GISELLE VIINIJUHLAN KUNINGATAR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GISELLE VIINIJUHLAN KUNINGATAR"

Transkriptio

1 Elina Bräysy GISELLE VIINIJUHLAN KUNINGATAR Giselle-baletin puku Taidekoulu Hyrrälle Opinnäytetyö Muotoilun koulutusohjelma

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Elina Bräysy Koulutusohjelma ja suuntautuminen Muotoilun koulutusohjelma, teatteripuvustus Nimeke Giselle - viinijuhlan kuningatar, Giselle-baletin puku Taidekoulu Hyrrälle Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa nuorelle tanssijalle soveltuva, kaunis ja toimiva balettipuku, jonka perustana on romanttinen tutu. Toimeksiantajan toivomuksesta suunnittelin asun Giselle-baletin ensimmäisen näytöksen asuja mukaillen. Asun suunnittelun lähtökohtina olivat eri lähteistä kerätyt ideakuvat, sekä Gisellebaletin tarina. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa kuvaan suunnitteluprosessini kulkua ja kerron baletin historiasta puvustuksen näkökulmasta. Perehdyn työssä myös balettipukujen suunnittelussa huomioon otettaviin seikkoihin, kuten tanssijan liikkeisiin, materiaalien ominaisuuksiin sekä esiintymisasun vaikutukseen tanssijan eläytymisessä. Käytin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua, ja haastattelin neljää tanssin parissa toiminutta henkilöä tutkimustani varten. Haastattelututkimuksella halusin selvittää, millaisia ominaisuuksia balettipukujen materiaaleilta vaaditaan ja millaiset asiat puvussa antavat nuorelle tanssijalle varmuutta esiintymistilanteessa. Haastattelujen tulokset analysoin sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni osoitti, että puvulla on paljon merkitystä esiintymisvarmuudelle ja tanssijan eläytymiselle. Suunnitteluprosessini apuna käytin haastatteluista keräämiäni tietoja balettipuvuilta vaadittavista ominaisuuksista sekä ideakuvia, joiden avulla sain tavoitettua Giselle-baletin hengen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaunis, nuorelle tanssijalle soveltuva asukokonaisuus, josta Gisellen hahmo on selkeästi tunnistettavissa. Gisellen asu jää Taidekoulu Hyrrän käyttöön ja näin ollen toivottavasti inspiroi vielä useita nuoria tanssijoita esiintymään. Asiasanat (avainsanat) Baletti, balettipuku, Giselle, teemahaastattelu, sisällönanalyysi Sivumäärä Kieli URN 71 s. + liite Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Satu Kivimäki, Seija Silvennoinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Taidekoulu Hyrrä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 7, 2008 Author(s) Elina Bräysy Degree programme and option Degree Programme in Design Theatre Costume Design Name of the bachelor's thesis Giselle - the Queen of the Vintage, Giselle Ballet s Costume for Taidekoulu Hyrrä Abstract The aim of my bachelor s thesis was to design and make a beautiful and functional ballet costume for a young dancer. The task came from Taidekoulu Hyrrä and its principal Kira Boesen-Muhonen. Taidekoulu Hyrrä was in need of classical ballet costumes for young dancers. The basis for my design were idea pictures of dancers, and the story of the Giselle ballet. The theoretical part of the thesis describes my design process and introduces ballet history from the viewpoint of ballet costumes. I studied the movements of the ballet dancers, materials and the affect of costume to the dancer s ability to enter into a role. I collected material about ballet costumes with a theme interview. I interviewed two dancers and two dance teachers for my study. I wanted to collect information about the qualities needed in ballet costumes, like material, and the factors what helps young dancer to concentrate on the stage. Content analysis was used for analysing the results of my study. My thesis shows that a dance costume has an important role in the dancer s performance and confidence. The result of my bachelor s thesis was a beautiful and functional ballet costume, which captures the spirit of the- Giselle ballet. Taidekoulu Hyrrä will keep the costume in their wardrobe, and hopefully it will inspire many young dancers in the future. Subject headings, (keywords) ballet, ballet costume, Giselle, theme interview, content analysis Pages Language URN 71 p. + 1 appendice Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Satu Kivimäki, Seija Silvennoinen Bachelor s thesis assigned by Taidekoulu Hyrrä

4 SISÄLTÖ 1 ALKUSOITTO KURKISTUS KULISSEIHIN Hovibaletista teatterien lavoille Romantiikasta nykyhetkeen HARJOITUSSALISTA NÄYTTÄMÖLLE Kurkistus pukuvarastoon Tanssija ja rooli Kohti tanssiesitystä MATKAAN VALMISTAUTUESSA Teemahaastattelu Haastateltavat ja haastattelujen toteutus Haastattelujen analysointi ja tulokset MATKALLA GISELLEN KYLÄÄN Gisellen tarina Ideakuvat Luonnostelu Pukumallin valinta Valitun mallin kehittelyä Valmis Gisellen puku APLODIEN AIKA ESIRIPPU SULKEUTUU LÄHTEET KUVALUETTELO LIITE Haastattelurunko

5 1 ALKUSOITTO 1 Baletti voi olla katsojalle parhaimmillaan sadunomainen seikkailu, elämys joka säilyy mielessä pitkään. Baletti yhdistää tanssin ja teatterin visuaalisesti kauniilla tavalla. Lavalla tanssijat ovat ikään kuin miimikkoja, he kertovat tarinan liikkeillään sanomatta sanaakaan. Taidekoulu Hyrrän rehtori Kira Boesen-Muhonen otti yhteyttä lehtori Seija Silvennoiseen, joka kertoi minulle mahdollisesta opinnäytetyön aiheesta. Taidekoulu Hyrrällä oli tarve saada esiintymispukuja edistyneimmille tanssijoille ja etenkin tutuhameita kaivattiin. Kiinnostuin aiheesta heti, sillä oman balettiharrastukseni myötä olen tutustunut balettipuvustukseen jo aikaisemmin ja kerännyt sitä koskevaa materiaalia jo muutaman vuoden ajan. Opinnäytetyön aihe tuntui minulle siis luonnolliselta ja innostavalta. Opinnäytetyöni tavoitteena on suunnitella ja valmistaa nuorelle tanssijalle soveltuva, kaunis ja toimiva balettipuku, jonka perustana on romanttinen tutu. Toimeksiantajan toivomuksesta suunnittelen asun Giselle-baletin ensimmäisen näytöksen asuja mukaillen. Asun suunnittelun lähtökohtina ovat eri lähteistä kerätyt ideakuvat sekä Giselle-baletin tarina. Käytän yhtenä aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua, josta saamieni tulosten analysoimiseen käytän sisällönanalyysiä. Taidekoulu Hyrrä on syksyllä 2004 perustettu savonlinnalainen taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Taidekoulu Hyrrässä opetetaan useita eri tanssilajeja, kuten balettia, nykytanssia, hip hoppia, afroa ja steppiä. Lisäksi tarjolla on myös sirkustaiteen opetusta ja koulussa toimii myös nuorisoteatteri yhteistyössä Savonlinnan kaupunginteatterin kanssa. Oppilaita koulussa on yli 400 ja opettajia 17. Hyrrän nuorimmat oppilaat ovat 4-vuotiaita ja vanhimmat aikuisikään ehtineitä. Pienimmät tanssinopiskelijat tutustuvat tanssin maailmaan tanssileikkituntien muodossa. Klassista balettia opetetaan vuotiaille, sekä aikuisopiskelijoille. Hyrrän toiminnanjohtajana on alusta alkaen toiminut Kira Boesen-Muhonen. Toimintaa ylläpitää Taidekoulu Hyrrän kannatusyhdistys ry (Taidekoulu Hyrrä 2007). Taidekoulu Hyrrän tanssi- ja sirkusoppilaat esiintyvät vuosittain keväisin järjestettävässä kevätnäytöksessä. Vuoden mittaan osa ryhmistä esiintyy myös muissa Savonlinnassa järjestettävissä tapahtumissa.

6 2 KURKISTUS KULISSEIHIN 2 Sanasta baletti tulee varmasti jokaiselle mieleen tietynlaisia assosiaatioita. Useat saattavat nähdä mielessään ballerinan valkoisessa puvussaan, jalka ojennettuna sirosti, jollekin toiselle baletti tuo mieleen taidokkaat hypyt ja pyörähdykset. Baletti on vanhin länsimaisen taidetanssin muodoista, sillä sen historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka. Entisaikojen baletti ei kuitenkaan ole samanlaista kuin mitä se on nykypäivänä. Monille voikin tulla yllätyksenä, että baletti syntyi kauan sitten loisteliaissa palatseissa ja siitä saivat nauttia vain hovien jäsenet. Baletin seuraaminen, ja baleteissa tanssiminen oli hovien jäsenten etuoikeus ja sen tarkoituksena olikin lähinnä esitellä kuninkaan valtaa ja mahtia. Seuraavilla sivuilla kerron hieman baletin historiasta ja balettipuvustuksen kehityksestä. 2.1 Hovibaletista teatterien lavoille Alun perin baletti sai alkunsa Italian hovista, josta 1500-luvun lopulla italialaiset tanssimestarit saapuivat Ranskaan ja juurruttivat Ranskan hoviin tapansa järjestää tanssiesityksiä. Syntyi hovibaletti, ballet de cour, joista kuuluisin on Ballet Comique de la Reine, kuningattaren komediallinen baletti (kuva 1). Baletti perustui tanssijoiden muodostamiin geometrisiin kuvioihin, koska esitystä seurattiin suurelta osin ylhäältä päin. Baletin juoni kerrottiin vuorottelemalla runonsäkeitä, lauluja ja tansseja, joiden avulla luotiin draamallinen kokonaisuus (Noll 2003, 183).

7 3 KUVA 1. Ballet comique de la reine (Garfunkel 1994,7) Hovibaleteissa tanssijat olivat yleensä hovin jäseniä, ammattitanssijoita esiintyi vain erityistä notkeutta ja taitoa vaativissa rooleissa. Miehet esittivät suurimman osan rooleista, hovin naisten esiintyessä vain heille soveltuvissa osissa. Tuohon aikaan balettien aiheina olivat yleensä tarujen jumalat ja sankarit, mutta siitä huolimatta tanssijat esiintyivät ajalle tyypillisissä asuissa. Koska hovibaletin tarkoitus oli näyttäytyminen ja loistokkuus ja esiintyjien asut olivat loisteliaampia kuin yleisesti käytetyt muotipuvut. Yksi kuuluisimmista hovibaletin esiintyjistä oli Ranskan kuningas Ludvig XVI (kuva 2), joka sai lempinimen Aurinkokuningas, Le Roi Soleil, esiinnyttyään auringonjumala Apollon roolissa 14-vuotiaana. Aikuiseksi kasvettuaan tanssimista rakastanut kuningas perusti tanssikoulun, joka tunnetaan nykyään Pariisin Oopperan balettikouluna, vanhimpana tanssikouluna maailmassa(garfunkel 1994,10-11). Koska baletti kehittyi pitkälti Ranskassa, kaikki balettitermit ovat ranskaksi, opiskeltiinpa balettia missä päin maailmaa tahansa.

8 4 KUVA 2. Aurinkokuningas Ludvig XVI (Granström. 1988, 29) 1700-luvulle tultaessa baleteissa käytetyt asut olivat raskaita hovipukuja, jotka peittivät enemmänkin kuin paljastivat tanssijan liikkeitä. Miehet pystyivät liikkumaan silkkisukissaan ja polvihousuissaan hieman helpommin kuin naiset, mutta heidän asuunsa kuului jäykkä hame nimeltä tonnelet, (kuva 3) joka muistuttaa muodoiltaan hieman nykyistä klassista tutua (Garfunkel 1994,17). Naisten balettipukuun (kuva 4) kuului roolista riippumatta tiukka yläosa korsetteineen ja pitkä hame, jota kohottivat vyötärölle sidotut kehikot (Noll Hammond 2006, 189). Tanssijoiden jalkineina olivat korkokengät. Tanssijoilla oli toppauksia ja peruukkeja, jotta he näyttäisivät lavalla suuremmilta. Myös naamioita käytettiin ja toisinaan tanssittiin kantaen hahmoa ilmentäviä symboleita. Esimerkiksi kuun jumalatarta Dianaa esittäessään tanssija piteli käsissään kulhoa ja nuolikimppua ja kantoi säihkyvää puolikuuta päänsä päällä (Garfunkel 1994,17-18)

9 5 KUVA 3. Tonnelet KUVA 4. Naistanssija (Noll Hammond 2006,189) (Granström 1988, 51) Marie Sallé ja Marie-Anne Cupis de Camargo olivat 1700-luvun prima ballerinat. Marie Sallé (kuva 5) ( ) uskoi, että tanssin tulisi olla jotain muuta kuin vain taidokkaan tanssitekniikan esittelyä. Sallén mielestä tanssin tulisi olla kaunista, ilmaisevaa ja myös dramaattista (Garfunkel 1994,19). Sallé rikkoi useita perinteitä ja hän muun muassa asetti kyseenalaiseksi miesten hallitsevan aseman koreografeina (Noll Hammond 2006, 189). Sallé oli ensimmäinen joka halusi baletin kuvaavan myös tarinaa ja vaihtoi muotipuvun tarinan mukaiseen asuun. Sallén kehittämä baletti, Kreikan tarustoon perustuva Pygmalion esitettiin Lontoossa Hän aiheutti sensaation rikkomalla pukeutumissääntöjä ja esiintymällä vain korsetin ja aluspuvun päälle puetussa ohuessa musliinitunikassa ja hänen hiuksensa laskeutuivat vapaina hänen olkapäilleen (Garfunkel 1994, 19). Marie Sallé kehitti oman tyylinsä tanssia, Ballet d actionin, kertovan baletin, jossa yhdistyvät musiikki, askeleet, ja puvut kertoakseen tarinan, jossa on ymmärrettävä juoni (Garfunkel 1994, 20).

10 6 KUVA 5. Marie Sallé (Early Dance Circle 2005) Marie-Anne Cupis De Camargo ( ) oli tekninen taituri ja loisti virtuoosimaisilla, siihen aikaan yleensä vain miehille kuuluvilla askelilla (Noll Hammond 2006,190). Camargo ihastutti yleisöä hypyillään, ilmavuudellaan ja nopeudellaan. Hän kehitti esiintymisasuaan mataloittamalla kenkiensä korkoja ja lyhentämällä hameensa helmaa, jotta hänen jalkojensa liikkeet näkyisivät paremmin. Camargon hame aiheutti kohun, sillä nilkkojen näkyminen koettiin säädyttömäksi (Garfunkel 1994, 21). Sallén ja Camargon, aikansa edistyksellisten naisten, tekemät muutokset eivät meidän mielestämme olleet ehkä suuria, mutta heidän aikanaan huomattavia. KUVA 6. Marie Camargo (Strong 1981,49)

11 7 Seuraava baletin uudistaja oli ranskalainen tanssija ja balettimestari Jean-Georges Noverre ( ). Noverre oli esiintynyt Sallén baleteissa ja inspiroitunut hänen töistään. Hänen mielestään baletista oli tulossa vaikeaa ja keinotekoista ja liian keskittynyttä tekniikan esittelemiseen (Garfunkel 1994, 22). Noverre kehotti tanssijoita hylkäämään liian monimutkaiset hypyt ja askeleet, uudistavan hankalia ja raskaita asuja kevyemmiksi ja luopuvan naamioista ja peruukeista, jotka peittivät tanssijoiden kasvot (Noll Hammond 2006, 190). Ranskan vallankumouksen aiheuttama poliittinen ja sosiaalinen sekasorto 1700-luvun lopussa, toi muutoksia myös balettipukuihin. Kaikki kuninkaallisiin viittaava oli epäsuosittua ja jopa vaarallista, ja balettipuvut muuttuivat yksinkertaisemmiksi muodin mukana (Garfunkel 1994, 25) Kömpelöiden hovipukujen tilalle tulivat kevyet ja ilmavat asut, jotka jäljittelivät Kreikan ja Rooman laskostettuja tunikoita (Noll Hammond 2006,191). Kreikkalaisten ja Roomalaisten ihailu näkyi myös jalkineissa, koristeellinen korkokenkä korvattiin pehmeämmillä sandaalin tyyppisillä tohveleilla, jotka sidottiin nyöreillä kiinni (Garfunkel 1994, 26). Koska uudistuneessa balettipuvussa oli vapaampi liikkua, se antoi myös sysäyksen balettiliikkeiden kehittymiselle. Keho, erityisesti kädet, pystyivät nyt liikkumaan entistä vapaammin, ja liikkeet muuttuivat luonnollisemmiksi, kuten tanssin uudistajat olivat aiemmin vaatineet (Noll Hammond 2006, 191).

12 8 KUVA 7. Uudistunut balettipuku (strong 1981, 41) 2.2 Romantiikasta nykyhetkeen ja 1800-lukujen vaihteessa taiteilijat alkoivat etsiä innoitusta historiasta, luonnosta, rakkaudesta, eksotiikasta. Keskiaika innoitti taiteilijoita erityisesti, ja kirjailijat innostuivat kansantarinoista. Uutta aikakautta kutsuttiin nimellä romantiikka. Noll Hammondin (2006, 193) mukaan romantiikan ajalle tyypilliset aiheet olivat kauneuden ja rumuuden ristiriita, hyvän ja pahan käsite sekä hengen ja lihan vastakohtaisuus. Romanttinen ajattelutapa muutti baletin maailmaa lähes yhdessä yössä, sen tarinoita, lavastuksia, tekniikkaa, pukuja ja tärkeimpänä ballerinan roolia (Garfunkel 1994, 31). Romanttisen baletin teoksissa todellisuus ja fantasia, kuolevainen ja yliluonnollinen, asetettiin rinnakkain. Tämä toi kauan kaivattua sisältöä romanttisen ajan baleteille, joissa teknisiä taitoja ja aitoa draamaa päästiin vihdoin esittelemään (Noll Hammond 2006, 193). Romantiikan ajan hurmaavin ballerina Marie Taglioni (kuva 8), esitti Syl-

13 9 fidiä, keijukaista, yllään puoleen sääreen ulottuva, valkoisesta harsokankaasta valmistettu puku. Hän suorastaan leijaili näyttämöllä lennokkaiden hyppyjensä ja kevyiden liikkeidensä ansiosta (Noll Hammond 2006, 197). KUVA 8. Marie Taglioni (Strong 1981, 46) Taglionin käyttämästä asusta tuli romanttisten ballerinojen uniformu. Hänen hiuksillaan oli pieni kukkaseppele, tiukka puvun yläosa paljasti hänen kaulansa ja olkapäänsä sekä kauniit käsivarret. Hänen valkoinen hameensa, tutu, salli liikkeet täysin ja vahvisti hyppyjen ja jalkojen ojennusten kauneutta (Garfunkel 1994, 34). Eteerisen ja keijumaisen Marie Taglionin suurin kilpailijatar oli itävaltalainen Fanny Ellsler ( ). Elssler oli tumma, kaunis ja eksoottinen ja sopi tulisiin maanläheisiin rooleihin. Fanny Elsslerin tyyli oli hyvin erilainen verrattuna Taglioniin, myös hänen käyttämänsä asu sai paljon huomiota. Elssler tanssi espanjalaisen Cachucha-tanssin, vaaleanpunaisesta satiinista tehdyssä puvussa, jota koristivat upeat mustat pitsit (Strong 1985, 51).

14 10 KUVA 9. Fanny Elssler espanjalaisessa asussa (Strong 1981, 51) Useat ballerinat alkoivat jäljitellä Elsslerin tyyliä, ja pian yleisö alkoi toivoa enemmän kansallisvaikutteita baletteihin. Seuraava nouseva tähti olikin italialaiskaunotar Carlotta Grisi ( ). Hänen lahjakkuutensa yhdisti Taglionin herkkyyden Elsslerin dramaattisuuteen. Vuonna 1841 Grisistä tuli ensimmäinen Giselle, hahmo, jonka esittämistä pidetään tänäkin päivänä testinä näyttelijän taidoille ja teknisille kyvyille ballerinan uralla (Garfunkel 1994, 40) luvun puoliväliin mennessä ballerinasta oli tullut näyttämön tähti ja valtiatar. Aikakauden ballerinat jatkoivat baletin tekniikan rajojen venyttämistä ja naistanssijat kilpailivat miesten kanssa hyppyjen korkeudessa ja jalkatyöskentelyn nopeudessa. Varpailla tanssiminen lisääntyi ja sitä varten tarvittiin voimaa. Hennon kalpea ja eteerinen romanttisen ajan ballerina oli tekniikaltaan huomattavasti vahvempi kuin 1700-luvulla elänyt edeltäjänsä (Noll Hammond 2006, 199) luvun loppuun mennessä ballerinan esiintymisasuksi oli vakiintunut Marie Taglionin tunnetuksi tekemä tutu. Balettitossut olivat kehittyneet jäykemmiksi ja mahdollistivat nyt entistä vaikeampien liikkeiden suorittamisen varpaiden kärjillä luvulla venäläiset koreografit jatkoivat baletin kehittämistä ja syntyivät tänäkin päivänä hyvin tunnetut baletit, kuten Joutsenlampi, Pähkinänsärkijä ja Prinsessa Ruusunen. Tuon ajan baletit olivat loisteliaita ja puvut koristeellisia. Naistanssijoiden perus-

15 11 pukuna oli tutu, jonka helma nousi reiden puoleen väliin saakka, jotta tanssijoiden taidokas jalkatyö näkyisi (Garfunkel ). Uudenlainen tutu oli valmistettu useasta kerroksesta jäykkää tylliä tai jäykistettyä musliinia. Tästä hameesta kehittyi klassinen tutu, jonka tunnemme nykypäivänä luvulla balettipuvustus kehittyi edelleen. Baletista erkani uusia moderneja tanssisuuntauksia, joilla oli vaikutusta myös klassisen baletin ilmaisuun. Puvustus saattoi olla aivan muuta kuin mihin oli totuttu. Klassinen baletti ei tarkoittanut enää vain ballerinoja harsohameissaan vaan tanssijat saattoivat pukeutua mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin tai vaikkapa arkivaatteisiin. Muoti vaikuttaa balettipukuihin aina jossain määrin, riippuen tietysti suunnittelijasta luvun alussa myös balettipuvuissa näkyi muodille tyypillinen, hieman pussimainen yläosa (kuva 10) ja esimerkiksi 1960-luvulla ballerinojen asut saattoivat olla hyvinkin pelkistettyjä (kuva 11). Baletti uudistuu edelleen, uusia baletteja syntyy ja perinteikkäät baletit ovat yhä yleisön suosiossa. KUVA 10. Ekaterina Geltser (Kuvat Ballet Bookstore 2004) KUVA 11. Dinna Björn 1960-luvulla

16 3 HARJOITUSSALISTA NÄYTTÄMÖLLE 12 Baletti on tarinan kertomista tanssin keinoin. Tanssijan liikkeet kertovat katsojalle, mitä hänen roolihahmonsa tuntee tai aikoo tehdä. Klassisessa baletissa esitys ei kuitenkaan ole kokonainen, jos tanssija ei ole pukeutunut hahmoksi, jota esittää. Ilman näkyviä vihjeitä katsoja ei välttämättä tiedä kenestä on milloinkin kysymys, jos jokainen tanssija lavalla on pukeutunut liian samankaltaiseen asuun. Tarvitaan siis esiintymisasut, mutta millaisia ovat esiintymisasut klassisessa baletissa? Tätä kysymystä pohdin tässä luvussa. 3.1 Kurkistus pukuvarastoon Tanssijan taival alkaa usein jo alle kouluikäisenä. Balettitunneille tullaan monista syistä. Jonkun selkä vaatii balettia vahvistuakseen, toinen on vilkas ja liikkuvainen ja kaipaa haasteita, yksi on tahtonut tanssia siitä asti, kun näki ensimmäisen kerran balettia televisiosta. Kaikista balettikoululaisista ei tule ammattitanssijoita, mutta mitä pidemmälle harrastuksessa mennään, sitä enemmän eteen tulee haasteita ja esiintyminen on yksi niistä. Balettitunneilla käytetään yksinkertaisia asuja, jotka eivät kätke vartalon liikkeitä. Tytöt pukeutuvat joustavaan harjoituspukuun (Kuva 12) ja sukkahousuihin, poikien tavallisin asu on useimmiten joustavat harjoitushousut ja t-paita. Useimpien balettikoulujen käytäntönä ovat luokkapuvut, jolloin jokaisella ryhmällä on oma harjoituspuvun väri ja malli. Samanlainen harjoituspuku helpottaa myös opettajan työtä, koska hänen on helpompaa havaita virheelliset asennot.

17 13 Kuva 12. oppilaita Pariisin oopperan balettikoulussa (Danse ta vie 2007) Hyvin usein harjoituspukuja hyödynnetään myös esityksissä, sillä samanvärisiin pukuihin on ryhmäkoreografioissa helpompi luoda erilainen ilme asusteilla, kuin hankkia koko ryhmälle uudet esiintymisasut. Harjoituspuvun kanssa voidaan pukea esimerkiksi tyllistä valmistettu tutuhame, joka on baletille hyvin ominainen ja tunnistettava vaate. Tutuja on kahdenlaisia, romanttinen tutu on hyvin paljon Marie Taglionin (kuva 8) harsomaisen hameen kaltainen vielä tänäkin päivänä. Romanttisia tutuja on eri tyyppisiä, ja niistä voisin mainita pitkän, nilkkoihin saakka ulottuvan keiju-hahmolle tyypillisen tutun (kuva 13) sekä kansallispuvun tyyppisen tutun (kuva 14), joka on selkeästi lyhyempi. KUVA 13. Romanttinen tutu (dancer.com 2005) (Ballet.co.uk 2005) KUVA 14. Kansallispuvun tyyppinen tutu

18 14 Klassinen tutu on kuvan kaltaisesti romanttista tutua jäykempi ja lyhyempi ja nousee vaakatasoon lantiolle (kuva 15). Klassinen tutu on ehkä baletin tunnistettavin elementti, ja useimmat ajattelevatkin klassista tutua, kun kyse on baletista. Klassisen tutun jäykkyys saadaan aikaan tutun tyllikerroksiin kiinnitettävällä vanteella, joka pitää tyllin koholla. KUVA 15. Klassinen tutu (Yle 2001) Koska baletissa liike on pääosassa, ei sitä voi ohittaa balettipukuja suunniteltaessa. Bicát (2001, 40) sanoo, että tanssipukuja ei voi suunnitella samoin kuin muita näyttämöpukuja. Vaatteen liike ottaa yleisön huomion, se vaatii suunnittelijalta ja tekijältä tietynlaista taitoa. Vaatteiden tulee olla suunniteltu liikkumiseen. Niiden tulee palautua takaisin paikoilleen ilman, että tanssijan tarvitsee asetella niitä, ja lisäksi pysyä kuosissaan jopa vaikeimman liikkeen aikana. Pukujen tulisi sallia liikkuminen, ja olla samalla miellyttäviä päällä. Tanssijan ei tulisi huolehtia kädentien repeämisestä tai kengän irtoamisesta (Cooper 1998,49). Sotti (2006, 24) mainitsee, että tanssipuku korostaa sekä jatkaa liikettä. Puku ja tanssija toimivat yhdessä täydentäen toisiaan. Balettipukuja suunniteltaessa on huomioitava myös se, että tanssia ei esitetä välttämättä yksin. Jos kyseessä on pas de deux (Kuva16) eli kahden tanssijan yhdessä esit-

19 15 tämä soolo, tulee esimerkiksi koristeiden paikat miettiä tarkasti. Jos tanssissa on parityöskentelyä, nostoja tai jopa heittoja, nostettavalla tanssijalla ei pitäisi olla vyötäröllä löysää kangasta, jotta hänen partnerinsa saa hänestä otteen. Asuissa ei saa myöskään olla irrallisia koristeita, joihin partnerin kädet voivat tarttua tai mitään ulospäin törröttävää, joka voi olla tanssijoiden tiellä (Cooper 1998, 49). Myös materiaalit on valittava huolella, liukkaat materiaalit voivat olla jopa vaarallisia nostoissa (kuva 17). Balettipukujen yläosan tulisi istua kuin toinen iho, vartalo ei saa liikkua vaatteen sisällä, joten yläosasta tulee tehdä tiukempi kuin tavallisesta vaatteesta. (Cooper 1998, 65). Kuva 16. Pas de Deux Kuva 17. Esimerkki nostosta (Australian ballet 2008) (Australian ballet 2008) Koreografi on tanssiteoksessa ohjaaja, jonka näkemys vaikuttaa siihen millainen esityksestä tulee. Koreografilla on mielessään tietynlainen visio teoksesta, ja suunnittelun alussa suunnittelijan on otettava selville, millaisia ajatuksia koreografilla on puvustuksen suhteen, ja haluaako hän käyttää joitakin esineitä, esimerkiksi kastanjetteja, tanssissa hyväkseen. Pukujen tulee tukea tanssin tyyliä, ja koreografin kanssa tulisi keskustella esityksen teemasta ja musiikista. Kun suunnitellaan tanssivaatteita, olisi myös hyvä seurata harjoituksia, jotta selviää millaisia liikkeitä teoksessa on. (Cooper 1998, 48).

20 3.2 Tanssija ja rooli 16 Baleteissa tanssijan tulkinta on roolityötä, jonka avulla hän eleillään ja liikkeillään välittää henkilön luonteen tarinassa. Persoonallinen roolityö tekee klassisista baleteista mielenkiintoisia, koska saman roolin tulkinnat voivat olla hyvin erilaisia riippuen tanssijasta (Ojala 1995, 42). Klassisessa baletissa opetellaan ensin tanssin tekniikka ja vasta myöhemmin kuvaan tulee oman taiteellisuuden kehittäminen. Yksittäiseltä tanssijalta ei edellytetä tulkintaa vaan tekniikan hallintaa (Ojala 1995, 44). Tanssija Susanna Vironmäki kertoo, miten roolia harjoitellessa tulevat ensin askeleet ja liikkeiden järjestys. Näytteleminen tulee mukaan prosessin edetessä. Harjoitusvaiheessa mielikuvat luovat tanssin tunnelman, mutta näyttämölle mentäessä ne jäävät taakse. Lavalla ei voi olla niin rentona kuin harjoituksissa, silloin keskitytään liikesarjoihin ja eläydytään rooliin (Ojala, 1995, 54-55). Esiintymispuvulla on ammattitanssijalle merkitystä siinä vaiheessa, kun askeleet on opittu ja siirrytään lavalle harjoittelemaan. Roolia aletaan rakentaa todenteolla, kun lavasteet ja puvut tulevat mukaan harjoituksiin. Sottin (2006,1) mukaan puku tuo syvyyttä ja merkityksiä roolihahmoon, se rakentaa ja vahvistaa roolia sekä esitystä kokonaisuutena. Näyttämöpuku on rooliin eläytymisen ja tanssin ohella tärkeä osa ilmaisua. Kuvistakin (kuvat 18 ja 19) voi päätellä, että klassisessa baletissa puvuilla on katsojalle suuri merkitys. Ilman esiintymispukuja emme tunnista kuvasta, mitkä roolihenkilöt näyttämöllä ovat. Näyttämöpuvulla ilmaistaan monia asioita roolihahmosta, kuten esimerkiksi millainen luonne hän on tai mihin ryhmään hän kuuluu (Sotti 2006, 57). Klassisissa baleteissa hahmot puvustetaan yleensä tunnistettavasti, esimerkiksi prinsessa Ruusunen nähdään yleensä vaaleanpunaisessa ja espanjalaiset hahmot pukeutuvat punaiseen ja mustaan. Maalaishahmot sen sijaan pukeutuvat maanläheisiin väreihin, ja heidän asunsa erottuvat ylempiluokkaisten hahmojen asuista esimerkiksi esiliinojen ja kansanomaisten päähineiden avulla. Ulkonäölliset seikat riippuvat siitä toimiiko hahmo pääosassa vai taustalla ja onko hahmolla enemmän näyttelijän rooli vai toimiiko hän tanssiroolissa. Suunnittelijan tulee kuitenkin ottaa huomioon, että puku ei toimi pääosassa, vaan tanssin koreografia ja liike ovat vahvasti ilmaisemassa roolihahmoa, ja tanssin tunnelmaa. (Sotti 2006, 25).

21 17 KUVA 18. Balettia harjoitellaan harjoitussalissa (Australian ballet 2008) KUVA 19. Baletti harjoitusvaiheessa näyttämöllä (Australian ballet 2008)

22 3.3 Kohti tanssiesitystä 18 Esiintymispuvuissa päähine on yleensä elementti, joka viimeistelee asun ja samalla tuo lisää merkityksiä roolihahmoon. Klassisessa baletissakin esiintyy erityyppisiä päähineitä. Valkoisen joutsenen päähineen tunnistaa höyhenistä (kuva 20) ja prinsessan hahmon kruunusta (kuva 21). Herkkä keijumainen hahmo saattaa pitää päässään kukkaseppelettä tai muuta kukkakoristetta (kuva 22). Miestanssijan päähine on yleisimmin hattu riippuen hahmosta, jota hän esittää. Hahmolla, joka suorittaa paljon hyppyjä, ei ole yleensä päähinettä, kun taas hitaasti ja arvokkaasti liikkuvalla roolihenkilöllä saattaa olla hyvinkin mahtaileva päähine. Balettitanssijoiden päähineissä on otettava huomioon, että tanssijan tulee pystyä liikuttamaan päätään vapaasti niin taiteellisuuden kuin turvallisuudenkin vuoksi. Huonosti kiinnitetty tai liian raskas päähine vaikeuttaa tanssijan tasapainoa ja se voi tehdä piruetista tai nopeasta käännöksestä mahdotonta (Cooper 1998, 70). Vaikka päähine olisikin yksinkertainen kukkaseppele, on oltava tarkkana siitä miltä se näyttää tanssijan päässä. Balettipukuja ja päähineitä suunniteltaessa on koko ajan pidettävä mielessä, että tanssija haluaa näyttää mahdollisimman kauniilta lavalla ollessaan, ellei tarkoitus ole saada aikaan päinvastaista vaikutelmaa. Cooper (1998, 70) kertoo, että päähineen oikea paikka on ratkaiseva eikä se saa keikkua päässä kuin linnunpesä. Tanssijan pään tulisi näyttää aina siistiltä, elegantilta ja pieneltä. Päähineen ei tulisi suurentaa päätä liikaa, ja kampauksen ja päähineen tulee pysyä siistinä myös nopeissa hypyissä, käännöksissä ja nostoissa.

23 19 KUVA 20. Päähine baletista Joutsenlampi KUVA 21. Kruunumainen päähine (ballet.co.uk 2008) (Yle 2001) KUVA 22. Kukkaseppele (Ballet.co.uk 2008) Tanssipukujen materiaaleja valitessa on otettava huomioon valon heijastavuus. Tekstuuri ja sen kyky heijastaa valoa kertoo myös roolihahmosta, orvolle voisi valita karkeaa kangasta ja rikkaalle kiiltävää silkkiä (Bicat 2001, 11-12). Puvut, jotka on suunniteltu näkymään kaukaa valoissa, näyttävät usein erivärisiltä ja pintaisilta, kun niitä katsoo lähempää.

24 20 Värit ovat yksi jännittävimmistä ja tärkeimmistä aspekteissa pukusuunnittelussa. Väri saattaa olla vaikuttavin elementti koko esityksessä. On varottava käyttämästä suuria määriä yksittäistä väriä vartalolla, jos väri on kirkas tai räikeä, sillä se aiheuttaa muodon muuttumisen liikkumattomaksi ja kankeaksi (Cooper 1998, 70-71). Väreillä voidaan vaikuttaa esityksen tunnelmaan ja kertoa yleisölle esimerkiksi mikä vuodenaika on kyseessä. Värillä voidaan myös viestiä tarinan henkilöiden luonteenpiirteistä. Roolihahmoja saadaan erottumaan joukosta, kun käytetään saman väriskaalan eri sävyjä ilman, että ryhmän yhtenäisyys rikkoutuisi (Sotti 2006, 57). Kuten kaikissa teatteripuvustuksissa balettipukujen materiaalit voivat olla nykyään melkein mitä tahansa. Norgren (Nadel 2003, 239) toteaa, että puvut ovat aina oikeita vaatteita, oikeilla vartaloilla, tehtynä oikeasta kankaasta, vaikka kangas olisikin tehty muovipusseista. Balettipukujen materiaaleja valitessa on otettava huomioon, että puvun tulisi olla tanssijan päällä mahdollisimman kevyt. Ellei puku erityisesti vaadi jäykkää materiaalia, kuten tylliä tutuun, tai puuvillaa paitaan, on usein parempi valita pehmeäpintainen tai joustava materiaali (Cooper 1998, 64). Materiaalien tulee olla kevyitä, mukavia sekä sopivia roolin ilmaisuun. Materiaalien tulee olla myös ohuita ja hengittäviä. Niiden tulee olla ulkonäöllään, tunnullaan sekä painollaan edesauttaa ja vahvistaa liikettä, kehittää roolia sekä tarinan ja koreografian ilmaisua. Näyttämöpukujen materiaalien tulee olla lisäksi myös helposti hoidettavia ja huollettavia (Sotti 2006, 24) Lawson (2000,16) sanoo, että esiintymisvaatteet tulisi tehdä aina hyvissä ajoin ennen esitystä, mutta asuja ei tulisi tehdä varastoon odottamaan. Asun tulisi olla tehty mittojen mukaan jokaiselle tanssijalle erikseen ja olla mukava päällä. Tämä ajatus toteutuu suomalaisissa balettikouluissa erittäin harvoin. Myös Taidekoulu Hyrrällä on ongelmia esiintymisasujen kanssa, sillä oppilasmäärä on suuri, ja kevätlukukauden lopussa järjestettävä tanssikonsertti on täten mittava ponnistus koko koululta. Tanssikoulussa hienot esiintymisasut ja muu rekvisiitta ei ole yleensä niin suuressa asemassa kuin oppilaitoksessa, josta valmistutaan tanssijan ammattiin. Tärkeimpänä ajatuksena tanssikoulussa on kuitenkin antaa oppilaille mahdollisuus harrastaa mielekästä tanssilajia ja saada arvokasta esiintymiskokemusta.

25 4 MATKAAN VALMISTAUTUESSA Teemahaastattelu Valitsin yhdeksi tiedonkeruumenetelmäksi haastattelun, sillä esimerkiksi kyselytutkimuksella en olisi saanut tarpeeksi syvällistä tietoa balettikoulujen esiintymisasuista. Anttilan (2005,195) mukaan kun kysymyksessä on sellaisen tiedon tarve, joka koskee asenteita, mielipiteitä, kokemuksia tai havaintoja, tarjoutuvat vaihtoehdoiksi erilaiset haastattelumenetelmät. Haastattelun etuna on myös se, että haastateltavat ovat tavoitettavissa myöhemminkin (Hirsjärvi 2006, 195). Haastattelu on eräänlaista keskustelua, jota tutkija johdattelee ja jonka toimesta keskustelu tapahtuu. Jos halutaan selvittää jotain toisesta ihmisestä, mitä hän ajattelee tai vaikkapa millaisia muistoja hänellä on jostakin tietystä asiasta, sitä voidaan kysyä häneltä suoraan (Eskola 1998, 86). Haastattelujen avulla haluan selvittää millainen esiintymispuvun tulee olla, jotta tanssijalla on varma olo esiintyessä. Selvitän millaisia ominaisuuksia materiaaleilta vaaditaan ja millaiset asiat vaikuttavat esiintymistilanteessa tanssijan varmuuteen ja eläytymiseen. Eskolan (1998,87) mukaan on olemassa erilaisia haastattelutyyppien jakoja ja samoin eri haastattelutyyppien nimityksiä. Eskola luokittelee haastattelut seuraavasti: strukturoitu haastattelu, puolistrukturoitu haastattelu, teemahaastattelu ja avoin haastattelu. Kaikkia asioita ei voi kysyä kaikilta samalla tavalla. Joku haluaa kertoa pitkästi tarinaa, kun taas toinen vastaa hyvin lyhyesti ja jämptisti suoraan kysymykseen. Valitsin tutkimukseni haastattelumenetelmäksi teemahaastattelun. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä siksi, että haastattelun aihepiirit ovat kaikille haastateltaville samat, ja ne on etukäteen määrätty (Eskola 1998, 87). Hirsjärven (2000, 47 48) mukaan haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Keskustelu on vapautuneempaa ja tuo tutkittavan äänen kuuluviin. Haastattelija varmistaa, että kaikki ennalta määritellyt teema-alueet käydään läpi haastateltavan kanssa, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen. Haastattelijalla on jonkinlainen tukilista käsiteltävistä asioista, mutta ei valmiita kysymyksiä. Valitsin haastattelujen teemat (Liite 1) lähdekirjallisuudesta keräämieni tietojen ja niistä nousseiden kysymysten perusteella. Mietin myös omaa tanssikokemustani teemoja

26 valitessa, jotta valitsemani teemat olisivat mahdollisimman hyödyllisiä tutkimukseni kannalta Haastateltavat ja haastattelujen toteutus Valitsin haastateltaviksi neljä tanssin parissa toiminutta henkilöä, joista kaksi on harrastajia ja kaksi opettajaa. Valitsin juuri nämä neljä henkilöä siksi, että heidän kokemuksensa tanssin alalta oli tehnyt minuun vaikutuksen jo aiemmin ja he olivat helposti tavoitettavissa tutkimustani varten. Tunsin kaikki haastateltavat joko balettiharrastukseni, tai opiskelun kautta ja mielestäni siitä oli apua. Koska tutkimukseni tavoitteena on yksittäisen balettipuvun suunnitteleminen, koin, että neljä haastateltavaa on sopiva määrä tarvittavan tiedon keräämistä varten. Seuraavaan esittelyyn olen muuttanut haastateltavien nimet heidän omasta tahdostaan. Eeva on 22-vuotias opiskelija. Hän on harrastanut klassista balettia sekä myöhemmin myös show-tanssia Savonlinnassa ja Lappeenrannassa. Eeva on harrastanut tanssia yhteensä 19 vuotta ja hänellä on paljon esiintymiskokemusta niin balettikoulun esityksistä kuin tanssikilpailuistakin. Annika on 27-vuotias opiskelija. Hän on harrastanut klassista balettia 14-vuotta, sekä toiminut tanssin opettajana. Annika on toiminut myös tanssijana teatterissa. Hän on osallistunut tanssikilpailuihin ja esiintynyt paljon. Julia on 47-vuotias tanssin opettaja. Hän on koulutukseltaan baletin opettaja ja valmistunut Julia on kotoisin venäjältä ja saanut koulutuksensa venäjällä, Irkutskin kaupungissa, joka sijaitsee Siperiassa. Hän on tanssinut koko elämänsä ja opettanut tanssia 30- vuotta. Julia on myös esiintynyt paljon myös balettiryhmässä nuorena tanssijana. Hän esiintyy edelleen tilaisuuden tullen. Laura on 40-vuotias tanssin opettaja. Hän on koulutukseltaan näyttelijä ja tanssin opettaja. Laura on tanssinut nuoresta tytöstä saakka ja opiskellut tanssia myös ulkomailla kahteen otteeseen.

27 Ensimmäiset kolme haastattelua suoritin toukokuun lopussa 2007 ja viimeisen haastattelun tutkimustani varten tein syksyllä, kun haastateltava oli parhaiten tavoitettavissa. 23 Eskola (1998,90) toteaa, että joskus haastateltavalta tulee juttua kuin itsestään, joskus on vaikea edetä. Haastattelija voi joutua hyvinkin erilaisiin keskusteluihin ja tilanteisiin. Omat haastateltavani tuntuivat omaksuvan roolinsa hyvin, vaikka ilmassa oli jännitystä. Alussa pyysin haastateltavaa kertomaan itsestään, jotta pääsisimme luontevasti alkuun. Yksi haastateltavista ei ole syntyperäinen suomalainen, joten hänen kanssaan minun tuli olla erityisen tarkka, että puhun selkeästi. Huomasin myös, että haastateltavat ymmärsivät ammattialaani liittyviä asioita eri tavoin, joten puhuttaessa esimerkiksi materiaaleista minun tuli olla erityisen selkeä. Annoin haastateltavan kertoa vapaasti, mitä hänellä oli mielessään ja kysyin tarkentavia kysymyksiä, jos tarvitsi. Haastatteluista kaksi ensimmäistä suoritin suljetussa tilassa, jotta haastattelua ei ollut mahdollista häiritä. Kaksi viimeistä suoritin olosuhteiden vuoksi tilassa, joka oli avoinna myös muille henkilöille. Käytin haastattelujen nauhoittamiseen mp3-soitinta. Haastattelutilanteeseen saapuessaan haastateltavat tiesivät minun nauhoittavan keskustelun, joten asiaan suhtauduttiin aika luontevasti. Kaikki haastateltavat olivat minulle tuttuja henkilöitä, joten en jännittänyt niin paljon kuin yleensä vastaavaa vierasta tilannetta. Toisaalta vaikka kaikki henkilöt olivat minulle tuttuja, heidän kertomansa asiat olivat minulle uusia, ja olin iloisesti yllättynyt kaikesta tiedosta, jota sain heiltä kerättyä. Eskolan (1998,95) mukaan haastattelujen toteuttaminen ja purkaminen vaatii melkoisesti aikaa. Se, missä tahdissa haastatteluja pystyy tekemään, on pitkälle henkilökohtainen asia. Itse suoritin haastattelut mahdollisimman nopeasti, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Suoritin yhden haastattelun yhden päivän aikana, mikä oli mielestäni hyvä ratkaisu. Pystyin keskittymään kunnolla haastateltavaan ja rauhoittumaan ennen ja jälkeen haastattelun. Sain kerättyä jokaisen haastattelun aikana suunnilleen yhtä paljon tietoa, ja jokainen haastateltava kertoi aiheista omalla tavallaan. Haastattelut kestivät viidestätoista mi-

28 24 nuutista hieman yli kahteenkymmeneen minuuttiin. Olin hämmästynyt siitä kuinka nopeasti aiheet tulivat käsitellyiksi. Toisaalta minulla ei ollut kovin montaa teemaa joista keskusteltiin. Eräs haastateltavistani sanoi haastattelun lopuksi Ei näitä asioita oikeastaan mieti ennen kuin joku kysyy. Tämä ei yllättänyt minua, koska haastateltavilla ei ole vaatetusalan kokemusta, joten heille tanssiasuista puhuminen ei ole välttämättä niin luontevaa kuin minulle itselleni. Vaikka haastattelu sinänsä on suhteellisen nopea tapa kerätä tietoa, haastattelujen purkaminen ja litterointi vei todella paljon aikaa ja vaati keskittymistä. Tavanomaisen haastattelutunnin purkamiseen on arvioitu menevän 8 tuntia. Litterointi vaatii vielä enemmän aikaa. (Eskola 1998,95). Parhaimmillaan istuin yhden kokonaisen päivän kirjoittamassa haastattelua puhtaaksi. Vaikka litterointi veikin paljon aikaa, oli palkitsevaa, kun sain vihdoin kaiken kerätyn tiedon eteeni. 4.3 Haastattelujen analysointi ja tulokset Haastattelut analysoin sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tehdä toistettavia ja päteviä päätelmiä tutkimusaineiston suhteesta sen asia - ja sisältöyhteyteen. Se on työväline, jolla voidaan tuottaa uutta tietoa, uusia näkemyksiä sekä saattaa esiin piileviä tosiasioita. Sisällönanalyysina voidaan analysoida kuvia, tekstiä, elokuvia tai lähes mitä tahansa materiaalia. Tutkimusmenetelmän nimenä sisällönanalyysi on kuitenkin vakiintunut käsittämään lähinnä sanallisien sisältöjen analyysiä. Muiden sisältöjen analyyseille on otettu käyttöön muita nimiä kuten kuva-analyysi, semioottinen analyysi jne. (Anttila 2005, 292) Aluksi luin kaikki haastattelut läpi ja merkitsin kommenttien kohdalle mitä teemaa ne käsittelivät. Käsityöalan ihmisenä minun oli helpompi hahmottaa aineisto, kun se oli konkreettisesti edessäni paperilla. Kun olin merkinnyt haastatteluaineistoon kaikki teemat haastattelurungon mukaisesti, otin sakset käteeni, ja leikkasin aineiston teemoittain liuskoiksi. Näiden liuskojen avulla sitten kokosin teemojen mukaisesti ryhmiä, joista erottelin haastateltavien kommentit, jotka olivat tutkimuksen kannalta hyödyllisimpiä.

29 25 Sisällönanalyysin luokitusrunko on luettelo tutkimuksen kaikista sisältöluokista, jotka sisältävät osioita eli pienempiä luokiteltavissa olevia tekijöitä. Tutkittava aineisto jaetaan tarkoituksen mukaisiin osiin, havaintoyksiköihin, joita voivat kirjoitetussa dokumenteissa olla otsikot, pääkirjoitukset tai kokonainen kirja. Luokitusyksiköllä tarkoitetaan sitä havaintoyksikön osaa, joka luokituksessa kirjataan siihen sisältöluokkaan, jonka alkion se sisältää (Anttila 2005, 293). Tässä työssä havaintoyksiköt koostuvat kustakin litteroidusta haastattelusta. Sisältöluokkiin kategorisointi perustuu haastattelurunkoon. Haastatteluaineistosta nousivat esille seuraavat teemat: resurssit, yläosa/materiaali, alaosa/materiaali, värit, eläytyminen ja rooli, varmuus esiintyessä, koreografian tekeminen ja esityksiin harjoitteleminen. Teemoista tarkastelen erityisesti suunnitteluun liittyviä aiheita, kuten materiaaleja ja esiintyjän varmuuteen ja eläytymiseen vaikuttavia aiheita. Resurssit Raha ja käytettävissä olevat resurssit nousivat keskustelun aiheeksi jokaisessa haastattelussa. Tiesin jo ennalta balettikoulujen yleisen rahatilanteen, eikä aihe tullut minulle yllätyksenä. Raha vaikuttaa siihen kuinka laaja puvusto on käytettävissä. Koska asut ovat usein kalliita, niitä ei ole varaa hankkia lisää joka vuosi, jolloin samat asut kiertävät esityksissä vuodesta toiseen ja niitä vain muutetaan koristeilla ja asusteita vaihtamalla erilaisiksi. Muokkaamiseen ei ole yleensä aikaa, vaan oppilas tekee yleensä itse mahdolliset muutokset pukuunsa. Pukuja valmistettaessa ja hankittaessa pitää ottaa huomioon, että puvun kokoa on mahdollisuus muokata, ja että puku on mahdollisimman kestävä ja helppohoitoinen. Asuja ei ole ehkä varaa hankkia suuria määriä vaikka koulun oppilasmäärä sitä vaatisi. Joitakin pukuja ja kenkiä saatetaan joutua kierrättämään ryhmältä toiselle jopa saman esityksen aikana. Usein on järkevää myös vuokrata esiintymispukuja, jos niitä ei ole mahdollisuutta hankkia pukuvarastoon vain yhtä esitystä varten. Tanssikouluissa asuilla yleensä pyritään siihen, että esiintyvä ryhmä on yhtenäisen näköinen, etenkin pienille tanssijoille on tärkeää, että koko ryhmällä on samanlaiset asut.

30 26 No kyllä se menee aika paljon rahotuksen mukaan suoraan sanoen. Niin että mitä enemmän on rahaa niinku koululla niin totta kai sielä on hienommat esiintymisasut. Eeva Sitä toimivuuttahan siinä kaikista eniten mietitään. Se että jotaki hankitaan niin sitä hankitaan tarpeeks monta kappaletta että ne niinku toimii tämmösinä ryhmänä...selkeitä ja värikkäitä. Laura Yleensä balettikoulujen puvusto koostuu erilaisista hameista, puseroista ja housuista sekä erilaisista asusteista, joilla asuja voidaan muuttaa erinäköisiksi. Kokonaisia balettipukuja on yleensä käytössä vähän. On yleistä, että pukuja muokataan asusteilla ja koristeilla esityksiin sopiviksi vuosittain. Joskus pukuja myös tehdään itse esityksiä varten. Sit aika pitkälle ite tehtiin ne vaatteet, ja niinku peruspuvun, treenipuvun päälle laitettiin niinku sitte jotain. Tai sitte aina jotain irtotytyä tehny ite siihen päälle aina ja eriväristä krääsää. Annika Varmuus esiintyessä Klassisessa baletissa perustekniikka opetellaan ensin ja vasta sen jälkeen aletaan kehittyä taiteilijoina. Esiintymistilanne voi olla hyvin stressaava, sillä on muistettava kaikki askeleet ja samalla nautittava esiintymisestä. Haastateltavien mielestä esiintymispuvulla oli suuri merkitys varmuuteen esiintyessä. Jos koko ajan pitäisi miettiä sitä pysyykö puku päällä, repeääkö hiha kainalosta tai kompastuuko helmaan, vaikeutuu esiintymiseen keskittyminen huomattavasti. On tärkeää, että puvun pystyi unohtamaan esityksen ajaksi. Varmuutta lisää tieto siitä, että puku on tanssijalle sopiva, miellyttävän tuntuinen päällä ja että hän näyttää siinä hyvältä tanssiessaan. Et se on niinku tosi tärkee et voit sen tanssin ajaksi niinku unohtaa sen mitä siul on päällä vaan niinku keskittyy siihen tanssimiseen silleesti että ei tarvi just miettii just että tippuuko se tai onko se niinku liian pieni. Eeva

31 onhan se hirveen tärkeetä että se oppilas niinku tuntisi olevansa hyvän näkönen siinä puvussa ja siinä on hyvä liikkua. Laura 27 Esiintymiskokemus tuo myös luonnollisesti varmuutta esiintymiseen, kokemattomalle esiintyjälle puku voi olla hyvinkin tärkeä ja puvun takia saattaa stressata paljon. Puku on tärkee pienelle lapselle. Mutta ei se...miule on ihan sama periaatteessa mitä miul on päällä kun oon saanu rällätä niitten kanssa niin. Eeva Yläosa/materiaali Haastateltavien mielipiteet balettipukujen yläosien materiaaleista olivat aika yhteneväiset. Haastateltavat kokivat, että yläosan tuli olla mahdollisimman tukeva ja jopa tiukka. Puvun täytyi tukea rintoja eikä siitä saanut näkyä läpi missään nimessä. Nuoret naiset ovat usein myös ujoja vartalonsa suhteen, joten asia on otettava esiintymisasua suunniteltaessa huomioon. Puvun yläosa ei missään nimessä saisi olla liian joustava tai löysä, sillä silloin joko tanssipari ei saa tanssijasta kunnon otetta, tai tanssijan olo voi olla hyvinkin epävarma puvun ollessa liian löysä. Vastaukset olivat hieman ristiriidassa sen asian kanssa, että balettikouluissa käytetään yleisesti joustavia peruspukuja esitysvaatteina. Toisaalta parityöskentelyä on vain edistyneimmillä tanssin opiskelijoilla, ja näin ollen voitaisiin olettaa, että tanssia varten hankittaisiin asianmukaiset esiintymisasut. Joustava ei. Tosiaanki, tehtiin tytyjä missä oli joustava yläosa niin kappas vaan, partneri otti kii ja nosti niin ei pysyny puku päällä(...)pitää olla mahollisimman tiukka ja tukeva. Parempi se että henki ei kule ku se että se pyörii päällä eikä saa otetta siitä ja kaikki valuu ulos sieltä. Annika Eräs haastateltavista kuitenkin esitti eriävän mielipiteen materiaalin suhteen. Hänen mielestään asun yläosa ei saa olla liian tiukka, sillä se rajoittaa tanssimista. Ei, ei saa olla tiukka asu. Tiukassa asussa ihminen on heti niin kuin vankina. Hän ei pysty liikkumaan, se tekee heti se aivon kautta hän tuntee, että ei pysty tekemään mitään. Julia

32 28 Haastateltavien vastauksista voitaisiin siis päätellä, että asun tulisi olla napakka, jotta se pysyy turvallisesti päällä, mutta ei liian tiukka, jotta tanssija pystyy hengittämään ja keskittymään tanssiin. Alaosa/materiaali Alaosan materiaalin tuli haastateltavien kokemusten mukaan olla mahdollisimman kevyttä, jotta liikkuminen olisi helppoa ja vaivatonta. Yleensä hameen materiaalin tulee korostaa etenkin tanssijan hyppyjä ja piruetteja. Jos hame on liian painavaa materiaalia, se voi häiritä tanssiin keskittymistä ja liikkeiden suorittamista. Materiaaleja valittaessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaista tanssinumeroa on tarkoitus puvustaa. Klassisessa baletissakin on monenlaisia naishahmoja, jotka vaativat asianmukaisen puvun. Yksi hahmo on kevyt keijukainen, kun taas toisen rooli on olla räiskähtelevä espanjatar tai arvokkaasti liikkuva kuninkaallinen. Hahmon olemuksen selvittäminen on avuksi etsiessä oikeanlaista materiaalia hameeseen. No asun pitää olla kevyt, kyllä. Jos tanssi ei vaadi erikoisesti semmoista painavaa hametta painavaa asua, on niitäkin sellaisia tansseja, esimerkiksi historiallinen tanssi. Julia No modernin puolella ja nykytanssin puolella on niinku ollu semmosia kokotrikoopukuja missä on kamalan painavat semmoset kokotrikoohameet. Niin ne on niinku semmonen taakka mitä sie niinku kannat mukana. Et on paljon kivempi et se on just baletin ja noitten puolella semmonen kevee ja semmonen ilmava. Eeva Eläytyminen ja rooli Puku koettiin tärkeäksi eläytymiselle, haastateltavien tarinoissa tuli ilmi, että roolin kehittäminen alkoi usein puvun kautta. Myös ulkoinen olemus koettiin tärkeäksi tanssijan itsetunnolle, ja se paransi suoriutumista tanssissa, kun tiesi näyttävänsä hyvältä. Haastateltavat kokivat esiintymispuvun muuttavan omia tuntemuksia tanssia harjoitellessa. Koettiin, että olotila muuttuu toisenlaiseksi kun puku tulee mukaan, samalla tanssia alkoi harjoitella enemmän tosissaan. Harppaus harjoitusvaatteista rooliasuun

33 oli ilmeinen. Puku tavallaan tekee tulevan esityksen konkreettiseksi, käsin kosketeltavaksi. 29 Vaikka mie just sanoinki siitä, että mekkoo tai pukua ei pijä silleesti miettii siinä esityksessä, mut se tuo semmosta itsevarmuutta lisää, ku tietää että kun kaikki kattoo just sinuu ja sitä ryhmää. Niin tulee niin erilainen fiilis sen asun mukana sitten. Eeva Nuoremmalle tanssijalle puvulla tuntuu olevan enemmän merkitystä eläytymisen kannalta, rooliin mennään selkeästi puvun kautta. Vanhempana kokemusta on jo tullut sen verran, että puvun pystyy jo unohtamaan ja menemään mukaan tanssin tunnelmaan. Puku auttaa selkeästi rooliin eläytymisessä, ja koettiin, että puku on myös apuväline, jolla tanssin henkilöt ja tapahtumat avataan yleisölle. että et sie voi olla menninkäinen jos siul ei oo menninkäisen vaatteita..( )Että jos sie oot merenneito niin sie puet sinistä tai vihreetä päälle tai tommosta että sillä tuuaan jo sitä esille koska ei (yleisö)osaa lukee sitä tanssia niinku avointa kirjaa.. Eeva Se edustaa sitä tanssia se asu. Se on myös erittäin tärkeä, ja lapset, no sekä lapset että aikuiset ne pääsevät sen tanssin tunnelmaan juuri asun kautta. Musiikin kautta. Julia Ilman pukua ei ihminen edes mene esittämään lavalle. Niin, jos ajatellaan näin. Sitten ei ole virallinen esitys, se on joku oma improvisaatio vain. Se ei ole esitys jos ei ole pukua Julia Baletin säännöt Yhtenä teemana haastatteluaineistosta nousi esille baletin säännöt. Klassisessa baletissa on tiettyjä sääntöjä esimerkiksi esityspukuihin liittyen, ja koko baletin liikekieli perustuu myös tarkkoihin sääntöihin. Balettipukujen helman pituudet määräytyvät sen mukaan mikä teos on kyseessä. Maalaistyttöjen helmat ulottuvat hieman polven alapuolelle, kun taas esimerkiksi henkiolentojen helmat ulottuvat lähes nilkkaan saakka.

34 30 Mutta niinku puku ei oo miusta niinku niin tärkee nykytanssin puolella. Sielähän on tosi yksinkertasia siis pukuja, että on pelkkä valkonen mekko tai jotain tämmöstä. Siis tosi semmosia kaapui periaatteessa. Mutta baletin puolella ne on ne samat, ku on ne tietyt baletit niin niist pietään vaan tiettyä asua päällä. Eeva Niin, ainakin venäjällä se on vieläkin...ei se niin kuin opettajasta lähde se puku. Se lähtee ensin säveltäjästä tai baletista mitä on vuosia, satoja vuosia on ollut olemassa. Tietysti jos on semmoinen moderni versio silloin opettaja voi määrätä tai koreografi voi määrätä sen puvun. Mutta jos se on tuommoinen traditionaalinen klassinen, sitten ei. Julia Säännöt vaikuttavat myös tanssijan ilmaisuun, klassisessa baletissa tanssija ei niin vain lähdekään kehittämään omia liikkeitään koreografiaan. Baletti rajoittaa siis tietyllä tavalla myös tanssijan luovuutta esitystilanteessa. Koreografia Koska kaikki haastateltavat olivat olleet mukana tekemässä koreografioita, nousi koreografia yhdeksi teemoista. Tanssin tekeminen saattoi lähteä musiikista tai vaikkapa puvusta. Koreografian tekemiselle ei siis tuntunut olevan valmista reseptiä eikä tarvitsekaan olla. Siis se on niinku, mitä nyt on ite tehnyt koreografioita niin ensin musiikki ja tanssi ja sitte tota sit katellaan vaatteet siihen ku tietää millanen koreografia on. Et mennään niinku tanssin ehdoilla, ei vaatteiden. Annika Voi se lähtee tanssikoulussa siitäki että meillä on jotku hyvännäköset puvut, esimerkiksi viime vuonna ostettiin Czardas-puvut niin tämmöset unkarilaiset puvut niin varmaan nyt sit joku innostuu tekemään balettilaisten kanssa Czardas-esityksen mahollisesti. Laura

35 Esitysten harjoitteleminen 31 Koska suomalaisissa balettikouluissa ei ole yleensä erikseen henkilöä joka huolehtisi puvustosta, opettajat hoitavat asujen valinnan esiintymisiä varten. Tanssikoulussa tiedostetaan myös, että puvuissa pitäisi pystyä harjoittelemaan mahdollisimman paljon, mutta usein se ei ole mahdollista. Puvuissa harjoitellaan ehkä kerran tai kaksi ennen kenraaliharjoitusta, ja syy on puhtaasti käytännöllinen. Puvuissa harjoitteleminen koettiin hankalaksi, sillä puvut pitäisi mahdollisesti pestä moneen kertaan ennen esitystä. Haastateltavat kokivat, että pitkien hameiden ja tutujen tulisi olla mahdollisimman pian harjoituksissa mukana. Jos tanssikoululla on käytössään harjoituskäyttöön varattuja tutuja, niiden kanssa harjoitteleminen olisi tärkeää. Tärkeitä asioita asujen kanssa harjoitellessa ovat välimatkat toisiin tanssijoihin, ettei lavalla ollessa satu onnettomuuksia. Myös käsien ja jalkojen oikeat asennot tuli oppia puvun kanssa. Esimerkiksi klassinen tutu estää laittamasta käsiä rennosti alas vaan käsien tulee levätä hameen päällä. Klassisen tutun kanssa ei myöskään näe omia jalkojaan muutoin kuin tanssisalin peilin kautta, jolloin tanssin askeleet olisi todella tärkeää opetella myös tutun kanssa. Asua täytyy myös oppia kannattelemaan oikein, ja asuun täytyy tottua, ennen kuin voi mennä sen kanssa lavalle. Kun pukuun on ehtinyt harjoitusten aikana tottua, sillä on vaikutusta myös esiintymisvarmuuteen. Vielä tärkeempää miun mielestä, jos tanssii suuressa ryhmässä, osaa ne välimatkat ja sitten sitä kautta ettei tuu puvun kanssa sitten tuu ongelmia. Että oppii tanssimaan sen kanssa. ja pitämään käsiä oikeessa kohti ja ettei niinku tuu mitään (vahinkoja). Eeva Miten varhaisemmassa vaiheessa se on, sen parempi. Että ihminen niin kuin tottuu siihen, se rupeaa elämään siinä puvussa. Ja kuvittelemaan että hän on se henkilö mitä hän esittää. Sekä uskomaan siihen. Ja sitten se varmuus tulee.. Julia Riippuu vähän siitä että tietysti vaikka baletissa niin semmonen harjotustyty on hyvä olla mahollisimman pian. Se auttaa. Et sen ei välttämättä tarvi olla se lopullinen joka harjotuksissa. Että jos on niinku joku harjotusvaate joka markkeeraa niinku Laura

36 Värit 32 Värit koettiin erityisesti tanssin tunnelmaa muuttavana tekijänä. Tietyt värit yhdistetään tietynlaiseen hahmoon, ja samalla yleisölle tuodaan myös ilmi mistä tunnetilasta tai millaisesta hahmosta on kysymys. Prinsessoita ja muita herttaisia naisrooleja haluttiin ilmentää vaaleanpunaisella, kun taas syvä punainen on espanjalaisen väri. Kun asujen koristeisiin ei aina ole varaa panostaa, selkeät ja värikkäät asut koetaan hyväksi ratkaisuksi. Värien koetaan myös auttavan omaa suhtautumista tanssiin, tummat värit tuovat esiin vihan tunteita, kun taas vaaleat sävyt täysin vastakkaisia tunnelmia. Klassisessa baletissa valkoisen ja mustan vastakkainasettelu onkin ilmeinen esimerkiksi Joutsenlampi-baletissa, jossa vastakkain ovat ilkeä musta joutsen ja herkkä valkoinen joutsen. Haastateltavat kokivat tärkeäksi huomioida myös tanssijan luonne värejä valitessa. Myös tanssijan ikä tulisi huomioida, sillä nuoremmat tanssijat tuntuvat eläytyvän paremmin vaaleissa sävyissä rooleihinsa, kun taas vanhemmat tanssijat saattoivat valita mieluummin kirkkaamman värin. Sillä saa semmosta niinku raivoo ja vihaa esille kun pukee paljon mustaa ja metallia sekasin, tai sitten viattomuutta. Tai sillä saa sen tanssin hengen niinku esille enemmän. Että se on niinku tosi tärkeetä että ollaanko keijukaisia tai jotain metsän peikkoja. Eeva Että jos on ensinnäki hirveen rauhallinen tyyppi, niin en välttämättä ihan mistään kirkkaan värisistä vaatteista, niin on ehkä parempi eläytyy jos on joku vaaleempi. Tai sitte päinvastoin jos on tempperamenttisempi, niin on varmaan vaikee tuoda tanssissa esille mitään, jos siulla on joku haalee puku, niin häviää puolet siitä meiningistä. Annika Ei sais olla liian räväkkä väri. Jos tanssi ei vaadi sitä, niin kuin espanjalainen, punaiset värit, rohkeat. Ja monesti niitä tanssiikin aikuisia ei lapsia. Mutta tota, jos ei vaadi niin kuin esimerkiksi joutsenlampi että toinen joutsen on musta ja toinen valkoinen, niin se on ymmärrettävä. Mutta mieluummin semmoiset pastellivärit. Julia

37 33 Alla olevaan taulukkoon (taulukko 1) olen koonnut haastattelujen tulokset taulukkoon teemoittain. Teemoista erottui myös alaluokkia, mutta en tehnyt alaluokista omaa taulukkoa, sillä tulokset tulevat kyllä esille tekemästäni taulukosta. Teemat Eeva Annika Julia Laura Resurssit Mitä enemmän Aika pitkälle Taloudellisista Raha sanelee koululla on rahaa, tehtiin itse esiin- syistä asuja on paljon. sitä hienommat tymisasut. Muu- liian vähän. Jos- Usein käytetään asut. Asuja vuok- tama kappale oli kus vuokrataan peruspukua, jonka rattiin muista kunnollisia puku- asuja. Usein asut kanssa puetaan kouluista, joskus ja. Peruspuvun on tehty kiireessä joko hametta tai tehtiin itse. Koris- päälle puettiin ja opettajat ja muita asusteita. telut tehtiin pu- esim. irtotutu joka vanhemmat saat- kuihin itse. koristeltiin eri tavat tehdä asuja. tavoin Yläosa/ Ei saa näkyä läpi. Mitä tukevampi ja Yläosan istuvuus Yläosan tulee olla materiaali Tulisi olla istuva ja mukava päällä. paksumpi, sitä parempi. Ei saa on tärkeä. Asu ei saa olla liian napakka ja tukea rintoja. Ei saa On kivempi, ettei olla joustava, tiukka. Joustoa olla liian jousta- tarvitse pukea alle koska ei pysy voi olla. vaa materiaalia. mitään. hyvin päällä nostoissa. Alaosa/ Jos hame on liian Ei ole kiva jos Hameen tulee olla Hameen tulisi olla materiaali painava, on vaikea liikkua. jalat näkyy läpi hameesta koko- kevyt jos tanssi ei erityisesti vaadi kevyt ja liikkuva. Hameen tulee olla naan. painavaa hametta. keveä ja ilmava. värit Väri tuo tunnetta Väri roolin mu- Täytyy ottaa Pukujen tulisi olla ja kuvaa roolia, kaan. On parempi huomioon tanssi- selkeitä ja värik- väri tuo tanssin eläytyä kun väri jan ikä väriä käitä, jotta ne hengen esille. tuntuu omalta ja valitessa. Väri ei toimisivat ryhmä- rooliin sopivalta. saisi olla liian nä. räväkkä jos on kyse nuoresta tanssijasta jos tanssi ei vaadi sitä.

38 34 Eläytymi- Asu auttaa eläy- Rooli alkaa kun Asu on erittäin Puvun liike tuo nen ja rooli tymisessä. Asulla tuodaan saa puvun ja esiintymisen ottaa tärkeä ja sen ja musiikin kautta esiin luovuutta. Oppilas eläytyy esille yleisölle enemmän tosis- pääsee tunnel- paremmin kun mitä esität. saan kun on esiin- maan. saa roolipuvun. tymisasu päällä. Varmuus Asun tulee olla Asu vaikuttaa Puvun kautta Auttaa varmuutta esiintyessä turvallinen päällä. Ei saa tarttua esiintyjän varmuuteen koska varmuutta auttaa jos puku miellyt- jos pukua ei tarvitse ajatella kenkään tai tos- asu on se mitä tää tanssijaa, ja tanssiessa. Puvun suun kiinni. Tuo esität. On eri asia jos puku on sel- on oltava turval- varmuutta kun tanssia soolo lainen kuin hän linen että voi voi tanssin ajaksi esiintymisasussa on kuvitellutkin keskittyä tanssiin. unohtaa mitä on kuin harjoitus- ja siinä on hyvä päällä. vaatteissa, tunnet- tanssia. ta tulee enemmän mukaan. Puku tulee ku- Ensin musiikki ja Koreografia voi Tanssi voi lähteä Koreografian tekeminen vaan lopussa kun tehdään koreografiaa lopussa tulee värit tanssi ja sitten mietitään puvut kun tiedetään millainen koreo- syntyä monella tavalla, musiikin kautta, tai puvun kautta esimerkik- myös puvusta. Tanssikoululla voi olla jotkut asut joihin halu- ja kaikki muu grafia on. si. taan tehdä tanssi. mitä halutaan tuoda tanssilla esille. Esityksen Jos tulee pitkä Puvun tulisi olla Puvun tulisi olla Harjoitustutun harjoitteleminen hame tai tutu niin on hyvä olla se jo alussa. Täytyy mukana harjoituksissa melkein alusta saakka. Voi mukana harjoituksissa mahdollisimman aikai- olisi hyvä olla mahdollisimman pian harjoituksis- oppia välimatkat näkyä lavalla jos sin. sa, se auttaa. muihin, käsien pukuun ei ole Pukuun pitää asennot ja muu ehtinyt tutustua tottua ja pystyä liikkuminen vaat- kunnolla. kuvittelemaan teen kanssa. että on henkilö jota esittää. TAULUKKO 1 Tulosten tarkastelu

39 35 Tarkastelen pääosin balettipuvun suunnittelussa huomioon otettavia asioita. Haastatteluiden tuloksista voin päätellä, että balettipuvun yläosan tulee olla napakka, ja joissain tapauksissa jopa tiukka. Yläosan tulee tukea nuoren tanssijan rintoja ja olla turvallinen päällä, ettei puku paljasta tanssiessa ylimääräisiä kohtia tanssijan vartalosta. Tanssijan tulee voida keskittyä esitykseen täysillä niin, ettei pukua tarvitsisi ajatella tanssiessa tai pelätä että puvun kanssa tapahtuu lavalla jotain ikävää. Puvun hameosan tulisi olla kevyt, jotta tanssija voi liikkua vapaasti. Jos hame on liikkuva ja keveä, se auttaa myös usein eläytymistä esitykseen. Tuloksista ilmeni, että puvulla on vaikutusta eläytymiseen ja rooliin. Pukujen avulla voidaan tuoda yleisölle esille henkilöä, jota hän esittää. Myös pukujen väreillä näyttää olevan merkitystä esiintymiselle, etenkin tunnetiloille. Haastattelututkimukseni osoitti, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä koreografiaa. Tanssikoreografia voi lähteä musiikista, jolloin puvut mietitään aivan viimeisenä. Balettikoulussa esityksen koreografia tehdään tilanteen mukaan, joskus tanssi voi lähteä asuista, joita koululla on valmiiksi hankittuna. Toisessa tapauksessa koreografia tehtiin ensin valmiiksi ja sen jälkeen suunniteltiin puvut. Esitystä harjoitellessa puvun tulisi olla harjoituksissa mukana lähes alusta saakka. Etenkin pitkien hameiden ja klassisten tutujen pitäisi olla mukana mahdollisimman pian harjoitusten alkamisesta. Tanssijan varmuus esiintyessä kasvaa, kun pukuun on saanut tutustua tarpeeksi kauan ennen esitystä. Kun asu on turvallinen ja tanssijalle tuttu, esiintymistilanne on tanssijalle helpompi. Myös tanssijan itsevarmuus kasvaa, kun hän tietää näyttävänsä puvussa hyvältä. 5 MATKALLA GISELLEN KYLÄÄN Tavoitteenani on haastattelujen tulosten sekä ideakuvien pohjalta suunnitella balettipuku Giselle-baletin päähenkilölle Gisellelle, joka on nuori saksalaistyttö. Balettikouluissa esitetään harvoin kokonaisia baletteja, ja toimeksiantajani Taidekoulu Hyrrä tarvitsee yhden asun yksittäistä Gisellen soolotanssia varten.

40 Gisellen tarina Baletti nimeltä Giselle syntyi runoilija Theophile Gautierin ideasta vuonna Gautier oli saanut innoitusta slaavilaisista kansantarinoista, ja etenkin henkiolennot, wilit kiehtoivat häntä. Tarinan kirjoitti Jules-Henri Vernoy, joka oli työskennellyt useissa oopperoissa ja baleteissa. Musiikin balettiin on säveltänyt Adolphe Adam. Tanssien koreografian teki Jules Perrot (kuva 19), hänet tosin usein unohdetaan ja koreografiksi mainitaan Pariisin oopperan balettimestari Jean Coralli (Ashton 1985,20). Gisellen kantaesitys oli Pariisin oopperassa 28 kesäkuuta Ensimmäisenä Gisellenä esiintyi hurmaava ballerina Carlotta Grisi (kuva 18), ja hänen rakkauden kohteenaan Albrechtina Lucien Petipa. Baletin libretto luotiin nopealla tahdilla muutaman päivän aikana. Gautier ja Vernoy esittelivät sen tanssija ja koreografi Jules Perrotille, joka innostui ideasta, ja niin alkoi syntyä baletti, joka tunnetaan tänäkin päivänä yhtenä romanttisen baletin merkkiteoksista (Ashton 1985,21). KUVA 23 Carlotta Grisi (istria.org 2008) KUVA 24 Jules Perrot (istria.org 2005)

41 37 Gisellestä on tehty erilaisia versioita ja seuraavaksi kertomani on yksi niistä. Tämä versio tarinasta on julkaistu amerikkalaisen Festival Ballet -balettiryhmän wwwsivuilla. Baletin ensimmäinen näytös alkaa rauhallisissa merkeissä. On lokakuinen päivä Reinin laaksossa pienessä saksalaisessa kylässä. Kylässä odotetaan illan viinijuhlaa. Nuori ja kaunis Giselle rakastaa tanssimista yli kaiken, mutta hänellä on heikko sydän, ja hän ei saisi rasittaa itseään liiaksi. Giselle on umpirakastunut komeaan muukalaiseen, joka oikeasti onkin prinssi Albrecht naamioituneena maalaiseksi. Gisellen äiti varoittelee Giselleä haaveilemasta liikaa, hänestähän voisi tulla Wili. Wilit ovat henkiolentoja, jotka ovat tulleet petetyiksi rakkaudessa ja ovat sen vuoksi kuolleet. Joka yö wilit kokoontuvat metsälammen äärellä houkutellakseen nuoria miehiä tanssimaan itsensä kuoliaaksi heidän kanssaan. Giselle on uskonut sokeasti Albrechtin sanoihin ja on kihlautumassa hänen kanssaan onnellisen tietämättömänä tämän taustasta. Kylään saapuu kuninkaallinen metsästysjoukkio, jonka mukana on prinsessa Bathilde, jonka kanssa Albrecht on jo kihloissa. Metsänvartija Hilarion on myös rakastunut Giselleen ja haluaa voittaa tämän sydämen. Hilarion huomaa että Albrecht on huijari ja päättää mustasukkaisena paljastaa tämän viinijuhlan aikana. Viinijuhla alkaa ja Giselle kruunataan juhlan kuningattareksi (kuva 20). Albrecht saapuu juhlaan ilman valeasua ja Bathilde paljastaa Gisellelle olevansa kihloissa tämän kanssa. Giselle murtuu ja kuolee äitinsä käsivarsille tajuttuaan, että Albrecht onkin tuo muukalainen, johon hän oli rakastunut (Festival Ballet 2007).

42 38 KUVA 25 Giselle kruunataan viinijuhlan kuningattareksi (Ashton 1985, 8-9) Gisellen toinen näytös on surullinen. Siinä liikutaan öisessä metsässä Gisellen noustessa haudastaan tanssimaan hengettärien, Wilien (kuva 21) kanssa. Albrecht on tullut metsään etsimään Gisellen hautaa ja kohtaa Gisellen lisäksi Wilit, joiden tapana on tanssittaa nuoria miehiä kuoliaaksi. Vaikka Albrecht on pettänyt Gisellen, tyttö rakastaa häntä silti, ja baletin loppuratkaisussa Giselle pelastaa Albrechtin hengen epäitsekkään rakkautensa avulla. Kun aurinko nousee, Giselle katoaa hautaansa ja Albrecht jää yksin suremaan (Festival Ballet 2007).

43 39 KUVA 26 Wilit tanssivat metsässä (Agenda Production 2008) Olin nähnyt Giselle-baletin kerran ennen opinnäytetyön aloittamista. Lisäksi olin nähnyt baletista paljon kuvia, ja näin ollen baletille tyypilliset puvut olivat minulle tuttuja. Gisellellä on baletin ensimmäisessä näytöksessä yllään kansallispuvun liivin tyyppinen yläosanvaate, hame sekä valkoinen pusero. Toisessa näytöksessä hänet nähdään kokonaan valkoisiin puettuna henkiolentona. Koska tehtäväni on tarkastella Giselleä ensimmäisen näytöksessä, en perehdy tässä tarkemmin toisen näytöksen asuun. Gisellen tarinasta voi päätellä, että päähenkilö on nuori saksalainen maalaistyttö, joka asuu äitinsä kanssa. Giselle on herkkä, iloinen ja ehkä hieman naiivi. Giselle rakastaa tanssimista, ja se on hänelle keino ilmaista iloa. Kylän muut asukkaat tietävät Gisellen rakastavan tanssia, ja viinijuhlassa häntä pyydetäänkin esiintymään arvokkaille vieraille. Baletin ensimmäinen näytös tapahtuu kokonaisuudessaan Gisellen kotikylässä (kuva 22), ja kohtauksen henkilöt ovat pääosin maalaisia, joilla on kansallispuvun tyyppinen asu.

44 40 KUVA 27 Esimerkki Gisellen kotikylän lavastuksesta (Ashton 1985, 6-7) Ensimmäisessä näytöksessä nähdään myös kuninkaallisia, jotka erottuvat selkeästi kylän asukkaista loisteliailla puvuillaan (kuva 28). Gisellen asun tulisi kertoa katsojalle hänen olevan maalaistyttö, jolloin asu ei saisi olla liian koristeellinen, vaan kaunis ja käytännöllinen. KUVA 28 Giselle ihailee Bathilden pukua (ballet.co.uk 2008)

45 5.2 Ideakuvat 41 Ideakuvat ovat suunnittelijan suunnitteluprosessinsa avuksi keräämiä kuvia. Kuvat valitaan sillä perusteella, että niistä olisi hyötyä suunnitteluprosessissa, ja niissä on jokin asia joka voisi auttaa suunnittelijaa ideoinnissa. Valitsin ideakuviksi sellaisia kuvia, joissa oli jokin minua kiinnostava elementti ja josta saisin innoitusta pukua suunniteltaessa. Valitsin muutamia kuvia Giselle-baletin ensimmäisestä näytöksestä, sekä kuvia Reinin laaksossa sijaitsevan Alsacen alueen kansallispuvuista. Mukana on myös yksi Baijerilainen kansallispuku. Kuva Kirsty Martinista (kuva 29) on ehdoton suosikkini ideakuvien joukossa. Kirstyn Giselle on iloinen ja herttainen tyttö. Ilmassa on selvästi haaveita ja toiveita. Giselle rakastaa tanssimista, ja kuvasta välittyy mielestäni juuri tanssin ilo ja onnellinen olotila. Hame on ihanan leijuvaa ja kevyttä materiaalia, joka korostaa Gisellen hyppyjä ja piruetteja. Ruskea puvun yläosa on yksi kauneimmista klassisissa baleteissa näkemistäni. Yläosa on hyvin yksinkertainen ja koristeltu nauhoin, jotka korostavat hoikkaa olemusta. KUVA 29 Kirsty Martin (Australian Ballet 2006)

46 42 Heti kuvan 30 nähdessäni ihastuin Gisellen hameeseen, jonka päällimmäinen kerros on läpikuultavaa sinistä tylliä. Valkoiset tyllikerrokset kuultavat kauniisti sinisen tyllin alta, sievä esiliina täydentää tyttömäistä vaikutelmaa. Asu on herkkä kokonaisuus, tässä kuvassa Giselle on kuin unelmankevyt keiju. Gisellen puvun yläosa on siro ja kaunis, mutta malliltaan ehkä liian avara nuoren tanssijan käyttöön. KUVA 30 Giselle sinisessä puvussa (Ballet Mikkeli)

47 43 Kuvassa 31 Giselle on asettunut kotinsa ovelle, ilmeisesti odottamaan, josko Albrecht saapuisi häntä tervehtimään. Vaikuttaa siltä, että neito olisi pukeutunut parhaimpiinsa, sillä hän on niin siisti ja sievä. Gisellen tumma liivi on edestä nyöritettävä, ja sen alla on kapeaolkaiminen valkea pusero. Puseron hihat ovat yksinkertaisuudessaan koristeelliset, kuvaa katsoessa tulin miettineeksi, ovatko leveät hihat tiellä tanssiessa. Yksinkertaista hametta koristaa valkoinen nauhoin koristeltu esiliina. KUVA 31 Celia Franca (Arts alive 2008)

48 44 Kuvassa 32 minua ihastutti hameen keveys. Hame näyttäisi olevan valkoista sifonkia ja helmaan on ommeltu koristenauhaa. Liivi on tummaa materiaalia, ja sen miehustassa on koristenauhaa, liivin olkalinja on hieman laskettu. Paidan hihat ovat pienet ja valkoiset, pääntietä reunustaa valkoinen kangas, joka antaa vaikutelman liivin alla olevasta paidasta. Liivi on mielestäni kaunis ja tämän tyyppinen liivi sopisi nuorelle tanssijalle, koska sen pääntie ei ole liian avonainen. Hiuskoristeen kukat ovat myös viehättävä lisä kauniiseen asuun. KUVA 32 Tamara Rojo Gisellenä (Danse ta vie 2007)

49 45 Kuvassa 33 minua kiinnosti tytön asun kansanomaisuus, ja millä tavoin se on saatu aikaan. Hameen helmassa on erilevyisiä koristenauhoja, ja tumman liivin reunat on reunustettu vaalealla nauhalla. Hametta koristaa pitkänmallinen esiliina, jossa on nauhakoristeet. Kokonaisuus on viehättävä ja tyttömäinen kevyine hihoineen. KUVA 33 Kuva baletista Genzanon kukkaisjuhlat (Sogno di ballerina 2007)

50 46 Kuvassa 34 ihastuin tyttöjen hameiden helman koristeluun ja raikkaisiin väreihin. Kuvan tunnelma on tosin hieman riehakkaampi kuin Gisellen viinijuhlan tunnelma. Tanssijalla on kädessään tamburiini, ja punainen liivi korostaa tanssijaa. Vahva väri kertoo hänen olevan merkittävässä roolissa muihin kuvan nuoriin naisiin nähden, joilla on vaaleammat puvut. Kuva 34 Kohtaus baletista Napoli (Ballet.co.uk 2007)

51 47 Koska Giselle on saksalaistyttö, otin myös hieman selvää saksalaisista kansan- ja kansallispukujen väreistä. Reininlaakso baletin tapahtumapaikkana myös innoitti minua, vaikka baletissa ei tulekaan suoraan ilmi missä paikassa se tapahtuu ja että hahmot olisivat juuri saksalaisia. Seuraavat kaksi kuvaa valitsin ideakuvien joukkoon, koska halusin pukuun kansanomaisia vaikutteita. Kuvan 35 tyttö on baijerilainen, ja hänellä on tumma tyköistuva liivi, jonka miehustassa kulkee leveä nyöritys. Puseron kapeat hihat on koristeltu smokkipoimutuksella, ja puseron päällä näyttäisi olevan valkoinen laskostettu huivi. Tytön esiliina on valkoinen ja leveä, joten hametta ei näy kuvassa. Viehättävä yksityiskohta on liivin edustaa koristavat tuoreet ruusut. Kuvan 36 nuori nainen on pukeutunut Reinin laaksossa sijaitsevan Alsacen alueen kansallispukuun. Hänellä on pitkä kiiltävä hame, jonka helmaan on ommeltu neljä riviä koristenauhaa. Tytön esiliina on koristeellinen ja näyttävä. Pusero on valkoinen ja sen hihat ulottuvat kyynärpäihin saakka. Tytön hartioille on laskostettu huivi tai shaali, jossa on pitkät hapsut. Huivin takaa näkyy pieni aavistus tummasta liivistä. Ihastuttava rusettia muistuttava päähine on kaunis, mutta balettiin se ei sopisi lainkaan kokonsa vuoksi. KUVA 35 Baijerilainen tyttö KUVA 36 Alsacelainen tyttö (Trachten huelf.de 2007) (Wikipedia 2006)

52 48 Ideakuvia tutkimalla päätin, että Gisellen asuun tulisi kuulua tyköistuva liivimäinen puvun yläosa, vaalea paita sen alle, polven alapuolelle ulottuva hame sekä ehkä mahdollisesti esiliina. Liivin edustassa tulisi olla nyöritys, joka toimisi samalla koristeellisena elementtinä. Kuvista löytyi useita käyttökelpoisia ideoita kuvista sinisen puvun (kuva 30) läpikuultavuus jäi mieleen erityisesti kauniina ja kevyenä. Kuvista löytyi myös ihastuttavia liivien nyörityksiä. Kuvan 32 kukkakoriste jäi mieleeni, ja minusta kukat puvun koristelussa, tai hiuksissa, kuvaisivat hyvin roolihahmon herkkyyttä ja nuorta olemusta. Kuvia tutkittuani minusta alkoi tuntua, että hameen tulisi olla kevyttä materiaalia, ja kansallispukujen hameet tuntuivat liian raskailta Gisellen hahmolle. Hameen tulisi mielestäni olla vaalea ja liiviosan tummempi. Liivin tulisi olla mielestäni korsettimainen, ja siinä voisi olla koristenauhaa korostamassa leikkaussaumoja kuten kuvassa 29. Ideakuvista ei oikein löytynyt pitsejä, mutta minulla oli ajatus, että pitsit sopisivat pukuun, etenkin hihansuihin ja pääntielle. Gisellen hihat tuntuivat melkein poikkeuksetta olevan pienet pussihihat. Koin kuvan 35 smokkipoimutuksen kauniina elementtinä, mutta totesin sen joutuvan lavalla näkymättömiin. Alsacen alueen kansallispuvun helman koristenauhat ovat ilmeisesti innoittaneet suunnittelijoita toistaman koristenauhaideaa Gisellen puvussa. Itse en kuitenkaan innostunut perinteisistä koristenauhoista, vaan aloin miettimään helmaan jotain muuta koristelua. Kuvan 34 koriste viehätti minua keveydellään, ja sainkin siitä idean helmakoristelua varten. 5.3 Luonnostelu Balettipuvun suunnitteluun vaikuttavat klassisessa baletissa vallitsevat säännöt, joita asuihin liittyy. Tässä työssä minun on otettava baletin sääntöjen lisäksi huomioon se, että puku tulee balettikoulun käyttöön eikä suuren oopperatalon produktioon. On tärkeää, että suunnittelemassani balettipuvussa olisi piirteitä, joista yleisö voisi tunnistaa millainen hahmo on kyseessä, tarkoitus ei siis ole tehdä täysin uudenlaista Gisellen pukua. Suunnittelijana minun on otettava huomioon, että puvun rakenteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja nopeita valmistaa, sillä asuja tullaan luultavasti valmistamaan lisää jossain vaiheessa. On myös otettava huomioon, että asulle tulee paljon käyttöä, joten sen on oltava kestävä ja samalla ajaton. Asujen käyttäjät vaihtuvat esi-

53 tyksestä ja vuodesta toiseen, joten asujen on myös oltava jollakin tavalla muunneltavissa oppilaalle sopivaksi. 49 Koska Giselle-baletti oli minulle tuttu jo aiemmin, minulla oli heti alusta alkaen oma käsitykseni miltä Gisellen hahmo näyttää ja millainen hän on luonteeltaan. Ideoita alkoi tulla mieleeni ideakuvia tutkittuani, kuunneltuani teoksen musiikkia ja katsottuani balettia DVD:ltä. Ideakuvien kautta minulla alkoi olla jo aika selkeä kuva Gisellen hahmon ulkonäöstä. Huomasin, että ideakuvista saamani ajatukset täydensivät haastatteluista keräämiäni vaatimuksia balettipuvuille. Haastateltavat pitivät tärkeänä hameen keveyttä, ja kuvien sekä DVD: ltä katsomani baletin avulla totesin, että hame ei voisi olla painava missään tapauksessa. Gisellen liikkeet ovat baletissa hyvin keveitä, ja hän suorittaa paljon hyppyjä ja pyörähdyksiä. Halusin suunnittelemani puvun ilmentävän Gisellen nuoruutta ja herkkyyttä, mutta myös iloa, sillä baletin ensimmäisessä näytöksessä hänet kruunataan viinijuhlan kuningattareksi. Kuvia tutkiessani huomasin, että useissa versioissa Giselle -baletista suunnittelija on pukenut Gisellen siniseen, ja värien avulla hän myös erottuu muista kylän tytöistä, jotka on usein puettu lämpimiin sävyihin, kuten punaiseen ja keltaiseen. Pohdin suunnitellessani, että kyse on rakkaustarinasta ja tarinan keskiössä on rakastunut nuori tyttö. Hän herää aamulla kotitalossaan pienessä kylässä ja on pian tapaamassa rakastettunsa, tuskin Giselle haluaisi pukeutua vaatteeseen jossa on surullisia sävyjä. Giselle -baletin musiikki inspiroi minua luonnosteluvaiheessa. Baletissa Gisellellä on oma musiikillinen teemansa, joka toistuu aina kun hän saapuu lavalle. Herttainen, kepeä musiikki, vaikuttikin paljon kun analysoin Gisellen roolihahmoa. Balettimusiikki on hyvin kertovaa, ja hahmot esitellään yleisölle musiikin keinoin. Halusin tuoda puvun kautta ilmi samoja asioita joita Adolphe Adam on säveltämällään musiikilla halunnut kertoa. Norgren (Nadel 2003, 242) toteaakin, että puvut tukevat ja laajentavat sitä mitä kuulemme musiikista. Puvut ovat kertovia ja muuttuvia, ja herättävät meidät vastaamaan tunteeseen. Luonnokset piirsin lyijykynällä aika nopeasti, sillä se tuntui minulle luontevimmalta. Suunnittelen aika paljon materiaalien pohjalta, ja piirtäminen ei ole välttämättä ensimmäinen asia jonka suunnitellessani teen. Usein minun onkin helpompi lähteä materiaa-

54 50 leista liikkeelle. Tuntuu, että tavallaan näen materiaalista heti mitä se voisi olla jos siitä valmistaisi vaatteen. Piirsin kymmenen luonnosta, joista karsin kuusi toteuttamiskelpoista, alustavaa luonnosta esiteltäväksi toimeksiantajalle. KUVA 37 Alustavia luonnoksia Näytin alustavia luonnoksia toimeksiantajalleni Kira Boesen-Muhoselle, ja päädyimme yhdessä alustavaan pukumalliin, joka näkyy kuvassa vasemmalla ylhäällä. Tässä vaiheessa keskustelimme lähinnä asun toimivuudesta ja siitä, kuka nuorista tanssijoista voisi tanssia Gisellen soolon taidekoulun kevätnäytöksessä. Boesen-Muhosella oli mielessään kaksi tanssijaa, joille sopivaksi puku voitaisiin valmistaa. Päätimme, että asun liivi ja paita olisivat yhtä vaatetta eli en valmistaisi erikseen paitaa vaan vain hihat ja muut paidan näkyvät osat. Olimme sitä mieltä, että yläosa olisi kiinni hameosassa, mutta sen voisi myös irrottaa tarvittaessa pesua ja huoltoa varten. Eli

55 51 koko asu olisi puettavissa yhtenäisenä vaatteena. Lisäksi hameeseen tulisi myös housuosa, jotta nuorella tanssijalla olisi varmempi olo. Tavallisesti romanttisissa tutuissa ei ole kiinteää housuosaa vaan kuminauhalenkit, jotka kulkevat jalkojen välistä ja varmistavat että puku ei nouse ylöspäin käsiä nostettaessa. Halusin omalta osaltani tuoda Taidekoulu Hyrrän pukuihin uutta ilmettä, ja Boesen-Muhonen piti ajatuksesta, että valmistamani puku toimisi mallina tulevia pukuja hankittaessa. 5.4 Pukumallin valinta Toimeksiantajan kanssa valitsemani alustava pukumalli antoi minulle hieman suuntaa suunnittelussa. Luonnoksen kehittäminen eteenpäin kuitenkin takkusi, ja kaipasin jotain konkreettista, josta saisin lisämausteita pukuun. Päätinkin ottaa materiaalit avukseni, ja suuntasin kangaskauppaan. Materiaaleja tutkiessani mielessäni alkoi muodostua ideoita puvun yksityiskohdiksi ja myös värimaailma alkoi hahmottua. Löytämäni punainen sametti (näyte 1) innoitti minua niin, että aloin nähdä mielessäni kuvan Gisellestä lämpimissä sävyissä. Ensimmäisestä Gisellen asusta ei ole säilynyt luonnosta tai valokuvaa, mutta kerrotaan, että hänellä oli keltainen hame ja ruskea samettiliivi (Ashton 1985,36). Punaisen sametin lisäksi minua inspiroivat myös löytämäni pitsit (näytteet 3 ja 4) sekä puserokankaaksi soveltuva pellava-viskoosi (näyte 2). Tässä vaiheessa en vielä miettinyt puvun koristeiden materiaaleja, sillä luotin niiden löytyvän puvun toteutusvaiheessa. Materiaalien innoittamana suunnitelmia alkoikin syntyä. Suunnittelin kuusi erilaista pukumallia, joista kaksi ensimmäistä saivat innoituksen punaisesta sametista, kahdesta syntyi väreiltään maanläheisemmät, ja kaksi saivat mausteekseen hiukan saksalaisia vaikutteita.

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit Tanssiralli on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtakunnallinen kansantanssikatselmus, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely

Kaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely Kaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely Alkuvalmistelut Tarvitset näitä kauluspaidan mittojen ottoon Pari

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Rytmissä on jotain taikamaista.se jopa saa meidät uskomaan, että olemme yleviä. (Goethe)

Rytmissä on jotain taikamaista.se jopa saa meidät uskomaan, että olemme yleviä. (Goethe) Rytmissä on jotain taikamaista.se jopa saa meidät uskomaan, että olemme yleviä. (Goethe) TtT Teija Ravelin 13.2.2014. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö. Muistisairaitten vanhusten kokemuksia tanssiesityksistä

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Let`s dance cup 2016

Let`s dance cup 2016 Moi! Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestää Let's dance cup 2016 tanssitapahtuman, sunnuntaina 6.3 Gloriassa! (Pieni Roobertinkatu 12-14, Helsinki ) Karsinnat klo:9:00 Finaalit klo:16:00 Tapahtumaan

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä. TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö

Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä. TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö Tanssin taikaa - tanssin hyödyntäminen hoitotyössä TtT, lehtori Teija Ravelin, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kuvat Irja Samoil ja Jukka Sirviö Tanssi Käsitteenä moniulotteinen, eri kulttuurien käsitteet

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Satuhenkilön uudet vaatteet

Satuhenkilön uudet vaatteet Kulttuuritalo Valve, Taiteilija koulussa -hanke Marianne Sotti Satuhenkilön uudet vaatteet Pukusuunnittelu -työpaja Kesto: 1x3h. Tiiviimpänä pakettina sopii kestoksi 1x2h. Työpajan sisällöt: Työpajassa

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hei! Kilpailulajit ja ikäsarjat: Disco, Discofreestyle, Hiphop sekä showcase

Hei! Kilpailulajit ja ikäsarjat: Disco, Discofreestyle, Hiphop sekä showcase Hei! Kiitos ilmoittautumisestasi Let s Dance cup tanssitapahtumaan. Tapahtumaa vietetään siis sunnuntaina 6.3.2016 Kulttuuriareena Gloriassa. Osoite: Pikku Roobertinkatu 12-14, 00120 Helsinki. Helsingin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Linnox Silk Oy Koroistentie 4A, PL 12, 00281 Helsinki puh. 09-2410 112, gsm 040-5506243

Linnox Silk Oy Koroistentie 4A, PL 12, 00281 Helsinki puh. 09-2410 112, gsm 040-5506243 Hinnasto 2011 Linnox Silk Oy Koroistentie 4A, PL 12, 00281 Helsinki puh. 09-2410 112, gsm 040-5506243 21271; 21171 21231; 21131 21221; 21141 21211 29 Naisten hihaton toppi, säädettävät olkanauhat 21221

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rehtorin haastattelu s. 2

SISÄLLYSLUETTELO. Rehtorin haastattelu s. 2 SISÄLLYSLUETTELO Rehtorin haastattelu s. 2 Oma tyyli s. 3-7 Tulevien seiskojen vanhempainilta s. 8-10 Ysigaala s. 11-18 Sarjakuva, tehnyt Severi Hölsö s. 19 Lehdentekijät: Ella-Riikka Pukkinen Roosa-Maria

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015

Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015 Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015 Karsinnat: Karsinnoissa kaikissa luokissa ja sarjoissa tanssitaan yksi kierros. Lattialla saa olla useita pareja samaan aikaan. Musiikin kesto on intro + 1,30 min

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Tanssitunnit syksy 2011

Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitalo juulia antaa uusia tuulia Itämaista ja discoriental-tanssia kaikenikäisille, -kokoisille ja -kuntoisille lapsille, nuorille ja aikuisille naisille. Pojille omat tunnit.

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus = miltä näyttää

RUOKAPALVELUT Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus = miltä näyttää Liite 7 / Opinnäytetyö / Nina Routamaa-Päiviö 1 RUOKAPALVELUT Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus = miltä näyttää Asiakaspalvelijan ulkoinen olemus on osa kahvilan tai ravintolan viihtyvyyttä. Ulkoiseen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012

www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012 www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012 itämainen tanssi Itämaista tanssia, kuntotanssia ja kuntoliikuntaa sekä discorientaltanssia kaikenikäisille, -kokoisille ja kuntoisille lapsille,

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot