Tervetuloa Pörssiin!

Transkriptio

1 Kylterikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 37. vsk, nro 3. elokuu 2004 Tervetuloa Pörssiin!

2 Pääkirjoitus Päätoimittaja Tuomas Reivinen Taitto Taneli Heiskanen Avustajat Anni Asikainen Annika Autio Heidi Husso Nina Itkonen Signe Jauhiainen Antti Kuusenmäki Maria Lehtonen Johanna Lähteenmäki Petri Marjava Suvi Schrey Timo Siikanen Henna Sopanen Teemu Tuukkanen Satu Vaara Toimitus Pörssi ry PL Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Painos 200 kpl Julkaisija Pörssi ry Paino Kirjapaino ÄSSÄ Oy Tasan vuosi sitten istuin kesäaamut kotioven rappusilla ja kyttäsin postiautoa. Olisi hyvä merkki, jos kirje olisi paksu: opinto-oppaat, opintotuen hakupaperit ja muut byrokratian arkit. Postiauto pysähtyi vihdoin laatikolleni. Tiedät tunteen kun avasin paksun kirjeen. Käsissäsi on lehti, joka tulee antamaan sinulle lisää tunteita. Kylterikurssissa kerrotaan asioista, joita et löydä opintooppaista, etkä saavuta täyttämällä opintotukipapereita. Kerromme ainejärjestömme Pörssi ry:n toiminnasta, joka tulee muodostamaan suurimman osan opiskelijaelämääsi. Lue lehti läpi ja opi pörssiläisen elämäntavoista, jottei kulttuurishokki iske yllättäen syyskuussa! Huomaat pian, että olet saapumassa kaltaistesi joukkoon. Itse tajusin ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana, että taloustieteissä opiskelee hyvin paljon samalla tavalla ajattelevia ihmisiä kuin minä. Huomasin myös, että luokkaerot ovat tietyllä tavalla yhä olemassa Suomessa. Eri tiedekuntien välillä on jännitteitä ja eri alaa lukevat jopa pukeutuvat eritavalla. Yhteisöjä on monenlaisia ja niin myös tietynlainen politikointi on yliopistossa esillä. Jyväskylän ylioppilaskunnassa voi vaikuttaa yliopiston yhteisiin asioihin oppilaiden näkökulmasta, missä opiskelijan pitää valita itselleen sopiva puolueensa. Tällaiset kulttuurierot muodostavat helposti eripuraa minkä tulet huomaamaan ehkä hyvinkin pian mutta ei sovi unohtaa, että erilaiset ihmiset ovat myös opiskelijaelämän rikkaus. Taloustieteilijälle on edullista muodostaa niin sanottuja verkostoja kollegoidensa kanssa, mutta uskon, että tulevaa työelämää ajatellen on hyvä olla väleissä myös muiden alojen ihmisten kanssa. Verkostoja on kuitenkin helppo alkaa rakentamaan ensiksi oman tiedekunnan sisällä. Tiimeissä, joista kerrotaan enemmän lehden loppupuolella, on tähän parhaimmat mahdollisuudet. Muutoinkin on erittäin suositeltavaa olla paljon mukana Pörssin toiminnassa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Aktiivisena tutustuu juuri niihin ystäviin, jotka tietävät mitä tehdä kun olet ympäri solmussa yliopiston miltei sekavassa organisaatiossa. Päätoimittaja Tuomas Reivinen

3 Sisällys Puheenjohtajalta Hallitus Pörssi ry:n hallitus 2004 Kyllin hyvää Opiskeluinfo Tutorit esittäytyvät Kylteri kaikilla herkuilla Tiimiesittely Pörssin liikunta ja excursiot Vuosijuhlat Fuksin päiväkirja HOPS Ravintolaopas Mitä liikuntavastaavalla on tarjolla ensi vuodeksi? Yliopisto-opiskelu ei taida olla pelkkää kirjojen lukemista Pörssin tiimityöskentely näkyy myös bileissä. SEFE ottaa uudet kylterit vastaan.

4 Perkele. Vilpittömät onnitteluni, te teitte sen! Varmasti monelle nyt takana oleva rankka pääsykoerumba ja opiskelupaikan saaminen arvostetussa yliopistossa on elämänne suurimpia kohokohtia. Te olette nyt saavuttaneet päämääränne. Eikö tunnukin hyvältä? Nostakaa vielä kerran kädet ilmaan ja tuulettakaa oikein kunnolla, te olette sen ansainneet. Juuri noin, hyvältä näyttää! Nyt voitte rauhassa unohtaa kaiken sen pänttäämisen aiheuttaman stressin ja alkaa avoimin mielin odottamaan ikimuistoista ensimmäistä lukukautta yliopistossa, fuksisyksyä. Monella pyörii päässä varmasti kaikenlaisia ajatuksia tulevasta. Jännittää muuttaa pois tutuista ympyröistä, monet hyvät ja rakkaat ystävät jäävät taakse, onkohan uudessa koulussa edes yhtään mukavaa ihmistä? Voin vakuuttaa, että on. Jokainen teistä saa mukavan ja asiansa osaavan tutorin, joka tulee vaikka harjaamaan hampaasi tai peittelemään sinut yöllä sänkyyn, jos niin haluat. Tutoreiden lisäksi sinusta on pitämässä huolta suuri joukko vanhempia 4 Kylterikurssi Puheenjohtajalta opiskelijoita ja tietenkin Pörssi ry ja sen hallitus. Hallituksen porukasta ja Pörssistä Anni kertoo lisää myöhemmin lehdessä ja pärstätkin löytyvät, jotta tunnistat ketä nykiä hihasta. Itse aloitin opiskeluni Jyväskylän yliopistossa syksyllä Ennen pääsykokeita en ollut koskaan edes käynyt Jyväskylässä, ja pääsykokeisiinkin eksyin puoliksi sattuman kautta. Tätä ennen olin asunut koko elämäni Turussa ja lievästi sanottuna hieman mietitytti mitä tuleman pitää. Muutto Turusta yli puolet pienempään kaupunkiin, ei yhtään ainutta tuttua ihmistä uudessa kaupungissa, opiskelujen aloitus yliopistossa, uuden kodin löytäminen - voisin jatkaa listaa vaikka kuinka. Voin aivan rehellisesti ja yhtään liioittelematta sanoa, että ensimmäisestä päivästä lähtien kaikki sujui uskomattoman hyvin. Edelleen olen sitä mieltä, että se porukka, joka valikoituu meidän tiedekuntaamme on jotain aivan erityistä. Onko se sitten maantieteellisen sijainnin aiheuttamaa monipuolisuutta, ainutlaatuisen psykologisen seulan jalostamaa samanhenkisyyttä vai kansantaloustieteilijöiden analyyttistä seksikkyyttä, en tiedä, varmaan kaikkea tuota ja paljon enemmänkin. Oli hieno huomata heti alusta saakka, että kavereita on tullut Jyväskylään todella monesta eri suunnasta, illat menivät tutustuessa uusiin ihmisiin ja uuteen kaupunkiin. Hyvässä porukassa se on aina paljon mukavampaa. Kahden vuoden hallitustehtävien ansiosta olen saanut hienon etuoikeuden tutustua kauppatieteiden opiskelijoihin, kyltereihin, myös muiden kaupunkien opinahjoista. Jokaisella kaupungilla ja sen kyltereillä tuntuu olevan joku oma erityispiirteensä, juttunsa josta heidät tunnistaa. Olipa se sitten Lappeenrannan kyltereiden rempseä teekkarivivahteisuus tai Helsingin Hankenin tyylikäs korrektius, meidän Jyväskyläläisten ja pörssiläisten ei tarvitse tässä joukossa hävetä piiruakaan.pörssiläisen tunnistaa ystävällisestä ennakkoluulottomuudesta, pörssiläinen haluaa pitää hauskaa ja huolehtii myös että muut viihtyvät, missä tahansa kaksi pörssiläistä kohtaa, on tilanteessa vahvaa yhdessäolemisen iloa. Kaikki tämä on osa jotain suurempaa - pörssiläishenkeä. Pörssi ry on perustettu vuonna 1968, ja tällä hetkellä olemme noin 900:lla jäsenellämme Suomen viidenneksi suurin kylteriainejärjestö/ylioppilaskunta. Pörssin tunnuksena on alusta lähtien toiminut pörssin rahasäkki, jonka on aina tunnettu olevan muhkean täysinäinen. Logon historia juontaa pörssin perustamisen ajoille, jolloin myös Jyväskylän yliopisto oli poliittisesti kovinkin punaväritteinen. Nuo olivat aikoja, jolloin jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja (nimeltään Rauno Rassi!) protestoi yksityisautoilua vastaan polttamalla Jyväskylän torilla auton. Voin kuvitella, että silloin ei ollut kovin helppoa olla pörssiläinen, nyt on jo helpompaa. Petri Marjava

5 Hallitukselta Näin alkuun haluan onnitella teitä omastani ja koko Pörssin hallituksen puolesta uudesta opiskelupaikasta ja loistavasta uravalinnasta. Tämän hallituspalstan tarkoituksena on kertoa jäsenistölle mitä hallitus puuhailee toimistossaan ja mitä muuta olemme tehneet tai tulemme tekemään jäsenistön hyväksi. Nyt monet varmaan miettivät että mikä Pörssi ja mikä hallitus. Minäpä kerron. Pörssi ry on siis taloustieteiden opiskelijoiden ainejärjestö, johon melkein kaikki taloustieteiden opiskelijat liittyvät. Pörssin halllitus taas vastaa ainejärjestön konkreettisesta toiminnasta ja edustaa koko jäsenistöä. Hallitus järjestää viihteellisiä tapahtumia opiskelun vastapainoksi ja toimimme linkkinä tiedekunnan ja jäsenistön välillä. Hallitustoiminta on täysin vapaaehtoista ja todella antoisaa. Homma antaa erinomaisen vastapainon opiskelulle ja tarjoaa loistavia etuja: kokemusta ja kontakteja tulevaisuutta varten, hyviä ystäviä ja hauskanpitoa. Ainejärjestö- ja hallitustoimintaan mukaan lähtevät ovat aktiivisia ja innokkaita pörssiläisiä. Porukassa on niin fukseja kuin graduaan tekeviäkin. Hallituskausi kestää yhden vuoden ja hallitus vaihtuu aina vuoden vaihteessa. Jokaisella pörssiläisellä on mahdollisuus hakea ja päästä hallitukseen. Hallituksessa meillä kaikilla on oma toimenkuvamme ja homma toimii parhaiten kaikkien yhteistyöllä ja hyvällä fiiliksellä. Esittelen vielä lyhyesti tämän vuoden tiimimme. Puheenjohtaja Pete toimii porukan lippulaivana ja virallisena edustajana. Varapuheenjohtaja Timo ja talouden-hoitaja Anni (eli siis minä) huolehditaan Pörssin varoista, taloudesta ja liiketoiminnasta. Sihteeri Hanna pitää huolta, että tehdyt päätökset löytyvät myös kirjallisina ja huolehtii kansainvälisestä toiminnasta. Kopo-vastaava Kati vastaa koulutuspoliittisista asioista ja www-vastaava Masa huolehtii nettisivuista. Liikunta- excuvastaava Teemu järjestää liikuntatapahtumia ja matkoja aina Tukholmaa ja Pietaria myöten, kotimaata unohtamatta. Yritysvastaavat Hannu ja Jenni pitävät huolta yrityskontakteista ja sponsoreista ja vastaavat Sinisestä pörssistä, joka tarjoaa etuja pörssiläisille. He vetävät myös yritystiimiä, joka tarjoaa hyvät kontaktit yritysmaailmaan. Projektivastaavat Maria ja Marjut järjestävät bileitä ja erilaisia viihdetapahtumia aktiivisista jäsenistä muodostuvan biletiimin avulla. Ja päätoimittaja/tiedotusvastaava Tuomas toimittaa tätä lehteä tiedotustiiminsä kanssa ja tiedottaa jäsenistöä tärkeistä asioista. Siinäpä porukka, joka syksyllä vastaanottaa teidät, tulevat pörssiläiset! Tutustutamme teidät heti alusta asti myös siihen opiskelun toiseen puoleen; sosiaalisen verkostoitumiseen ja hauskanpitoon. Syksyllä nähdään! Anni Asikainen Pörssin toimiston ovet ovat auki sinua varten! Kylterikurssi 5

6 Pörssi ry:n hallitus Mikä on nimesi ja mistä olet kotoisin? 2. Monettako vuotta opiskelet ja mikä on pääaineesi? 3. Tehtäväsi hallituksessa? 4. Mikä on ohjeesi pian opiskelut aloittavalle fuksille?? pj PETRI MARJAVA, Suomen Turusta. Kolmas vuosi aluillaan, pääaineena johtaminen. Toimin hallituksen puheenjohtajana. Lyhyesti sanottuna vastuualueina on mm. kokousten organisointi, sidosryhmäsuhteet mm. Ekonomiliittoon ja liikemaailmaan ja kokonaisvastuu yhdistyksen toiminnan laadusta ja suunnasta. Opiskeluaika on elämäsi parasta aikaa ja Pörssi ry on olemassa ennenkaikkea tämän päämäärän saavuttamiseksi. Muista, että toimiston ovi on aina avoinna - sinulle TIMO SIIKANEN, Lahti Alkamassa on neljäs vuosi laskentatoimen huippuosaajana. Olen hallituksen varapuheenjohtaja. Eli siis executive tason jokapaikanhöylä. Olen mukana kaikessa mutta en oikeasti tee yhtään mitään :) Muita viitesanoja: liiketoimintatiimi, talous, pörssitalo, seuraava maksaa jne. jne. Tee sijoitus tulevaisuuteesi. Liity Pörssiin ja ole erilainen. vpj 6 Kylterikurssi

7 HANNA HEINONKOSKI ja Jyväskylän vierestä Laukaasta Olen aloittamassa toista vuotta ja pääaineena johtamista Sihteeri ;) Tosi ajantasalla oleva sellainen.. Fuksivuonna kannattaa osallistua kaikkeen. Opiskella kyllä ehtii sitten myöhemmin. Niin ja matikan peruskurssista ei kannata stressata. Suurin osa taloustieteilijöistä jättää sen kuitenkin myöhempiin vuosiin: viimeistään gradun jälkeen.. sihteeri 1. ANNI ASIAKAINEN ja Keravan kingeihin kuulun. 2. Kolmas vuosi alkaa ja laskentatoimea luen. 3. Tehtäväni on hoitaa pörssin talous (kirjanpito & laskutus) eli istuskelen rahasäkkien päällä ja kiristelen säkkien suita. 4. Tunge itsesi mukaan kaikkeen mahdolliseen, opiskeluaika on elämän parhaimpia ajanjaksoja! $ MARJUT JOENTAUSTA, Ikaalisten tyttöjä Toista vuotta johtaminen pääaineena Pörssin bilehile eli projektivastaava. Vastuualueena opiskelijabileiden ja sitsien järjestäminen. Juhliminen kannattaa aina! projektit 1. MARIA"kettutyttö" LEHTONEN ja Paimiosta, joka tietämättömillekin tiedoksi sijaitsee viehkeän Turun lähettyvillä. 2. Markkinointia luen kolmatta vuotta Jyväskylässä, joskin sitä ennen opiskelin Saksassa pari vuotta kauppatieteitä. Ts. opintotuen rajat kolkuttelevat pelottavan lähellä, *huoh*. 3. Virallisena viinamestarina tehtäväni on huolehtia nestetasapainosta, polkkajalan kunnosta, riehakkaan villin tunnelman säilymisestä, sekä pariutumista edesauttavista mahdollisuuksista. 4. Keskity ekasta päivästä asti hankkimaan aktiivisesti kavereita, äläkä stressaa hankalista kursseista, vaan ota myös sellaisia jotka kiinnostaa sua todella, se tuo motivaatiota. Kylterikurssi 7

8 JENNI PALDANIUS ja olen kotoisin Tampereelta. Aloitan nyt toisen vuoteni Jyväskylän yliopistossa. Hallituksessa olen yrityssuhdevastaava. Hoidan Hannu Tervahartialan kanssa Pörssin sponsoriasioita, suhteita yhteistyökumppaneihimme, sekä järjestän yritysvierailuja ja suurim-pina vastuualueina ovat Sinisen Pörssi, haalarit ja yritystiimin hoitaminen. Tule positiivisella ja avoimella asenteella nauttimaan kaikista uusista ja ihmeellisistä asioista mitä syksy ja tulevat vuodet Jyväskylässä tuovat tulleessaan =) 1. HANNU TERVAHARTIALA lähtöisin Kouvolasta 2. Aloitan kolmannen opiskeluvuoden, pääaineena laskentatoimi. 3. Virallinen titteli yritysvastaava. Toimenkuvaan kuuluu Pörssin yrityssuhteiden ylläpitäminen ja niiden kehittäminen. 4. Matikan peruskurssista voi kuulemma päästä läpi! yrityssuhteet 1. TEEMU TUUKKANEN, kotoisin Karstulasta. 2. Kolmas vuosi alkaa, pääaineena laskentatoimi. 3. Liikunta- ja excursiovastaava, eli laitan teidät hikoilemaan. 4. Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen. liikunta&excu MASA KONTULA, Riihimäki (Loppi ihan alun alkaen). 3. vuosi, pääaine tietojärjestelmätiede. -sivuston uudistaminen ja päivit-täminen. Opiskelu ensin, sitten työt. web 1. TUOMAS REIVINEN, Korpilahdelta. 2. Toinen vuosi, markkinointi. 3. Tiedotusvastaava. Johdan tiedotustiimiä, joka tuottaa Pörssikurssia; Välitän Pörssin ja muiden ainejärjestöjen sähköposteja jäsenillemme; Otan kuvia Pörssin tapahtumista ja laitan niitä nettisivuillemme. 4. Ensimmäisen vuoden peruskurssit pääsee lähes lukematta läpi. Käytä ensimmäinen vuosi tutustumalla uusiin ystäviin, tiimitoimintaan ja yliopistolliseen hauskanpitoon. Luennoilla kannattaa käydä, sillä ne ovat hyvinkin sosiaalisia tapahtumia. tiedotus 1. Olen KATI RÄISÄNEN ja kotoisin Varkaudesta. 2. Olen opiskellut kaksi vuotta ja pääaineenani on johtaminen. 3. Hallituksessa toimin yhteistyölinkkinä ainejärjestön ja tiedekuntamme henkilöstön kanssa sekä autan opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. 4. Nauti opiskeluajastasi. ;) 8 Kylterikurssi kopo

9 Pörssin uudet kopiokortit ovat saapuneet! Pörssin kopiokoneethan sijaitsevat MaE:ssä Atk-luokan ovea vastapäätä Voit lunastaa omasi MaA:ssa sijaitsevasta Kampus Kirjasta. Osta omasi nyt ja hyödynnä avajaistarjouksemme. Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää! Normaalihinnat: Pantti 2e 50 kopiota 3,5e 100 kopiota 7e 200 kopiota 10e MaA:n aulassa Copyshopia vastapäätä ja Avajaistarjous: 50 kopion kortissa 60 kopiota 100 kopion kortissa 120 kopiota 200 kopion kortissa 240 kopiota Ylitsepääsemättömissä ongelmissa ota yhteys Timo Siikaseen ( ) Hannu Tervahartialaan ( ) tai Pörssin toimistoon (MaE 1. kerros) Vanhat kopiokortit toimivat entiseen tapaan! Nordea Pankki Suomi Oyj Sopivalla kortilla suuriin seikkailuihin Mitä ikinä kesäksi suunnitteletkaan, antaa sopiva kortti sinulle enemmän mahdollisuuksia. Voit maksaa ostoksia valitsemallasi tavalla ympäri maailmaa ja mikä mukavinta olla huoletta kohdatessasi odottamattomiakin tilanteita. Saat myös käteistä tarvittaessa. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, mikä kortti sopii parhaiten juuri sinun suunnitelmiisi. Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä, Kauppakatu 18 Puhelin (014) nordea.fi

10 Kyllin hyv yvää Johanna Lähteenmäki Kylteriyhd ylteriyhdyshenkilö yshenkilö / SEFE / Jyv yväsk äskylän yliopisto sähköposti: johanna.lahteenmaki@sefe.f.fi puhelinnnumer umero: Kyllin onnittelut uudelle kylterille! Olet voittanut ensimmäisen erän, kun sinut on valittu haluamaasi opinahjoon. Edessä on rentoa opiskelijaelämää, mukavia (tai puuduttavia) luentoja ja tuskaisia tenttejä. Joskus aikanaan seuraavat haasteelliset uudet erät: gradu, valmistuminen ja työnsaanti. Kaikissa vaiheissa rinnallasi kulkee SEFE, Suomen Ekonomiliitto. Mikä SEFE? SEFE on Suomen ekonomien ja kylterien palvelu- ja vaikuttajajärjestö. SEFE on myös koulutettujen keskusjärjestöön, AKAVAan, kuuluva liitto. SEFEn muodostavat alueellisten ekonomiyhdistysten kautta yli alan tutkinnon suorittanutta henkilöä ja noin kylteriä 13:sta opiskelijayhteisöstä ympäri Suomen. SEFEn tarkoituksena on ekonomien uratavoitteiden tukeminen jo opiskeluaikana. SEFE toimii hyväksesi ja tarjoaa opiskelijajäsenilleen monia etuja. Mikä ihmeen kylteriyhdyshenkilö? Minä olen Jyväskylän yliopiston kylterien parissa työskentelevä SEFEn kylteriyhdyshenkilö eli kylli. Välitän tietoja SEFEn palveluista ja eduista sekä muista liiton toimintaan liittyvistä asioista. Minut tavoittaa helposti puhelimella sekä sähköpostitse, ja emmeköhän törmäile erinäisissä tapahtumissa sekä yliopiston käytävillä. Mitä etuja? Maksamalla Pörssin jäsenmaksun heti ensimmäisen vuosikurssin alussa saat merkittäviä jäsenetuja: Kauppalehden opiskelijakotiisi kannettuna (määräajaksi), Ekonomi-lehden 10 Kylterikurssi (9 nroa vuodessa), alennuksia mm. Faktan, Talouselämän, Tekniikan & Talouden, Forumlehden ja Arvopaperilehden tilaushinnoista sekä If:in vakuutuksista. Lisäksi saat opiskelijakorttiisi Pörssin ja Sefen jäsentarran, jolla saat alennuksia ja etuja jyväskyläläisistä ravintoloista ja kaupoista. Entä palveluja? Opiskelijajäsenenä hyödyt useista palveluista. Voit tarvita, esimer-kiksi opiskelujesi loppuvaiheissa, SEFEn jäsenilleen tarjoamia työsuhdejuristin neuvoja lakien ja sopimusten soveltamisesta työssäsi. Työsuhdejuristit auttavat myös työsopimusta tehdessäsi. SEFEn palkkaneuvonta ja palkkasuositukset (kesätyöpalkkasuositus, vastavalmistuneiden palkkasuositus ja pro gradu palkkasuositus) auttavat sinua hinnoittelemaan osaamistasi ja löytämään realistisen tason palkkatoivomuksillesi. SEFEn opiskelijajäsenenä sinulla on mahdollisuus liittyä myös IAET-kassaan. Työssäoloehdon viikot kertyvät kivasti kesätöistä, kun työttömyyskassaan liittyy heti ensimmäiseen kesätyöpaikkaan mennessä. Ekonomien hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta työttömyyskassaan liittyminen kannattaa, sillä työpaikkaa ei aina löydy samalla hetkellä kun valmistuu. Miten liityn? Kun liityt Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijain ainejärjestön, Pörssin, jäseneksi, pääset samalla SEFEn opiskelijajäseneksi. Liittyminen tapahtuu helpoiten Pörssin nettisivuilla ( olevan SEFEn linkin kautta. Täytettyäsi linkin takaa paljastuvan lomakkeen saat kotiisi laskun Pörssin jäsenmak-susta, SEFEn opiskelijajäsenyys on maksuton. Kysyvä ei tieltä eksy! Vastaan erittäin mielelläni kaikkiin sinua askarruttaviin opiskeluun, SEFEen ja työelämään liittyviin kysymyksiin. Ota rohkeasti yhteyttä! Tapaamme viimeistään opiskelujesi alkuvaiheessa Pörssin infotilaisuudessa. Voit käydä tutustumassa SEFEen tarkemmin internetissä osoitteessa: ajankohtaista> kylteri-info. Vielä kerran, suuri onnentoivotus ja tervetuloa riemulliseen joukkoon! Palveluterveisin, Johanna Lähteenmäki johanna.lahteenmaki@sefe.fi

11 Totta ja tarua - erilaisia näkemyksiä yliopisto-opiskelusta Tässäpä sinulle, hyvä kylterifuksi, seikkaperäinen (?) selostus opiskelusta yliopistossa. Osa jutusta lienee totta, vielä suurempi osa epäilemättä tarua ja muutama rivi ihan suoranaista valettakin. Toivottavasti tämän luettuasi osaat edes esittää kysymyksiä. Löydät toivottavasti omat totuutesi opintojen aikan. Lukujärjestys Alkupäivinä tutorisi opastaa lukujärjestyksen laatimisessa. Kukaan ei ole laatinut valmista ohjelmaa, vaikka peruskurssit sopivasti lukujärjestykseen loksahtavatkin. On itse päätettävä, mitä haluaa ja ehtii opiskella. Jokaiselle päivälle ei kannata suunnitella kahdeksasta kahdeksaan aikataulua. Luennoista, demoista ja ruokaajoista rakentuvien työpäivien oheen on hyvä jättää riittävästi aikaa omatoimiseen opiskeluun. Lukuvuoden mittaan voi olla vaikea löytää aikaa tenttiin JYY:n kalenteri on oiva tapa pitää aikataulu kuosissa. lukemiselle tai esseen kirjoittamiselle, jos kaikki päivät ovat täynnä tekemistä. Joillakin tosin on tapana olla käymättä luennoilla tenttiaikoina, mitä kutsutaan priorisoinniksi. Priorisoinnilla saattaa päästä hyviin tuloksiin mutta se voi myös kostautua myöhemmin siten, että on jätettävä lisää luentoja väliin, koska on luettava enemmän, koska ei käynyt silloin luennoilla. Priorisoinnin voi välttää katsomalla riittävästi eteenpäin ja työskentelemällä tasaiseen tahtiin. Jos kurssin kuluessa on opiskellut tehokkaasti, ei tarvitse panikoitua tai valvoa öitä. Lukujärjestyksen kasaamisessa tarvitaan siis vakaata kättä sekä kylmää omien tavoitteiden, resurssien ja opiskelutottumusten arviointia. * * * Lukujärjestyksellä ei sinänsä ole juurikaan väliä, koska luennoilla ei tarvitse käydä. Silloin tällöin voi piipahtaa ensimmäisellä luentokerralla kurkistamassa meininkiä ja kuuntelemassa infoa. Sen jälkeen voikin sitten miettiä, viitsiikö siellä istua. Jotkut erityiset päivämäärät, kuten tentit, kannattaa merkitä ylös, vaikkapa jollekin epämääräiselle paperilapulle. Tuon paperin voi sitten vaikka hukata. Toinen vaihtoehto on opetella käyttämään, ehkä jopa pitämään tallessa, kalenteria. Kalenteri tupsahtaa ylioppilaskunnalta heti opiskelun alkaessa. Opintoviikot kertyvät helposti. Ei tarvitse kuin hieman ryhdistäytyä ja valvoa muutama yö (kahvia kuluu paljon) pahimpaan tenttiaikaan. Joskus ei tarvitse olla niinkään tarmokas, ja ainahan on olemassa uusintoja. Luennot Luennot ovat erittäin olennaisia ja hyödyllisiä. Luennoitsijat ovat asialleen omistautuneita ja tietävät paljon. Luennot ovat poikkeuksetta hyviä. Luennoilla kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen ovat erinomaisia opiskelumenetelmiä. Monesti vaikeiltakin tuntuvat asiat selitetään perin pohjin ja näin ne tulevat paremmin ymmärretyiksi ja opituiksi. Luentojen tukena on usein selkeä ja helppolukuinen luentomoniste eli pruju. Luennoilla ei yleensä ole pakko olla läsnä mutta poikkeuksiakin on. On kuitenkin hyvä muistaa Kylterikurssi 11

12 oma vastuu opiskelusta ja erityisesti oppimisesta. * * * Kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä (joidenkin kurssien osalta se ainoa mahdollinen tapa), jolloin on mistä milloinkin johtuen aivan laidasta laitaan. Joskus saa vapaasti runoilla pitkiä esseitä, toisinaan vaaditaan lyhyt määrittely. Laskujakin ja kaikenlaisia sekalaisia tehtäviä tulee vastaan. * * * Luennot ovat hyödyllisiä monestakin syystä. Luennot ovat lukutaidottomia varten, kuten vanha viisaus kuuluu. Jos ei käy luennoilla, eipä jää paljosta paitsi, koska asiat voi aina opiskella itsekin. Luennot ovat kavereiden näkemistä varten. Luennolle ajaudutaan paremman tekemisen puutteessa, kun yli puolen päivän ei jaksanut nukkua tai telkkarista ei tullut mitään. Joskus luennoilla tulee pidettyä hirveää meteliä. Silloin ne, jotka oikeasti haluavat kuunnella ja oppia, saattavat huomauttaa turhan kovaäänisestä pulinasta. Luennoille kannattaa raahautua, jos ei halua mennä yksin syömään ja on unohtanut sopia muiden kanssa edellisenä päivänä tuosta tärkeästä lounasajasta. Tentit Tenttejä riittää. Kurssin lopuksi testataan, kuinka asiat on opittu. ihan itsenäisesti luettava asiat kirjoista. Tenttiajankohdat selviävät netistä ja ilmoitustaululta. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen helppokäyttöisellä ja loistavasti toimivalla KORPPI-ohjelmalla. Tentit alkavat tasalta (eivät siis vartin yli kuten luennot) nimenhuudolla. Tentissä pitää olla vähintään puoli tuntia. Tenttiaikaa on kolme ja puoli tuntia. Tenttiin pitää ottaa henkkarit mukaan. Tulokset ilmestyvät ilmoitustaululle tiedekunnan aulaan viimeistään kahden viikon kuluttua ja rapsahtavat sähköpostiisi, jos olet tilannut opintosuoritusotteen. Tenttiin kannattaa valmistautua hyvin. Tentti on tilaisuus näyttää oma osaaminen. Tehtävät tenteissä vaihtelevat oppiaineesta, tentaattorista ja Kun kurssi alkaa olla ohi, tulee väistämättä vastaan myös tentti. Ekalla kerralla voi käydä kokeilemassa, jos on muistanut ilmoittautua. Toisella kerralla voi yrittää sitten tosissaan. Jos ei muista ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen, voi aina väittää ilmoittautuneensa ja kirota KORPPI-ohjelman maanrakoon. Yleensä valvojat ovat tiukkapipoisia idiootteja eivätkä päästä tenttiin, jos ilmoittautuminen on unohtunut. Tentistä saa myöhästyä vain puoli tuntia. Sen jälkeen ei pääse enää sisälle. Jos taas on mennyt ajoissa, niin puolta tunti kauempaa ei yleensä tentissä jaksa viihtyä. Opintoviikko (noppa,ovari,ov) Opintojen laajuus määritellään vielä toistaiseksi opintoviikoissa. Opintoviikko on opiskelun eteen tehdyn työn mittayksikkö. Yksi opintoviikkoa vastaa 40 tunnin työskentelyä. Näihin tunteihin sisältyvät niin luennot, harjoitukset kuin omatoiminen opiskelukin. Maisterintutkintoon tarvitaan yhteensä vähintään 160 opintoviikkoa ja kandidaatin paperit saa 120 opintoviikosta. Parin vuoden päästä koittaa uuden mittayksikön aika, kun koko Eurooppa siirtyy käyttämään yhteisiä 12 Kylterikurssi

13 opintopisteitä (op, ECS). Opintopiste toimii suurin piirtein samaan tapaan kuin opintoviikko mutta täsmällistä muuntokerrointa ei voi määritellä. Toistaiseksi metsästetään vielä opintoviikkoja mutta molemmat mittayksiköt saattavat vilahdella eri papereissa, joten ei kannata säikähtää. * * * Kurssin opintoviikkomäärä on motivointikeino. On yleensä hiukan enemmän motivoitunut istuskelemaan kirjan kanssa kahdestaan, jos tietään tentistä rapsahtavan kokonaiset 5 opintoviikkoa. Jos pelissä on vain yksi tai kaksi noppaa, niin eipä sitä paljon kiinnosta mitään tehdä, sitä paitsi ne luultavasti rapsahtavat yleensä itsestään. Yhden opintoviikon eteen saa tehdä töitä varsin vaihtelevasti; mm. kieliopinnoissa varsin paljon. Joskus taas useammankin opintoviikon voi saada yhden päivän intensiivisellä viime hetken paniikkilukemisella. Onpa joku tainnut saada neljä opintoviikko käymällä kirjastossa tsekkaa-massa tenttikirjan kannen ja runoilemalla tentissä minimiajan eli puoli tuntia. Tällöin yksi opintoviikko vastaa seitsemän ja puolen minuutin työskentelyä. Opintoviikot häipyvät huhun mukaan lähiaikoina mutta sama meininki varmaan jatkuu. Opintojen eteneminen Maisterin tutkintoon tarvitaan nykyisessä yksikössä 160 opintoviikkoa ja kandidaatin tutkintoon 120. Parin vuoden päästä homma menee päälaelleen opinnot etenevät niin, että kaikki suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä) ja sen päällä maisteripalikan (kandidaatti opintopistettä). Uudistus helpottaa esimerkiksi alan ja paikkakunnan vaihtoa. Sekä nyt että tulevaisuudessa opinnot koostuvat kursseista eli opintojaksoista. Kursseista taas muodostuu opintokokonaisuuksia, joita ovat perus-, aineja syventävät opinnot. Loogisesti kannattaa aloittaa perusopinnoista ja sitten siitä eteenpäin. Ei kai kukaan vain kiusaksi keksisi näitä rakenteita? Suunnitelmallisuus on myös tarpeen; on hyvä hieman miettiä omaa tulevaisuuttaan ja tavoitteitaan realistisesti. Ei ole välttämättä mielekästä opiskella liian kovaan tahtiin (täysin mahdollista tosin) ja vain työelämää silmällä pitäen. On tärkeää myös laajentaa omia näkemyksiään ja pohtia tulevaisuuttaan. Jos taas suunta on selvä, antaa palaa vaan! * * * Kai siinä joku sumea logiikka on, miten opinnoissa pitäisi edetä. Kyseinen logiikka ei kuitenkaan selviä kovin helposti. Paras veto on yrittää pysyä kärryillä siitä, mitä kursseja muut käyvät. Jollain on varmaankin joku näkemys, missä järjestyksessä ja mitä milloinkin. Opintoviikkojen eteen täytyy tehdä niin vähän töitä, että kolmessa vuodessa sitä on valmis maisteri. Töihin vaan ja nopeasti, siellä sitä sitten oppii. Arvosanat Useimmiten suoritukset arvioidaan yliopistossa asteikolla yhdestä kolmeen (1-3) neljäsosan välein. Näitä numeroarvosanoja vastaa kolmiportainen sanallinen asteikko, jolla arvioidaan opintokokonaisuudet. Arvosanoja 1, 1+ ja 1½ vastaa tyydyttävät tiedot (TT), 2-, 2, ja 2+ hyvät tiedot (HT) ja 2½, 3- ja 3 erinomaiset tiedot (ET). Alle ykkösen (eli tolpan) olevat suoritukset ovat siis hylättyjä. Arvosanat motivoivat ja antavat informaatiota oppimisesta itselle ja sille, joka papereitasi haluaa joskus vilkaista. Työelämässä ei olla kovin tarkkoja huippuarvosanojen suhteen, kokonaisuus ratkaisee. Toisaalta tyydyttävin tiedoin suoritetut opinnot saattavat myös kertoa jotain tuosta kokonaisuudesta. Jos taas tuntee vetoa tieteentekemiseen, on arvosanoilla enemmän merkitystä kuin bisnessmaailmassa. Tärkeintä tulevalle tieteilijälle on kuitenkin gradun arvosana. Gradu arvioidaan erikseen erilaisella asteikolla. * * * Arvosanoilla ei ole merkitystä. Tolpalla pääsee läpi ja sehän riittää. Opintoihin ei todellakaan jaksa panostaa niin tosissaan, että vain kolmosia tipahtelisi. Eiköhän työpaikan saa sillä, että on maisteri ja Kylterikurssi 13

14 muutenkin hyvä jätkä! Aina voi esitellä myös CV:hen kertyneitä merkintöjä muusta toiminnasta, ja siten osoittaa, ettei opiskeluaika ole mennyt hukkaan eikä opiskelemiseen. Olisihan se hullua, jos ihmiset saisivat työpaikkoja jonkin niin epämääräisen ja häilyväisen systeemin perusteella kuin arvosanat. Yleensä on täysi mysteeri, miten arvosana on tupsahtanut. Peruskoulusta tuttu paperien heittäminen portaisiin on arviointimenetelmänä käytössä yliopistossakin. Kaiken lisäksi eri tenteissä ja jopa saman tentin eri suorituskerroilla taidetaan käyttää eri portaita. Perusopintokokonaisuus Opiskelu aloitetaan aivan yrityksen taloustieteiden perusopintokokonaisuudella (YTP). Tuo kokonaisuus on laajuudeltaan 16 opintoviikkoa ja koostuu neljästä kurssista. Kurssit ovat nimiltään varsin mielikuvituksellisia: johtamisen perusteet, laskentatoimen perusteet, markkinoinnin perusteet sekä yrittäjyyden ja liiketoiminnan perusteet. Opiskelija saa näiden kurssien myötä kokonaiskäsityksen, joka auttaa työelämässä. Jokainen kurssi luennoidaan kaksi kertaa vuodessa: kerran suomeksi ja kerran englanniksi, joten oman aikataulun kokoaminen käy joustavasti. Pääaineen valitseminen ensimmäisenä keväänä sujuu myös helposti, kun on hieman perehtynyt eri oppiaineisiin. Kansantaloustieteilijöille kokonaisuus on pakollinen sivuaine, jos haluaa valmistua kauppatieteiden maisteriksi. * * * 14 Kylterikurssi Ekasta vuodesta tulee ihan tosi tylsä, kun pitää vaan istua niillä kaikilla peruskursseilla. Luennoilla on varmaankin tosi paljon porukkaa ja niitä pitää kuitenkin joku, jonka piipitys ei kuulu salissa mihinkään. Ei varmaankaan kannata käydä luennoilla. Pakko kaikkien on niistä kuitenkin päästä läpi, joten ei huolta. Englanninkielisillä kurs-seilla voi törmätä vaikka joihin-kin ulkomaalaisiin, joten niistä pitää pysyä kaukana. Kaiken lisäksi on epäreilua pakottaa opiskelemaan hömppätieteitä tai sitten jotain tosi puisevaa laskentatoimea. Taloustieteilijän yleisopinnot Tutkintoon kuuluu erinäinen määrä erinäisiä pakollisia kursseja, jotka vaihtelevat tiedekunnasta ja pääaineesta riippuen. Kaikille ovat pakollisia ainakin kieliopinnot. Monet kohtaavat myös matematiikan peruskurssin, jota ei kaikista huhuista huolimatta kannata pelätä. Luennoitsijat ovat varsin vaihtelevan tasoisia, samaten opiskelijat. Matematiikan peruskurssista selviää yleensä läpi. Kieliopintoja on hyvä alkaa suorittaa jo ihan ensimmäisestä syksystä alkaen. Niitä kuuluu KTM-tutkintoon runsaasti ja opintoviikkomääriinsä nähden ne ovat varsin työläitä. Kielikursseilla on 80 % läsnäolopakko. Onkin siis viisasta käydä kieliopintoja tasaiseen tahtiin, ettei juuri ennen valmistumista tarvitsisi tuskailla tekemättömien kieliopintojen takia. On ihan oman kielitaidonkin takia fiksua tasaisesti pitää sitä yllä. Pakolliset yleisopinnot voivat tuntua kuivilta mutta niilläkin on tarkoituksensa. * * * Yleisopinnot ovat kamalia ja turhia. Kielikurssien käyminen on järkyttävän raskasta, koska pitää olla paikallakin niin paljon. Yleensä kielikurssit ovat myös ääriään myöten täynnä. Taitaa siis olla fiksumpaa odottaa, koska enemmän opintoviikkoja keräänneet opiskelijat ovat etusijalla. Toinen kammotus on tuo matematiikan peruskurssi. Vuosittain siitä pääsee läpi vaan murto-osa kurssille osallistujista. Asiat siellä ovat todella vaikeita ja ihan irti elämästä; ei sellaisia tarvitse osata koskaan oikeassa elämässä. Luennoitsija on periaatteesta ilkeä, koska kurssi on hänellekin pakkopullaa. Demot ja ohjaukset ovat pieneksi avuksi mutta ei niissäkään jaksa käydä. Paras keino on unohtaa kaikki yleisopinnot ja muistaa ne uudestaan vasta sitten, kun on liian vanha railakkaaseen opiskelijaelämään. Tiedonkulku Yliopistossa informaatiota on hyvin saatavilla ja usein se on jopa ajan tasalla. Kylterifuksin tärkein tietolähde opiskelujen osalta ovat tiedekunnan internetsivut (taloustieteiden: Näillä sivuilla ovat opetusohjelmat, tenttilistat ja paljon muuta elintärkeää. Olennaisimmat sivut löytyvät myös tulostettuina tiedekunnan ilmoitustauluilta. Muita tärkeitä tietolähteitä ovat opinto-oppaat, kaikenlaiset ilmoitustaulut ja yliopiston muiden tahojen internet-

15 sivut. Jos informaatiota ei muuten saa, voi käydä kysymässä Ruokolaiselta. Muusta kuin opiskelusta saa tietoa erilaisten sähköpostilistojen kautta. Yksi olennaisimmista on Pörssin lista. Koko yliopistosta näitä sähköpostilistoja löytyy runsaasti. Lähes jokaisella yhdistyksellä (tai muulla sekalaisella kokoonpanolla) on omansa. Näiden listojen postivirta saattaa joskus tuntua ahdistavalta mutta jos posteja vähänkin jaksaa plärätä, tietää jotakuinkin, mitä kampuksella ja vähän kauempana tapahtuu. Perinteisempää tiedonvälitystä tapahtumista ja muusta edustaa ylioppilaskunnan lehti Jylkkäri (Jyväskylän ylioppilaslehti), joka ilmestyy joka toinen viikko. * * * Paras tietolähde on kaveri. Kaverilta voi kysyä ihan milloin vaan ihan mitä vaan. Internetsivut ovat kuitenkin aina päivittämättä, joten eipä niitä paljon jaksa seurata. Tenttien lähentymisen huomaa Paras tietolähde siitä, että n lähimmäiset alkavat yleensä panikoitua kaveri. ja haalia kirjoja itselleen. Silloin on turvallisinta kysyä, mitä on tapahtumassa. Bileet ovat ainoita tapahtumia, joiden päivämäärät täytyy tietää. Ei kuitenkaan kannata olla huolissaan, koska bileistä tulee yleensä riittävän aikaisin riittävän suuret mainokset, joten on lähes mahdotonta kulkea onnensa ohi. Kävisiköän luennoillakin enemmän porukkaa, jos niistä leviteltäisiin kivoja julisteita? Signe Jauhiainen KAUPPAKADUN APPROBATUR Jyväskylässä torstaina Lähtö Kompassilta klo Tenttimisaika loppuu klo Osta lippusi ennakkoon! KAUPPAKADUN APPROBATUR Jokavuotinen Appro räjäyttää Jyväskylän. Uudet ja vanhat opiskelijat suorittavat pakollista opintoihin kuuluvaa viihdekulttuurin arvosanaa approbaturista tohtoriin. Yöelämään tutustuminen ei voisi tapahtua tätä vauhdikkaammin. Kauppakadun Approbaturin ensi askeleet otettiin jo 70-luvulla pienen sisäpiirin voimin. 80-luvulla maine levisi ja osallistujamäärä kasvoi vuosi vuodelta. Mukaan kuvioon tulivat myös loppubileet, joihin osallistujat kokoontuivat viimeistelemään tutkintonsa aina valomerkkiin saakka. Nykyään tapahtumaan osallistuu noin 2000 opiskelijaa Jyväskylästä sekä muista yliopistokaupungeista. Appron suorittaminen alkaa kävelykadulla sijaitsevalta Kompassilta. Haalareihin pukeutuneet osallistujat lähtevät matkaan valitsemassaan lähdössä uhkuen approenergiaa. Lähtöportin avautuessa approilijat ryntäävät kohti ensimmäistä rastiaan eli mitä luultavimmin lähimpään rastibaariin. Nautittuaan siellä valitsemansa rastijuoman aina limusta tiukempaan napanderiin he saavat leiman opinto-otteeseensa eli lähdössä saatuun diplomiin. Näin matka jatkuu Kauppakadun ja sen läheisyydessä olevissa yökerhoissa ja kuppiloissa kunnes vaadittavat opintosuoritukset on kerätty ja koittaa illan vaativin vaihe: tentaattorin kohtaaminen. Tämä aina niin jännittävä loppuhuipentuma tapahtuu loppubilepaikalla, jossa tentaattorit arvioivat ankarasti tenttituloksen. Apunaan heillä on mitä kattavin valikoima erilaisia tehtäviä, jotka saavat kokeneemmankin suorittajan kalpenemaan kauhusta. Tentin läpäisyä kuvaava haalarimerkki taskussa voikin sitten nauttia huolettomasti loppuillasta loistavine bändeineen. Mukana juhlivat tietenkin hilpeät uudet ja vanhat ystävät. Kylterikurssi 15

16 anni jussi pirita samuli

17 annika anna mari timo pekka

18 Ensimmäisenä päivänäsi kylterinä eli tulevana ekonomina vastassasi on ihmismeri, josta et ehkä tunne ketään. Todennäköisesti ensimmäinen uusi ihminen, jonka opit niin nimeltä kuin ulkonäöltäkin tuntemaan, onkin oma tutorisi. Tutorin merkitys opintojen alussa on korvaamaton. Hän kierrättää sinua ympäri yliopistoaluetta ja kaupunkia, auttaa opintojen suunnittelussa ja käytännön asioissa sekä tutustuttaa sinut uusiin ihmisiin, ainejärjestö Pörssin toimintaa unohtamatta. Tutorin ansiosta tunnet itsesi jo alkumetreillä tervetulleeksi kylteriyhteisön jäseneksi. Tenttasimme tutoreita ja kyselimme heidän mietteitään tulevasta, antoisasta vuodesta.? ANNA LEINO ANNIKA AUTIO Tutorit esittäytyvät 1. Mikä on nimesi ja mistä olet kotoisin? 2.Mikä on pääaineesi? 3. Paras muistosi fuksivuodesta? 4. Mitä haluaisit saada aikaan tutorina? 5. Terveisesi syksyn fukseille? Heips. Olen ANNA LEINO ja kotoisin tuolta rauhallisten ja mukavien ihmisten kaupungista Oulusta. Päädyin tänne kuitenkin oppimaan Keski-Suomen opiskelijaelämää ja tarkoitus olisikin soveltaa sitä parhaassa mahdollisessa muodossa myös teihin hyvät fuksit. 2. Pääaineenani on markkinointi. Mitä pidemmälle sen jaksaa viedä niin lupaan, että se muuttuu mielenkiintoiseksi:) 3. Fuksivuosi hmm Parasta siinä oli monikin asia, mutta itse FUKSIAISET täytyy nostaa pöydälle. Älkää vähätelkö niitä kinkereitä tai uusien koulutovereiden merkitystä, ihan tosi. Niiden juhlien jälkeen tunnette jo meidät vanhemmatkin opiskelijat ja puuttuvia muistiinpanojakin on helpompi käydä kyselemässä. Mutta hyvää menoa on luvassa läpi koko vuoden aktiivisen ainejärjestömme Pörssin toimesta eli viritä hippaskenkäsi! Opinnot eivät pelaa ensimmäisenä vuonna niin suurta roolia (ellei ole luja tahto ja päämääränä heti valmis ekonomi), mutta tilanne 4. tasaantuu kyllä. Toivon, että oma roolini tutorina auttaisi teitä fukseja pääsemään opiskelujen alkuun sekä tietenkin tutustumaan tiedekuntamme toimintaan. Alussa on varmasti paljon kysyttävää ja minä pyrin 5. vastaamaan näihin kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Onnittelen teitä hyvästä valinnasta, sillä tästä se laadukas opiskelijan elämä Mattilanniemessä alkaa. Suoriutuminen on sitten kiinni vain asenteesta:) Syksyyn ei ole enää kauan, joten uusi penaali ja lyikkärit laukkuun, kohta nähdään! ANNIKA AUTIO. Olen kotoisin Kotkan kupeesta, Pyhtäältä, mutta ennen Jyväskylään tuloa vietin nelisen vuotta Raumalla. 2. Johtaminen. 3. Fuksivuosi kokonaisuudessaan oli ikimuistoinen! Vuoteen mahtui paljon mukavia tapahtumia sekä monia uusia ystäviä! 4. Haluan omalta osaltani auttaa tulevia fukseja opintoasioihin perehtymisessä ja yrittää innostaa kaikkia mukaan ainejärjestömme Pörssin toimintaan & tapahtumiin. 5. Onnitteluni onnistuneesta opiskelupaikka-valinnasta, sekä tietysti sinne pääsemisestä! Edessäsi on nyt tapahtumarikas, uusia asioita pullollaan oleva ja mielenkiintoinen fuksivuosi, joka lähestyy kovaa vauhtia... Tervetuloa ja nähdään syyskuussa =) 18 Kylterikurssi

19 TIMO SIIKANEN TIMO SIIKANEN, kotoisin olen Lahdesta 2. Pääaineena luen upeaa laskentatointa, sivuaineina on rahoitus, kansantaloustiede ja johtaminen 3. Parhaiten fuksivuodesta muistan sen upean hengen joka muodostui jo heti alusta. Meidät otettiin hyvin vastaan ja kaikilla oli hauskaa. Muistona tuosta hienosta vuodesta ovat lukuisat upeat ystävät. :) Jo toista syksyä tutorina ollessa ovat tavoitteenikin hieman realistisemmat. Tärkein tavoite on saada teidät fuksit tietoisiksi kaikista opiskelunne kannalta tärkeistä asioista. Toinen yhtä tärkeä tavoite on saada teidät tuntemaan olonne hieman kotoisemmaksi. Tehtäväni on onnistunut jos 4. pystytte toimimaan yliopistomaailmassa omatoimisesti ja matkan varrella on mukaan tarrautunut muutama uusi tuttavuus. 5. Olet todella etuoikeutetussa asemassa aloittaessasi opiskelemaan taloustieteitä Jyväskylässä. Olet sen ansainnut. Edessäsi on paljon työtä ja TODELLA paljon hauskaa yhteiseloa muiden kyltereiden kanssa. Me tutorit olemme teitä varten, joten jos kysymyksiä herää niin yhteyttä voi ottaa jo kesänkin aikana. Syyskuun alussa meillä onkin sitten tiedossa reilu viikko tiukkaa ja vähemmän tiukkaa orientoitumista opiskelijaelämään Jyväskylässä. Hauskaa loppukesää ja tervetuloa. Nähdään syksyllä. ANNI ASIKAINEN Nimi on ANNI ASIKAINEN ja kotoisin olen Keravalta. 2. Laskentatoimi 3. Hyvät ystävät, joihin tutustuin. 4. Haluan, että fuksit saavat selkeän kuvan yliopisto-opiskelusta, tutustuvat uusiin ihmisiin ja viihtyvät Pörssin järjestämissä tapahtumissa. 5. Tervetuloa kirjavaan kylterijoukkomme. Syksyllä nähdään! SAMULI PIETILÄINEN SAMULI PIETILÄINEN Hankasalmelta. 2. Kansantaloustiede 3. Kaverit ja koulukin. Paras fuksivuosi, kun mulle on sattunut. 4. Tarkoitus on päästä syvälle. 5. Älkää päästäkö mopoa käsistä. Nähdään syksyllä. PEKKA VESIAHO PEKKA VESIAHO, kotoisin Saarijärveltä, Keski-Suomesta. 2. Markkinointi 3. Hyviä muistoja on paljon, ehkä ensimmäisinä tulee mieleen bileet; fuksiaiset, korkkausristeily ja Pörssin Rinnerieha. 4. Auttaa uusia opiskelijoita alkuun opinnoissa ja kertoa omat virheet, jotka tein ensimmäisinä vuosina. Alko pitää myös näyttää. 5. Opiskelua ja viihdettä sopivassa suhteessa tuo hyvän tuloksen. Kylterikurssi 19

20 JUSSI AHOKAS JUSSI AHOKAS ja alunperin Kemijärveltä Kansantaloustiede Kansiksen loistava fuksiporukka, kiivas opiskelu, hävityt puulaakipelit ja Pörssin bileet. Teen parhaani ja katson mihin se riittää. Keep it simple! PIRITA HILTUNEN Olen PIRITA HILTUNEN ja kotoisin Joensuusta. Pääaineenani markkinointi. Fuksivuosi on täynnä hienoja muistoja. Vieraaseen kaupunkiin muuttamisen ja opiskelun myötä elämä tuntui muuttuvan paljonkin. Upeaa oli saada uusia ystäviä, tutustua moniin ihmisiin, päästä tekemään kaikkea uutta ja pikkuhiljaa huomata kuuluvansa tiiviisti siihen aluksi niin kummalliseen ympäristöön. Haluaisin jokaisen opiskelunsa aloittavan tuntevan itsensä tervetulleeksi joukkoomme. Uskon, että pystyn auttamaan uutta opiskelijaa ratkaisemaan melko monta pulmaa sekä kertomaan monista mahdollisuuksista yliopistossa. Alku aina hankalaa, yrittänyttä ei laiteta, eikä kysyvä tieltä eksy. Jokainen teistä tulee omanlaisesta taustastaan, joten juttusille vaan, niin päästään yhdessä miettimään mikä tekee sinun vuodestasi kaikkien aikojen parhaan fuksivuoden! Suvi Schrey 20 Kylterikurssi

21 Pörssiläinen Kylteri kaikilla herkuilla Tervehdys tulevat kylterit! Elämä Kylterinä, etenkin Pörssiläisenä kokoaa yhteen oikeassa suhteessa opiskelun ja vapaa-ajan, unohtamatta bileitä. Pörssiläisenä koet myös paljon sellaista, josta toiset opiskelijat vain haaveilevat. Seuraavassa jotakin, johon Pörssiläisenä olet etuoikeutettu: Excursiot Yritysvierailuja kyltereitä kiinnostavaan yritykseen. Kattavat luennot yrityksen toiminnasta ja rekrytoinnista sekä huipentuvat mahdollisuuteen nauttia isännän vieraanvaraisuudesta ruoka- ja juomatarjoiluineen, joskus jopa isännän tarjoamista saunailloista. Kylterit Aktiivisena Pörssiläisenä tapaat monia kyltereitä, joiden ajatusmaailman huomaat muistuttavan yllättävän paljon omaasi. Monista kyltereistä saat pitkäikäisiä kavereita etkä hetkeäkään sen jälkeen ole yksin! Verkostot Touhukkaana Pörssiläisenä sinulle muodostuu myös mahtava verkosto muiden kyltereiden kanssa. Verkosto on sinulle tuki ja turva tiukassakin tilanteessa. Tulevaisuudessa kasvaneesta verkostosta saatat hyötyä myös työllistymisen kannalta. Tiimit Ainejärjestömme mahtavat tiimit: yritys-, bile-, tiedotus-, liiketoiminta- ja yritysmessutiimi tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ainejärjestön toimintaan, saada ääni kuuluviin, olla järjestämässä tapahtumia sekä tutustua muihin Pörssiläisiin. Bileet Hyvät bileet ovat elämän suola ja niiden avulla jaksaa läpi rankankin opiskeluvuoden! Bileiden teemat vaihtelevat ja välillä huomaat bailaavasi iltapuvussa, Miami Vice tyyliin tai haala-reissa. Bileissä pääset myös tutustumaan paremmin luennolla tapaamiin ihmisiin. Vuosijuhlat Vuoden parhaimmat bileet, joihin jokaisen Pörssiläisen tulee osallistua ainakin kerran! Vuosijuhliin naiset pukeutuvat iltapukuun ja miehet valitsevat frakin tai tummanpuvun. Juhlat huipentuvat seuraavana päivänä sillikseen paikassa x.. Etenkin fuksivuosi on verkostojen luonnin kannalta otollisinta aikaa fuksina teidät lähes vedetään mukaan joka paikkaan. Suosittelenkin teitä fukseja osallistumaan etenkin ainejärjestönne Pörssin järjestämiin tapahtumiin, bileisiin, excuihin, joista jokaisesta tarttuu mukaan ainakin jotain: uusia kavereita ja etenkin makeita kokemuksia. Osallistu ja nauti opiskelusta ja opiskelijaelämästä. Tapahtumarikasta vuotta, Henna Sopanen Lue lisää vuosijuhlista sivulta 26. alkaen! Miami Vice sitsit. Verkostojen luominen on tärkeä osa opiskeluaikaa. Kylterikurssi 21

22 Pörssi ry:n tiimit Taloustieteiden ainejärjestö, Pörssi ry, on Jyväskylän Yliopiston aktiivisin ja värikkäin ainejärjestö, uskallan väittää. Kaikesta saamme kiittää meidän hyvin organisoitua ja kaikkia palvelevaa ainejärjestöämme. Mitä todennäköisimmin Sinä haluat olla mukana ainakin yhdessä Pörssin tiimissä jo tänä syksynä, joten seuraavassa infoa etukäteen. Tiimeihimme kuuluu yritystiimi, biletiimi, tiedotustiimi, liiketoimintatiimi sekä joitain Haluatko kuulua Pörssi-organisaatioon? ja projektien aikataulut, jotta tapahtumaa riittäisi tasaisesti ympäri vuoden. Loppu työ ja hauskanpito onkin sitten kaikkien tiimien yhteistyön varassa. Mitä tiimiläiset hyötyvät? Sen lisäksi, että meillä on kaupungin parhaiksi kehutut bileet ja tapahtumat yms. etuudet, tiimeissä oppii huomattavia tulevissa ammateissamme vaadittavia käytännön taitoja: tiimityöskentely, organisointi, ideoiminen ja mielikuvituksen tekeminen lähentää ystävyyssuhteita ja tutustut helposti moniin uusiin ihmisiin. Tiimeissä luot helposti suhteita Jyväskylän yrityksiin, pääset usein veloituksetta tapahtumiimme ja saat olla mukana päättämässä mihin Pörssin merkittävät resurssit käytetään. Tiimit ovat vapaaehtoisia ja kukin on tehnyt aina sen verran kun on huvittanut tai ehtinyt, mutta jostain syystä taloustieteilijät ovat niin aktiivista porukkaa, että harvoin työvoiman puute on esteenä projekteillemme. Lue seuraavaksi yksityiskohtaisemmin eri tiimeistä ja mieti mikä tiimi Sinua kiehtoisi eniten. Tiimit esitellään tarkemmin opiskelun alettua, mutta on eduksi, jos osaat omaksua miellyttävän pörssihengen jo etukäteen. Vaikka aktiivisella tiimiläisellä on helpoin tie edentyä aina hallitukseen asti, tiimityöskentely ei koskaan ole hampaiden kiristelyä, vaan kaikki toimintamme perustuu aina siihen, että kaikilla pörssiläisillä olisi mahdollisimman mukavaa. yksittäisiä sivutiimejä, jotka järjestävät joitain ainutlaatuisia tapahtumia tai projekteja. Varsinaisten tiimien lisäksi liikunta- ja excursiovastaava organisoi pientä ja suurta mukavaa ajanvietettä opiskelun ohelle. Pörssin hallitus toimii tiimien moottorina, joten kaikki tiimien vetäjät kuuluvat vuosittain valittavaan hallitukseen. Hallitus päättää tiimien raharesurssit 22 Kylterikurssi rikastaminen, kokouskäyttäytyminen sekä aktiivinen työhenki, vain muutamia asioita mainitakseni. Tiimityöskentely voi ajoittain olla myös vaativaa, aikaavievää ja kuluttavaa, mutta se on silti palkitsevaa, hyödyllistä ja mukavaa. Tiimiläisille on paljon etuisuuksia, kuten railakkaat tiimi-illanvietot, puhumattakaan sosiaalisista hyödyistä, koska yhdessä Tuomas Reivinen

23 Yritystiimi Haluatko luoda tärkeitä suhteita Jyväskyläläisiin ja valtakunnallisiin yrityksiin? Liity yritystiimiin niin sinulla on mahdollisuus hankkia merkittäviä yhteyksiä yritysmaailmaan. Yritystiimi hoitaa ainejärjetömme Pörssi ry:n sponsorisuhteet yhteityöyrityksiimme.voit hankkia tärkeää kokemusta edustus-, ja sponsoriasioista jo opiskeluaikanasi. Tule rohkeasti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteesi! Vierailemme myös erilaisissa yrityksissä ja sinulla on mahdollisuus tutustua työpaikkoihin ja yritysten toimintoihin. Tule ideoimaan ja luomaan hyviä suhteita! Nähdään pian! Jenni Paldanius & Hannu Tervahartiala Yritysvastaavat Biletiimi - lipunmyyntiä ja hullua luovuutta Biletiimi toimii bilevastaavien (joita myös projektivastaaviksi tai viinamestareiksi tituuleerataan) lempeällä kädellä ohjaamana ryhmänä, joka toteuttaa käytännössä Pörssin näkyvimmät tempaukset. Pörssillä on hyvä maine Jyväskylän yhtenä parhaimpien, mielikuvituksellisimpien ja suurimpien bileden järjestäjänä, ja tämän maineen me myös haluamme pitää! Tampere vei edellisen vuoden Rinneriehan häkkyrälaskukilpailun Privat Show häkkyrällään. Biletiimi hankki Music Awardseihin esiintymään mm. Anastacian. Pippaloita järjestetään tasaisin väliajoin läpi vuoden, ja uudet fuksit tutustuvat muihin opiskelijoihin ja toisiinsa usein juuri rennonletkeissä juhlatunnelmissa. Syksyn aloittavat Nielunavaus saunoen, Korkkausristeily ravintolalaivalla ja luonnollisesti jännittävä roskasäkkiseikkailu: Fuksiaiset. Muita mieleenpainuvia bileitä ovat Music Awards, jossa kansainväliset julkkikset (lue: ketkä tahansa innokkaat) bodyguardien suojelemina vetäisevät mielettömiä lavashowesityksiä; Vuosijuhlien jälkeinen Sillis, jossa tunnelma on taattu aamusta asti; Punakuonobileet, jonka te fuksit järjestätte, sekä KÄKI (Amazing Race-tyyppinen kisailu) ja Kevätsemma. Vuoden suurimmat bileet ovat kevätpuolella räjähtävä Rinnerieha, jonne saapuu kyltereitä ja muiden ainejärjestöjen bilekansaa ympäri Suomen. Rinteessä ohjelma koostuu erilaisista leikeistä, kilpailuista ja yleisestä haalariäheltämisestä, jotkut jopa uskaltautuvat itse rinteeseen monin hyvin mielenkiintoisin välinein. Aivan oman tarinansa muodostavat sitsit ja sitsikulttuuri. Sitseillä juodaan, syödään ja lauletaan Toastmasterin tahdissa, ja pelottavat punishmentit seuraavat tiukkojen sääntöjen rikkojaa. Sitseillä on yleensä myös jokin tietty teema, kuten viime vuoden Kylterikurssi 23