H ALOSTA PÄÄH ÄN. Kulttuuriperintötyökirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H ALOSTA PÄÄH ÄN. Kulttuuriperintötyökirja"

Transkriptio

1 H ALOSTA PÄÄH ÄN Kulttuuriperintötyökirja Halosten Museosäätiö 2006

2 TOIMITUS Marianna Lehtinen Ulla Bovellan KUVITUS Ulla Kääriäinen ISBN JULKAISIJA Halosten Museosäätiö Museoviraston innovatiivisten hankkeiden rahaston tuella. Halosten Museosäätiön julkaisuja 1/2006 PAINOTYÖ Kuopion kaupungin painatuskeskus 2006

3 Sisältö Johdanto 04 Työpajatarinoita 06 Miina ja musikantit 08 Näppärää nukitusta 09 Koirankaulan kimpussa 10 Taideteoksia tinakengistä 12 Kuvanveisto-opissa Eemilillä 13 Kallen kanssa kulisseissa 14 Maisemamaalarit 15 Taitavat Haloset Lapinlahdelta 16 Minna Kettunen: Muusikot Aapeli ja Heikki Halonen 17 Kutoja Anna Halonen 18 Rakentaja, taiteilija Antti Halonen 19 Taidevalaja Arttu Halonen 20 Kuvanveistäjä Eemil Halonen 21 Näyttelijä Kalle Halonen 22 Taidemaalari Pekka Halonen 23 Taiteile ite 24 Kokeile kanteletta Miinan kanssa 25 Pikkuryijy Annan inspiroimana 28 Puurakennelma Antin malliin 31 Tinareliefi Artun opein 35 Saviveistos Eemilin tapaan 39 Teatteriesitys Kallen mallilla 43 Maisemamaalaus Pekan tapaan 47 Lue lisää 51 Halosen taitelijasuvun sukupuu Taiteile ite -kalvot kopioitavaksi Kirjallisuutta

4 Johdanto Halosen taiteilijasuku on kotoisin Lapinlahdelta, Linnansalmen tilalta luvun lopulla monet suvun jäsenet ponnistelivat kohti taiteilijan ammattia. Suvun taiteellista monipuolisuutta edustavat muun muassa taidemaalari Pekka Halonen ( ), kuvanveistäjä Eemil Halonen ( ), viulisti Heikki Halonen ( ), rakennussuunnittelija Antti Halonen ( ) ja näyttelijäkoulutuksen hankkinut Kalle Halonen ( ). Käsityöläisyyttä edustavat mattokutomon johtajatar Anna Halonen ( ) ja taidevalaja Arttu Halonen ( ). Halosen taiteilijasuvun perintö on tärkeä osa Lapinlahden kulttuurihistoriaa. Halosten perintöä ja muistoa vaalii vuonna 1971 perustettu Halosten museosäätiö. Säätiö ylläpitää Lapinlahden taidemuseota ja kuvanveistäjä Eemil Halosen museota sekä edistää taiteen harrastamista. Syksyllä 2004 Halosten Museosäätiö ja Lastenkulttuurikeskus Lastu järjestivät monitaiteellisen Halosta päähän työpajaprojektin. Työpajojen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja kulttuuriperintöopetukseen, tuoda esille Halosen taiteilijasuvun historiaa sekä houkutella koululaisia opettajineen museon käyttäjiksi. Tuloksena oli seitsemän viikkoa kestänyt työpajojen sarja, johon osallistui neljä lapinlahtelaista alakoululuokkaa sekä yksi perhepäivähoitolasten ryhmä. Mukana oli yhteensä 86 lasta opettajineen ja ohjaajineen. Tärkeä osa työpajakokonaisuutta oli oman kotiseudun kulttuuriperintöön tutustuminen itse tekemällä. Halosen taiteilijasuvun edustajat saivat kukin omaa taiteen tai käsityön alaansa edustavan työpajan: - Aapelin ja Heikin työpajassa soitettiin kanteletta - Annan työpajassa tehtiin tekstiilityö - Antin työpajassa tutustuttiin rakennusperinteeseen - Artun työpajassa tutustuttiin taidevaluun - Eemilin työpajassa opeteltiin kuvanveistoa - Kallen työpajassa testattiin taitoja näyttämöllä - Pekan työpajassa maalattiin maisema. Alusta asti tavoitteena oli myös koota työpajakäytännöt työkirjaksi, jotta mahdollisimman monet koulut voisivat hyödyntää työpajojen ideoita ja kokemuksia omassa opetuksessaan. Loppujen lopuksi työkirja muotoutui Halosta päähän -sivuiksi Halosten museosäätiön kotisivujen (www.halostenmuseosaatio.fi) alle sekä niitä täydentäväksi työkirja-julkaisuksi. Halosta päähän -työkirja kertoo työpajojen sisällöistä, tavoitteista ja onnistumisesta ohjaajien ja avustajien muistiin kirjaamina. Työkirjaan on koottu myös jokaisessa työpajassa yhdessä luetut kirjailija Minna 4

5 Kettusen tarinat Halosen suvun taiteilijoista. Halosen suvun taiteilijoiden elämäntarinoiden pohjalta toteutettuja taide- ja käsityötehtäviä voi kokeilla Pupu Halosen opastamana Taiteile ite -ohjeiden avulla. Tiivistetyt työohjeet ovat myös työkirjan liitteenä ja kopioitavissa esimerkiksi kalvolle oppitunteja varten. Työkirja on tarkoitettu vinkiksi ja oppaaksi kulttuuriperinnön parissa eri ikäisten lasten kanssa seikkaileville opettajille ja ohjaajille. Työkirjaa voi käyttää esimerkiksi museokäyntiä täydentävänä materiaalina lukemalla Halos-tarinoita ennen vierailua ja tekemällä työpajoissa tehtyjä tehtäviä sen jälkeen. Työkirjan tarinoita ja tehtäviä voi myös hyödyntää itsenäisenä virikeaineistona luokkatyöskentelyssä. Lisäksi Minna Kettusen tarinat ja Taiteile ite -ohjeet sopivat isompien oppilaiden itse luettavaksi ja tutkittavaksi. Halosta päähän -työpajojen ja työkirjan suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana Lastenkulttuurikeskus Lastu. Työpajoihin ja työkirjan tekemiseen saatiin avustusta Museoviraston innovatiivisten hankkeiden määrärahasta ja Pohjois-Savon kulttuurirahastolta. Työpajoja tukivat myös Lapinlahden Käsityökeskus, Portaanpään kristillinen kansanopisto ja Lapinlahden kunta. Kiitokset myös kaikille työpajoihin osallistuneille oppilaille ja opettajille Matin ja Liisan, Alapitkän, Nerkoon ja Puolivälin kouluilta sekä Lapinlahden kirkonkylän perhepäivähoitajille hoitolapsineen. Ilman teitä Halosta päähän -työpajat eivät olisi toteutuneet! 5

6 Työpajatarinoita Halosen taiteilijasuvun edustama taiteellisuus ja käsityöläisyys on mielenkiintoinen ja innostava osa yläsavolaista kulttuurihistoriaa. Taiteellisuus ja Halosten perintö ovat osa ihmisten arkipäivää. Halosten jalanjäljissä monet muutkin lapinlahtelaiset ja yläsavolaiset ovat lähteneet uralle taiteen ja käsityöläisyyden alalla. Lapinlahdella myös jatkuu edelleen Eemil ja Arttu Halosen vuonna 1904 aloittama taidevalimotoiminta. Halosta päähän -työpajakokonaisuuden tavoitteena oli etsiä uusia tapoja Halosen taiteilijasuvun historian ja perinnön tutuksi tekemiseen ja houkutella koululaisia opettajineen museon käyttäjiksi. Alusta asti oli tarkoituksena myös koota projektin ideoista, työtavoista ja kokemuksista materiaalipaketti yleisesti kulttuuriperintöopetuksessa käytettäväksi ja sovellettavaksi. Tähän lukuun on koottu kokemuksia ja kommentteja Halosta päähän -työpajoista ohjaajien ja avustajien muistiin kirjaamina. Teksteissä kerrotaan lyhyesti työpajojen sisällöstä sekä kommentoidaan niiden sujumista. Työpajoissa luetut Halos-tarinat ja niihin liittyvät harjoitustyöt ohjeineen löytyvät seuraavista luvuista. Halosia päähän itse taiteillen Lapinlahden taidemuseon ja Lastenkulttuurikeskus Lastun monitaiteelliset Halosta päähän -työpajat järjestettiin seitsemän viikon aikana elo-lokakuussa Työpajat perustuivat Halosten taiteilijasuvun jäsenten edustamiin taiteen ja käsityön alueisiin: kuvanveistoon, taidevaluun, taidemaalaukseen, rakennustaiteeseen, tekstiilityöhön, musiikkiin ja teatteritaiteeseen. Työpajoihin osallistui neljä lapinlahtelaista koululaisryhmää alakoulun 3-6 luokilta sekä ryhmä, joka koostui perhepäivähoitajien lapsiryhmistä. Koululaisryhmät olivat eripuolilta Lapinlahtea; yksi ryhmä Matin ja Liisan koululta kirkonkylän keskustasta ja loput kolme kyläkouluilta. Osa työpajoista pidettiin ryhmien omilla kouluilla, osa taas museossa, Ateljeeteatterilla tai muissa tiloissa kirkonkylällä. Jokainen ryhmä osallistui kaikkiin seitsemään työpajaan, joissa kussakin käsiteltiin yhtä Halosen taiteilijasuvun edustajaa ja hänen työtään ja tuotantoaan. Jokainen työpaja kesti neljä oppituntia (4 x 45 minuuttia). Projektin aikana työpajatunteja kertyi kaiken kaikkiaan 129,5. Tärkeä osa projektia oli itse tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Jokaisessa työpajassa 1) tutustuttiin päivän Haloseen Minna Kettusen tarinoiden kautta; 6

7 2) tutustuttiin kyseisen taiteilijan tuotantoon joko museon näyttelyssä tai koululle tuotujen esineiden ja kuvien avulla sekä 3) kokeiltiin itse taiteen tekemistä eri tekniikoilla. Jokaisen työpajan aluksi tutustuttiin päivän aiheena olevaan Halosen taiteilijasuvun edustajaan kirjailija Minna Kettusen kirjoittamien tarinoiden kautta. Henkilöiden elämästä ja heidän elinympäristöstään keskusteltiin yhdessä. Esimerkiksi monet tämän päivän oppilaat ihmettelevät Eemil Halosen innostusta päästä kansakouluun ensimmäisten lapinlahtelaisten joukossa. Taiteilijoiden tuotantoon tutustuttiin joko taidemuseossa ja Eemil Halosen museossa kierrellen tai omalla koululla taideteosten, esineiden ja soittonäytteiden avulla. Esittelyssä pyrittiin mahdollisimman suureen todenmukaisuuteen: teokset ja työvälineet olivat aitoja esineitä, kuviin turvauduttiin vain poikkeustapauksessa. Aihetta käsiteltiin esineitä tutkien ja niistä keskustellen. Keskustelussa sivuttiin niin taiteilijoiden aihevalintoja kuin käytettyjä tekniikoita ja materiaalejakin. Aihe tuotiin lähemmäs oppilaiden arkipäivää keskustelemalla heidän omista taide- ja käsityöharrastuksistaan. Monelle oppilaalle työpajan kohokohta oli kokeilla itse aiheena olevaa tekniikkaa. Käytännön osuuteen kuului pieni perehdytys kunkin taiteenalan perusperiaatteisiin ja materiaalien käsittelyyn. Työtavat valittiin pedagogisia ja turvallisuusnäkökohtia ajatellen. Esimerkiksi taidevalutyöpajassa tinavalua turvallisempi kipsivalu hylättiin, koska oikean metallin käsittelyn tuntu jää siinä puuttumaan. Oppimisen kannalta mielekästä oli myös, että valmiiden muottien sijaan jokainen teki itse oman valumuottinsa. Näin muotin ja valmiin valutyön välinen suhde tuli konkreettisesti ilmi. Työpajat saivat osallistujilta pääosin hyvää palautetta. Oppilaat pitivät erityisesti itse tekemisestä, mutta moni oli iloinen myös siitä, että pääsi näkemään taideteoksia ja kuulemaan niihin liittyviä tarinoita. Ylipäätään jo retki oman koulun ulkopuolelle oli elämys. Opettajat kiittelivät sitä, että työpaja toimi myös heidän koulutustilaisuutenaan. Erilaisten oppimistapojen ja -tehtävien yhdistelmä antoi myös erilaisille oppilaille mahdollisuuden onnistua. Osallistujat kritisoivat työpajakokonaisuuden raskautta; tunteja ja paikasta toiseen matkustamista tuli paljon. Jälkikäteen puutteena voi pitää myös sitä, ettei oppimista seurattu työpajakokonaisuuden aikana. Työpajoista kertova näyttely oli esillä Lapinlahden taidemuseon lasten näyttelytilassa Näyttely esitteli työpajojen tavoitteita, sisältöjä ja tuotoksia. Esillä oli työpajoissa otettuja kuvia, käytettyjä työvälineitä, valmiita töitä ja tarinoita Halosista. 7

8 Miina ja musikantit Aapelin ja Heikin musiikkityöpaja Musiikkityöpajassa tutustuttiin viulisti Heikki Haloseen ( ) ja harmonitehtailija Aapeli Haloseen ( ). Työpajan päähahmoksi nousi kuitenkin heidän äitinsä Vilhelmiina Halonen ( ), joka ilahdutti perhettään soittamalla kanteletta. Hänen ansiostaan kanteleesta tuli koko perheelle tärkeä ja rakas soitin. Kanteleensoittoa pohjustettiin esittelemällä oppilaille erilaisia kanteleita ja niiden sukulaissoittimia. Oppilaat saivat kokeilla kolmikielistä jouhikkoa sekä piccolo-kanteletta. Mukana oli myös munniharppu, jota soitetaan huulten välissä pärryyttämällä. Ohjaaja esitteli myös oman suurikokoisen koneistokanteleensa, jossa on sävelvaihtomekanismi vipuineen. Ohjaaja soitti pienemmillä kanteleilla Miina Halosen kantelesävelmiä kuten Saunanlämmityslaulun ja koneistokanteleella muita sävelmiä. Musiikkia kuunneltiin myös nauhalta. Pääpaino työpajassa oli viisikielisessä kanteleessa. Kanteleen perusteet aloitettiin siitä, miten päin kannelta pidetään sylissä, pitkä sivu kauimpana soittajasta. Sormijärjestyksistä opeteltiin sormet sormien lomassa. Kanteletta kokeiltiin soittaa myös muilla tavoilla, esimerkiksi Saarijärven tapaan tikkutyylillä, tulitikulla kieliä näppäilemällä. Koska aikaa oli vähän, työpajassa opeteltiin kaksi helppoa säestyssointua ( mansikkasointu ja mustikkasointu ) ja keskityttiin niiden vaihtamiseen. Vasemmalla kädellä painettiin kieliä ja vaihdettiin sointuja samalla kun oikealla kädellä rimputettiin kieliä ja laulettiin melodiaa. Työpajassa soitettiin ja laulettiin yhdessä tuttuja lastenlauluja, muun muassa Satu meni saunaan, Marjukka ja Kapo kapo karhunpoika. Vinkkejä ja kommentteja Viisikielinen kantele osoittautui edelleenkin ajankohtaiseksi soittimeksi, jota lastenkin on helppo opetella soittamaan. Lapset olivat useimmiten keskittyneesti mukana ja yhteissoitto sujui kaikilta pienen harjoittelun jälkeen mainiosti. Keskittyminen tuntui jonkin verran herpaantuvan sävelmiä kuunnellessa, joten ehkä työpajassa olisi saanut olla vieläkin enemmän itse tekemistä ja soittamista. Mahdollisuuksien mukaan työpajassa olisi voinut esitellä myös kitaran tapaan hihnassa soitettavaa sähkökannelta ja uudempaa kantelemusiikkia. työpajan ohjaaja: Sirkka Savolainen varhaiskasvattaja, kanteleharrastaja 8

9 Näppärää nukitusta Annan tekstiilityöpaja Työpajassa tutustuttiin Anna Halosen ( ) elämäntarinaan ja kudontaan. Johdantona luettiin Minna Kettusen teksti Anna Halosesta. Tehtävänä oli kutoa pieni mini-ryijy, jota voi käyttää avaimenperänä tai koristeena. Miniryijy tehtiin nauhapirralla. Pirralla kudottiin nauhaa, johon solmittiin neljä nukkariviä samalla tekniikalla kuin isoissa oikeissa ryijyissäkin. Työskentely oli parityötä, jossa toinen kutoi ja toinen hoiti konetta, eli nosti ja laski nauhapirtaa tarpeen mukaan. Sitten vaihdettiin vuoroja. Kudottu nauha leikattiin irti, pujotettiin avainrengas paikoilleen ja liimattiin maitoliimalla työ kaksinkertaiseksi. Kaikilla halukkailla oli myös mahdollisuus solmia nukkia kudontakehyksessä olevaan ryijyn loimeen. Työstä tuli noin 15 x 15 cm:n kokoinen miniryijy muistoksi työpajaviikosta. Ryijyn sijoituspaikkana on Lapinlahden Käsityökeskus. Pienten päivähoitolasten kanssa toteutettiin ryijy liimaamalla kartongille fanttilangasta (paksu huovutettu sormen vahvuinen lanka) leikattuja pätkiä. Vinkkejä ja kommentteja Tekstiilityöpaja onnistui hyvin ja oppilaat olivat innolla mukana. He oivalsivat nauhapirralla kutomisen tekniikan yllättävän nopeasti. Erityisesti pojat kunnostautuivat kutomisessa, ehkä tekeminen oli riittävän teknistä poikienkin makuun. Myös kudontakehyksen miniryijyn nukantekijöistä enemmistö oli poikia. Ohjaajia tällaisessa tekemisessä on oltava riittävästi. Jos oppilaita on yli 15, tarvitaan vähintään kolme ohjaajaa. Luokassa on hyvä olla myös oma opettaja mukana. Hän tietää koulun aikataulut ja tuntee oppilaat. Työpaja, jossa kaksi ohjaajaa työskenteli reilun kymmenen lapsen kanssa ilman opettajaa, ei sujunut niin hyvin ja ryhmä oli hankalin hallittava. Tosin joukkoon oli liitetty täytteeksi ylimääräisiä oppilaita, jotka eivät tienneet aikaisemmista pajoista. Kaiken kaikkiaan pajasta jäi hyvä maku suuhun. Valmistelut vaativat työtä ja itse pajojen pitäminen oli rankkaa vaikkakin antoisaa. Jos työpajat toistuisivat esimerkiksi joka syksy, on rahoitus mietittävä ja hankittava. Henkilökohtaisesti ohjaajien työpanos on suuri, mutta vastaavasti kokemuksia ja oppia karttui paljon ja oli ilo olla mukana. työpajan ohjaaja: Merja Puustelli vastaava ohjaaja, Lapinlahden Käsityökeskus 9

10 Koirankaulan kimpussa Antin rakennustaidetyöpaja Työpajassa tutustuttiin rakentaja ja taitelija Antti Halosen ( ) elämäntarinaan ja suomalaiseen rakennusperinteeseen. Jokainen työpajalainen rakensi oman pärekattoisen hirsirakennuksen pienoismallin. Aluksi katseltiin kuvia Antti Halosen Pekka-serkulleen suunnittelemasta ja rakentamasta Halosenniemestä sekä muista hirsirakennuksista. Yhdessä pohdittiin, miten hirsirakennus on parasta rakentaa. Kuvien avulla tutustuttiin erilaisiin hirsinurkkiin ja niissä käytettäviin salvoksiin ja mietittiin, miten pärekatosta saa parhaiten vettä pitävän katteen rakennukselle. Työpajassa oli esillä myös perinteisessä rakentamisessa käytettäviä työvälineitä kuten pärehöylä ja suuri piilukirves. Oma hirsirakennelma tehtiin tuoreista pajunoksista. Rakennelman kokoaminen aloitettiin valitsemalla pajukasasta sopivat, tasapaksuiset rakennuspuut. Jokainen rakentaja päätti rakennelmansa seinien mitat ja pilkkoi sen jälkeen oksasaksilla pajuista sopivan mittaisia rakennuspuita. Hirsirakennelman nurkkiin tehtiin koirankaulasalvokset, joita varten jokainen rakennuspuu lovettiin puukolla sekä ylä- että alapuoleltaan. Hirsirakennelma koottiin satuttamalla lovet toistensa lomaan ja varmistamalla liitos liimalla (yleisliima tai puuliima käy hyvin, monimutkaisempiin liitoksiin voi käyttää myös kuumaliimaa). Periaatteessa lovettujen rakennuspuiden tulisi pysyä toistensa päällä ilman liimaakin, loveaminen kannattaa siis tehdä tarkasti! Lopuksi rakennelma katettiin lastuista pahville kootulla pärekatolla. Työpajan pienimmät osallistujat tekivät hirsirakennuksensa neliskulmaisista hirsistä liiman avulla kokoamalla. Tukevat hirsirakennelmat katettiin pahvilla pohjustetulla pärekatolla kuten isompienkin rakentajien tuotokset. Vinkkejä ja kommentteja Työpajassa syntyi kokonainen kylällinen monenmuotoisia hirsirakennelmia. Useimmat rakennelmat muistuttivat perinteistä hirsirakentamista harjakattoineen ja suorakulmaisine pohjakaavoineen. Vikkelimmät rakennusmestarit ehtivät kuitenkin suunnitella ja toteuttaa omaan rakennelmaansa useampia kerroksia, ulokkeita ja lisärakennuksia. Pohjakaavalta neliön mallinen rakennelma on yksinkertaisin toteuttaa. Lisähaastetta rakentamiseen saa pohjaltaan ja muodoltaan monimuotoisempia rakennelmia tekemällä; silloin rakennelman pohjakaava ja julkisivujen ulkonäkö kannattaa suunnitella etukäteen paperille. Jos piirros on tarkasti tehty 1:1 mittakaavassa, sitä voi käyttää apuna rakennuspuiden mittaamisessa ja leikkaamisessa. Työpajassa tarvittiin muutaman kerran laastaria ja ohjaajan lohdutusta haaverin sattuessa. On tärkeää, että esimerkiksi lasten käyttämät puukot ovat teräviä ja oksasakset kestävät vähän paksummankin oksan leikkaamista. Ohjaajan on myös hyvä jatkuvasti muistuttaa 10

11 (ja näyttää esimerkkiä) turvallisista työskentelytavoista. Liikaa ei kuitenkaan kannata pelotella, että myös arimmat oppilaat uskaltavat käyttää työvälineitä. Työpajassa sovittiin rakennelman korkeudeksi vähintään neljä hirsikerrosta. Pieneenkin rakennelmaan tarvitaan kuitenkin aika monta rakennuspuuta ja vielä useampia lovia. Rakentajilta vaaditaan siis kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Samoin ohjaajan kannustusta ja apua tarvitaan. Ohjaajia onkin hyvä olla useampia. Tarvittaessa puut voi loveta vain toiselta puolen, jolloin rakennelmasta tulee vähän harvempi, mutta puut pysyvät silti päällekkäin. työpajan ohjaajat: Taidekasvattajat Ulla Bovellan, Mervi Eskelinen ja Ulla Kääriäinen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu 11

12 Taideteoksia tinakengistä Artun taidevalutyöpaja Työpajassa tutustuttiin taidevalaja Arttu Halosen ( ) elämään Minna Kettusen kirjoittaman tarinan avulla. Pajassa tutustuttiin myös taidevaluun valamalla pieniä reliefejä tinasta hiekkavalumenetelmällä. Työpajan aluksi tutustuttiin Lapinlahden taidemuseon Taidevalun 100 vuotta - näyttelyyn, missä nähtiin muun muassa Artun ruuvipenkki ja kuva Artusta työskentelemässä sen ääressä. Näyttelyssä myös havainnollistettiin mallien avulla vaiheittain, miten taidevalaja valmistaa pronssiveistoksen. Samalla tutustuttiin taidevalajan työhön ja kokeiltiin myös, miten painavaa pronssi on. Jokaisen työpajaan osallistuneen piti valaa ainakin yksi tinareliefi, jonka aiheena oli lähestyvän syksyn kunniaksi puun lehti. Useampiakin reliefejä sai valaa, ja niiden aihe oli vapaa. Itse valutyö aloitettiin lusikoimalla pieniin jogurtti- ja viilipurkkeihin öljyhiekkaa. Hiekka tampattiin tiiviiksi ja kovaksi puupalikoiden avulla. Kovaan hiekkaan keskelle purkkia kaiverrettiin muovailupuikolla reliefin negatiivikuva. Ylimääräinen hiekka otettiin varovasti pois purkista. Valmiiseen hiekkamuottiin valettiin sulaa tinaa. Valuun käytettiin kaupoissa yleisesti myytäviä tinakenkiä (eli uuden vuoden tinaa), jotka sulatettiin tinakauhassa sähköliedellä. Valun jälkeen reliefien jähmetyttyä ja hiukan jäähdyttyä ne irrotettiin hiekasta ja pestiin puhtaaksi tiskiharjalla. Pesun jälkeen reliefin muotoa tarkennettiin vielä viilaamalla. Vinkkejä ja kommentteja Muotin tekeminen ei ollut kaikille oppilaille kovin helppoa, sillä esine piti ajatella ikään kuin nurinkurin. Valaminen oli kuitenkin hauskaa, siitä kaikki olivat yhtä mieltä, ja monet olisivat halunneet tehdä useampia töitä. Tinatöitä syntyy innostuneilta oppilailta helposti useampi ja siksi tinaa kannattaa varata reilusti. Useat oppilaat suunnittelivat käyttävänsä työtään amulettina tai koruna vielä myöhemminkin. Tinan valaminen öljyhiekkaan on hauska ja helppo työtapa, joka sopii kaikenikäisille oppilaille. Tosin kuuman tinan kanssa täytyy olla tarkkana ja sen käsittelyyn tarvitaan aikuisten apua. Työpajaan varattu neljä oppituntia oli myös liian pitkä aika pelkästään tinavalosten tekemiseen, jokin lisätehtävä tai varaohjelma olisi tarvittu rivakimmin työskennelleille oppilaille. työpajan ohjaaja: Elina Hakala artenomi (amk), taidevalaja 12

13 Kuvanveisto-opissa Eemilillä Eemilin kuvanveistotyöpaja Työpajassa tutustuttiin kuvanveistäjä Eemil Halosen ( ) elämään Minna Kettusen kirjoittaman tarinan avulla. Tavoitteena oli myös tutustua kuvanveistäjän työhön tekemällä savesta pieni veistos. Työpaja alkoi Eemil Halosen museosta, missä tutustuttiin Eemilin elämään ja ennen kaikkea hänen veistoksiinsa. Veistoksista erottui muutamia mielenkiintoisia aiheita kuten äidit lapsineen, kansanihmiset ja Kalevalan hahmot. Moni veistos oli oppilaille jo ennestään tuttu Lapinlahden kirkonkylältä. Jo museossa aiheita ja kuvaustapoja piti katsoa sillä silmällä, että miten itse tekisi vastaavanlaisen työn. Jokainen työpajan osallistuja sai noin aikuisen ihmisen nyrkin kokoisen möykyn savea. Aluksi savea vaivattiin ja hakattiin ja mätkittiin kovan paukkeen ja innostuneen huudon säestyksellä. Näin saven sisältä saatiin mahdolliset ilmakuplat pois ja estettiin valmiin työn räjähtäminen poltettaessa. Kun savi oli vaivattu, oli aika ryhtyä toteuttamaan veistosta. Kaikkien piti itse päättää teoksensa aihe, ohjaaja auttoi vain teknisessä toteutuksessa. Aiheiden kirjo viikon jälkeen oli valtava: kastemadoista dinosauruksiin ja kaikkea mahdollista siltä väliltä! Veistoksia tehtiin käsin rakentamalla pienistä savinökkösistä tai -makkaroista, suoraan savesta veistämällä tai molempia tekniikoita yhdistämällä. Isoimmat ja paksuimmat työt koverrettiin ontoiksi silmukkaraudan avulla. Kun veistokset olivat valmiita, ne asetettiin muovin alle kuivumaan. Noin kaksi viikkoa kuivuttuaan työt vietiin poltettaviksi. Polttamaton savityö on hyvin hauras, eikä kestä yhtään kolhua hajoamatta. Polttaminen tekee töistä kestävämpiä. Tosin varotoimista huolimatta osa työpajalaistenkin töistä rikkoutui poltettaessa. Vinkkejä ja kommentteja Oppilaat olivat tässäkin työpajassa innostuneita ja töitä tehtiin ahkerasti. Oppilaat olivat myös tyytyväisiä töihinsä ja sanoivat oppineensa uusia asioita Eemil Halosesta. Huono puoli saven kanssa työskentelyssä oli vaatteiden ja käsien likaantuminen. Toisten mielestä taas saven muokkaamisesta ja vaivaamisesta tuli liian kova meteli, johon opettajan tai ohjaajan olisi ehkä pitänyt puuttua. Muutamat olivat myös sitä mieltä, että savitöiden tekeminen on liian vaivalloista ja hidasta. Saviveistokset valmistuivat varsin ripeästi, ehkä siksi että savesta muotoilu oli useimmille oppilaille tuttua. Työpajaan olisi riittänyt myös lyhyempi aika kuin neljä oppituntia. Myös monet oppilaat sanoivat palautteessaan, että työpajassa oli liian vähän tekemistä sille varattuun aikaan nähden. työpajan ohjaaja: Elina Hakala artenomi (amk), taidevalaja 13

14 Kallen kanssa kulisseissa Kallen teatterityöpaja Työpajan lähtökohtana oli näyttelijä Kalle Halosen ( ) elämäntarina. Tarinan kertomisen kautta oppilaat motivoitiin teatterityöhön. Isommille oppilaille on tärkeää päästä itse tekemään ja esittämään. Perhepäivähoidossa olevat lapset ovat sen verran pienempiä, että heitä varten piti olla oma aikuisen esittämä esitys. Koululaisten työpajoissa tavoitteena oli aluksi luottamuksen aikaansaaminen, yhteistoiminta ja sitä kautta rohkaisu oman ilmaisun kehittämiseen. Työpaja eteni alkuverryttelyn jälkeen erilaisten kontaktiharjoitusten kautta improvisaatioon ja useimpien ryhmien kanssa myös omien esitysten tekoon. Työpaja aloitettiin kertomalla harrastuksista ja omasta suhteesta näyttelemiseen. Seuraavat harjoitukset olivat erilaisia liikkumista vaativia pelejä ja leikkejä (esimerkiksi hippa, henkiinherättämispeli ja Hedelmäsalaatti). Ruumiinliikunnon jälkeen siirryttiin puheharjoituksiin. Ensin kerrottiin tarina siten, että jokainen vie tarinaa eteenpäin sanomalla vuorollaan yhden sanan. Yhteistyötä kehitettiin harjoituksella, missä oppilaat viiden hengen ryhmissä vastasivat ohjaajan esittämiin kysymyksiin yhtenä miehenä. Omissa esityksissä käytettiin apuna roolivaatteita. Lapset saivat itse keksiä aiheensa ja roolinsa. Tämä tapahtui ryhmätyöskentelynä. Jokaisen esityksen jälkeen esiintyjille annettiin henkilökohtaista palautetta ja myös esitykset kokonaisuutena arvioitiin. Esitysten aiheet vaihtelivat häistä Ladan ostoon. Lapset olivat innostuneita, ja heillä oli paljon valmiuksia ja motivaatiota erilaisten pienimuotoisten esitysten valmistamiseen. Vinkkejä ja kommentteja Opettajan ja ohjaajan kannattaa rohkaista, olla rehellisiä, antaa luottamusta ja ennen kaikkea muistaa, että teatterin tekemisissä lapsille on tärkeää itse esiintymistilanne ja siitä saatava kannustava palaute. Itse asiassa koko työskentelyssä prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Missään muualla ei opita niin paljon vastuuntuntoa, yhteistyötä, ristiriitojen selvittämistä, nöyryyttä ja rohkeutta kuin teatteriesityksen valmistamisessa. työpajan ohjaaja: Risto Tarkiainen teatteri-ilmaisun opettaja 14

15 Maisemamaalarit Pekan maisemamaalaustyöpaja Työpajassa perehdyttiin Halosen suvun taiteilijoiden maalauksiin sekä maalattiin itse maisema akryyliväreillä kovalevypohjalle. Työpajan aluksi kuunneltiin tarina Pekka Halosen ( ) tiestä taiteilijaksi. Lapinlahden taidemuseon näyttelyssä tutustuttiin Pekka, Antti ( ), Pikku-Kalle ( ) sekä Kalle ( ) Halosen maalauksiin. Maalauksista tutkittiin yhdessä sommittelua ja värejä. Huomioitiin, miten eri tavalla taiteilijat olivat saaneet aikaan vaikutelman eri vuodenajoista sommittelun ja värinkäytön avulla. Tällä tavalla päästiin lähelle maalausten henkeä, luonnon kuvaamista eri vuodenaikoina. Värien käyttö olikin erilaista kuin mitä luulisi: eihän Antti Halonen ollutkaan käyttänyt hankea maalatessaan puhdasta valkoista vaan vaaleanpunaista väriä! Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään luonnosten tekemistä havainnosta. Tutkittavana aiheena oli taidemuseon takana sijaitseva kuusimetsä. Metsässä tutkittiin valojen ja varjojen leikkiä, ja etsittiin luonnoksen yksityiskohtia, punaista lankaa joka kokoaisi teosten sommittelua. Kun lyijykynällä paperille tehdyt luonnokset olivat valmiit, perehdyttiin värioppiin. Päävärit ja välivärit käytiin lyhyesti läpi ja tutustuttiin akryylivärien käyttöön. Pääväreistä opeteltiin rakentamaan väripaletti, josta sekoitettiin värit tulevaan maalaukseen. Samalla muisteltiin miten Halosten taiteilijat olivat sekoittaneet värit maalauksiinsa saaden aikaan tunnelman eri vuodenajoista. Luonnospiirustus siirrettiin lyijykynällä maalauspohjalle. Maisema maalattiin erilaisilla siveltimillä ja maalaustavoilla, tavoitellen juuri oikeanlaista näkökulmaa ja tunnelmaa jokaiseen teokseen. Vinkkejä ja kommentteja Työskentely sujui useimmiten hyvässä järjestyksessä ja hengessä. Suurempien ryhmien kanssa useampi ohjaaja oli tosin tarpeen, varsinkin kun akryylivärien käyttäminen ja väripaletin avulla maalaaminen oli useimmille oppilaille uusi asia. Oppilaille on hyvä muistuttaa, ettei maalaaminen ole piirtämistä väreillä, vaan kuvan kokonaisuus löydettävä on värin tummuusasteiden ja sävyjen kautta. Jokaisen oppilaan persoonallista työskentelyä ja ilmaisua ei kuitenkaan sovi unohtaa! Kaiken kaikkiaan työpajassa syntyi hienoja maisemia, joista kussakin oli hieman omanlaisensa näkökulma. työpajan ohjaaja: Seppo Kääriäinen kuvataiteilija, kuvataideopettaja 15

16 Taitavat Haloset Lapinlahdelta Toimelias Halosen suku eli luvun lopussa Lapinlahden Linnansalmen tilalla. Kotiseudulla Haloset tiedettiin jo ennestään edistysmielisiksi ja käsistään taitaviksi. Vuosisadan vaihteessa monet suvun jäsenet ponnistelivat kohti taiteilijan ammattia. Halosista ensimmäisenä maailmalle lähti taidemaalari Pekka Halonen, joka kannusti myös sisaruksiaan ja serkkujaan taiteilijan uralle. Suomalainen taide ja kulttuuri esittäytyivät ensimmäistä kertaa kansainväliselle yleisölle Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Mukana oli myös kolme Lapinlahden Halosta: taidemaalari Pekka ja hänen viulistiveljensä Heikki sekä kuvanveistäjä-serkku Eemil. Suku menestyi myös käsityön, soitinrakentamisen, rakennustaiteen, taidevalun ja teatterin parissa. Taiteellisuudestaan ja taidoistaan tunnettuja Halosia olivat muun muassa harmonitehtailija Aapeli, rakennussuunnittelija Antti, mattokutomon johtajatar Anna, taidevalaja Arttu ja näyttelijäkoulutuksen hankkinut Kalle. Halosta päähän -työpajoissa tutustuttiin Pekkaan, Eemiliin ja muihin Halosiin kirjailija Minna Kettusen kirjoittamia tarinoita lukien. Seuraavilta sivuilta löydät Minna Kettusen tarinat kahdeksasta taiteellisesta Halosesta. 16

17 Minna Kettunen Muusikot Aapeli ja Heikki Halonen Aapelilla ja Heikillä oli musikaalinen koti. Heidän äitinsä Miina osasi soittaa kannelta taitavasti ja laulaa kauniisti. Isä-Olli rakensi kanteleita, tykkäsi laulamisesta ja piti veljiensä kanssa laulukuoroakin. Aapeli ja Heikki perivät musikaalisia lahjoja siis yllin kyllin, ja musiikki veti heitä puoleensa pienestä pitäen. Molemmat lauloivat mielellään sekä oppivat rakentamaan ja soittamaan kanteleita. Aapelia ryhtyi kiinnostamaan uusi soitin, urkuharmoni. Hän lähti Sortavalaan Mäkisen urkuharmonitehtaalle opiskelemaan niiden rakentamista. Vähitellen hän rupesi miettimään, miten harmoneista saisi tehtyä vielä parempia soittimia. Kun hän oli pohtinut asiaa tarpeeksi, hän lähti Mäkisen tehtaalta pois ja perusti oman urkuharmonitehtaan Jyväskylään vuonna Harmoneita tarvittiin paljon, sillä niitä soitettiin kouluissa, joita Suomeen tuohon aikaan ahkerasti perustettiin. Aapelin rakentamat harmonit soivat kauniisti ja niitä alettiin tilata ympäri maata. Tehdas laajeni, ja Aapeli palkkasi työhön useita harmoninrakentajia. Koska Aapelilla oli absoluuttinen sävelkorva, hän viritti harmonit itse oikeaan sävelkorkeuteen. Halosen harmonitehdas sijaitsi aivan Jyväskylän rautatieaseman lähistöllä. Tehtaan pihasta rakennettiin oma raide asemalle, jotta harmoneja oli helppo siirtää junien kuljetettaviksi. Tehtaan toiminta loppui 1960-luvun alussa. Nykyisin talossa toimii kuvataiteilijoita ja Aapeli Halosen tehtaan muistoksi Galleria Harmonia. Aapelin pikkuveljeä Heikkiä kiehtoi puolestaan viulu. Jo 12-vuotiaana hän lähti Lapinlahdelta Helsinkiin kapellimestari Robert Kajanuksen viuluoppilaaksi. Heikki harjoitteli ahkerasti ja edistyi hyvin. Jo 17-vuotiaana hän sai esiintyä Helsingin sinfoniaorkesterin solistina Euroopan kiertueella, muun muassa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Jotkut ranskalaistytöt ihastuivat vaaleaan suomalaissoittajaan ja lähettivät hänelle postiakin. Kesäisin Heikki teki esiintymiskiertueita ympäri Suomen kyliä ja pikkukaupunkeja. Monet suomalaiset saivat kuulla ensimmäistä kertaa klassista viulumusiikkia Heikki Halosen soittamana. Enemmän kuin solistin osasta Heikki piti kuitenkin orkesterissa soittamisesta ja opettamisesta. Heikki oli myös innokas kalamies. Hän saattoi antaa viulutunteja Akkalansaaressa samalla, kun selvitteli talon ulkoseinällä roikkuneita verkkoja. Pieni viuluoppilas ihmetteli, miten Heikki Halonen saattoi tietää hänen soittoasentonsa, vaikka oli selin. Peukalo viärin! Elä jännitä, tulloo suonenveto! huuteli viulutaiteilija verkonselvittelyn lomasta. Aapeli Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Jyväskylässä Heikki Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Helsingissä

18 Minna Kettunen Kutoja Anna Halonen Anna oli näppärä ja ahkera tyttö, jolta kotityöt sujuivat. Hän menestyi hyvin myös koulussa muun muassa käsitöissä. Annan taipumukset huomasi hänen jo aikuinen serkkunsa Sohvi, joka oli käsityötaidoistaan tunnettu nainen. Sohvin terveys alkoi olla jo heikko, ja niinpä hän halusi ryhtyä siirtämään oppimiaan taitoja nuorelle Annalle. Anna sai oppia Sohvilta vanhaa kansantaitoa, kasvivärjäystä. Mitä kasveja luonnosta piti kerätä ja mihin vuodenaikaan, että lankoihin saatiin haluttuja värejä? Miten villalankojen värjääminen oikein tapahtui? Anna innostui alasta niin paljon, että lähti 18-vuotiaana Lapinlahdelta Hämeenlinnan opiskelemaan käsityönopettajaksi. Valmistuttuaan hän sai työpaikan Iisalmesta. Muutamien vuosien kuluttua hän kuitenkin jätti opettajan työn. Yhdessä sisarensa Hannan kanssa Anna perusti mattokutomon Kouvolaan vuonna Halosen mattokutomossa ryhdyttiin valmistamaan isoja, monen metrin levyisiä karvalankamattoja. Niiden kauniita malleja suunnittelivat eri taiteilijat, kuten Annan veljet Eemil, Arttu ja Kalle. Kutomon tuotteet saivat heti tunnustusta ja voittivat Suomen kotiteollisuusnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon. Matoille alkoi tulla yhä uusia tilauksia, ja kutomon toiminta kasvoi. Anna ryhtyi palkkaamaan työntekijöikseen nuoria tyttöjä. Ensin heille järjestet- tiin koulutus, jonka ajalta ei maksettu palkkaa. Rauhallinen ja ystävällinen Anna teki tytöille selväksi, että hän oli hyvin tarkka laadun suhteen ja vaati kutojiltaan todella hyvää jälkeä. Parhaimmillaan Annan kutomossa työskenteli kymmenisen kutojaa, ja heidän lisäkseen vielä lankavyyhtien kerijä. Mattojen karvalangat Anna värjäsi itse, ja siinä hän oli mestari. Värit hän hankki alan liikkeistä pienissä paperipusseissa. Anna osasi sekoitella väreistä aina tarkalleen toivotun sävyn. Jos tietynvärinen lanka loppui kesken kudonnan, Anna pystyi värjäämään samanväristä lankaa eikä alkuperäistä ja uutta lankaa voinut erottaa toisistaan. Joku sanoikin, että Annalla oli absoluuttinen värisilmä. Sitä paitsi hän ei käyttänyt muistiinkirjoitettuja sekoitusohjeita, vaan muisti kaiken ulkoa. Anna värjäsi langat ulkosaunansa muuripadassa. Lankojen värjääminen oli raskasta puuhaa: piti kantaa vesiä ja nostella märkiä lankavyyhtejä. Lisäksi värjääminen vei aikaa ja vaati kärsivällisyyttä. Monet ihmettelivät, miten pienikokoinen Anna jaksoi tehdä niin paljon raskasta työtä. Anna ei perustanut koskaan perhettä. Hänen työntekijänsä puhuttelivat häntä neiti Haloseksi ja kunnioittivat häntä syvästi, sillä Anna oli hienoluonteinen ihminen. Hän ei esimerkiksi antanut kenenkään puhua kutomossa pahaa toisista. Luuleekos ite olevansa parempi? Anna kysyi silloin. Anna Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Lapinlahdella

19 Minna Kettunen Rakentaja, taiteilija Antti Halonen Ennen vanhaan suomalaiset miehet valmistivat puusta suurinpiirtein kaiken minkä tarvitsivat: rakennukset eli talot, saunat, navetat, aitat, ladot ja riihet; kulkupelit eli veneet, reet ja sukset sekä työkalut ja astiat. Oli itsestäänselvää, että nämä osattiin tehdä alusta loppuun omilla käsillä. Tietenkin jotkut olivat rakennus- ja käsitöissä vielä taitavampia kuin toiset. Antti Halonen oli tällainen mies. Hän oppi kotonaan isältä perustaidot ja sai lisäoppia Käsityöammattikoulussa Sortavalassa. Muutamien vuosien ajan Antti rakensi urkuharmoneita ja kanteleita, mutta sitten häntä alettiin pyytää yhä suurempiin rakennustöihin luvun alkuvuosina Antti Halonen toimi rakennusten suunnittelijana ja rakennustöiden valvojana useissa, huomattavissa kohteissa. Hänen Pekka-veljelleen tehtiin Tuusulaan Halosenniemen taiteilijakoti ja hänen Aapeli-veljelleen harmonitehdas Jyväskylään. Molemmat rakennusurakat kestivät useita vuosia. Lisäksi Antti teki piirustukset useisiin pienempiin rakennuksiin tai niiden laajennuksiin eri puolille maata. Itselleen ja vanhemmilleen Antti rakensi kauniin hirsitalon Lapinlahden Akkalansaareen, mutta sen kohtaloksi koitui tulipalo 1930-luvulla. Se oli suuri murhe varsinkin Antille. Antti kotiutui perheineen Suonenjoelle, jonka maamieskoululla hän opetti rakennusoppia ja käsitöitä. Oppilailleen Antti halusi välittää kansanomaisen rakennustaidon perinteitä, mutta rohkaisi heitä myös suunnittelemaan itse varsinkin huonekaluja. Lähes kaikki oman kodin huonekalut olivat Antin suunnittelemia ja valmistamia. Antti Halonen oli myös taidemaalari. Hän opiskeli taidetta Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin johdolla. Pekka Haloselle Antti oli erittäin läheinen ja tärkeä veli; hän sai olla monta kertaa Pekan mallina ja tehdä hänen kanssaan maalausretkiä metsissä. Veljeksiä yhdisti paitsi taide, myös kiinnostus hirsirakentamiseen. Antti Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Suonenjoella. 19

20 Minna Kettunen Taidevalaja Arttu Halonen Arttu syntyi perheensä kuudentena lapsena. Kun hän oli vielä poikanen, isoveli Eemil opiskeli jo kuvanveistäjäksi. Eemilin puuhat kiinnostivat Arttua, joka kirjoitteli isoveljelleen kirjeitä Lapinlahdelta aina Helsinkiin ja Pariisiin saakka. Arttu lähti 15-vuotiaana opiskelemaan metallien työstämistä Itä-Suomen käsityökouluun Vuohimäelle. Koulun jälkeen hän palasi Lapinlahdelle, jonne myös Eemil-veli muutti. Hän kertoi, että Suomessa kukaan ei valanut kuvanveistäjien patsaita pronssiin. Teokset piti lähettää ulkomaille valettavaksi, ja se oli kallista ja hankalaa. Eemil kehotti Arttua ryhtymään pronssiinvalajaksi. Yhdessä veljekset rupesivat opettelemaan valamista. Eemilillä oli jo aika paljon tietoa asiasta, mutta ei tarpeeksi. Tarvittiin useita kokeiluja. Useat yritykset menivät pilalle, ja välillä tuntui jo aivan epätoivoiselta. Kun Arttu lopulta näki ensimmäisen onnistuneen valunsa, hän innostui valtavasti. Taidevalusta tuli hänen elämäntyönsä. Arttu opiskeli vielä Helsingin taidekouluissa kuvanveistäjäksi sekä teki opintomatkoja Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Sitten hän palasi Lapinlahdelle ja huomasi, että töitä oli tarjolla yllin kyllin. Sekä Eemil-veli että monet muut kuvanveistäjät lähettivät hänelle teoksiaan pronssiin valamista varten. Arttu Halonen osti oman talon Lapinlahden kirkonkylältä Asematien varrelta vuonna Paikka oli lähellä rautatieasemaa. Oli lyhyt matka hakea veistosten muotteja junalta ja viedä valmiita veistoksia junan kuljetettavaksi. Arttu ryhtyi ottamaan valimoonsa apureita ja oppipoikia, joista monista tuli ammattimaisia taidevalajia. Arttu oli työssään tavattoman ahkera ja tarkka, apureidensa vähän pelkäämäkin. Häntä puhuteltiin mestariksi. Jos valu epäonnistui, Arttu saattoi paiskata hattunsa maahan ja ättäröidä aikansa. Hän kuitenkin myös leppyi pian - kohta kuului jo hyräily. Arttu muovaili myös omia veistoksia silloin, kun muilta töiltä ehti. Useat hänen veistoksistaan kuvaavat lapsia. Työt ovat hauskoja ja herkkiä. Arttulan tontin takaosassa sijainnut vaatimaton paja oli Suomen ensimmäinen taidevalimo. Se toimi 35 vuotta, ja siellä valettiin pronssiin valtava määrä lähes kaikkien silloisten suomalaisten kuvanveistäjien veistoksia. Suurin Arttu Halosen valimossa valettu teos on Felix Nylundin Kolme seppää, joka on Helsingin keskustan tunnetuimpia patsaita. Kannattaa kurkistaa sen jalustaan, jossa lukee: ARTTU HALOSEN TAIDEVALIMO LAPINLAHTI. Arttu Halonen syntyi Lapinlahdella ja kuoli Lapinlahdella

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Decoupagea. monella eri tavalla. www.slojd-detaljer.fi

Decoupagea. monella eri tavalla. www.slojd-detaljer.fi Decoupagea monella eri tavalla www.slojd-detaljer.fi Decoupage on vanha tekniikka, tunnettu jo 1700-luvulla Italiassa, esineiden koristelemiseen kauniilla paperikuvilla ja kuvioilla. Sana découper on ranskaa

Lisätiedot

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti? Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Avaimenperä kivestä. Helmikuu

Avaimenperä kivestä. Helmikuu Avaimenperä kivestä Kaikilla meillä on paikkoja, joihin tarvitsee avaimen. Tässä nopea vinkki miten kauniista kivistä voi tehdä avaimenperän, joko jokapäiväiseen käyttöön tai vaikka mökin avaimeen. - voimaa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 Mariankodissa toteutettiin taideterapeuttinen ryhmä, jossa oli mukana kuusi asukas/omainenparia. Ryhmä kokoontui

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin OPPILAAT 14.2.2014 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita koulussa? hyvä opetus liikunta, matematiikka, oppii lukemaan ruoka! työrauha välitunnit ja kaverit kivat opettajat hyvä luokkahenki saa oppia uutta

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko. Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti

Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko. Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti Tee taulu Nämä tarvitset Aikakauslehtiä tai kuviopaperia,

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

jjjj marjo nygård mervi nygård hannu pettinen

jjjj marjo nygård mervi nygård hannu pettinen jjjj marjo nygård mervi nygård hannu pettinen marjo nygård mervi nygård hannu pettinen werner söderström osakeyhtiö 3 8 maalatut rintarossit 10 Pöllöhelmet 12 tikkarikoru 14 Huoparintakoru 16 Huovutettu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot