Viskuri. Suomi 89 vuotta - 89 kynttilää. Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti 4/2006

Transkriptio

1 1 Viskuri 4/2006 Suomi 89 vuotta - 89 kynttilää Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

2 2 Sisällys 2 Pääkirjoitus 2 Nuoret kirjoittavat kaupungin asioista 3 Talousarvio Rauhankyyhkyt sovittelevat maailman kriisejä 5 Uusi kaupunginsihteeri, Mika Hatanpää 6 Kankaanpäässä viihtyy hyvin 7 Koulutuksellista yhteistyötä 8 Keskustan uusi ilme 9 Laurin koulun remontti loppusuoralla 10 Työsuojelun toimintaohjelmasta käytännön apua työpaikoille 11 Kaupungin uusi kuvateos näyttää uuden kaupunkikuvan 11 Lukijakysymys 12 Jännittävää kirjastossa 14 Liikunta nostattaa työpanosta 15 Huumorista apua hoitotyössä 16 Tukipalveluyksikkö pitää kaupungin kylläisenä ja siistinä 17 Mediateknologiakeskuksen uudet tuulet 18 Joulumakua makkarasta Vuosi takana ja uusi edessä Meillä on takana työntäyteinen ja onnistunut vuosi. Olemme selviytyneet asiakkaiden palvelutehtävästä hyvin ja kyenneet toimimaan tilanteiden edellyttämällä tavalla. Heti alkuun parhaat kiitokset koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Päättymässä oleva vuosi nosti pintaan muutamia suurempia haasteita tulevaa ajatellen. Tätä kirjoitettaessa on tunnin päästä alkamassa ensimmäinen kunta- ja palvelurakennehankkeen Pohjois-Satakunnan ohjausryhmän kokous. Kaikkien kuntien tulee esittää ensi kesäkuun loppuun mennessä valtiovallalle suunnitelma siitä miten kunta aikoo selviytyä tulevista haasteista ja mitä tehdään yhdessä muiden kuntien kanssa. Olemme sopineet naapureidemme kanssa, että suunnitelmaa valmistellaan yhteistyössä. Tämä työ koskettaa tavalla tai toisella henkilöstöä ja sitä tullaan valmistelemaan yhdessä mm. järjestöjen kanssa. Vaikka kuntatalouteen ennakoidaan yleisesti hieman parempaa, näyttää niukkuutta kotikaupungissamme riittävän. Tulevan vuoden talousarvio tehdään tiukoilla menokehyksillä ja niissä pysyminen teettää kyllä töitä. On jatkuvasti mietittävä toimintojen tehostamisen ja kehittämisen mahdollisuuksia. Tästä ei voida vapautusta myöntää vaikka siihenkin on paineita. Tätä ei tehdä asiakkaitamme ja henkilöstöä kiusataksemme vaan varmistaaksemme Kankaanpään tulevaisuuden pidemmässä juoksussa. Vain taloudellisesti riittävän vahva kaupunki pystyy säilyttämään itsenäisyytensä. Henkilöstön ikääntymisestä puhutaan jo ehkä liikaakin. Joka tapauksessa työmotivaation ja työkyvyn ylläpitäminen on entistä tärkeämpää. Tässä asiassa jokaisella on oma vastuunsa ja meillä kaikilla vastuumme yhteisestä onnistumisesta. Lähtökohta on mielestäni avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Asioista ja ongelmista on voitava avoimesti puhua ja yhdessä etsittävä tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja. Sen minkä puhumattomuuttaan jättää taakseen sen ratkaisemattomana ongelmana löytää edestään. Kiitokset kaikille ja Hyvää Joulua Paavo Karttunen 19 Lahjatoiveita 20 Vuoden työyhteisö Lohipuron palveluyksikkö 21 Jorinoita 22 Jyty Kankaanpää ry:n kuulumisia 22 Pyöreitä vuosia kunnallista palvelua 23 Katupeili 23 Työterveyshuolto Kansikuva: Hannele Piippo-Fair Kirjasto juhlisti Suomen itsenäisyysjuhlaa 89 kynttilällä. Nuoret kirjoittavat kaupungin asioista Satakunnan Ammattikorkeakoulun Liiketalouden opiskelijat kirjoittavat jälleen tässä lehdessä kaupungin asioista. Kolmen vuoden ajan SAMKin opiskelijat ovat toimineet oivallisina avustajina vuoden viimeisessä lehdessä. Yritysviestinnän lehtori Marja Ahon ohjaamalla kurssilla tutustutaan julkishallinnon viestintään ja opiskelijat tekevät harjoitustyönään juttuja kaupungin henkilöstölehteen. Nyt teillä hyvät lukijat on tilaisuus lukea opintojensa loppusuoralla olevien opiskelijoiden näkökulmaan kaupungin asioista.

3 3 Talousarvio 2007 Teksti: Pekka Laiho Kaupunginhallitus on hyväksynyt yksimielisesti esityksen valtuustolle vuoden 2007 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. Valtuusto käsittelee talousarvion ja taloussuunnitelman kokouksessaan Toimintakulut kasvavat vuoden 2006 talousarviosta 3,8 milj. euroa eli 6,2 %. Viimeisimmästä tilinpäätöksestä eli vuodesta 2005 kasvu on 5,1 milj. euroa eli 8,6 %. Toimintatuottojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta 1,6 milj. euroa eli 12 %. Vuoden 2006 toimintatuotot olivat samalla tasolla kuin vuonna Verotulojen (30,6 milj. euroa) kasvuksi arvioidaan 7,2 % edellisvuodesta ja valtionosuuksien (20,1 milj. euroa) 4,2 %. Vuosikatetta tulee talousarvion mukaan kertymään noin 2,1 milj. euroa, mikä vastaa poistojen määrää. Näin ollen vuonna 2007 tavoitellaan lievästi positiivista tulosta. Kertyneet aikaisempien vuosien ylijäämät kattanevat vuosien 2005 ja 2006 alijäämäiset tulokset, joten vuodelle 2007 ei siirry kertynyttä ylijäämää. Investoinnit Kankaanpää Asukasluku Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 Milj. e milj. e milj. e milj. e milj. e Verotulot yhteensä 30,62 28,56 28,13 27,27 kunnallisverotulot 27,23 25,42 25,21 24,70 yhteisöverotulot 1,89 1,65 1,43 1,14 kiinteistöverotulot 1,49 1,49 1,49 1,43 Valtionosuudet 20,07 19,27 18,20 17,65 josta hark var rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuosikate 2,10 1,16 1,51 2,61 Poistot 2,05 2,06 2,06 2,09 Investoinnit netto 2,55 3,51 1,77 1,70 Lainakanta, brutto 17,84 17,51 15,16 15,58 Konsernilainakanta, brutto 36,34 Vuosikate % poistoista 102,5 56,1 73,3 125,0 Investointien tulorahoitus% 82,5 32,9 85,5 154,0 Vuoden 2007 investoinnit ovat tasolla 2,5 milj. euroa. Vuoden 2006 suunnitellut investoinnit ovat eräiltä osin siirtyneet vuodelle Suurimmat investoinnit ovat: - Lohikon tukiasuntolan saneeraus 0,6 milj. euroa (siirtyy v:lta 2006) - liikenneväylät 0,3 milj. euroa - torin saneeraus 0,5 milj. euroa - teollisuusalueiden parantaminen 0,2 milj. euroa Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen investointeja joudutaan rahoittamaan lainalla. Kokonaislainamäärän arvioidaan lisääntyvän noin 0,3 milj. eurolla. Vuoden 2006 lopussa kaupungin lainamäärä on arviolta euroa/asukas ja maan keskiarvo arviolta euroa/asukas. euroa/asukas vuosikate, poistot, investoinnit investoinnit netto vuosikate poistot TA2006 TAe2007 Palvelut Talousarvioon ei sisälly merkittäviä muutoksia kaupungin tuottamiin tai järjestämiin palveluihin. Perusopetuksen tuntikehys arvioidaan vuoden 2007 aika- na. Lisääntyvään vanhusten asumispalvelutarpeeseen varaudutaan ostopalvelujen kautta. Talousarvio ei sisällä uusia virkoja tai toimia. Käynnistynyt kunta- ja palvelurakennehanke edellyttää luonnollisen poistuman täysimääräistä hyödyntämistä ja henkilöstötarpeiden selvittämistä seudullisesti. Edelleen kaikkien vapautuvien virkojen/toimien täyttäminen vaatii kaupunginhallituksen etukäteisluvan.

4 4 Rauhankyyhkyt sovittelevat maailman kriisejä Teksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair Rauhankyyhky muistuttaa suomalaisten sovittelutaidoista maailman kriiseissä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Kauko Juhantalon mielestä kaupungin 107. julkinen taideteos edistää kaupungin profiloitumista taidekaupunkina. Airuina seisovat Aila Huotarinen ja Pasi Ranta Kansainvälisestä Keskuksesta. Kaupungin 107. julkinen taideteos paljastettiin arvovaltaisessa tilaisuudessa puolustusministeri Seppo Kääriäisen johdolla rauhanturvatoiminnan 50-vuotisjuhlapäivänä 24. lokakuuta. Kuninkaanlähteenkadun päässä kivetyksellä seisova patsas on ministeri Kääriäisen mukaan luonnollisella paikallaan Kankaanpäässä. - Sotilaallisen kriisinhallinnan kehittäminen ja erityisosaaminen on läsnä erityisesti Satakunnassa, Kankaanpäässä ja Niinisalossa Puolustusvoimien Kansainvälisessä Keskuksessa. Kolmeen metriin kohoavan Rauhankyyhkyn ovat toteuttaneet kuvanveistä- jät Pertti Mäkinen ja Reijo Paavilainen. Patsaskokonaisuuden materiaalina on käytetty punaista graniittia ja pronssia. Joulukuussa 50 vuotta sitten, vuonna 1956, ensimmäiset suomalaiset rauhankyyhkyt lähtivät Siinaille. Tähän mennessä suomalaista rauhanturvaajaa on osallistunut 25:een eri puolilla maailmaa toimeenpantuihin rauhanturva- ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Niinisaloon perustettiin vuonna 1969 YK-koulutuskeskus joukkojen muodostamista ja kouluttamista varten. Koulutuskeskus muutettiin Puolustusvoimien Kansainväliseksi Keskukseksi vuonna Se jatkoi rauhanturvaajien kouluttamista ja lähettämistä maailmalle vuosikymmenten kokemuksella. - Muistomerkki täydentää kaupungin kehityksen historiaa ja kaupungin profiloitumista taidekaupungiksi, sanoi puheessaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kauko Juhantalo. Pertti Mäkisen ja Reijo Paavilaisen mukaan patsaskokonaisuus kuvaa suomalaista rauhanturvatoimintaa, jossa kahden eri kulttuurin välistä kriisitilannetta Rauhankyyhky lentää sovittelemaan.

5 5 Uusi kaupunginsihteeri, Mika Hatanpää Teksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair Mika Hatanpään mielestä tässä kaupungissa on paljon hyviä markkinoinnin arvoisia asioita. Mika Hatanpään työhuone Pomarkun kunnantalolla kertoo hänen työstään. Paperipinot pöydillä ja kymmenet mapit hyllyissä paljastavat, että hän on monessa mukana. - Minulle kuuluu oikeastaan kaikki sellaiset tehtävät, jotka eivät sovi muiden toimenkuvaan. Leppoisaksi ja rauhalliseksi itseään luonnehtivalla Mika Hatanpäällä on hyvä stressinsietokyky. Sen vahvistaa myös kaupungin virkaa varten tehdyt psykologiset testit, joita hän kutsuu todelliseksi läpivalaisuksi. - Kymmenen tuntia kestäneiden testien aikana kysyttiin satoja kysymyksiä ammatillisista asioista, tilanneratkaisuista ja arvoista. Lisäksi oli kahden psykologin haastattelu, puheen pitoa viiden minuutin valmistautumisajalla sekä kykytesti, jossa testattiin matemaattista hahmottamiskykyä erilaisin tehtävin. Päivän aikana oli yksi 20 minuutin ruokatauko. Testitulokset eivät yllättäneet tekijää. - Tunnistin tuloksista itseni. Leppoisuus, rauhallisuus ja tasapainoisuus asioiden käsittelyssä paljastuivat tuloksista. Hän pitää tällaisia testejä hyvänä tukena päätöksenteolle, varsinkin kun hakijoissa on monta hyvää vaihtoehtoa. Henkilöstöjohtaminen painavin salkku Hallintotieteiden maisteriksi Tampereen Yliopistosta vuonna 2000 valmistunut Mika Hatanpää suhtautuu kaupunginsihteerin tehtäväänsä Kankaanpäässä haasteena. - Tehtäviini kuuluvat tukipalveluyksikön johtaminen, tiedottaminen ja markkinointi sekä henkilöstöjohtaminen, jota pidän tehtävän suurimpana ja haasteellisimpana salkkuna. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat ne määritteet, joihin henkilöstöjohtamiseni perustan. Kaupungin markkinointiin ja tiedottamiseen pitää satsata ja luoda myönteistä kuvaa kaupungista. Kankaanpäässä on paljon hyviä markkinoinnin arvoisia asioita. Mika Hatanpää aloittaa uudessa työhuoneessaan kaupungintalolla tammikuun lopulla.

6 6 Kankaanpäässä viihtyy hyvin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvet tulevaisuutta hahmottamassa Kaupungin uuden strategian myötä on menneenä keväänä saatu oikein luvan kanssa pohtia, missä meidän työpaikka on hyvä ja millaisia haluaisimme tulevaisuudessa olla. Sivistysasiainkeskuksen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtotiimissä strategiatyötä on tehty innostunein mielin. Työn ensimmäinen askel olikin luoda työskentelylle innostava ilmapiiri ja hyvä me-henki. Tulevaisuus halutaan nähdä positiivisena, vaikka toiminnalliset ja taloudelliset realiteetit tunnetaankin. Kaupungin strategia on tehty viidestä kaupungin olemassaolon kannalta tärkeästä näkökulmasta. Se on ehdottoman tärkeiden asioiden kokonaisuus niiden avulla Kankaanpään on mahdollista saavuttaa tulevaisuuden visionsa. Jotta Kankaanpään visio 2012 ( Kankaanpää seudullinen markkinapaikka, taide-, koulu- ja varuskuntakaupunki kankailla ) toteutuisi, eri palvelukeskuksien tehtävänä on löytää strategisten päämäärien kokonaisuudesta ne palikat, joiden toteuttamiseen ja toteutumiseen itse voi vaikuttaa. Kulttuurissa ja vapaa-ajassa on vetovoimaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita tuottavat yksiköt (kirjasto, museo, musiikkiopisto, Alueopisto ja avoin yliopisto, yleiset kulttuuripalvelut sekä liikunta- ja nuorisotoimi) voivat vaikuttaa monella lailla Kankaanpään tulevaisuuden parhaaksi. Hyvin hoidetut ja monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta ilman muuta. Vaihtoehtoiset palveluiden tuottamistavat sekä hyvä laatu ovat keskeisiä onnistumisen elementtejä nekin. Toiminnan tuottamisessa kaikki kiertyy lopulta talouteen ja ihmiseen, joka kaiken tekee. Sen vuoksi henkilöstöstä, sen osaamisesta ja jaksamisesta on pidettävä huolta. Neljä haastetta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yksiköt ovat listanneet kukin omat kriittiset menestystekijänsä, joihin suotuisa tulevaisuus perustuu. Menestystekijöiden löytäminen edellyttää oman alansa hyvää tuntemusta laajemmastakin näkövinkkelistä katsoen. Myös omat voimavarat, resurssit ja toimintaympäristöt on syytä tuntea. Tulevaisuuden ennustaminen tarkalleen on aina ihmiselle mahdotonta, mutta tiettyjä skenaarioita kehityksen suunnasta voi kyllä hahmotella. Jotta strategiatyön yleensäkin voisi kokea mielekkääksi, on uskottava, että oma aktiivinen toiminta vaikuttaa tulevaisuuteen haluamallamme tavalla. Tässä strategiatyössä mukana olevilla yksiköillä on neljä yhteistä haastetta lähivuosina: panostaa henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, toimia kustannustehokkaasti ja synergisesti alueen muiden toimijoiden ja kaupungin omien yksiköi- den kanssa, tehostaa palveluidensa markkinointia ja viestintää sekä tuottaa asiakastarpeet tyydyttäviä korkealaatuisia palveluita kukin alallaan. Kaupungin strategiaa tukevat tavoitteet ovat siis selvillä. Syksyn aikana on suunniteltu sellaiset mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan vuosittain seurata. Siitä onkin lyhyt matka vuosittaisen toimintasuunnitelman tekoon. Paloittain norsukin syödään -sanonta kuvatkoon pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Outi Itäluoma Alueopiston apulaisrehtori

7 7 Koulutuksellista yhteistyötä Perusopetuksen toimet kaupunkistrategian jalkauttamiseksi Teksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair Perusopetuksen strategian pääkohdiksi Kari Kähkösen listassa nousevat fyysiset toimintaedellytykset. Kaupungin profiloitumista taide-, koulu- ja varuskuntakaupunkina tukee koulutustiimi, jossa istuu viisi kaupungin eri oppilaitoksen rehtoria. Tiimin puheenjohtajan Kangasmetsän koulun rehtorin Kari Kähkösen mukaan Kankaanpäässä moni koulutusasia on kunnossa, mutta tilakysymys on akuutti. Tätä taustaa vasten tiimi on listannut selkeitä toimenpiteitä yhteisen vision toteuttamiseksi. Näitä ovat koulun fyysisten toimintaedellytysten tarkistaminen ja mahdollisten puutteiden korjaaminen vuoteen 2012 mennessä. Uudet lapset uudet opetusmenetelmät Kähkönen muistuttaa, että nykyopetuksen menetelmät poikkeavat suuresti vuo- sikymmenien takaisista menetelmistä. - Nykyään tarvitaan yhä enemmän joustavia opetusjärjestelyjä ja henkilökohtaisia opetussuunnitelmia. Tuen tarpeessa olevat oppilaat pyritään löytämään mahdollisimman varhain. Tätä kaikkea varten tarvitaan kouluttautumista. Henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista halutaankin tukea siten, että jokainen opettaja käy muussa kuin virkaehtosopimuksen edellyttämässä koulutuksessa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Olemme kaupungissa järjestäneet koulutusta, johon ympäristökuntien opettajilla on mahdollisuus osallistua. Koulutuksen seutukunnallisuudesta hyötyvät erityisesti ympäristökunnat. Yhteistyö lisääntyy ja samalla saamme kustannukset jaettua osallistujien kesken, sanoo Kari Kähkönen. Koulutustiimin strategiatyössä oppilaalla on tärkeä osansa. Oppilaan itsearviointia kehitetään ja oppilaskuntatoiminta halutaan käynnistää kaikilla vuosiluokilla ensimäisestä luokasta alkaen. Kuuden vuoden visio Koulutustiimin laatima kuusikohtainen perusopetuksen työsuunnitelma vuosille on pitkäjänteisen työn toinen vaihe, jolla tähdätään perusopetuksen visioon: Perusopetuksen päättäneellä oppilaalla on omiin kykyihin nähden vahva pohja jatko-opintoihin sekä sijoittumiselleen yhteiskunnan jäseneksi, tuntien vastuunsa toisista ihmisistä, itsestään ja ympäristöstä.

8 8 Keskustan uusi ilme Kaupunkilaiset sanovat mielipiteensä keskustan uudesta ilmeestä. Haastattelut teki Tuomas Kallio ja Tuomas Palomäki, SAMK. Tuija Ikonen Kankaanpää 1. Mitä mieltä olet torialueen uudesta ilmeestä? 2. Onko liikenne mielestäsi ohjattu torialueella hyvin? 3. Tuntuuko turvalliselta liikkua torilla iltaisin ja onko torialue valaistu hyvin? 4. Oletko kuullut, mitä Leppäsen korttelin tilalle rakennetaan? 1. Torialue on vielä kehitysvaiheessa joten en osaa sanoa mitään. 2. Keskustan muutokset ja tien kavennukset vievät paikkoja autoilta ja tämä taas haittaa myymälän pitäjiä. 3. Torialue on hyvin turvallinen ja valaistus on siellä hyvä. 4. Olen SKV:n isännöitsijä, joten en voi kommentoida. Väinö Korkeamäki Kankaanpää Kimmo Uusi-Rasi Jämijärvi Jouni Haapaniemi Niinisalo 1. Hyvä paikka, paljon parkkipaikkoja. 2. Liikenne on nyt turvallisempi ja rauhoittunut paljon, kun kaahailua ei voi enää harrastaa. 3. Muutamia kisailuja lukuun ottamatta hyvin asiallinen paikka ja valaistus on hyvä, voi kulkea turvallisesti. 4. Ei mitään tietoa, mitä tulee Leppäsen korttelin tilalle, mutta oli jo aikakin ryhtyä purkamaan. Haluatko lukea Viskuria eläkepäivinäsi? Mikäli haluat lukea Viskuria kotonasi eläkepäivinäsi, jätä osoitetietosi Terttu Mäkelälle rahatoimistoon, , tai sähköpostitse: 1. Alue kaipasi jo uudistusta, muuta en osaa sanoa. 2. Nyt kun kavennukset ovat tulleet, niin ei kaahailua esiinny niin paljon. 3. Iltaisin tori on hyvin valaistu ja siellä on turvallista kulkea. 4. En osaa sanoa, mitä tulee Leppäsen korttelin tilalle. 1. Torialue on mielestäni hyvä. Puita sun muuta on, ja tori on käytännöllinen torikauppiaiden kannalta. 2. Katujen kavennus oli muuten hyvä juttu, mutta se vaikeuttaa isojen autojen parkkeerausta. Muuten liikenne ohjautuu hyvin. 3. Ei ole tietoa, kun en kulje iltaisin. Kaipa se on tyydyttävästi valaistu. 4. En tiedä, mitä siihen tilalle tulee.

9 9 Laurin koulun remontti loppusuoralla Teksti: Jemina Oksanen ja Annika Saloharju, SAMK Kuva: Annika Saloharju Alahonkajoella sijaitsevan Laurin kyläkoulun viime helmikuussa alkanut remontti alkaa valmistua. Koululle tehtiin täydellinen peruskorjaus ja koulun tilat saivatkin aivan uuden ilmeen. Remontissa uusittiin muun muassa luokkatilojen sisäkattoja, ilmastointi ja sisääntuloaula. Pihalla paranneltiin parkkipaikkoja ja laitettiin lämmitystolpat. Näkyvimmän muodonmuutoksen koki Eveliina, Katariina ja Mikko pitävät uusista luokkatiloista, koska ne ovat isommat ja viereisistä luokista ei enää kuulu häiritsevää meteliä. koulun liikuntasali, jota laajennettiin kaksinkertaiseksi entiseen tilaansa verrattuna. Sisäkattoa nostettiin huomattavasti, joten nyt siellä on mahdollisuus pelata erilaisia korkeutta vaativia pallopelejä. Peruskorjauksen myötä koulu siirtyi tuontiruokaan. Oppilaat saavat nauttia sitä uudistetussa ruokasalissa, johon hankittiin linjasto ja uudet kalusteet. - Peruskorjaus on edistynyt mukavasti ja lapset ovat osanneet suhtautua hyvin remontista aiheutuviin muutoksiin ja häiriötekijöihin. Vaikka rakennustöitä on tehty koko ajan, koululla ei ole sattunut minkäänlaisia vaaratilanteita. Laurin koulu on hyvässä asemassa moniin muihin kyläkouluihin verrattuna, koska koululla ei ole ollut eikä ole lakkautusuhkaa. Koulun oppilasmäärä on ollut jo pitkään vakaa ja voi myös olla, että remontin myötä oppilasmäärä voi jopa nousta, kertoo rehtori Marika Saarinen. Laurin koulun neljäsluokkalaiset Katariina, Eveliina ja Mikko ovat kutakuinkin samaa mieltä siitä, että peruskorjauksen myötä koulusta on tullut paljon viihtyisämpi ja mukavampi. - Remontista on aiheutunut pientä meteliä, mutta emme ole antaneet sen häiritä, kertovat lapset.

10 10 Työsuojelun toimintaohjelmasta käytännön apua työpaikoille Teksti: Anitta Hakala Kuva: Matti Palmu Kolmen vuoden tauon jälkeen työsuojelun toimintaohjelma on taas päivitetty ja jaettu työpisteisiin kahtena erillisenä julkaisuna: Toimintaohjelma ja Työympäristökortit. Ohjeita ja menetelmiä käytettäväksi Toimintaohjelman osuudessa on esiteltynä työsuojelun ohjeita työntekijöille sekä kaupungin toimintoja, joissa työsuojelulla on lusikkansa sopassa. Yleinen osa myös muistuttaa esimiehiä vastuustaan sovittujen asioiden toteuttamiseksi ja kertoo, millä tavoin kaupunki työnantajana huomioi työntekijöitään. Toimintaohjelman yleinen osa liitteineen julkaistaan lähiaikoina myös nettiversiona, jossa se pidetään päivitettynä. Päihdeohjelma puree Yksi tärkeimmistä ohjelman liitteistä on uusittu päihdeohjelma, joka on selkeä työväline työntekijän auttamiseksi. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa alkoholiongelmaisen hoitoonohjaaminen on konkreettisesti sujuvaa. Päihdeohjelmaan on tänä vuonna lisätty osuus työnantajan oikeudesta käyttää huumetestejä. Ennen kuin tämä on mahdollista, kaupungin pitää listata ne työtehtävät, joita asia koskee. Kyseeseen todennäköisesti tulisi esim. yksin yöllä tehtävät työt tai suurta taloudellista vastuullisuutta sisältävät tehtävät. Huomattavaa on, että jo tänä päivänä työterveyshuolto voi määrätä henkilön huumetestiin. Tällöin annettavasta todistuksesta ilmenee vain onko henkilö sopiva tehtäväänsä vai ei. Työryhmän toimenpide-ehdotuksia Toisena omana kokonaisuutenaan julkaistaan keskuksittain työympäristökortit, joihin on kerätty työpisteiden henkilökunta ja työn riskitekijät. Tänä vuonna riskejä on kartoitettu Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston laatimalla rastituskyselyllä. Yksityiskohtainen kysely aiheutti hämmennystä ja aiheesta. Vastauksista kävi ilmi, että monet riskitekijät kuuluvat niin kiinteästi työn luonteeseen, ettei niitä helposti huomioida enää erikseen. Moni asia tulee vain jokaisen kohdalla muistaa ja esim. oikeita työasentoja ja hankittuja suojaimia tulee käyttää. Monet kaupungin toiminnot ovat rakennuksissa, joita ei ole tehty nykyiseen tarkoitukseensa eikä nykyisille henkilömäärille. Tästä suurena ongelmana aiheutuu mm. riittämätön ilmanvaihto tai puutteelliset sosiaalitilat. Toimikunta on antanut kortteihin toimenpide-ehdotuksia epäkohtien parantamiseksi mihin pitäisi aluksi puuttua. Jorma Järvensivu ja Anitta Hakala muotoilivat toimintaohjelman sanakäänteitä useampaan kertaan. Opusta oli kokoamassa toimistosihteeri Anitta Hakala. Julkaisujen sisältöön painavan sanansa antoivat työsuojeluvaltuutettu Matti Palmu, työsuojelupäällikkö Seppo Honkaluoma ja sijaisensa Jorma Järvensivu sekä työterveyshoitaja Riitta Laitila. Työsuojelujaoksen harras toive on, että ohjelma löytäisi tiensä jokaisen kaupungin työntekijän käsiin ja saisi aikaan myös hedelmällistä keskustelua.

11 11 Kaupungin uusi kuvateos näyttää uuden kaupunkikuvan Vuoden verran kaupungin elämää ja kaupunkilaisia kuvanneen valokuvaaja Seppo Saveksen kuvajäljet ovat vastajulkaistussa kaupungin kuvateoksessa Kankaanpää luovien ihmisten kehä. Maaseutukaupungin luovuus, taide, harrastaminen, yrittäminen ja maisemallisuus nousevat esiin Seppo Saveksen tarinallisista kuvista, jotka etenevät vuodenkierron mukaan. Seppo Saves sai vuonna 2005 ensimmäistä kertaa jaetun Patricia Seppälän kuvajournalismipalkinnon. Valokuvaaja ei ole katsellut kaupunkia yksin. Hänen mukanaan on kulkenut filosofian tohtori, Satakunnan Taidetoimikunnan pääsihteeri Risto Ojanen, jonka kertomukselliset tuokiot teoksessa lähtevät liikkeelle torilta, kaupungin sydämestä ja palaavat lopulta torille tehtyään välissä laajan kierroksen kylien, yrityselämän, varuskunnan ja harrastusten parissa. Sanansa teoksessa saavat myös kaupunkilaiset itse, joita tekijät ovat haastatelleet. Heistä kukin kertoo kaupungin tarinaa omien kokemustensa kautta. Kaupungin historiaa tutkaillaan valokuvaaja Niilo Santaharjun kameranlinssin läpi. Näyttävä lahjakirja seuraa edeltäjäänsä, Kankaanpää kaupunki luonnostaan kuvateosta vuodelta Uusi teos on myynnissä Postellissa, kaupunginmuseossa, kaupungin palvelupisteessä, sekä kirjakaupassa. KANKAANPÄÄ LUOVIEN IHMISTEN KEHÄ Lukijakysymys Uuden työajan seurantajärjestelmän kustannukset ja ylläpito kiinnostaa Viskurin lukijoita. Vastauksia kysymyksiin antaa tietohallintopäällikkö Jukka Ehto. Järjestelmän perustamiskustannukset Hankkeeseen on budjetoitu euroa. Kustannuksia on kertynyt ,50 euroa, joten budjetti on hieman alittunut. Järjestelmän ylläpitäminen Korjausleimauksia tekee yksi henkilö muiden työtehtäviensä ohella. Korjausleimauspyyntöjä tulee 6 10 kpl/päivä. Normaaliin korjaukseen kuluu aikaa n. 5 minuuttia. Epäselvien korjauspyyntöjen osalta aikaa saattaa kulua huomattavasti enemmän. Järjestelmän syntyidea Idea koneelliseen työajanseurantaan on lähtenyt henkilöstöltä ja asiaa on käsitelty tältä pohjalta kaupungin johtoryhmässä. Hankkeen tekninen toteutus annettiin tietohallintopäällikölle. Järjestelmän ensisijainen hyöty on tasoittumattoman liukuvan työajan piiriin kuuluvien henkilöiden työajan kirjaamisen helpottaminen. Aiemmin käytössä ollut kynä ja vihko -järjestelmä oli hyvin epäkäytännöllinen, eikä täyttänyt useimmissa tapauksissa tietosuojan vaatimuksia. Nyt työajoista saadaan nopeasti raportit halutuilta ajankohdilta. Tavoitettavuuden seuranta Informaationvälitys työajanseurannan ja puhelinvaihteen välillä on jo käytössä. Vaihdejärjestelmän palvelinkoneen rikkoontumisen vuoksi ko. toiminto on ollut hetkittäin toimimattomana, mutta operaattorin ilmoituksen mukaan se toimii nyt moitteetta.

12 12 Jännittävää kirjastossa Jännitystä Pohjolassa oli teemana alkaneella valtakunnallisella Pohjoismaisella kirjastoviikolla, joka järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Norden-yhdistysten liitto, pohjoismaisten kirjastojen PR-yhdistys sekä Pohjoismainen kirjallisuus- ja kirjastokomitea (NORDBOK) järjestivät ympäri Pohjolaa ja Baltian maita viikon, joka täyttyi ääneen lukemisesta, keskusteluista ja erilaisista kulttuurielämyksistä kouluissa, kirjastoissa ja yhdistyksissä avainsanoina mystiikka, pimeä, murhamysteerit ja magia. Kaupunkien kirjastot tulkitsivat ja toteuttivatkin teemaa aika vapaasti. Miten me täällä Kankaanpään kirjastossa otimme osaa? Ei sitä joka vuosi ole innostunut työpaikallaan lukemaan ääneen jotain asiakkaillekin outoa pohjoismaista kirjailijaa vain sen takia, että samaa tehdään samaan aikaan muissakin kirjastoissa. Tällä kertaa luettavaksi oli muuten valittu ote islantilaisen Arnaldur Indridasonin kirjasta Haudanhiljaista. Onneksi asiakkaillamme on tilaisuus lukea koko kirja ihan itse, sillä Haudanhiljaista kuuluu valikoimiimme, mutta ei kumminkaan dekkarihyllyihimme. Ja tässä aiheesta onkin kirjastonhoitajan innostavaa jatkaa Liza Marklund, Henning Mankell ja Donna Leon. Reijo Mäen kirjoja lainataan jatkuvasti eikä pelkästään siksi, että hän on melkein naapurinpoikia, kun on Siikaisista kotoisin. Leena Lehtolaisen dekkarihahmo on päässyt televisioon asti. Arvostettuja kirjailijanimiä ja palkintojakin saaneet ovat naapurimaidemme Fossum, Kallifatides, Larsson, Nesser ja Nesbøkin. Ja jos kirjastovirkailijoilta kysytään Neiti Marplea ei petetä. sillä virallisesti vuoden teema keskittyi dekkareihin ja jännityskertomuksiin, joiden välinen ero ei ole kirjastoammattilaisillekaan itsestään selvä. Ehkei sitä edes ole. Ovatko asiakkaamme huomanneet, että meillä on Kankaanpäässä omat hyllymme omasta mielestämme oikeita dekkareita varten ja että viime vuosina ne ovat yhä useammin täydentyneet juuri pohjoismaisten kirjailijoiden ansiosta? Kyllä nyt sopi juhlistaa kirjastoviikkoa, kun jännitystä piisaa. Esimerkiksi aikuistenosaston dekkarihyllyihin on 2000-luvulla ostettu yli 550 kirjaa. Se on aika paljon, kun ajattelee, että ruoka-aiheisia kirjoja on samaan aikaan hankittu reilu 350. Ja syöminen on tunnetusti tärkeä asia! Ja dekkareita kirjoittavat ja lukevat ihan fiksut tyypit. Kirjamessuilla vieraina ja aikakauslehtien asiantuntijoina ovat esiintyneet mm. sellaiset nimet kuin Kovaksi keitetty.

13 13 ja kysytäänkin, sillä kirjastoviikon aikana Kankaanpäässä oli kaikilla tilaisuus jättää oma lukuvihjeensä aulassa olevaan kotoisaksi sisustettuun tilaan, jossa saattoi myös jäädä kuuntelemaan ääneen luettua kirjaa ei sitä virallista Indridasonia, vaan jotain muuta teemaan sopivaa. Muistattehan, että osa kirjaston kirjahankinnoista ei olekaan paperia! Lukuvihjeet jätettiin ja ripustettiin pyykkinarulle. Toivottavasti ne eivät lopullisesti jääneet siihen, vaan vaikuttivat edelleen jonkun toisen asiakkaan mielessä. Onkin hyvä päästä kirjoittamaan lukuvihjeensä, sillä jos kirjastonhoitaja sanoisi ääneen oman ehdotuksensa, se kuulostaisi ennemminkin kiroukselta kuin ruotsalaiselta naisdekkaristilta, jonka teosten päähenkilö on vankilapappi. Niin se nimi on Zweigbergk. Lukuvihjeitä saatiin naru täyteen. Joku päivä ne puhtaaksikirjoitetaan suosittelulistaksi kenelle tahansa uutta, hyvää luettavaa etsivälle. Onneksi vihjeensä sai antaa nimettömänä ravistettuna sillä ihan tarpeeksi kirjastovirkailijat panivat itsenä kirjastoviikolla alttiiksi. Eikä kyse ollut siitä, että esillä olleen tietokilpailun vastausten vastaanottaminen olisi teettänyt kovasti työtä tai että sen perinteisen kirjanäyttelynkään kohentaminen viikon mittaan olisi rasittanut liikoja. Kyse oli siitä, ettemme olleetkaan viikon aikana täysin omia itsejämme. Yritimme nimittäin eläytyä teemaan myös ulkoisesti emmekä pysytelleet nyt Pohjolassa. Tiskin takana teitä saattoi siis palvella sen tutun tumman, silmälasipäisen virkailijan tilalla Hercule Poirot! Joku meistä oli luvannut ottaa Neiti Marplen hahmon. Philip Marlowekin tavattiin! Riippui päivästä, minkä kirjallisuudesta tutun tyypin kirjastossa kohtasi elävänä tiskin takana, ei ainoastaan kirjojen kansien sisällä. Virkailijoille annettiin vapaat kädet toimenkuvaansa toteuttaessaan kyllähän meidän kokeneiden ammatti-ihmisten asiantuntemukseen ja palvelun laatuun pitäisi voida luottaa tilanteesta riippumatta! Mutta aivan varma ei voinut olla siitä, missä määrin tämä kirjallinen esikuva ja pynttäytyminen työnhoitamiseen vaikutti. Oliko lapsien syytä pelätä? Toivottavasti Yoko Tsuno tai Neiti Etsivä sattui käydessänne olemaan työvuorossa eikä James Bond, jonka martinilasista voi saada huonoja vaikutteita. Ja olitte väärässä, jos kuvittelitte säästyvänne normaaleja erikoisempien tyyppien kohtaamiselta käyttämällä kirjastoviikon aikana kirjastoauton palveluita. James Bond Suurennuslasi.

14 14 Perusturvakeskuksen naiset asialla Liikunta nostattaa työpanosta Teksti: Tanja Painilainen, Marjo Teikari ja Jutta Nieminen, SAMK Kuvat: Jutta Nieminen, SAMK Perusturvakeskuksen kuusi naistyöntekijää ovat heinäkuussa muodostaneet kuntopiiriryhmän liikunnanohjaaja Marjo Raukolan ohjauksessa. Ryhmän jäsenet ovat Marika Vanhatuuna, Virpi Salminen- Helkamäki, Kati Hietikko, Riitta Mäkinen, Mervi Ylihonko ja Merja Haaksiluoto-Virtanen. Idea kuntopiiristä sai alkunsa Virpin syntymäpäivillä. Hän oli päättänyt aloittaa uuden elämän, johon kuuluu terve elämäntapa. Liikunnan liittäminen elämään on tärkeä asia hyvinvoinnin kannalta. Myös osa hänen työkumppaneistaan innostui asiasta ja näin syntyi kuuden naisen kuntopiiri. Kati (vas.), Marika ja Virpi käyvät kuntosalilla pari kertaa viikossa. Liikunnanohjaaja Marjo Raukola kannustaa liikkumaan. Marjo Raukolaa pyydettiin ryhmän vetäjäksi ja hän teki jokaiselle oman harjoitusohjelman. Marjolle ohjelmien suunnittelu on tuttua. Suuren kysynnän vuoksi hän on perustanut oman yrityksen, joka suunnittelee ohjelmia yksityisille ja erilaisille ryhmille. Hän myös ohjaa liikuntaryhmiä. - Hienointa työssäni on nähdä tulokset, jotka harjoitteluohjelman noudattamisesta syntyy. Myös palautteen saaminen on tervetullutta. Se auttaa harjoitteluohjelman kehittämisessä, kertoo Marjo. Kuntopiirin jäsenet käyvät kuntosalilla kaksi kertaa viikossa. Heidän yhteishenkensä on parantunut niin työpaikalla kuin kuntosalillakin. He myös tsemppaavat toisiaan. Tulokset ovat alkaneet jo näkyä. Toimistotyöstä aiheutuneet rasituskivut ovat kadonneet. Myös jaksaminen työssä ja kotona on lisääntynyt. Naiset toivovat lisää ihmisiä mukaan kuntopiiriin. Myös kaupungin panosta kaivataan lisää. Kaupunki sponsoroi työntekijöilleen osan eri liikuntamuotojen lipun hinnasta. - Suuri toivomus on, että työntekijöillä olisi mahdollisuus liikkua työaikana. Työnantaja hyötyisi tästä, koska sairauspoissaolot vähentyisivät ja työpanos lisääntyisi, naiset vakuuttavat yhteen ääneen.

15 15 Huumorista apua hoitotyössä Teksti: Mirja Lehtimäki, Anu Leppämäki ja Sanna Tarkkanen, SAMK Kuva: Mirja Lehtimäki ja Anu Leppämäki, SAMK - Nykyaikana on niin kiire, pitäisi osata rauhoittua, muistuttaa 83-vuotias kankaanpääläinen omaishoitaja, Olavi Hietikko. Elämän hauraus iski Olaville kolme vuotta sitten joulukuussa, kun pitkäaikainen elämänkumppani, Lahja Hietikko, sairastui vakavasti kilpirauhassyöpään. Vuodesta 2003 asti Olavi Hietikko on toiminut omaishoitajana. Uskoa tulevaisuuteen Ratkaisu lähteä omaishoitajaksi oli asia, jota Olavi Hietikko ei edes miettinyt. Puolison hoitajaksi ryhtyminen oli luonnollista 50 yhteisen avioliittovuoden jälkeen. - Ensimmäinen vuosi oli hankalin, sillä vaimo oli täysin autettavissa. Yhteinen pitkä avioliittotaival helpotti kuitenkin hoitamista, sillä toisen tarpeet on oppinut tuntemaan hyvin. Nykyään hoitaminen ei tunnu enää raskaalta, sillä hoidettava kävelee jo omin voimin. Lahja Hietikko tekee myös itsenäisesti pieniä kävelyretkiä. Reitit on suunniteltu valmiiksi ja niiden pituus tiedetään. Näin on helppo valvoa takaisintuloa. Hoidettavan elämänasenne tuntuu tasapainoisemmalta kuin hoidon alkuvaiheessa, sil- lä usko parantumiseen on kasvanut lääkäriltä saatujen tulosten myötä. Olavi Hietikko antaa kunnian puolisonsa elämänasenteelle. - Hänellä on omaa yritystä, mitä ei ole kaikilla. Syöpäsairauden kanssa eläminen vaatii sekä hoitajalta että hoidettavalta positiivista otetta, uskoa tulevaisuuteen. Pieni huumori piristää ja auttaa jaksamaan. Omaishoitajana oppii tärkeitä asioita Omaishoitajien vapaapäivät ovat olleet julkisuudessa esillä kuluneena syksynä. Hallitus on tehnyt eduskunnalle lakiesityksen, että omaishoitajat olisivat oikeutettuja vuodesta 2007 alkaen kolmeen vapaapäivään kuukaudessa entisen kahden sijaan. Yleinen ongelma kuitenkin on, etteivät omaishoitajat saa vapaapäiviä pidettyä. Usein hoidettavat laitetaan omaishoitajien vapaapäiviksi kunnallisiin laitoksiin. Tätä useimmat omaiset eivät halua, joten he päättävät olla pitämättä vapaita. Olavi Hietikko muistelee kolmen vuoden aikana olleensa poissa vain yhden päivän. - Omiin menoihin, kuten lääkärin tarkastuksiin mennessäni lapset tulevat auttamaan, hän kertoo. Olavi on oppinut omaishoitajana tärkeitä asioita elämästä ja on siitä hyvin kiitollinen. - Ihmisen elämä on aika lailla tikun nokassa. Sitä ei aikaisemmin ole näin hyvin ymmärtänyt. Suomessa kunnallista omaishoidon tukea sai vuoden 2005 lopussa henkilöä. Kankaanpäässä toimii 76 omaishoitajaa, joista 43 hoitaa yli 65- vuotiaita henkilöitä. Yleisimmin omaishoitajana toimii oma puoliso ja toiseksi yleisimmin omat lapset tai vanhemmat. 83-vuotias Olavi Hietikko on hoitanut 75-vuotiasta puolisoaan kotona jo kolme vuotta. Omaishoitajista naisia on suurin osa, eli 75 prosenttia.

16 16 Tukipalveluyksikkö Helinän mitta täyttyi pitää kaupungin kylläisenä ja siistinä Teksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair - Kaupungin ruokahuollossa työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä. He valmistavat päivittäin noin lounasannosta koko kaupungin alueella. Palvelupäällikkö Sanna Heininevan luvuista päätellen luulisi tästä kaupungista nälän lähtevän. - Kaupungin ruokahuolto on suurimmaksi osaksi keskitetty Pohjanlinnan keittiöön. Yhteislyseon keittiöstä toimitetaan ruoka parille koululle. Vain kolmessa kyläkoulussa, Keskustan koulussa ja Lohikon vanhainkodissa tehdään enää ruoka itse. Tähän odotetaan muutosta. Ensi vuoden alusta kaikki valmistettava lähtevä ruoka halutaan keskittää kokonaan Pohjanlinnan keittiöön. Tämä toteutuu, jos keittiöön saadaan investoitua pari toimintaan tarvittavaa laitetta. - Keskittäminen yhteen pisteeseen takaa ruoan tasalaatuisuuden ja lähtevän ruoan osalta saadaan säästöjä koko kaupungissa, perustelee Sanna Heinineva päätöstä. Rovaniemeltä reilu vuosi sitten Lapin keskussairaalan ravitsemustyönjohtajan tehtävät jättänyt Sanna Heinineva on viihtynyt tehtävässään täällä etelässä. - Olen panostanut erityisesti keittiöpuolelle, jossa toimintaa on nykyaikaistettu ja samalla helpotettu itse työtä. Pohjanlinnan keittiössä toiminta on suurta ja tilat pienet. Remontilla saatiin onneksi keittiölle toimintaa helpottavaa lisätilaa. Koulutuksella kevyempi työote Palvelupäällikkö Sanna Heinineva tarttuu toimeensa yhtä helposti kuin tässä harjan varteen Pohjanlinnan koululla Raija Kujansuun avustajana. Sanna Heininevan vastuulla on myös kaupungin siivoushuolto ja 39 siivoustyöntekijää, joka Sannan mukaan on minimimäärä, vähemmällä ei pärjätä. Eläköityminen ei ole tällä hetkellä vielä akuutti asia, mutta seuraavan 5 10 vuoden kuluessa suurin osa työntekijöistä jää eläkkeelle. Monet kaupungin laitoksista ovat hämmästelleet äkillisesti nousseita siivoustoimen kuluja. - Minun palkkani on vyörytetty aiemmasta poiketen siivous- ja ruokapuolen kustannuksiin, siitä korotukset johtuvat. Pohjanlinnan koulun siisteydestä vastaavat Raija Kujansuu, Anna-Liisa Lehtiniemi, Kaija Jokela, Susanna Koivisto sekä Sirpa Myllymäki, jonka erityisalue on kädentaidon tilat. Laitoshuoltajakoulutuksen jälkeen Raija Kujansuu ja Anna-Liisa Lehtiniemi työskentelivät mm. terveyskeskuksessa. Pohjanlinnassa he aloittivat elokuussa. - Työ ei enää ole nykyään yhtä raskasta kuin ennen. Koulutus, uudet menetelmät ja välineet ovat helpottaneet työtä, mutta samalla työalueet ovat suurentuneet, sanovat Raija ja Anna-Liisa. Molemmat pitävät työyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä ja työtään palkitsevana. - Siistin luokan oven voi sulkea aina hyvillä mielin. Oman käden jälki näkyy työssä heti. Siisteyskasvatus puhuttaa alan ammattilaisia. - Yleinen ympäristön välinpitämättömyys ja roskaaminen joskus ihmetyttää. Onko nuorten siisteyskasvatus unohdettu. Uskomme, että siisti luokkatila luo paremmat oppimisedellytykset kuin sotkuinen. Ammatin mukana on siirtynyt muutama kätevä siivousniksi myös kotioloihin. - Pesuainehyllyllä katselen tarkkaan millaisia aineita kotiini ostan, ei turhan monia purkkeja, muutamalla hyvällä aineella pärjää, sanoo Raija Kujansuu.

17 17 Uusi osaava ammattilainen Mediateknologiakeskusta kehittämässä. Mediateknologiakeskuksen uudet tuulet Teksti ja kuva: Jarno Honkanen, Petri Eskola ja Mika Tiippana, SAMK Oppimateriaalikeskuksessa, uudelta nimeltään Mediateknologiakeskuksessa, on muuttunut kuluneen syksyn aikana moni asia: nimi, vetäjä ja toiminta-ajatus. - Yksi keskeinen tulevaisuuden tavoite mediateknologiakeskuksen kohdalla on se, että keskus saataisiin palvelemaan useampia yksiköitä, sanoo keskuksen uusi hoitaja Krista Laurila. Mediateknologiakeskus haluaa laajentaa asiakaskuntaansa, sekä lisätä tunnettavuuttansa niin Kankaanpäässä, kuin sen ulkopuolellakin. Suuri askel tunnettavuuden parantamiseen on vireillä oleva hanke, joka toteutuessaan toisi Satakunnan virtuaaliopetuksen kehittämiskeskuksen Kankaanpäähän. Keskuksen palveluita käyttää tällä hetkellä ehkä eniten Pohjanlinnan koulu. Käytännössä keskeisimmät palvelut, joita muut yksiköt hyödyntävät, ovat materiaalihankinnat keskuksen varaston kautta. - Toivotan eri yksiköiden edustajat tervetulleeksi keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä sitä, miten hyödynnetään meidän palveluja tehokkaammin, pyytää Krista Laurila. Henkilö keskuksen taustalla Mediateknologiakeskus on toiminut koko syksyn jalasjärveläissyntyisen Krista Laurilan osaavissa käsissä. Tietotekniikan opettajana Laurila omaa kattavan yleiskuvan koulumaailmasta ja sen tarpeista mediateknologiakeskukselle. Aikaisemmin hän on toiminut tietojenkäsittelyn opettajana SAMK:ssa ja sitä ennen koulutussuunnittelijana Joensuun yliopistossa. - Työtehtäväni jakautuvat käytännössä puolittain Pohjois-Satakunnan Alueopiston ja sivistysasiainkeskuksen kesken. Reilu puoli viikkoa kuluu mediateknologiakeskuksen hoitajan tehtävissä. Toinen puoli viikosta kuluu tietotekniikan opettajana ja projektityöntekijänä Alueopistossa. Uuteen työhön sopeutuminen on sujunut kivuttomasti kiireestä huolimatta. - Vaikka keskuksen toiminta on muuttunut radikaalisti tämän syksyn aikana, niin on ollut mukava huomata kuinka positiivisella asenteella ihmiset ovat suhtautuneet muutokseen. Tulevaisuudelta Laurila toivoo hyvinvointia perheelleen, työn säilymistä mielekkäänä ja mediateknologiakeskuksen jatkuvaa kehittymistä.

18 18 Joulumakua makkarasta Teksti ja kuvat Hannele Piippo-Fair - Kaksikymmentä vuotta sitten kokeilin ystävieni kanssa makkarantekoa joulukuussa. Sen jälkeen teimme joka vuosi joulumakkaroita, kertoo museonjohtaja Leena Sivula. Makkaranteko on myös osa museoamanuenssi Anu Forssin ruokaharrastusta. - Omatekoiset makkarat varaan erityisempiin tilaisuuksiin. Makkarakeittoa varten haen makkaran kyllä valmiina kaupasta, sanoo Anu Forss. Leena Sivula ja Anu Forss jakoivat oppejaan makkarantekoa kokeilemaan innostuneille kirjastonhoitaja Aini Lähteenmäelle ja projektipäällikkö Anna-Liisa Mettälälle Pohjanlinnan koulun kotitalousluokassa. - Makkaraan käytettävän lihan pitää olla rasvaista. Laihasta lihasta tulee kuivaa makkaraa, opastaa Anu Forss lisätessään lihamassaan mausteita. Kymmenestä lihakilosta valmistui illan aikana maksamakkaraa, bratwurstia ja liharyynimakkaraa. Makkaramassan pakkaamiseen luonnonsuoleen käy hyvin ketsuppi- tai virvoitusjumapullo, josta pohja on leikattu pois. Bratwurstia eli paistinmakkaraa varten jauhettu sianlapa tai -niska, siansivu, suola, valkopippuri ja yrttimausteet sekoitetaan keskenään. Sen jälkeen lihamassa pakataan luonnonsuoleen, jonka jälkeen bratwurstit ovat valmiita keitettäviksi, paistettaviksi ja tietysti herkuteltaviksi. Anu Forssin ja Aini Lähteenmäen pakatessa bratwurstimassaa luonnonsuoleen kiehuvat valmiit maksamakkarat jo vedessä. Yrttien, valkosipulin ja tuoreen lihan tuoksu täyttää luokkatilan. - Tunnin kuluttua näitä maksamakkaroita voi jo maistella, lohduttelee Leena Sivula nälkäisiä sivullisia. Joulumaistiaisia odotellessa tässä on kaikille makkaranystäville joulupöytään sopiva maksamakkaran perusohje, jonka museon makkaramestarit ovat muokanneet Niilo Valosen, Hilkka Uusivirran, Anna-Liisa Arhan ja Ritva Tuuloksen kirjasta Satakuntalainen keittokirja. ½ kg jauhettua maksaa ½ kg jauhettua sianlihaa 1 2 sipulia suolaa valkopippuria 50 g perunajauhoja suolia Valmiista maksamakkarapötköstä saa kiertämällä sopivan mittaisia makkaroita ennen keittämistä. Kaikki aineet sekoitetaan tasaiseksi seokseksi. Suolet täytetään tavallisella makkarasarvella tai talouskoneen makkaratorvella. Makkarat sidotaan ja pannaan kiehumaan lämpimään veteen. Keitetään noin tunti. Maksamakkara tarjotaan kylmänä leikkeleenä.

19 19 Lahjatoiveita Teksti ja kuvat Hannele Piippo-Fair Tähän aikaan vuodesta lahjalistojen laadinta on lasten mielipuuhaa. Pyysimme Luoman päiväkodin lapsia laatimaan äidin ja isän toivelahjalistan. Lapset tekivät listaa tavaroista, joita he luulevat vanhempiensa toivovan joululahjaksi ja mitä he itse haluaisivat antaa vanhemmilleen lahjaksi. Lista paljastaa mistä asioista kotona puhutaan ja kuinka konservatiivisesti lapset vielä nykyäänkin ajattelevat miesten ja naisten rooleista. Mitä äidit toivovat joululahjaksi Lampun Maton Koiran Hajuvettä Hevosen Kukkaruukun Mulle uusi hammas Mitä isät toivovat joululahjaksi Uuden kesämökin Uuden talon Partavettä Uuden auton Mitä lapset haluaisivat antaa äidille joululahjaksi Käsilaukun Sormuksen Kaulakorun Kesämökin Kaulahuivin Mitä lapset haluaisivat antaa isälle joululahjaksi Partavaahtoa Partakoneen Työkaluja Hanskat Kalle, Ronja, Juulia ja Eelis Luoman päiväkodista innostuivat vaihtamaan joulupaketteja.

20 20 Vuoden työyhteisö Lohipuron palveluyksikkö Teksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair Vuoden työyhteisössä työskentelevät aamuvuorolaiset Heli Pöllänen (vas.), Päivi Manninen, Päivi Kujansuu, Erja Kallio ja Susan Saarenpää. Lohipuron Palveluyksikön työntekijät tekevät työtään ammattitaidolla ja sydämellä ikäihmisten parissa. Motivoitunut ja koulutettu henkilökunta on kehittänyt asiakaslähtöistä omahoitajajärjestelmää ja vanhusten viriketoimintaa. Palveluyksikössä halutaan järjestää arki sellaiseksi, että elämä on arvokasta, mukavaa yhdessäoloa, jossa kukaan ei tunne olevansa yksin. Näillä edellytyksillä kaupungin yhteistyötoimikunta valitsi Lohipuron vuoden työyhteisöksi kymmenen ehdokkaan joukosta. - Viimeisen viiden vuoden aikana olemme käyneet läpi monenlaisia muutoksia. Vanhainkodin pitkäaikaisosaston muuttuessa avopalveluyksiköksi koko henkilöstö koulutettiin kuntouttavaan työotteeseen. Koko ajatusmaailman ja toimintatapojen muutoksilla pyritään asiakkaiden omatoimisuuden ja viriketoiminnan lisäämiseen, sanoo vanhustyön johtaja Anne Vanhatalo. - Työntekijät suhtautuvat uusiin asioihin ennakkoluulottomasti ja kokeilunhaluisesti. Pitkäaikaiset työntekijät ovat olleet innokkaasti muutoksissa mukana. Anne Vanhatalon mukaan Lohipurossa soittokellot soivat päivittäin ahkerasti, kun vanhukset ilmaisevat omia tarpeitaan. Uusilla toimintatavoilla työntekijät haluavat rikkoa sitkeästi vallalla olevia ennakkoluuloja vanhainkodista vaivaistalona. - Lohipuron hyvä työilmapiiri koostuu huumorista, joustavuudesta, avoimuudesta ja jokaisen mahdollisuudesta kehittää omaa työtään. Tämä vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, sanoo vastaava hoitaja Erja Kallio. Muutosten myötä yksikössä on tehostetusti lisätty tiedottamista. Sähköpostit, osastopalaverit, vastaavien hoitajien palaverit, ilmoitustaulut, lukukuittaukset ja uusien työntekijöiden ja asukkaiden hyvä perehdyttämisohjelma takaavat tiedonkulun kaikille. - Olemme iloisia kaupungin antamasta tunnustuksesta. Tällainen vanhustyön huomioiminen tuo asialle myönteistä julkisuutta ja kannustaa meitä kehittämään työtämme edelleen, sanoo Erja Kallio.