Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan"

Transkriptio

1 KÄSI MUISTAA Käsityö ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Heli Heiskanen. Käsi muistaa. Käsityö ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Pieksämäki, syksy 2005, 100 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten ja millä perusteella käsityötä voidaan käyttää ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Työn lähtökohtana on vanhustyön harjoittelujen ja käsityöhön liittyvän monipuolisen tietämyksen pohjalta syntynyt ajatus. Ajatuksen mukaan prosessimuotoinen käsityö on elämyksellistä ja luovaa toimintaa, jolla on merkitystä ikääntyneiden hyvinvoinnin, elämänlaadun ja elämän hallinnan tunteen kohentamisessa. Vanhustyössä näitä mahdollisuuksia ei nykyisellään hyödynnetä. Työ selvittää myös, millä perusteella käsityötä voidaan pitää toiminnallisena, terapeuttisena ja kuntouttavana menetelmänä, jota voidaan käyttää ikääntyneiden parissa tehtävässä psykososiaalisessa työssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu teoreettisen aineiston tarkastelulle. Työn viitekehys rakentuu sosiaalipedagogiselle orientaatiolle, jossa hyvinvointia pyritään lisäämään olemassa olevista resursseista kulttuuritoiminnan ja taiteen keinoin. Työssä tarkasteltu aineisto muodostuu sosiaalipedagogiikkaa, psykososiaalista työtä, vanhustyötä ja ikääntymistä sekä elämänlaatua ja hyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Työ hyödyntää lisäksi taidetta ja taiteen terapeuttista käyttöä, soveltavaa taide- ja kulttuuritoimintaa, käsityötä sekä käsityön ja hyvinvoinnin yhteyksiä käsittelevää aineistoa. Mukana on myös joitakin esimerkkejä käsityön ohjaustoiminnasta. Tutkimuksen menetelmä soveltaa abduktiivisen päättelyn logiikkaa, jossa ensin muodostetaan johtoajatus, minkä jälkeen kerätään olettamusta tukevaa tietoa. Työssä on noudatettu hermeneuttisen tutkimusotteen periaatteita, jotta on mahdollista ymmärtää eri ilmiöiden keskinäisiä suhteita ja tekstien taustalla olevia merkityksiä. Säännöllinen, pitkäkestoinen ja luovaa käsityöprosessia painottava ryhmätoiminta on toiminnallinen menetelmä, jota voidaan käyttää psykososiaalisessa työssä ja kuntoutuksessa ikääntyneiden elämänlaadun kohentamiseen. Ikääntyneiden säännöllinen ryhmämuotoinen käsityötoiminta tarjoaa samanikäisiä ystävyyssuhteita, joilla on merkitystä ikääntyneiden yksinäisyyden tunteen ehkäisemisessä. Ikääntyneiden yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat dementoitumista ennakoivia tekijöitä, joten käsityöryhmät voivat toimia myös dementian ennaltaehkäisynä. Käsityön avulla voidaan kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua sekä tukea ikääntyneiden elämänhallintaa ja valtaantumisen mahdollisuuksia. Opinnäyte auttaa ymmärtämään, miksi käsityön monipuolisia mahdollisuuksia hyödynnetään vanhustyössä melko suppealla tavalla. Käsityön monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää käsityön ohjaustoiminnan muuntamista kokonaista käsityötä suosivaksi toiminnaksi. Valtaannuttavassa käsityötoiminnassa olennaista on ikääntyneiden omien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen sekä luovuuteen rohkaiseminen. Tällaisessa toiminnassa prosessi on aina tuotosta tärkeämpi. Asiasanat: elämänlaatu, hyvinvointi, ikääntyneet, käsityö, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Heli Heiskanen. Hand Remembers. Increasing the Quality of Life of the Elderly with Use of Crafts. Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 100 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Option in Social Services and Education, Bachelor of Social Services. The purpose of this study is to find out how and why crafts can be used to increase the quality of life of the elderly. The idea of the study is based on the idea raised by practising periods at the care of the elderly and the versatile knowledge of crafts. The idea is that crafts done as a process can be considered a phenomenal and creative activity that has significance when improving the welfare, the quality of life and the sense of control of life of the elderly. At the care of the elderly these possibilities are not fully used. The study also finds out how and why crafts can be considered an action-oriented, creative and therapeutic method that can be used in psychosocial work done with the elderly. The study is qualitative and is based on theoretical examination. The frame of reference of this study is based on social pedagogical orientation in which welfare is increased from the existing resources by means of cultural activities and art. The data examined at the study consists of literature and studies about social pedagogic, psychosocial work, the care of the elderly and ageing, the quality of life and welfare, art and therapeutic use of arts, applications of art and culture, crafts and links between crafts and welfare. Some examples of instructing crafts are also included. The method of the study applies abduction, in which the guiding principle is first founded. Then the data is collected to support the hypothesis. The principles of hermeneutic research are used to understand links between different phenomena and meanings hidden in different texts. The results show that regular and long-term group activity emphasizing the importance of creative process of crafts is an action-oriented method that can be used in psychosocial work and rehabilitation in order to increase the quality of life of the elderly. The regular group activity based on crafts provides peer friendships that are significant when preventing the sense of loneliness of the elderly. The loneliness and exclusion of the elderly are linked with developing of dementia, which means that group activity based on crafts can be used in order to prevent dementia. Crafts can be used to increase the quality of life of the elderly. Also the ability of the aged to empower themselves and the sense of control of life of the aged can be supported with the use of crafts. This study helps to understand why the versatile possibilities of crafts are used in a rather limited way in the care of the elderly. Utilizing the possibilities of crafts presumes changing the directing of the crafts towards the concept of integrated crafts. In the empowering use of crafts it is essential that the needs and hopes of the aged will be taken into consideration and the aged are encouraged to be creative. In such activity the process of crafts is always of a greater significance than the product. Key words: Quality of Life, Welfare, Aged, Crafts, Qualitative Research Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit

4 ALKUSANAT Kiitos teille, jotka olette uskoneet siihen, mitä olen tekemässä. Olette omalla tavallanne mahdollistaneet tämän työn. Olette antaneet aikaanne, luovuttaneet aineistoa käyttööni ja vahvistaneet pientä toivonkipinää siitä, että tällä kaikella voi sittenkin olla merkitystä. Kurki (2004) kirjoittaa ignatiaanisesta pedagogiikasta tavalla, joka lohduttaa minua. Ignatiaanisen pedagogiikan mukaan jokaisella ihmisellä on sisällään persoonallinen kutsumus, jonka löytäminen antaa pohjan ihmisen eteen tuleville tehtäville, hänen tavalleen olla ihminen ja hänen halulleen toimia myös toisten hyväksi. Jaksan uskoa ja toivoa tämän työn olevan askel matkalla kohti sisäistä tehtävääni. Kenties tärkeimpiä ovatkin matkan aikana opittavat asiat? Samalla tavalla voisin kuvata suhdettani käsityöhön. Siinäkin matkan tekeminen on perille pääsyä tärkeämpää.

5 SISÄLTÖ 1 KÄSITYÖ TUKEE VANHUSTYÖTÄ SOSIAALIPEDAGOGINEN VIITEKEHYS Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipedagoginen ihmiskäsitys Sosiaalipedagogiikka elämänhallinnan edistäjänä VANHUSTYÖ Vanhuus elämänvaiheena Vanhuspolitiikan tehtävä Ikääntyneiden yksinäisyys vanhustyön haasteena Ikääntyneiden elämänlaatu ja harrastukset SOVELTAVA TAIDE- JA KULTUURITOIMINTA VANHUSTYÖSSÄ Taiteen merkitys ihmiselle Mitä taide on Taide mahdollisuutena Voiko taide parantaa Hyvinvointia elämyksistä Luovat ja toiminnalliset menetelmät vanhustyössä Sosiaalipedagogiikka ikääntyneiden elämänhallinnan tukena KÄSITYÖN MONIMUOTOISUUS Käsityön arvostus Käsityö ja tiede Käsityön tutkimus Kokonainen ja ositettu käsityö Hiljainen tieto Käsityö ja taide Käsityön ja taiteen rajanveto Käsityön taiteen perusopetus Käsityö taiteena arjessa ja näyttelyissä Käsityö harrastuksena Käsityön asema ja arvostus hoitotyön osana TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus... 50

6 6.2 Työn toteutus Tutkimuskysymykset KÄSITYÖ HYVINVOINNIN OSATEKIJÄNÄ Käsityö vastaa itsensä toteuttamisen tarpeeseen Luova käsityöprosessi tekee ihmiselle hyvää Käsityön toiminnallisuus apuna vaikeissa elämäntilanteissa Käsityön kehollisuus KÄSITYÖN OHJAUSTOIMINNAN ASENNEMUUTOS Kädentaidot osana virikkeellistä toimintaa Käsityön ohjaustoiminnan haasteet Mitä ohjaustoiminnassa voisi tehdä toisin KÄSITYÖ IKÄÄNTYNEIDEN ELÄMÄNLAADUN KOHENTAJANA Käsityön hyvinvointivaikutukset Käsityön vaikutus ikääntyneiden elämänlaatuun OPINNÄYTEPROSESSIN TARKASTELU LÄHTEET LIITE 1: Käsityökartat LIITE 2: Litteroitu katkelma Punainen lanka ohjelmasta LIITE 3: Käsityön harrastamisen motiivit elokuussa

7 1 KÄSITYÖ TUKEE VANHUSTYÖTÄ Tämä työ sai alkunsa sosionomiopintojen ja opintoihin liittyneiden vanhustyön harjoittelujen aikana syntyneestä ajatuksesta. Ajatus perustuu kokemukselliseen tietooni, joka on kertynyt käsityön harrastamisen, käsityön opintojen ja käsityöammatin harjoittamisen myötä. Ajattelumallissani näen prosessimuotoisen käsityön elämyksellisenä ja luovana toimintana, jolla voi olla merkitystä ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, elämänlaadun ja elämänhallinnan tunteen kohentamisessa. Kokonaisvaltaisessa käsityön prosessissa ja siihen liittyvässä ongelmanratkaisussa voidaan saavuttaa sellaisia onnistumisen kokemuksia, jotka ovat siirrettävissä muuhun elämään ja osaksi elämänhallintaa. Omassa ajattelumallissani rinnastan käsityön muihin psykososiaalisessa työssä käytettäviin luoviin, toiminnallisiin, ilmaisullisiin ja jopa terapeuttisiin menetelmiin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi kuvataiteen terapeuttinen käyttö tai terapeuttinen kirjoittaminen. Luovia ja toiminnallisia menetelmiä käsittelevässä kirjallisuudessa (esim. Keränen 2001; Andreev & Salomaa 2005) tai muussa aineistossa (esim. Heiskanen & Hiisijärvi 2003; Pälvimäki 2005) käsityötä ei mielletä taiteeseen ja kulttuuriin perustuvien, elämyksellisten, luovien, toiminnallisten ja ilmaisullisten menetelmien joukkoon. Käsityön toiminnallisuus ja elämyksellisyys auttavat pääsemään lähemmäksi itseä ja omia tunteita. Näin voidaan käsitellä asioita, joista on vaikea puhua. Käsityöstä hyvinvointia ja elämänlaatua tukevana elementtinä on vähän teoriaa tai tutkittua tietoa. Olen lähestynyt tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä monesta eri näkökulmasta, jotta ymmärtäisin asioiden keskinäisiä suhteita ja pystyisin soveltamaan tietoa käsityön yhteyteen. Perustelen kirjallisuuskatsauksen laajuutta sillä, että näen tärkeäksi käsityön hyvinvointivaikutuksiin välillisestikin liittyvän tiedon keräämisen yksiin kansiin. Monissa käymissäni keskusteluissa työni aihe on koettu tärkeäksi. Samalla on myös todettu, että tietoa ja perusteluja on vaikea löytää. Työn laaja kirjallisuuskatsaus toimii myös työn käsittelyosana. Tämä työ perustuu enimmäkseen teoreettisen aineiston tarkastelulle, mutta joidenkin tutkimusten ajankohtaisuuden varmistamiseksi olen tehnyt myös kyselyn, jota kuvaan liitteessä kolme.

8 8 Nykypäivän lehtikirjoittelussa nostetaan esille käsityön terapeuttisuutta, jota on kuitenkin vaikea perustella. Käsityön ja kädentaitojen terapeuttisuudelle rinnasteisia ja näkökulmaa avartavia käsitteitä voivat olla kuntouttava (Eija-Sisko Jokinen, henkilökohtainen tiedonanto ) tai hyvinvointia edistävä (Riitta Junnila-Savolainen, henkilökohtainen tiedonanto ). Käsityön erilaiset merkitykset sekä positiiviset vaikutukset ovat toki tuttuja käsityön harrastajille. Merkityksiä ja vaikutuksia on kuitenkin vaikea kuvata sanallisesti tai tehdä muuten näkyväksi (ks. esim. Heikkinen 1997, 65-73; Mikkonen 2004; Ruonakoski 2004, 25-26). Mielipiteisiin perustuva tieto käsityön hyvinvointivaikutuksista ei useinkaan riitä vakuuttamaan päättäjiä uusia ikääntyneiden ryhmätoimintoja suunniteltaessa (ks. luku 10). Käsityön rinnastaminen muihin, jo käytössä oleviin ja vaikuttaviksi todettuihin, luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin voi osaltaan auttaa lisäämään käsityön sovellusmahdollisuuksia. Toivon työstä olevan hyötyä käsityön hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneille. Laajempi lähestymistapa mahdollistanee aineiston hyödyntämisen myös muussa kuin vanhustyössä. Samoin toivon työssä olevien erilaisten lähestymistapojen auttavan näkemään, että käsityö ei ole ainoastaan taitoon ja perinteisiin työtapoihin keskittyvää tuotteen valmistamista. Mikäli tarkastelisin ilmiötä vain käsityön ja käsityön ohjaustoiminnan näkökulmasta, korostuisivat taidollinen ja menetelmällinen osaaminen asiakaslähtöisyyden kustannuksella. Kädentaitojen tarkasteleminen vanhustyön nykytilanteen pohjalta puolestaan keskittyisi ositettuun askarteluun, jolla ei useinkaan saavuteta käsityön kokonaisvaltaisia mahdollisuuksia. Taiteen ominaispiirteiden, taiteen ja käsityön yhtäläisyyksien sekä käsityön taiteen perusopetuksen kautta on mahdollista lähestyä käsityötä luovemmalla ja vapaammalla tavalla. Käsityön taiteen perusopetus yhdistetään useimmiten lapsiin, mutta perusopetuksen ryhmiä järjestetään aikuisillekin. Miksipä samoja, toimiviksi havaittuja periaatteita ei hyödynnettäisi ikääntyneidenkin parissa? Taiteen, taiteen kaltaisen toiminnan ja luovuuden tarkasteleminen on tärkeää terapeuttisuuden käsitteen ymmärtämiseksi. Taideterapian ja taiteen terapeuttisen käytön ero on oltava selvillä psykososiaalista työtä tehtäessä. Sosiaalialalla tehtävässä työssä työntekijä voi hyvin käyttää terapeuttisia elementtejä, mutta terapiakolutusta saamattomana on ymmärrettävä pysyä riittävän yleisellä ja toiminnallisella tasolla. Luovia, toiminnallisia tai terapeuttisia menetelmiä käsittelevästä kirjallisuudesta en ole paria poikkeusta lukuun ottamatta löytänyt mainintoja käsityön käytöstä kyseisessä kontekstissa. Toinen

9 9 esimerkeistä on tuore ja käsittelee neulomisen ja luovan käsityöprosessin yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin. Toinen puolestaan nostaa esille käsityön persoonaa koossa pitävänä voimana 1900-luvun alun psykiatristen sairaaloiden viriketyhjiössä. Vanhusväestön määrän kasvaessa ja eliniän pidentyessä vanhustyö on haasteiden edessä. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys johtaa helposti elämänlaadun heikentymiseen tai jopa syrjäytymiseen. Tarkastelen työssäni psykososiaalista vanhustyötä ja vanhustyön uusia työmuotoja, joilla pyritään ehkäisemään koettua yksinäisyyttä ja tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja elämänhallintaa. Soveltavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta on viime vuosilta hyviä kokemuksia, joita hyödynnän työssäni. Vaikka käsityö kuuluukin olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin, se on vanhustyössä melko suppeasti hyödynnetty mahdollisuus ja voimavara, kuten myös pitkään vanhustyön kentällä ja opetustyössä toiminut Raija Hirvonen (henkilökohtainen tiedonanto ) toteaa. Työn sosiaalipedagoginen viitekehys selittää toiminnallisten ja elämyksellisten menetelmien merkitystä elämänlaadun kohentamisessa, elämänhallinnan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalipedagogiikassa pyritään luovien menetelmien avulla saamaan ihmisen omat voimavarat käyttöön. Sosiaalipedagoginen orientaatio korostaa yhteisöllisyyttä, itseapuun auttamista ja ihmisten osallisuutta omassa elämässään. Entisaikojen ompeluseuroissa on ollut suurta viisautta. Niissä toiminnallisuus, ihmisten yhteisöllisyys ja pyrkimys oma-aloitteiseen itseapuun ovat toteutuneet luontevalla tavalla. Samoin elämän eri osa-alueiden käsittely ja pohtiminen yhdessä muiden ihmisten kanssa on toteutunut käsitöiden lomassa tavalla, jota voidaan kuvata terapeuttiseksi (vrt. Karppinen 2001, ). Ompeluseuroissa käsityö on toteutunut sosiaalisena, kulttuurisena ja yhteisöllisenä toimintana, jolle olisi tarvetta nykyäänkin. Näen käsityön moniulotteisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joten käsityö soveltuu hyvin sosiaalipedagogiseen ja sosiokulttuuriseen ajatteluun. Monille ikääntyneille on elämänsä varrella kertynyt runsaasti käsityöhön liittyvää kokemuksellista ja hiljaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää yhteisöllisessä ja itseohjautuvassa toiminnassa. Vanhustyön parissa toteutettavassa kädentaitojen ohjaustoiminnassa käsityön tekeminen on enemmänkin valmiita malleja jäljittelevää ja ositettua askartelua. Näin ollen ikääntyneiden elämän varrella karttuneet taidot, tarpeet tai toiveet jäävät helposti toissijaisiksi. On vaarana, että ohjeistamalla tekeminen hyvin tarkkaan autetaan ihmiset avuttomiksi.

10 10 Käsityön ohjaustoimintaa tulisi kyetä muuntaman kokonaista käsityötä suosivaksi toiminnaksi. Tällaisessa toiminnassa prosessi on aina tuotosta tärkeämpi. Ikääntyneiden omien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen sekä luovuuteen rohkaiseminen mahdollistaisivat käsityötoiminnan valtaannuttavat elementit. 2 SOSIAALIPEDAGOGINEN VIITEKEHYS Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalipedagogiselle näkemykselle, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on iästä ja elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus muutokseen. Sosiaalipedagoginen viitekehys selittää toiminnallisten ja elämyksellisten menetelmien merkitystä elämänlaadun kohentamisessa, elämänhallinnan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalipedagogiikassa ihmisen omat voimavarat pyritään saamaan käyttöön luovien menetelmien avulla. Sosiaalipedagoginen orientaatio korostaa yhteisöllisyyttä, itseapuun auttamista ja ihmisten osallisuutta omassa elämässään. Sosiaalipedagogisen toiminnan tehtävä on auttaa ihmistä näkemään, miten hän voi auttaa itseään. Näen käsityön moniulotteisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joten käsityö soveltuu hyvin sosiaalipedagogiseen ja sosiokulttuuriseen ajatteluun. 2.1 Sosiaalipedagogiikka Hämäläisen (1999, 79) mukaan sosiaalipedagoginen työ tapahtuu integraation ja emansipaation jännitteessä. Tällä Hämäläinen tarkoittaa sitä, että toisaalta työn tavoitteena on auttaa ihmistä kiinnittymään yhteiskuntaan ja toisaalta vapautumaan yhteiskunnan tukahduttavasta ja holhoavasta vaikutuksesta. Sosiaalipedagogisen työn keskeinen periaate eli itseapuun auttaminen pitää sisällään tärkeän ajatuksen siitä, että ihmistä ei pidä auttaa avuttomaksi. Sosiaalipedagogiikan suuntauksista erityisesti sosiokulttuurinen innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline. Sosiokulttuurisen innostamisen keskeinen pyrkimys kulttuurinen demokratia korostaa omakohtaista osallistumista. Osallistumisella tavoitellaan ihmisten muuttumista elämänsä ja arkensa todellisiksi toimijoiksi, jotka tuottavat omaa kulttuuriaan ja taidet-

11 11 taan. (Kurki 2000, 14.) Sosiokulttuurinen innostaminen on yksi taustatekijöistä hyödynnettäessä taiteen, kulttuurin ja sosiaalisen kohtaamisessa syntyviä eheyttäviä mahdollisuuksia (esim. Sava & Bardy 2002; Jämsén & Kukkonen 2004; Krappala & Pääjoki 2004; Sava & Vesanen-Laukkanen 2004; Semi 2004; Andreev & Salomaa 2005). Liikanen (2003, 51-52) toteaa sosiokulttuurisen innostamisen, sosiaalipedagogiikan ja valtaannuttamisen (empowerment) tähtäävän samaan tavoitteeseen: olemassa olevista resursseista pyritään kasvattamaan hyvinvointia kulttuuritoiminnan ja taiteen keinoin. Sosiaalipedagogisen toiminnan tavoitteena on hyvä elämä. Sosiaalipedagoginen ajattelu ja toiminta perustuvat oivallukselle, että asiat voisivat olla toisinkin. Sosiaalipedagogiikassa pyritään pedagogisin keinoin sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja lievittämiseen. Sosiaalipedagogiikka rakentuu teorian ja käytännön sekä ajattelun ja toiminnan vuorovaikutukselle. Sosiaalipedagoginen työ tapahtuu pääosin ihmisten arjessa ja keskeistä siinä on vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. Sosiaalipedagogisessa orientaatiossa tuetaan ihmisen subjektiuden rakentumista ja autetaan ihmisiä näkemään mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Sosiaalipedagogiikka on identiteetin rakentamistyötä, jossa käytetään apuna elämänhistorian työstämistä, elämäntilanteen analysointia ja tulevaisuuden hahmottamista. (Ks. Hämäläinen 1999; Andreev & Salomaa 2005.) Sosiaalipedagogiikka rakentuu idealle, jonka mukaan hyvä elämä on luonteeltaan yhteisöllistä ja sosiaalista. Sosiaalipedagogisessa toiminnassa pyritään saavuttamaan tavoitteita, joista on inhimillistä hyötyä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Sosiaalipedagogisin keinoin saavutettava hyöty voi liittyä yksilön elämänhallintaan, käytännön taitoihin tai koko yhteisön kehittämiseen. Sosiaalipedagoginen hyvän elämän malli korostaa yksilön oikeutta ja kykyä hallita omaa elämäänsä sekä kykyä tehdä käytännöllisen järjen pohjalta omaa hyvää elämäänsä koskevia valintoja. Joissakin tapauksissa yksilön hyvä ja yhteiskunnan hyvä saattavat olla ristiriidassa. (Launonen 1999, 10-18, ) Launonen (1999, 41-42) nostaa esille Kotkavirran & Nyyssösen (1997) kriteerit ja edellytykset hyvälle elämälle. Mielekkyys viittaa ihmiselle merkityksellisiin asioihin, joiden myötä elämä saa tarkoituksensa. Elämän tyydyttävyys tarkoittaa mahdollisuutta tehdä asioita, joita haluamme ja joista nautimme. Tyydyttävyys liittyy emotionaaliseen ja kokemukselliseen elämän sisältöön. Sisäisen ja ulkoisen välinen tasapaino on mahdollista saavuttaa silloin, kun ihminen pystyy muovaamaan omaa persoonaansa ja elämän-

12 12 asennettaan ulkoisten realiteettien mukaiseksi. Kotkavirta & Nyyssönen tarkoittavat tällä elämän sopeuttamista ulkoisiin vaatimuksiin ja edellytyksiin siten, että sisäisten toiveiden ja ulkoisten mahdollisuuksien välillä ei ole ristiriitaa. Toiveiden ja odotusten realistinen tasapaino auttaa ihmistä asettamaan sellaisia tavoitteita, joita hän pystyy toteuttamaan. Kaiken kaikkiaan hyvässä elämässä ja elämänlaadussa on kyse elämänkaaren mittaisesta kokonaisuudesta, johon ihminen itse voi olla tyytyväinen. Launonen (1999, 35-40) luettelee hyvään elämään liittyviä peruskokemuksia. Tässä niistä joitakin. Kognitiivisten valmiuksien käyttäminen on tärkeää ihmisille, sillä itsenäinen ajattelu, havaintojen tekeminen ja mielikuvituksen käyttö antavat ihmisen elämään henkistä sisältöä. Kognitiivisilla prosesseilla on merkitystä erityisesti muutosprosesseissa, joissa henkilö tiedostaa oman tilanteensa ja sen jälkeen tarvittaessa pyrkii muuttamaan toimintaansa. Käytännön taitojen harjoittaminen kuuluu hyvään elämään, sillä persoonallisen kasvun kannalta on tärkeä kokea, mitä omilla käsillä voi saada aikaiseksi. Hyvään elämään kuuluu mahdollisuus asettaa elämän päämäärät itsenäisesti. Intentionaalinen toiminta on avain siihen, että yksilöllä on mahdollisuus kokea elämänsä omakseen; tehdä omia valintojaan ja tärkeäksi kokemiaan asioita. 2.2 Sosiaalipedagoginen ihmiskäsitys Sosiaalipedagogiikassa ihminen nähdään yhteiskunnan ja yhteisönsä jäsenenä. Yhteisökeskeisyyttä korostetaan yksilön vuoksi, sillä erilaisiin yhteisöihin kuulumisella katsotaan olevan tärkeä merkitys ihmisen persoonallisuuden kehitykselle ja identiteetin muodostumiselle. (Hämäläinen 1999, 63.) Myllärinen & Tast (2001, 32-33) toteavat sosiaalipedagogisen työn taustalta löytyvän humanistis-holistisen ihmiskäsityksen. Humanistis-holistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen kokonaisuutena, jossa fyysis-biologisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi on myös henkinen ulottuvuus. Henkinen ulottuvuus eli spiritualiteetti voi olla yksilön henkilökohtaista uskoa, mutta se voi olla myös syvää taiteelle elämistä tai oman elämänkutsumuksen toteuttamista. Myllärinen & Tast (2001, 31) nostavat esille Rauhalan (1991, 50-53) holistisen ihmiskäsityksen lähestymistavan, jossa keskeisiä ovat kokemukset ja merkitykset sekä niiden tulkinnat ja ymmärtäminen. Rauhalan mukaan ainutkertainen ihmisyksilö voi myös olla

13 13 oman elämismaailmansa vanki, jonka on vaikea poiketa jo muodostuneista tottumuksista. Myllärinen & Tast (2001, 33) toteavat kuitenkin sosiaalipedagogiikan näkevän ihmisen persoonana, joka on kykenevä kriittiseen reflektioon ja muutoksen toteuttamiseen. Sosiaalipedagogisen ihmiskäsityksen mukaan jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvuun, sillä ihminen nähdään oppivana ja kehittyvänä. 2.3 Sosiaalipedagogiikka elämänhallinnan edistäjänä Sosiaalipedagogiikan avulla pyritään vahvistamaan ihmisen elämänhallintaa elämänkaaren eri vaiheissa. Ihmistä autetaan tunnistamaan omia voimavarojaan ja käyttämään niitä oman elämänkulkunsa tukena. (Andreev & Salomaa 2005, ) Hämäläisen (1999, 64) mukaan sosiaalipedagogisessa työssä pyritään korvaamaan negatiiviset, syrjäyttävät ja huono-osaisuutta aiheuttavat kierteet positiivisilla kierteillä. Positiiviset kierteet tuottavat elämänhallintaa ja selviytymistä sekä täysipainoista ihmisenä elämistä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Elämänhallinta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan. Sisäinen elämänhallinta liittyy ihmisen selviytymiseen elämänkaareen kuuluvista kehitystehtävistä (ks. Dunderfelt 1999). Sisäisen elämänhallinnan ansiosta ihminen pystyy tekemään eri elämänvaiheissa elämänkulkuaan myönteisesti ohjaavia ratkaisuja. Ulkoiseen elämänhallintaan puolestaan liittyy osallisuus sekä sen kääntöpuolina sivullisuus ja syrjäytyminen. (Ks. Hämäläinen 1999; Andreev & Salomaa 2005.) Sosiaalipedagogisen työn periaatteita ovat toiminnallisuus, elämyksellisyys ja yhteisöllisyys. Hämäläisen (1999, 67-68) mukaan sosiaalipedagogisessa työssä suositaan luovaan toimintaan perustuvia työmuotoja, koska sosiaalipedagogiikka pyrkii ottamaan käyttöön sen, mitä ihminen on luonnostaan. Ihmisen henkistä aktiivisuutta korostavat inhimilliset ominaisuudet luovuus, osallistuminen ja itsensä toteuttaminen tarvitsevat toteutuakseen ja kehittyäkseen tilaa sekä virikkeisen ympäristön. Henkiseen aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet jäävät monesti toteutumatta, mikäli niitä ei herkistetä esimerkiksi luovan toiminnan avulla. Luova toiminta eri muodoissaan auttaa ihmistä jäsentämään ja syventämään itsetuntemusta, pohtimaan ja selkiyttämään eksistentiaalisia arvo- ja merkityskysymyksiä, löytämään uutta orientaatiota ja sisältöä elämään, vahvistamaan itsetuntoa sekä eheytymään ja saavuttamaan sisäistä tasa-

14 14 painoa, leikkimään ja rentoutumaan, työstämään ja ratkaisemaan omaan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, kehittämään itseä ja rakentamaan omaa maailmankuvaa ja elämäntulkintaa. Se auttaa kirvoittamaan esiin uusia puolia itsessä ja avaamaan siten uusia mahdollisuuksia elämässä. (Hämäläinen 1999, 67.) Ahonen (1994, 13) nostaa esille Maslowin (1971) määritelmän, jonka mukaan luovuus on terveyttä. Luovuus on jokaiseen ihmiseen sisäänrakennettu voimavara, jota voi käyttää ongelmien ratkaisuun, eheytymiseen ja tasapainon löytämiseen. Keränen (2001, ) toteaa luovuuden tarkoittava kykyä saada aikaan jotakin itselleen uutta. Näin ajatellen jokainen ihminen voi olla jollakin tavalla luova. Luovuuteen voi liittyä monenlaista toimintaa, kokeilemista ja uuden etsimistä. Luovalle toiminnalle on ominaista avoin ja prosessimainen tekeminen, joka saattaa päätyä ennakoidusta poikkeavaan ja yllättäväänkin lopputulokseen. Luovuuteen vaikuttaa myös motivaatio, sillä Keräsen mukaan ihmisellä täytyy olla halua ja tarvetta ilmaista itseään luovasti. Epäonnistumisen pelko voi puolestaan olla esteenä luovuudelle ja luovalle toiminnalle. Luovissa ja toiminnallisissa menetelmissä keskeistä on tekemisen ajatus. Toiminnalla on mahdollista purkaa ja käsitellä omia tunteita ja kokemuksia. Taiteen tekemisen ja luovan työskentelyn keskeisin ero on se, että luovassa työskentelyssä prosessi on aina lopputulosta tärkeämpi. Tehtävään paneutuminen, oma havainnointi ja kokemusten jakaminen toisten kanssa tekevät prosessista merkityksellisen. (Keränen 2001, 106.) Sosiaalipedagogisen toiminnan keskeisistä periaatteista vuorovaikutuksellisuus tukee ryhmämuotoisten luovien ja toiminnallisten menetelmien käyttöä. Muutoksen mahdollisuus voi olla helpompi tunnistaa silloin, kun yksilö jakaa kokemuksiaan ryhmän kanssa ja saa samalla palautetta omasta toiminnastaan. 3 VANHUSTYÖ Tässä luvussa tarkastelen vanhuutta elämänvaiheena sekä vanhuuteen yleisesti liitettäviä käsityksiä. Nostan esille vanhuspolitiikan perusperiaatteita, sillä vanhuspolitiikan toteuttamisesta riippuu paljolti, millainen vanhuskäsitys yhteiskunnassa vallitsee. Eliniän pi-

15 15 dentyessä vanhustyön tulevaisuuden haasteita ovat dementoituminen ja ikääntyneiden kokema yksinäisyys. Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttaminen voi toimia myös dementoitumisen ennaltaehkäisynä. Vanhuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Harrastustoiminta nähdään yhtenä mahdollisuutena tukea ikääntyneiden kotona asumista, sillä mielekäs tekeminen vaikuttaa positiivisesti ikääntyneiden elämänlaatuun ja elämän tarkoituksellisuuden tunteeseen. 3.1 Vanhuus elämänvaiheena Vanhuus ei ole sairaus. Se on elämänvaihe, joka voi alkupäästään olla hyvinkin aktiivinen. Ikääntyminen sisältää toimintakyvyn ja terveyden kannalta monia haasteita. Tasapainoisesti ikääntyvä ihminen pyrkii säilyttämään riittävän tasapainon olennaisissa asioissa. Tärkeitä ovat riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, tyydyttävän tasapainoiset sosiaaliset suhteet sekä riittävän esteetön fyysinen ympäristö. (Heikkinen 2003a, 31.) Raivion (2004, 32, 34) haastattelema Heikkinen toteaa, että vanhuuden alkamisaika ei ole yksiselitteinen, sillä edes tiede ei pysty sitä määrittämään. Yksilöiden vanhenemisprosessit poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja yksilön sisälläkin eri osa-alueet vanhenevat eri tahdissa. Väestötasolla vanhuuden voidaan nykyään sanoa alkavan vasta yli 80-vuotiaana, mikäli tarkastellaan ikääntyneen itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Aktiivinen elämäntapa tukee hyvää vanhuutta paremmin kuin passiivinen ja eristäytyvä elämäntapa. Jyrkämän (2003, 271) mukaan vanhuus voi olla hyvää ja myönteistä silloin, kun ikääntyvän ihmisen arkielämässä osaaminen, kykeneminen, haluaminen ja erilaiset väistämättömät asiat ovat sopusoinnussa. Hyväksi koettu vanhuus pitää sisällään hetkellisiä ilon, onnen, tyytyväisyyden ja myönteisyyden tuntemuksia, jotka muuttuvat tilanteiden mukana. Olennaisia hyvään vanhuuteen, tyytyväisyyteen ja myönteiseen mielialaan pyrittäessä ovat ikääntyvän ihmisen omat valinnat, tekemiset ja oma tahto. Tuorilan (2004, 36-37) mukaan ei ole yhdentekevää millaisia nimityksiä ikäihmisistä käytetään. Diskurssianalyyttisen ajattelutavan mukaan käytettävä kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta. Nimitykset tuottavat tapaa, jolla ikäihmisiin suhtaudutaan. Lisäksi nimitykset muokkaavat nimityksen kohteena olevien ihmisten käyttäytymistä. Sana

16 16 vanhus edustaa Tuorilan mukaan raihnaisuutta ja riippuvuutta korostavaa kielteistä vanhuskäsitystä, jossa ei huomioida tarpeeksi jäljellä olevia voimavaroja. Hoidokkina olevaksi vanhukseksi leimautumisen pelossa iäkkäät ihmiset saattavat jopa kieltäytyä tarvitsemastaan avusta tai apuvälineistä (Helin 2003, 40). Tuorila (2004, 38) toteaa, että kunkin yksittäisen henkilön kohdalla paras nimitys on sellainen, jonka tämä itse hyväksyy ja kokee parhaiten kuvaavan omaa elämäntilannettaan. Kurki (2002, 133) kirjoittaa, että ei ole niin tärkeää, mitä termiä käytetään, vaan miten sitä käytetään. Olennaisia ovat eletyiltä vuosiltaan vanhempaan ihmiseen persoonana ja yhteisönsä jäsenenä liitettävät sisällöt. Kurjen tavoin minäkään en sitoudu yhteen käsitteeseen. Rajaan työni kohderyhmäksi sellaiset ikääntyneet, yli 75-vuotiaat, jotka selviytyvät arjestaan jokseenkin omatoimisesti. Itsenäisesti toimeen tulevalla ikääntyneellä ei ole merkittävää kognitiivista heikkenemistä ja hän pystyy käytännössä hallitsemaan omaa elämänpiiriään, kuten Hovila, Blomqvist & Pitkälä (2004, 127) kuvaavat Vanhustyön keskusliiton yksinäisyysinterventiosta eniten hyötyviä henkilöitä. Käytän ikääntyneen rinnalla muita iän kertymisestä kertovia ilmauksia, kuten esimerkiksi ikäihminen ja ikääntyvä, sillä kaikki ne edustavat myönteistä vanhuskäsitystä. Näiden lisäksi käytän myös vanhuuteen viittaavia sanoja. Vanhuutta elämänvaiheena ei ole mitään syytä tehdä näkymättömäksi, vaikka dynaamista nuoruutta ihannoiva kulttuuri siihen pyrkiikin. Esimerkkinä korrektista tavasta käyttää erilaisia nimityksiä Tuorila (2004, 38) mainitsee vanhukseksi 90-vuotiaan, jota hoidetaan vuodeosastolla. Ikääntyvällä Tuorila tarkoittaa aktiivisesti yhteiskunnassa mukana olevaa 60-vuotiasta ja omatoimista 80-vuotiasta hän kutsuu senioriksi. Tuorilan mukaan neutraalia vanhuskäsitystä edustava seniori-nimitys on saanut vaikutteita kansainvälisyydestä. Käyttämäni käsite ikääntynyt on sisällöllisesti lähellä Tuorilan tarkoittamaa senioria, mutta valitsen kuitenkin ikääntyneen. Senioreista puhuminen on tämän hetken muoti-ilmiö ja toisaalta vuoden 1999 Vanhusbarometritutkimukseen vastanneet yli 60-vuotiaat pitivät erilaisia ikääntymiseen liittyviä nimityksiä parhaina, kun heiltä kysyttiin heitä hyvin kuvaavia ilmaisuja (ks. Tuorila 2004, 36). Mäkisalo (2001, 22) toteaa, että vanhuksesta voidaan puhua vasta silloin, kun ihmisen jokapäiväinen toiminta heikkenee ikääntymisen johdosta ja hän tarvitsee jatkuvasti toisten apua.

17 Vanhuspolitiikan tehtävä Suomen vanhuspolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia. Vanhuspolitiikalla turvataan ikääntyville heidän tarvitsemansa hyvä hoito ja palvelu. Vanhuspolitiikan keskeisiä arvoja ja perusperiaatteita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, taloudellinen riippumattomuus ja turvallisuus, sosiaalinen integraatio sekä tasa-arvoisuus. Vanhuspolitiikan keskeinen haaste on myönteisen vanhuskäsityksen toteuttaminen. Sairaan, toimintarajoitteisen ja menetyksiä kokevan vanhuksen sijaan myönteisessä vanhuskäsityksessä korostetaan ikääntyvän jäljellä olevia voimavaroja. Tällainen aktiivinen vanhuskäsitys perustuu yksilöllisyyteen ja arvostaa iäkkään ihmisen elämänkokemusta, omia näkemyksiä ja omatoimisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999; ks. myös Rintala 2003.) Vanhustyön rinnalla käytetään nykyään neutraalimpaa vanhuskäsitystä kuvastavaa ilmausta ikäihmisten hoito ja palvelu. Ikäihmisten hoidon ja palvelun keskeinen tavoite on tukea asiakkaan elämänlaatua kaikissa niissä erilaisissa toimintaympäristöissä, joissa hoitoa ja palvelua tarvitsevat ihmiset elävät. Laadukkaassa hoidossa ja palvelussa ikääntyneen tulisi itse saada määritellä oman elämänlaatunsa kannalta tärkeät tekijät. Työntekijöiden tulisi arkipäivän työssä kunnioittaa ikääntyneen tärkeänä pitämiä asioita. (Vaarama 2004, 11, 17.) Iäkkäiden ihmisten määrä ja osuus lisääntyvät Suomessa lähivuosikymmeninä. Jotta kasvavan vanhusväestön hyvinvointia voitaisiin tulevaisuudessa pitää yllä, tarvitaan vallitseviin elintapoihin ja elinoloihin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. (Heikkinen 2003b, 334.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on edistää ja tukea kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista. Harrastustoiminta nähdään yhtenä mahdollisuutena tukea ikäihmisten kotona asumista. Harrastustoimintaan osallistumisen katsotaan luovan ja ylläpitävän psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeitä sosiaalisia suhteita ja verkkoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, ) Valtaosa yli 80-vuotiaista asuu kotona, vaikkakin 75. ikävuoden jälkeen avun tarve alkaa kasvaa. Dementoivat sairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja dementian esiintyminen on yksi tärkeimmistä syistä ikäihmisen avuntarpeelle. Tällä hetkellä Suomessa on noin vähintään kes-

18 18 kivaikeasti dementoitunutta ja määrän arvioidaan vuoteen 2030 mennessä kasvavan noin :een. (Vaarama, Voutilainen & Kauppinen 2004, ) 3.3 Ikääntyneiden yksinäisyys vanhustyön haasteena Ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä on tutkittu Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003). Routasalon & Pitkälän (2005, 19-23) mukaan edellä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat, että neljä kymmenestä yli 75-vuotiaasta kotona tai palvelutalossa asuvasta ikääntyneestä kärsii yksinäisyydestä. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys ei riipu kanssakäymisen määrästä. Yksinäisyys lisääntyy iän mukanaan tuoman toimintakyvyn laskun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisen myötä. Kaikkein yksinäisimpiä ovat laitoshoidossa olevat. Routasalo (2004, 5) korostaa, että yksinäisyys voi olla hyvä ja paha asia. Hyvä yksinäisyys on vapaaehtoista ja siitä pääsee irti silloin, kun itse haluaa. Hyvä yksinäisyys mahdollistaa luovuuden sekä omien ajatusten ja tunteiden käsittelyn. Paha yksinäisyys on pakollista ja siitä pois pääsy vaatii suuria ponnisteluja. Paha yksinäisyys heikentää toimintakykyä, masentaa, eristää sosiaalisista suhteista, lisää avuttomuutta ja pahimmillaan johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Subjektiivinen, koettu yksinäisyys on henkilön sisällä oleva ahdistava tunne. Äärimmillään ikääntyneiden yksinäisyys näyttäytyy ikääntyneiden lisääntyneinä itsemurhina, joiden taustalla on lähes aina yksinäisyys ja masennus (Savolainen 2004). Routasalon ym. (2003, 31) tutkimuksen mukaan yksinäisyys ei yllättäen liittynytkään läheisten tai ystävien tapaamisten tiheyteen. Ikääntyneiden yksinäisyys johtuu erityisesti puolison kuolemasta sekä sairaudesta ja heikentyneestä toimintakyvystä. Ikääntyneen yksinäisyys on aina suhteessa yksilön omiin odotuksiin. Ihmissuhteisiin liittyvien korkeiden odotusten toteutumattomuus on merkittävä yksinäisyyden kokemukseen vaikuttava tekijä. Merkittävin yksinäisyyden kokemusta selittävä tekijä on Routasalon (2004, 7) mukaan masentuneisuus. Muita selittäviä tekijöitä ovat pessimistinen elämänasenne, heikentynyt subjektiivinen terveydentila ja tarpeettomuuden tunne. Objektiivisesti tar-

19 19 kasteltuna yksin ja eristyksissä asuva ihminen ei kuitenkaan välttämättä koe yksinäisyyttä (Routasalo & Pitkälä 2005, 20). Yksinäisyyttä voidaan Routasalon (2004, 8) mukaan torjua pitämällä yllä sosiaalista verkostoa ja erityisesti omanikäisiä ystävyyssuhteita, sillä lähisukulaisten tapaamisiin liitetyt odotukset kuormittavat läheisiä sukulaissuhteita. Toinen merkittävä keino yksinäisyyden torjumiseen on oman toimintakyvyn ylläpito. Fyysisen toimintakyvyn ylläpito vaatii ikääntyneeltä liikkeelle lähtemistä, tietoista kunnostaan huolehtimista ja mahdollisten vaivojen hoitamista. Psyykkinen toimintakyky pysyy yllä, mikäli ikääntynyt seuraa aikaansa, pyrkii tekemään itse omat ratkaisunsa ja hakee apua mahdolliseen alakuloisuuteensa. Vuorovaikutus ympäristön sosiaalisen verkoston kanssa puolestaan pitää yllä ikääntyvän sosiaalista toimintakykyä. Yksinäisyystutkimuksen mukaan ei-yksinäisillä on enemmän tulevaisuudensuunnitelmia, he tuntevat itsensä onnellisemmiksi, olonsa turvallisemmaksi ja heillä on myönteisempi elämänasenne kuin yksinäisillä (Routasalo ym. 2003, 28-31; Routasalo 2004, 6). Ikääntyneiden hoitotyön tehtävänä ja haasteena on helpottaa yksinäisyyden ahdistavaa kokemusta. Näin pystytään lisäämään ikääntyneiden tyytyväisyyttä elämään, kohottamaan psyykkistä hyvinvointia ja vähentämään avun tarvetta. Edellä mainitut seikat tukevat ikääntyneiden henkilöiden kotona asumista. Ikääntyneiden yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat dementoitumista ennakoivia tekijöitä, joten koetun yksinäisyyden vähentämiseen pyrkivä työ voi samalla toimia myös dementian ennaltaehkäisynä. (Routasalo & Pitkälä 2005, ) 3.4 Ikääntyneiden elämänlaatu ja harrastukset Elämänlaatu on osa hyvinvointia. Allardt (1976, 21) kuvaa hyvinvointia tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset fyysiset ja psyykkiset tarpeensa tyydytetyksi. Keskeiset tarpeet ovat perustarpeita, joiden tyydyttymättä jääminen merkitsee huonoja olosuhteita. Allardt (1976, 32-49) toteaa hyvinvoinnin toteutumisen ehtona olevien tarpeiden jakautuvan kolmeen pääluokkaan: elintasoon (Having), yhteisyyssuhteisiin (Loving) ja itsensä toteuttamisen muotoihin (Being). Yhteisyyssuhteet tarkoittavat elämän-

20 20 laatuun liittyviä asioita eli ihmisten välisiin, ihmisen ja yhteiskunnan sekä ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin liittyvää tarpeentyydytystä. Vaaraman (2004, 11-12) mukaan elämänlaatua käsitteenä käytetään paljon, mutta sen yksiselitteinen ja yleispätevä määritteleminen on vaikeaa. Elämänlaatu liittyy yksilöön persoonana ja elämänlaadun sisältö on jokaiselle erilainen. Myös yksilön oma käsitys elämänlaadusta voi vaihdella elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muutosten myötä. Vaaraman mukaan elämänlaatu on jotakin, joka liittyy elämän kaikkiin ulottuvuuksiin. Laajassa merkityksessään elämänlaatu sisältää kaiken tarvittavan, jotta ihminen kokee elämänsä mielekkääksi ja voi hyvin. Tiivistäen elämänlaatu koostuu yleisestä tyytyväisyydestä elämään, mielihyvän tunteesta tai onnellisuudesta sekä erilaisten tarpeiden tyydyttymisestä. Ikääntyneen elämänlaadun osa-alueita ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi, taloudelliset resurssit, tarvittavat palvelut, sosiaaliset suhteet, suhtautuminen omaan toimintakykyyn ja sen muutoksiin, turvallisuus ja hengelliset kysymykset. Hautakankaan (2004, 26-27) tutkimuksen mukaan iäkkäiden naisten koettu elämänlaatu avautuu viiden elämänlaatua kuvaavan kokonaisuuden kautta. Selviytymisen kokemus liittyy erityisesti sota-aikaan, mutta on esillä myös nykyhetkessä, sillä haastatellut naiset ovat ylpeitä tullessaan vähällä toimeen. Tarpeellisuuden kokemus tulee esille läheisissä perhesuhteissa ja huolenpitona myös naapureista ja ystävistä. Sosiaalisen yhteisyyden kokemukset koostuvat suhteista ystävättäriin ja toiseen sukupuoleen. Romantiikka, huumori ja elämän pienet ilot ovat osa yhteisyyttä. Yhteys Luojaan ja luontoon on hiljainen, mutta turvallisuutta luova ja yksinäisyyttä lievittävä taustatekijä. Haastatelluilla elämän sujumisen kokemus liittyy puolestaan hyvään toimintakykyyn, vaivattomuuteen ja yleiseen terveyteen. Vaikka Hautakankaan tutkimukseensa haastattelemat vastaajat liittävät hyvän toimintakyvyn hyväksi koettuun elämänlaatuun, tulee kuitenkin muistaa, että sairaudet tai vaivat eivät automaattisesti tarkoita elämänlaadun kokemista huonoksi. Monesti yleinen tyytyväisyys ja myönteinen elämänasenne kompensoivat toimintakyvyn puutteita. Takkisen (2000b) tutkimuksen mukaan elämänlaatuun liittyy olennaisesti elämän tarkoituksellisuuden tunne. Elämän tarkoituksellisuuden tunteella tarkoitetaan oman elämän tarkoituksen tai merkityksen ja mielekkyyden kokemista. Elämän tarkoituksellisuuden tunne on vanhuudessa tärkeä toimintakyvyn osa-alue. Iäkkäiden henkilöiden

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot