Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan"

Transkriptio

1 KÄSI MUISTAA Käsityö ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana Heli Heiskanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Heli Heiskanen. Käsi muistaa. Käsityö ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Pieksämäki, syksy 2005, 100 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten ja millä perusteella käsityötä voidaan käyttää ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Työn lähtökohtana on vanhustyön harjoittelujen ja käsityöhön liittyvän monipuolisen tietämyksen pohjalta syntynyt ajatus. Ajatuksen mukaan prosessimuotoinen käsityö on elämyksellistä ja luovaa toimintaa, jolla on merkitystä ikääntyneiden hyvinvoinnin, elämänlaadun ja elämän hallinnan tunteen kohentamisessa. Vanhustyössä näitä mahdollisuuksia ei nykyisellään hyödynnetä. Työ selvittää myös, millä perusteella käsityötä voidaan pitää toiminnallisena, terapeuttisena ja kuntouttavana menetelmänä, jota voidaan käyttää ikääntyneiden parissa tehtävässä psykososiaalisessa työssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu teoreettisen aineiston tarkastelulle. Työn viitekehys rakentuu sosiaalipedagogiselle orientaatiolle, jossa hyvinvointia pyritään lisäämään olemassa olevista resursseista kulttuuritoiminnan ja taiteen keinoin. Työssä tarkasteltu aineisto muodostuu sosiaalipedagogiikkaa, psykososiaalista työtä, vanhustyötä ja ikääntymistä sekä elämänlaatua ja hyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Työ hyödyntää lisäksi taidetta ja taiteen terapeuttista käyttöä, soveltavaa taide- ja kulttuuritoimintaa, käsityötä sekä käsityön ja hyvinvoinnin yhteyksiä käsittelevää aineistoa. Mukana on myös joitakin esimerkkejä käsityön ohjaustoiminnasta. Tutkimuksen menetelmä soveltaa abduktiivisen päättelyn logiikkaa, jossa ensin muodostetaan johtoajatus, minkä jälkeen kerätään olettamusta tukevaa tietoa. Työssä on noudatettu hermeneuttisen tutkimusotteen periaatteita, jotta on mahdollista ymmärtää eri ilmiöiden keskinäisiä suhteita ja tekstien taustalla olevia merkityksiä. Säännöllinen, pitkäkestoinen ja luovaa käsityöprosessia painottava ryhmätoiminta on toiminnallinen menetelmä, jota voidaan käyttää psykososiaalisessa työssä ja kuntoutuksessa ikääntyneiden elämänlaadun kohentamiseen. Ikääntyneiden säännöllinen ryhmämuotoinen käsityötoiminta tarjoaa samanikäisiä ystävyyssuhteita, joilla on merkitystä ikääntyneiden yksinäisyyden tunteen ehkäisemisessä. Ikääntyneiden yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat dementoitumista ennakoivia tekijöitä, joten käsityöryhmät voivat toimia myös dementian ennaltaehkäisynä. Käsityön avulla voidaan kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua sekä tukea ikääntyneiden elämänhallintaa ja valtaantumisen mahdollisuuksia. Opinnäyte auttaa ymmärtämään, miksi käsityön monipuolisia mahdollisuuksia hyödynnetään vanhustyössä melko suppealla tavalla. Käsityön monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää käsityön ohjaustoiminnan muuntamista kokonaista käsityötä suosivaksi toiminnaksi. Valtaannuttavassa käsityötoiminnassa olennaista on ikääntyneiden omien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen sekä luovuuteen rohkaiseminen. Tällaisessa toiminnassa prosessi on aina tuotosta tärkeämpi. Asiasanat: elämänlaatu, hyvinvointi, ikääntyneet, käsityö, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Heli Heiskanen. Hand Remembers. Increasing the Quality of Life of the Elderly with Use of Crafts. Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 100 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Option in Social Services and Education, Bachelor of Social Services. The purpose of this study is to find out how and why crafts can be used to increase the quality of life of the elderly. The idea of the study is based on the idea raised by practising periods at the care of the elderly and the versatile knowledge of crafts. The idea is that crafts done as a process can be considered a phenomenal and creative activity that has significance when improving the welfare, the quality of life and the sense of control of life of the elderly. At the care of the elderly these possibilities are not fully used. The study also finds out how and why crafts can be considered an action-oriented, creative and therapeutic method that can be used in psychosocial work done with the elderly. The study is qualitative and is based on theoretical examination. The frame of reference of this study is based on social pedagogical orientation in which welfare is increased from the existing resources by means of cultural activities and art. The data examined at the study consists of literature and studies about social pedagogic, psychosocial work, the care of the elderly and ageing, the quality of life and welfare, art and therapeutic use of arts, applications of art and culture, crafts and links between crafts and welfare. Some examples of instructing crafts are also included. The method of the study applies abduction, in which the guiding principle is first founded. Then the data is collected to support the hypothesis. The principles of hermeneutic research are used to understand links between different phenomena and meanings hidden in different texts. The results show that regular and long-term group activity emphasizing the importance of creative process of crafts is an action-oriented method that can be used in psychosocial work and rehabilitation in order to increase the quality of life of the elderly. The regular group activity based on crafts provides peer friendships that are significant when preventing the sense of loneliness of the elderly. The loneliness and exclusion of the elderly are linked with developing of dementia, which means that group activity based on crafts can be used in order to prevent dementia. Crafts can be used to increase the quality of life of the elderly. Also the ability of the aged to empower themselves and the sense of control of life of the aged can be supported with the use of crafts. This study helps to understand why the versatile possibilities of crafts are used in a rather limited way in the care of the elderly. Utilizing the possibilities of crafts presumes changing the directing of the crafts towards the concept of integrated crafts. In the empowering use of crafts it is essential that the needs and hopes of the aged will be taken into consideration and the aged are encouraged to be creative. In such activity the process of crafts is always of a greater significance than the product. Key words: Quality of Life, Welfare, Aged, Crafts, Qualitative Research Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit

4 ALKUSANAT Kiitos teille, jotka olette uskoneet siihen, mitä olen tekemässä. Olette omalla tavallanne mahdollistaneet tämän työn. Olette antaneet aikaanne, luovuttaneet aineistoa käyttööni ja vahvistaneet pientä toivonkipinää siitä, että tällä kaikella voi sittenkin olla merkitystä. Kurki (2004) kirjoittaa ignatiaanisesta pedagogiikasta tavalla, joka lohduttaa minua. Ignatiaanisen pedagogiikan mukaan jokaisella ihmisellä on sisällään persoonallinen kutsumus, jonka löytäminen antaa pohjan ihmisen eteen tuleville tehtäville, hänen tavalleen olla ihminen ja hänen halulleen toimia myös toisten hyväksi. Jaksan uskoa ja toivoa tämän työn olevan askel matkalla kohti sisäistä tehtävääni. Kenties tärkeimpiä ovatkin matkan aikana opittavat asiat? Samalla tavalla voisin kuvata suhdettani käsityöhön. Siinäkin matkan tekeminen on perille pääsyä tärkeämpää.

5 SISÄLTÖ 1 KÄSITYÖ TUKEE VANHUSTYÖTÄ SOSIAALIPEDAGOGINEN VIITEKEHYS Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipedagoginen ihmiskäsitys Sosiaalipedagogiikka elämänhallinnan edistäjänä VANHUSTYÖ Vanhuus elämänvaiheena Vanhuspolitiikan tehtävä Ikääntyneiden yksinäisyys vanhustyön haasteena Ikääntyneiden elämänlaatu ja harrastukset SOVELTAVA TAIDE- JA KULTUURITOIMINTA VANHUSTYÖSSÄ Taiteen merkitys ihmiselle Mitä taide on Taide mahdollisuutena Voiko taide parantaa Hyvinvointia elämyksistä Luovat ja toiminnalliset menetelmät vanhustyössä Sosiaalipedagogiikka ikääntyneiden elämänhallinnan tukena KÄSITYÖN MONIMUOTOISUUS Käsityön arvostus Käsityö ja tiede Käsityön tutkimus Kokonainen ja ositettu käsityö Hiljainen tieto Käsityö ja taide Käsityön ja taiteen rajanveto Käsityön taiteen perusopetus Käsityö taiteena arjessa ja näyttelyissä Käsityö harrastuksena Käsityön asema ja arvostus hoitotyön osana TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus... 50

6 6.2 Työn toteutus Tutkimuskysymykset KÄSITYÖ HYVINVOINNIN OSATEKIJÄNÄ Käsityö vastaa itsensä toteuttamisen tarpeeseen Luova käsityöprosessi tekee ihmiselle hyvää Käsityön toiminnallisuus apuna vaikeissa elämäntilanteissa Käsityön kehollisuus KÄSITYÖN OHJAUSTOIMINNAN ASENNEMUUTOS Kädentaidot osana virikkeellistä toimintaa Käsityön ohjaustoiminnan haasteet Mitä ohjaustoiminnassa voisi tehdä toisin KÄSITYÖ IKÄÄNTYNEIDEN ELÄMÄNLAADUN KOHENTAJANA Käsityön hyvinvointivaikutukset Käsityön vaikutus ikääntyneiden elämänlaatuun OPINNÄYTEPROSESSIN TARKASTELU LÄHTEET LIITE 1: Käsityökartat LIITE 2: Litteroitu katkelma Punainen lanka ohjelmasta LIITE 3: Käsityön harrastamisen motiivit elokuussa

7 1 KÄSITYÖ TUKEE VANHUSTYÖTÄ Tämä työ sai alkunsa sosionomiopintojen ja opintoihin liittyneiden vanhustyön harjoittelujen aikana syntyneestä ajatuksesta. Ajatus perustuu kokemukselliseen tietooni, joka on kertynyt käsityön harrastamisen, käsityön opintojen ja käsityöammatin harjoittamisen myötä. Ajattelumallissani näen prosessimuotoisen käsityön elämyksellisenä ja luovana toimintana, jolla voi olla merkitystä ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, elämänlaadun ja elämänhallinnan tunteen kohentamisessa. Kokonaisvaltaisessa käsityön prosessissa ja siihen liittyvässä ongelmanratkaisussa voidaan saavuttaa sellaisia onnistumisen kokemuksia, jotka ovat siirrettävissä muuhun elämään ja osaksi elämänhallintaa. Omassa ajattelumallissani rinnastan käsityön muihin psykososiaalisessa työssä käytettäviin luoviin, toiminnallisiin, ilmaisullisiin ja jopa terapeuttisiin menetelmiin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi kuvataiteen terapeuttinen käyttö tai terapeuttinen kirjoittaminen. Luovia ja toiminnallisia menetelmiä käsittelevässä kirjallisuudessa (esim. Keränen 2001; Andreev & Salomaa 2005) tai muussa aineistossa (esim. Heiskanen & Hiisijärvi 2003; Pälvimäki 2005) käsityötä ei mielletä taiteeseen ja kulttuuriin perustuvien, elämyksellisten, luovien, toiminnallisten ja ilmaisullisten menetelmien joukkoon. Käsityön toiminnallisuus ja elämyksellisyys auttavat pääsemään lähemmäksi itseä ja omia tunteita. Näin voidaan käsitellä asioita, joista on vaikea puhua. Käsityöstä hyvinvointia ja elämänlaatua tukevana elementtinä on vähän teoriaa tai tutkittua tietoa. Olen lähestynyt tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä monesta eri näkökulmasta, jotta ymmärtäisin asioiden keskinäisiä suhteita ja pystyisin soveltamaan tietoa käsityön yhteyteen. Perustelen kirjallisuuskatsauksen laajuutta sillä, että näen tärkeäksi käsityön hyvinvointivaikutuksiin välillisestikin liittyvän tiedon keräämisen yksiin kansiin. Monissa käymissäni keskusteluissa työni aihe on koettu tärkeäksi. Samalla on myös todettu, että tietoa ja perusteluja on vaikea löytää. Työn laaja kirjallisuuskatsaus toimii myös työn käsittelyosana. Tämä työ perustuu enimmäkseen teoreettisen aineiston tarkastelulle, mutta joidenkin tutkimusten ajankohtaisuuden varmistamiseksi olen tehnyt myös kyselyn, jota kuvaan liitteessä kolme.

8 8 Nykypäivän lehtikirjoittelussa nostetaan esille käsityön terapeuttisuutta, jota on kuitenkin vaikea perustella. Käsityön ja kädentaitojen terapeuttisuudelle rinnasteisia ja näkökulmaa avartavia käsitteitä voivat olla kuntouttava (Eija-Sisko Jokinen, henkilökohtainen tiedonanto ) tai hyvinvointia edistävä (Riitta Junnila-Savolainen, henkilökohtainen tiedonanto ). Käsityön erilaiset merkitykset sekä positiiviset vaikutukset ovat toki tuttuja käsityön harrastajille. Merkityksiä ja vaikutuksia on kuitenkin vaikea kuvata sanallisesti tai tehdä muuten näkyväksi (ks. esim. Heikkinen 1997, 65-73; Mikkonen 2004; Ruonakoski 2004, 25-26). Mielipiteisiin perustuva tieto käsityön hyvinvointivaikutuksista ei useinkaan riitä vakuuttamaan päättäjiä uusia ikääntyneiden ryhmätoimintoja suunniteltaessa (ks. luku 10). Käsityön rinnastaminen muihin, jo käytössä oleviin ja vaikuttaviksi todettuihin, luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin voi osaltaan auttaa lisäämään käsityön sovellusmahdollisuuksia. Toivon työstä olevan hyötyä käsityön hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneille. Laajempi lähestymistapa mahdollistanee aineiston hyödyntämisen myös muussa kuin vanhustyössä. Samoin toivon työssä olevien erilaisten lähestymistapojen auttavan näkemään, että käsityö ei ole ainoastaan taitoon ja perinteisiin työtapoihin keskittyvää tuotteen valmistamista. Mikäli tarkastelisin ilmiötä vain käsityön ja käsityön ohjaustoiminnan näkökulmasta, korostuisivat taidollinen ja menetelmällinen osaaminen asiakaslähtöisyyden kustannuksella. Kädentaitojen tarkasteleminen vanhustyön nykytilanteen pohjalta puolestaan keskittyisi ositettuun askarteluun, jolla ei useinkaan saavuteta käsityön kokonaisvaltaisia mahdollisuuksia. Taiteen ominaispiirteiden, taiteen ja käsityön yhtäläisyyksien sekä käsityön taiteen perusopetuksen kautta on mahdollista lähestyä käsityötä luovemmalla ja vapaammalla tavalla. Käsityön taiteen perusopetus yhdistetään useimmiten lapsiin, mutta perusopetuksen ryhmiä järjestetään aikuisillekin. Miksipä samoja, toimiviksi havaittuja periaatteita ei hyödynnettäisi ikääntyneidenkin parissa? Taiteen, taiteen kaltaisen toiminnan ja luovuuden tarkasteleminen on tärkeää terapeuttisuuden käsitteen ymmärtämiseksi. Taideterapian ja taiteen terapeuttisen käytön ero on oltava selvillä psykososiaalista työtä tehtäessä. Sosiaalialalla tehtävässä työssä työntekijä voi hyvin käyttää terapeuttisia elementtejä, mutta terapiakolutusta saamattomana on ymmärrettävä pysyä riittävän yleisellä ja toiminnallisella tasolla. Luovia, toiminnallisia tai terapeuttisia menetelmiä käsittelevästä kirjallisuudesta en ole paria poikkeusta lukuun ottamatta löytänyt mainintoja käsityön käytöstä kyseisessä kontekstissa. Toinen

9 9 esimerkeistä on tuore ja käsittelee neulomisen ja luovan käsityöprosessin yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin. Toinen puolestaan nostaa esille käsityön persoonaa koossa pitävänä voimana 1900-luvun alun psykiatristen sairaaloiden viriketyhjiössä. Vanhusväestön määrän kasvaessa ja eliniän pidentyessä vanhustyö on haasteiden edessä. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys johtaa helposti elämänlaadun heikentymiseen tai jopa syrjäytymiseen. Tarkastelen työssäni psykososiaalista vanhustyötä ja vanhustyön uusia työmuotoja, joilla pyritään ehkäisemään koettua yksinäisyyttä ja tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja elämänhallintaa. Soveltavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta on viime vuosilta hyviä kokemuksia, joita hyödynnän työssäni. Vaikka käsityö kuuluukin olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin, se on vanhustyössä melko suppeasti hyödynnetty mahdollisuus ja voimavara, kuten myös pitkään vanhustyön kentällä ja opetustyössä toiminut Raija Hirvonen (henkilökohtainen tiedonanto ) toteaa. Työn sosiaalipedagoginen viitekehys selittää toiminnallisten ja elämyksellisten menetelmien merkitystä elämänlaadun kohentamisessa, elämänhallinnan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalipedagogiikassa pyritään luovien menetelmien avulla saamaan ihmisen omat voimavarat käyttöön. Sosiaalipedagoginen orientaatio korostaa yhteisöllisyyttä, itseapuun auttamista ja ihmisten osallisuutta omassa elämässään. Entisaikojen ompeluseuroissa on ollut suurta viisautta. Niissä toiminnallisuus, ihmisten yhteisöllisyys ja pyrkimys oma-aloitteiseen itseapuun ovat toteutuneet luontevalla tavalla. Samoin elämän eri osa-alueiden käsittely ja pohtiminen yhdessä muiden ihmisten kanssa on toteutunut käsitöiden lomassa tavalla, jota voidaan kuvata terapeuttiseksi (vrt. Karppinen 2001, ). Ompeluseuroissa käsityö on toteutunut sosiaalisena, kulttuurisena ja yhteisöllisenä toimintana, jolle olisi tarvetta nykyäänkin. Näen käsityön moniulotteisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joten käsityö soveltuu hyvin sosiaalipedagogiseen ja sosiokulttuuriseen ajatteluun. Monille ikääntyneille on elämänsä varrella kertynyt runsaasti käsityöhön liittyvää kokemuksellista ja hiljaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää yhteisöllisessä ja itseohjautuvassa toiminnassa. Vanhustyön parissa toteutettavassa kädentaitojen ohjaustoiminnassa käsityön tekeminen on enemmänkin valmiita malleja jäljittelevää ja ositettua askartelua. Näin ollen ikääntyneiden elämän varrella karttuneet taidot, tarpeet tai toiveet jäävät helposti toissijaisiksi. On vaarana, että ohjeistamalla tekeminen hyvin tarkkaan autetaan ihmiset avuttomiksi.

10 10 Käsityön ohjaustoimintaa tulisi kyetä muuntaman kokonaista käsityötä suosivaksi toiminnaksi. Tällaisessa toiminnassa prosessi on aina tuotosta tärkeämpi. Ikääntyneiden omien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen sekä luovuuteen rohkaiseminen mahdollistaisivat käsityötoiminnan valtaannuttavat elementit. 2 SOSIAALIPEDAGOGINEN VIITEKEHYS Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalipedagogiselle näkemykselle, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on iästä ja elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus muutokseen. Sosiaalipedagoginen viitekehys selittää toiminnallisten ja elämyksellisten menetelmien merkitystä elämänlaadun kohentamisessa, elämänhallinnan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalipedagogiikassa ihmisen omat voimavarat pyritään saamaan käyttöön luovien menetelmien avulla. Sosiaalipedagoginen orientaatio korostaa yhteisöllisyyttä, itseapuun auttamista ja ihmisten osallisuutta omassa elämässään. Sosiaalipedagogisen toiminnan tehtävä on auttaa ihmistä näkemään, miten hän voi auttaa itseään. Näen käsityön moniulotteisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joten käsityö soveltuu hyvin sosiaalipedagogiseen ja sosiokulttuuriseen ajatteluun. 2.1 Sosiaalipedagogiikka Hämäläisen (1999, 79) mukaan sosiaalipedagoginen työ tapahtuu integraation ja emansipaation jännitteessä. Tällä Hämäläinen tarkoittaa sitä, että toisaalta työn tavoitteena on auttaa ihmistä kiinnittymään yhteiskuntaan ja toisaalta vapautumaan yhteiskunnan tukahduttavasta ja holhoavasta vaikutuksesta. Sosiaalipedagogisen työn keskeinen periaate eli itseapuun auttaminen pitää sisällään tärkeän ajatuksen siitä, että ihmistä ei pidä auttaa avuttomaksi. Sosiaalipedagogiikan suuntauksista erityisesti sosiokulttuurinen innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline. Sosiokulttuurisen innostamisen keskeinen pyrkimys kulttuurinen demokratia korostaa omakohtaista osallistumista. Osallistumisella tavoitellaan ihmisten muuttumista elämänsä ja arkensa todellisiksi toimijoiksi, jotka tuottavat omaa kulttuuriaan ja taidet-

11 11 taan. (Kurki 2000, 14.) Sosiokulttuurinen innostaminen on yksi taustatekijöistä hyödynnettäessä taiteen, kulttuurin ja sosiaalisen kohtaamisessa syntyviä eheyttäviä mahdollisuuksia (esim. Sava & Bardy 2002; Jämsén & Kukkonen 2004; Krappala & Pääjoki 2004; Sava & Vesanen-Laukkanen 2004; Semi 2004; Andreev & Salomaa 2005). Liikanen (2003, 51-52) toteaa sosiokulttuurisen innostamisen, sosiaalipedagogiikan ja valtaannuttamisen (empowerment) tähtäävän samaan tavoitteeseen: olemassa olevista resursseista pyritään kasvattamaan hyvinvointia kulttuuritoiminnan ja taiteen keinoin. Sosiaalipedagogisen toiminnan tavoitteena on hyvä elämä. Sosiaalipedagoginen ajattelu ja toiminta perustuvat oivallukselle, että asiat voisivat olla toisinkin. Sosiaalipedagogiikassa pyritään pedagogisin keinoin sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja lievittämiseen. Sosiaalipedagogiikka rakentuu teorian ja käytännön sekä ajattelun ja toiminnan vuorovaikutukselle. Sosiaalipedagoginen työ tapahtuu pääosin ihmisten arjessa ja keskeistä siinä on vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. Sosiaalipedagogisessa orientaatiossa tuetaan ihmisen subjektiuden rakentumista ja autetaan ihmisiä näkemään mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Sosiaalipedagogiikka on identiteetin rakentamistyötä, jossa käytetään apuna elämänhistorian työstämistä, elämäntilanteen analysointia ja tulevaisuuden hahmottamista. (Ks. Hämäläinen 1999; Andreev & Salomaa 2005.) Sosiaalipedagogiikka rakentuu idealle, jonka mukaan hyvä elämä on luonteeltaan yhteisöllistä ja sosiaalista. Sosiaalipedagogisessa toiminnassa pyritään saavuttamaan tavoitteita, joista on inhimillistä hyötyä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Sosiaalipedagogisin keinoin saavutettava hyöty voi liittyä yksilön elämänhallintaan, käytännön taitoihin tai koko yhteisön kehittämiseen. Sosiaalipedagoginen hyvän elämän malli korostaa yksilön oikeutta ja kykyä hallita omaa elämäänsä sekä kykyä tehdä käytännöllisen järjen pohjalta omaa hyvää elämäänsä koskevia valintoja. Joissakin tapauksissa yksilön hyvä ja yhteiskunnan hyvä saattavat olla ristiriidassa. (Launonen 1999, 10-18, ) Launonen (1999, 41-42) nostaa esille Kotkavirran & Nyyssösen (1997) kriteerit ja edellytykset hyvälle elämälle. Mielekkyys viittaa ihmiselle merkityksellisiin asioihin, joiden myötä elämä saa tarkoituksensa. Elämän tyydyttävyys tarkoittaa mahdollisuutta tehdä asioita, joita haluamme ja joista nautimme. Tyydyttävyys liittyy emotionaaliseen ja kokemukselliseen elämän sisältöön. Sisäisen ja ulkoisen välinen tasapaino on mahdollista saavuttaa silloin, kun ihminen pystyy muovaamaan omaa persoonaansa ja elämän-

12 12 asennettaan ulkoisten realiteettien mukaiseksi. Kotkavirta & Nyyssönen tarkoittavat tällä elämän sopeuttamista ulkoisiin vaatimuksiin ja edellytyksiin siten, että sisäisten toiveiden ja ulkoisten mahdollisuuksien välillä ei ole ristiriitaa. Toiveiden ja odotusten realistinen tasapaino auttaa ihmistä asettamaan sellaisia tavoitteita, joita hän pystyy toteuttamaan. Kaiken kaikkiaan hyvässä elämässä ja elämänlaadussa on kyse elämänkaaren mittaisesta kokonaisuudesta, johon ihminen itse voi olla tyytyväinen. Launonen (1999, 35-40) luettelee hyvään elämään liittyviä peruskokemuksia. Tässä niistä joitakin. Kognitiivisten valmiuksien käyttäminen on tärkeää ihmisille, sillä itsenäinen ajattelu, havaintojen tekeminen ja mielikuvituksen käyttö antavat ihmisen elämään henkistä sisältöä. Kognitiivisilla prosesseilla on merkitystä erityisesti muutosprosesseissa, joissa henkilö tiedostaa oman tilanteensa ja sen jälkeen tarvittaessa pyrkii muuttamaan toimintaansa. Käytännön taitojen harjoittaminen kuuluu hyvään elämään, sillä persoonallisen kasvun kannalta on tärkeä kokea, mitä omilla käsillä voi saada aikaiseksi. Hyvään elämään kuuluu mahdollisuus asettaa elämän päämäärät itsenäisesti. Intentionaalinen toiminta on avain siihen, että yksilöllä on mahdollisuus kokea elämänsä omakseen; tehdä omia valintojaan ja tärkeäksi kokemiaan asioita. 2.2 Sosiaalipedagoginen ihmiskäsitys Sosiaalipedagogiikassa ihminen nähdään yhteiskunnan ja yhteisönsä jäsenenä. Yhteisökeskeisyyttä korostetaan yksilön vuoksi, sillä erilaisiin yhteisöihin kuulumisella katsotaan olevan tärkeä merkitys ihmisen persoonallisuuden kehitykselle ja identiteetin muodostumiselle. (Hämäläinen 1999, 63.) Myllärinen & Tast (2001, 32-33) toteavat sosiaalipedagogisen työn taustalta löytyvän humanistis-holistisen ihmiskäsityksen. Humanistis-holistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen kokonaisuutena, jossa fyysis-biologisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi on myös henkinen ulottuvuus. Henkinen ulottuvuus eli spiritualiteetti voi olla yksilön henkilökohtaista uskoa, mutta se voi olla myös syvää taiteelle elämistä tai oman elämänkutsumuksen toteuttamista. Myllärinen & Tast (2001, 31) nostavat esille Rauhalan (1991, 50-53) holistisen ihmiskäsityksen lähestymistavan, jossa keskeisiä ovat kokemukset ja merkitykset sekä niiden tulkinnat ja ymmärtäminen. Rauhalan mukaan ainutkertainen ihmisyksilö voi myös olla

13 13 oman elämismaailmansa vanki, jonka on vaikea poiketa jo muodostuneista tottumuksista. Myllärinen & Tast (2001, 33) toteavat kuitenkin sosiaalipedagogiikan näkevän ihmisen persoonana, joka on kykenevä kriittiseen reflektioon ja muutoksen toteuttamiseen. Sosiaalipedagogisen ihmiskäsityksen mukaan jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvuun, sillä ihminen nähdään oppivana ja kehittyvänä. 2.3 Sosiaalipedagogiikka elämänhallinnan edistäjänä Sosiaalipedagogiikan avulla pyritään vahvistamaan ihmisen elämänhallintaa elämänkaaren eri vaiheissa. Ihmistä autetaan tunnistamaan omia voimavarojaan ja käyttämään niitä oman elämänkulkunsa tukena. (Andreev & Salomaa 2005, ) Hämäläisen (1999, 64) mukaan sosiaalipedagogisessa työssä pyritään korvaamaan negatiiviset, syrjäyttävät ja huono-osaisuutta aiheuttavat kierteet positiivisilla kierteillä. Positiiviset kierteet tuottavat elämänhallintaa ja selviytymistä sekä täysipainoista ihmisenä elämistä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Elämänhallinta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan. Sisäinen elämänhallinta liittyy ihmisen selviytymiseen elämänkaareen kuuluvista kehitystehtävistä (ks. Dunderfelt 1999). Sisäisen elämänhallinnan ansiosta ihminen pystyy tekemään eri elämänvaiheissa elämänkulkuaan myönteisesti ohjaavia ratkaisuja. Ulkoiseen elämänhallintaan puolestaan liittyy osallisuus sekä sen kääntöpuolina sivullisuus ja syrjäytyminen. (Ks. Hämäläinen 1999; Andreev & Salomaa 2005.) Sosiaalipedagogisen työn periaatteita ovat toiminnallisuus, elämyksellisyys ja yhteisöllisyys. Hämäläisen (1999, 67-68) mukaan sosiaalipedagogisessa työssä suositaan luovaan toimintaan perustuvia työmuotoja, koska sosiaalipedagogiikka pyrkii ottamaan käyttöön sen, mitä ihminen on luonnostaan. Ihmisen henkistä aktiivisuutta korostavat inhimilliset ominaisuudet luovuus, osallistuminen ja itsensä toteuttaminen tarvitsevat toteutuakseen ja kehittyäkseen tilaa sekä virikkeisen ympäristön. Henkiseen aktiivisuuteen liittyvät ominaisuudet jäävät monesti toteutumatta, mikäli niitä ei herkistetä esimerkiksi luovan toiminnan avulla. Luova toiminta eri muodoissaan auttaa ihmistä jäsentämään ja syventämään itsetuntemusta, pohtimaan ja selkiyttämään eksistentiaalisia arvo- ja merkityskysymyksiä, löytämään uutta orientaatiota ja sisältöä elämään, vahvistamaan itsetuntoa sekä eheytymään ja saavuttamaan sisäistä tasa-

14 14 painoa, leikkimään ja rentoutumaan, työstämään ja ratkaisemaan omaan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, kehittämään itseä ja rakentamaan omaa maailmankuvaa ja elämäntulkintaa. Se auttaa kirvoittamaan esiin uusia puolia itsessä ja avaamaan siten uusia mahdollisuuksia elämässä. (Hämäläinen 1999, 67.) Ahonen (1994, 13) nostaa esille Maslowin (1971) määritelmän, jonka mukaan luovuus on terveyttä. Luovuus on jokaiseen ihmiseen sisäänrakennettu voimavara, jota voi käyttää ongelmien ratkaisuun, eheytymiseen ja tasapainon löytämiseen. Keränen (2001, ) toteaa luovuuden tarkoittava kykyä saada aikaan jotakin itselleen uutta. Näin ajatellen jokainen ihminen voi olla jollakin tavalla luova. Luovuuteen voi liittyä monenlaista toimintaa, kokeilemista ja uuden etsimistä. Luovalle toiminnalle on ominaista avoin ja prosessimainen tekeminen, joka saattaa päätyä ennakoidusta poikkeavaan ja yllättäväänkin lopputulokseen. Luovuuteen vaikuttaa myös motivaatio, sillä Keräsen mukaan ihmisellä täytyy olla halua ja tarvetta ilmaista itseään luovasti. Epäonnistumisen pelko voi puolestaan olla esteenä luovuudelle ja luovalle toiminnalle. Luovissa ja toiminnallisissa menetelmissä keskeistä on tekemisen ajatus. Toiminnalla on mahdollista purkaa ja käsitellä omia tunteita ja kokemuksia. Taiteen tekemisen ja luovan työskentelyn keskeisin ero on se, että luovassa työskentelyssä prosessi on aina lopputulosta tärkeämpi. Tehtävään paneutuminen, oma havainnointi ja kokemusten jakaminen toisten kanssa tekevät prosessista merkityksellisen. (Keränen 2001, 106.) Sosiaalipedagogisen toiminnan keskeisistä periaatteista vuorovaikutuksellisuus tukee ryhmämuotoisten luovien ja toiminnallisten menetelmien käyttöä. Muutoksen mahdollisuus voi olla helpompi tunnistaa silloin, kun yksilö jakaa kokemuksiaan ryhmän kanssa ja saa samalla palautetta omasta toiminnastaan. 3 VANHUSTYÖ Tässä luvussa tarkastelen vanhuutta elämänvaiheena sekä vanhuuteen yleisesti liitettäviä käsityksiä. Nostan esille vanhuspolitiikan perusperiaatteita, sillä vanhuspolitiikan toteuttamisesta riippuu paljolti, millainen vanhuskäsitys yhteiskunnassa vallitsee. Eliniän pi-

15 15 dentyessä vanhustyön tulevaisuuden haasteita ovat dementoituminen ja ikääntyneiden kokema yksinäisyys. Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttaminen voi toimia myös dementoitumisen ennaltaehkäisynä. Vanhuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Harrastustoiminta nähdään yhtenä mahdollisuutena tukea ikääntyneiden kotona asumista, sillä mielekäs tekeminen vaikuttaa positiivisesti ikääntyneiden elämänlaatuun ja elämän tarkoituksellisuuden tunteeseen. 3.1 Vanhuus elämänvaiheena Vanhuus ei ole sairaus. Se on elämänvaihe, joka voi alkupäästään olla hyvinkin aktiivinen. Ikääntyminen sisältää toimintakyvyn ja terveyden kannalta monia haasteita. Tasapainoisesti ikääntyvä ihminen pyrkii säilyttämään riittävän tasapainon olennaisissa asioissa. Tärkeitä ovat riittävä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, tyydyttävän tasapainoiset sosiaaliset suhteet sekä riittävän esteetön fyysinen ympäristö. (Heikkinen 2003a, 31.) Raivion (2004, 32, 34) haastattelema Heikkinen toteaa, että vanhuuden alkamisaika ei ole yksiselitteinen, sillä edes tiede ei pysty sitä määrittämään. Yksilöiden vanhenemisprosessit poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja yksilön sisälläkin eri osa-alueet vanhenevat eri tahdissa. Väestötasolla vanhuuden voidaan nykyään sanoa alkavan vasta yli 80-vuotiaana, mikäli tarkastellaan ikääntyneen itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Aktiivinen elämäntapa tukee hyvää vanhuutta paremmin kuin passiivinen ja eristäytyvä elämäntapa. Jyrkämän (2003, 271) mukaan vanhuus voi olla hyvää ja myönteistä silloin, kun ikääntyvän ihmisen arkielämässä osaaminen, kykeneminen, haluaminen ja erilaiset väistämättömät asiat ovat sopusoinnussa. Hyväksi koettu vanhuus pitää sisällään hetkellisiä ilon, onnen, tyytyväisyyden ja myönteisyyden tuntemuksia, jotka muuttuvat tilanteiden mukana. Olennaisia hyvään vanhuuteen, tyytyväisyyteen ja myönteiseen mielialaan pyrittäessä ovat ikääntyvän ihmisen omat valinnat, tekemiset ja oma tahto. Tuorilan (2004, 36-37) mukaan ei ole yhdentekevää millaisia nimityksiä ikäihmisistä käytetään. Diskurssianalyyttisen ajattelutavan mukaan käytettävä kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta. Nimitykset tuottavat tapaa, jolla ikäihmisiin suhtaudutaan. Lisäksi nimitykset muokkaavat nimityksen kohteena olevien ihmisten käyttäytymistä. Sana

16 16 vanhus edustaa Tuorilan mukaan raihnaisuutta ja riippuvuutta korostavaa kielteistä vanhuskäsitystä, jossa ei huomioida tarpeeksi jäljellä olevia voimavaroja. Hoidokkina olevaksi vanhukseksi leimautumisen pelossa iäkkäät ihmiset saattavat jopa kieltäytyä tarvitsemastaan avusta tai apuvälineistä (Helin 2003, 40). Tuorila (2004, 38) toteaa, että kunkin yksittäisen henkilön kohdalla paras nimitys on sellainen, jonka tämä itse hyväksyy ja kokee parhaiten kuvaavan omaa elämäntilannettaan. Kurki (2002, 133) kirjoittaa, että ei ole niin tärkeää, mitä termiä käytetään, vaan miten sitä käytetään. Olennaisia ovat eletyiltä vuosiltaan vanhempaan ihmiseen persoonana ja yhteisönsä jäsenenä liitettävät sisällöt. Kurjen tavoin minäkään en sitoudu yhteen käsitteeseen. Rajaan työni kohderyhmäksi sellaiset ikääntyneet, yli 75-vuotiaat, jotka selviytyvät arjestaan jokseenkin omatoimisesti. Itsenäisesti toimeen tulevalla ikääntyneellä ei ole merkittävää kognitiivista heikkenemistä ja hän pystyy käytännössä hallitsemaan omaa elämänpiiriään, kuten Hovila, Blomqvist & Pitkälä (2004, 127) kuvaavat Vanhustyön keskusliiton yksinäisyysinterventiosta eniten hyötyviä henkilöitä. Käytän ikääntyneen rinnalla muita iän kertymisestä kertovia ilmauksia, kuten esimerkiksi ikäihminen ja ikääntyvä, sillä kaikki ne edustavat myönteistä vanhuskäsitystä. Näiden lisäksi käytän myös vanhuuteen viittaavia sanoja. Vanhuutta elämänvaiheena ei ole mitään syytä tehdä näkymättömäksi, vaikka dynaamista nuoruutta ihannoiva kulttuuri siihen pyrkiikin. Esimerkkinä korrektista tavasta käyttää erilaisia nimityksiä Tuorila (2004, 38) mainitsee vanhukseksi 90-vuotiaan, jota hoidetaan vuodeosastolla. Ikääntyvällä Tuorila tarkoittaa aktiivisesti yhteiskunnassa mukana olevaa 60-vuotiasta ja omatoimista 80-vuotiasta hän kutsuu senioriksi. Tuorilan mukaan neutraalia vanhuskäsitystä edustava seniori-nimitys on saanut vaikutteita kansainvälisyydestä. Käyttämäni käsite ikääntynyt on sisällöllisesti lähellä Tuorilan tarkoittamaa senioria, mutta valitsen kuitenkin ikääntyneen. Senioreista puhuminen on tämän hetken muoti-ilmiö ja toisaalta vuoden 1999 Vanhusbarometritutkimukseen vastanneet yli 60-vuotiaat pitivät erilaisia ikääntymiseen liittyviä nimityksiä parhaina, kun heiltä kysyttiin heitä hyvin kuvaavia ilmaisuja (ks. Tuorila 2004, 36). Mäkisalo (2001, 22) toteaa, että vanhuksesta voidaan puhua vasta silloin, kun ihmisen jokapäiväinen toiminta heikkenee ikääntymisen johdosta ja hän tarvitsee jatkuvasti toisten apua.

17 Vanhuspolitiikan tehtävä Suomen vanhuspolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia. Vanhuspolitiikalla turvataan ikääntyville heidän tarvitsemansa hyvä hoito ja palvelu. Vanhuspolitiikan keskeisiä arvoja ja perusperiaatteita ovat itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, taloudellinen riippumattomuus ja turvallisuus, sosiaalinen integraatio sekä tasa-arvoisuus. Vanhuspolitiikan keskeinen haaste on myönteisen vanhuskäsityksen toteuttaminen. Sairaan, toimintarajoitteisen ja menetyksiä kokevan vanhuksen sijaan myönteisessä vanhuskäsityksessä korostetaan ikääntyvän jäljellä olevia voimavaroja. Tällainen aktiivinen vanhuskäsitys perustuu yksilöllisyyteen ja arvostaa iäkkään ihmisen elämänkokemusta, omia näkemyksiä ja omatoimisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999; ks. myös Rintala 2003.) Vanhustyön rinnalla käytetään nykyään neutraalimpaa vanhuskäsitystä kuvastavaa ilmausta ikäihmisten hoito ja palvelu. Ikäihmisten hoidon ja palvelun keskeinen tavoite on tukea asiakkaan elämänlaatua kaikissa niissä erilaisissa toimintaympäristöissä, joissa hoitoa ja palvelua tarvitsevat ihmiset elävät. Laadukkaassa hoidossa ja palvelussa ikääntyneen tulisi itse saada määritellä oman elämänlaatunsa kannalta tärkeät tekijät. Työntekijöiden tulisi arkipäivän työssä kunnioittaa ikääntyneen tärkeänä pitämiä asioita. (Vaarama 2004, 11, 17.) Iäkkäiden ihmisten määrä ja osuus lisääntyvät Suomessa lähivuosikymmeninä. Jotta kasvavan vanhusväestön hyvinvointia voitaisiin tulevaisuudessa pitää yllä, tarvitaan vallitseviin elintapoihin ja elinoloihin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. (Heikkinen 2003b, 334.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on edistää ja tukea kotona asumista niin pitkään kuin mahdollista. Harrastustoiminta nähdään yhtenä mahdollisuutena tukea ikäihmisten kotona asumista. Harrastustoimintaan osallistumisen katsotaan luovan ja ylläpitävän psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeitä sosiaalisia suhteita ja verkkoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, ) Valtaosa yli 80-vuotiaista asuu kotona, vaikkakin 75. ikävuoden jälkeen avun tarve alkaa kasvaa. Dementoivat sairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja dementian esiintyminen on yksi tärkeimmistä syistä ikäihmisen avuntarpeelle. Tällä hetkellä Suomessa on noin vähintään kes-

18 18 kivaikeasti dementoitunutta ja määrän arvioidaan vuoteen 2030 mennessä kasvavan noin :een. (Vaarama, Voutilainen & Kauppinen 2004, ) 3.3 Ikääntyneiden yksinäisyys vanhustyön haasteena Ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä on tutkittu Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003). Routasalon & Pitkälän (2005, 19-23) mukaan edellä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat, että neljä kymmenestä yli 75-vuotiaasta kotona tai palvelutalossa asuvasta ikääntyneestä kärsii yksinäisyydestä. Ikääntyneiden kokema yksinäisyys ei riipu kanssakäymisen määrästä. Yksinäisyys lisääntyy iän mukanaan tuoman toimintakyvyn laskun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisen myötä. Kaikkein yksinäisimpiä ovat laitoshoidossa olevat. Routasalo (2004, 5) korostaa, että yksinäisyys voi olla hyvä ja paha asia. Hyvä yksinäisyys on vapaaehtoista ja siitä pääsee irti silloin, kun itse haluaa. Hyvä yksinäisyys mahdollistaa luovuuden sekä omien ajatusten ja tunteiden käsittelyn. Paha yksinäisyys on pakollista ja siitä pois pääsy vaatii suuria ponnisteluja. Paha yksinäisyys heikentää toimintakykyä, masentaa, eristää sosiaalisista suhteista, lisää avuttomuutta ja pahimmillaan johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Subjektiivinen, koettu yksinäisyys on henkilön sisällä oleva ahdistava tunne. Äärimmillään ikääntyneiden yksinäisyys näyttäytyy ikääntyneiden lisääntyneinä itsemurhina, joiden taustalla on lähes aina yksinäisyys ja masennus (Savolainen 2004). Routasalon ym. (2003, 31) tutkimuksen mukaan yksinäisyys ei yllättäen liittynytkään läheisten tai ystävien tapaamisten tiheyteen. Ikääntyneiden yksinäisyys johtuu erityisesti puolison kuolemasta sekä sairaudesta ja heikentyneestä toimintakyvystä. Ikääntyneen yksinäisyys on aina suhteessa yksilön omiin odotuksiin. Ihmissuhteisiin liittyvien korkeiden odotusten toteutumattomuus on merkittävä yksinäisyyden kokemukseen vaikuttava tekijä. Merkittävin yksinäisyyden kokemusta selittävä tekijä on Routasalon (2004, 7) mukaan masentuneisuus. Muita selittäviä tekijöitä ovat pessimistinen elämänasenne, heikentynyt subjektiivinen terveydentila ja tarpeettomuuden tunne. Objektiivisesti tar-

19 19 kasteltuna yksin ja eristyksissä asuva ihminen ei kuitenkaan välttämättä koe yksinäisyyttä (Routasalo & Pitkälä 2005, 20). Yksinäisyyttä voidaan Routasalon (2004, 8) mukaan torjua pitämällä yllä sosiaalista verkostoa ja erityisesti omanikäisiä ystävyyssuhteita, sillä lähisukulaisten tapaamisiin liitetyt odotukset kuormittavat läheisiä sukulaissuhteita. Toinen merkittävä keino yksinäisyyden torjumiseen on oman toimintakyvyn ylläpito. Fyysisen toimintakyvyn ylläpito vaatii ikääntyneeltä liikkeelle lähtemistä, tietoista kunnostaan huolehtimista ja mahdollisten vaivojen hoitamista. Psyykkinen toimintakyky pysyy yllä, mikäli ikääntynyt seuraa aikaansa, pyrkii tekemään itse omat ratkaisunsa ja hakee apua mahdolliseen alakuloisuuteensa. Vuorovaikutus ympäristön sosiaalisen verkoston kanssa puolestaan pitää yllä ikääntyvän sosiaalista toimintakykyä. Yksinäisyystutkimuksen mukaan ei-yksinäisillä on enemmän tulevaisuudensuunnitelmia, he tuntevat itsensä onnellisemmiksi, olonsa turvallisemmaksi ja heillä on myönteisempi elämänasenne kuin yksinäisillä (Routasalo ym. 2003, 28-31; Routasalo 2004, 6). Ikääntyneiden hoitotyön tehtävänä ja haasteena on helpottaa yksinäisyyden ahdistavaa kokemusta. Näin pystytään lisäämään ikääntyneiden tyytyväisyyttä elämään, kohottamaan psyykkistä hyvinvointia ja vähentämään avun tarvetta. Edellä mainitut seikat tukevat ikääntyneiden henkilöiden kotona asumista. Ikääntyneiden yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat dementoitumista ennakoivia tekijöitä, joten koetun yksinäisyyden vähentämiseen pyrkivä työ voi samalla toimia myös dementian ennaltaehkäisynä. (Routasalo & Pitkälä 2005, ) 3.4 Ikääntyneiden elämänlaatu ja harrastukset Elämänlaatu on osa hyvinvointia. Allardt (1976, 21) kuvaa hyvinvointia tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset fyysiset ja psyykkiset tarpeensa tyydytetyksi. Keskeiset tarpeet ovat perustarpeita, joiden tyydyttymättä jääminen merkitsee huonoja olosuhteita. Allardt (1976, 32-49) toteaa hyvinvoinnin toteutumisen ehtona olevien tarpeiden jakautuvan kolmeen pääluokkaan: elintasoon (Having), yhteisyyssuhteisiin (Loving) ja itsensä toteuttamisen muotoihin (Being). Yhteisyyssuhteet tarkoittavat elämän-

20 20 laatuun liittyviä asioita eli ihmisten välisiin, ihmisen ja yhteiskunnan sekä ihmisen ja luonnon välisiin suhteisiin liittyvää tarpeentyydytystä. Vaaraman (2004, 11-12) mukaan elämänlaatua käsitteenä käytetään paljon, mutta sen yksiselitteinen ja yleispätevä määritteleminen on vaikeaa. Elämänlaatu liittyy yksilöön persoonana ja elämänlaadun sisältö on jokaiselle erilainen. Myös yksilön oma käsitys elämänlaadusta voi vaihdella elämäntilanteiden ja toimintakyvyn muutosten myötä. Vaaraman mukaan elämänlaatu on jotakin, joka liittyy elämän kaikkiin ulottuvuuksiin. Laajassa merkityksessään elämänlaatu sisältää kaiken tarvittavan, jotta ihminen kokee elämänsä mielekkääksi ja voi hyvin. Tiivistäen elämänlaatu koostuu yleisestä tyytyväisyydestä elämään, mielihyvän tunteesta tai onnellisuudesta sekä erilaisten tarpeiden tyydyttymisestä. Ikääntyneen elämänlaadun osa-alueita ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi, taloudelliset resurssit, tarvittavat palvelut, sosiaaliset suhteet, suhtautuminen omaan toimintakykyyn ja sen muutoksiin, turvallisuus ja hengelliset kysymykset. Hautakankaan (2004, 26-27) tutkimuksen mukaan iäkkäiden naisten koettu elämänlaatu avautuu viiden elämänlaatua kuvaavan kokonaisuuden kautta. Selviytymisen kokemus liittyy erityisesti sota-aikaan, mutta on esillä myös nykyhetkessä, sillä haastatellut naiset ovat ylpeitä tullessaan vähällä toimeen. Tarpeellisuuden kokemus tulee esille läheisissä perhesuhteissa ja huolenpitona myös naapureista ja ystävistä. Sosiaalisen yhteisyyden kokemukset koostuvat suhteista ystävättäriin ja toiseen sukupuoleen. Romantiikka, huumori ja elämän pienet ilot ovat osa yhteisyyttä. Yhteys Luojaan ja luontoon on hiljainen, mutta turvallisuutta luova ja yksinäisyyttä lievittävä taustatekijä. Haastatelluilla elämän sujumisen kokemus liittyy puolestaan hyvään toimintakykyyn, vaivattomuuteen ja yleiseen terveyteen. Vaikka Hautakankaan tutkimukseensa haastattelemat vastaajat liittävät hyvän toimintakyvyn hyväksi koettuun elämänlaatuun, tulee kuitenkin muistaa, että sairaudet tai vaivat eivät automaattisesti tarkoita elämänlaadun kokemista huonoksi. Monesti yleinen tyytyväisyys ja myönteinen elämänasenne kompensoivat toimintakyvyn puutteita. Takkisen (2000b) tutkimuksen mukaan elämänlaatuun liittyy olennaisesti elämän tarkoituksellisuuden tunne. Elämän tarkoituksellisuuden tunteella tarkoitetaan oman elämän tarkoituksen tai merkityksen ja mielekkyyden kokemista. Elämän tarkoituksellisuuden tunne on vanhuudessa tärkeä toimintakyvyn osa-alue. Iäkkäiden henkilöiden

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä olemme enemmän Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot