelle mahdollisuuden pidempään pysähtymiseen ja muistelemiseen. Toisaalla tässä lehdessä kerron enemmän Albertista ja siitä, miten hän vierailun lapsuutensa Karkkilaan koki. Mutta keitä ovat inkerinsuomalaiset, joista aina silloin tällöin kuulemme puhuttavan? Sana Inkeri tulee ruotsinkielisestä sanasta Ingermanland, jolla tarkoitetaan Suomenlahden etelä- ja itäpuolella suunnilleen Pietarin ja Viron välillä olevaa aluetta. Vanhastaan suomalaiset ovat määritelleet Inkerinmaan alueeksi, joka sijaitsee Suomenlahteen laskevan Narvajoen ja Laatokkaan laskevan Olhavanjoen välisellä alueella ulottuen noin 60 kilometrin päähän Suomenlahden rannikosta. Alueella on asunut kaikkiaan viisi suomensukuista väestöryhmää: vatjalaiset, inkeroiset, äyrämöiset, savakot ja Kurkelan niemen suomalaiset. 300 vuotta sitten Inkerinmaan rauha alkoi järkkyä. Venäjän uutta pääkaupunkia Pietaria ryhdyttiin rakentamaan Nevan suulle suomalaiskylien keskelle. Vähän myöhemmin suuren pohjan sodan alussa 1721 Inkeri liitettiin Venäjään. Aleksanteri II:n tultua valtaan alkoi Inkerin suomenkielisen väestön nopea henkinen nousu lähinnä papiston johdolla luvulla Inkeri olikin kansatieteen ja etenkin lyyrisen kansanrunouden aarreaitta. Ennen vuoden 1917 vallankumousta Inkerissä oli 32 luterilaista seurakuntaa, joissa suomea puhuvia luterilaisia oli ja ortodoksisia inkerikkoja noin Vallankumouksen jälkeen inkeriläisten tavoitteena oli autonomia, mutta pyrkimykset siihen suuntaan tukahtuivat nopeasti bolsevikkien tultua valtaan. Tarton rauhassa 1920 Inkerille luvattua autonomiaa ei toteutettu. Päinvastoin noin inkeriläistä siirrettiin Siperiaan suurin osa Inkeriä oli saksalaisten ja pieni osa Pohjois-Inkeriä suomalaisten miehittämä. Saksalaisten toimesta tuotiin noin inkeriläistä Suomeen. Vuoteen 1945 mennessä suurin osa heistä, noin , joutui palaamaan takaisin Neuvostoliittoon, loput onnistuivat jäämään Suomeen tai pakenivat Ruotsiin. Sodan jälkeen osa inkerinsuomalaisista on asunut sekaisin venäläisten kanssa entisillä asuinsijoillaan Inkerinmaalla. Pyrkimys suomen kielen säilyttämiseen ja luterilaisten seurakuntien toiminnan elvyttämiseen on alkanut ja on tällä hetkellä suuri. Juhani Silván 3

4 KARKKILAN KOTISEUTUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNTA Hakomäki, Risto Astala, Marita Ahomäki, Ritva Holli, Marja Kataisto, Raili Kivi, Seppo Laine, Kari Niklander, Hannu Suonpää, Voitto Wikberg, Pekka puheenjohtaja, museoasiat, jäsenlehti, julkaisut, tiedottaminen johtokunnan sihteeri talousasiat julkaisut tapahtumat maaseudun asiat, tapahtumat tapahtumat tapahtumat tapahtumat varapuheenjohtaja, sukututkimus, julkaisut, jäsenlehti, tiedottaminen KARKKILASSA TAPAHTUU 2003 Suomen Valimomuseo Avoinna ke-su klo Solmu Mäkelän sirkusaiheisia julisteita Karkkila-Högforsin työläismuseo Avoinna ke-su klo Opastukset tasatunnein. Heinäkuussa sunnuntaisin aikamatkoja Högforsin masuuni Avoinna ke-su klo Tinavalupaja Opastukset tasatunnein PISAROITA -näyttely Högforsin konepajahalleissa Avoinna joka päivä klo Näyttelyssä mukana 46 kuvataiteilijaa 4

5 Albert Kirjasen pitkä matka Juho ja Anna Kirjasen pakkomatka Inkerinmaan Skuoritsasta Karkkilan Fagerkullaan alkoi keväällä 1943 ja päättyi jouluna Isä Juho oli työssä Högforsin tehtaalla ja perhe asui tehtaan omistamassa tiilitalossa nykyisen Fagerkullankadun varressa. Paluumatka alkoi joulun välipäivinä 1944 Hyvinkään asemalta härkävaunussa aluksi Leningradiin ja sieltä kohti tuntematonta määränpäätä. Tämä matkaosuus kesti kymmenen vuotta. Inkerinsuomalainen Albert Kirjanen kaivaa repustaan rypistyneen ja ruskettuneen Haukkamäen kansakoulun todistusvihon, jossa on alakansakoulun I luokan arvostelusivut joululta 1943, keväältä 1944 ja vielä joululta Alla kussakin on opettajan nimi: Elli Törmänen, Lempi Soimela ja Linnea Naskali. Kaksi viikkoa viimeisen todistuksen saamisen jälkeen Albert Kirjanen joutui lähtemään perheensä kanssa Fagerkullasta takaisin Neuvostoliittoon tuntemattomaan määränpäähän. Perillä perheen kaikki kirjat ja paperit heitettiin asemalaiturille sytytettyyn rovioon, myös Albertin todistus. Albert huomasi todistusvihkonsa nuotion liekeissä ja sai siepatuksi sen takaisin itselleen. Se säästyi ahnailta liekeiltä ja jäi parin äidin taskussa säilyneen valokuvan lisäksi ainoaksi dokumentiksi lapsuusvuosista. Seisomme Haukkamäen koulun takana ja katselemme alapuolellamme lapsia odottavaa pallokenttää. Muistan Karkkilan ajoista enää kovin vähän, vain joitakin pieniä tapauksia. Yhden tästäkin jyrkästä rinteestä. Laskettelimme mäkeä takamuksillamme ja kerran törmäsin mäen juurella toiseen poikaan ja katkaisin jalkani. Tuo toinen poika oli silloinen karkkilalainen Pertti Vuorinen, joka oli Albertin kanssa samalla luokalla. Itse asiassa tuo pieni onnettomuus riitti todistamaan vanhan luokkatoveruuden. Toinenkin muisto palautuu Albertin mieleen. Koulusta johti pieni oikopolku Fagerkullaan ja sen varrella kasvoi paksuoksainen petäjä. Kerran kotimatkalla putosi ylhäältä puusta pala tiiliskiveä Albertin päähän. Ainoat koulumuistot Albert Kirjasella ovat Haukkamäen koulusta. Kuvassa vasemmalta Pertti Vuorinen, Albert Kirjanen ja kirjoittaja. Kuva: Olavi Palonen 5

6 Ei se ollut mitään rasismia, vaikka nyt niin ajattelettekin. Ei minua silloin pidetty minään pikkuryssänä. Se oli vain poikien välistä ilkikurisuutta. Sellaista on aina poikien touhuissa. Vaikka silloin itku tulikin silmään, niin nyt kyllä puristaisin tuon pojan kättä, jos tähän paikalle osuisi. Juho ja Anna Kirjasen perhe asui Fagerkullankadun tiilitalon toisen päädyn yläkerran huoneessa. Tuosta yläkerran ikkunasta olen monesti katsellut ulos ja tuosta ovesta kulkenut. Sisällä menivät jyrkät portaat yläkertaan. Isä oli tehtaalla jonkinlainen koneitten korjaaja, vaihtoi hihnoja ja sellaista. Minä vein hänelle tehtaalle usein eväspaketin. Istuimme ratapenkalla ja söimme yhdessä eväitä. Töitä oli silloin tehtaalla tarjolla, kun paikkakunnan omat miehet olivat rintamalla. Kyllä minua aivan hävettää, etten muista yhtään silloista leikkikaveriani, vaikka olihan niitä. Me kuitenkin olimme täällä vain puolitoista vuotta. Se on lyhyt aika ja sitten sen jälkeen tapahtui niin paljon kaikkea järkyttävää, mikä hukutti aikaisemmat muistot alleen. Mutta sen muistan, että tuolla kalliolla oli tasainen paikka, jolla leikittiin. Kallio oli silloin kuitenkin sileä eikä nurmettunut. Mutta muistan sen paljon jyrkemmäksi. Perhekuva Karkkilan ajoilta. Kuvassa vasemmalta Juho, Anna ja Katri-mummo. Albert seisoo äidin edessä. Arvo, nuorin pojista, oli syntynyt matkan alkuvaiheessa Narvassa. Keskimmäisen pojan nimi oli Voldemar. Koti Skuoritsassa Juho ja Anna Kirjasen kotipitäjä Inkerinmaalla oli Skuoritsa ja kotikylä Tehvina. Ne sijaitsevat nelisenkymmentä kilometriä Pietarin eteläpuolella. Lähin suurempi paikka oli Hatsinan kaupunki. Skuoritsa on ollut satoja vuosia suomalaisten talonpoikien asuinseutua. Talot olivat lähekkäin. Pellot ympäröivät taloryhmää ja metsä oli talojen takana. Elämä Skuoritsassa oli yksinkertaista ja rauhallista. Tuosta yläkerran ikkunasta olen katsellut ulos ja tuosta ovesta kulkenut. Kuva: Olavi Palonen 1930-luvun loppua lähestyttäessä elämä alkoi kuitenkin Skuoritsassa ja koko Inkerinmaalla järkkyä. Ensin tuli pakkokollektivointi: talollisten oli luovuttava omistamastaan maaomaisuudesta ja karjasta. Kaikki tuli luovuttaa yhteiseksi omaisuudeksi maansa menettänyttä inkeriläistä siirrettiin Siperiaan ja muualle Neuvostoliittoon. Sitten tuli sota ja saksalaiset miehittivät maan. Ennen rauhallinen maaseutu muuttui sotatantereksi. Niiden, jotka vielä olivat jäljellä, oli lähdettävä sotaa pakoon. 6

7 Syksyllä 1944 Neuvostoliitto kehotti inkeriläisiä aluksi vapaaehtoisesti palaamaan Inkerinmaalle. Karkkilassa asuvat inkeriläiset koottiin nykyisen Keskuspuiston paikalla sijainneelle torille, jossa neuvostoliittolainen agitaattori puhui heille. Monet päättivät lähteä kotimatkalle. Isäni kyllä sanoi, ettei ryssän sanaan ole uskomista. Kotiin emme pääsisi. Mekin kyllä sitten päätimme lähteä, koska halusimme pysyä muitten joukossa. Isä sanoi, että on parempi kuollakin tuttujen kanssa kuin yksin vieraalla maalla. Hyvinkäällä meitä odottivat härkävaunut, joihin ahtauduimme ja jonka kapeista ikkuna-aukoista yritimme tarkkailla ympäristöä. Hyvinkääläiset lotat toivat meille puuroa. Muistan sen, koska se oli vielä perilläkin ainoa syömäkelpoinen ruoka. Vainikkalan raja-asemalla ikkunoiden taakse naulattiin piikkilankaa ja härkävaunun katolle rakennettiin pieni koppi konekivääriä varten. Skuoritsasta lähdettiin aluksi Viroon. Junalla mentiin ensin Narvaan, joka oli ensimmäinen kaupunki Viron puolella. Narvaan jäimme kahdeksi kuukaudeksi. Sinä aikana isä oli siltatöissä. Narvaa pommitettiin ankarasti. Erään pommituksen aikana, juuri kun olimme juoksemassa pommisuojaan, syntyi veljeni Arvo. Minä jäin muista jälkeen, kaaduin ja ilmeisesti pommien paineaallosta johtuen pyörryin. Heräsin Narvan ortodoksikirkon kellarissa erään Saksan armeijan sotilaan polvella. Hän näytti minulle pienen pojan valokuvaa. Tajusin, että se oli hänen oman poikansa kuva, vaikken kieltä ymmärtänytkään. Asema, jolla lopulta noustiin pois junasta, oli Nelidovo. Ihmisille annettiin asuttavaksi parakki, jonka ikkunat oli rikottu. Se oli täynnä lunta, joka piti ensin käsin kantaa ulos. Lapioita ei ollut. Ei meillä ollut syömäkelpoista ruokaakaan. En ymmärrä, miten selvisimme talvipakkasissa kevääseen. Sitten keväällä sattui outo tapaus. Olin ongella läheisellä joella, kun minua lähestyi sotilas. Aluksi pelästyin, mutta sitten tunsin hänet enokseni. Eno oli sotamiehenä puna-armeijassa ja pystyi auttamaan meitä lopulta eteenpäin. Kamenkan kylässä Keksi-Venäjällä Juho Kirjanen oli työssä hiilikaivoksella toista vuotta, kun tuli lähtö kotiseudulle. Siellä kuitenkin viivyttiin vain yksi vuorokausi ja matka jatkui Viroon Kohtlajärven palavankiven kaivoksille. Seurasi jälleen kolme vuotta kaivostyötä ja sitten jälleen siirto kauas Vienanmeren rannalle, nyt puolestaan metsätöihin. Vielä sekin jakso kesti kolme vuotta. Vuonna 1955 pääsimme lopulta takaisin Inkerinmaalle. Kymmenen vuotta kestänyt kotimatka oli vihdoin tehty loppuun. Vaikka Skuoritsassa oli paljon poltettu ja hävitetty, oli mummon talo edelleen pystyssä ja eheänä. Siinä kuitenkin asui venäläisiä. Pystyimme jotenkin osoittamaan sen, että talo kuului meille ja viranomaiset suostuivat oikeudenkäyntiin. Oikeutta käytiin puoli vuot- Narvasta matka jatkui Paldiskiin ja sieltä pienellä laivalla Hankoon. Hangossa väki siirrettiin pakolaisleirille ja osa kuljetettiin toiselle leirille Oittiin. Sinne lähti myös Kirjasen perhe ja sieltä edelleen Karkkilaan. Karkkilan jälkeen 10 vuotta kestänyt kotimatka Viimeistään Leningradissa tajusivat matkalaiset, että ainakaan Inkerinmaalle ei oltu menossa. Juna lonksutteli viikkoja ja pysähtyi lopulta nykyisen Tverin alueelle Keski-Venäjälle. Tämä mummon talo jouduttiin jättämään Inkerinmaalle. Se myös saatiin takaisin kymmenen vuoden pakomatkan jälkeen. Nykyisin siinä asuu Albertin nuorin veli. 7

8 Tämä Haukkamäen koulusta saatu todistus säästyi polttorovion liekeistä Keski-Venäjällä. ta ja sen ajan yhdeksän hengen perheemme asui kymmenen neliön saunarähjässä. Vasta sitten pääsimme päätaloon. Ansiotöitä rekkakuskina, vapaaehtoistyötä kirkossa Aikuisikään mennessä olin oppinut suomen kielen lisäksi myös venäjän kielen ja tulin hyvin toimeen vironkin kielellä. Kielitaitoisena sain valita seudut, joilla ajoin tavaraa paikasta toiseen. Minulle oli aina kaikkein tärkeintä säilyttää suomen kielen taitoni ja siksi valitsin Suomea lähinnä olevat seudut eli Viron, Latvian ja Liettuan. Sitä väliä ajelin vuosikaudet. Toiveenani oli saada autoon sellainen radio, joilla pystyi kuuntelemaan suomalaisia asemia. Kun sitten kerran pääsin vierailemaan Ruotsiin paenneen enoni luo, sain ostettua sellaisen radion ja myös pari kasettia, joilla oli suomenkielisiä lauluja. Niitä kuuntelin aina kun oli mahdollisuus tuli kuluneeksi 50 vuotta Skuoritsan seurakunnan lopettamisesta ja se herätti henkiin ajatuksen seurakuntaelämän elvyttämisestä. Hankkeen yhdeksi puuhamieheksi ryhtyi Albert Kirjanen. Vuonna 1989 saatiin Skuoritsan ystävyysseurakunnaksi Rautalammin seurakunta Suomesta ja rautalammilaisten avulla Skuoritsaan tilapäinen parakkikirkko, joka vihittiin käyttöön Kirkon esimieheksi valittiin Albert Kirjanen. Tällä hetkellä kunnostetaan myös vanhaa kirkkoa, josta oli jäljellä vain kiviset seinät. Inkerinmaan seurakunnallinen elämä sai uutta vauhtia, kun vuonna 1993 Inkerin luterilainen kirkko sai piispakseen Leino Hassisen Suomesta. Kaikki edellisetkin piispat olivat olleet suomalaisia, mutta Hassinen oli kuitenkin syntyään sortavalalainen ja marksismin tuntija. Siitä oli selvää konkreettista hyötyä. Albertin kannalta erikoinen yhteensattuma oli, että myös Leino Hassinen oli asunut Karkkilassa. Hän oli toiminut siellä kirkkoherrana. 8

9 Vapaaehtoistyötä heimosoturien hyväksi Albert olisi päässyt siirtymään takaisin Suomeen jo vuonna 1987, mutta hän halusi vielä silloin toimia Inkerinmaalla. Mutta kun inkeriläiset 1990-luvulla pääsivät isommin joukoin siirtymään paluumuuttajina Suomeen, lähti myös Albert Kirjanen. Vuodesta 1996 lähtien hän on asunut eläkeläisenä Mäntsälässä ja on omistanut eläkeläisen päivänsä inkerinsuomalaisten heimosoturien asialle. Nykyisin Albert Kirjasen auton mittariin kertyy tuhansia ajokilometrejä Suomessa ja Venäjällä. Inkerinsuomalaisten heimosoturien auttaminen on nyt tärkein asia. Kuva: Olavi Palonen Viime vuosina suomalaisille ovat tulleet tutuiksi ns. Suomen-pojat, virolaisten vapaaehtoisten muodostaman jalkaväkirykmentti JR 200:n sotilaat, jotka taistelivat suomalaisten sotilaitten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Mutta myös inkerinsuomalaisilla oli Suomen rintamalla omat pataljoonansa. Toisen perusti ensin Saksan armeija ja se toimi aluksi vartiointitehtävissä saksalaisten valtaamalla Neuvostoliiton alueella. Syksyllä 1943 miehet siirrettiin Suomeen ja heistä muodostettiin Erillinen Pataljoona 6, joka taisteli suomalaisten kanssa suurhyökkäyksen aikana kesä- ja heinäkuussa Toinen oli sotavangeista koottu Pataljoona 3. Valvontakomission vaatimuksesta oli sotavuosina Suomeen siirretyt neuvostokansalaiset palautettava takaisin Neuvostoliittoon. Ne, jotka eivät halunneet palata vapaaehtoisesti, ilmiannettiin ja luovutettiin neuvostoviranomaisille väkisin. Osa Suomen armeijassa palvelleista palasi omaistensa mukana suurten lupausten houkuttelemina ja vangittiin. Osa pakeni mm. Ruotsiin. Etsintä oli tehokasta ja ilmiannosta maksettiin. Pekka Mutasen vuonna 1999 julkaisemasta kirjasta Vaiennetut sotilaat (Ajatus-kirjat) ilmenee, että viimeinen Suomen riveissä palvellut inkeriläinen vangittiin ja luovutettiin Neuvostoliittoon niinkin myöhään kuin Neuvostoliitossa sotilaiden vankeustuomiot vaihtelivat 10 ja 25 vuoden välillä. Yli puolet palautetuista katosi lopullisesti. (Seura n:o 39 / ). Vuodesta 1993 lähtien inkeriläiset heimoveteraanit ovat saaneet Valtiokonttorin maksamaa rintama-avustusta. Tarkkaan ottaen sitä saavat ne veteraanit, jotka ovat löytyneet Inkerinmaalta, Suomesta ja Ruotsista ja jotka ovat uskaltaneet ilmoittaa itsensä avustukseen oikeutetuiksi. Pelko on edelleen suuri ja siksi avun ojentamiseen tarvitaan paljon suomalaista vapaaehtoistyötä. Yksi vapaaehtoista työtä Suomessa tekevä taho on Finnairin lentävä henkilökunta. Työ alkoi purseri Kalevi Rönnqvistin kertoman mukaan jo vuonna 1974 suomalaisten veteraanien auttamisella. Myöhemmin kohderyhmäksi ovat tulleet myös Inkerin heimoveteraanit. Ratkaisevan tärkeä hyvä työ tehtiin pari vuotta sitten, kun henkilökunta osallistui keräykseen, jonka tuotolla hankittiin uusi Toyota Hiace -pienoisbussi Punkaharjun Kuntoutussairaalalle. Tällä autolla Albert Kirjanen nyt ajaa lähes viikoittain Suomen ja Inkerinmaan, Baltian, Karjalan ja Venä- 9

10 jän maanteillä kuljettaen veteraaneja Suomeen saamaan lääkärinapua ja kuntoutusta ja vieden myös keräystavaraa sitä tarvitseville. Olen vain yksi monista Jutustelutuokiomme siirtyy vähitellen Karkkilasta hyvinkääläiseen kahvilaan, jossa vielä kerran katselemme suuren Venäjän maantiekarttoja ja etsimme sieltä Kirjasen perheen kulkureittiä. Albertilla alkaa kuitenkin olla kiire Mäntsälään. Parin päivän kuluttua hän lähtisi jälleen matkalle. Silloin hänen tärkeänä kuormanaan autossa on Suomessa kuolleen veteraanin tuhkauurna, jota hän lähtee viemään kotiseudun multiin Tarttoon. Yleensä matkaseuranani ovat elävät ihmiset, mutta joskus myös vainajat. Tämä kaikki on tärkeätä työtä, mutta minua hirveästi harmittaa, kun minut niin usein vedetään esille. Minä olen vain yksi inkerinsuomalaisista ja samanlainen kohtalo kuin minulla, on ollut kymmenillä tuhansilla muilla. En minä ole sen kummempi. Inkeriläisten asia on tullut meille kolmelle jutuntekijälle aika tavalla läheisemmäksi ja konkreettisemmaksi. Pertti Vuorinen ja valokuvaajamme Olavi Palonen lupaavat kaivaa varastoistaan tarpeellista tavaraa Albertin seuraaviin kuljetuksiin. Mutta lähtekää itse mukaan, autossa on tilaa. On erittäin tärkeätä, että mahdollisimman moni suomalainen itse omin silmin saisi nähdä kielisukulaisten asuinpaikat. Siksi pyydän aina mukaan matkaseuraa. Monet kansanedustajat ja kirkon johtajat ovat istuneet autoni penkillä. Lähtekää tekin joskus. Jään odottamaan. Albert Kirjanen tekee kaiken mahdollisen vielä elossa olevien heimoveteraanien löytämiseksi ja auttamiseksi. Jos itse keksit keinon auttaa häntä, ota yhteyttä. Albertin, miehen jolla on sydän puhdasta kultaa, tavoittaa puhelimitse numerosta Juhani Silván Haukkamäki kutsuu jälleen Jos olet kiinnostunut tapaamaan entisiä lapsuuden ja nuoruuden ystäviä, suunnista Haukkamäen (Fagerkullan museoalue) Pakariin lauantaina 5. heinäkuuta 2003 klo Entiseen tapaan laulamme, muistelemme ja pidämme hauskaa. Samalla sinulla on mahdollisuus ostaa Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen tuotteita. Tapaamisiin Raili Kataisto 10

11 Yksi tavallisimmista joka kodin huonekaluista on keinutuoli. Vanhimmat keinutuolit Suomessa ovat 1700-luvulta, jolloin suosittiin raskailla jalaksilla varustettuja yhden- tai kahdenistuttavia tuoleja, joissa keinumissuunta saattoi olla myös sivuttain. Tuolloin keinutuoli kuului vain varakkaimpien kotien sisutukseen. Kansan koteihin niitä alkoi ilmaantumaan vasta 1800-luvulla, kun niiden valmistuksesta tuli teollista toimintaa. Nykyaikaisen malliset, pitkä- ja ohutjalkaiset keinutuolit tulivat muotiin 1840-luvulla. Tällöin Amerikasta tulleiden paluumuuttajien mukana saapui maahamme keinutuolimalli, jonka esikuvana oli alunperin Englannista Amerikan itärannikolle 1700-luvulla kotiutunut ns. Windsortyylinen keinutuoli. Tästä ohuilla selkänojan pinnoilla varustetusta ja pitkittäisjalaksisesta tuolista, jota kutsuttiin Boston-malliseksi syntysijansa mukaan, tuli pian kaikkein suosituin malli, jota valmistetaan yhä edelleen. Antiikkipalsta Keinutuoli Ensiksi Boston-mallisia tuoleja ryhtyivät valmistamaan kaupunkien puuseppämestarit, mutta menekin lisääntyessä varsinainen suurtuotanto keskittyi Hämeen ja Satakunnan muutamiin pitäjiin etenkin Nakkilaan ja Urjalaan. Urjalan keinutuoli onkin lähes puhdas bostonilainen keinutuoli, jolle ominaista ovat sorvatut osat: jalat, jalkojen välipinnat sekä kädensijojen pinnat ovat sorvattuja. Urjalalaisen tuolin selkänojassa on kuusi pystypinnaa ja kädensijoissa keskellä tukipinna.!862 valmistui ensimmäinen rautatieyhteys Helsingistä Hämeenlinnaan ja pian myös Riihimäen kautta Pietariin. Markkina-alue laajeni huomattavasti. Keinutuolikaupan keskukseksi tuli Hämeenlinna, jonka liikemiehet ryhtyivät välittämään keinutuoleja koko maahan. Keinutuolien valmistus otettiin myös 1863 perustetun Jy- Yhdenistuttava Boston-mallinen keinutuoli. Kuva: Tornionlaakson maakuntamuseo. väskylän seminaarin puutyön opetusohjelmaan, joten myös opettajien mukana keinutuolien valmistus levisi nopeasti maamme joka kolkkaan. Ensimmäiset metallista valmistetut keinutuolit valmistettiin Englannissa, missä niitä esiteltiin mm. vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyssä. Seuraavana vuonna niitä alettiin valmistaa myös Helsingissä luvulla keinutuoli oli vielä statusesine, jonka hankkimista rajoitti ostajan varallisuus. Myöhemmin hintojen laskiessa yhä useammat pys- 11

12 tyivät hankkimaan sen, mutta edelleen se pysyi suhteellisen korkean hintansa vuoksi yleisenä yhteislahjana esim. syntymäpäiviksi. Vaikka nykyisin monet ajattelevat keinutuolia lähinnä vanhusten lepotuolina, oli aikaisemmin aivan tavallista lahjoittaa yhden- tai kahdenistuttava keinutuoli vaikkapa häälahjaksi. Keinutuoli pysyi pitkään talon mukavimpana istuinpaikkana. Mukavuutta lisäsi emännän valmistama keinutuolimatto, joka oli kauniisti koristeltu ja joskus topattukin. Vauraimmissa taloissa saattoi olla useampiakin keinutuoleja, joista uudemmat sijoitettiin paremmalle puolelle, mutta vanhoilla keinuttiin arkihuoneessakin. Keinutuolia kutsutaan monella nimellä, joista nykyään perusmuodon lisäksi yleisimpiä Urjalassa ovat keinutooli ja -tuali sekä keinustooli, mutta tuttuja ovat myös keikku, liikku ja liikkutuali. Keinutuolia pidetään edelleen arvokkaana ja siten myös vieraalle sopivana istuinpaikkana. Ennen vierasta saatettiin kehottaa keinumaan sanomalla esimerkiksi Tarttee istual liikkuu tai Istu ny ja heilauta surut pois! Kahdenistuttava biedermaier-tyylinen keinutuoli Kylmäkoskelta. Valmistettu Kuva: Museovirasto. Risto Hakomäki Korteniemen kesätapahtumia Korteniemi on kesäisin asuttu metsähallituksen omistama perinnetalo Tammelan Liesjärvellä, keskellä kansallispuistoa. Se ei ole museo vaan toimiva maatalo. Sen esineet ovat käyttöä varten ja niillä tehdään perinteisiä maatalon töitä. Myös vierailijat saavat yrittää. Teemapäivät ensi kesänä: 5.7. klo Heinäntekotalkoot (säävarauksella) 9.8. klo Perinnepäivä klo Euroopan rakennusperinnepäivä, tehdään riukuaitaa klo 9-16 ja klo Pellavapäivät. Teemapäivinä lämpiää savusauna. 12

13 Hajamietteitä uusmaalaisuudesta Uusmaalaisuudesta puhuttaessa siteerataan usein Kaarlo Terhin Uusmaalaisten laulua. Kovin paljon muuta leimallisesti uusmaalaista ei oikein olekaan. Muinaisesta virolaisesta eräalueesta ja ruotsalaisten asuttamasta Hämeen rannikosta on tullut muuttoliikkeen pussinpohja, maakunta, jossa väkiluku kasvaa. Uusimaa on alueeltaan pieni ja väestöpohjaltaan hajanainen, se on kuin Suomen Libanon. Vaikkei romantisoitua maaseutuhenkeä haikailisikaan, voi silti ihmetellä, miksei uusmaalaisuus vaikuta tulokkaisiin, vaan tulokkaat vaikuttavat uusmaalaisuuteen. Ehkä tulijoita saapuu liian tiuhaan tahtiin. Uusimaa on myös hyvin hajanainen, ja uusi maakuntajako vielä lisää hajaannusta. Kun perustettiin sekä Uusimaa/Nyland että Itä-Uusimaa/Östra Nyland, voi vain ihmetellä, minne joutui Länsi-Uusimaa/Västra Nyland. Vai onko se jokin tunnusmerkityksetön osa, jota ei erityisemmin tarvitse korostaa? Uuttamaata pidetään värittömänä maakuntana. Se näkyy erityisesti kulttuurissa. Kansallis- ja heimoaatteiden nousu 1800-luvulla ei tuonut yliopistoon edes uusmaalaista osakuntaa suomenkielisille, syntyi hyvin väljä ja vaikeasti määriteltävä Eteläsuomalainen Osakunta. Tai menkäämme penkomaan kirjakauppojen laareja. Pääkaupunkilasikustantajia tuntuu kiinnostavan lähinnä itse Stadi tai sitten todella jännittävät ja pittoreskit kehitysalueet. Karjalohjan ja Mäntsälän tunnot eivät ole yhtä myyviä kuin Kainuun ja Lapin. Entä koululaitos? Opettaja saattaa olla muuttoliikkeen mukana junan tuoma pohjoisen ihminen. Nykyisyyteen virikkeinä hänellä ehkä ovat pääkaupungin kulttuuritarjonta, tunteiden napanuora on kiinni kotiseudussa. Niinpä uusmaalaisille lapsille opetetaan rivien välissä, että eihän tämä Uusimaa mikään perusmaakunta ole. Tätä mieltä oli muuten hyvinkin ansioitu- nut F. E. Sillanpää. Täällä kun puhutaan niin rumaa murrettakin, kuten puolestaan väitti August Ahlqvist-Oksanen keskeisenä argumenttinaan Aleksis Kiveä vastaan. Paluuta metsäsuomalaisuuteen Uudellamaallakin Ehkä myös uusmaalaisilla on kotiseutusokeutta? Se mikä on liian likellä ei tunnu itsestään kiehtovalta. Parina viime vuosikymmenenä Uudellamaalla on ruvettu tapaamaan ilveksiä, susia ja karhuja, myös korpit ja huuhkajat ovat yleistyneet. Luontokappaleet oppivat tulemaan toimeen ihmisten ilmoilla, onhan täällä peuroja, fasaaneja ja kaatopaikkoja. Vai ovatko ne enää ihmisten ilmoilla? 1960-luvun suuressa rakennemuutoksessa oli paljossa kyse isojaon peruuttamisesta, syrjäkylien ja haja-asutuksen autioittamisesta. Huvilanomistajia ja retkeilijöitä kuhisee kesäisin, mutta ovatko Uudenmaan syrjäkylät aikoihin olleet yhtä tyhjiä kuin nyt? Saariston väkimäärä on sama kuin isonvihan hävitysten jälkeen. Marraskuisena tiistaiaamupäivänä Uudenmaan monilla kulmilla on nykyisin hyvin hiljaista. Pikkukyliä kuolee ja näivettyy. Pääkaupunkiseutuun lukeutuvan Espoon Nuuksiossa asuu perheitä, joiden kauppamatka on viitisentoista kilometriä. Myymäläauto ei enää kulje. Luonnonsuojelualueita on perustettu ihmeen vähän Uudellemaalle. Uudenmaan luonto on kaikkein uhatuinta, eikö juuri täällä tulisi perustaa se minkä vielä voi? Myös perinteiset maisemakokonaisuudet ovat säilyttämisen arvoisia, kuten vaikkapa Pinjaisten (Billnäs) teollisuusmaisema Pohjassa tai Ohkolan kylä Mäntsälässä - tai Karkkilan ruukin maisemat. Vai onko niin, että luonnon- ja ympäristönsuojeluun liikenee lähinnä vain syrjäisiä pohjoisen alueita, jotka eivät kelpaa kaupalliseen käyttöön? 13

14 Uudenmaan maakuntakala on kuha ja maakuntalintu mustarastas. Pääkaupunkiseutu omaksi läänikseen Suomessa sietäisi harkita monessa maassa toteutettua käytäntöä, että pääkaupunki ja sen aivan välitön ympäristö muodostaisivat oman lääninsä. Näinhän on esimerkiksi Itävallassa, saksassa, Australiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Meillä tähän kuuluisivat luontevasti Vantaa, Kauniainen, ja suurin osa Espoota. Tämä itsenäistäisi muuta Uuttamaata Helsingin holhouksesta. Pääkaupunkinamme voisi olla vaikkapa Lohja tai Porvoo. Väestönsiirrot peittävät perinteet Joel Lehtonen on myöhäistuotannossaan kuvannut paikkakuntaa, jonka nimi Krokelby on ilmeinen yhdistelmä Åggelbystä (Oulunkylä) sekä sanasta avkrok, syrjäkulma. Tuolloin Oulunkylä vielä kuului Helsingin pitäjään, kunnes Helsingin kaupunki senkin hotkaisi. Krokelby on puolivillaisuuden tyyssija, taajama, joka ei ole kaupunkia eikä maaseutua. Asukkaat ovat jo muualta tulleita, usein nousukkaita, taikka luokastaan suistunutta kantaväestöä. Tänään nuo Lehtosen krokelbyt, mikäli niistä vielä on jotain jäljellä, vaikuttavat inhimillisiltä verrattuna uusiin Krokelbyihin. Niitähän ovat Vantaan ja Espoon monet lähiöt (kenen kannalta ne ovat lähellä ja mitä?). Niitä rupeavat myös olemaan Nurmijärven Klaukkala ja Vihdin Nummela. Sopii miettiä, kuinka ovelasti ohjailtua muuttoliike on. Onko tarkoituksena ollut muuttaa Uudenmaan perinteisten teollisuuspaikkakuntien poliittisia voimasuhteita? Tai laimentaa joidenkin kuntien talonpoikaista asennemaailmaa? Vai onko pyrkimys - kuten ainakin lopputulos - ollut suomenruotsalaisuuden hävittäminen? Uudenmaan maakunnallinen ominaispiirre ja kotiseutuleima on ruotsin kieli, eteläinen Uusimaa on se svensk jord, josta jo Arvid Mörne runoili. Nyt lappaa Savosta väkeä Porvooseen ja Hankoon ihmettelemään, että minkä takia jotkut tahtovat puhua täällä ruotsia. Puolen vuosisadan ajan on Suomenlahden molemmilla rannoilla ollut meneillään samantyyppinen prosessi. Lähinnä taloudellisista syistä rannoille on tuotu ja tuotettu uutta työvoimaa, nuorta lisääntymisintoista väkeä. Virossa he olivat enimmäkseen venäjänkielisiä, Uudellamaalla suomen itämurteiden puhujia. Alkupeärinen väki jäi jalkoihin. Narva venäläistyi ja Kirkkonummi suomalaistui. Virossa tämä kehitys on nyt pysähtynyt, Suomessa väestönsiirrot sen kuin kiihtyvät. Menetämmekö maakuntamme? Pitäisikö Uusimaa menettää, jotta sen monet piirteet huomattaisiin? Vai emmekö jo ole menettämäisillämme? Vahinko ei tapahdu yhtä näyttävästi kuin Pohjois-Suomessa, väki ei siirry täältä vaan tänne. Kainuulainen on työn puutteessa joutunut lähtemään Hyrylään. Koti-ikävä jäytää, eikä uuden asuinpaikanhistoria juuri kiinnosta. Elementti- 14

15 slummissa kehitytään vapaa-ajasta haaveilun mestareiksi, ja kun loma koittaa, ajetaan Kainuuseen ja laitetaan teltta tai asuntovaunu kotimökin pihalle. Syntyy kaksi identiteettiä: nykyisyys töissä vieraalla paikkakunnalla sekä lomat kotiseudun säilötyssä, kesäksi virkistyvässä maisemassa. Kuinka on käynyt alkuperäisen uusmaalaisen, hänen, joka varttui Hyrylässä? Aamupuuroa syödessään hän katseli kylän vainioille. Nyt on pellolle aidan taakse kohotettu elementtitaloja, sieltä ylhäältä tuijotetaan hänen puuronsyöntiään ja ihmetellään, että mistäs tuo taloröttelö tuohon tuli. Suurin osa vastaan tulijoista on nyt ventovieraita, kun taas kainuulaisemme pääsee edes joskus synnyinympäristöönsä. Uusmaalaisen kohtaamat tulijat puhuvat outoa murretta tai slangia, ja vastakohdat kärjistyvät lisää, jos alkuperäinen uusmaalaisemme edustaa paikkakunnan kansainvaelluksen alle nujertuvaa suomenruotsalaisuutta. Jollei uusmaalaisemme ole järin innostunut muualta ohjatuista muutoksista, hän saa kuulla olevansa nurkkakuntainen, ylpeä tai vähemmän vieraanvarainen. Nykyään uusmaalainen identiteetti on jalkoihin jääjän identiteettiä. Pohjois- ja itäsuomalaiset on muutettu juuriltaan, uusmaalaisilta on muutettu juuret. Väkipakolla ruuhka-suomeen Väestönsiirrot eivät niinkään ole parantaneet palveluja Uudellamaalla kuin rikkoneet monia luontaisia suhteita. Mutta maakunnan väki on viatonta vinoon kehitykseen, samoin muuttajat. Vika on nykyisen aluepolitiikan ponnettomuudessa sekä niissä suuruudenhulluissa kunnanisissä, jotka millä hinnalla hyvänsä tahtovat kapunginisiksi. Monille uusmaalaisille kunnille flirttailu pääkaupunkiseudun kanssa on kuolemansuudelma, joka hyvin nopeasti johtaa oman perinteen vesittymiseen ja joutumiseen ison kumppanin pieneksi kylkiäiseksi. Me uusmaalaiset emme ole pyytäneet päästä ruuhkasuomalaisiksi, eikä sitä ole meiltä kysyttykään. Hannu Niklander Miksi kyläkirjoja tehdään? Alimmainen on saamassa kyläkirjan. Vuotinaisten kyläkirja ilmestyi pari vuotta sitten. Näin Karkkila on mukana suositussa kyläkirjojen tekemisen aallossa. Mutta miksi kyläkirjoja tehdään? Nehän kertovat vain tavallisten ihmisten elämästä. Juuri siksi. Historia ei olekaan vain hallitsijoiden historiaa ja maiden välisiä sotia. Se on tavallisten ihmisten elämää ja naapurien välisiä rajariitoja, jos kohta hyvää yhteispeliäkin. Kyläkirjat kertovat meille, miten ennen elettiin ja mitä kaikkea tuolloin tehtiin ja osattiin. Ne kertovat ihmisistä, jotka kamppailivat elinolosuhteiden parantamiseksi. Saivat kyliin koulut ja paremmat tiet. Ne ovat täynnä todellisia sankaritarinoita. Kyläkirjojen kautta omat esi-isämme näyttäytyvät kyläyhteisöjen jäseninä, joilla oli oma paikkansa ja tehtävänsä. Ne ovat siten meidän jokaisen omaa historiaa. Kyläkirjoja tehdään kylien nykyisille ja entisille asukkaille, sukunsa historiasta kiinnostuneille, paikallishistoriaa harrastaville, entisestä elämästä innostuneille. Ne sisältävät tarinaa kauniista ja rohkeista, rumista ja rikkaista, köyhistä ja kelpaamattomista. Ne ovat täynnä täyttä elämää. Marja Holli 15

16 Seurasaaressa Karkkilasta peräisin oleva luhdillinen vilja-aitta Kävelen usein vaimoni kanssa Seurasaaressa. Huomasin äskettäin, että Karkkilakin on siellä edustettuna. Tämä voisi kiinnostaa karkkilalaisia, sanoin vaimolleni. Kotona rupesin kirjoittamaan ja piirtämään Karkkilan luhdillista vilja-aittaa. Jo 1800-luvun lopulla oltiin huolestuneita vanhojen kansanrakennusten häviämisestä. Seurasaaren ulkomuseo oli ratkaisu ongelmaan. Seurasaaressa on nyt pienellä alueella joitakin kansatieteellisesti merkittäviä rakennuksia, joita kävijät voivat katsoa tai olla katsomatta. Yli 90-vuotiseen museokokonaisuuteen kuuluu runsaat 80 rakennusta, ja ne ovat kaikki puuta. Puu on ollut pohjoisella metsävyöhykkeellä käyttökelpoinen rakennusmateriaali. Seurasaaren talot edustavat pääasiassa omavaraistaloudessa eläneen talonpoikaisväestön rakennuksia. Seurasaaren ulkomuseon etu on sen vaihteleva maasto ja kasvillisuus. Karkkilan Haaviston kylän Mäen talon räystäsluhti eli luhtiaitta siirrettiin Seurasaareen vuonna Aitat säilyvät paremmin kuin muut hirsirakennukset. Ne eivät lahonneet niin kuin saunat, navetat tai tallit, koska ne pysyivät kuivina. 16

17 Paitsi eri talojen yhteyteen, Seurasaareen on tuotu koko joukko yksinäisaittoja. Varsinkin viljaaitat olivat usein paloturvallisuussyistä erillään asuinrakennuksista. Siksi eivät tulipalot päässeet niitä tuhoamaan. Usean talon aitat sijoittuivat yhtenäiseksi aittarivistöksi, jollainen on syntynyt myös Seurasaaren ulkomuseoon. Karkkilan aitta sijaitsee aittarivissä rajakarjalaisen talon vieressä. Tässä rivissä on edustettuina erilaisia aittatyyppejä: otsalliset aitat joko poskellisina tai ilman poskia etukatokselliset aitat pääty- tai sivuovelliset luhtiaitat Aitat ovat peräisin 1700-luvun loppupuolelta tai 1800-luvun alusta. Yksittäisen aitan ja aittarivien sijainti on muodostunut käytännön sanelemalla tavalla, johtuen maastosta, ilmansuunnasta, alueen tai tontin koosta ja tulenvaarasta. Karkkilan parviaitta tuohikattoineen on patinasta päätellen rivin vanhin rakennus, peräisin ehkä jo 1700-luvun alkupuolelta. Se poikkeaa muista rivissä olevista siinä, että sen ovi on sivu - eikä päätyseinällä. Rakennuksen mitat ovat 4,2 m x 4,05 m, lisäksi posket 0,8 m. Korkeus on 4,4, m. Karkkilan aitan alakerrassa on puoti eli varasto, jossa on säilytetty jyviä ja jauhoja, päällä on kesähuoneena ja vierashuoneena käytetty luhti, missä on kiinteä sänky. Makuuaitan kiinteä sänky eli rovatti penkkeineen oli tärkeä. Siksi tämän ulkonäköön kiinnitettiin erityistä huomiota. Huone on maalaamaton. Salvos on jyrkkänurkka, jossa on hiven sulkaa kaulassa. Solan hirsikaiteessa on gotiikan muoto, kaari ja pyörylä sekä renessanssin suosimat kaksoisbalusteripatsaat. Lauta-askelmaiset raput, askelmia 8 kpl, johtavat sivulta parvelle. Parvi on noin 120 cm syvä. Alataso on noin 90 cm, 2 lankkua + pyöröhirsi. Koska viljan tuli säilyä kuivana seuraavaan satokauteen, pyrittiin viljansäilytystilat eristämään tehokkaasti maan kosteudesta rakentamalla vilja-aitta niin, että ilma pääsi kiertämään lattian alitse. Aitan jalkarakenne, patsasjalka, oli myös suunniteltu niin, että hiiret ja muut jyrsijät eivät päässeet sisälle. Aitta on pystytetty kulmakivien varaan. Vilja-aitta tehtiin oka puolelta lujaksi varkaiden varalta. Hirret ovat veistettyjä, ei pyöreitä. Oviaukko on niin pieni, että siitä juuri mahtuu sisään. Sitä oli tapana luonnehtia paikaksi, mistä oli neljä, viisi hirttä poikki. Kissalle suunnitellun aukon kokoa ja muotoa määräsi käytännön tarve. Aittarivin muut rakennukset: Helsingin pitäjän (nyk. Vantaa) Ripukylän Ulkohannulan talon yksikerroksinen vilja-aitta. Rakennettu 1800-luvun alussa, museoon 1932 Pusulan pitäjän Hyrkkölän kylän Röystin talon vilja-aitta. Peräosassa parvi. Oven yläpuolelle on maalattu vuosiluku Museoon Hauhon pitäjän Vihavuoren koskelta parviaitta. Yläkerrassa on ikkuna. Rakennettu Museoon Vihdin pitäjän Hartsilan kylän Markkulan talon vilja-aitta. Oven sisäpuolelle on maalattu vuosiluku Museoon Kuhmoisten Rasinkulmalta pikkuaitta. Toiminut pelkästään makuuaittana. Kiinteä sänky. Museoon Muoniosta Ylimuonion kylän Rantakokon talosta kolmikerroksinen vilja-aitta. Pärekatto. Maalattu punaiseksi. Rakennettu 1827, museoon Seurasaaressa vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa kävijää. Seurasaaren museoaluetta täydentävät muualla Suomessa olevat ulkomuseot, kuten Karkkilan Työläismuseo. Se on elävä museo, joka saa ihmiset kiinnostumaan menneistä ajoista ja oloista. Klas Alander 17

18 Kuuselan kapina Kuuselan tori sijaitsee nykyisellä Fagerkullan museoalueella Mäntylän aidan tuntumassa. Se on vain pieni pala nurmikkoa, mutta ennen sitä kutsuttiin komeasti Kuuselan toriksi. Vappuna 1906 torilla vierailivat myöhemmin ministereiksi kohonneet Miina Sillanpää ja Matti Paasivuori opettamassa fagerkullalaisia vetämään oman punaisen viivansa. Heinäkuun 20. päivä vuonna 1906 on tärkeä päivä Suomen historiassa. Silloin Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai II allekirjoitti asetuksen, jolla vanha säätyläisjärjestelmä kumottiin ja tilalle vahvistettiin valtiopäiväjärjestys, jossa jokaisella 24 vuotta täyttäneelle Suomen kansalaiselle, vain vähäisin poikkeuksin, annettiin äänioikeus. Kyseessä oli nykyinen vaalilaki, jota on vuosien kuluessa jonkin verran korjailtu. Tätä ennen työväestöllä ja maaseudun köyhällä väellä ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä vaikuttaa omiin asioihinsa, puhumattakaan naisista, joilla ei ollut äänioikeutta lainkaan. Suomi oli hetkessä saanut Euroopan uudenaikaisimman edustuslaitoksen, jossa vaalitaisteluun käytiin muutetuin tunnuksin ja uusituin puoluein. Tätä aikaisemmin oli olemassa ainoastaan suomettarelaisten Suomalainen Puolue ja vuonna 1899 perustettu Sosialidemokraattinen puolue. Ruotsalainen Kansanpuolue syntyi toukokuussa 1906, Maalaisliitto lokakuun lopulla ja Nuorsuomalaiset erottuivat omaksi puolueekseen joulukuussa Uusissa eduskuntavaaleissa, jotka oli määrätty pidettäviksi , oli aikaisempiin vaaleihin verrattuna mahdollisuus suhteellisen pitkään vaalikampanjaan, mutta kuitenkin keisarin allekirjoittama asetus oli kuin sohaisu ampiaispesään. Vaikka vaalilain uudistusta oli osattu odottaa, niin sittenkin se tuli yllättäen. Puolueille tuli kova kiire, sillä kaikki oli uutta ja tulevaan koitoksen aikaa vain runsaat puoli vuotta. Äänioikeutettujen määrä oli hetkessä kymmenkertaistunut ja oli nyt , mukana kaikki täysi-ikäiset naiset. Uusi järjestelmä vaati uusia vaalitaistelumuotoja. Puhujamatkat ympäri valtakuntaa otettiin käytäntöön olihan kansa houkuteltava liikkeelle tavalla tai toisella. Puolueille tuli puuhaa. Agitaattoreita oli lähetettävä nopeasti ja lähes kylmiltään kansan keskuuteen, sillä lukutaidottomuus, erikoisesti köyhemmän väestönosan keskuudessa aiheutti omat vaikeutensa. Paikalle piti lähteä aina henkilökohtaisesti, kun kansaa ei voinut lähestyä kirjeitse tai sanomalehden välityksellä, radiosta puhumattakaan. Suomussalmelainen kirjailija Ilmari Kianto on kuvannut mainiolla tavalla kirjassaan Punainen Viiva tätä aikaa ja sitä mitenkä salon sydämessä asuva Korpiloukon Topi ja hänen vaimonsa Riika suhtautuivat asiaan kun he tulivat ensi kertaa kuulemaan solisaliratin rakutaattoria (sosialidemokraattien agitaattoria). Taistelu puolueiden ja asioiden välillä leimahti äkkiä ilmiliekkiin. Agitaatiokokouksia eivät häirinneet ainoastaan äänekkäimmät osanottajat, vaan paikalle lähetettiin usein myös palkattuja rauhanhäiritsijöitä. Näitä olivat Fagerkullassa mm. ns. tukkilaiset, jotka tulivat häiritsemään sosialidemokraattien kokousta Kuuselan torille vappuna Tapausta alettiin nimittää Kuuselan kapinaksi. Paikka sijaitsee nykyisellä Fagerkullan museoalueella Mäntylän aidan tuntumassa. Se on vain pieni pala nurmikkoa, mutta ennen sitä kutsuttiin komeasti vieressä olleen samannimisen rakennuksen mukaan Kuuselan toriksi. Sosialidemokraatit olivat lähettäneet Högforsiin kaksi nimekkäintä edustajaansa Miina Sillanpään ja Matti Paasivuoren. Hilma Auer muisteli minulle, että puhujia olisi ollut jopa kolme. Joukossa saattoikin olla myös Fiina Pietikäinen, joka mainitaan Karkkilan historiassakin. Miina Sillanpää ( ) oli kotoisin Jokioisilta Forssan läheltä. Hän oli työssä Forssan tehtaassa ja sen jälkeen kotiapulaisena aina 18

19 vuoteen 1899 saakka. Hän oli tarmokas nainen. Helsingin Taloustyöntekijöiden yhdistys, paikanvälitystoimisto ja palvelijatarkoti olivat hänen ensimmäisiä aikaansaannoksiaan. Hänet muistetaan myös terävistä kirjoituksista, joissa hän ajoi erityisesti palvelijattarien ja muiden taloustyöntekijöiden asemaa. Vuonna 1921 hän perusti Siuntioon lepokodin talousapulaisille ja vuonna 1936 Ensi-kodin Helsinkiin yksinäisille äideille ja heidän pienokaisilleen. Myöhemmin hän toimi ensimmäisenä apulaissosiaaliministerinä ja oli ensimmäinen naisministeri Suomessa. Nykyään Helsingissä toimii myös hänen nimeään kantava vanhusten toipilaskoti. Matti Paasivuori dellen pahaenteisesti: - Shankas vaan mun shanonneen, ettei tostakan mitään hyvää seura. Miina Sillanpää Matti Paasivuori ( ), työväenjohtaja ja sosiaalipoliitikko antoi nimensä kadulle, jonka varrella sijaitsee Helsingin työväentalo. Hän oli syntynyt Ilmajoella ja toimi aluksi renkinä, tukkilaisena, rautatienrakentajana ja lopuksi kirvesmiehenä. Vuonna 1887 hän asettui Helsinkiin ja tutustui työväenliikkeeseen hän oli perustamassa kirvesmiesten ammattiliittoa. Myöhemmin hän oli toimittajana Suomen sosialidemokraatissa ja ministerinä Tannerin hallituksessa aluksi salkuttomana, myöhemmin sosiaaliministerinä. Luonnollisesti kuulijakuntaa oli Kuuselan torilla runsaasti paikalla, olihan puhujina nimekkäitä sosialidemokraatteja. Vain yksi oli joukosta poissa, Mäntylässä asuva Enqvistin Eerikki, ikuinen oppositiomies. Hän katseli piha-aidan takaa tilaisuuteen kokoontuvaa väen paljoutta yskäh- Eerikki oli mies, joka ei hyväksynyt minkäänlaisia uudistuksia. Ei edes tätä uutta vaalilakia. Hän ei käynyt koskaan äänestämässä. Tuhahti, jos joku uskalsi tällaista edes ehdottaa. Vain se, mitä pappi ja patruuna sanoi, oli hänestä pyhää. Kaikki muu oli turhanpäiväistä kotkotusta. Miinan ja Matin tulo Högforsiin tapahtui vähän erikoisella tavalla, mitä Miina Sillanpää muisteli Karkkilan sosiaalityön edustajille vielä sotavuosien jälkeenkin, kun nämä tapasivat hänet Helsingissä. Matka Högforsiin ja tukkilaisten masinoima tappelu oli vielä hyvin hänen muistissaan. Matkaan lähdettiin Helsingistä ensiksi junalla Hyvinkään kautta Korven asemalle Röykkään, josta tultiin apostolin kyydillä, jalkaisin, Pyhäjärven kirkolle. Omaa pikkurataa Hyvinkäältä Karkkilaan ei vielä silloin ollut. Patikkamatkasta Korven asemalta Pyhäjärvelle kertyy kilometrejä varovastikin arvioiden lähes kolmekymmentä. Korven asema oli siihen aikaan Pyhäjärven pääteasema, josta tuotiin hevospelein rahtia Pyhäjärvelle ja vietiin vastaavasti paluukuljetuksena maailmalle lähteviä Högforsin tuotteita. 19

20 - Paroi viärään ja krupsii tuaraan, sanoi entinenkin torppari, kun tarkoitti, että Högforsin patoja viedään ja koksia tuodaan. Tällaisesta kyydistä pääsivät vieraat nauttimaan vasta kotimatkalla, kun pääsivät nousemaan Mäkilän talon rahdinajajan kuorman päälle. Vierailla oli tärkeää sanottavaa ensi kertaa punaista viivaa vetämään pyrkivälle kuulijakunnalle, joka koostui etupäässä pienituloisista tehtaalaisista ja talollisten alustalaisista. Eli juuri niistä, joiden olojen parantamisesta uudessa vaalijärjestelmässä oli kyse. Hyvin alkanut tilaisuus keskeytyi kuitenkin yllättävällä tavalla, kun paikalle hyökkäsi pitkin seipäin varustettu miesjoukko kokouspaikan takana olevasta Kuuselan mäestä. Miehet, joita sanottiin tukkilaisiksi, ryhtyivät hajottamaan tilaisuutta. Mahdollisesti sellaisia olivatkin, sillä uitot olivat juuri meneillään. Mutta eihän kuulijakunta tällaista hyväksynyt, vaan nousi vastarintaan, minkä seurauksena syntyi ankara tappelu. Käteen otettiin mitä saatiin ja kotoa haettiin jopa ampuma-aseita, kenellä sellaisia oli. Elettiin yhtäkkiä lähes sodan tunnelmissa. Ollikkalan Matti lasketteli haulikollaan kotiportailta, Rauhalan talon porrastasanteelta. Onneksi ei ampunut kuitenkaan kohden. Malmin Kalle haki Kuoppamäeltä oman aseensa ja tulitti häiritsijöitä Pikku-Koivulan nurkalta. Törmän Eemeli kääntyi hätäpäissään Eerikin puoleen pyytäen tältä asetta lainaksi, kun ei ehtinyt hakea omaansa Haukkamäestä. - Em mää anna. Shää tapat viäl, oli Eerikin tyly vastaus. Eivät jääneet helsinkiläiset vieraatkaan sivustakatsojiksi. Miina Sillanpää isokokoisena ja tunnetusti topakkana naisena antoi käsiveskansa heilua seurauksella, että se oli jonkin aikaa kateissa, mutta löytyi kuitenkin tappelun tauottua. Paasi-Matille kävi vähän huonommin, kun häneltä repesi pikkutakista selusta. Vasta tappelun loppuvaiheessa paljain nyrkein heilunut Latvan Kalle muisti oman suustaladattavan ja lähti sitä hakemaan asunnostaan Teatterista. Häiriköt olivat jo pötkimässä pakoon Uudenmaantien suuntaan, kun Latva ehti uudelleen paikalle. Kalle ampui erästä pakenijaa mutta niin kaukaa, että miehen pompan selkä vain pöllähti, kun haulit osuivat. Latva juoksi miehen kiinni ja mukiloitsi hänet henkihieveriin. Tappelun tauottua tilaisuus jatkui ja nyt Miina ja Matti saivat esittää rauhassa asiansa hartaalle kuulijakunnalle. Isopatruuna Wolter Ramsay oli jo nimitetty Tampereen Pellava- ja Rautatehtaan johtajaksi, mutta hän vaikutti kuitenkin vielä Högforsissakin. Tietenkin hän kuuli Fagerkullassa käydystä selkkauksesta. Patruuna ei yleensäkään pitänyt tällaisista työläisten joukkotilaisuuksista ja kutsui siksi puheilleen paikalla olleita työväenyhdistyksen edustajia. Joukossa oli myös Kalle Latva. Patruuna oli kuullut jo Latvan käsittelemän miehen kohtalosta. - Ammuitko sinä miestä, niin kuin minulle on kerrottu? tiedusteli patruuna. - Kyl mää ampusin. Muk kun se ei tehonnu, niin sit mää löin sitä sällii, selvitti vuorostaan Latva. Patruunaa vähän hymyilytti toisen jämerä puhetyyli. Hänelle oli jo kerrottu, että syy oli vieraiden häiritsijöiden, minkä takia nuhtelikin alaisiaan lähinnä vain muodollisesti. Asiasta ei enää puhuttu tämän jälkeen, eikä sen johdosta ryhdytty minkäänlaisiin rankaisutoimiinkaan. Kaiken lisäksi Latva sai korjata hajonneen haulikkonsa talon ajalla. Oli suoranainen ihme, että Latvan käsittelemä tukkilainen jäi edes henkiin. Ei hän varmaan edes käsittänyt, miten läheltä noutaja oli kulkenut hänen ohitseen. Tilanteen vakavuutta kuvastivat hyvin jutuissaan tunnetusti karkean Latvan sanat: - Jumalaut, kum mää löin sitä jätkää päähä, niim mun haulikkoin katkei. Kun asiaa pohdittiin jälkeenpäin tarkemmin, tuntui vähän oudolta, että hulinoitsijat olisivat olleet todellisia tukkilaisia, joita pidettiin yleensä reiluina ja rehtinä miehinä. Tosin aina tukinuiton ajaksi patruuna komensi Högforsin miehistä 20

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot