H ALOSTA PÄÄH ÄN. Kulttuuriperintötyökirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H ALOSTA PÄÄH ÄN. Kulttuuriperintötyökirja"

Transkriptio

1 H ALOSTA PÄÄH ÄN Kulttuuriperintötyökirja Halosten Museosäätiö 2006

2 TOIMITUS Marianna Lehtinen Ulla Bovellan KUVITUS Ulla Kääriäinen ISBN JULKAISIJA Halosten Museosäätiö Museoviraston innovatiivisten hankkeiden rahaston tuella. Halosten Museosäätiön julkaisuja 1/2006 PAINOTYÖ Kuopion kaupungin painatuskeskus 2006

3 Sisältö Johdanto 04 Työpajatarinoita 06 Miina ja musikantit 08 Näppärää nukitusta 09 Koirankaulan kimpussa 10 Taideteoksia tinakengistä 12 Kuvanveisto-opissa Eemilillä 13 Kallen kanssa kulisseissa 14 Maisemamaalarit 15 Taitavat Haloset Lapinlahdelta 16 Minna Kettunen: Muusikot Aapeli ja Heikki Halonen 17 Kutoja Anna Halonen 18 Rakentaja, taiteilija Antti Halonen 19 Taidevalaja Arttu Halonen 20 Kuvanveistäjä Eemil Halonen 21 Näyttelijä Kalle Halonen 22 Taidemaalari Pekka Halonen 23 Taiteile ite 24 Kokeile kanteletta Miinan kanssa 25 Pikkuryijy Annan inspiroimana 28 Puurakennelma Antin malliin 31 Tinareliefi Artun opein 35 Saviveistos Eemilin tapaan 39 Teatteriesitys Kallen mallilla 43 Maisemamaalaus Pekan tapaan 47 Lue lisää 51 Halosen taitelijasuvun sukupuu Taiteile ite -kalvot kopioitavaksi Kirjallisuutta

4 Johdanto Halosen taiteilijasuku on kotoisin Lapinlahdelta, Linnansalmen tilalta luvun lopulla monet suvun jäsenet ponnistelivat kohti taiteilijan ammattia. Suvun taiteellista monipuolisuutta edustavat muun muassa taidemaalari Pekka Halonen ( ), kuvanveistäjä Eemil Halonen ( ), viulisti Heikki Halonen ( ), rakennussuunnittelija Antti Halonen ( ) ja näyttelijäkoulutuksen hankkinut Kalle Halonen ( ). Käsityöläisyyttä edustavat mattokutomon johtajatar Anna Halonen ( ) ja taidevalaja Arttu Halonen ( ). Halosen taiteilijasuvun perintö on tärkeä osa Lapinlahden kulttuurihistoriaa. Halosten perintöä ja muistoa vaalii vuonna 1971 perustettu Halosten museosäätiö. Säätiö ylläpitää Lapinlahden taidemuseota ja kuvanveistäjä Eemil Halosen museota sekä edistää taiteen harrastamista. Syksyllä 2004 Halosten Museosäätiö ja Lastenkulttuurikeskus Lastu järjestivät monitaiteellisen Halosta päähän työpajaprojektin. Työpajojen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja kulttuuriperintöopetukseen, tuoda esille Halosen taiteilijasuvun historiaa sekä houkutella koululaisia opettajineen museon käyttäjiksi. Tuloksena oli seitsemän viikkoa kestänyt työpajojen sarja, johon osallistui neljä lapinlahtelaista alakoululuokkaa sekä yksi perhepäivähoitolasten ryhmä. Mukana oli yhteensä 86 lasta opettajineen ja ohjaajineen. Tärkeä osa työpajakokonaisuutta oli oman kotiseudun kulttuuriperintöön tutustuminen itse tekemällä. Halosen taiteilijasuvun edustajat saivat kukin omaa taiteen tai käsityön alaansa edustavan työpajan: - Aapelin ja Heikin työpajassa soitettiin kanteletta - Annan työpajassa tehtiin tekstiilityö - Antin työpajassa tutustuttiin rakennusperinteeseen - Artun työpajassa tutustuttiin taidevaluun - Eemilin työpajassa opeteltiin kuvanveistoa - Kallen työpajassa testattiin taitoja näyttämöllä - Pekan työpajassa maalattiin maisema. Alusta asti tavoitteena oli myös koota työpajakäytännöt työkirjaksi, jotta mahdollisimman monet koulut voisivat hyödyntää työpajojen ideoita ja kokemuksia omassa opetuksessaan. Loppujen lopuksi työkirja muotoutui Halosta päähän -sivuiksi Halosten museosäätiön kotisivujen (www.halostenmuseosaatio.fi) alle sekä niitä täydentäväksi työkirja-julkaisuksi. Halosta päähän -työkirja kertoo työpajojen sisällöistä, tavoitteista ja onnistumisesta ohjaajien ja avustajien muistiin kirjaamina. Työkirjaan on koottu myös jokaisessa työpajassa yhdessä luetut kirjailija Minna 4

5 Kettusen tarinat Halosen suvun taiteilijoista. Halosen suvun taiteilijoiden elämäntarinoiden pohjalta toteutettuja taide- ja käsityötehtäviä voi kokeilla Pupu Halosen opastamana Taiteile ite -ohjeiden avulla. Tiivistetyt työohjeet ovat myös työkirjan liitteenä ja kopioitavissa esimerkiksi kalvolle oppitunteja varten. Työkirja on tarkoitettu vinkiksi ja oppaaksi kulttuuriperinnön parissa eri ikäisten lasten kanssa seikkaileville opettajille ja ohjaajille. Työkirjaa voi käyttää esimerkiksi museokäyntiä täydentävänä materiaalina lukemalla Halos-tarinoita ennen vierailua ja tekemällä työpajoissa tehtyjä tehtäviä sen jälkeen. Työkirjan tarinoita ja tehtäviä voi myös hyödyntää itsenäisenä virikeaineistona luokkatyöskentelyssä. Lisäksi Minna Kettusen tarinat ja Taiteile ite -ohjeet sopivat isompien oppilaiden itse luettavaksi ja tutkittavaksi. Halosta päähän -työpajojen ja työkirjan suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana Lastenkulttuurikeskus Lastu. Työpajoihin ja työkirjan tekemiseen saatiin avustusta Museoviraston innovatiivisten hankkeiden määrärahasta ja Pohjois-Savon kulttuurirahastolta. Työpajoja tukivat myös Lapinlahden Käsityökeskus, Portaanpään kristillinen kansanopisto ja Lapinlahden kunta. Kiitokset myös kaikille työpajoihin osallistuneille oppilaille ja opettajille Matin ja Liisan, Alapitkän, Nerkoon ja Puolivälin kouluilta sekä Lapinlahden kirkonkylän perhepäivähoitajille hoitolapsineen. Ilman teitä Halosta päähän -työpajat eivät olisi toteutuneet! 5

6 Työpajatarinoita Halosen taiteilijasuvun edustama taiteellisuus ja käsityöläisyys on mielenkiintoinen ja innostava osa yläsavolaista kulttuurihistoriaa. Taiteellisuus ja Halosten perintö ovat osa ihmisten arkipäivää. Halosten jalanjäljissä monet muutkin lapinlahtelaiset ja yläsavolaiset ovat lähteneet uralle taiteen ja käsityöläisyyden alalla. Lapinlahdella myös jatkuu edelleen Eemil ja Arttu Halosen vuonna 1904 aloittama taidevalimotoiminta. Halosta päähän -työpajakokonaisuuden tavoitteena oli etsiä uusia tapoja Halosen taiteilijasuvun historian ja perinnön tutuksi tekemiseen ja houkutella koululaisia opettajineen museon käyttäjiksi. Alusta asti oli tarkoituksena myös koota projektin ideoista, työtavoista ja kokemuksista materiaalipaketti yleisesti kulttuuriperintöopetuksessa käytettäväksi ja sovellettavaksi. Tähän lukuun on koottu kokemuksia ja kommentteja Halosta päähän -työpajoista ohjaajien ja avustajien muistiin kirjaamina. Teksteissä kerrotaan lyhyesti työpajojen sisällöstä sekä kommentoidaan niiden sujumista. Työpajoissa luetut Halos-tarinat ja niihin liittyvät harjoitustyöt ohjeineen löytyvät seuraavista luvuista. Halosia päähän itse taiteillen Lapinlahden taidemuseon ja Lastenkulttuurikeskus Lastun monitaiteelliset Halosta päähän -työpajat järjestettiin seitsemän viikon aikana elo-lokakuussa Työpajat perustuivat Halosten taiteilijasuvun jäsenten edustamiin taiteen ja käsityön alueisiin: kuvanveistoon, taidevaluun, taidemaalaukseen, rakennustaiteeseen, tekstiilityöhön, musiikkiin ja teatteritaiteeseen. Työpajoihin osallistui neljä lapinlahtelaista koululaisryhmää alakoulun 3-6 luokilta sekä ryhmä, joka koostui perhepäivähoitajien lapsiryhmistä. Koululaisryhmät olivat eripuolilta Lapinlahtea; yksi ryhmä Matin ja Liisan koululta kirkonkylän keskustasta ja loput kolme kyläkouluilta. Osa työpajoista pidettiin ryhmien omilla kouluilla, osa taas museossa, Ateljeeteatterilla tai muissa tiloissa kirkonkylällä. Jokainen ryhmä osallistui kaikkiin seitsemään työpajaan, joissa kussakin käsiteltiin yhtä Halosen taiteilijasuvun edustajaa ja hänen työtään ja tuotantoaan. Jokainen työpaja kesti neljä oppituntia (4 x 45 minuuttia). Projektin aikana työpajatunteja kertyi kaiken kaikkiaan 129,5. Tärkeä osa projektia oli itse tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Jokaisessa työpajassa 1) tutustuttiin päivän Haloseen Minna Kettusen tarinoiden kautta; 6

7 2) tutustuttiin kyseisen taiteilijan tuotantoon joko museon näyttelyssä tai koululle tuotujen esineiden ja kuvien avulla sekä 3) kokeiltiin itse taiteen tekemistä eri tekniikoilla. Jokaisen työpajan aluksi tutustuttiin päivän aiheena olevaan Halosen taiteilijasuvun edustajaan kirjailija Minna Kettusen kirjoittamien tarinoiden kautta. Henkilöiden elämästä ja heidän elinympäristöstään keskusteltiin yhdessä. Esimerkiksi monet tämän päivän oppilaat ihmettelevät Eemil Halosen innostusta päästä kansakouluun ensimmäisten lapinlahtelaisten joukossa. Taiteilijoiden tuotantoon tutustuttiin joko taidemuseossa ja Eemil Halosen museossa kierrellen tai omalla koululla taideteosten, esineiden ja soittonäytteiden avulla. Esittelyssä pyrittiin mahdollisimman suureen todenmukaisuuteen: teokset ja työvälineet olivat aitoja esineitä, kuviin turvauduttiin vain poikkeustapauksessa. Aihetta käsiteltiin esineitä tutkien ja niistä keskustellen. Keskustelussa sivuttiin niin taiteilijoiden aihevalintoja kuin käytettyjä tekniikoita ja materiaalejakin. Aihe tuotiin lähemmäs oppilaiden arkipäivää keskustelemalla heidän omista taide- ja käsityöharrastuksistaan. Monelle oppilaalle työpajan kohokohta oli kokeilla itse aiheena olevaa tekniikkaa. Käytännön osuuteen kuului pieni perehdytys kunkin taiteenalan perusperiaatteisiin ja materiaalien käsittelyyn. Työtavat valittiin pedagogisia ja turvallisuusnäkökohtia ajatellen. Esimerkiksi taidevalutyöpajassa tinavalua turvallisempi kipsivalu hylättiin, koska oikean metallin käsittelyn tuntu jää siinä puuttumaan. Oppimisen kannalta mielekästä oli myös, että valmiiden muottien sijaan jokainen teki itse oman valumuottinsa. Näin muotin ja valmiin valutyön välinen suhde tuli konkreettisesti ilmi. Työpajat saivat osallistujilta pääosin hyvää palautetta. Oppilaat pitivät erityisesti itse tekemisestä, mutta moni oli iloinen myös siitä, että pääsi näkemään taideteoksia ja kuulemaan niihin liittyviä tarinoita. Ylipäätään jo retki oman koulun ulkopuolelle oli elämys. Opettajat kiittelivät sitä, että työpaja toimi myös heidän koulutustilaisuutenaan. Erilaisten oppimistapojen ja -tehtävien yhdistelmä antoi myös erilaisille oppilaille mahdollisuuden onnistua. Osallistujat kritisoivat työpajakokonaisuuden raskautta; tunteja ja paikasta toiseen matkustamista tuli paljon. Jälkikäteen puutteena voi pitää myös sitä, ettei oppimista seurattu työpajakokonaisuuden aikana. Työpajoista kertova näyttely oli esillä Lapinlahden taidemuseon lasten näyttelytilassa Näyttely esitteli työpajojen tavoitteita, sisältöjä ja tuotoksia. Esillä oli työpajoissa otettuja kuvia, käytettyjä työvälineitä, valmiita töitä ja tarinoita Halosista. 7

8 Miina ja musikantit Aapelin ja Heikin musiikkityöpaja Musiikkityöpajassa tutustuttiin viulisti Heikki Haloseen ( ) ja harmonitehtailija Aapeli Haloseen ( ). Työpajan päähahmoksi nousi kuitenkin heidän äitinsä Vilhelmiina Halonen ( ), joka ilahdutti perhettään soittamalla kanteletta. Hänen ansiostaan kanteleesta tuli koko perheelle tärkeä ja rakas soitin. Kanteleensoittoa pohjustettiin esittelemällä oppilaille erilaisia kanteleita ja niiden sukulaissoittimia. Oppilaat saivat kokeilla kolmikielistä jouhikkoa sekä piccolo-kanteletta. Mukana oli myös munniharppu, jota soitetaan huulten välissä pärryyttämällä. Ohjaaja esitteli myös oman suurikokoisen koneistokanteleensa, jossa on sävelvaihtomekanismi vipuineen. Ohjaaja soitti pienemmillä kanteleilla Miina Halosen kantelesävelmiä kuten Saunanlämmityslaulun ja koneistokanteleella muita sävelmiä. Musiikkia kuunneltiin myös nauhalta. Pääpaino työpajassa oli viisikielisessä kanteleessa. Kanteleen perusteet aloitettiin siitä, miten päin kannelta pidetään sylissä, pitkä sivu kauimpana soittajasta. Sormijärjestyksistä opeteltiin sormet sormien lomassa. Kanteletta kokeiltiin soittaa myös muilla tavoilla, esimerkiksi Saarijärven tapaan tikkutyylillä, tulitikulla kieliä näppäilemällä. Koska aikaa oli vähän, työpajassa opeteltiin kaksi helppoa säestyssointua ( mansikkasointu ja mustikkasointu ) ja keskityttiin niiden vaihtamiseen. Vasemmalla kädellä painettiin kieliä ja vaihdettiin sointuja samalla kun oikealla kädellä rimputettiin kieliä ja laulettiin melodiaa. Työpajassa soitettiin ja laulettiin yhdessä tuttuja lastenlauluja, muun muassa Satu meni saunaan, Marjukka ja Kapo kapo karhunpoika. Vinkkejä ja kommentteja Viisikielinen kantele osoittautui edelleenkin ajankohtaiseksi soittimeksi, jota lastenkin on helppo opetella soittamaan. Lapset olivat useimmiten keskittyneesti mukana ja yhteissoitto sujui kaikilta pienen harjoittelun jälkeen mainiosti. Keskittyminen tuntui jonkin verran herpaantuvan sävelmiä kuunnellessa, joten ehkä työpajassa olisi saanut olla vieläkin enemmän itse tekemistä ja soittamista. Mahdollisuuksien mukaan työpajassa olisi voinut esitellä myös kitaran tapaan hihnassa soitettavaa sähkökannelta ja uudempaa kantelemusiikkia. työpajan ohjaaja: Sirkka Savolainen varhaiskasvattaja, kanteleharrastaja 8

9 Näppärää nukitusta Annan tekstiilityöpaja Työpajassa tutustuttiin Anna Halosen ( ) elämäntarinaan ja kudontaan. Johdantona luettiin Minna Kettusen teksti Anna Halosesta. Tehtävänä oli kutoa pieni mini-ryijy, jota voi käyttää avaimenperänä tai koristeena. Miniryijy tehtiin nauhapirralla. Pirralla kudottiin nauhaa, johon solmittiin neljä nukkariviä samalla tekniikalla kuin isoissa oikeissa ryijyissäkin. Työskentely oli parityötä, jossa toinen kutoi ja toinen hoiti konetta, eli nosti ja laski nauhapirtaa tarpeen mukaan. Sitten vaihdettiin vuoroja. Kudottu nauha leikattiin irti, pujotettiin avainrengas paikoilleen ja liimattiin maitoliimalla työ kaksinkertaiseksi. Kaikilla halukkailla oli myös mahdollisuus solmia nukkia kudontakehyksessä olevaan ryijyn loimeen. Työstä tuli noin 15 x 15 cm:n kokoinen miniryijy muistoksi työpajaviikosta. Ryijyn sijoituspaikkana on Lapinlahden Käsityökeskus. Pienten päivähoitolasten kanssa toteutettiin ryijy liimaamalla kartongille fanttilangasta (paksu huovutettu sormen vahvuinen lanka) leikattuja pätkiä. Vinkkejä ja kommentteja Tekstiilityöpaja onnistui hyvin ja oppilaat olivat innolla mukana. He oivalsivat nauhapirralla kutomisen tekniikan yllättävän nopeasti. Erityisesti pojat kunnostautuivat kutomisessa, ehkä tekeminen oli riittävän teknistä poikienkin makuun. Myös kudontakehyksen miniryijyn nukantekijöistä enemmistö oli poikia. Ohjaajia tällaisessa tekemisessä on oltava riittävästi. Jos oppilaita on yli 15, tarvitaan vähintään kolme ohjaajaa. Luokassa on hyvä olla myös oma opettaja mukana. Hän tietää koulun aikataulut ja tuntee oppilaat. Työpaja, jossa kaksi ohjaajaa työskenteli reilun kymmenen lapsen kanssa ilman opettajaa, ei sujunut niin hyvin ja ryhmä oli hankalin hallittava. Tosin joukkoon oli liitetty täytteeksi ylimääräisiä oppilaita, jotka eivät tienneet aikaisemmista pajoista. Kaiken kaikkiaan pajasta jäi hyvä maku suuhun. Valmistelut vaativat työtä ja itse pajojen pitäminen oli rankkaa vaikkakin antoisaa. Jos työpajat toistuisivat esimerkiksi joka syksy, on rahoitus mietittävä ja hankittava. Henkilökohtaisesti ohjaajien työpanos on suuri, mutta vastaavasti kokemuksia ja oppia karttui paljon ja oli ilo olla mukana. työpajan ohjaaja: Merja Puustelli vastaava ohjaaja, Lapinlahden Käsityökeskus 9

10 Koirankaulan kimpussa Antin rakennustaidetyöpaja Työpajassa tutustuttiin rakentaja ja taitelija Antti Halosen ( ) elämäntarinaan ja suomalaiseen rakennusperinteeseen. Jokainen työpajalainen rakensi oman pärekattoisen hirsirakennuksen pienoismallin. Aluksi katseltiin kuvia Antti Halosen Pekka-serkulleen suunnittelemasta ja rakentamasta Halosenniemestä sekä muista hirsirakennuksista. Yhdessä pohdittiin, miten hirsirakennus on parasta rakentaa. Kuvien avulla tutustuttiin erilaisiin hirsinurkkiin ja niissä käytettäviin salvoksiin ja mietittiin, miten pärekatosta saa parhaiten vettä pitävän katteen rakennukselle. Työpajassa oli esillä myös perinteisessä rakentamisessa käytettäviä työvälineitä kuten pärehöylä ja suuri piilukirves. Oma hirsirakennelma tehtiin tuoreista pajunoksista. Rakennelman kokoaminen aloitettiin valitsemalla pajukasasta sopivat, tasapaksuiset rakennuspuut. Jokainen rakentaja päätti rakennelmansa seinien mitat ja pilkkoi sen jälkeen oksasaksilla pajuista sopivan mittaisia rakennuspuita. Hirsirakennelman nurkkiin tehtiin koirankaulasalvokset, joita varten jokainen rakennuspuu lovettiin puukolla sekä ylä- että alapuoleltaan. Hirsirakennelma koottiin satuttamalla lovet toistensa lomaan ja varmistamalla liitos liimalla (yleisliima tai puuliima käy hyvin, monimutkaisempiin liitoksiin voi käyttää myös kuumaliimaa). Periaatteessa lovettujen rakennuspuiden tulisi pysyä toistensa päällä ilman liimaakin, loveaminen kannattaa siis tehdä tarkasti! Lopuksi rakennelma katettiin lastuista pahville kootulla pärekatolla. Työpajan pienimmät osallistujat tekivät hirsirakennuksensa neliskulmaisista hirsistä liiman avulla kokoamalla. Tukevat hirsirakennelmat katettiin pahvilla pohjustetulla pärekatolla kuten isompienkin rakentajien tuotokset. Vinkkejä ja kommentteja Työpajassa syntyi kokonainen kylällinen monenmuotoisia hirsirakennelmia. Useimmat rakennelmat muistuttivat perinteistä hirsirakentamista harjakattoineen ja suorakulmaisine pohjakaavoineen. Vikkelimmät rakennusmestarit ehtivät kuitenkin suunnitella ja toteuttaa omaan rakennelmaansa useampia kerroksia, ulokkeita ja lisärakennuksia. Pohjakaavalta neliön mallinen rakennelma on yksinkertaisin toteuttaa. Lisähaastetta rakentamiseen saa pohjaltaan ja muodoltaan monimuotoisempia rakennelmia tekemällä; silloin rakennelman pohjakaava ja julkisivujen ulkonäkö kannattaa suunnitella etukäteen paperille. Jos piirros on tarkasti tehty 1:1 mittakaavassa, sitä voi käyttää apuna rakennuspuiden mittaamisessa ja leikkaamisessa. Työpajassa tarvittiin muutaman kerran laastaria ja ohjaajan lohdutusta haaverin sattuessa. On tärkeää, että esimerkiksi lasten käyttämät puukot ovat teräviä ja oksasakset kestävät vähän paksummankin oksan leikkaamista. Ohjaajan on myös hyvä jatkuvasti muistuttaa 10

11 (ja näyttää esimerkkiä) turvallisista työskentelytavoista. Liikaa ei kuitenkaan kannata pelotella, että myös arimmat oppilaat uskaltavat käyttää työvälineitä. Työpajassa sovittiin rakennelman korkeudeksi vähintään neljä hirsikerrosta. Pieneenkin rakennelmaan tarvitaan kuitenkin aika monta rakennuspuuta ja vielä useampia lovia. Rakentajilta vaaditaan siis kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Samoin ohjaajan kannustusta ja apua tarvitaan. Ohjaajia onkin hyvä olla useampia. Tarvittaessa puut voi loveta vain toiselta puolen, jolloin rakennelmasta tulee vähän harvempi, mutta puut pysyvät silti päällekkäin. työpajan ohjaajat: Taidekasvattajat Ulla Bovellan, Mervi Eskelinen ja Ulla Kääriäinen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu 11

12 Taideteoksia tinakengistä Artun taidevalutyöpaja Työpajassa tutustuttiin taidevalaja Arttu Halosen ( ) elämään Minna Kettusen kirjoittaman tarinan avulla. Pajassa tutustuttiin myös taidevaluun valamalla pieniä reliefejä tinasta hiekkavalumenetelmällä. Työpajan aluksi tutustuttiin Lapinlahden taidemuseon Taidevalun 100 vuotta - näyttelyyn, missä nähtiin muun muassa Artun ruuvipenkki ja kuva Artusta työskentelemässä sen ääressä. Näyttelyssä myös havainnollistettiin mallien avulla vaiheittain, miten taidevalaja valmistaa pronssiveistoksen. Samalla tutustuttiin taidevalajan työhön ja kokeiltiin myös, miten painavaa pronssi on. Jokaisen työpajaan osallistuneen piti valaa ainakin yksi tinareliefi, jonka aiheena oli lähestyvän syksyn kunniaksi puun lehti. Useampiakin reliefejä sai valaa, ja niiden aihe oli vapaa. Itse valutyö aloitettiin lusikoimalla pieniin jogurtti- ja viilipurkkeihin öljyhiekkaa. Hiekka tampattiin tiiviiksi ja kovaksi puupalikoiden avulla. Kovaan hiekkaan keskelle purkkia kaiverrettiin muovailupuikolla reliefin negatiivikuva. Ylimääräinen hiekka otettiin varovasti pois purkista. Valmiiseen hiekkamuottiin valettiin sulaa tinaa. Valuun käytettiin kaupoissa yleisesti myytäviä tinakenkiä (eli uuden vuoden tinaa), jotka sulatettiin tinakauhassa sähköliedellä. Valun jälkeen reliefien jähmetyttyä ja hiukan jäähdyttyä ne irrotettiin hiekasta ja pestiin puhtaaksi tiskiharjalla. Pesun jälkeen reliefin muotoa tarkennettiin vielä viilaamalla. Vinkkejä ja kommentteja Muotin tekeminen ei ollut kaikille oppilaille kovin helppoa, sillä esine piti ajatella ikään kuin nurinkurin. Valaminen oli kuitenkin hauskaa, siitä kaikki olivat yhtä mieltä, ja monet olisivat halunneet tehdä useampia töitä. Tinatöitä syntyy innostuneilta oppilailta helposti useampi ja siksi tinaa kannattaa varata reilusti. Useat oppilaat suunnittelivat käyttävänsä työtään amulettina tai koruna vielä myöhemminkin. Tinan valaminen öljyhiekkaan on hauska ja helppo työtapa, joka sopii kaikenikäisille oppilaille. Tosin kuuman tinan kanssa täytyy olla tarkkana ja sen käsittelyyn tarvitaan aikuisten apua. Työpajaan varattu neljä oppituntia oli myös liian pitkä aika pelkästään tinavalosten tekemiseen, jokin lisätehtävä tai varaohjelma olisi tarvittu rivakimmin työskennelleille oppilaille. työpajan ohjaaja: Elina Hakala artenomi (amk), taidevalaja 12

13 Kuvanveisto-opissa Eemilillä Eemilin kuvanveistotyöpaja Työpajassa tutustuttiin kuvanveistäjä Eemil Halosen ( ) elämään Minna Kettusen kirjoittaman tarinan avulla. Tavoitteena oli myös tutustua kuvanveistäjän työhön tekemällä savesta pieni veistos. Työpaja alkoi Eemil Halosen museosta, missä tutustuttiin Eemilin elämään ja ennen kaikkea hänen veistoksiinsa. Veistoksista erottui muutamia mielenkiintoisia aiheita kuten äidit lapsineen, kansanihmiset ja Kalevalan hahmot. Moni veistos oli oppilaille jo ennestään tuttu Lapinlahden kirkonkylältä. Jo museossa aiheita ja kuvaustapoja piti katsoa sillä silmällä, että miten itse tekisi vastaavanlaisen työn. Jokainen työpajan osallistuja sai noin aikuisen ihmisen nyrkin kokoisen möykyn savea. Aluksi savea vaivattiin ja hakattiin ja mätkittiin kovan paukkeen ja innostuneen huudon säestyksellä. Näin saven sisältä saatiin mahdolliset ilmakuplat pois ja estettiin valmiin työn räjähtäminen poltettaessa. Kun savi oli vaivattu, oli aika ryhtyä toteuttamaan veistosta. Kaikkien piti itse päättää teoksensa aihe, ohjaaja auttoi vain teknisessä toteutuksessa. Aiheiden kirjo viikon jälkeen oli valtava: kastemadoista dinosauruksiin ja kaikkea mahdollista siltä väliltä! Veistoksia tehtiin käsin rakentamalla pienistä savinökkösistä tai -makkaroista, suoraan savesta veistämällä tai molempia tekniikoita yhdistämällä. Isoimmat ja paksuimmat työt koverrettiin ontoiksi silmukkaraudan avulla. Kun veistokset olivat valmiita, ne asetettiin muovin alle kuivumaan. Noin kaksi viikkoa kuivuttuaan työt vietiin poltettaviksi. Polttamaton savityö on hyvin hauras, eikä kestä yhtään kolhua hajoamatta. Polttaminen tekee töistä kestävämpiä. Tosin varotoimista huolimatta osa työpajalaistenkin töistä rikkoutui poltettaessa. Vinkkejä ja kommentteja Oppilaat olivat tässäkin työpajassa innostuneita ja töitä tehtiin ahkerasti. Oppilaat olivat myös tyytyväisiä töihinsä ja sanoivat oppineensa uusia asioita Eemil Halosesta. Huono puoli saven kanssa työskentelyssä oli vaatteiden ja käsien likaantuminen. Toisten mielestä taas saven muokkaamisesta ja vaivaamisesta tuli liian kova meteli, johon opettajan tai ohjaajan olisi ehkä pitänyt puuttua. Muutamat olivat myös sitä mieltä, että savitöiden tekeminen on liian vaivalloista ja hidasta. Saviveistokset valmistuivat varsin ripeästi, ehkä siksi että savesta muotoilu oli useimmille oppilaille tuttua. Työpajaan olisi riittänyt myös lyhyempi aika kuin neljä oppituntia. Myös monet oppilaat sanoivat palautteessaan, että työpajassa oli liian vähän tekemistä sille varattuun aikaan nähden. työpajan ohjaaja: Elina Hakala artenomi (amk), taidevalaja 13

14 Kallen kanssa kulisseissa Kallen teatterityöpaja Työpajan lähtökohtana oli näyttelijä Kalle Halosen ( ) elämäntarina. Tarinan kertomisen kautta oppilaat motivoitiin teatterityöhön. Isommille oppilaille on tärkeää päästä itse tekemään ja esittämään. Perhepäivähoidossa olevat lapset ovat sen verran pienempiä, että heitä varten piti olla oma aikuisen esittämä esitys. Koululaisten työpajoissa tavoitteena oli aluksi luottamuksen aikaansaaminen, yhteistoiminta ja sitä kautta rohkaisu oman ilmaisun kehittämiseen. Työpaja eteni alkuverryttelyn jälkeen erilaisten kontaktiharjoitusten kautta improvisaatioon ja useimpien ryhmien kanssa myös omien esitysten tekoon. Työpaja aloitettiin kertomalla harrastuksista ja omasta suhteesta näyttelemiseen. Seuraavat harjoitukset olivat erilaisia liikkumista vaativia pelejä ja leikkejä (esimerkiksi hippa, henkiinherättämispeli ja Hedelmäsalaatti). Ruumiinliikunnon jälkeen siirryttiin puheharjoituksiin. Ensin kerrottiin tarina siten, että jokainen vie tarinaa eteenpäin sanomalla vuorollaan yhden sanan. Yhteistyötä kehitettiin harjoituksella, missä oppilaat viiden hengen ryhmissä vastasivat ohjaajan esittämiin kysymyksiin yhtenä miehenä. Omissa esityksissä käytettiin apuna roolivaatteita. Lapset saivat itse keksiä aiheensa ja roolinsa. Tämä tapahtui ryhmätyöskentelynä. Jokaisen esityksen jälkeen esiintyjille annettiin henkilökohtaista palautetta ja myös esitykset kokonaisuutena arvioitiin. Esitysten aiheet vaihtelivat häistä Ladan ostoon. Lapset olivat innostuneita, ja heillä oli paljon valmiuksia ja motivaatiota erilaisten pienimuotoisten esitysten valmistamiseen. Vinkkejä ja kommentteja Opettajan ja ohjaajan kannattaa rohkaista, olla rehellisiä, antaa luottamusta ja ennen kaikkea muistaa, että teatterin tekemisissä lapsille on tärkeää itse esiintymistilanne ja siitä saatava kannustava palaute. Itse asiassa koko työskentelyssä prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Missään muualla ei opita niin paljon vastuuntuntoa, yhteistyötä, ristiriitojen selvittämistä, nöyryyttä ja rohkeutta kuin teatteriesityksen valmistamisessa. työpajan ohjaaja: Risto Tarkiainen teatteri-ilmaisun opettaja 14

15 Maisemamaalarit Pekan maisemamaalaustyöpaja Työpajassa perehdyttiin Halosen suvun taiteilijoiden maalauksiin sekä maalattiin itse maisema akryyliväreillä kovalevypohjalle. Työpajan aluksi kuunneltiin tarina Pekka Halosen ( ) tiestä taiteilijaksi. Lapinlahden taidemuseon näyttelyssä tutustuttiin Pekka, Antti ( ), Pikku-Kalle ( ) sekä Kalle ( ) Halosen maalauksiin. Maalauksista tutkittiin yhdessä sommittelua ja värejä. Huomioitiin, miten eri tavalla taiteilijat olivat saaneet aikaan vaikutelman eri vuodenajoista sommittelun ja värinkäytön avulla. Tällä tavalla päästiin lähelle maalausten henkeä, luonnon kuvaamista eri vuodenaikoina. Värien käyttö olikin erilaista kuin mitä luulisi: eihän Antti Halonen ollutkaan käyttänyt hankea maalatessaan puhdasta valkoista vaan vaaleanpunaista väriä! Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään luonnosten tekemistä havainnosta. Tutkittavana aiheena oli taidemuseon takana sijaitseva kuusimetsä. Metsässä tutkittiin valojen ja varjojen leikkiä, ja etsittiin luonnoksen yksityiskohtia, punaista lankaa joka kokoaisi teosten sommittelua. Kun lyijykynällä paperille tehdyt luonnokset olivat valmiit, perehdyttiin värioppiin. Päävärit ja välivärit käytiin lyhyesti läpi ja tutustuttiin akryylivärien käyttöön. Pääväreistä opeteltiin rakentamaan väripaletti, josta sekoitettiin värit tulevaan maalaukseen. Samalla muisteltiin miten Halosten taiteilijat olivat sekoittaneet värit maalauksiinsa saaden aikaan tunnelman eri vuodenajoista. Luonnospiirustus siirrettiin lyijykynällä maalauspohjalle. Maisema maalattiin erilaisilla siveltimillä ja maalaustavoilla, tavoitellen juuri oikeanlaista näkökulmaa ja tunnelmaa jokaiseen teokseen. Vinkkejä ja kommentteja Työskentely sujui useimmiten hyvässä järjestyksessä ja hengessä. Suurempien ryhmien kanssa useampi ohjaaja oli tosin tarpeen, varsinkin kun akryylivärien käyttäminen ja väripaletin avulla maalaaminen oli useimmille oppilaille uusi asia. Oppilaille on hyvä muistuttaa, ettei maalaaminen ole piirtämistä väreillä, vaan kuvan kokonaisuus löydettävä on värin tummuusasteiden ja sävyjen kautta. Jokaisen oppilaan persoonallista työskentelyä ja ilmaisua ei kuitenkaan sovi unohtaa! Kaiken kaikkiaan työpajassa syntyi hienoja maisemia, joista kussakin oli hieman omanlaisensa näkökulma. työpajan ohjaaja: Seppo Kääriäinen kuvataiteilija, kuvataideopettaja 15

16 Taitavat Haloset Lapinlahdelta Toimelias Halosen suku eli luvun lopussa Lapinlahden Linnansalmen tilalla. Kotiseudulla Haloset tiedettiin jo ennestään edistysmielisiksi ja käsistään taitaviksi. Vuosisadan vaihteessa monet suvun jäsenet ponnistelivat kohti taiteilijan ammattia. Halosista ensimmäisenä maailmalle lähti taidemaalari Pekka Halonen, joka kannusti myös sisaruksiaan ja serkkujaan taiteilijan uralle. Suomalainen taide ja kulttuuri esittäytyivät ensimmäistä kertaa kansainväliselle yleisölle Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Mukana oli myös kolme Lapinlahden Halosta: taidemaalari Pekka ja hänen viulistiveljensä Heikki sekä kuvanveistäjä-serkku Eemil. Suku menestyi myös käsityön, soitinrakentamisen, rakennustaiteen, taidevalun ja teatterin parissa. Taiteellisuudestaan ja taidoistaan tunnettuja Halosia olivat muun muassa harmonitehtailija Aapeli, rakennussuunnittelija Antti, mattokutomon johtajatar Anna, taidevalaja Arttu ja näyttelijäkoulutuksen hankkinut Kalle. Halosta päähän -työpajoissa tutustuttiin Pekkaan, Eemiliin ja muihin Halosiin kirjailija Minna Kettusen kirjoittamia tarinoita lukien. Seuraavilta sivuilta löydät Minna Kettusen tarinat kahdeksasta taiteellisesta Halosesta. 16

17 Minna Kettunen Muusikot Aapeli ja Heikki Halonen Aapelilla ja Heikillä oli musikaalinen koti. Heidän äitinsä Miina osasi soittaa kannelta taitavasti ja laulaa kauniisti. Isä-Olli rakensi kanteleita, tykkäsi laulamisesta ja piti veljiensä kanssa laulukuoroakin. Aapeli ja Heikki perivät musikaalisia lahjoja siis yllin kyllin, ja musiikki veti heitä puoleensa pienestä pitäen. Molemmat lauloivat mielellään sekä oppivat rakentamaan ja soittamaan kanteleita. Aapelia ryhtyi kiinnostamaan uusi soitin, urkuharmoni. Hän lähti Sortavalaan Mäkisen urkuharmonitehtaalle opiskelemaan niiden rakentamista. Vähitellen hän rupesi miettimään, miten harmoneista saisi tehtyä vielä parempia soittimia. Kun hän oli pohtinut asiaa tarpeeksi, hän lähti Mäkisen tehtaalta pois ja perusti oman urkuharmonitehtaan Jyväskylään vuonna Harmoneita tarvittiin paljon, sillä niitä soitettiin kouluissa, joita Suomeen tuohon aikaan ahkerasti perustettiin. Aapelin rakentamat harmonit soivat kauniisti ja niitä alettiin tilata ympäri maata. Tehdas laajeni, ja Aapeli palkkasi työhön useita harmoninrakentajia. Koska Aapelilla oli absoluuttinen sävelkorva, hän viritti harmonit itse oikeaan sävelkorkeuteen. Halosen harmonitehdas sijaitsi aivan Jyväskylän rautatieaseman lähistöllä. Tehtaan pihasta rakennettiin oma raide asemalle, jotta harmoneja oli helppo siirtää junien kuljetettaviksi. Tehtaan toiminta loppui 1960-luvun alussa. Nykyisin talossa toimii kuvataiteilijoita ja Aapeli Halosen tehtaan muistoksi Galleria Harmonia. Aapelin pikkuveljeä Heikkiä kiehtoi puolestaan viulu. Jo 12-vuotiaana hän lähti Lapinlahdelta Helsinkiin kapellimestari Robert Kajanuksen viuluoppilaaksi. Heikki harjoitteli ahkerasti ja edistyi hyvin. Jo 17-vuotiaana hän sai esiintyä Helsingin sinfoniaorkesterin solistina Euroopan kiertueella, muun muassa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Jotkut ranskalaistytöt ihastuivat vaaleaan suomalaissoittajaan ja lähettivät hänelle postiakin. Kesäisin Heikki teki esiintymiskiertueita ympäri Suomen kyliä ja pikkukaupunkeja. Monet suomalaiset saivat kuulla ensimmäistä kertaa klassista viulumusiikkia Heikki Halosen soittamana. Enemmän kuin solistin osasta Heikki piti kuitenkin orkesterissa soittamisesta ja opettamisesta. Heikki oli myös innokas kalamies. Hän saattoi antaa viulutunteja Akkalansaaressa samalla, kun selvitteli talon ulkoseinällä roikkuneita verkkoja. Pieni viuluoppilas ihmetteli, miten Heikki Halonen saattoi tietää hänen soittoasentonsa, vaikka oli selin. Peukalo viärin! Elä jännitä, tulloo suonenveto! huuteli viulutaiteilija verkonselvittelyn lomasta. Aapeli Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Jyväskylässä Heikki Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Helsingissä

18 Minna Kettunen Kutoja Anna Halonen Anna oli näppärä ja ahkera tyttö, jolta kotityöt sujuivat. Hän menestyi hyvin myös koulussa muun muassa käsitöissä. Annan taipumukset huomasi hänen jo aikuinen serkkunsa Sohvi, joka oli käsityötaidoistaan tunnettu nainen. Sohvin terveys alkoi olla jo heikko, ja niinpä hän halusi ryhtyä siirtämään oppimiaan taitoja nuorelle Annalle. Anna sai oppia Sohvilta vanhaa kansantaitoa, kasvivärjäystä. Mitä kasveja luonnosta piti kerätä ja mihin vuodenaikaan, että lankoihin saatiin haluttuja värejä? Miten villalankojen värjääminen oikein tapahtui? Anna innostui alasta niin paljon, että lähti 18-vuotiaana Lapinlahdelta Hämeenlinnan opiskelemaan käsityönopettajaksi. Valmistuttuaan hän sai työpaikan Iisalmesta. Muutamien vuosien kuluttua hän kuitenkin jätti opettajan työn. Yhdessä sisarensa Hannan kanssa Anna perusti mattokutomon Kouvolaan vuonna Halosen mattokutomossa ryhdyttiin valmistamaan isoja, monen metrin levyisiä karvalankamattoja. Niiden kauniita malleja suunnittelivat eri taiteilijat, kuten Annan veljet Eemil, Arttu ja Kalle. Kutomon tuotteet saivat heti tunnustusta ja voittivat Suomen kotiteollisuusnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon. Matoille alkoi tulla yhä uusia tilauksia, ja kutomon toiminta kasvoi. Anna ryhtyi palkkaamaan työntekijöikseen nuoria tyttöjä. Ensin heille järjestet- tiin koulutus, jonka ajalta ei maksettu palkkaa. Rauhallinen ja ystävällinen Anna teki tytöille selväksi, että hän oli hyvin tarkka laadun suhteen ja vaati kutojiltaan todella hyvää jälkeä. Parhaimmillaan Annan kutomossa työskenteli kymmenisen kutojaa, ja heidän lisäkseen vielä lankavyyhtien kerijä. Mattojen karvalangat Anna värjäsi itse, ja siinä hän oli mestari. Värit hän hankki alan liikkeistä pienissä paperipusseissa. Anna osasi sekoitella väreistä aina tarkalleen toivotun sävyn. Jos tietynvärinen lanka loppui kesken kudonnan, Anna pystyi värjäämään samanväristä lankaa eikä alkuperäistä ja uutta lankaa voinut erottaa toisistaan. Joku sanoikin, että Annalla oli absoluuttinen värisilmä. Sitä paitsi hän ei käyttänyt muistiinkirjoitettuja sekoitusohjeita, vaan muisti kaiken ulkoa. Anna värjäsi langat ulkosaunansa muuripadassa. Lankojen värjääminen oli raskasta puuhaa: piti kantaa vesiä ja nostella märkiä lankavyyhtejä. Lisäksi värjääminen vei aikaa ja vaati kärsivällisyyttä. Monet ihmettelivät, miten pienikokoinen Anna jaksoi tehdä niin paljon raskasta työtä. Anna ei perustanut koskaan perhettä. Hänen työntekijänsä puhuttelivat häntä neiti Haloseksi ja kunnioittivat häntä syvästi, sillä Anna oli hienoluonteinen ihminen. Hän ei esimerkiksi antanut kenenkään puhua kutomossa pahaa toisista. Luuleekos ite olevansa parempi? Anna kysyi silloin. Anna Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Lapinlahdella

19 Minna Kettunen Rakentaja, taiteilija Antti Halonen Ennen vanhaan suomalaiset miehet valmistivat puusta suurinpiirtein kaiken minkä tarvitsivat: rakennukset eli talot, saunat, navetat, aitat, ladot ja riihet; kulkupelit eli veneet, reet ja sukset sekä työkalut ja astiat. Oli itsestäänselvää, että nämä osattiin tehdä alusta loppuun omilla käsillä. Tietenkin jotkut olivat rakennus- ja käsitöissä vielä taitavampia kuin toiset. Antti Halonen oli tällainen mies. Hän oppi kotonaan isältä perustaidot ja sai lisäoppia Käsityöammattikoulussa Sortavalassa. Muutamien vuosien ajan Antti rakensi urkuharmoneita ja kanteleita, mutta sitten häntä alettiin pyytää yhä suurempiin rakennustöihin luvun alkuvuosina Antti Halonen toimi rakennusten suunnittelijana ja rakennustöiden valvojana useissa, huomattavissa kohteissa. Hänen Pekka-veljelleen tehtiin Tuusulaan Halosenniemen taiteilijakoti ja hänen Aapeli-veljelleen harmonitehdas Jyväskylään. Molemmat rakennusurakat kestivät useita vuosia. Lisäksi Antti teki piirustukset useisiin pienempiin rakennuksiin tai niiden laajennuksiin eri puolille maata. Itselleen ja vanhemmilleen Antti rakensi kauniin hirsitalon Lapinlahden Akkalansaareen, mutta sen kohtaloksi koitui tulipalo 1930-luvulla. Se oli suuri murhe varsinkin Antille. Antti kotiutui perheineen Suonenjoelle, jonka maamieskoululla hän opetti rakennusoppia ja käsitöitä. Oppilailleen Antti halusi välittää kansanomaisen rakennustaidon perinteitä, mutta rohkaisi heitä myös suunnittelemaan itse varsinkin huonekaluja. Lähes kaikki oman kodin huonekalut olivat Antin suunnittelemia ja valmistamia. Antti Halonen oli myös taidemaalari. Hän opiskeli taidetta Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin johdolla. Pekka Haloselle Antti oli erittäin läheinen ja tärkeä veli; hän sai olla monta kertaa Pekan mallina ja tehdä hänen kanssaan maalausretkiä metsissä. Veljeksiä yhdisti paitsi taide, myös kiinnostus hirsirakentamiseen. Antti Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Suonenjoella. 19

20 Minna Kettunen Taidevalaja Arttu Halonen Arttu syntyi perheensä kuudentena lapsena. Kun hän oli vielä poikanen, isoveli Eemil opiskeli jo kuvanveistäjäksi. Eemilin puuhat kiinnostivat Arttua, joka kirjoitteli isoveljelleen kirjeitä Lapinlahdelta aina Helsinkiin ja Pariisiin saakka. Arttu lähti 15-vuotiaana opiskelemaan metallien työstämistä Itä-Suomen käsityökouluun Vuohimäelle. Koulun jälkeen hän palasi Lapinlahdelle, jonne myös Eemil-veli muutti. Hän kertoi, että Suomessa kukaan ei valanut kuvanveistäjien patsaita pronssiin. Teokset piti lähettää ulkomaille valettavaksi, ja se oli kallista ja hankalaa. Eemil kehotti Arttua ryhtymään pronssiinvalajaksi. Yhdessä veljekset rupesivat opettelemaan valamista. Eemilillä oli jo aika paljon tietoa asiasta, mutta ei tarpeeksi. Tarvittiin useita kokeiluja. Useat yritykset menivät pilalle, ja välillä tuntui jo aivan epätoivoiselta. Kun Arttu lopulta näki ensimmäisen onnistuneen valunsa, hän innostui valtavasti. Taidevalusta tuli hänen elämäntyönsä. Arttu opiskeli vielä Helsingin taidekouluissa kuvanveistäjäksi sekä teki opintomatkoja Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Sitten hän palasi Lapinlahdelle ja huomasi, että töitä oli tarjolla yllin kyllin. Sekä Eemil-veli että monet muut kuvanveistäjät lähettivät hänelle teoksiaan pronssiin valamista varten. Arttu Halonen osti oman talon Lapinlahden kirkonkylältä Asematien varrelta vuonna Paikka oli lähellä rautatieasemaa. Oli lyhyt matka hakea veistosten muotteja junalta ja viedä valmiita veistoksia junan kuljetettavaksi. Arttu ryhtyi ottamaan valimoonsa apureita ja oppipoikia, joista monista tuli ammattimaisia taidevalajia. Arttu oli työssään tavattoman ahkera ja tarkka, apureidensa vähän pelkäämäkin. Häntä puhuteltiin mestariksi. Jos valu epäonnistui, Arttu saattoi paiskata hattunsa maahan ja ättäröidä aikansa. Hän kuitenkin myös leppyi pian - kohta kuului jo hyräily. Arttu muovaili myös omia veistoksia silloin, kun muilta töiltä ehti. Useat hänen veistoksistaan kuvaavat lapsia. Työt ovat hauskoja ja herkkiä. Arttulan tontin takaosassa sijainnut vaatimaton paja oli Suomen ensimmäinen taidevalimo. Se toimi 35 vuotta, ja siellä valettiin pronssiin valtava määrä lähes kaikkien silloisten suomalaisten kuvanveistäjien veistoksia. Suurin Arttu Halosen valimossa valettu teos on Felix Nylundin Kolme seppää, joka on Helsingin keskustan tunnetuimpia patsaita. Kannattaa kurkistaa sen jalustaan, jossa lukee: ARTTU HALOSEN TAIDEVALIMO LAPINLAHTI. Arttu Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Lapinlahdella

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Imatran kaupunki Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku on kulttuuri, taide- ja liikuntakasvatussuunnitelma joka sisältyy Imatran kaupungin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Monikulttuurisen henkilön elämäntarinan dokumentointimalli Tehtävänanto elämäntarinan kertojalle

Monikulttuurisen henkilön elämäntarinan dokumentointimalli Tehtävänanto elämäntarinan kertojalle TEHTÄVÄ: Kerro oma elämäntarinasi! Kerro itsestäsi, kulttuuristasi, elämästäsi, muistoistasi ja sinulle tärkeistä asioista. Kerro omin sanoin, sinulle itsellesi sopivalla tavalla! Voit valita tarinasi

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

LAPINLAHDEN TAIDEKATU

LAPINLAHDEN TAIDEKATU LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Taidehuoltamo LennArt TARJOAA: VARAA PIKKUJOULUT NYT! AIKAA!

Taidehuoltamo LennArt TARJOAA: VARAA PIKKUJOULUT NYT! AIKAA! Taidehuoltamo LennArt TARJOAA: VARAA PIKKUJOULUT NYT! PIKKUJOULUSTA ILOA PITKÄKSI AIKAA! Viettäisittekö tänä vuonna yhteistä aikaa työporukalla rauhoittuen ja/tai innostuen taiteen ja käsillätekemisen

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6

Sisällys. Hei!...5. Ihanat albumit...6 Sisällys Hei!...5 Ihanat albumit....6 Albumien kokoaminen...9 Tärkeimpiä työvälineitä....10 Aloita tästä!...13 Valokuvat...14 Vinkkejä valokuvien käyttöön...18 Tarina... 24 Sommittelu...31 Värejä ja tunteita...

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot