RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1924 4/2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA"

Transkriptio

1 RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA Rajaseututyön juhla 1

2 Tervolan kunta Rajaseutu-lehti, Rajaseutuliitto ja -yhdistykset toivottavat lukijoilleen, tukijoilleen ja kaikille ystävilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! 2

3 RAJASEUTU 90. vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kustantaja ja julkaisija Rajaseutuliitto r.y. ISSN X Päätoimittaja Matti Väistö Toimittaja Paula Penttilä Toimituskunta Matti Väistö Pentti Kurunmäki Olli Lihavainen Risto Nihtilä Matti Sippola Paula Penttilä Ilmoitushankinta ja laskutus Rajaseutuliitto r.y. Tunturikatu 6 A 19, Helsinki puh , telekopio sähköposti: Ilmoitushinnat Takakansi 900 Taka- ja III-kansissa 1/2 s 590 1/4 s 490 Kannet II ja III 690 Koko sivu tekstissä 590 1/2 sivu 490 1/3 sivu 440 1/4 sivu 400 1/5 sivu 280 1/6 sivu 200 1/8 sivu 190 Alv. 0 % Maksuehdot: Per 8 päivää, yliaikakorko 10 %. Huomautuslasku 7. Ilmoituksella tässä lehdessä tuet mm. rajaseutujen nuorison opiskelua ja paikallista yritystoimintaa. Rajaseutu-lehti 2015 Lehteen 1/2015 aineisto vk4 mennessä. Postitse: Rajaseutuliitto, Tunturikatu 6 A 19, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh tai Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Rajaseutu on valtakunnallinen julkaisu. Painosmäärä kpl Vuosikerta 25, irtonumero 7. Pankkiyhteys OP-Pohjola F Taitto: Osmo Jurvanen, Lappeenranta Painopaikka: KS Paino Oy, Kajaani 5 Pääkirjoitus Sisältö 4/ Joulutervehdykset 8 10 Jouluista asiaa 11 Lapin kamariorkesterin syyskausi Ruskaretkellä Lapissa Rajaseututyön 90-vuotisjuhlatapahtuma 20 Pudasjärven palkitseminen 21 Kunniamaininta Livon kylälle 22 Päätaloviikko vuotta sitten 25 Ikimuistoinen matka ja kansalaisjuhla Kuusamon - Sallan unohdettu miehitys 28 Faabeli Setumaa rajan pirstoma alue Kansikuva Takakansi 30 Ristikon ratkaisu 31 Ristikko Reijo Kemppainen: Pelkosenniemi Erkki Tohmo: Kotikuusi 3

4 Toimisto: Tunturikatu 6 A 19, IV krs, Helsinki Puh , telefax Sähköposti: Pankkiyhteys: Helsingin OP Pankki: F Hallitus: Varajäsenet: Toimisto & talous: valtiopäiväneuvos Matti Väistö Kiihtelysvaara, puheenjohtaja kauppat.maist. Arno Latvus, Helsinki varapuheenjohtaja fil.maist. Markku Hakkila, Helsinki agronomi Eero Juntunen, Lappeenranta talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kangas, Salla järjestösihteeri Eeva Karttunen, Helsinki valt.maist. Olli Lihavainen, Joensuu aluekehitysneuvos Matti Sippola, Vantaa fil.toht. Eino Siuruainen, Oulu kauppat.maist. Antero Parkkonen, Lappeenranta toimittaja Marja Suojoki-Gauriloff, Inari rahoitusjohtaja Kaarina Vaaraniemi, Turku kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmo HSO-sihteeri Anu Korpinen Liiton tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä toimialueellaan rajaseudulla ja kehitysalueilla. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Liiton virallinen äänenkannattaja on Rajaseutu-lehti. Rajan Joutsen -muistolahja Rajan Joutsen -rintamerkki Lennart Segerstrålen Tunturijoutsen-aiheinen Adressi Kortti... 2 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit 2-osainen osainen... 1 Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään lähetyskulut. Rajaseutulehti 25 /vsk. Tilaukset ja tiedustelut: Puh Rajaseutuliiton jäsenjärjestöt ja niiden luottamushenkilöt vuonna 2014 RAJASEUTUYHDISTYS R.Y. Toimisto: Tunturikatu 6 A IV krs, Helsinki puh sähköposti: puh.joht., fil.maist. Markku Hakkila, puh toinen pj. kauppat.maist. Arno Latvus Hallituksen muut jäsenet: Marketta Hietanen Inka Müller Kirsti Sipiläinen Leila Vanhanen RAJASEUDUN YSTÄVÄT KESKI-SUOMI RY. Yhteyshenkilö: sihteeri, fil.maist. Mikko Lemmetti, Leikkiharjuntie 50, Konnevesi 4

5 Pääkirjoitus Syksyn seurakuntavaaleissa oli teemana Usko hyvän tekemiseen. Kirkon jäseniä rohkaistiin ehdokkaiksi ja äänestämään, siis mukaan vaikuttamaan. Samalla kerrottiin, mitä kaikkea hyvää kirkko osaltaan tekee mukana olevien ihmisten kautta ja mistä hyvän tekeminen kumpuaa. Hyvää työtä kirkko tekee ja on tehnyt niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti ja tarvetta tähän riittää. Jo rajaseututyön alkuaikoina esille nousi kysymys henkisestä ja hengellisestä rajaseututoiminnasta. Kirkollinen rajaseututoiminta alkoikin sitten Uuno Branderin aloitteellisuuden ansiosta vuonna 1931 Kuusamon Paanajärvellä. Ensimmäisenä rajaseutupappina aloitti pastori Toivo Laitinen, joka sittemmin eteni kenttäpiispaksi ja toimi vuosina Rajaseutuliiton puheenjohtajana. Kirkollista rajaseututyötä tekevien pappien määrä oli 1980-luvun puolivälissä yhdeksän. Heidän samoin kuin 16 rajaseutusisaren palkat ja matkakulut maksettiin kirkon keskusrahastosta. Jo 1970-luvulla käynnistyi keskustelu erillisten rajaseutupiirien liittämiseksi paikallisiin seurakuntiin. Vuoden 1996 kirkolliskokouksessa kirkon piirissä tehtävä rajaseututyö päätettiin siirtää kokonaan rajaseutujen seurakuntien rahoitukseen. Vuonna 1988 lakkautettiin yhteensä 23 rajaseutupapin ja rajaseutudiakonin virkaa. Tarve rajaseutujen seurakunta- ja diakoniatyöhön jatkuu toiminnallisista muutoksista huolimatta. Tämä tiedostetaan myös rajamaakuntien seurakunnissa. Taloudelliset realiteetit asettavat kuitenkin omat raaminsa. Seurakuntien talous kurjistuu verotulojen ehtyessä etenkin alueilla, jotka kärsivät väestökadosta, ikääntymisestä ja työttömyydestä. Yhteiskunnan murrosvaiheessa korostuu vapaaehtoistoiminnan ja hyvää tekevien läheisten merkitys, kun esimerkiksi kuntien ja seurakuntien voimavarat eivät riitä. Oman läheisen, naapurin tai kyläyhteisön välittäminen ja apu tulee monille rajaseudulla asuville suureen tarpeeseen. Usein jo puhelinsoitto tai perinteinen kylässä poikkeaminen tuo piristystä ja auttaa jaksamaan. Viime aikoina on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota yksinäisyyden ja yksin asumisen kysymyksiin. Helsingin Sanomien keväällä tekemään yksinäisyyskyselyyn vastasi lähes henkilöä. Vastaajista joka kymmenes koki tuntevansa itsensä usein täydellisen yksinäiseksi. Yhteys toisiin ihmisiin on monilta heiltä katkennut jostakin syystä jo lapsena. Yksinäisyys voi liittyä moniin tekijöihin, samoin syrjäytyminen, yksinäisyyden kokemista laajempi ilmiö. Usein yksinäisyys liittyy eri syistä yksin asuviin iäkkäisiin naisiin, keski-ikäisiin miehiin tai alle 30-vuotiaisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan heidän tilanteensa on useimmiten keskimääräistä heikompi ja erityisesti ikäihmisten osalta on heikkenemässä. Heidän kohdallaan kotiin vietävät palvelut auttavat selviytymään kotona mahdollisimman pitkään. Pohjimmaltaan kaikilla ihmisillä on tarve tehdä hyvää. Hyvän tekemisen muodot vaihtelevat. Moni toimii vapaaehtoisena seurakuntien toiminnassa, toiset taas järjestöissä, osa auttaa läheistään. Kaikkia tarvitaan ja kaikenlaiselle hyvään uskomiselle, hyvän tekemiselle ja hyvään lahjoittamiselle on ollut ja on myös rajaseututyössä sijaa. Matti Väistö 5

6 Joulutervehdys Jumala syntyy ihmiseksi Jumalan Pojan ihmiseksi syntyminen on kristinuskon keskeinen asia ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen tapahtumien lisäksi. Jumalan syntyminen ihmiseksi ylittää inhimillisen järjen käsityskyvyn. Joulun pyhän tapahtuman myötä astumme todellisuuteen, joka on aineellisen maailman lainalaisuuksien tuolla puolen. Joulun salaisuutta ei pystytä tutkimaan eikä mittaamaan. Sitä voidaan vain ihmetellä ja ylistää. Joulun ihme osoittaa, että vaikka olemme suomalaisia, venäläisiä, kreikkalaisia, eurooppalaisia ja maailmankansalaisia, niin ennen kaikkia olemme taivaan valtakunnan lapsia. Joulun tapahtumien vuoksi voimme saada esimakua Jumalan valtakunnan ilosta jo tässä ajassa. Raamatun ensi sivuilla kuvataan, miten Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen olennoksi. (1. Moos. 1:27) Luomisen kautta ihmiselle avautui mahdollisuus kasvaa hengellisesti ja eettisesti kohti Jumalan kaltaisuutta. Lisäksi Jumala antoi ihmiselle tehtäväksi hallita, viljellä ja varjella maata eli tuoda koko luomakunta uhriksi ja ylistykseksi omalle Luojalleen. Kummassakin tehtävässä vanha Aadam epäonnistui. Ihmiskunnan syvä kaipaus palata täydelliseen yhteyteen Luojansa kanssa toteutui Kristuksessa. Hän kulki ihmisen luo tietä, jota pitkin vanha Aadamin olisi pitänyt kulkea hänen luokseen. Aadamille tuon tien kulkeminen olisi ollut kasvua ja kohoamista, mutta Jumalan Pojalle se oli laskeutumisen, nöyrtymisen ja itsensä tyhjentämisen tie. Jumala laskeutui alas, jotta ihminen voisi kohota ylös. Jumala laskeutui alas, koska hän rakastaa tätä langennutta maailmaa. Juuri tämä tekee Kristuksesta uuden Aadamin. Joulun ihme on alku ihmisen paluulle ikuiseen yhteyteen Jumalan kanssa. Pohjoisen ihmisestä tuntuu hienolta, että tämän kaamoksen keskellä on sellainen valon ja toivon juhla kuin joulu. Varhaiskirkon ihmiset olivat kaukaa viisaita, kun sijoittivat Kristuksen syntymäjuhlan pakanallisen voittamattoman auringon juhlan tilalle, talvipäivän seisauksen paikkeille. Pakanalliselle juhlalle annettiin kristillinen sisältö ja koko maailmalle osoitettiin todellinen valo. Ortodoksisen kirkon joulunajan muinaisissa jumalanpalvelusteksteissä puhutaankin Kristuksesta, vanhurskauden auringosta. Siinä missä pääsiäinen on juhlien juhla, niin joulu on juhlien äiti. Joulu on pääsiäisen edellytys. Joulu on siis todella suuri juhla meidänkin kirkossamme. Vietämme sitä arvokkaasti ja iloiten. On oikein, että jouluna kohtuullisessa määrin ostetaan lahjoja, laitetaan joulukoristeita ja valmistetaan juhlaruokia. Toivottavasti talouselämän rattaat pyörivät jouluna mahdollisimman monia hyödyttävällä tavalla. Kunhan vain muistamme ja pidämme korostetusti esillä, että joulu on Kristuksen syntymäpäivä. Suokoon hyvä ja ihmisiä rakastava Jumala meille valoisan ja iloisen Kristuksen syntymäjuhlan. MARKO PATRONEN Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra 6

7 Joulutervehdys Joulu on taas Latinankielinen jouluevankeliumi alkaa sanoilla: Factum est eli On tosiasia. Jeesuksen syntymä ja evankeliumin ilosanoma ovat historian tosiasioita. On tärkeää tuntea oman kansan historia niin kuin myös oman suvun ja kotipitäjän vaiheet. Säkkijärven asukkaiden evakkoteistä olen kuullut Virolahden ja Valkealan pappina ollessani. Luumäellä pappila, ensimmäinen kotimme, oli Säkkijärven Kuninkaiden naapurissa. Historia on koko kansakunnan muisti. Jos emme tunne sitä, olemme kuin muistimme menettäneitä ja harhailemme eksyksissä. Omiin juuriimme on kätketty ja sisäänrakennettu paljon sellaisia arvoja, jotka meitä kantavat. Joulun sanomaan niitä sisältyy erityisen paljon. Tutut joululaulut ylittävät ajan ja paikan rajat. Ne ovat aikamatka lapsuuden herkkään maailmaan. Muistan lämpimästi joululauluja, joita Säkkijärvellä syntynyt kanttori Eino Toivari opetti Lappeenrannan seurakunnan nuorten kuorossa. Kun jouluna yli puolet suomalaisista vaeltaa hautausmaalle, aavistamme, että joulun kynttilöissä on erityisen tärkeä viesti meille synnin ja kuoleman alaisille. Meille on syntynyt Vapahtaja, joka valaisee tiemme myös elämän keskeneräisyyden ja rajallisuuden keskellä. Joulun sisäisiin ja katoamattomiin arvoihin sisältyvät myös rauha ja oikeudenmukaisuus. Vanhan testamentin jouluprofetiat välittävät unelman rauhanajasta, jonka Messias, Daavidin jälkeläinen tuo tullessaan. Tämä ennustettu hallitsija ei toteuta ikuista unelmaa väkivallalla ja pakkokeinoin. Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki Hän ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. (Jes. 11:1 5) Tiedämme, että unelma rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta koko maailmassa odottaa yhä toteutumistaan. Mutta me kaipaamme kuulla tätä profetiaa. Jos kadotamme kokonaan uskomme sen tuloon, sammuvat tähdet sekä adventin ja joulun kynttilät ja niiden myötä toivon merkit. Säilyköön sydämissänne aina usko Jumalan läsnäoloon ja johdatukseen niin kuin Yrjö Jylhä sitä sotajouluna 75 vuotta sitten kuvaa: Ja Suomen korpien yllä hohti nyt tähti suurempi muita, ja me kaikki käännyimme sitä kohti, ja meidät kaikki se kotiin johti, se tähti suurempi muita. - Siunattua joulujuhlaa! JORMA TAIPALE kirkkoherra 7

8 Jouluista asiaa Petsamon Pukki Joulupukin veli Rakkaat lukijat, isot ja pienet! Aikomukseni on kertoa Petsamon pukista, joka ei edes Joulupukin tärkeimmille ystäville ole kovin tuttu henkilö. Hän näet asuu vielä kauempana Pohjolassa kuin itse Korvatunturin isäntä. Joulupukki, joka asuu etäällä Lapissa, Korvatunturin uumenissa, johtaa runsaslukuista tonttuarmeijaansa. Tontut taas hoitavat joka vuosi Jouluaattona jännittävän tehtävänsä, kun he tuovat lahjapaketteja kaikille kilteille lapsille kautta koko Suomenniemen ja kautta koko Euroopan. No, meille useamman jouluaaton eläneille tämä kaikki on kyllä tuttu juttu. Niin, totta tosiaan, minun piti kertoa teille Petsamon pukista, joka on Joulupukin nuorempi veli, joten nyt alkaa Joulusatu. Petsamon pukin pohjoinen paja Petsamon pukki on jopa monta sataa vuotta Joulupukkia nuorempi, eikä oikein tiedetä, kuinka hän sinne Pohjoisen Jäämeren rannalle on tulla tupsahtanut. Sen sijaan se on varmassa tiedossa, että hän on kyllä Joulupukillemme läheistä sukua, on hyvin samannäköinenkin kuin Korvatunturin vanha isäntä. Petsamon pukin nimi on muuten Nikolaus, ja hänellä on nimipäivä samana päivänä kuin Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää, siis joulukuun kuudentena. Yhtä harvoin kuin puhutaan Petsamon pukista, mainitaan samalla, että Petsamon pukillakin on joka vuosi, aina 6. päivänä joulukuuta vastaanotto korkean tunturivuoren tunnelissa, lahjapajansa suuressa peräkamarissa. Sinne viralliselle vastaanotolleen Petsamon pukki kutsuu pohjoisimman Lapin ja koko Arkangelin alueen lappalaiset lapset ja aikuisetkin, jos nämä vain muilta kiireiltään ehtivät. Siellä hän sitten tarjoilee Nikolauksen päivän kunniaksi jättiläiskokoisia piparkakkuja kuumennetun poronmaidon kanssa. Ja kaikilla juhlavierailla on hauskaa, sillä Petsamon pukki on oikea mestari kertomaan vanhoja, jännittäviä tarinoita Perä-Pohjolan vanhoista ajoista ja tapahtumista. Usein Petsamon pukin juhlavastaanotto saattaa venähtää seuraavaan aamuun, aina pikkutunneille saakka, kun lapset haluavat aina vain kuulla lisää ja lisää hauskoja tarinoita. Suosituin Petsamon pukin sepittämistä tarinoista on kuuleman mukaan se, missä kerrotaan Murmanskin satamassa eläneestä valtavan suuresta jättiläisestä, joka kalasteli ainoastaan maitovalaita Pohjoisen Jäämeren syvistä vesistä. Tälle jättiläiskalastajalle eivät mitkään pikkusintit saaliiksi kelvanneet, valkoiset valaskalat vain. Petsamon pukki on solakka poika Kaikki ne juhlavieraat, jotka Lapin lasten laitumilla ovat asustaneet ja samalla saaneet kutsun Nikolauksen päiväksi Petsamon pukin vastaanotolle, tietävät, että tämä Petsamon Nikolauspukki on oikein solakka poika. Eikä hänellä ikinä, ei kuuna kullan valkeana, ole ollut minkäänlaista huolta kiloistaan. Nikolaus-veitikka on jo nuoremmalla iällään harrastanut vuodesta toiseen, aina talven tullen peuranpyyntiä. Ja sehän kyllä tiedetään, ettei peuranpyytäjä jouda lihomaan, kun on jatkuvasti pidettävä suksien päällä kovaa kiirettä, etteivät nopsajalkaiset Lapin peurat pääse pakoon pyytäjältään. Tästä syystä sitten johtuu se, että Petsamon pukki on pysynyt hoikkana poikana ja solakkana varreltaan. Tämä on myös tärkein syy siihen, että Petsamon pukin punaposkinen puoliso, herttainen ja sydämellinen Saana-muori on isännästään aivan aidosti ylpeä. Hän myöskin tietää toisen syyn, miksi Petsamon Nikolaus-pukki on niin sorja ja solakka. Peuranlihaa lapsesta asti popsinut Petsamon pukki on samalla saanut itselleen niin suuret annokset seleeniä, että se seikka on pitänyt hänet kevytjalkaisena ja hoikkana herrasmiehenä. Näkisittepä vain, kuinka Petsamon pukki on juhlavastaanotollaan pukeutunut saamelaisten moniväriseen peskipukuun, neljän tuulen värikkääseen lakkiin ja poronnahkakenkiin, eikä pukinmaha pömpötä. Saana on Saanatunturin juurelta, pienestä, mutta vieraanvaraisuudestaan kuulusta kylästä ja hän on kilpisjärveläistä suurta sukua. Sieltä Petsamon Nikolaus hänet kauan sitten kaappasi pororekeensä rinnalleen eräänä kovan pakkastalven Tapaninpäivänä. Saana-muorin joiku soi tunturissa Olisittepa vain olleet kuulemassa sitä iloista joikaamista, mihin Saana-muori, silloin vielä nuorena neitosena, riemuissaan yltyi, kun ensi kertaa sai kovaa kyytiä Nikolauksen, tuolloin vielä mustapartaisen Petsamon pojan, porojen reessä. Ja kuinka ollakaan, vaikka Nikolaukselle ei ole suotu minkäänlaista lauluääntä, ei sitten alkuunkaan, ovat Nikolauksen ja Saanan lapset oikein taitavia laulamaan. He kun ovat jo aivan pienestä pitäen saaneet kuulla, kuinka kauniisti Saana-muori lämpöisessä kodassaan jo vuosikymmeniä sitten viritteli heille Lapin äidin kehtolaulua. Nikolauksen ja Saana-muorin perhe alkoi kasvaa niin, että heille syntyi kuudet kaksoset, joten Petsamon Lapista lähtee Jouluaaton lahjakiertueelle Petsamon pukin johdolla kaksitoista iloista tyttötonttua. Nämä kun laittavat tunturin juurella lauluksi, niin siinä sitä on kerta kaikkiaan joulutunnelmaa. Kun porotokan jokaisen poron kaulassa kilisevät säestyksenä kirkasääniset, pikkuruiset hopeakellot, jotka kaikki on valmistettu takuutyönä Petsamon pukin pajassa, vastaa kaiku korkeiden tuntureiden kupeesta. Niin, kenties joku rakkaista lukijoistamme on kiinnostunut siitä, mikä on Korvatunturin Joulupukin ja Petsamon pukin keskinäinen työnjako? No, Petsamon pukki jakaa lahjat vain ja ainoastaan Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseviin koteihin, ja Korvatunturin Joulupukille riittää kyllä töitä Napapiirin eteläisellä puolella. Ymmärrätte varmaan, mikä tekee mieleni haikeaksi, kun kerron tässä 8

9 Jouluista asiaa Liinahamarin satama ja matkailumaja ovat Petsamon pukin tuttua kotimaisemaa. Kuva: Lapin Maakuntamuseo, Rovaniemi. Petsamon pukista, laajan ja kaukaisen Lapinmaan lahjojentuojasta. Haikeus johtuu siitä, että meidän on täällä Pohjois-Karjalan seudulla tyydyttävä vain kuulopuheisiin, mitä tulee Petsamon pukkiin ja häneen liittyviin asioihin. Koskaan ei nimittäin Petsamon pukki, ei tähän päivään mennessä lainkaan, ole Oulua etelämmäksi matkoillaan poikennut. Pohjoisessa Petsamon pukki pysyy, ja hyvä niin! Unohtumaton häämatka Jos nyt jotakin erityistä pitäisi Nikolaus-pukin ja Saana-muorin elämästä kertoa, olisi se heidän tekemänsä muistorikas häämatka Petsamon rannoilta höyrylaivalla Vienan Kemiin. Tuo höyryalus oli rekisteröity Arkangelissa ja se kulki pahimmilla syysmyräköillä kohden Vienan Kemiä, suuret sillisaaliit lastinaan. Matka sujui kaikin puolin turvallisesti, mutta yhtä asiaa Saana-muori ensimmäisellä laivamatkallaan kummasteli, sillä koko matkan ajan laivan edellä lensi joukko valkoisia joutsenia, vaikka niiden tavallinen muuttoaika olikin jo ehdottomasti ohitse. Saana-muori myös laski, kuinka monta noita Lapin valkoisia joutsenia oikein oli. Niitä oli tasan tarkkaan kaksitoista upeata, valkokylkistä lintua. Olisikohan tuo ollut jonkinlainen enne? On vielä toinenkin yksityiskohta, joka jäi voimakkaana Petsamon Saana-muorin muistilokeroihin. Nimittäin se, mitä Petsamon Saana ja Nikolaus saivat kuulla erään oppineen miehen kertovan Vienan Kemin linnan torneista. Torneja oli kuusi ja Saana-muori muistaa tänäkin päivänä niiden nimet: Ne ovat Preobrazenskaja, Tsudotvornaja, Uspenskaja, Arhangelskaja, Nikolskaja ja Troitskaja. Tämä satu päättyy tähän. Hauskaa Joulua kaikille lukijoille! UNTO MARTIKAINEN 9

10 Jouluista asiaa Jutellaanpa joulupukista Pukki oli ruotsalaisten Thor-jumalalle pyhitetty eläin, jota palvottiin Thorin kunniaksi. Se oli onnea ja lahjoja tuova eläin, joten sen mukana tuli taloon Thorin siunaus. Siksi tämän kunniaksi leivottiin pukin muotoisia piparkakkuja. Jo pakanuuden aikana tehtiin ihmisten ja kaikenlaisten eläinten, eritoten pukin kuvia oljista. Tehtiin jopa ihmisten suuruisiakin ja muotoisia olkihahmoja, niin että se voitiin panna tuvan lavitsalle lieden viereen istumaan. Näille isäntä kävi uhraamassa tyhjentäen niiden kunniaksi oluthaarikan. Ihmiset pukeutuivat naamiopukuihin turkki nurin päin, kuusen naavasta tehtyine pitkine partoineen ym. Koska ne silloin edustivat vainajan henkeä, niin ei naamiopukuinen, jota köyrin aikana köyripukiksi sanottiin, saanut yhtään jutella. Lahjojen jakaminen on peräisin antiikin saturnaali- ja brumalijuhlista, joissa jaettiin lahjoja. Se yhtyy henkien,vainajien ja jumalien palvontaan. Antiikin sivistyksen mukana lahjojen jakaminen levisi kristillisen kirkon mukana Pohjois-Eurooppaankin. Suomalaisten eläinpukit ja -muorit jakoivat lahjoja. Joulu tapoineen on skandinaavinen laina, mutta köyri on vanha suomalainen juhla Näiden juhlien tapoihin tulee samanlaisuutta, joten meillä alettiin köyrinä noudattaa eräitä skandinavialaisten joulutapoja. Eläimen muotoinen pukki sarvineen ja häntineen alkoi myöhemmin jakaa lahjoja, koska sillä ei ollut enää kosketusta Thorin palvontaan eikä yhteyttä henkiin. Suurempaan muotiin tuli lahjojen jakaminen, kun joulukuusi, joka Saksaan tuli 1700-luvun alkupuolella ja Ruotsiin 1700-luvun lopulla, tuli meille Ruotsista 1870-luvulla, ensin Lounais- ja Etelä-Suomeen, mistä se vähitellen on levinnyt ympäri Suomea. Samoihin aikoihin tuli Saksasta Ruotsin välityksellä Suomeen ihmisen muotoinen pukki lahjojen jakajana. Suomessa alkoi kansa eräillä seuduilla kutsua sitä joulupukiksi, koska se oli aikaisemmin tottunut saamaan lahjansa eläinpukilta. Kerron lyhyesti, miten oikea eläinpukki nuoruudessani syntymäkodissani värkättiin. Pukin sarvet tehtiin kaksihaaraisesta kuusenoksasta, joka sidottiin lujasti yli metrin pituisen kepin päähän, johon toiseen päähän sidottiin käytetty saunavihta hännäksi. Turkiksi pantiin pitkävillainen rekivälly ja jalkoihin pitkävartiset saappaat. Eipä siinä muita varusteita tarvittukaan. Kun jouluaattona klo 8-9 aikaan joulupukin tuloaika alkoi lähestyä, poistui salista huomaamatta talon uskollinen apulainen, joka oli hoitanut pukin virkaa pitkään. Hän nouti tallista kaikki aikaisemmin varatut tarvikkeet verannalle, missä pukeutui pukin tamineisiin. Kun hän oli valmis, hän alkoi kovasti määkiä pukin äänellä, mistä pappani tiesi, että nyt on mentävä avaamaan ovi pukille. Päästyään eteiseen pukki jatkoi määkimistään. Täällä isä neuvoi pukille, mitä oli juteltava ja mitä oli lapsilta kyseltävä sekä ohjasi pukin vieraskamariin, mistä tämä otti mukaansa lahjoja täynnä olevan kaksiripaisen pärekorin, mitä kyyryssä ollen kantoi käsillään. Alkoipa pienille lapsille jännittävin hetki, kun pukki määkien saapui saliin. Isä ohjasi koko ajan määkivää pukkia. Tietenkin pukki muisti kysyä, olivatko lapset olleet kilttejä. Saivatpa pikkulapset ratsastaakin pukin selässä. Tällöin pienimpiä rupesi joskus itkettämään. Kun pukki oli läsnäolollaan tarpeeksi ilahduttanut lapsia, ohjattiin hänet samaa tietä takaisin verannalle. Täällä pukki riisuutui ja vei varusteensa takaisin talliin. Kovin kauan ei lapsenuskoni mahtanut kestääkään, sillä taisin olla noin 6-7-vuotias, kun pukki tehtävänsä toimitettuaan unohtikin viedä sarvet karjatarhaan, joten ne olivat vielä seuraavana aamuna verannan nurkassa, jossa ne näin. Sillä hetkellä usko pukkiin meni sen tien suureksi suruksi minulle, sillä siitä lähtien joulun kohokohta menetti parhaan viehätyksensä. Kun perheen yhdeksän sisarusta kasvoi ja varttui sekä kahta lukuunottamatta lähti maailmalle, jokaisen mieli paloi päästä jouluksi syntymäkotiinsa. Koska vanha apulaisemme oli ehtinyt kuolla, ryhdyin joulupukiksi, koska olen aina rakastanut perinteitä. Olin jo vuotta aikaisemmin ajatellut ryhtyä sarvelliseksi joulupukiksi, mutta olin aina unohtanut varata tarpeet ajoissa. Sitten sattui niin, että veljeni saapui perheineen luokseni jouluksi. Silloin varasin tarpeet jo ajoissa ja jouluaattona ryhdyin joulupukiksi veljeni opastamana. Ensin kävin talonmiehen luona, jolle tapaus tuli suurena ja miellyttävänä yllätyksenä, koska aikaisemmin tilattua ihmispukkia ei kuulunut eikä näkynyt. Sieltä jatkoin toiseen paikkaan. Koska molemmissa paikoissa oli pieniä lapsia, niin pukin kantamat lahjakorit herättivät suurta iloa ja riemua. Tietysti lapset saivat ratsastaa joulupukin selässä, suuremmat lapset olivat riemuissaan, mutta pienimpiä vähän pelotti. Sitten lähdettiin samassa talossa olevaan apteekkiin, koska pukin teki mieli hokmannia. Päivystämässä ollut farmaseuttineiti ei hartaasta pyynnöstä huolimatta sitä antanut. Pukki ei siitä lainkaan pahastunut, vaan hihkaisi ja määki sekä pyysi neitiä ratsastamaan pukin selässä. Mutta kovin hän oli arka, kun ei uskaltanut edes yrittääkään. Poislähtiessä, koska oli tilaa, pukki määkien pani vielä polkaksi. Lopuksi kävin omassa kodissani, jossa ei ollut muita pikkuisia kuin kaksivuotias kummipoikani. Kömpiessäni kyyryssä ovesta sisään ja määkiessäni sukulaisten koiranpentu alkoi kovasti haukkumaan, mutta saatuaan haistella takaa ja edestä lopetti heti haukkumisensa ja iloisena alkoi heiluttaa häntäänsä, koska tunsi pukin vanhaksi kaverikseen.. Kun isä laittoi pojunsa pukin selkään, niin jopa tämä pani itkuksi, eikä auttanut vaikka pukki yritti laulaakin. U.B.S. 10

11 Lapin kamariorkesteri vauhdilla syyskauteen Lapin kamariorkesteri aloitti syyskauden kansainvälisillä festivaaleilla; Carintischer Sommer Festival ja Lontoon BBC Proms. Menestyksekkäiden vierailujen jälkeen orkesteri teki hienon kauden avauksen Korundissa ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ainutlaatuisella yhteistuotannolla Suomen Kansallisoopperan kanssa. Oopperakonsertin johti kapellimestari John Storgårds ja solisteina olivat sopraanot Johanna Rusanen-Kartano ja Jenni Lättilä sekä baritoni Hannu Niemelä ja bassobaritoni Hannu Forsberg. Syyskuussa juhlittiin Kamarisinfoniakonsertilla Arin juhlavierailu orkesterin entisen taiteellisen johtajan Ari Angervon 50 vuotistaiteilijajuhlaa ja Angervon 70 vuotisjuhlavuotta. Juhlakonsertissa solistina oli orkesterin konserttimestari Reetta Kataja. Klarinetisti Björn Nyman oli solistina Björn is back konsertissa. Nykyisin norjalaistunut Nyman aloitti ammattiuransa Lapin kamariorkesterissa. Lokakuussa orkesterissa usein vieraillut cembalotaiteilija Elina Mustonen vastasi musiikillisesta ohjauksesta cembalon äärestä. Klarinetisti Lauri Sallinen yhdessä bandoneontaiteilija Henrik Sandsin kanssa tarjoili tunnettuja suomalaisia tangoja ja laulelmia uudenlaisina versioina á la Lauri Sallinen. Marraskuussa orkesterissa aikaisemminkin vieraillut kapellimestari Clemens Schuldt johti konsertin Korundissa. Tämän jälkeen orkesteri ja Schuldt matkasivat Tanskaan. Ohjelmassa on peräti viiden eri tanskalaissäveltäjän teosten kantaesitystä solisteina nokkahuilisti Michala Petri ja kitaristi Leif Hesselberg. Jousten vieraillessa Tanskassa puhaltajat ovat laatineet oman konserttiohjelmansa konserttiin Maalta ja mereltä kaupunkiin. Suomen tämän hetken kuuluisimpiin ja ehdottomasti koko maailman merkittävimpiin ja arvostetuimpiin aikamme säveltäjiin kuuluva Magnus Lindberg teki ensivierailun Lapin kamariorkesteriin. Konsertissa Lindberg johti, soitti pianoa ja toimi musiikillisena ohjaajana. Konsertin ohjelmassa Lindbergin oma musiikki on keskipisteessä. Kausi päättyy Joulukonserttiin, jonka johtaa orkesterin taiteellinen johtaja, kapellimestari John Storgårds ja solistina loistava sopraano Soile Isokoski. Suomalaista ja kansainvälistä joulumusiikkia -konsertti on myös Helsingissä Kallion kirkossa, josta se lähetetään suorana Euroopan Yleisradioliiton (EBU) maihin. Joulukonsertin levy ilmestyy marraskuussa. Saamelaiskeskus Sajoksen lisäksi orkesteri vieraili Ivalon, Kemijärven ja Sodankylän kirkossa sekä Kittilän Pöntsössä. Orkesteri levyttää Korundissa Tanskan konsertin ohjelman sekä tanskalaisen säveltäjä Bent Sørensenin musiikkia. Koululais ja kyläkonsertteja on jatkettu, samoin avoimia kenraaliharjoituksia ja taiteilijatapaamisia. 11

12 Ruskaretkellä Lapissa Matkalaiset kokoontuneena ryhmäkuvaan Tievatuvan vanhimman majoitusrakennuksen eli Purotievan eteen. Taustaa Yhteensä 39 henkeä osallistui Valkealan seurakunnan ruskaretkelle Retkeen liittyi erityistä historian siipien havinaa, sillä ensimmäinen ruskaretken nimellä tehty Lapin matka Valkealan seurakunnasta järjestettiin tasan 35 vuotta sitten eli syksyllä Tämänvuotinen retki suuntautui täsmälleen samoihin maisemiin kuin tuo ensimmäinen matka. Majapaikkana oli Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen omistama tunnelmallinen Tievatupa lähellä Kiilopäätä ja Saariselkää. Kuluneiden 35 vuoden aikana Tievatupa on huomattavasti kasvanut ja kehittynyt. Muistorikas oli se hetki, kun matkalaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan Tievatuvan vanhimman majoitusrakennuksen eli Purotievan eteen. Siitä toiminta oli aikoinaan alkanut, ja monet kerrat ovat valkealalaisetkin siinä miljöössä vierailleet. Vuoden 1979 ruskaretken matkanjohtajina olivat toimineet silloisista seurakunnan työntekijöistä nuorisoohjaaja Antero Korhonen ja kirkkoherra Sakari Vihma. Suuri Lapin ystävä ja tuntija Antsa oli edelleen puuhahenkilönä ja matkanjohtajana tämän syksyn retkelläkin. Toisena matkanjohtajana palveli nykyinen kirkkoherra Marko Marttila. Antsan ohella myös matkaseurueeseen kuulunut Irma Kokkola oli ollut mukana jo vuoden 1979 reissulla. Kaksi alkuperäistä ruskaritaria oli siis vielä vahvasti menossa mukana. Päiväretkiä Päiväohjelmat noudattelivat pitkälti sellaista kaavaa, että aamiaisen jälkeen kokoonnuttiin Tievakappeliin aamuhartauteen. Sen jälkeen siirryttiin maastoon kyseisen päivän vaelluskohteeseen. Iltapäivän puolella palattiin Tievatuvalle, jossa saunat odottivat lämpiminä. Kunakin iltana oli matkalaisten yhteinen illanvietto iltakahvin tai -teen sekä laulun, sketsien ja leikkimielisten kilpailujen muodossa. Ilta päättyi iltahartauteen ja yhdessä lausuttuun Herran siunaukseen. Ensimmäisen vaelluksen kohteena oli Tankavaaran luontopolku. Samalla tuli kerrattua rautaisannos viime sotien historiaa, sillä saksalaisten kaivamia taisteluasemia näkyi yhä selvästi maastossa vaellusreitin varrella. Toisena päivänä ryhmämme liikkui Kiilopään maisemissa. Iso ryhmä jaettiin kahteen osaan, jolloin valittavana oli joko lyhyempi tai pidempi reitti. Pidemmän reitin valinneet saivat ihailla kuvankaunista Luulampea. Yksi ruskaretken jännittävimpiä kokemuksia oli kullanhuuhdonta Kuivakurussa. Toivorikkaina kaikki ottivat vaskoolinsa ja miettivät varmaan mielessään, mihin äkkirikastumisensa varat käyttäisivät. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että useimpien vaskooleihin ei jalometallia tarttunut. Jotkut onnekkaat saivat talteen basilleiksi kutsuttu- 12

13 ja pienenpieniä kullan hitusia. Kullankaivajien karusta elämästä puhui omaa korutonta kieltään Jaakko Mäkisen hökkelimäinen mökki, jossa tämä legendaarinen kullankaivaja oli asunut vuosikymmenien ajan vuoden ympäri. Hyvin mieliinpainuva oli myös retki Inarijärvelle. Linja-autosta siirryimme katamaraanin kyytiin, joka kuljetti seurueemme Inarijärven Ukonsaareen, saamelaisten muinaiselle uhripaikalle. Osa matkalaisista halusi jäädä katamaraanin paluukyydistä ennen päätepysäkkiä ja patikoida jalan kirkkopolun Pielpajärven erämaakirkkoon. Viimeisenä vaelluspäivänä ryhmä nousi Kaunispään huipulle, josta on henkeäsalpaavan hienot näköalat. Aamuhartaudessa oli matkaevääksi annettu virren sana: Vaikka polku näin nousee vastamaata, enpä levähtäin pysähtyä saata. Aion perille, juhlaan vuorelle. Keli Ruskaviikkomme oli poikkeuksellisen lämmin. Enimmillään lämpötila kohosi jopa 18 asteeseen. Mitään matkalle varattuja villavaatteita ei tarvinnut. Ruska oli kaunis: koivut hohtivat kirkkaan keltaisina ja punainen maaruska oli hienosti päässyt esiin. Sade ei kastellut meitä kertaakaan. Poroja näkyi yllättävän vähän, vain muutaman kerran ohimennen. Porot olivat kuulemma lähteneet joidenkin sienten perässä syrjäisemmille seuduille. Lapin luonnon kauneus, sen värien hehku ja äänettömyys virkistivät ja ravitsivat taatusti jokaista matkalaista. MARKO MARTTILA Kuvankaunis Luulampi Kiilopään maisemissa. PYHÄ NIKOLAUS Erkki Mutru Paul Claudel in mukaan On syvä talvi metsässä, siellä ratsastaa Pyhä Nicolaus puitten lomassa. Hänen aasinsa kantaa kahta säkkiä, täynnä lasten toivomia lahjoja. On hienoa, että vihdoinkin sataa lunta. Siis syksy on päättynyt, kesäkin ja kaikki muut vuodenajat. Niin paljon on peittynyt jäljettömiin. Vielä eilen vei savinen polku sumuun, lehdettömän koivun luo... 13

14 Kitee Vuoden Rajakunta Rajaseututyön juhla 90 vuotta rajaseututyötä Rajaseutuliitto juhli 90-vuotista historiaansa vuoden rajakunnassa Kiteellä Juhlapaikkana toimi sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen ja sen ruokasali. Juhlatilan yhteyteen oli koottu rajaseututyön historiaa kuvaava laaja näyttely. Juhlavieraat saivat ennen tilaisuuden alkua nauttia Rajaseutuliiton tarjoamista juhlakahveista. Juhla alkoi musiikkiesityksellä. Idols-semifinalisti Sara Kurkolan lauluesitykset ja harmonikkataiteilija Anniina Luukkaisen säestys virittivät vieraat juhlalliseen ja lämminhenkiseen tunnelmaan. Rajaseututyön juhlijat toivotti tervetulleeksi Kiteen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kari Sutinen. Hän kertoi rajan ja rajavalvonnan merkityksestä Kiteelle. Keski-Karjalan historiassa raja on ollut hyvin merkityksellinen. Juhlatilaisuuden juontajana toimi Rajaseutuliiton puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Matti Väistö. Hän korosti, että rajaseututyön pitkä historia antaa hyvän aiheen muistella kuluneita yhdeksää vuosikymmentä ja kiittää vastuunkantajia. Erityinen kiitos kuuluu Kiteellä vuonna 1870 syntyneelle rajaseututyön uranuurtajalle, maanviljelysneuvos Uuno Branderille. Branderilla oli voimakas palo ja innostus rajaseudun elinolojen monipuoliseen kehittämiseen. Hän oli näkijä, tekijä ja uudistaja. Matti Väistö korosti sitä, miten tärkeä osa Branderin aloitteesta liikkeelle lähtenyt rajaseututyö on ollut Suomen ja sen rajaseudun historiassa. Suomalaisen yhteiskunnan muutos merkitsee sitä, että rajaseututyö on tänä päivänä monien uusien haasteiden ja valintojen edessä. Rajaseututyön ystävä Olavi Lautamäki juhlavieraana Kiteellä (Kuva: Olli Lihavainen) Juhlapuheen piti Rajaseutuliiton hallituksessa hyvin pitkän työpäivän tehnyt FT, emeritus maaherra Eino Siuruainen. Hän oli valinnut teemakseen Rajaseutyö hyvinvoinnin edistäjänä. Hän tarkasteli aluksi rajaa käsitteenä ja sen merkitystä ihmiselle, alueelle ja koko yhteiskunnalle. Suomen maantieteellinen asema ja historia ovat merkinneet sitä, että rajoilla on ollut hyvin voimakas tunnesisältö. Siuruainen pohti laajasti Uuno Branderin merkitystä suomalaisen maaseudun kehitykselle ja uudistukselle. Siuruaisen mukaan Brander on hyvä esimerkki siitä, miten yksittäinen ihminen on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa ja sen maaseutua. Branderin aikana silloisesta rajaseutuyhdistyksen toimistosta kasvoi rajaseututyön todellinen tieto- ja innovaatiokeskus, joka jakoi tietoa ja avusti rajaseudun asukkaita monissa käytännön asioissa. Maataloudellisten rajaseutuneuvojien kautta kehitysideat, osuuskunnat, viljelymuotojen kokeilut ja erilaiset yhteishankinnat tuotiin rajaseudun ihmisten käyttöön. Siuruaisen mukaan rajaseututyön pitää myös tulevaisuudessa olla kenttätyötä ihmisten parissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kysyttävä, mistä me löydämme uutta yhteisöllistä vastuuta. Uuno Branderin kaltaista innostusta ja Uuno Brandereita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Arvojen säilyttäminen ja yhteisöllinen vastuunotto asioiden hoidossa ovat yhä tärkeitä. Juhlassa käytti puheenvuoron myös Uuno Branderin sisaren Eevi Takalan perillinen Tellervo Romppanen. Hän muisteli omistamansa vanhan valokuvan perusteella Branderin käynnistämän opintokerhotyön yhtä kokoontumista Kiteellä, jossa paikalla oli 145 nuorta kerholaista. Toinen muistelija oli nyt jo 90-vuotias professori ja historian tutkija Veijo Saloheimo. Hän kertoi tavanneensa Uuno Branderin alle 10-vuotiaana poikasena. Saloheimon isä Lauri Saloheimo oli Branderin hyvä yhteistyökumppani ja Tohmajärven suoviljelykoeaseman hoitaja. Branderin vierailut heidän kodissaan Uimaharjussa jättivät silloin nuoreen mieheen pysyvät muistot. Tilaisuuden päätössanat lausui Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen. Hän kiitti Rajaseutuliittoa vuoden rajakuntanimityksestä ja hyvästä yhteistyöstä. Auvinen totesi, että Kiteellä ja Keski-Karjalassa eletään hyvin haasteellista aikaa. Hän kehotti ottamaan haasteet avoimin mielin vastaan. Puheensa päätteeksi kaupunginjohtaja luovutti yhdessä valtuuston 2. varapuheenjohtajan Kari Sutisen kanssa Kiteen kaupungin lahjan Rajaseutuliiton puheenjohtajalle Matti Väistölle. Juhlan jälkeen vieraat tutustuivat ruokasalin seinille pystytettyyn juhlanäyttelyyn. Näyttely kuvaa noin 30 kuvataulun avulla rajaseututyön yhdeksän vuosikymmentä jatkunutta monivaiheista historiaa alkaen Uuno Branderista aina nykypäivään. Näyttely on nähtävänä jouluun saakka. Oli Lihavainen 14

15 Kitee Vuoden Rajakunta juhlatilaisuus Kiteellä Uuno Branderista tähän päivään, puheenjohtaja Matti Väistö Kunnioitetut rajaseututyön ystävät, arvoisat juhlavieraat Rajaseututyön yhdeksän vuosikymmentä antaa aihetta monenlaiseen muistelemiseen, kiitokseen ja juhlaan. Erityisen suuri kiitos kuuluu Kiteellä vuonna 1870 syntyneelle rajaseututyön uranuurtajalle, agronomi, sittemmin maanviljelysneuvos Uuno Branderille. Jo nuoresta pitäen Uuno Branderilla oli mahdollisuus tutustua paitsi kotipitäjänsä myös laajemmin Itä-Suomen ihmisten elämään ja oloihin. Hänellä oli nuoresta pitäen vahvaa rajaseudun elinolojen monipuolisen kehittämisen ja yhteiskunnallisten uudistusten paloa. Tästä yhtenä osoituksena oli toiminta Kiteen Nuorisoseuran perustamiseksi ja sittemmin pitkään seuran kantavana voimana. Ennen varsinaisen rajaseututyön käynnistymistä agronomi Uuno Brander ehti toimia muun muassa käytännön viljelijänä, maatalousaineiden opettajana, nuorison herättäjänä, lehtimiehenä, konsulenttina, kotimaisen karjanjalostuksen esitaistelijana, kansanedustajana ja ministerinä sekä maataloudellisen järjestö- ja neuvontatoiminnan uudistajana. Hyvällä syyllä Uuno Branderia voi luonnehtia sekä näkijäksi että tekijäksi, joka kirjoituksillaan ja aloitteillaan toi voimakkaasti esiin nuoren valtion velvollisuutta kehittää rajaseudun oloja ja korjata epäkohtia. Sittemmin rajaseututyön käynnistyessä valtioneuvosto määräsi helmikuun 23 päivänä 1923 Uuno Branderin johtamaan toimintaa. Hänen tehtävänään oli johtaa ja valvoa niitä toimenpiteitä, joihin ryhdytään rajaseutujen maatalouden kohottamiseksi. Tuleva työ keskittyi paljolti maatalouden neuvontaan, kuten nimi maataloudellinen rajaseututoiminta myös osoittaa. Vuoden 1924 valtiopäiville hallitus antoi laajan esityksen rajaseutujen sivistyksellisten ja taloudellisten olojen kohottamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä. Vuoden 1923 alussa käynnistyi rajaseututyö myös vapaana kansalaistoimintana. Aluksi toiminta tapahtui Suomalaisuuden Liiton osastona, sittemmin se eriytyi ja itsenäistyi rekisteröidyksi Suomen Rajaseutuyhdistykseksi vuonna Vuoteen 1934 järjestön puheenjohtajana toimi maataloudellisen rajaseututoiminnan johtaja Uuno Brander. Tänä vuonna 90 vuotta yhtäjaksoisesti ilmestyneestä Rajaseutu -lehdestä muotoutui rajaseututyön äänenkannattaja. Lehden avulla haluttiin tehdä rajaseutuasiaa tunnetuksi myös tavallisen kansan keskuudessa ja saada ihmisiä mukaan toimintaan rajaseutujen ihmisten auttamiseksi ja olojen kehittämiseksi. Arvoisat juhlavieraat Vapaaehtoinen kansalaistoiminta muotoutui vuonna 1927 rekisteröidyn Suomen Rajaseutuyhdistyksen sääntöjen mukaisesti varsin laaja-alaiseksi. Samalla yhteistyö Rajaseutuyhdistyksen ja valtion rajaseututoiminnan välillä oli tiivistä. Todettakoon tässä, että rajaseudun ihmisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin puolesta oli myös muita arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoistoimijoita, kuten Rajaseudun kerhoyhdistys ja sitä edeltänyt, sittemmin Aino ja Olla Teräsvuoren nimillä säätiöity Rajaseudun Kansankorkeakoulu -yhdistys. Aikanaan Olla Teräsvuori oli muun muassa Joensuun Vapaaopistonkin varhainen alkuunpanija. Maakuntamme eteläosissa 1930-luvulla kiteeläinen Topi Lipsanen oli aktiivinen kansankorkeakouluaatteen puolestapuhuja kumppaninaan Uuno Putkonen. Rajaseutuyhdistyksen yhtenä toimintamuotona oli alusta lähtien rajaseudun olojen tunnetuksi tekeminen. Yhdistyksen toimistosta tulikin monipuolinen tietotoimisto ja käytännönläheinen palveluelin. Tietotoimistoa hoitamaan palkattiin oma henkilönsä. Toimisto jakoi sekä tietoa että avusti rajaseudun asukkaita ja kuntia muun muassa paikallistieavustusten, suonkuivatuslainojen, puhelinasioiden, kansakouluja koskevien sekä postilinja-asioiden hoidossa ja valtionapujen hakemisessa. Rajaseututyön keskusjärjestöksi perustettiin tammikuussa vuonna 1963 Rajaseutuliitto ry. Sen jäseniksi tulivat Rajaseutuyhdistys sekä eri puolilla maata toimineet Rajaseudun Ystäväin Liiton jäsenyhdistykset. Vapaaehtoista rajaseututyötä kannustava rajaseudun ystävien liike käynnistyi Tampereelta lähinnä rouva Vivi Liuksialan toimesta. Eri puolille maata perustetut yhdistykset muodostivat Rajaseudun Ystäväin Liiton, joka keskusjärjestönä lakkasi Rajaseutuliiton perustamisen myötä. Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1956 toiminut kenttäpiispa Toivo Laitinen valittiin uuden Rajaseutuliitto ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1974 saakka. Hyvä juhlayleisö Yhdeksän vuosikymmenen ikään ehtinyt rajaseututyö on tärkeä osa Suomen ja rajaseutujen historiaa. Rajaseuduilla on koettu vahvaa myönteistä kehitystä, mutta myös maaltamuuttoa ja autioitumista. Kehityksen kaari näkyy selkeästi maatalouden muutoksessa. Pienten ihmis- ja hevostyöhön perustuneiden maatilojen aikakausi alkoi hiipua yli puoli vuosisataa sitten alkaneen maatalouden ripeän koneistumisen ja teknologisen kehityksen myötä Näinä voimakkaina maaseudun murrosvuosina korostui monipuolinen toiminta rajaseutujen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tässä työssä Rajaseutuliitto oli osaltaan mukana. Wihurin tilojen myötä maatalousneuvonnassa toteutui esimerkin voima. Matkailua ja maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista sekä kurssitoimintaa ja ammatillista koulutusta edistettiin. Tärkeänä nähtiin rajaseutujen jatkuu seuraavalla sivulla... 15

16 Kitee Vuoden Rajakunta...jatkoa edelliseltä sivulta kehitysaluepoliittisten toimenpiteiden monipuolistaminen ja vahvistaminen. Vuosikymmenten mittaan on rajaseututyössä suuri merkitys ollut myös suoranaisella avustustoiminnalla ja vanhustyöllä. Nuorten tukeminen opintoapurahoin sekä opiskelemaan rohkaiseminen ja kannustaminen ovat perinteisesti kuuluneet rajaseututyöhön. Koulutuksellisesta tasa-arvosta ja koulutuksen saatavuudesta on edelleen kannettava huolta. Rajaseututoiminnan historiassa yhteistyö kirkon kanssa on tärkeällä sijalla. Maanviljelysneuvos Uuno Brander oli tässäkin aloitteellinen. Pastori ja sittemmin kenttäpiispa Toivo Laitinen aloitti ensimmäisenä rajaseutupappina Kuusamon Paanajärvellä vuonna Sittemmin kirkollinen rajaseututoiminta ja rajaseutupiirien verkko laajeni kattamaan suuren osan rajaseuduista. Hyvä rajaseutujuhlan yleisö Rajaseututyön 90-vuotinen historia on vaikuttava. Tämä monipuolinen ja kaikille elämän aloille ulottunut toiminta ansaitsee suuren kiitoksen ja kunnioituksen. Erityinen kiitos ja kunnioitus kuuluu työn käynnistäjälle ja toimintaan innostajalle, maanviljelysneuvos Uuno Branderille. Maamies-lehden uutena päätoimittajana Uuno Brander painotti ensimmäisessä pääkirjoituksessaan yhteistoiminnan merkitystä joulukuussa Hän kirjoitti: Ei ole kyllin, että sivistystä levitetään ylhäältä päin, vaan ne, jotka sivistetään on itse saatava toimintaan ja itseään auttamaan yhteistoiminnan kautta. Tänään rajaseututyö on valintojen ja uudistusten edessä. Aikanaan hyvinkin aktiivisista jäsenyhdistyksistä on yksi toisensa jälkeen tullut elinkaarensa päähän. Maamme laajojen rajaseutujen kehittämisen samoin tähän aikaan sopivan rajaseututyön tekemisen tarve kuitenkin jatkuu. Rajaseututyössä tärkeä sijansa on vuosittain jaettavilla opintoapurahoilla ja muulla aktivoivalla nuorisotoiminnalla. Vuoden rajakuntien kanssa yhteistyö on ollut tuloksekasta ja yhdessä on haettu uudenlaisia toimintamuotoja. Tämän vuoden rajakunnan Kiteen kanssa yhteistyö on ollut esimeriksi kelpaavaa, tästä parhain kiitoksemme Kiteen kaupungille ja sen luottamushenkilö- sekä virkamiesjohdolle että kaikille toimijoille. Historia osoittaa, että rajaseututyölle on kulloisessakin ajassa ollut oma paikkansa. Voimme todeta, että on tartuttu tärkeisiin asioihin, on osattu tehdä ja on tehty yhteistyötä, on osattu innostaa. Tänään muistamme kiitollisin ja kunnioittavin mielin tätä arvokasta työtä, jota on tehty suurella sydämellä ja innostuksella - innostuksella, jota ei missään oppilaitoksessa opita vaan joka tarttuu. (KT...) 16

17 Kitee Vuoden Rajakunta Rajaseututyö hyvinvoinnin edistäjänä Juhlapuhe, maaherra Eino Siuruainen Kunnioitetut juhlavieraat, hyvät rajaseututyön ystävät! Suomen maantieteellinen asema ja koettu historia ovat asettaneet käsitteelle raja ja rajaseutu poikkeuksellisen vahvan tunnesisällön. Tieteellisesti arvioituna raja on kahden alueen väliin sovittu jakolinja tai tila (Suomi idän ja lännen välissä). Raja voi olla kamppailun kenttä (Kypros, Belfast). Raja voi olla myös alueita yhdistävä tekijä (Tornio-Haaparanta). Rajan paikka ja olemus voivat muuttua (Suomi-Venäjä). Rajan läpäisy vaihtelee vapaudesta (Shengen) tiukkaan valvontaan (Koreat). Rajoja luovat myös mentaaliset tekijät (russofobia/russofilia). Rajat ilmentävät yhteiskuntien alueellista organisoitumista. Ne ovat useasti poliittisen ja taloudellisen vallankäytön ilmentymismuotoja (Krimi ja Itä-Ukraina, Nato ja EU). Globalisaatio häivyttää luonnolliset rajat. Väestön, talouden ja sosiaalisten rakenteiden keskittyminen jakaa alueita kasvukeskuksiin ja taantuviin rajamaihin. Talous- ja sosiaalipolitiikalla voidaan eroja tasoittaa tai syventää, jos poliittista tahtoa löytyy. Suomen syrjäseutujen alikehittyneisyys ja itärajan sulkeminen v käynnistivät valtion ja vapaaehtoiset toimet rajaseutujen kehittämiseksi. Työn lähtökohtina olivat oikeudenmukaisuus, heikompien aseman parantaminen, talouden ja työn kehittäminen sekä vastuu kansakunnan yhtenäisyydestä ja puolustuksesta. Rajaseututyön käynnistäjä, agronomi, maanviljelysneuvos ja valtiopäivämies Uuno Brander käynnisti innostuksellaan, osaamisellaan ja vastuullisuudellaan maanlaajuisen syrjäseutujen innovatiivisen uudistamisen. Valtion, järjestöjen ja vapaaehtoistyön toteuttama rajaseutujen kehitystyö sai pian vaikuttavat mittasuhteet lähes kaikilla elämänaloilla. Kohti nykyaikaa vaurastuminen, kunnallishallinnon monipuolistuminen ja asennemuutokset ovat siirtäneet kehittämistyön yhteiskunnan vastuulle. Nyt julkishallinnon ja Suomen talouden kestävyysvaje edellyttävät jälleen valtion, kuntien, järjestöjen ja kansalaisten yhteisvastuuta syrjäisten alueiden ja kansalaisten syvenevien ongelmien korjaamiseen. Hyvinvoiva maa on ajautunut syviin ongelmiin. Arvoisat kuulijat! Maaherra Eino Siuruainen. Suomen lähihistoria sisältää kansanliikkeitä, jotka ovat ohjanneet yhteiskuntamme kulkua. Hyödyn aikakaudella 1700-luvulla maallinen ja kirkollinen yhteisnäkemys kannusti väestöä viljelytapojen tehostamiseen, merenkulkuun ja ulkomaankauppaan. Autonomian aikana 1800-luvun puolivälissä raskaat nälkävuodet pakottivat elinolojen kehittämiseen. Kalevala vahvisti kulttuurin juuria ja kannusti kansalliseen heräämiseen. Syntyi taiteen ja kulttuurin kultakausi. Venäjän autonomian sortovuodet, Suomen itsenäistyminen sekä sisällissodasta selviytyminen loivat innostuksen kansalliseen kehitykseen. Yhtäaikaisesti purettiin torpparilaitos, uudistettiin lainsäädäntöä, perustettiin puolueet, käynnistettiin osuustoiminta, synnytettiin kansalaisjärjestöt, säädettiin oppivelvollisuus sekä viritettiin talouden ja sosiaalisten olojen kehittäminen. Tuolloiset poliitikot, jotka olivat lähtöisin kansan kokeneista, syvistä riveistä, oivalsivat kirkkaasti valtion tarpeen yhtenäistää kansaa ja luoda kaikinpuolisia edellytyksiä maan talouden, sosiaalisten olojen ja kulttuurin kehitykselle. Rajaseututyön käynnistäminen ulottui voimakkaana kansalliseen ajatteluun ja käytännön kehittämiseen. Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan sulkeminen 1917 katkaisi autonomian ajan vilkkaat yhteydet rajan yli. Suurimmat ongelmat kasautuivat Kaakkois-Suomeen, jonka väestö oli töissä tai vieneet tuotteitaan Pietariin ja saaneet sieltä vastineeksi halpoja elintarvikkeita. Kiteellä v syntynyt agronomi Uuno Brander oli erityisen syvällisesti perehtynyt Korpiselän ja lähikuntien maaseudun taloudellisiin ja sosiaalisiin oloihin. Jo vuonna 1891 hän oli ollut perustamassa nuorisoseuraa syntymäkuntaansa. Hän tajusi syvällisesti tarpeen rajaseutujen väestön taloudellisen ja henkisen elämän kohottamiseen, rajaseutujen lähentämiseen muuhun Suomeen sekä venäläisen vaikutuksen vähentämiseen maanpuolustuksellisista syistä. Karjalaan paenneet punakapinalliset lisäsivät poliittisia paineita rajan takaa Suomea kohtaan. Uuno Brander käynnisti aluksi laajamittaisen Maataloudellisen rajaseututoiminnan. Valtion tukema maataloudellinen rajaseutuneuvonta kesti vuodesta 1923 aina vuoteen 1967 saakka. Toiminta kytkettiin viisaasti jo toimiviin järjestöihin, maanviljelysseuroihin, marttajärjestöön sekä alan muihin koulutus- ja neuvontaorganisaatioihin. Rajaseutuneuvonta toi uuden lisän jo toimiviin organisaatioihin. Parhaimmillaan vuonna 1939 rajaseuduilla toimi 130 neuvojaa; 50 maataloudessa, 50 kotitaloudessa ja loput erikoisaloilla. Neuvonta pyrki luomaan pitäjiin ja kyliin mallitiloja, joiden kehittämiseen jatkuu seuraavalla sivulla... 17

18 Kitee Vuoden Rajakunta...jatkoa edelliseltä sivulta ohjattiin valtion tukea. Merkittävän lisän maaseudun ja maatilojen innovatiiviseen kehittämiseen toi merenkulkuneuvos Antti ja Jenny Wihurin säätiön rahoittama nk. Wihuri-tilatoiminta. Säätiön rahoitusohjelma kesti vuodesta 1943 vuoteen Laivanvarustajapariskunta käytti yhteensä noin 1,3 milj. mallitilatoimintaan. Maataloudellinen rajaseutuneuvonta jalkautti kokeneiden ja motivoituneiden neuvojiensa kautta valtavan kehitysinnovaation maan rajaseuduille. Neuvojien henkilökohtaiset käynnit tiloilla ja perheissä loivat tärkeän kontaktin päästä keskustelemaan perheiden ja talouden ongelmista, sosiaalisista oloista sekä yhteistoiminnan mahdollisuuksista kyläyhteisöissä. Talkootyöt edistyivät, osuuskuntia perustettiin, viljelymuotoja kokeiltiin ja yhteishankintoja toteutettiin. Väestöä neuvottiin inhimillisen elämän kaikilla sektoreilla. Käynnit, kokoukset ja seminaarit olivat tärkeitä, sillä väestöstä 70 % asui maaseutuoloissa. Asutuslakien perusteella lohkottiin uusia tiloja. Talvisotaan mennessä Suomi saavutti yli 90 %:n elintarvikeomavaraisuuden. Moskovan rauhan (1944) jälkeinen sotakorvausten maksu pakotti maan teollistumaan ja nostamaan vain 3 %:n teollisuustyövoiman osuuttaan. Teollistamisen rinnalla jatkettiin maaseudun kehittämistä. Rinnan maaseutuneuvonnan kanssa käynnistyi myös vapaa kansansivistystyö rajaseuduilla. Tammikuussa 1923 perustettiin Suomalaisuuden Liittoon Rajaseutuosasto. Senkin puheenjohtajana Uuno Brander totesi: Tehtävänä on rajaseutujen taloudellisten ja henkisten olojen kehittäminen sekä kansalaisten herättäminen rajaseutukysymyksiin. Osasto perusti Rajaseutu - lehden, joka edelleen vaalii ja nostaa esille rajaseutukysymyksiä. Suomen Rajaseutuyhdistys Vuonna 1927 osasto itsenäistyi Suomen Rajaseutuyhdistykseksi. Hankittuun Tunturikadun toimitilaan muutti erillisenä toimijana myös Maataloudellinen rajaseututoiminta. Toimistosta tuli rajaseututyön innovaatiokeskus, joka sai monipuolista tietoa oloista ja kehityksestä koko maan rajaseuduilla. Toimisto jakoi tietoaan valtiohallinnolle, kansanedustajille ja kentän toimijoille. Yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Pekka Puhakka kiersi ahkerasti tapaamisissa, neuvotteluissa ja toteutti kehittämisseminaareja. Matkailua edistämällä Rajaseutuliitto pyrki kahteen tavoitteeseen. Ohjaamalla rintamaiden ihmisiä rajaseutujen kauniiseen ja koskemattomaan luontoon sekä ihmisten pariin, voitiin kasvattaa kansallista eheyttä ja lisätä myönteistä mieltä syrjäseutuja kohtaan. Samalla voitiin laajentaa elinkeinoperustaa palvelemalla vierailijoita. Kohteiksi muodostuivat Lappi, Koillismaa, Kainuu ja Karjala. Yhdistys julkaisi Rajaseutujen matkaoppaan v ja Rajaseutu-lehden matkailun erikoisnumeron v sekä Rajaseutumatkailukirjasen Alan innovointi ja kehittäminen siirtyi vähitellen matkailuorganisaatioille. Tehtävien painopistettä siirrettiin kouluoloihin, opettajien pätevyyteen sekä rajaseutulisiin, kirjastojen saantiin sekä opintorahojen välittämiseen. Rahoitus laajeni pian kansanopistoista ja ammattikouluista oppikouluihin ja seminaareihin. Rajaseuduilta lähteneitä kannustettiin valmistumisen jälkeen hakeutumaan työhön kotiseuduilleen. Vuodesta 1952 vuoteen 1982 sanomalehti Uusi Suomi lahjoitti ylioppilastyttökilpailujensa tuoton rajaseudun opiskelijain stipendeiksi, yhteensä 1,3 milj. markkaa, yli Vapaa kansalaistyö rajaseutujen hyväksi laajeni 1930-luvulla Pudasjärvellä syntyneen ja Tampereella asuneen Viivi Liuksialan toimesta. Käynti Rajavartioston vieraana Kuusamon Paanajärvellä avasi hänen ja delegaationsa silmät Koillismaan ja koko rajaseudun köyhyydelle. Saman vuoden 1933 jouluna Lapin Rajaseutuystävät ja Rajaseudun Ystävät Tampere ry. lähettivät autokuormallisen joulupaketteja rajamiesten jaettavaksi alueidensa köyhille perheille. Seuraavina vuosina joulupaketeista tuli yhä yleisempi avustamismuoto. Ennen talvisotaa Rajaseudun Ystävien yhdistysten määrän ollessa parikymmentä ja jäsenmäärän yli 3 000, perustettiin Rajaseudun Ystävien Liitto. Talvi- ja jatkosota seurauksineen sekä sotakorvauksien maksu syvensivät kansakunnan köyhyyttä ja murheita. Avustamalla pyrittiin korvaamaan lähes kaikkia rajaseutujen puutteita. Käytännön toimista mainittakoon kuusi ruotsalaista lahjataloa lastenkodeiksi Kuhmoon, kolme asuinparakkia Suomussalmelle, viisi Kuhmoon ja kaksi Ilomantsiin, neuvolan perustaminen Käylään, pappilan rakentaminen Oulankaan, terveystalot Ilomantsiin ja Hattuvaaraan, kaksi silmäklinikkaa Kuusamoon hoitamaan trakoomapotilaita. Itäkarjalaan rakennettiin Aunuksen lastenkoti ja Äänislinnan isäntä- ja emäntäkoulu. Lappiin rakennettavan Lastenlinnan tuli taistella laajentuvaa tuberkuloosia vastaan ja Tervolan Varejoen Petsamon evakoille oli rakennettava terveystalo. Nämä muutamat esimerkit osoittavat rajaseututyön laajuutta ja varoja kysyvää konkreettista työtä. Yhteistyö kansankirkkojen ja seurakuntien kanssa johti lukuisten rajaseutukirkkojen ja -kappeleiden sekä asuntojen rakentamiseen, rajaseutupappien sekä diakonissojen palkkaamiseen. Rajaseututyö oli mukana rakennettaessa tuhottuja kirkkoja ja elvytettäessä seurakuntien sodanjälkeistä toimintaa myös ulkomaisten avustusten turvin. Rajaseutujen kirkollinen työ sulautui erityistukien päättyessä seurakuntien normaaliin tointaan vuonna Yhteiskunnan kehittyessä, kuntien tehtävien ja vastuiden monipuolistuessa sekä vaurauden kasvaessa julkishallinto alkoi korvata myös rajaseututyötä. Sodan kokenut ja maan jälleenrakentanut sukupolvi siirtyi vähitellen vastuusta. Valtio ja seurakunnat vetäytyivät rahoituksesta ja monet yhteistyötahotkin jäivät historiaan. Rajaseututyön voima oli saavuttanut laajuutensa, toiminnan taloudelliset edellytykset kaventuivat ja kansalaisten yhteisvastuun asenne alkoi hiipua. Rajaseutuliitto ry Puheenjohtajansa kenttäpiispa Toivo Laitisen johdolla rajaseututyön organisaatiot ja voimavarat yhdistettiin v Rajaseutuliitto ry:ksi. Työn jatkuessa pidettiin runsaasti kursseja, rakennettiin vanhustentaloja Enontekiölle ja Utsjoelle sekä tehtiin rajaseuturetkiä ja tutustumismatkoja. Vuonna 1967 myös maaseudun neuvonta jäi vapaaehtoispohjalle. Vielä 1980-luvulla liitto 18

19 Kitee Vuoden Rajakunta sai toimintaansa hetken valtion budjetti- ja RAY:n varoja. Kaikki yhteiskunnan tuet päättyivät Tilanne lamautti rajaseututyötä aineellisesti ja henkisesti. Vanhustyö oli lopetettava ja sosiaalinen avustaminen sekä liiton toiminta jäivät yhä vähentyvien lahjoitusten ja testamenttien varaan. Rajaseutuliiton toiminta kohdistuu edelleen yli 50 kuntaan, joiden alueella asuu noin asukasta. Entä nyt rajaseututoiminta? Viime vuodet Rajaseutuliitto on toiminut niukoilla resursseilla. Tiedotus- ja julkaisutoiminnalla on pyritty vaikuttamaan maan vähäosaisten alueiden ja ihmisten hyväksi. Vuosittaisella rajakunta-valinnalla on vaikutettu kohdennetusti eri alueiden toimintaan ja arvoihin. Piristystä rajaseutujen toimintaan ovat tuoneet lukuisat alueiden sekä maiden väliset kehityshankkeet Pohjoiskalotilla ja Venäjälle pitkän itärajan yli. Valitettavasti näissä rahakkaissa, maakuntavetoisissa yhteishankkeissa Rajaseutuliiton ääntä ei juurikkan ole kuultu. Yhteistyötä on tehty Salpalinja-hankkeessa ja Amerikan naisjärjestön kanssa. Opintorahatoimintaa on jatkettu edelleen. Rajaseutuliitto pohtii nyt visiotaan ja toimintastrategiaansa sekä uudistaa sääntöjään. Nyt tarvitaan jälleen uunobrandereita, julkishallinnossa ymmärtäjiä ja kansallista tahtotilaa työn jatkumiseksi. Löydetäänkö yhteisöllistä vastuunkantoa kansakunnan hyvinvointia ohjaavien järjestöjen, kuntien, seurakuntien, kotiseutuliiton sekä kylätoimikuntien kanssa? Muuttuneissa oloissa Rajaseutuliitto haluaa kehittää ja tukea kansakuntaa kantavaa arvomaailmaa ja luoda yhteistyössä innovaatioita erityisesti rajaseutujen kehittämiseksi. Yhteistyön on jalkauduttava jo toimivien organisaatioiden sisältöihin ja toimintamuotoihin. Resurssien puutteessa Rajaseutuliiton tavoitteiden toteutuminen edellyttää sovitussa yhteistyössä Käsien panemista rahakkaampien toimijain taskuihin. Vuotuisen rajakunnan valitseminen ja monipuolinen yhteistyö voisivat muodostaa tuloksellisen alun. Uudistuvat ja vireytyvät kunnat kylineen voisivat toimia uusina, innovoivina Wihurin mallitiloina ratkaisemaan laajentuvien syrjäseutujen ongelmia. Ratkaisuja tarvitsevat ongelmissaan painiskelevat yritykset, perheet, työttömät, syrjäytyvät, lapset ja vanhukset sekä koko yhteisöjen elinvoima. Keskimäärin hyvinvoivassa yhteiskunnassa kaikilla on oikeus nykyistä tasa-arvoisempaan elämään. Jokaisella valtaa pitävällä ja vastuullisella ikäluokalla on luotava kansakunnan menestystarina, joka antaa uskoa tulevaisuuteen ja perustan seuraavalle sukupolvelle. Rajaseutuliiton ja Branderien suvun edustajat yhteiskuvassa. Eturivissä vasemmalta Branderien suvusta Liisa Palosuo, Tellervo Romppanen ja Lauri Palosuo sekä kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen. Takarivissä vasemmalta Rajaseutuliitosta Matti Väistö ja Eino Siuruainen sekä professori Veijo Saloheimo. (Kuva: Marita Penttinen) 19

20 Pudasjärvi Suomen kylämyönteisin kunta Minulla oli kunnia käydä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopuksen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekin kanssa Kuntatalolla keskiviikkona vastaanottamassa erittäin mieluinen palkinto: Pudasjärvi palkittiin vuoden 2014 kylämyönteisimpänä kuntana! Kuntaliitto oli kutsunut palkinnon luovutustilaisuuteen paikalle myös Pudasjärven aikaisemman kaupunginjohtajan Kaarina Daavittilan. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (vas.) ja Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo (oik.) palkitsivat Pudasjärven Vuoden 2014 kylämyönteisimpänä kuntana. Palkitsemisen ottivat vastaan Vesa Riekki, Tomi Timonen ja Timo Vähäkuopus sekä kukitettavana oli myös kuntaliiton kutsumana Pudasjärven aikaisempi kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila. Palkinnon perusteluissa todetaan muun muassa, että Pudasjärven kaupunki onnistuu järjestämään monipuolista ja runsasta toimintaa ja että kaupungin ja kylien välisestä sopimusyhteistyöstä on hyviä esimerkkejä lähipalveluiden hoitamisessa. Pudasjärven alueella on 20 kylää ja ainakin 15 toimivaa kyläyhdistystä. Alueella on myös toimiva kyläneuvosto. Pudasjärven kaupunki myöntää kyläyhdistyksille kulttuuri-, liikunta- ja kyläyhdistysavustuksia. Vuonna 2014 jaetaan kehittämisja toimintatukina euroa sekä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tukea euroa. Tämä on askel kohti osallistavaa budjetointia. Kaikkiaan kaupunki jakaa noin miljoona euroa tämänkin vuoden budjetista kylien elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perusteluissa tuodaan esille myös kaupungin panostukset pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, laajakaistaverkon rakentamiseen ja kylille tarjottaviin lähipalveluihin. Kylien aktiivisuudesta on tuoreena esimerkkinä, että Pudasjärven kylistä Livo sai vajaat pari viikkoa sitten ensimmäisen kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. Edellinen kunnianosoitus Livon kylälle tuli marraskuussa 2013, kun se palkittiin toistamiseen Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylänä. Perusteluina kunniamaininnalle oli muun muassa, että pienestä koostaan huolimatta Livo saa aikaan lähiympäristössään merkittävää myönteistä väreilyä. Kyläläiset osaavat ja uskaltavat tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin liikoja empimättä ja siksi tulosta syntyy. Kylän toiminta on aktiivista ja nuorekasta, mutta samalla perinteistä yhteisöllisyyteen nojautuvaa. Kukin on omalla osaamisellaan rakentamassa yhteistä hyvää. Talkoohenkeä löytyy ja kyläläiset ovat valmiita käyttämään voimavarojaan kylän yhteiseksi hyväksi. Tämä tekee Livosta omavaraisen kylän, missä kyläläiset hyödyntävät omia yhteistyöverkostojaan koko seudun hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa koko Pudasjärven kehittämistä kylämyönteisyyttä korostaen. Hyödyntäkäämme Pudasjärvellä tätä myönteistä virettä ja laittakaamme lisää panoksia ja konkreettisia tekoja kylien kehittämiseen yhteistyössä kylien aktiivisten toimijoiden kanssa! Tomi Timonen kaupunginjohtaja 20

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot