rih veli Taidekasvatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rih veli Taidekasvatus"

Transkriptio

1 riveli Säköä ilmassa Musiikinopetus open ajatuksia! Pelittääkö?

2 Miin tuulinen meni, kysyt puutarassa palaa, aurinko antaa mennä vaan, kevät! Ystävyys on valo. Se suojelee minua kun kevät kasvaa. runorobotti ri veli Julkaisija Helsingin opettajien ammattiydistys ry. Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Toimituskunta Päivi Lyykäinen, pj. Suaad Onniselkä Tuomo Laakso Päivi Seiskari Salla Iivanainen Ulkoasu ja kuvankäsittely Marjaana Kinnermä Kuvat s Susanna Bäckman Painopaikka Forssa Print 2014

3 sisällys riveli Päivi Lyykäinen Laura Nurminen Maritta Virtanen Päivi Lyykäinen Jukka Talvitie Jaana Alaja Kaarlo Kontro Hanna Näremaa-Perälä Jooseppi Miikka Paajanen Kari Uusikylä Elina Kaverma-Soukko Tuomo Laakso Ari Leväniemi Anna Pitkäkoski Helle Aro & Joni Kuokkanen Mika-Erik Walls Salla Iivanainen Riku Alkio Pääkirjoitus Kevätaurinkoinen tervedys! Järjestökuulumisia Terveisiä Edunvalvontavaliokunnasta Opettajilleko kellokortit? Palveluverkon tarkistaminen Sisäilma ongelman käsittely Opetus viraston työpaikoilla Turvallista, terveellistä ja tuloksellista työntekoa Jooseppi työmatkailee Päivän kuva Taidekasvatus palvelee imisyyttä Tekstiilityö Musiikinopetus open ajatuksia! Tekninen työ Kotitalous Valinnainen liikunta - iloa ja elämyksiä Säköä ilmassa lukiokoulutuksessa pualtavat nyt monet, vastakkaisetkin muutostuulet Rajat älvenevät lukion ja korkeakoulun väliltä kuvataiteen opinnoissa Pelittääkö? Oppilaiden ajatuksia taito- ja taideaineiden opetuksesta Yteysopettajaseminaarin kuulumisia 58 Eila Tanner Riveliristikot 60 Kevätkokous

4 p ä ä t o i m i t t a j a l t a Pääkirjoitus Mozartin Eine kleine Nactmusik ja 40. sinfonia olivat LP-levyssä toinen toisella, toinen toisella puolella. A, sitä ianaa autuutta aamuisin ennen koulun alkua, kun sain laittaa talomme ikkunat tärisemään musiikista. Saimme siskoni kanssa valita ensimmäiset levymme 70-luvulla pieninä tyttöinä. Valitsin Edward Griegin Peer Gyntin. Musiikki oli löytänyt kodin sisältäni. Taikauiluooppera Savonlinnassa oli 8-vuotisen elämäni kookota. Koulussa, musiikkiluokalla murrosiän esivaieessa minun piti kuitenkin esittää ja olla kovis soittamalla uilulla stemmaani puolisävelaskelta korkeammalta tai matalammalta kiusatakseni opettajan korvia. Oi niitä aikoja! Päiväni täyttyivät musiikista, mutta nautin myös muista taito- ja taideaineista, joiden arrastaminen on jäänyt pysyväksi myös aikuisena. Äitini edotti yläasteella, että rytyisin kokiksi, koska lukuaineet eivät maittaneet, ja läksyt olivat toissijaisia kaiken muun rinnalla. Olisipa tämän etkinen elämäni todennäköisesti erilainen, jos olisin valinnut toisin. Kiinnostuminen tiettyyn oppiaineeseen voi syntyä jo ennen koulun aloittamista tai siien voi innostaa ja kannustaa oppilaita, myös opetussuunnitelman avulla. Sisäsyntyisesti kaikilla on taito joonkin taito- tai taideaineeseen. Monilla niitä lajoja on useita. Koulupäivät rytmittyvät elpommiksi, kun lukuaineiden välissä on väemmän kuormittavia aineita. Tiedämme, että juuri nämä mm. aivoja, mieltä ja ruumista keittävät oppiaineet pitävät meidät kiinni elämässä ja auttavat meitä voimaan yvin ja jaksamaan, myös tutkimusten mukaan. Tässä Rivelissä taito-ja taideaineiden opettajat kertovat työstään. Uudessa 2

5 OPSissa ja tuntijakosuunnitelmassa mm. näiden aineiden merkitys on joutunut tarkastelun koteeksi. Kodeissa arkityöt ovat muuttuneet; enää ei kanneta vettä, nosteta perunoita, nikkaroida uonekaluja tai ommella vaatteita. Työelämässä tarvittavat taidot ovat aivan toisenlaiset kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten. Uusavuttomuus, ylipaino, syrjäytyminen ja jopa pinsettiotteen puuttuminen ovat vakavia merkkejä yteiskunnassamme tapatuneista muutoksista. Koululla ja opetussuunnitelmalla on entistäkin suurempi merkitys, minkälaiset aikuiset tulevaisuudessa päättävät asioistamme. Kari Uusikylä kertoo tutkimuksen ja kokemuksen pojalta ajatuksiaan taito- ja taideaineiden merkityksestä s.26. HOAYn allitus vaitui tammikuussa. Saimme joukkoomme uusia jäseniä, ja osa pitkään olleista jatkaa edunvalvon- taamme. Kiitos kaikille äänestäjille vaikuttamisesta! Pitkäaikaisen työsuojeluvaltuutettu Eeva Topparin kenkiin astui Hanna Näremaa-Perälä, joka kertoo itsestään ja kokemuksistaan sivulla 20. HOAY täyttää tänä keväänä 40 vuotta ja sitä julistetaan myös Rivelissä. Julariveli ilmestyy syyskuussa koulujen alettua. Onnea meille kaikille! Uudet OAJ:n valtuutetut on äänestetty nelivuotiskaudelle. Onnea valituille! Olkaa eiin yteydessä asioista, jotka koette tärkeiksi ja jotka voi viedä valtuuston käsiteltäväksi. Valtuutetut edustavat meitä kaikkia elsinkiläisiä ja pääkaupunkiseudun opettajia. Aurinkoista kevättä toivottaen, Päivi Lyykäinen pa i v i.ly y k a i n e 3

6 p u e e n j o t a j a l t a Kevätaurinkoinen tervedys! Kuka edunvalvonta-asioitasi oitaa? Kuka auttaa, kun podit virkavapaan anomista tai uomaat, että palkkasi on maksettu väärin? Keneen otat yteyttä, kun sinulla on idea vapaaajan toiminnan järjestämiseksi? Kuka kertoo, miten liitytään jäseneksi tai oidetaan jäsenmaksunperintä? Tällä kertaa olen koonnut tään pienen tietoiskun siitä, mitkä toimijat HOAY:n jäsenten etuja ajavat ja asioita oitavat. HOAY-kentän järjestötoimijoita OAJ:n valtuutettu OAJ:n valtuustoon valitaan 150 jäsentä joka neljäs vuosi järjestettävillä vaaleilla. Valtuustovaalit käytiin ja sinun näitä rivejä lukiessasi tiedämme, ketkä HOAY:n 20:stä edokkaasta valtuustoon tulivat valituiksi valtuustokaudelle Valtuutettujen tulee olla opetuskentän asioista laajasti kiinnostuneita ja oman jäsenydistyksensä toimintaan osallistuvia. Valtuusto on OAJ:n ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin. Valtuusto päättää mm. järjestön tavoiteojelmasta, toimin tasuunnitelmasta, edunvalvonnan pää linjoista sekä järjestön taloudesta. Valtuusto myös valitsee järjestön pueenjotajan ja allituksen. Yksittäisillä valtuutetuilla on madollisuus tedä aloitteita ja ponsiesityksiä tärkeinä pitämistään asioista. On kuitenkin aina vakuuttavampaa, mikäli tekee yteistyötä ja pyrkii vakuuttamaan muita valtuutettuja asiastaan jo etukäteen. On myös tärkeää tedä yteistyötä x 4

7 niin oman ydistyksen allituksen kuin pääkaupunkiseutualueen muidenkin valtuutettujen kanssa. HOAY:n allituksen jäsen r HOAY:n allitus valitaan jäsenvaaleilla joka toinen vuosi. Alkanut vuosi on HOAY:n uuden, syksyllä valitun, allituksen ensimmäinen toimintavuosi. HOAY:n allitus kantaa vastuun elsinkiläisten yleissivistävien opettajien ja retoreiden paikallisesta edunvalvonnasta. HOAY:n allitus vastaa HOAY:n jäsenten paikallisesta edunvalvonnasta. Hallitus asettaa esimerkiksi paikallisesti jaettavien järjestelyerien kodentamisen tavoitteet ja reunaedot esim. madollisille työaikaja palkkauskokeiluille. Hallitus pyrkii vaikuttamaan paikallisesti opetuksen resursoinnin turvaamiseksi tekemällä yteistyötä mm. poliittisten päättäjien kanssa. Niin ikään allitus kantaa vastuun ydistyksen taloudesta ja toiminnan suunnasta. Hallitus vastaa jäsentoiminnan organisoimisesta sekä koulutuksien järjestämisestä omille jäsenilleen. Vapaa-ajantoiminta koordinoidaan ja järjestetään niin ikään allituksen työrymän kautta. Hallitus kokoontuu kerran kuussa ja sen valmistelevat toimielimet valiokunnat ja työrymät kokoontuvat niin ikään kerran kuussa. Hallituksessa jäsenten edellytetään tuovan kentän asioita allituksen tietoon ja näkökulmia päätöksentekoon. Hallituksen jäsenyys on luottamuspojainen tetävä. Luottamusmies Luottamusmiesten rooli on sopimuksin määritelty. Luottamusmieet saavat uojennusta opetusvelvollisuudestaan voidakseen oitaa tetäväänsä. Luottamusmiesjärjestelmä on yteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää virka- ja työetosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranaltijan/työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien oikeudenmukaista selvittämistä sekä työrauan ylläpitämistä. Luottamusmieen tulee olla peretynyt edustamiensa viranaltijoita/työntekijöitä koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja sopimuksiin sekä kunnan ja g 5

8 laitoksen olosuteisiin. Pääluottamusmieeltä edellytetään lisäksi laajaa kunnan olosuteiden tuntemista. Luottamusmieen tetävänä on mm. edustaa ko. ydistystä virkaja työetosopimusten sekä muiden yteisesti yväksyttyjen palvelussudetta koskevien määräysten ja sopimusten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia osapuolten kesken valvoa, että työntekijät/viranaltijat noudattavat sopimuksia ja palvelussudetta koskevia määräyksiä ja työrauaa. työntekijän terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työsuojelutoiminta perustuu vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja sen pojalta toteutettavaan suunnitelmalliseen terveyttä edistävään toimintaan ensisijaisesti arkipäivän työssä. Työnantajan ja enkilöstön tulee ydessä pyrkiä edistämään enkilöstön työyvinvointia ja turvallisuutta. Yteistoimintaa varten enkilöstö valitsee keskuudestaan työsuojeluvaltuutetut varoineen. Ytä toimipistettä tai työntekijää koskevat asiat käsitellään välittömässä yteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu voi pyynnöstä osallistua myös neuvotteluun. Työsuojeluvaltuutetun tetävänä on mm. Luottamusmieskautta jatkettiin valtakunnallisten järjestömuutosten vuoksi poikkeuksellisesti vuodella, eli nykyiset luottamusmieet jatkavat tetävissään sakka. Oman koulusi luottamusmieen yteystiedot löytyvät työpaikan ilmoitustaululta ja Työsuojeluvaltuutettu + Työsuojeluvaltuutetut ovat kaikkien työntekijöiden tukena riippumatta järjestäytymisestä. Työsuojelu kattaa toimenpiteet työn ja työolojen turvallisuuden sekä peretyä työympäristöön ja työyteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioiin peretyä työsuojelusäännöksiin kiinnittää edustamiensa työntekijöiden uomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviin asioiin. Työsuojelukausi on kolmivuotinen ja nykyiset valtuutetut aloittivat tetävässään vuoden vaiteessa. Yteystiedot löydät mm. HOAY:n kotisivuilta. 6

9 Kysymys? Ongelma? Pyri selvittämään asia läimmän esimieen kanssa Jos asia ei selviä tai teillä on erimielisyyttä ota yteyttä pikimmiten: L au r a Nurminen Opettajien työsuojeluvaltuutettu Oman koulun luottamusmies HOAY:n pueenjotaja K a a r l o Kontro H a n n a Näremaa-Perälä V a r p u Sivo n e n (reto r i t) HOAY:n yksit. koul. luottamusmiesten yteysenkilö Pääluottamusmies (kaupungin koulut) T i m o Salminen OAJ:n edunvalvontaosasto J a a n a A l a ja J u k k a T a lv i t i e Yteysopettaja ä Yteysopettajat ovat tärkeä lenkki ydistyksen ja oman koulun opettajien välillä. Koulun OAJ:n jäsenet valitsevat yteysopettajan lukuvuosittain. Yteysopettaja tiedottaa aktiivisesti ydistyksen toiminnasta, tapatumista ja lausunnoista oman koulunsa jäsenille ja vastaavasti raportoi ydistyksen suuntaan kentän kuulumisia ja välittää jäsenten toiveita. Yteysopettaja ei ratko ongelmia työpaikalla, vaan ojaa jäsenet oikean auttavan taon luokse. Yteysopettaja voi käyttää pueenvuoroja työyteisön kokouksissa. Yteysopettajat saavat ydistykseltä koulutusta sekä vaatimattoman muodollisen korvauksen tetävän oitamisesta. Yteysopettajaverkosto on elintärkeä järjestöllemme. HOAY:n toimiston enkilökunta - HOAY:llä on oma toimisto, jossa on kaksi työntekijää. Teri Hautamäki vastaa ydistyksemme kirjanpidosta ja talousasioista, Virve Björklund puolestaan jäsenasioista. Molemmat uoletivat myös lukuisista toimista liittyen koulutus- ja vapaa-ajan tilaisuuksiimme, verkkosivujen ylläpitoon ja muiin toimistotetäviin. Yteystiedot löydät kotisivuiltamme. Talvi väistyy (jos koskaan alkoikaan), lintujen laulussa on keväinen vire ja aamuauringossa voimaa. Niiden siivittämänä toivotan iloa ja energiaa teille jokaiselle kevätlukukauden töiin ja touuiin sekä työpaikalle että kotiin! Olkaa aktiivisesti yteydessä, niin kysymysten, toiveiden kuin keittämisvaateidenkin tiimoilta, Laura Nurminen l au r 7

10 x Järjestökuulumisia Maaliskuun alku ja ei juuri lumen äivääkään enää näköpiirissä. Tämä talvi on ollut erityisen lyyt ja vääluminen varsinkin täällä Helsingin seudulla. Ensimmäiset leskenledet ovat jo pujenneet kukkaan ja muuttolintujen tulo on alkanut. Myös uusi vuosi ammattiydistysrintamalla on käynnistynyt ripeästi ja teokkaasti. Syksyllä pidettiin sekä HOAY:n että OAJ PKS:n allitusvaalit. Syksyn vaalit ovat aina tärkeä tapatuma niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Vuodenvaide toi useita muutoksia Hoay:n allitukseen kokoonpanoon. Hallituksessa aloitti 14 jäsentä, joista osa vanoja, osa uusvanoja ja monet ensikertalaisia. Hoay:n kevätkausi alkoi uuden allituksen järjestäytymisellä. Oli ilo avaita, että joukkoomme oli tullut uusia innokkaita allituslaisia. Ensimmäinen uuden ja vanan allituksen yteinen seminaari oli onnistunut ja aikaansaava. Uusi vuosi ja uudet aasteet oli tiedostettu yvin. Myös OAJ pääkaupunkiseudun uusi allitus aloitti toimintansa kaksi päiväsellä seminaarilla. Työskentely oli tiivistä ja tuloksia syntyi. Vaalivuosi jatkuu OAJ:n valtuustovaaleilla. Ennakkoäänestys jo takanapäin, mutta uurnavaalit ovat edessä Leden ilmestyessä äänet on laskettu ja uusi valtuusto tiedossa. Toivon mukaan äänestysaktiivisuus vaaleissa on ollut korkea. Vain niin toteutuu jäsenten enkilökotainen vaikuttaminen. Opetussuunnitelma työ jatkuu välisenä aikana jokaisella on madollisuus kommentoida ope tussuunnitelman perus- ja lisäopetuksen kokonaisuutta. On siis vaikuttamisen paikka. Lukion tuntijako on myös työn alla. Suuria muutoksia on kaavailtu. Nätäväksi jää, minkälainen on lopputulos. Kouluissa toimivat yteysopettajat ovat tärkeitä tiedonkulunvälittäjinä ja järjestöllisten asioitten eteenpäin viejinä allitukselta jäsenille sekä myös toisin päin. Niinpä eille järjestetään toimintaan liittyvää koulutusta, keväällä kaksipäiväinen seminaari risteillen ja syksyllä ollaan taas maissa. Tämän kevään Yteisopettajapäivät ovat vielä edessäpäin tätä kirjoittaessani. Seminaarin teemana on Opetussuunnitelma 8

11 ja Eriarvoistuminen. Ojelmassa on mm. Verme, emeritusretori Marian ne Ropponen, Tulevaisuus aastaa opettajuuden, opetusneuvos Anneli Rautiainen, Eriytyvät kaupunkikoulut: Aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskeitystä, FT Venla Bernelius. Tämän lisäksi ojelmaan kuuluu perinteisesti jäseniä askarruttaviin edunvalvonnallisiin ja työsujelullisiin kysymyksiin vastaaminen. Mielenkiintoinen ja tietoa antava seminaari on siis odotettavissa. Keväällä julitaan HOAY:n 40-vuotistaivalta kutsuvieraitten kanssa G18 ja jäsenten kanssa perinteisissä softeissa toukokuun viimeisenä päivänä Korjaamolla. Luvassa on yvää seuraa, mukavaa ydessäoloa, muisteloita ja musiikkia iukapalojen kera. Kevään aikana HOAY:n jäsenille on taas tarjolla erilaisia tapatumia ja koulutuksia. Tyjien tuolien ja liikuntatoimikunnan tarjonta on jälleen ker ran runsasta: teatteria, oopperaa, musi kaaleja, matkoja, uimatekniikkaa, biljar dia, juoksukoulua, laskettelua, opejump paa ja jne. Jaksaminen ja yvinvointi ovat meille kaikille tärkeitä asioita. Siksi allituksena aluamme palvella kaikkia jäseniä niin edunvalvonta-, järjestö-, kulttuuri- ja virkistäytymisasioin. Järjestötoimintaan kuuluu myös kansainvälisten yteyksien ylläpitäminen ja keittäminen. Kevään aikana saam me vieraiksi mm. NUT delegaation Englannista. Talvenselkä on taittunut, valoa ja aurinkoa piristykseksi jo tarjolla, joten koti kevättä ja kesää mennään. Aurinkoisin ajatuksin ;) Maritta Virtanen J ä r j e s t ö va l i o k u n n a n pj 9

12 g Terveisiä Edunvalvontavaliokunnasta Uuden allituksemme aloitettua tammikuussa myös Edunvalvontavaliokunnan jäsenet ovat joltain osin vaituneet. Hienoa, että allitusvaaleissa oli paljon edokkaita ja että opettajien edunvalvonta kiinnostaa. EVK:n kokouksissa ovat läsnä myös kaupungin koulujen pääluottamusmieet Jaana Alaja ja Jukka Talvitie. Työsuojeluvaltuutetut Hanna Näremaa-Perälä ja Kaarlo Kontro kertovat kokouksissamme työsuojelun akuutit asiat. Hanna on uusi joukossamme ja jatkaa pitkäaikaisen työsuojeluvaltuutettu Eeva Topparin työtä. Lisäksi yksityisten koulujen yteysenkilö Timo Salminen on osa kokousväkeämme. Timo kertoo sopimuskouluja koskevat ajankotaiset asiat. Tämän kevään aikana laajoja edunvalvonnallisia asioita ovat olleet lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet ja tuntijako sekä säköiset ylioppilaskirjoitukset, oppilasuoltolaki, työraualaki ja peruskoulun opetussuunnitelman tuntijako. Olemme käsitelleet myös mm. sisäilmaongelmia, koulujen siivouksen tasoa, kolmiportaista tukea, tulospalkkiotavoitteita ja kerotoiminnan järjestämistä. Wilma-oikeuksien poistaminen kuraattoreilta ja psykologeilta on ollut esillä opettajien ja muun enkilökunnan yteistyön näkökulmasta. Tässä siis osa asioita, joissa on edunvalvonnallisia tavoitteita HOAY:ssä. Lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta on käyty keskustelua laajasti työrymän esityksen tultua lausuntokierrokselle. Keskustelussa on tullut esille uoli lukion yleissivistävän perustetävän kotalosta. HOAY oli mukana vaikuttamassa työrymän työskentelyvaieessa olemalla yteydessä työrymän jäseniin. HOAY on samalla kannalla OAJ:n lausunnon kanssa. Lausunto löytyy OAJ:n etusivun linkistä. 10

13 Uuden Oppilasuoltolain vaikutukset koulujen arkeen ovat puuttaneet paljon. Odotamme mielenkiinnolla, miten laki tulee vaikuttamaan syksyllä kouluissa, ja kuinka se palvelee oppilaita ja opiskelijoita. Uusi Työraualaki antaa opettajille madollisuuden puuttua opetusta äiritseviin esineisiin ja aineisiin. Kurinpitoon liittyvät uudet ojeet on yvä käydä kouluissa läpi, ja retorin kertoa, miten koulussa toimitaan mm. kasvatuskeskustelun osalta. HOAY läetti lausunnon Opetuslautakunnalle Perusopetuksen kuntakotaisen tuntijaon linjauksista. Lausunnossa otetaan kantaa siien, että tuntijaossa tulee ottaa uomioon tuntijaon vaikutus opettajien työllisyyteen, sekä pidetään tärkeänä kielipolun jatkuminen ja rymien muodostaminen alueellisesti siten, ettei alueellista eriarvoistumista edistetä. Toinen lausunnon pääkota on taito- ja taideaineiden opetuksen tuntijaossa. Valtioneuvoston tuntijako vavisti allituksen linjaa taito- ja taideaineiden asemasta. Kuitenkin käsityön pakollisten tuntien määrää on väennetty vuosiluokkien aikana. Lausunnon voi käydä lukemassa Olkaa aktiivisesti yteydessä meiin HOAY:n allituksen jäseniin, kun teillä on asioita, joita voisimme käsitellä kokouksissamme ja edistää opettajien edun valvontaa. Voimia loppukevääseen, kesä äämöttää jo läellä! Päivi Lyykäinen EVK:n pueenjota ja pa i v i.ly y k a i n e 11

14 Opettajilleko kellokortit? Suuri osa opettajista työskentelee opetusvelvollisuustyöajassa. Tämä vana järjestelmä on niin erikoinen, ettei edes työaikalaki koske näitä opettajia. Järjestelmä tuntuu ankaloittavan työtä. Opettajat kokevat usein, ettei aika riitä ja ettei kaikesta työstä makseta. Opettajuus on eettinen ammatti. Monet opettajat sutautuvat työönsä intoimoisesti tavoitteenaan lasten ja nuorten paras. Tämä näkyy mm. siinä, ettei opetusvelvollisuustyöaika ole estänyt monipuolista keittämistä elsinkiläisissä peruskouluissa. Työn keittämisen näkökulmasta olisi kuitenkin yvä ankkia kokemuksia siitä, tukisiko jokin muu työaikamalli paremmin opettajan työtä. OAJ on edelläkävijä OAJ on aktiivisesti mukana keittämässä suomalaista koulutusta ja kasvatustyötä. Ytenä työkaluna ovat myös opettajan palvelussuteen edot. Edellisessä valtakunnallisessa sopimuksessa annettiin oikeus paikallisella tasolla sopia retoreiden ja lukion opinto-ojaajien työaikaan liittyvistä kysymyksistä. Tämän lisäksi eri puolilla Suomea on meneillään muitakin työaikakokeiluja. Paikallisesti ei kuitenkaan saa sopia työajoista toisin kuin mitä valtakunnallisessa sopimuksessa määrätään. Opettajien näkökulmasta niistä päättää OAJ:n allitus. Demokraattisessa järjestössä jäsenten äänen on kuuluttava, joten OAJ:n allitus on linjannut, miten prosessi etenee OAJ:n organisaatiossa. Kukaan ei joudu mukaan kokeiluun tatomattaan Ensinnäkin madolliseen kokeiluun lätevien opettajien täytyy itse suostua siien. Sen jälkeen omat pääluottamusmieet ja oman ydistyksen edustajat ovat mukana opettajien ja työnantajan kanssa yteistyössä asettamassa kokeilun tavoitteita ja suunnittelemassa käytännön toteutusta. Kun madollisen kokeilun raamit ovat selvät, opettajat päättävät, voivatko läteä mukaan kokeiluun. Tämän jälkeen HOAY:n allitus päättää, kannattaako kaikkien elsinkiläisten yleissivistävien 12

15 opettajien näkökulmasta kokeilua viedä eteenpäin. Tämän jälkeen OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta käsittelee sopimusta ja lopullisesta yväksymisestä päättää OAJ:n allitus. Myös työnantajapuolella prosessi menee samaan tapaan. Kokeiluun tarvitaan sekä paikallinen että valtakunnallinen yväksyminen. Työaika- ja palkkauskokeiluissa kerätään kokemuksia työn keittämiseen Työaikakokeilun tärkein peruste on onnistunut tavoitteen asettelu. Koska kyse on edellytysten luomisesta työn keittämiselle, tavoitteiden asettelulle kannattaa varata riittävästi aikaa. Kokeilu on tura, jos se ei paranna oppilaiden ja opettajien arkea. On yvä aloittaa toimintatapojen potiminen koulussa siitä, mitä oppilaiden ja opiskelijoiden kasvatukseen, oppimiseen ja yvinvointiin liittyviä tavoitteita koululla on. Podinnassa auttaa yvä oppilaantuntemus, mitä tarpeita juuri meidän oppilaillamme on. Tarpeiden tunnistamisen jälkeen pitää osata löytää keinot, joilla koulu voi näiin keinoiin vastata. Pitää myös osata rajata toimenpiteet opettajien osalta eidän ammattitaitonsa piiriin kuuluviin keinoiin ja toimenkuvaansa liittyviin tetäviin. Yteisöllisellä työotteella voi erittäin vavasti tukea kasvua, oppimista ja yvinvointia. Mikä nykyisessä työaikajärjestelmässä estää järkevää työntekoa? Kun tavoitteet ja keinot ovat selvillä, on aika potia, mikä nykyisessä opetusvelvollisuustyöajassa estää paraiden toimintatapojen toteuttamista. Samalla on yvä peilata myös nykyisen järjestelmän madollisuuksia. Voisimmeko toimia toisin ilman kokeiluakin? Näiden yteisten podintojen avulla löydämme tarpeet ja keinot työaikajärjestelmän keittämiseen. Kyse on yteisön jotamisen lisäksi jokaisen oman itsensä jotamisesta. Työtä vuorotta? Opettajilla, kuten akateemisilla aloilla työskentelevillä yleensäkin, on taipumus innostua omasta työstään niin, että työn ja vapaa-ajan erottaminen unotuvat. Opettajakin saa arrastaa työtään, mutta silloin on yvä selkeästi rajata, mitä töitä työnantaja työaikana edellyttää ja mitä itse vapaaetoisesti aluaa arrastaa uimaalli- tai teatterikäynnin sijaan. Yksi tavoite työaikakokeiluille on löytää työkaluja työn rajaamiseen ja toisaalta työajan suuntaamiseen oikeisiin tetäviin siten, että työ on tuloksellisempaa. Käynnissä olevien kokeilujen perusteella tämä tavoite on madollista saavuttaa. Työaikakokeilut Helsingissä Helsingissä oli kymmenen vuoden ajan kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskeva 13

16 kokeilu. Se ei kuitenkaan täyttänyt OAJ:n tavoitteita, joten OAJ:n allitus irtisanoi kokeilusopimuksen, mistä monet kokeilussa mukana olleet opettajat olivat armissaan. Kokeilun jälkeen OAJ:n ja kaupungin välillä viriteltiin Tulevaisuuden koulu -anketta, joka myöemmin vaitui Innovatiivinen koulu -ankkeeksi. Käydyt keskustelut eivät vuosiin jotaneet konkreettiseen podintaan, vaikka ammattiydistyspuolella olisi ollut valmius tään. Nyt tilanne näyttää valoisammalta. Tarvetta kokemusten keräämiseen työn keittämisestä on vuosien varrella kerääntynyt. Naapurikaupungeissakin on edetty kokeilujen kanssa. Kellokorttia ei ole tulossa Kaikille kiinnostuneille on ollut tarjolla tietoa opettajien työaikajärjestelmistä ja käynnissä olevista kokeiluista ammattiydistyksen järjestämissä työaikailloissa. Vaikka ne olisivat jääneet väliin, jokainen voi olla uoletta, koska kukaan ei joudu mukaan kokeiluun tatomattaan. Jotta kokeilusta voisi syntyä sopimus, asia valmistellaan ensin uolellisesti siien madollisesti osallistuvien opettajien kanssa ja sen jälkeen vielä HOAY:n ja OAJ:n allitusten täytyy yväksyä kokeilusopimus. Aieeseen liittyy paljon pelkoja, vaikka kokeiluiin liittyy varsin vään riskejä. Kokeilusopimukset ovat määräaikaisia ja irtisanottavissa aikaisemminkin puolin ja toisin, jos kokeilu ei etene tyydyttävästi. Toivottavasti pääsemme keräämään kokemuksia kokeiluiden avulla. Opettajilta tulevan palautteen perusteella meillä on tarve keittää nykyistä järjestelmää vastaamaan paremmin opettajan työtä, myös opettajan näkökulmasta. Jukka Talvitie P ä ä l u ot ta m u s m i e s JUKO ry H e l s i n g i n kau p u n k i 14

17 Palveluverkon tarkistaminen - Koulutiloista luopumisessa ja koulujen ydistymisessä noudatetaan seuraavia periaatteita opetuslautakunnan linjausten mukaisesti: ytenäinen koulupolku peruskoululaisille Helsingin kaupungin koulujen palveluverkkoa tarkistetaan vuosittain sen mukaisesti, miten oppilas- ja opiskelijamäärät ovat muuttuneet. Madollisuuksien mukaan kaupungissa pyritään muodostamaan allinnollisesti ytenäisiä peruskouluja (luokat 1-9). Erityisluokkaverkkoa keitetään alueellisena palveluna Erityisluokkaverkkoa Helsingissä tarkastellaan kokonaisuutena. Lätökotana on, että erityisluokkaverkko jakaantuu tasaisesti koulujen kesken kaupungin neljällä alueella. Poikkeuksena tästä ovat erityiskoulut, jotka palvelevat koko kaupungin aluetta. teostamistarve kasvaa Yleissivistävän koulutuksen mitoitusperusteita teostetaan aiemmin käyttöönotetun 5%:n lisäksi+5% eli yteensä10%. Erityisopetuksen tilamitoitusta muutetaan vuonna 2014 siten, että integroitu erityisen tuen oppilas ei edellytä kaksinkertaista tilamitoitusta. Koulujen ja oppilaitosten erityistetävien vaatimukset otetaan rakennuskotaisessa mitoituksessa uomioon. Palveluverkkoa tarkistetaan seuraavilla alueilla tänä vuonna: Malmin ja Pukinmäen alue, Suutarilan alue, Puistolan alue, Vuosaaren alue, Jakomäen, Roiuvuoren, Poroladen, Marjaniemen, Itäkeskuksen ja Myllypuron alueet. Lisäksi tänä keväänä käsitellään myös Vanan Herttoniemen ja Käpylän alueet. Koulutilojen teostaminen ei ole yksinkertaista suunnittelijoille, päättäjille eikä tilojen käyttäjille. Olisi tarpeellista nädä konkreettisesti teostamisen kustannusvaikutukset. Tuleeko todellista säästöä, jos toisaalla tiloista luovutaan, toisaalla kustannuksia tulee jäljelle jäävien tilojen remontoimisesta ja mm. oppilaiden kuljettamisesta? Erityisluokka- ja palveluverkon tarkistaminen aieuttaa monien opettajien siirtämisen tai siirtymisen toisiin kouluiin, eikä mielipaalta voi välttyä. Verkon tarkistusten tulee olla loppuun saakka arkittuja ja informaation pitää tulla ajoissa, jotta opettajilla on madollisuus vaikuttaa työpaikkansa valintaan. Kun alueilla esitetään muutoksia tiloiin, niin koulujen enkilöstölle järjestetään kuulemistilaisuuksia. Ne ovat osa yteistoimintamenettelyä, jossa työnantajalla 15

18 (TA) on velvollisuuksia ja työntekijöillä tilaisuus tuoda esiin näkemyksiään. Luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu on mukana kuulemistilanteissa. Organisaatiomuutoksissa TA esittää muutoksen syyt, vaitoedot ja vaikutukset. Keskustelussa kaikki näkemykset kirjataan ja ne tulee olla opetuslautakunnan jäsenten luettavissa. Päättäjien on oltava tietoisia kaikilla tasoilla päätöstensä vaikutuksista. Alueilla järjestetään myös asukasiltoja. Jos opettajat osallistuvat niiin, on muistettava, että tiedottamisvastuu koulun asioissa on retorilla ja asian esittelijöillä. Seuraavia asioita on syytä tuoda esiin kuulemistilaisuuksissa: miten luodaan sen todellinen toteutuminen, jos rakennukset ovat kaukana toisistaan? Opettajat tulevat kuulluiksi tilaratkaisuissa olemalla aktiivisia yteisissä tilai suuksissa ja olemalla yteydessä valmistelijoiin ja päättäjiin. Merkittäviä vaikuttajia ovat tietenkin oppilaat ja eidän uoltajansa. Yteistyö koulun ja alueen välillä on tässäkin olennaisen tärkeää. Jos muutoksilla on vaikutusta opettajan työ- ja palvelussuteen etoiin, niin prosessissa ovat mukana myös luottamusmieet. Suurenevatko oppilasrymät tilojen teostamisen seurauksena? Joudutaanko tekemään / pitäisikö tedä remontteja? (erikoisluokat, erityisluokat ) Toteutuvatko koulun ops:ssa kirjatut pedagogiset ratkaisut? Tuleeko oppilaiden kuljetustarpeita lisää?( IP-toiminta,kerot, erityisoppilaat ) Jaana Alaja p ä ä l u ot ta m u s m i e s Siirtyvätkö opettajat tiloista toiseen? Jos perustetaan ytenäistä peruskoulua, 16

19 Kun opettaja oireilee työpaikallaan mutta uomaa oireiden katoavan esim. viikonloppuisin ja loma-aikoina, on syytä ilmoittaa asiasta omalle esimieelle, koska oireilu vaikuttaa työperäiseltä. Kouluisännän tetäviin kuuluu ilmanvaitokoneiden suodattimien vaito kadesti vuodessa, koneiden käymisen valvonta ja uollon tilaaminen. Joskus suodatin voi olla pois paikoiltaan, koneen toiminnassa vikaa tai esim. ns. palopelti kiinni, jolloin ilma ei virtaa (sen voi todeta paperilla säleikön edessä). Joskus vika löytyy koulun pölyisestä sisäilmasta ydistyneenä kuivaan sisäilmaan (talvella usein vain 15 % suteellista kosteutta) mikä kuivattaa silmiä ja engitysteitä. Ellei koulun konstein päästä ongelmasta, on esimieen otettava yteyttä tilakeskuksen isännöitsijään, joka voi tilata korjauksia ja tutkimuksia. Mikäli opettaja on käynyt oireidensa vuoksi muualla kuin työterveyskeskuksessa, kannattaa oireista ilmoittaa kuitenkin spostilla omalle työterveysoitajalle. Tässä ensimmäisessä vaieessakin enkilökunnan tiedottaminen tedyistä toimenpiteistä on tärkeää. Rakennuksen ovat usein elinkaareng Sisäilmaongelman käsittely Opetus viraston työpaikoilla Jotta sisäilmaongelman tai sen epäilyn käsittely ja tutkiminen etenisi madollisimman yvin, on laadittu kolmivaieinen malli. Mallia tarvitaan, koska on tärkeätä, että eri toimijat eivät tee päällekkäistä työtä, pysyvät roolissaan ja ovat selvillä asioiden etenemisestä. Sisäilman vuoksi oireilevan on yvä tietää keen olla yteydessä ja koulua jotavalle retorillekin asian kulku on yvä amottaa. 17

20 Menettelytavat sisäilmaongelmissa: toimintamalli esimieille ja työpaikoille Työntekijä avaitsee sisäilmaongelman Esimies Kouluisäntä / isännöitsijä Palaute ratkaisuista ja toimenpiteistä ei sisäilmaongelman ratkaisu kyllä esimies Kouluisäntä Koulu- ja opiskelijaterveydenuolto Työterveysuolto Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö Isännöinti Ympäristökeskus OPEV tilapalvelut HKR-rakennuttajan kosteus- ja sisäilmarymä Palaute ratkaisuista tai toimenpiteistä ei Sisäilmaongelman ratkaisu kyllä Työsuojelupäällikkö Sisäilmatyörymä Tarvittavat yksilöratkaisut 18

21 sa päässä ja erilaisia vikoja ja puutteita avaitaan. Toisessa vaieessa rakennuksen ongelmia ja oireilua käsitellään opetusviraston moniammatillisessa sisäilmatyörymässä (tilakeskus, työterveysuolto, ympäristökeskus, Palmia, työsuojelu ja opetusviraston tilapalvelu). Viimeistään tässä vaieessa tedään rakennuksen kuntoa koskeva tutkimus, jotta tiedetään korjaustarpeen laajuus. Tutkimuksen tilaa tilakeskus ja sen voi tedä ulkopuolinen insinööritoimisto tai HKR:n kosteusvauriorymä. Toisessa vaieessa tiedotusta ongelman laadusta ja laajuudesta oitaa tilakeskuksen tiedotus ydessä opetusviraston kanssa. Toinen vaie kestää usein pitkään ja pitää sisällään jo suuriakin korjaustoimenpiteitä. Tässä vaieessa sisäilmatyörymä joutuu myös miettimään korjauskoteiden keskinäistä kiireellisyyttä. Joskus tään vaieeseen edenneet ongelmat ratkeavat ilmanvaidon säätämisellä, nuooamisella tai pölyongelman perusteellisella siivouksella. Mikrobilöydöksiä on ja niitä pyritään allitsemaan rakenteiden tiivistämisellä, jotta rakennuksen alipaine ei imisi likaista ilmaa esim. seinien ja lattian pienistä raoista ja ilmanpudistajilla sekä oireilevan siirrolla toisiin tiloiin. Näin yritetään tedä, koska korjausta ei saada eti aikaan eikä väistötilaa ole. (Tai olisi, jos kaupunginvaltuusto nostaisi veroäyriä tai jotain muuta jätettäisiin tekemättä) Tässäkin vaieessa enkilökunnan riittävä ja toistuva tiedonsaanti on tärkeää. Sisäilmatyörymässä on ollut n. 35 koulun tilanne viimeisen vuoden aikana käsittelyssä. Samaan aikaan korjauksia on tety ja tedään seuraavan kadeksan vuoden aikana viidessä kymmenessä koulussa (läde: Helsingin 2014 budjetin liite). Korjattavaa kodetta, esim. suojauksia ja työmaa-alueen rajauksia seurataan ja jo korjatun koteen vastaanottotarkastuksella varmistaudutaan rakennuksen toimivuudesta. Jo korjauksen suunnitteluvaieessa saattaa työsuojelukin sanoa sanansa riippuen esim. muutostöiden paljoudesta. Kolmannessa vaieessa saatetaan myös joutua tilanteeseen, jossa yksilötasolla voidaan joutua miettimään esim. työskentelyä muissa tiloissa. Korjausten jälkeen uusien materiaalien, liimojen ja maalien päästöt saattavat olla erkistyneelle liikaa. Jokaisessa vaieessa tiedottaminen on tärkeää ja tiedonsaanti jokaisen oikeus. Kaarlo Kontro O p e t ta j i e n työsuojeluva lt u u t e t t u 19

22 Turvallista, terveellistä ja tuloksellista työntekoa 2 Aloitin vuoden alussa opettajien työsuojeluvaltuutettuna. Työalueeseeni kuuluvat Helsingin opetusviraston ja työväenopiston ja arbiksen opettajat. Ruotsinkielinen päiväoito on Helsingissä myös Opetusviraston alaisuudessa, joten työsuojelun termit on syytä allita myös ruotsiksi. Aiemmin olen tenyt työtä pitkään erityisopettajana ala-ja yläasteella, laaja-alaisena ja erityisluokanopettajana. Työsuojeluvaltuutettu ei välttämättä suojele työtä, vaikka aluksi niin vitsailinkin. Mikä siis on työsuojelun tarkoitus? Vastauksia on monia, mutta kiteytys voisi kuulua vaikka, että työsuojelu toimii sen yväksi, että työ sujuisi turvallisesti, terveellisesti ja tuloksellisesti. Työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja tuloksellisuutta tarkastellaan esimerkiksi työpaikkaselvityskäynneillä, joita tedään kouluille viiden vuoden välein. Käynnin aluksi tavataan koko työporukka ja keskustellaan esimerkiksi työpaikan ilmapiiristä ja työn iloista ja suruista. Apuna on kaavio, joon on koottu työntekijöiden vastaukset ennakkokyselyyn. Kun opettajat ovat läteneet tunneilleen, työsuojeluvaltuutetut tekevät retorin, kouluisännän ja vaikkapa terveydenoitajan kanssa kierroksen koululla ja tarkastelevat koulutilojen turvallisuutta ja toimivuutta. Työsuojeluvaltuutetut tekevät työtä tiiminä. Yli viiden tuannen elsinkiläisopettajan työsuojelusta uoletii minun lisäkseni Kaarlo Kontro. Koulun muun enkilökunnan työsuojeluvaltuutettu on Tiina Illman ja Palmian enkilökuntaa varten on oma työsuojeluvaltuutettunsa. Työsuojelua on pidetty niin tärkeänä, että tänä vuonna saatiin lisäresurssia. Esimiesten ja asiantuntijoiden kokopäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna aloitti Varpu Sivonen. Esimieille tarjottava työsuojelun asiantuntemus on koko työyteisön yödyksi. Työsuojeluvaltuutetun työssä on kak si asiaa ylitse muiden: sisäilmaongelmat ja ristiriitatilanteet. Koulujen sisäilmaongelmat ovat laajasti tiedossa, mutta väemmän tiedossa on se, mitä koko ajan tedään ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka perusteellisia remontteja ei ole madollista saada ytä aikaa kovin moneen kouluun, tedään pienempiä kunnostus- 20

23 töitä koko ajan ympäri kaupungin kouluja. Tutkitaan, korjataan ja arvioidaan. Asioita käsitellään kuukausittain sisäilmatyörymässä, joka on tilakeskuksen, ympäristökeskuksen, työterveyskeskuksen, Palmian, HKR: n ja opetusviraston yteistyöelin ja työrukkanen. Sisäilman laatuun voivat työntekijät vaikuttaa itsekin pitämällä työtilansa siivottavina. Tavarat on syytä säilyttää tasojen sijasta kaapeissa ja laatikoissa. Siivouksen puutteista on syytä raportoida virallisen palautejärjestelmän kautta. Huonekasvit voivat olla sisäilman kannalta yödyllisiäkin, mutta multa täytyy vaitaa akerasti, ettei sinne pääse keittymään mikrobeja. Helsingin kaupungilla on yviä ojeita ja malleja moniin tilanteisiin. Ristiriitatilanteissa sovelletaan Sopua ja sovittelua- mallia. Työpaikkakiusaamiselle on kaupungissa nollatoleranssi, eikä kiistoja jätetä sovittelematta. Työsuojelun tavoitteena on saada työpaikan imiset toimimaan keskenään, mutta jos se ei onnistu, edetään mallin mukaisesti ottamalla mukaan neuvotteluun kulloinkin asiaan kuuluva esimies. Työsuojeluvaltuutetun tetävä on mi nul le tosi mieluinen aaste. Peretymistyötä riittää, ennen kuin kaikki lait ja asetukset ja säännöt ja määräykset ovat sujuvasti allinnassa, mutta työ on kiinnostavaa, koska tiedot ja taidot tulevat eti käyttöön ja palvelevat suurempaa tarkoitusta: suomalaisen koulutuksen keittämistä. Omaa työssäjaksamistani oidan ystävien ja pereen kanssa, liikkumalla, lukemalla, kokkaamalla ja kaupunginorkesterin konserteista nauttimalla. Hanna Näremaa-Perälä O p e t ta j i e n työsuojeluva lt u u t e t t u 21

24 Jooseppi työmatkailee Harmaanlikainen maaliskuun aamu taittuu torkkuvassa bussissa. Nytkätelyä pysäkiltä toiselle, kiidytyksen ääntä, pneumatiikan suinaa ovien avautuessa ja sulkeutuessa, samoja naamoja ja joitakin koulumme oppilaita, jotka aamuväsyneinä ovat ianan iljaisia. En jaksaisi vielä kuulla nuoruuden kiljaduksia, olenan turvallisen keski-ikäinen ja vielä aamutorkuksissa. Keski-ikäinen, joka koettaa ottaa vastaan keiin eitetyn anskan nuorilta, joilla ei ole aavistustakaan siitä, että olen joskus ollut eidän laillaan rajoja kokeileva, aikuisten apatuksille naurava pitkätukkainen kapinallinen. Olisinko uskottavampi, jos tärätäisin luokkaan, sellaisena kuin näytin 70 -luvulla. Jos laittaisin soimaan Led Zeppelinin, Colosseumin, Deep Purplen, skittariffit ja percussiot elistämään ikkunoita, jea lads, we go straigt troug, we don t care anybody or anyting we just play and fly. Kaduttaa. Miksi en tullut omalla autolla? Olisin soittanut vaikka Black Sabbatin Paranoian täysillä, jotta eräisin todellisuuteen. Herään todellisuuteen, on aika nousta koulun pysäkillä. Jostain syystä aamuväsynyt tulevaisuus saa spiidiä koulun näkemisestä tai nädessään muita kotalontovereita. Tiesittekö, että vankiloita, inttiä ja kouluja ydistää monikin asia. Niissä purraan samaa näkkileipää, muut seikat ovat sosiologiaa ja sosiaalipsykkaa, ei puututa nyt siien. Kolmen tunnin kuluttua on ruokailuvalvonta. Reksin mukaan pitäisi nyt seurata, ettei voidellun näkkileivän liimaus pöytien alapintaan jatkuisi. Kollega Virtanen jo edotti, että poistetaan levite linjastolta; edotus sotii varmaan perusopetuslakia vastaan, en nyt tiedä pykälää, mutta kyllä se äkkiä löytyisi, jos kysyttäis vaikka opetusvirastosta. Ekä elpompaa olisi poistaa pöytien alapinta. Mopot kurvailevat jalankulkijoiden seassa, bensan käry aamuviileässä ilmassa sekoittuu tuoreeseen röökin ajuun, imisenalkuja, yä uusia koortteja oppivelvollisia oikaisee eri suunnista saamaan jokapäiväistä Pisa-siunausta. Olen tuon Pisa -siunauksen pappi, jaan yleissivistystä, kontrolloin, arvioin, vaikka useinkin aluaisin jäädä nuoren voiman kanssa puumaan elämästä ja siitä miten nuoret kokevat sen. Olenan joskus etsinyt v 22

25 rajoja, rakkautta, eräävää seksuaalisuutta ja monikin päivä on tuonut joskus uusia asioita, kunnes nyt kun tiedän kaiken, mitään uutta ei pompada eteen: mikään ei ole uutta auringon alla. Olenko jymätänyt? Keski-ikäinen. Silti sydämessäni asuu kapinallinen, miksi ette sitä ymmärrä, en vain näe asioita teidän laillanne, 15 -vuotiaat. Se kapinallinen on uolissaan teistä, joilla mene uonosti. Mitä, jos kurvaisinkin parkkiselle viissatasella Nortonilla ja antaisin pakoputken paukkua ja peittää moposkoottereiden immeän pärinän. Pitkä vaalea tukka apsottaisi, musta nakarotsi aisisi öljylle ja kapinalle. Se olisi muisto neljänkymmenen vuoden takaa. Se, jos mikä olisi statement. Olisinko silmissänne uskottava, kuulisitteko minua? Saisinko silloin neuvoa teitä? Ei, ette te sitä kaipaisi, te tarvitsette järkeviä aikuisia, niitä kallioita, jotka kuitenkin seisovat rinnalla. Koulun ovella on pauksenmoinen tungos ja se tiivistyy, kun sisälle pyrkivät kasit uomaavat, että avainten erra läestyy ovea. Meillä alkaa koe kaeksalta ja mulla jäi kirja pulpettiin, enkä etinyt lukee, yrittää joku. Kivetän sydämeni ja vastaan, että sisään pääsee tasan kadeksalta. Kysymysän on valvontavelvollisuuden ja perusopetuslain velvoitteista, joista työnantaja on ollut varsinkin viime keväänä Alppilassa tiukkana. Vedän oven kiinni takanani. Työpäivä alkaisi kota ja sen lopuksi olisi OHR: n kokous. Tapaisin Nikon ja änen äitinsä. Isää en ollut muistaakseni nänyt. Poika -raasu on yksinäinen ja koulu on mennyt kenosti jo kolmannesta asti. En jaksa uskoa, ettei Niko pärjäisi, jos vain olosuteet olisivat suotuisammat. Koen eksistentiaalista tuskaa: olisinko voinut auttaa Nikoa, jos olisin eti alusta asti tenyt kaikkeni, olisimmeko ydessä kyenneet kannattelemaan lasta, ytä näistä yli kuudesta sadasta. Siinä yksi opettajuuden raskaista asioista, joiin kaipaa työtoveria, OHR:ää ja esimiestäkin. Opettajainuone, ieman vanatava genetiivi ovessa, sisällä uusi aika, luojan kiitos. Kello on kymmentä vaille kadeksan, olen siis varmaan vielä työmatkalla, jos minulle 23

26 z vaikkapa sattuisi työmatkatapaturma vai loppuiko työmatkaosuus koulun ulko-oveen vai kenties koulun portille? Onneksi asialla ei olisi mitään väliä. Sovalla istuu Aino, 57 vee. Ei uskoisi Ainosta, että se oli ippikamppeissa ekalla Ruisrock -keikalla Olisin voinut tavata Ainon jo silloin kun itse tulin Tukolmasta Turkuun Ruisrockiin oltuani melkein koko kesän tuossa liavanleivän maassa töissä. Ovesta kömpii sisään Hese, vanaparta, pelasi joskus maajoukkueessa ja oli myös siellä Ruisrockissa. Luulen, että alamme jo lukea toistemme ajatuksia: yteensä melkein sata vuotta opettajuutta. Pulladamme kota käytävälle, jonka joku irvileuka on ristinyt uraputkeksi, päässämme alkavan koulupäivän aloitussanat. Toivomme, että koko poppoo olisi ajoissa paikalla tavarat mukana, mikä voi osoittautua ylimitoitetuksi aaveeksi. Olemme yleisivistyksen virkamieiä toteuttamassa perusopetuslakia ja -asetusta. Toteutamme eduskunnan tatoa ja opetusallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ojeita, opetusviraston delegointipäätöksiä ja allintosääntöä ja opetussuunnitelmaa, jotka muokkaamme didaktiseksi kudelmaksi nousevan voiman sivistämiseksi, jotta e aikanaan kykenisivät maksamaan eläkkeemme. Onneksi eistäkin tulee aikuisia ja - keski-ikäisiä mutta sitä e eivät vielä aavista. Kota jo eitän unelmani odottamaan seuraavaa työmatkaa. Kerään itseni, tunnistan aikuisuuteni ja ammatillisuuden. Puen ylleni opettajuuden roolin, asiallisen mutta toivottavasti empaattiseni ja karistan aikean nuoruuden kaipuun. Kapina on päättynyt ja työmatka mutta läden silti lentoon, kun kello soi, koska sielussani asuu opettaja. Terveisin Jooseppi, joka rakastaa lumetonta kevättä v 24

27 Päivän kuva Miikka Paajanen 25

28 Taidekasvatus palvelee imisyyttä < Imissydän on kanteleen kaltainen. Siellä on viritetty eri tunteet sointuviksi kieliksi, joita Elämä soittelee. Kokemukset muodostuvat sydämessä taruiksi, jotka yksinäisinä etkinä alkavat soida ja erättävät tuansia kuvia mielikuvituksen maailmassa. Näitä säveliä tulisi ottaa talteen ja muodostaa pysyviksi. Taiteen tetävä onkin näiden sävelien kokoaminen. (Kuvataiteilija Einari Uusikylä, s. 1890, vuonna 1913). bnm,.- y p Vuosikausia jatkunut peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen on ollut ankala prosessi. Varsinkin oppiaineiden tuntimääristä on taisteltu. Tämä ei ole yksistään uono asia; se osoittaa, että Suomi on demokraattinen valtio, jossa mikään tao ei voi sanella mitä opetetaan ja miten opetetaan. Kansalaisilla on omat arvonsa ja näkemyksensä siitä, miten niiden pitäisi näkyä koulukasvatuksessa. Eivät opettajatkaan ole yksimielisiä siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa. Koulutuksensa ja ammattietiikkansa vuoksi opettajilla on kuitenkin edellytykset ymmärtää mistä opetuksessa on perimmiltään kysymys. Tärkeintä on oppilaiden tasapainoinen keitys. Sitä ei saa vaarantaa kumartelemalla niitä, jotka esittävät koulun aidan takaa tai vallan kammareista yksipuolisia vaatimuksia, ellei peräti ukauksia. 26

29 On niitä, jotka vaativat kouluun lisää oppiainesta, joka takaa kansainvälisen taloudellisen kilpailukykymme tulevaisuudessa. Koulun pitää tuottaa osaajia on okema, jota on kuultu päättäjiltä kyllästymiseen saakka. Harva vastustanee sitä, että koulussa on riittävästi oppiaineita, joista tulevat insinöörit, teknologit ja kauppatieteilijät yötyvät. Ilman monipuolista kielitaitoa iminen on vaikeuksissa. Näiden selvien tosiasioiden tunnustaminen ei saa jotaa sellaiseen yksipuolisuuteen, että ns. taito- ja taideaineet luokitellaan turaksi puuasteluksi, joka estää teokasta opiskelua. Onpa jopa vaadittu, että kaikki nämä turat aineet poistettaisiin opetussuunnitelmista! Millainen olisi maailma ilman musiikkia, kuvia, veistoksia, tanssia tai teatteria! Entä jos iminen ei liikkuisi tai käden taidot surkastuisivat? Eivät taide- ja taitoaineet ole tärkeiden aineiden vaitoetoja, niiden arrastaminen kuuluu elämään ja tekee meistä imisiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Taide luo kauneutta, antaa esteettisiä elämyksiä ja tuottaa iloa. Paraimmillaan taide ruokkii imisen sisäistä kauneutta, joon liittyy taju oikeasta ja väärästä sekä alu toimia inimillisten arvojen puolustamiseksi. Taidekasvatusta tarvitaan, jotta jokaisesta lapsesta kasvaisi kokonainen iminen: ajatteleva, tunteva, välittävä ja luova. Taidekasvatus erkistää imisen tunne-elämää, usein luovat taiteilijat oivaltavat mikä elämässä on tärkeintä. Näin kirjoitti nuori kuvataiteilija-laulaja, isoisäni: Imisen tärkeimpiä tetäviä tässä elämässä pitäisi olla sielunsa kypsyttäminen likemmäksi täydellisyyttä, eikä ainoastaan pintapuolisten nautintojen, rikkauden, mukavuuden ja kunnian etsiminen, sillä kaikki nämä ovat katoavaista omaisuutta, jota vastoin sielullisia voimia ei mikään voima ävitä. Kun puolustamme taideaineita, liikuntaa ja käsitöitä puolustamme oppilaiden oikeutta eeään elämään ja omien luovien kykyjensä löytämiseen. Kari Uusikylä E m e r i t u s p r o f e s s o r i 27

30 Tekstiilityö Tekstiilityön opetuksessa erityinen ilon aie on oppilaiden innostus. Pääsääntöisesti oppilaat tulevat tunneille yvillä mielin ja alukkaina tekemään itse suunnittelemiaan töitä valmiiksi. Kun oppilaalle työn suunnittelu, teknisten ratkaisuiden keittely ja keksiminen sekä onnistunut lopputulos, ovat tärkeitä silloin opettajan työ on matavaa. Vaikeinta opetuksessa on tavoittaa levottomat ja rikkinäiset lapset. Kiire ja keskittymiskyvyttömyys, itsekkyys ja kotuuttomat vaatimukset tekevät oppimisesta erittäin aastavaa joskus jopa madotonta. Kun aloitin opettajan työn, opetusta säädeltiin yvin tarkoin kuntakotaisella opetussuunnitelmalla. Vireässä kirjassa oli selkeästi lueteltu kaikki ne tekniikat ja jopa ne työt, joita kunakin vuonna tuli oppilailla teettää. Oppilaan oman suunnittelun osuus oli varsin rajallinen. Kaikki ikään kuin noudattivat ennalta määrättyä kaavaa oppilaan osaksi jäi valmistaa tuote, joka madollisimman pitkälle muistutti aikuisen aiemmin tekemää. Oppilaat vaikuttivat olevan kuuliaisempia, rauallisempia ja työt etenivät kurinalaisesti. Nyt arvostetaan itse keiteltyä ideaa. Työskentely voi läteä liikkeelle esim. tekniikasta, oppilas itse miettii omaa tarvettaan, omia taitojaan ja käytettävissä 28

31 o o o o o olevaa aikaa ja pyrkii näissä raameissa toteuttamaan itselleen merkityksellisen tuotteen. Tarkoitus ei ole tuottaa maailmaan turakkeita, vaan esineitä ja asioita, joilla on todellista käyttöarvoa. Omassa työssäni olen toki opettaja, mutta yvin suurelta osin myös täysin läsnä oleva aikuinen. Oppilaita ei pysty luotsaamaan eteenpäin, ellei tutustu eiin ja eidän taitoiinsa perusteellisesti. Käsityöläisyys on elämäntapa. Varsinaisen käyttöarvon lisäksi itse tedyt tuotteet ovat aina sopivia ja vastaavat juuri sitä omaa kauneus ja käytännöllisyyskäsitystä. Läes kaiken voi tedä itse eikä vapaa-ajalla puutu mielekästä tekemistä. Ideoita opetukseen saa kaikkialta, lätökota on aina enemmän tai väemmän oma tarve. Inspiraation voi erättää kuva, kaunis materiaali mutta aivan ytä yvin sykäyksen voi antaa kollegan kysymys tai ilmaan eitetty idea. Myös itse avaitut pulmat innostavat keksimään ratkaisuja. Miten en palellu? Miten saan tarvikkeet kuljetetuksi? Miten saan tilasta viityisän? Ympärillämme on aina sekä yviä että uonoja esimerkkejä. Itse nautin tavattomasti siitä, että työön voi uppoutua aivan täysin silloin ulkomaailma unotuu ja omin käsin voi synnyttää jotakin ennen näkemätöntä. Tarjoilen myös oppilailleni näitä itaita etkiä. Mitään yvää ei synny kiireellä. Onnistunut työ vaatii keskittymistä, tuumimista ja ratkaisujen löytämistä. Kakku paistuu tunnissa ja muutamassa päivässä se on syöty. Käsityön valmistus vie aikaa, vaatii kärsivällisyyttä ja keittää sitä. Paraimmillaan tuote kestää vuosikymmeniä ja siirtyy arvokkaana perintönä vielä lapsenlapsille. Paras etki opettajalle on se, kun oppilaan silmissä syttyy kipinä. Hankala pulma ratkeaa, työ valmistuu, sen saa viedä kotiin ja esitellä ylpeänä läeisille. Viimeaikaisista uippuetkistä tulee mieleen tilanne, jossa olimme opetelleet 6. luokan oppilaiden kanssa neulontaa. Olin selittänyt oikean- ja nurjansilmukan eron, olimme katselleet miltä ne valmiissa neuleessa näyttävät. Kun sitten jokainen sai suunnitella omaa neuletyötään, yksi poikaoppilas kysyi, voisiko än suunnitella aivan itse mallin, joka perustuu oikeiden ja nurjien silmukoiden vaitelulle. Opettajalle tällainen innokkuus on osoitus yvään maaperään uponneesta täysin perille menneestä viestistä. Tällaisten etkien vuoksi tiedän olevani maailman paraimmassa ja reellisimmässä ammatissa käsityön opettajana. Elina Kaverma-Soukko T e k s t i i l i t y ö n leto r i, K ä p y l ä n perusko u l u 29

32 Kuvassa 9. luokan oppilaat ompelevat itselleen vaatteita. Oppilaiden vastauksia M i k ä ko. aineen tunnilla on m u k ava a / tylsää? Käsityön tunneilla on rentoa ja voi ite päättää tai ainakin vaikuttaa kaikkeen mitä tekee. On myös kiva, että voi teä itelleen vaatteita ja korjata rikkimenneitä vaatteita. Kässän tunnilla on mukavaa ja rauallista. Tunneilla on yvä ilmapiiri, koska juttelu ei ole kielletty. Opettaja on mukava. Kässän tunnilla ei tarvitse olla täydellinen, kunan tekee paraansa. Käsityötunnilla tedyt työt ovat yödyllisiä, tunneilla ei ole kiire työ suorittamisessa. Töissä meillä on yvin vapaat kädet. Meillä on kiva opettaja. Kässän tunneilla saa itse vaikuttaa mitä aluaa tedä. Tarvittavat materiaalit löytyvät ja suunnitteluun on letiä ja kirjoja. Oppitunnit ovat rentoja. 30

33 Musiikinopetus - open ajatuksia! Pienenä poikana löysin itseni pianotunneilta ja sittemmin poikakuorosta sekä sellotunneilta. Valinnat eivät olleet pelkästään nuoren pääänpistoja vaan luonnollisesti myös vanempieni valintoja. Musiikkiarrastus joti kodallani musiikkiluokkaputkeen ja musiikkilukioon. Kouluvuosien varrella musiikilliset kiinnostuksen koteeni vaitelivat taidemusiikista kansanmusiikkiin ja populaariin sekä laulamisesta eri instrumentteiin. Lukion jälkeen musiikki oli jo niin iso osa elämääni, että valinta jatkokouluttautumiseen alalle Sibelius-Akatemiassa ei ollut vaikea. Kokonaan toinen podinnan paikka oli, että mitä sitä musiikin kanssa aluaisi tedä. Viimeiseksi mielessäni oli opettaminen. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston opiskelijana löysin itseni opetusarjoittelusta Herttoniemen yteiskoulusta. Innostava ojaava opettajani va kuutti minut tämän arjoittelun aikana siitä, että opettaminen voi olla jopa mukavaa ja työssä pääsee myös nauttimaan muusikkoudesta. Hyvä opettaja voi vaikuttaa tulevaisuuden valintoiin. Tuolloin ensimmäisen kerran ajattelin opettamista ytenä ammattivaitoetona. Vuosien opiskelu taideyliopistossa 31

34 ruokki taiteellista ajatteluani ja musiikinopettajan työt aloitettuani olin tietenkin taitelija. Nyt, viisitoista työvuotta vanempana, koen edelleen olevani taiteilija, mutta erityisesti kasvattaja - taidekasvattaja. Jälkimmäinen ajattelu on vavistunut koko opetustaipaleeni ajan. Uskaltaminen, kokeminen, tunteminen, luovuus, luottamus ja muiden uomioiminen sekä yleissivistys ovat itselleni opetuksessa niitä asioita ja arvoja joiden parissa aluan taidekasvattajana tedä työtä. Edellä mainittujen asioiden käsittelyyn musiikki avaa monia eri tulokulmia. Musiikintunnilla näitä voidaan käsitellä myös ilman sanoja oman kokemuksen kautta. Kasvattaja on toki kasvattaja ja käsittelee asioita kuin asioita sitä mukaan, kun niitä eteen tulee, vaikka ne eivät suoranaisesti liittyisi musiikkiin tai edes opiskeltavaan asiaan. Olen tenyt ja kokenut musiikin parissa monenlaista ja koen, että oma kokemukseni musiikin eri muodoista, soittimista ja työtavoista on luovuuteni läde. Tätä kokemusta aluan osaltani jakaa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. On sitä rautalankaa jo väännetty Laskin uvikseni, että olen täänastisen urani aikana opettanut esimerkiksi yli seitsemääkymmentä eri seiskaluokkaa. Oppilaiden määräkin on jo melkoinen. Kodallani eläkeikään taitaa silti olla vielä läemmäs kolmekymmentä vuotta olettaen eläkeikä nykyisestä kooaa. Eipä taida olla ime, jos omma rupeaa välillä maistumaan vään puulta. Tässä kodassa uraa onkin paikallaan potia, että mikä saa jaksamaan ja antaa voimia työssä? Miten jaksan tulevat vuodet ja mistä saisin ideoita työön? Ajan engen seuraaminen ja teknologian tuomien madollisuuksien yödyntäminen tulevaisuudessa vaatii jatkuvaa opiskelua. Siksi täydennyskoulutus ja siien pääseminen on tärkeää jaksamisen kannalta. Myös yteistyö muiden koulujen ja musiikin ammattilaisten kanssa on tärkeää, että näkee erilaisia tapoja tedä tätä työtä. Toisaalta voimia saa myös positiivisista kokemuksista. On kovin vaikea määritellä uran uippuetkeä tai yksittäistä onnistumista, mutta onneksi työssä on kertynyt yviä kokemuksia melko paljon. 32

35 Se voi olla yksittäinen onnistunut ja tunnelmaltaan lentoon lätenyt tunti, bändikurssin yteen itsautunut porukka esityksessään, yvin soiva kuorosovitus kevätjulassa, pitkäjaksoinen luova prosessi ja onnistunut lopputulos tai vain yksittäisen oppilaan ilme, kommentti, kiitos. Näistä aineksista rakentuu oma työssä jaksamiseni ja alu ideoida ja kokeilla uutta. On toki tunnustettava myös musisoinnin terapeuttinen vaikutus itselle silloin kun se ei tapadu opettajan roolissa. Tässä esimerkiksi opebändin arjoitukset koululla tai soittokokemus toisaalla vavistavat omaa muusikkoutta ja ovat parasta terapiaa. Myös käynnit konserteissa tai musisointi omien lasten kanssa toimivat erinomaisena rentouttajana. Musiikin opiskelu ja opettaminen tulevaisuudessa Viime lukuvuonna valmistimme musiikkiteatteriesityksen kuvataiteiden, ilmaisutaidon, liikunnan ja musiikinopetuksen voimavaroja ydistäen. Prosessi oli pitkä alkaen käsikirjoittamisesta, säveltämisestä, visuaalisesta- ja äänisuunnittelusta aina arjoittamiseen ja esityksiin asti. Koen vavasti, että tämän kaltainen pitkäjänteinen prosessi on korvaamaton kokemus osallistujalleen sekä oppilaille että minulle opettajana. Prosessin aikana käsitellään laaja kirjo eri tunteita ja työtapoja. Päämäärätietoinen työskentely koti esitystä on myös varsin palkitsevaa. Pitkä latautuminen arjoitusten ja työn kautta purkautuu onnistuneen esityksen jälkeen vavana yteisöllisenä kokemuksena. Koko kouluyteisön tuki projektityölle oli luonnollisestikin erittäin tärkeää ja siitä olen kiitollinen. Kokonaan toinen asia on se miten projektityöskentely onnistuu lukujärjestyspojalta rakennetussa koulupäivässä. Monessakin eri projektissa mukana olleena olen tuskastellut ukattua aikaa kun taas aloitetaan ja sitten lopetetaan ja siivotaan. Tämä sitten toistuu tunnista toiseen. Luovan prosessin keskeyttäminen kellonsoittoon on melko turauttavaa. Samaan aikaan kun projektityö on käynnissä yden rymän kanssa joutuu jo potimaan miten sen seuraavan pe- 33

36 rusopetustunnin saa aikataulutettua. Jos jotain koti toivoisin opetussuunnitelmissa ja tuntikeyksessä mentävän tulevaisuudessa, niin se on aikaa ja resursseja projektityöskentelylle ainerajat ylittäen. Oma kokemukseni siitä, että projekti on taiteellisesti moniammatillinen, ja että ympärillä on luovien aikuisten tiimi, on vapauttava. Yksin on kovin yksinäistä ja erittäin raskasta. Oma kokemusmaailmani ja minäkäsitykseni on vavistunut yteisöllisistä onnistumisen tunteista ja tätä toivon myös oppilaille nyt ja tulevaisuudessakin. Näiden viidentoista opetusvuoteni aikana opetuksen välineissä on tapatunut melkoisesti. Ennen oli se säkökitara, nyt on sen lisäksi säkö sitä ja säkö tätä. Musiikin tietoteknisen keityksen tuomat madollisuudet ovat laajentuneet uikeasti äänittämisestä kaikenlaiseen elektroniseen luomiseen. Laajentunut ja parantunut opetusvälineistö on toki ianaa. Sen ylläpitoon ja käyttöönoton opetteluun menevä aika taas ei. Tietotekniseen ja laiteallinnalliseen osaamiseen onkin syytä kiinnittää vakavasti uomiota jo opiskeluvaieessa sekä täydennyskoulutuksen muodossa koko uran ajan, jotta välineistöstä ja opettajasta saadaan paraat teot irti. Tässä ei myöskään pidä unotaa ylläpitoon menevää aikaa ja sen resurssointia tulevaisuudessa. Niin läti pikkupojan pianoarrastuksesta liikkeelle keitys joka joti taidekasvattajuuteen ja ammattiin. Koen, että olen onnekas saadessani tedä työtä arrastukseni pojalta. Opettaminen oli aluksi mielessä viimeisenä nyt se on mielessä ensimmäisenä. Haluan päättää usein oppilaille toistamaani neuvoon tai mottoon: Mieluummin rokeasti väärin kuin iljaa oikein! Tuomo Laakso M u s i i k i n leto r i H e rt to n i e m e n yteisko u l u 34

37 Tekninen työ fgjk Tekninen on kivaa, koska saa työskennellä vapaasti ja koska saa itse valita, mitä tekee, ja saa itse tedä kaikkea. Tämän kaltaisia vastauksia tuli suurimmalta osalta oppilaista, kun kysyin eiltä, mikä teknisessä työssä on parasta. Tylsältä oppilaista tuntuivat opettajan avun odottaminen ja teoriaosuudet. Nuoret siis tulevat teknisen työn luokkaan tekemään töitä. Miltei kaikkien oppilaitten motivaatio tuntityöskentelyyn on erinomainen. Opettajan kannalta tämä on ieno asia. Valitettavan usein rymäkoot ovat niin suuria, että ydelle oppilaalle oppitunnista jää aikaa enkilökotaiseen ojaamiseen vain 2-3 minuuttia. Olen toiminut teknisen työn opettajana reilut kaksikymmentä vuotta. Jo tuossa ajassa olen uomannut, kuinka yläkouluun tulevien oppilaitten taitotaso on laskenut itaasti mutta varmasti. Nuoren kulloiseenkin keitystasoon perustuen oppitunteja tarvittaisiin lisää erityisesti yläluokilla: itsaamista ei voi opettaa kolmannella luokalla vaan vasta seitsemännellä. Ukaavasti näyttää kuitenkin siltä, että oppitunnit väenevät entisestään. Opettajana minulle voimaa ja iloa antavat kadeksas- ja ydeksäsluokkalaisten valinnaisainerymät. Monimuotoiset, aasteelliset oppilastyöt ja innostuneet oppilaat vievät mukanaan. Huippuetkiä oppitunnilla on, kun opettajan roolissa olen päässyt päältäkatsojaksi, seuraamaan sivusta polveilevaa ongelmanratkaisua ja töiden etenemistä. Kun muutama teini-ikäinen lyö viisaat päänsä yteen ja pystyy vielä konkretisoimaan ajatuksensa tuotteeksi, vain pajan katto on rajana. Teknisen työn oppitunnilla vapaampi oleminen madollistaa oppilaiden kannalta vapaamman jutustelun. Monenlaisia jutteluetkiä on pidetty ja oppilaiden asioita ratkottu. Höyläpenkin äärellä saa kädessä tai itsauskoneella maski päässä vaikeistakin asioista on elpompi puua. Kasvattajan rooli on minulle ominta opettajuudessa. Vapaa-ajallakin minulla pitää olla muutama isompi tai pienempi rakennusprojekti menossa. Näkyvää jälkeä pitää syntyä uistimesta säkökitaraan ja kukkapylväästä omakotitaloon. Ari Leväniemi T e k n i s e n työn opetta ja 35

38 Kotitalous Kotitalousopetuksessa on parasta, että saa opettaa oppilaille monipuolisia arjen tietoja ja taitoja, joita e voivat yödyntää sekä kouluikäisenä että myöemmin omassa kodissaan. Esimerkiksi oman asunnon suunnittelu, pyykkien peseminen tai lempiruoan valmistaminen ovat tärkeitä kokemuksia oppilaille. Hienoa on myös se, että oppiminen tapatuu läes aina pienrymissä, joten yteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tulee välttämättä arjoiteltua eri imisten kanssa. Vaikeaa ja opettajalta motivointi-ideoita vaativaa puolestaan on se, että murrosiän kuouissa itsenäisesti eläminen tuntuu oppilaista usein kaukaiselta ja oppisisällöistä läinnä ruoanvalmistus kiinnostaa eitä. Mobiililaitteet ovat tulleet erittäin olennaiseksi osaksi nuorten ja pereiden arkea. Älypuelimet ja tabletit tarjoavat valtavasti ja ympäri vuorokauden käyttömadollisuuksia niin sosiaalisten suteiden ylläpitämiseen kuin myös tieto- että viidekäyttöön. Kotitalouden opetuksessa onkin käsiteltävä, miten mobiililaitteiden tai muun keittyvän kodin teknologian avulla voidaan arjen pyörittämistä elpottaa sekä mitä kaikkea keittyvää teknologiaa kotiin on tarpeellista ankkia. Tunnen omaavani vavan opettajan ammatti-identiteetin, mutta joskus olo tun- 36

39 tuu kuin ureilijalla rankan suorituksen jälkeen. Tiivistatisen työpäivän jälkeen, jota ovat lisämaustaneet eläväiset oppilasrymät, olo on kuin olisi ollut työpäivän pyörimässä pyykinpesukoneessa. Itselleni jokapäiväisessä elämässä luontaisen tekemisen meiningin sekä järjestöaktiivisuuden kautta on kertynyt monipuolista kokemusta, joka tukee työtäni. Ystävistäni moni on myös kotitalousopettaja, ja eidän kanssa tavatessamme ei kuulemma jää epäselväksi, minkä alan imisiä olemme, kun ruodimme ja ideoimme kotitalouden opetusta. Kotitalousopettaja kotaa oman aineensa oppisisältöjä väistämättä omassakin arjessa. Kotona kuitenkin koen enemmän arrastavan työtäni ja koulussa opetan eli teen sitä työkseni. Opetuksessani pyrin tuomaan opeteltavat asiat madollisimman läelle oppilaiden omaa elämää. Kotitetäväksi voi tulla oman uoneen siivoaminen tai sämpylöiden leipominen, jotta taidot arjaantuisivat, tai seurata omaa raan käyttöä viikon ajan, jonka jälkeen voidaan tarkastella kuluttamistottumuksia. Olen joskus potinut seuraavasti: tekemällä oppii, ajattelemalla osaa ja tekemällä ja ajattelemalla ydessä onnistuu. Huippuetkiä kotitalouden opetuksessa ovat, kun oppilaat kertovat soveltavansa oppimaansa omassa arjessaan. Tämä voi tarkoittaa, että oppilas esimerkiksi kertoo testanneensa tai jopa keitelleensä leivontareseptiä kotona tai että oppilas on ladannut saldosovelluksen kännykkäänsä puelinlaskun seuraamista varten. Oppilaita, joilla on arrastuneisuutta aineeseen liittyen, on ilo opettaa, koska e ovat aidosti kiinnostuneita syventävistäkin oppiaineen tiedoista ja taidoista. Oppilaiden vastauksia M i k ä ko. aineen tunnilla on M u k ava a: - saa olla vään vapaammin kuin pulpetissa istuen - tedään ruokaa ja syödään - valinnaisissa ei tule usein läksyä T y l s ä ä: - pitää siivota jälkensä - aina ei tedä ruokaa Anna Pitkäkoski kot i ta l o u d e n opetta ja V e s a l a n yläasteen ko u l u 37

40 p Nuorten Valinnainen liikunta - iloa ja elämyksiä liikunta-aktiivisuus romataa murrosiässä. Kansainvälisestä vertailus ta ilmenee, että liikuntaaktiivisuus väenee erityisesti 13 ja 15 ikävuoden välillä. 15-vuotiaista pojista ainoastaan viidennes liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti, kun vastaava osuus tytöistä on kymmenen prosenttia. Yläkoulun oppilaat istuvat suurimman osan koulupäivästä, sillä lukuaineiden osuus opetuksesta on melko suuri. 38

41 Suomalais-venäläisen koulun osalta lukuaineiden osuus on vielä normaalia isompi, koska venäjän kieltä opiskellaan perusopetuksen vuosiluokilla 1 9 neljästä viiteen tuntia viikossa. Pakollisten aineiden lisäksi koulumme kadeksasja ydeksäsluokkalaisilla on madollisuus valita 6 8 kurssia valinnaisaineita. Koulussamme valinnaisuus painottuu taito- ja taideaineisiin. Valinnaisten aineiden merkitys korostuu eritoten yläluokilla, kun oppilaiden koulupäivät ovat pitkiä ja fyysisesti passiivisia. Taito- ja taideaineet tarjoavat oppilaille madollisuuden toteuttaa itseään ja tuovat yvää vaitelua teoreettisten aineiden opiskeluun. Koulumme oppilaille tarjotaan kaksi kurssia valinnaista liikuntaa. Toinen kursseista toteutetaan kadeksannella ja toinen ydeksännellä luokalla. Valinnainen liikunta toteutetaan kadessa jaksossa, kerran viikossa kaksoistuntina. Tämän lisäksi kaikki oppilaat liikkuvat kaksi tuntia viikossa normaalien liikuntatuntien puitteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan motoristen perustaitojen, fyysisen kunnon ja liikunnan lajitaitojen opettamista. Valinnaisten aineiden osalta taas ytenä tavoitteena on tukea oppilaiden arrastuneisuutta ja luoda oppilaille madollisuuksia löytää uusia kiinnostuksen koteita. Kaksoistunti koululiikuntaa kerran viikossa ei kuitenkaan täytä nuorten, vuotiaiden, liikuntasuosituksia. Vapaa-ajalla aktiivisesti liikuntaa arrastavien nuorten suteen tämä ei ole ongelma, mutta liikunnallisesti passiiviset oppilaat sen sijaan on koderymä, joon olisi aieellista panostaa resursseja. Valinnaiskurssit tarjoavat siien yden madollisuuden. Ytenäiskoulun liikunnan opettajina meillä on arvinaislaatuinen madollisuus seurata oppilaiden keitystä alakoulun kolmannelta luokalta lukion loppuun asti. Yläkoulun valinnaisliikunnan kursseille valikoituu usein liikunnasta kiinnostuneita oppilaita, jotka eittäytyvät ja kokeilevat mielellään uusia liikuntamuotoja. Motorisesti eikoille ja aroille oppilaille kynnys valita valinnainen liikunta on taas monesti valitettavan korkea. 39

42 Meidän näkökulmastamme mielenkiintoisin rymä on juuri fyysisesti passiiviset ja arat oppilaat. Heidät pitäisi saada valitsemaan valinnainen liikunta, sillä e yötyvät siitä suteessa eniten. Hyvä oppilastuntemus vuosien ajalta auttaa motivoimaan oppilaita, sillä eitä pitää osata neuvoa ja ojata enkilökotaisesti, jotta e voivat voittaa pelkonsa ja uskaltautua liikkumaan. Ytenä mittarina oman työmme onnistumiselle voidaankin pitää sitä, kuinka onnistumme innostamaan passiiviset liikkujat valitsemaan valinnaisen liikunnan. Koulumme sijaitsee keskuspuiston kupeessa ja Pirkkolan ureilupuistoon on ainoastaan kiveneitto matkaa. Lisäk si koulumme kaksi liikuntasalia ja läiympäristön yvin oidetut liikuntapaikat luovat monipuoliset ja mielekkäät puitteet liikunnan opetukselle. Koulumme vuosiluokat ovat pieniä, joten valinnaiskurssit toteutetaan yleensä kerran vuodessa. Tytöt ja pojat ovat samassa rymässä, mikä tuo mielenkiintoisen lisän suunnitteluvaieeseen. Kurssisuunnittelussa uomioidaan oppilaiden toiveet. Tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat laajemmin liikunnan kenttään. Käytännössä tämä tarkoittaa tutustumista uusin liikuntamuotoiin ja -lajeiin, joita kaikille yteisten liikuntatuntien aikana ei ole madollista toteuttaa. Oppilaat voivat valita muun muassa melontaa, ot joogaa, seinäkiipeilyä tai ilma-aseammuntaa. Monet Helsingin liikuntapalveluja tarjoavat yritykset ja ureiluseurat sutautuvat koululiikuntaan suopeasti ja madollistavat tutustumiskäynnit koululaisinnoin. Mielestämme tämä on fiksua toimintaa ureiluseurojen puolelta, koska uudet elämykset innostavat oppilaita uusien arrastusten pariin. Kaikki osapuolet yötyvät. Liikunnan ienous piilee sen monimuotoisuudessa. Liikuntamuotoja on lukuisia erilaisia, joista jokaisella on madollisuus valita mieleisensä. Valinnaisessa liikunnassa oppilaat pääsevät kokeilemaan uusia liikuntamuotoja. Tämä jotaa usein iloisiin yllätyksiin, kun oppilas löytää itsestään piileviä taitoja ja kokee onnistumisen iloa. Onnistumiset pönkittävät itsetuntoa ja parantavat psyykkistä yvinvointia. Oppilas kokee 40

43 pystyvyyden tunnetta ja paraimmillaan innostuu aloittamaan uuden arrastuksen. Esimerkiksi käydessämme viime keväänä ampumassa ilma-aseella eräs kadeksannen luokan tyttö ampui ilman aiempaa kokemusta kuin vana tekijä. Opettajan näkökulmasta palkitsevinta on nädä oppilaiden ymyt ja aito innostus. Pienet eleet ja ilmeet kertovat enemmän kuin sanat. Epäonnistumaan tottuneiden oppilaiden epäuskoiset ilmeet onnistumisen etkellä ovat mittaamattomaan arvokkaita. Liikunta tarjoaa imisestä riippuen erilaisia elämyksiä. Jokaisen tulisi löytää oma juttunsa, jonka parissa viityy. Liikunnan tulisi ennen kaikkea olla auskaa. Taito- ja taideaineissa oppilaat oppivat tärkeitä tietoja ja taitoja, joiden tärkeyttä ei voi arvioida numeerisin mittarein. Taito- ja taideaineet ovat monelle oppilaalle viikon kookotia ja keskeisiä kouluviityvyyttä lisääviä tekijöitä. Koulun keskeisimpänä tetävänä on tietysti opettaa ja sivistää oppilaita, mutta samalla koulun tulisi olla positiivinen ja mukava paikka, jossa oppilaat viityvät. Tästä syystä valinnaisaineilla on tärkeä asema kouluissamme, nyt ja tulevaisuudessa. Yksittäisen oppilaan koulunkäyntimotivaation kannalta saattaa olla ratkaisevaa, että än saa itse osittain vaikuttaa opiskelemiinsa aineisiin. On tärkeää, että uudessa opetussuunnitelmassa valinnaisaineiden osuus turvattaisiin tai niitä jopa lisättäisiin. Helle Aro & Joni Kuokkanen l i i k u n n a n leto r i t S u o m a l a i s-venäläinen ko u l u Läteet: Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg J. & Kokko, S Nuorten liikuntaaktiivisuus romataa murrosiässä onko mitään tetävissä? Liikunta & Tiede 4/2013: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetusallitus. 41

44 Säköä ilmassa lukiokoulutuksessa pualtavat nyt monet, vastakkaisetkin muutostuulet Helsinki säästää vuonna c Lukioissa kautta Suomen maan on käynnistä ennen näkemätön muutosten vyöry: taloudelliset fundamentit ovat muuttuneet ja muuttumassa entistä enemmän kunnissa ja kaupungeissa kautta koko maan vaikuttaen lukioidenkin resursseiin enenevässä määrin eikentävästi samaan aikaan kun ylioppilastutkintoa ollaan muuttamassa koti ekä sen istorian suurimpaa muutosta, digitalisointia. Muun muassa käsin kirjoittamisen traditio tulee tältä osin saamaan päätepisteensä lukiokoulutuksessa. Tästä on omalta osaltaan seurannut myös opetusmenetelmien keittämisprosessien jatkuva ja kasvava määrä, erityisesti modernin tieto- ja viestintätekniikan (tvt) massiivinen käyttöönotto läes kaikessa oppimisessa ja opetuksessa; tuntuu kuin välillä eri yritysten muutosagentit olisivat teokkaasti saaneet ilosanomansa teknologisesta kaikkivoipaisuudesta läpi; kouluun kuin kouluun; Ipadit, tabletit, läppärit, smartit, ilmiöpojaisen oppimisen ja opetuksen voittomarssi ym. ovat tulleet osaksi lukioiden arkea usein nimenomaisesti pedagogisesti varsin kevyin ja eppoisin perustein; mitään tieteellisesti tutkittua evidenssiä juuri tietynlaisen pedagogisen läestymistavan erinomaisuudesta tai ylivertaisuudesta ei juuri ole eikä sitä ainakaan esitetä puumattakaan näiden kaikkien innovaatioiden vaikutuksesta oppimistuloksiin. Erilaisten pilottiankkeiden usein varsin pinnalliset raportointitulokset tyyliin oppiminen voi olla nyt entistä auskempaa ja yteisöllisempää; autenttista ja ajassa ketterästi liikkuvaa sekä todellisten impaktitutkimusten (tvt:n todellinen, tieteellisesti tutkittu vaikutus opiskelijoiden oppimistuloksiin) vääisyys ja suoranainen puute eivät näytä väentäneen oppilaitosten ylläpitäjien ja koulujen retoreiden intoa resurssoida läes kaikkiin madollisiin laitteisiin ja 42

45 ilmiöpojaisen oppimisen ja opetuksen voittomarssi 2014 noin 6% lukiokoulutuksesta applikaatioiin niukentuvia veroeurojamme; päinvastoin: tablettien ja muiden mobiililaitteiden määrä kouluissa tuntuu lisääntyneen viime vuosina uomattavasti, vaikka esimerkiksi tiedossa on, että säköinen yo-tutkinto tullaan tekemään kannettavilla läppäreillä, EI langattomasti (edellyttää kaapelointeja kouluissa yms.). Tämä erättää ja on erättänyt paljon kysymyksiä ja kritiikkiäkin opettajien keskuudessa, jotka viime kädessä tekevät tällä tekniikalla töitä ydessä opiskelijoiden kanssa eidän oppimisen arjessaan; onko tämä tarkoituksenmukaista ja järkevää resurssien käyttöä, kun samaan aikaan monet kunnat ja kaupungit kodentavat tuntuvia säästöjä ja leikkauksia opetukseen, aivan sen ytimeen: tuntikeykseen? Edellä mainittu voi tuntua pieneltä pisaralta valtameressä mutta jos mietitään vaikkapa sitä edelleen massiivista tvt täydennyskoulutusta (ja kouluttautumista), joon opettajakuntamme tässä maassa paraillaankin käyttää paljon nimenomaan omaa aikaa, niin täytyy todeta, että tilanne on jo varsin paradoksaalinen: esim. Helsinki säästää v noin 6% lukiokoulutuksesta ja tätä kirjoittaessani monessa muussa kaupungissa ja kunnassa on meneillään tai tulossa yt-neuvotteluita (viime vuonna ilmoitettujen lisäksi), jotka merkitsevät monille opettajille väintäänkin lomauksia. En yli 25-vuotisen urani aikana ole nänyt niin monen opettajakollegan osallistuvan tvt-koulutuksiin ja keittämisankkeisiin kuin tällä etkellä. Mielenkiintoista lisäväriä tään tuo esim. Helsingissä se, että TUPA (tulospalkkio) kriteereissä ei enää ole mm. tvt-koulutuksien tuomaa pisteytystä ja sitä kautta lisäyötyä kouluille, mikä on väintäänkin nurinkurista moniin koviin tavoitteisiin (säköisen yo-tutkinnon toteutusaikatauluun yms.) näden. Samaan aikaan opettajille myös valutetaan kiityvällä tadilla erilaista, 43

46 keskustelu taito tieto keittämisprojekti koulutus muutosprosessi jotamistaito iljainen tieto kokemus elämäkokemus usein palkatonta, lisätyötä mm. erilaisten työrymien, keittämisprojektien ym. merkeissä tietäen lisääntyvää kokoustamista ennen ja jälkeen oppituntien; usein näitä perusteellaan mm. jaetun jotamisen ylevällä periaatteella, vaikka käytännössä on siis kyse ylim. palkattomasta työstä (siitä, minkä koulujen joto aluaa ikään kuin ulkoistaa riviopettajille, korvauksetta), jota Akavalaiset asiantuntijat muutenkin tässä maassa ovat jo täänkin asti teneet työntekijärymistä eniten. Onko tämä pidemmän päälle meidän työurien pidentämistä ja työssä jaksamista edistävää keitystä; sitä voinee jokainen miettiä omalta kodaltaan. Tällä kaikella saatetaan aluta myös ojata ajatteluamme myönteisemmäksi kokonaistyöaikaa ajatellen, mene ja tiedä. Iso asia muutosprosesseissa, kuten lukiolaitoksenkin, on myös työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden ja ikääntymisen merkitys ja uomioiminen tässä kiityvässä keityksessä; onko ikäjotamisen taidot kunnossa työpaikoilla, entä aastavissa ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden kotaaminen, miten erilaisuus ja yksilöt otetaan tässä kaikessa uomioon? Erityisesti ikäjotamisessa tuntuu olevan suuria puutteita kautta maan ja ei ainoastaan opetusalalla; nykyään kuulee ja voi lukeakin toistuvasti viestejä siitä, miten ikääntyneitä työntekijöitä kodellaan suoraan sanottuna tylysti työnaussa tai työyteisöissä; on jopa verbaalista erjaneittoa fossiileista jne. uusien ja uljaiden, nuorten työntekijöiden taolta. Näinän ei saisi tapatua ja olla vaan kaikilla meillä, eri ikävaieessa olevilla, on erittäin arvokasta osaamista ja annettavaa koko työyteisölle, etenkin suurten muutosprosessien ja koko työelämän transformaation aikakaudella. Väitän paitsi yleisen elämäkokemukseni ja tutkijataustani niin myös monien viime vuosien aikana käymieni keskusteluiden perusteella, että koulujen retoreilla ei ole useinkaan riittävää osaamista, taitoa, työkaluja tai valmiuksia kodata ikääntymisen mukanaan tuomia aasteita ja uomioida eri elämätilanteessa olevia työntekijöitä; eidän aasteitaan ja potentiaalejaan eri työuran vaieissa. Paitsi koulutuksella myös työyteisön tietoisuudella tästä asiasta on suuri merkitys; se iljainen tieto, pitkä kokemus ja näkemys, joka ikääntyvillä usein on, on korvaamatonta; siinä ydistyvät myös oppilaitoksen traditiot ja sukupolvien ketjut ja ydistämällä tämän uusien, nuorten työntekijöiden osaamiseen ja esim. uusiin pedagogisiin näkökulmiin ja ajattelutapoiin tarjoaisi se ienon madollisuuden retoreille keittää oppilaitosta aidosti koti jotain ian uutta, mitä se sitten kussakin organisaatiossa paraimmillaan voisi olla. Suuressa yteiskunnallisessa murrosvaieessa (taloudel- 44

47 yleissivistys linen, sosiaalinen, tieto-taidollinen), jota juuri nyt elämme, tällaiselle jotamistaidolle olisi suuri tilaus ja tarve. Jotamisen aasteet ja eritoten enkilöjotamisen taidot ovat yksi niistä asioista, joiin HOAY:kin aluaa kiinnittää erityistä uomiota toimintakaudella Se tulee olemaan avainasioita enkilöstön työurien pidentämisessä ja työssä jaksamisessa tässä maassa. Itse säköinen ylioppilastutkinto on sinällään todella kovalla vaudilla lanseerattu kansallinen, allitustason anke, josta voisi monestakin syystä esittää monta kysymystä ja paljonkin kritiikkiä: miksi juuri nyt, kun tuntijako- ja ops ovat vasta ns. vaieessa ; mikä todellinen lisäarvo säköistämisellä on ja saadaan (onko se pelkästään monikanavaisuusargumentaatio; es. uuden audiovisuaalisen aineiston esittämismadollisuus) ja ajatellen jälleen kerran oppimisen vaikuttavuusnäkökulmaa; mikä on käsin kirjoitttamisen kotalo ja tulevaisuus ylipäätään ja ennen kaikkea: miten imeessä koko anke aiotaan resurssoida kestävällä ja työntekijöiden työssä jaksamista tukevalla tavalla? Hankkeen aikataulu ja resurssoinnin mitättömyys suorastaan kauistuttaa; ilmaiseksi pitäisi saada aikaan imeitä parin vuoden sisällä. Koulujen jodolle anke on monin paikoin painajaismainen; koko infra täytyy rakentaa mad. läes nollasta alkaen kirjoitussalien kaapeloinneista ja säköistämisistä yms., kauean kovalla kiireellä ja kuntien raakirstujen uvetessa kaiken aikaa. Ei käy kateeksi. Kun tään lisätään vielä istuvan opetusministerin Krista Kiurun yksi lempilapsi, pilvipalveluanke (digitaalisen opetusmateriaalin keittämisanke ydessä Viron kanssa) ja siien linkittyen oppimateriaalin ankkimisen keskittäminen opetusallinnossa (op, kunnat, kaupungit) eikä enää niin, että opettajien ja ainerymien autonomia asiassa säilyisi entisenlaisena, ei voi muuta kuin todeta ruotsiksi: oppas det bästa, väntas det värsta. Hyvääkin tässä kaikessa voi toki nädä: pääsemme kaikki osalliseksi - Pisa-romaduksen jälkeisestä masennustilasta teknoypeen ja voimme todellakin erittäin suurella mielenkiinnolla odotella syksyä 2016 mitä matavaa ja mullistavaa YTL oikeaksi saa aikaan, ensin saksan ja maantieteen myöemmin muiden aineiden osalta. Nätäväksi siis jää ja paljon. Paljon tämä tulee maksamaan myös kunnille ja kaupungeille sekä myös tuleville opiskelijoille ja eidän vanemmilleen, joiden on ankittava se läppäri jälkikasvulleen kaiken muun lisäksi. Eriarvoistumiskeitys tullee saamaan jatkoa tässäkin suteessa. Mutta yksi asia on ja tulee pysymään: opiskelijoiden tarve oppia ja allita eri oppiaineiden perusasioita ja vään pintaa syvemmältäkin mieluiten. Ja 45

48 Teacer Connecting Pupils! se kuuluisa yleissivistys. Nykylukiossa kun törmää yä useammin oppitunneilla mitä imeellisimpiin opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin asioista, joita itse on pitänyt itsestäänselvyyksinä jo ala-asteella aikoinaan (vuonna 1 ja 2); se on saanut ainakin itseni potimaan paljon mm. sitä, mitä yleissivistys oikeasti on ja voisi olla tässä ajassa voisiko se olla enenevässä määrin muutakin kuin tablettien, Ipadien tai älypuelinten räpläämistä kevyin, viidemäisin sivellinvedoin (muistaen, että yvääkin räpläämistä ja käyttöä toki on ja löytyy) ja toisinaan eppoisin ja vireellisin googletustuloksin? Vaikkapa vain intensiivistä syventymistä tekstiin, lukuprosessin ojaamista, luetun aitoa ja syvällistä ymmärtämistä ja oivaltamista pieniä ja suuria arjen oppimisen kärsivällisyys- ja kestoarjoituksia ilman teknologian ektistä taustanäpräilyä ja online-tunnelmointia? Tai jopa vain kasvotusten oleskelua keskustellen, argumentoiden ja toinen toisemme imisyyttämme, ainutlaatuisuuttamme ja erilaisuuttamme kunnioittaen? Opettaja; verta ja liaa, läsnä tässä ja nyt; oppimisen ojaajana, fasilitaattorina ja innostajana koko persoonallaan: Teacer connecting pupils! Mika-Erik Walls K i r j o i t ta ja on tutkijatau s ta i n e n (KL, FM), s a k s a n ja ruot s i n k i e l e n leto r i M ä k e l ä n r i n t e e n lukiossa. T o i m i n u t lisäksi m m. tutkija n a ja verkko p e d a g o g i i k a n asiantuntija n a sekä ko u l u t u s p ä ä l l i k k ö n ä Helsingin yliopisto s s a, ja reto r i n a p e r u s o p e t u k s e s s a. Julkaissut to i s ta k y m m e n t ä tieteellistä j u l k a i s ua mm. tieto- ja viestintätekniikan va i k u t u k s e s ta o p e t ta m i s e e n ja oppimiseen (mm. W a l l s, 2005: T e Use of ICT among Finnis T e a c e r s and its Impa c t on teacers p s y c o-social working environment. Licentiat e tesis.). T o i m i n u t pitkään myös kunta p o l i t i i k a s s a mm. Espoossa eri l u ot ta m u s t e t ä v i s s ä. T ä l l ä etkellä HOAY: n allituksen j ä s e n ja pedagogisen työry m ä n pueenjota ja. Naimisissa, p e r e e n i s ä (kaksi pientä tytärt ä) Mankkaalta. 46

49 Rajat älvenevät lukion ja korkeakoulun väliltä kuvataiteen opinnoissa Lukion kuvataiteen tunnit mielletään usein välipalaksi tai virkistykseksi vakavien ylioppilaskirjoituksiin tätäävien oppiaineiden lomassa. Se on armillista, sillä kuitenkin kuvataideopintojen yksi kova ja tärkeä ydin on muotoiluajattelussa, joka lävistää miltei kaiken suomalaisen vientiin tätäävän tuotannon. Visuaalinen viestintä on myös työelämän taidoista yksi tärkeimpiä. Kuvataideopettajana minun ei ole siis vaikea nädä kuvataideopintojen tärkeää yteyttä sekä jatko-opintokelpoisuuteen että työelämässä tarvittaviin taitoiin. Haastena pidän tämän osoittamista todeksi nykyisessä yleissivistävässä koulusysteemissämme. Olemme teneet Lauttasaaren yteiskoulun lukiossa Aalto-yliopiston Design Factoryn kanssa yteistyötä vuodesta Tarkoituksenamme on ollut tutustuttaa lukiolaisiamme korkeakouluopintoiin. Opettajiamme on rokaistu ja kannustettu päivittämään tietoisuuttaan 47

50 PDA työpaja Design Factorylla syksyllä Opiskelijat ideoivat uudenlaisen tietokoneen iiren, piirsivät sen työkuvat ja teetättivät valmiin iiren työparillaan. Lopuksi jokainen esitteli pienoismallinsa ja sai palautetta. Työpajassa puuttiin englantia. nykyaikaisista oppimisympäristöistä ja tämän etken korkeakouluopintojen luonteesta. Aalto-yliopisto ydistää kaupan, tieteen ja tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun alan opiskelijat saman virtuaalisen katon alle. Näin eri tieteenalojen opiskelijat yötyvät toisistaan vertaisoppijoina sekä oppivat kunnioittamaan toistensa erityisosaamista. Suomalaisessa lukiosysteemissä vava oppiainejakoisuus ja osaamisen mittarina siien pojaavat ylioppilaskirjoitukset ovat puolestaan ongelmia, jotka usein estävät kaikenlaiset innovatiiviset työtavat. Siksi on tärkeää uudistaa lukio-opintojen rakennetta ja osaamisen mittareita. Lukiolaisilta ei voi kuitenkaan odottaa samanlaista kypsyyttä suoriutua projektiaasteista kuin korkeakouluikäisiltä siksi olemme oman Design Factory -yteistyökumppanini Andrew Clutterbuckin kanssa ideoineet sopivia yteistyökuvioita kulloisiinkin tarpeisiin ja kullekin opiskelijarymälle. Water is Life! ankkeessa 2011 lukiolaisemme saivat tutkia oman koulumme ygieniaoloja ja tedä niiin parannusedotuksia. Lisäksi e saivat tedä seinämaalauksia ydessä korkeakouluopiskelijoiden kanssa Ugandan Gulun alueelle suunniteltuiin ygienialaitoksiin sekä koristella pytyn kannet maalauksin. Maalauksista tosin tuli niin ienoja, että niistä päätettiin järjestää oma näyttelynsä Aallon vuotuiseen näyttelyyn! Seuraavana lukuvuonna pidimme esillä käsienpesun tärkeyttä ja järjestimme ekosaippuatyöpajoja sekä peruskoulussa että lukiossa. Design Factoryn poikkitieteellinen opintokokonaisuus Product Design Project (PDP) madollistaa projektimuotoisen vertaisoppimisen käytännössä. Projektiaaste tulee suoraan yrityksestä. Samalla kun yritykset sponsoroivat projekteja, ne etsivät ratkaisuja omiin todellisiin tuotannollisiin aasteisiinsa. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden motivaatioon. Kun ongelma on todellinen, opiskelijan sisäinen motivaatio sen ratkaisemiseksi kasvaa (Passion Based Learning). Yritykset ja yteistyötaot ovat aidosti kiinnostuneita opiskelijoiden projektimenestyksestä. Fokus näissä projekteissa on kuitenkin oppimisessa, eikä tuloksessa. Näin opiskelijat voivat arjoitella työelämäntaitoja turvallisesti mutta menestyskään ei ole 48

51 poissuljettua. PDP-projekteissa on ratkottu niin Koneen issin käyttöliittymäongelmia kuin Unicefin umaanisia aasteita. Projektit uipentuvat joka vuosi yteiseen julagaalaan. Tänä lukuvuonna koulussamme keitetään omaa versiota siitä, miten yödyntää yrityksiä osana lukiolaisten oppimisympäristöä. Lukiolaisemme ovat saaneet tetäväksi keittää omat ratkaisunsa kaden yrityksen asettamiin aasteisiin. Kutsumme anketta Product Design Apprentice projektiksi. Keitystyötä ovat teneet erityisesti Andrew Clutterbuck ja Startup Saunan Natalie Gaudet ydessä kansainvälisen liiketoiminnan linjan oppilaiden ja yritysten kanssa. Hutikuussa projektilla on oma gaalansa. PDA on osoittautumassa melko massiiviseksi malliksi ja nyt sen jatkokeittely tapatuu Aalto-yliopiston We learn it! ankkeen raoittamana. Tulokset nädään ensi lukuvuonna kolmen lukion yteistyöpajassa We Desgin It! Kuvat Salla Iivanainen Salla Iivanainen k u vata i d e o p e t ta ja L au t ta s a a r e n yteisko u l u 49

52 Pelittääkö? Lokakuu 2011, Rooma. Helsinkiläiset lukiolaiset juoksevat Rooman keskustan kir koissa bongaten jokaisesta koteesta valitun yksityiskodan. On käynnissä opiskelijoiden itse suunnittelema Amazing Race Curc edition. Peli uipentuu Panteonin aukiolle, jossa joukkueiden tetävänä on rakentaa eläviä patsaita. Tuosta se kaikki alkoi. Nyt, kolme vuotta myöemmin olemme saaneet valmiiksi uudenlaisen oppimisympäristön, SmartFeetin, joon opettaja pystyy rakentamaan pelin omille oppilailleen. Idea on edelleen sama, mutta mukaan on otettu myös teknologiaa. Pelikenttänä voi olla Helsinki (tai Pariisi), kaupunginosa, Suomenlinna, koulun pia tai vaikkapa museo. Pelivälineenä on tabletti tai puelin. Pelaajat liikkuvat ympäri pelialuetta. He avaavat tetävät paikan päällä ja palauttavat vastauksensa alustan kautta opettajalle. Opettaja jotaa peliä omalta tietokoneeltaan. SmartFeetissä ydistyvät pelillisyys, mobiiliteknologia, tutkiva- ja kokemuksellinen oppiminen sekä yteistoiminnallisuus. Fiksu pää ja liikkuvat jalat tekevät oppimisesta auskaa! Pelillisyys on innostava pedagoginen tapa motivoida nuoret ja aikuiset - tekemään asioita, jotka ilman peliä saattaisivat jäädä tekemättä. Oppimisen kannalta katsottuna pelissä on monia innostavia asioita: peli vaatii osallistumaan, palaute tulee välittömästi ja onnistumiset piiskaavat yä kiikeämmin eteenpäin. Peli on myös turvallinen paikka epäonnistua: ainaan voimme selittää, että seän oli vain peliä! SmartFeet-ympäristöön voi rakentaa pelejä kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille kouluasteille. Pelit sopivat elävöittämään yläkoulun museokäyntiä tai lukion matematiikan kurssia. Alakoululaisten kanssa pelikenttänä voi toimia oman koulun alue tai läipuisto. Pelit sopivat ilmiöpojai- 50

53 Giovanni Battista Nolli, Nuova Pianta di Roma,1748. Yksityiskota sen oppimisen välineeksi, esimerkiksi taito- ja taideaineiden ja lukuaineiden yteisproduktioiin. Pelin avulla oppilaat saadaan liikkeelle. Kun keo on liikkeessä, asioiden prosessointi tulee kuin luonnostaan.. Hyvä tetävä jättää tilaa luovalle toteutukselle pelkkää tekstin tuottamista voi arjoitella pulpetissakin! Pelaajat voivat yödyntää vastauksissaan ääntä, videota, valokuvia, linkkejä Erilaisilla vastausmuodoilla tarjotaan onnistumisen madollisuuksia myös niille oppilaille, joilla on esim. kielellisen tuottamisen vaikeuksia. Tetäviin voi luoda lisäjännitystä käyttämällä QR-koodeja jodattamaan pelaajat timanttien jäljille. Opettajan tetäväksi jää miettiä, mitä teemoja ja asioita än aluaa pelissä opittavan. Pelin rakentaminen on vään niin kuin tuntisuunnitelman tekoa. Hyvään peliin sisältyy yllättäviä käänteitä, kiidytystä ja rauallista tekemistä. SmartFeet-alustalle rakennettuja pelejä pelataan joukkueissa. Vertaisoppiminen on asia, jota pitäisi pystyä yödyntämään koulussa yä enemmän. Peliin yppääminen vaatii uskallusta ja irrottelua. Peli on loppujen lopuksi leikkiä. Peli koulussa se vasta vakavaa leikkiä onkin. Uskallatko kokeilla? sdfgjkl Parasta oli että me itse tetiin koko opetustapatuma omin päin. Se oli myös yvin aktivoivaa verrattuna meidän normaaleiin oppitunteiin. Peliin osallistunut opiskelija Riku Alkio L e n t ä v ä Liitutau l u w w w.lentäväliitutau l u.fi 51

54 Oppilaiden ajatuksia taito- ja taideaineiden opetuksesta Pyysimme eri-ikäisiä oppilaita kertomaan, mikä on parasta ja mikä uonointa liikunnan, musiikin ja teknisen työn opiskelemisessa. Helpoiten oppilailta tuntui näiden aineiden kodalla löytyvän vastauksia siien, mikä on kivaa. Vaikka moni ilmoitti uonojen puolien keksimisen olevan paljon vaikeampaa, ei niin yvää ettei jotain paaakin: Tunneilla on kivaa leikit esim. polttopallo. Voimistelu on kivaa. Kivointa on punnerrukset, leikit ja köysissä riippuminen. Soittaminen ja laulaminen on myös tosi mukavaa. Kun ope selittää kaikkee ubertyperää ja se, että pitää ottaa sukat pois. Liikuntatunnilla on aivan liian paljon puuaa. Tylsää (musiikissa) on, kun jankkaamme jotain teoria-asiaa pitkään. 52 Tärkeimmäksi yväksi puoleksi taitoja taideaineiden opiskelussa oppilaat nostivat madollisuuden tedä itse. Kivaa on se, että liikunnan tunnilla me tedään kivaa ja erilaisia liikkeitä. Kun saa tedä oikeita töitä (teknisessä työssä). Musiikintunneilla mukavinta on soittaminen, laulaminen, sekä jotkut teoria-asiat ovat kiinnostavia. n

55 zxcvbnm Paitsi itse, taito- ja taideaineiden tunneilla pääsee tekemään asioita myös porukalla. Oppilaat näkivät tässä madollisuuden yteisengen luomiseen. Ydessä soittaminen ja laulaminen on mukavaa ja tavallaan rentouttavaa. Koulumme liikuntatunnit on aine, joka on saattanut meidät yteen ja luonut tiimin, jossa jokaista tuetaan ja otetaan uomioon. Ydessä soittaminen on varmasti kaikkein mukavinta musiikin tunneilla tetävistä asioista. Koulun liikuntatunnit koostuvat matavasta yteisengestä. Muiden mielipiteet otetaan uomioon ja jokainen pysyy arvossaan. Yteisenkeä tukeva laji meidän koulussamme on pesäpallo. Minä pidän maanantain musatunneista sen takia: Meillä on mukava porukka tunneilla. Toisaalta joskus rymässä tekemisessä on uonotkin puolensa. Työrauaongelmilta ei vältytä taito- ja taideaineiden tunneillakaan. Taito- ja taideaineet vaativat oppilailta myös eittäytymistä ja uskallusta. Minä en pidä sen takia joistakin musatunneista koska meillä on vään liikaa melua ja sen takia eräät oppilaat joutuvat todella usein luokan ulkopuolelle. On ikävää kun musiikintunneilla on paljon tyyppejä, jotka eivät keskity opetukseen ja koeltavat koko ajan. Yleensä turaudun musiikin tunneilla rymään. Ei ole mukavaa, kun imiset eivät edes yritä opetella jotain, esim. bassoa. En pidä myöskään siitä, kun imiset eivät uskalla esim. laulaa tai koittaa soittaa jotain. Jos kaikki tulisivat jollain tavalla rokeina ja yrittäisivät kaikkea edes iukan olisi paljon mukavampaa. 53

56 Taito- ja taideaineiden tunneilla oppii monipuolisesti uusia asioita, myös sellaisia, joiin ei muuten välttämättä tutustuisi. Musiikin istorian opiskelu on ollut kiinnostavaa. On saanut uomata, että musiikki, jota kuuntelen joka päivä on lätöisin musiikista, jota en kestä tai jota pidän vananaikaisena. Tunnit ovat todella mukavia, koska voi tutustua erilaisiin (liikunta)lajeiin. Musiikin tunneilla on mukavaa, kun soitetaan ja lauletaan ydessä, sekä opitaan tuntemaan erilaisia musiikkityyppejä. Oppilaat kiittivät madollisuutta vaikuttaa siien, millä tavoin opetukseen osallistuu. Vastausten perusteella tään tarjoutuu madollisuus erityisesti valinnaiskursseilla. Musiikintunneilla on auskaa, kun saa itse valita mitä soitinta soittaa vai aluaako laulaa. Saamme myös joskus vaikuttaa siien, mitä laulamme tai soitamme musatunneilla, mikä on mielestäni auskaa. Valinnaisliikunnassa madollisuus vaikuttaa tuntien ojelmaan on mukavaa. Valinnaisliikunnassa voi valita erilaisista vaitoedoista esim. jousiammunta, keilaus, seinäkiipeily. 54

57 yuiop Opetus koetaan toisaalta monipuolisena, toisaalta jotkut kaipaavat opetukseen uudistumistakin. Aina ei oppilaalle asti kirkastu, miksi mitäkin asiaa koulussa arjoitellaan. Taito- ja taideaineet näyttäytyvät oppilaiden vastauksissa pitkälti eidän oman tekemisensä kautta. Opettajan rooli ei silti näilläkään tunneilla ole vääinen. Koululiikunta on monipuolista ja auskaa. Miinuksena siinä, että liikuntalajit, joita koululiikassa arjoitetaan, ovat useimmiten yksitoikkoisia ja noudattavat vuosittaista kiertoa (syksyllä yleisureilu, talvella iito + luistelu ym.). Myöskään modernimpia lajeja, joilla olisi myös terveydellisiä vaikutuksia (jooga, pyöräily) ei arjoiteta. Musiikin tunneilla on tylsää kun opiskellaan teoriaan tai musiikin istoriaan liittyviä asioita. (Tylsää on,) kun joutuu (teknisissä töissä) odottamaan open apua. Hyviä puolia musiikinopetuksessa edottomasti taitava ja kannustava opettaja. Kun ope on itse sellaisella oujee -fiiliksellä ja samalla pedagogisesti määrätietoinen ja asiansaosaava, on tunneilla elppo olla innostunut. Mukavinta mielestäni on, kun on rento ja mukava opettaja. K o o n n u t Hannaleena Maarianvaara 55

58 Yteysopettajaseminaarin kuulumisia 1. Mikä puutta a ko u l u m a a i l m a s s a juuri nyt? 2. Millainen on unelmalomasi? Leena Alovaara T a i va l l a d e n perusko u l u Meri Katainen L au t ta s a a r e n yteisko u l u 1. Yleisesti puuttaa koulun ja opetussuunnitelmien muutos. Miten koulu ja erityisesti lukio tulevat muuttumaan? Muutos on myös madollisuus. Hallituksen tuntijakoesitys ja siien liittyvä päättämättömyys imetyttää. Tietysti myös resurssit puuttavat: miin ne riittävät ja miin koulumuotoiin niitä jaetaan? 2. Unelmaloma on sellainen, että ian sama, missä sen viettää kunan saa tedä sellaisia asioita, joita silloin tuntee tarvitsevansa. Jollekin se voi olla lepo, minulle se on evoset. Tietysti myös se, että saa olla rakkaittensa kanssa ja arrastaa sitä, mistä pitää. 1. Hankalat oppilasrymät ja määräraat. Miin resurssit kodennetaan: mikä on kaupungin ja toisaalta koulun linja, mikä on opettajien madollisuus vaikuttaa resurssin käyttöön? Mitä materiaaleja voi esimerkiksi tilata? Onko järkevää luopua oppikirjoista voidakseen tilata muuta materiaalia? Oman oppimateriaalin tekemisessä on kova työ. 2. Se olisi varmasti aika kaukana tavallisesta. Minun unelmalomani olisi suomalaisella maaseudulla koteessa, jossa sijaitsee talli. Siksi vietän suurimman osan lomistani kotona. Siellään ovat evosetkin! 56

59 Olli Suonen M au n u l a n yteisko u l u 1. Opetussuunnitelma. Sen keittäminen on ollut paljon esillä. 2. Maailmanympärysmatka. Reissailu ja matkailu ovat läellä sydäntä. Petra Harja T a v o n l a d e n ala-aste 1. Varmasti tuo opetussuunnitelmauudistus puuttaa. Tai ainakin luulisi, että se on kaikilla mielen päällä, ja se, miten OPS-työ tullaan järjestämään. Lisäksi mietityttävät rymäkokoasiat. Toivoisi, että rymäkoot eivät enää nousisi. 2. Joku sellainen iana, jolla saisi olla sekä rannalla että kaupungissa ja olisi tarpeeksi lämmin. Timo Saavalainen P a l o e i n ä n ala-aste 1. Viime aikoina on puuttu PISA-tulosten laskemisesta, työrauasta ja niukkenevista resursseista. 2. Unelmaloma olisi, että saisi möyriä ja tedä remonttia omalla mökillä sekä välillä loikoilla riippumatossa ja lukea. Siitä tässä talven kuukausina aaveilee! 57

60 Riveliristikko 1 m ostari x 2 kaluste poistatus jap. keisari Pieni leipuri sotilaan suojia luostari ti ti Te Rolling? 2 3 maalarilla Zatopek Norjassa raunioina tukiosia kanava kapteeni kartasto sienillä lakimies 4 soitin aukio virkamieiä tarkka pankki avara sekaisin Delon makuusijoja vainajille pilkata rumpali kalastajilla Fleming +kaima 1 lukkari 5 marjaviilto 6 urjastelija EU-maa 7 Mantere etc karsinta pesukaappi ujoilla Raamatussa mersumerkki lintusuku arjoja Ilkka vuoristo 8 nälkämaata? kiinnittää 9 ojata ENNE o + judat 58

61 Kulttuuria kaikille m Riveliristikko 2 Eila Tanner Emilin vaimo vesiin lepoaikoja Kivinen laskelma Arvi pyä & 1 asento 3 monet 2 lasi rikki (v)ire ä a Neil tai Neal kouluaine verkkoja "sotaväki" ma 6 ulkonäkö Bajul & Uolevi, vuorineuvos o+ tileiltä Haapasalonkin kulkemia jauoastioit a Hautala + kaima 8 O Connor ottelu irouv -ilut 9 Läetä numeroiduista ruuduista muodostuneet sanat osoitteeseen viimeistään toukokuun 10. päivä. Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan palkinto. Edellisten ristikoiden ratkaisusanat olivat HARAVOINTI ja KAASUHANA. Onnea voittajille! 59

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI 9.00 9.15 SEMINAARIN AVAUS, :N PUHEENJOHTAJA TIMO SAAVALAINEN 9.15 10.15 MEDIA JA ME, OAJ:N VIESTINTÄJOHTAJA MARJA PUUSTINEN 10.15 10.30 TAUKO 10.30 11.00 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA Siellä sai olla yhdessä Sai tehdä porukassa erityisopettaja 1 TAIDEPAJALAISTEN POSITIIVISIA KOKEMUKSIA TAIDEPAJOISSA Yhdessä tekeminen oli kaikkein tärkein t

Lisätiedot

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille 1 (5) TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille Työssä oppien ammattiin Yrittäjät ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työpaikalla tapatuvaan oppimiseen painottuvaan koulutukseen. Yrittäjät aluavat

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot